ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS- LAKIEN UUDISTUKSET YM.

Transkriptio

1 ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS- LAKIEN UUDISTUKSET YM. Jukka Kärkkäinen Ylilääkäri, LT, OTK THL, Reformit-yksikkö Yhteisvoimin pakkoa vähentämään verkostopäivät, Seinäjoki

2 SISÄLTÖ THL - ESITTELY ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUSLAINSÄÄDÄNTÖ THL TIEDOSTA ARVIOINTIIN

3 YLE

4 EOA:N VALOKUVIA (YLE )

5 AOA: VANHUSTEN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN RAJOITTAMISISTA (YLE ) Liian vähäinen hoitajamäärä ajaa esimerkiksi siihen, että ovia lukitaan paloturvallisuussääntöjen vastaisesti. Vanhuksia saatetaan sitoa, jotteivät he lähde harhailemaan osastoilla. Lääkkeitä saatetaan käyttää niin, että vaelteleva vanhus tainnutetaan vuoteeseen. Liian aikaisin nukkumaan laittaminen. Vanhus, joka on levoton tai joka tarvitsisi paljon apua, on helpompi hoitaa, kun hänet lukitaan sängynlaitojen taakse.

6 AOA: RAJOITTAMISISTA VANHUKSILLA (YLE ) Ovien lukitsemin tai sängyn laitojen nostaminen tai sitominen ovat aina rajoitustoimenpiteitä. Sängynlaitojen nostaminen on ihmisen sitomista, koska rajoittaa vapaata liikkumista ja nousemista sängystä halutessa. Myös omaisten tai läheisten on saatava olla mukana harkitsemassa sopivia (rajoittamisen) keinoja. Jos halutaan suojella kaatumiselta, voisi kokeilla muita keinoja kuin itsemääräämisoikeuden rajoittamista, esim. patja sängyn viereen. Rajoitustoimenpiteitä saa käyttää vain, jos ne ovat välttämättömiä, ja rajoituspäätökset kuuluu lääkärin tehdä.

7 ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUSLAKIUUDISTUS: STM TIEDOTE Itsemääräämisoikeutta vahvistavan lakikokonaisuuden valmistelu jatkuu - asiakas- ja potilaslaki ei ehdi eduskuntaan tällä hallituskaudella. STM jatkaa asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamista koskevan lainsäädännön valmistelua. Myös mielenterveys- ja päihdelainsäädäntöön suunnitellut muutokset jäävät myöhempään valmisteluun. Lastensuojelulakiin tehtävät itsemääräämisoikeutta vahvistavat muutokset on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi viikolla. Luonnos asiakas- ja potilaslaiksi oli lausunnolla syyskuun puoliväliin asti. Lausuntopalautteen perusteella luonnokseen tuli paljon muutostarpeita, joiden toteuttaminen vaatii työtä.

8 ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS LAINSÄÄDÄNTÖ Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota säätämällä uusi asiakas- ja potilaslaki. Laki sisältäisi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan ja potilaan osallistumiseen, kohteluun, itsemääräämisoikeuteen ja oikeusturvaan liittyvät keskeiset oikeudelliset periaatteet. Tahdosta riippumaton hoito Alkuperäinen tavoite: Eduskunnalle Edistetään yhdenvertaista mielenterveys- ja päihdehoidon ja - palvelujen saamista muiden potilas- ja asiakasryhmien kanssa säätämällä mielenterveys- ja päihdepalveluista sosiaalihuoltolaissa ja terveydenhuoltolaissa entistä tarkemmin. Alkuperäinen tavoite: Eduskunnalle

9 LÄHTÖKOHDAT Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden palvelut ja hoito perustuvat pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen ja yhteisymmärrykseen. Joskus joudutaan kuitenkin tilanteisiin, joissa henkilön tai muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta on suojattava itsemääräämisoikeutta rajoittamalla. Tavoitteena on, että rajoituksiin joudutaan turvautumaan mahdollisimman vähän. Vahvistetaan ennaltaehkäisevää työskentelytapaa ja moniammatillista yhteistyötä.

10 NYKYTILA Itsemääräämisoikeutta tukevat ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevat säännökset: tartuntatautilaissa kehitysvammalaissa mielenterveyslaissa päihdehuoltolaissa ja lastensuojelulaissa Rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevat säännökset puuttuvat somaattisesta terveydenhuollosta ja vanhustenhuollosta (esim, muistisairaat) Mielenterveys- ja päihdehuollon säännökset edellyttävät korjaamista ja myös lastensuojelussa on muutostarpeita.

11 TAUSTAA Itsemääräämisoikeuslakia (IMO) koskeva hallituksen esitys HE 108/2014 vp annettiin eduskunnalle Esitys raukesi hallituksen vaihtuessa. Kehitysvammalain itsemääräämisoikeutta koskevat muutokset tulivat voimaan IMO-lain valmistelua on jatkettu entistä laajempana kokonaisuutena. Virallinen IMO-työryhmä toimi ajalla , lisäksi alatyöryhmiä.

12 ALATYÖRYHMISSÄ KÄSITELLYT ASIAT Päihde- ja mielenterveyspalvelut Oikeuspsykiatria Rajapinnat lastensuojeluun Muutosten vaikutus kehitysvammahuoltoon Psykiatrian hoidon saatavuus ja yhtenäiset hoidon perusteet

13 KESKEISET EHDOTUKSET Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota säätämällä asiakas- ja potilaslaki. Lakiehdotus sisältäisi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan ja potilaan osallistumiseen, kohteluun, itsemääräämisoikeuteen ja oikeusturvaan liittyvät keskeiset oikeudelliset periaatteet. Kumotaan sosiaalihuollon asiakaslaki ja potilaslaki.

14 ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS KESKEISET EHDOTUKSET Säädetään itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja itsemääräämisoikeuden rajoittamiselle asetettavista edellytyksistä täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Turvataan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien hyvä kohtelu. Uusina keinoina: Päätöksenteon tukeminen Hoitotahto Itsemääräämisoikeutta turvaava suunnitelma Kuntoutusta ja itsemääräämisoikeuden toteutumista tukevat palvelut Parannetaan henkilöstön työturvallisuutta.

15 PÄÄTÖKSENTEON TUKEMINEN JA HOITOTAHTO Lähtökohtana sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Jos henkilöllä on vaikeutta toteuttaa itsemääräämisoikeuttaan, ensisijaisesti itsemääräämisoikeuden käyttäminen tuetun päätöksenteon avulla. Jos tukeminen ei onnistu, käytetään tietolähteinä ennalta tehtyä hoitotahtoa ja siihen liittyviä sitovia tahdonilmaisuja sekä tulevaisuutta koskevia toiveita. Ohjataan tekemään hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus. Edunvalvojan määrääminen on viimesijainen vaihtoehto.

16 HYVÄN KOHTELUN TURVAAMINEN, KUN ITSEMÄÄRÄÄMISKYKY ON PITKÄAIKAISESTI ALENTUNUT Oikeus erityiseen suojeluun Henkilölle, jonka itsemääräämiskyky on todettu pitkäaikaisesti alentuneeksi, on: 1. Tehtävä palvelutarpeen arviointi riittävien kuntouttavien ja itsemääräämiskykyä tukevien palvelujen tarpeen arvioimiseksi. 2. Laadittava itsemääräämisoikeutta turvaava suunnitelma. 3. Tehtävä päätökset, joilla turvataan henkilön tarpeiden mukainen asuminen, hoito ja huolenpito.

17 PALVELUJÄRJESTELMÄN OHJAUS (STM) PALKO: Psykoterapia ja muut psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmuodot mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoidossa Yhtenäiset hoidon perusteet Lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, psykiatria Lausuntokierros saakka Uusi mielenterveysstrategia /2018-4/2019 strategian valmistelu ja sidosryhmätyöskentely 11-12/2019 strategia valmistuu

18 SOTE-TIETOPOHJAN UUDISTAMINEN MAAKUNTIEN SOTEN JÄRJESTÄMISKYVYN ARVIOINTI THL

19 SOTE-PALVELUJÄRJESTELMÄÄ UUDISTETTAVA - Mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmää uudistettava, parannettava yhdenvertaisuutta, laatua parannettava, resursseja lisättävä. - Tarvitaan tietopohja, kansalliset mittarit -> alueiden arviointi ja vertailu (THL) - Tarvitaan kansallista arviointia (THL) ja ohjausta (STM)

20 THL:N ARVIOINTI OSANA OHJAUSJÄRJESTELMÄÄ Oleellinen osa valtakunnallista ohjausjärjestelmää. Edellyttää THL:n ja maakuntien vahvaa ja aktiivista yhteistyötä. Tuottaa tietoa myös maakuntien omalle ohjaustoiminnalle. Ensimmäiset arvioinnit ovat valmistuneet helmikuussa 2018 osana valtiovarainministeriön koordinoimaa maakuntatalouden simulaatioharjoitusta. Toiset arvioinnit valmistuvat loka-marraskuun 2018 aikana.

21 ASIANTUNTIJA-ARVIOT KEVÄT JA SYKSY 2018

22 ASIANTUNTIJA-ARVIOINNIN SISÄLTÖ Johdanto Järjestämisen yleiset edellytykset, ml. väestön terveys- ja hyvinvointitarpeet, palvelujärjestelmän toiminnan edellytykset ja hallinnolliset ratkaisut Tehtäväkokonaisuuksien arviointi Vuoden 2018 arviointiteema: yhdenvertainen saatavuus ja kustannukset Tilannekuva maakunnan sote-palveluista Kokonaisarvio ja keskeiset havainnot järjestämisen näkökulmasta

23 LUKU 5.6.:MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT (E-P)

24 LUKU 5.6.:MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT (E-P)

25 ARVIOINTIMALLI JA INDIKAATTORIT

26 Arvioidaan maakuntien suoriutumista järjestämistehtävästä SUORIUTUMISKYKY TEHTÄVÄ- KOKONAISUUDET MAAKUNNAT

27 Arvioidaan maakuntien suoriutumista järjestämistehtävästä TEHTÄVÄKOKONAISUUDET Ennaltaehkäiset palvelut Erikoissairaanhoito Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Ikäihmisten palvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Mielenterveyspalvelut Perusterveydenhuolto Päihdepalvelut Suun terveydenhuolto Työikäisten sosiaalipalvelut Vammaisten palvelut A B C D E F G H I J K Etelä-Karjala 2. Kymenlaakso 3. Uusimaa 4. Päijät-Häme 5. Etelä- Pohjanmaa 6. Kanta-Häme 7. Pirkanmaa MAAKUNNAT 8. Etelä-Savo 9. Keski-Suomi 10.Pohjois-Karjala 11.Pohjois-Savo 12. Pohjanmaa 13. Satakunta 14. Varsinais- Suomi 15. Kainuu 16. Keski-Pohjanmaa 17. Pohjois-Pohjanmaa 18. Lappi SUORIUTUMISKYKY Saatavuus Laatu Asiakaslähtöisyys Yhdenvertaisuus Rahoituksen riittävyys ja kustannukset TASO Hyvä Kohtalainen Välttävä Huono Ei tiedossa

28 ARVIOINNISSA KÄYTETTÄVÄT TIETOLÄHTEET THL:n arviointipäälliköiden kokoama tieto maakunnan rakenteista ja prosesseista Indikaattoritietoa THL:n ja eri organisaatioiden tietovarannoista Maakuntien omat raportit ja muut aineistot Valvontaviranomaisten raportit

29 ARVIOINTITIEDOLLE OMA KÄYTTÖLIITTYMÄ proto.thl.fi/tietoikkuna Sisältöjä ja tietoja päivitetään edelleen.

30 PAKKOTOIMET PSYKIATRISESSA SAIRAALAHOIDOSSA, % PSYKIATRIAN LAITOSHOIDON POTILAISTA (2017) HUOM. Pakkotoimien tiedonkeruuta on muutettu vuoden 2017 alusta. V alkaen pakkotoimiin sisältyy henkilötarkastus ja -katsastus, yhteydenpidon rajoittaminen, eristäminen, sitominen, hoidollinen kiinnipitäminen, tahdonvastainen hoitotoimenpide / tutkimus, liikkumisvapauden rajoittaminen, omaisuuden haltuunotto ja omaisuuden tarkistaminen. Aikaisemmin laskennassa oli mukana: eristys, lepositeen käyttö, tahdonvastainen injektio-lääkitys ja fyysinen kiinnipitäminen.

31 TAHDOSTA RIIPPUMATTOMAN HOIDON HOITOJAKSOT / ASUKASTA (2017)

32 YHTEISTYÖ: MAAKUNTA JA THL

33 THL:n yhteyshenkilöt ETELÄ-POHJANMAA, KANTA-HÄME, PIRKANMAA Arviointipäällikkö Eija Rintala POHJANMAA, SATAKUNTA, VARSINAIS-SUOMI Arviointipäällikkö Hannele Ridanpää LAPPI, KAINUU, KESKI-POHJANMAA, POHJOIS-POHJANMAA Arviointipäällikkö Tiina Hetemaa ETELÄ-SAVO, KESKI-SUOMI, POHJOIS-KARJALA, POHJOIS-SAVO Arviointipäällikkö Nina Knape, > Raimo Kekkonen ETELÄ-KARJALA, KYMENLAAKSO, UUSIMAA, PÄIJÄT-HÄME Arviointipäällikkö (oto) Jukka Kärkkäinen, > Nina Knape

34 ASIANTUNTIJARYHMÄT THL:SSÄ Tehtäväkokonaisuudet: Ennaltaehkäiset palvelut, johtava asiantuntija Timo Ståhl Erikoissairaanhoito, hallintoylilääkäri Eeva Reissell Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, johtava asiantuntija Anne Lounamaa Ikäihmisten palvelut, tutkimuspäällikkö Minna-Liisa Luoma Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula Mielenterveyspalvelut, tutkimusprofessori Jaana Suvisaari Perusterveydenhuolto, arviointipäällikkö, ylilääkäri Tiina Hetemaa Päihdepalvelut, kehittämispäällikkö Airi Partanen Suun terveydenhuolto Marina Merne-Grafström Työikäisten sosiaalipalvelut, erityisasiantuntija Eeva Liukko Vammaisten palvelut, kehittämispäällikkö Päivi Nurmi-Koikkalainen

35 ASIANTUNTIJARYHMÄT THL:SSÄ Ulottuvuudet: Asiakaslähtöisyys, tutkimuspäällikkö Anna-Mari Aalto Laatu ja vaikuttavuus, kehittämispäällikkö Salla Sainio Rahoituksen riittävyys ja kustannukset, tutkimuspäällikkö Juha Honkatukia Saatavuus, arviointipäällikkö, ylilääkäri Tiina Hetemaa Yhdenvertaisuus, johtava asiantuntija Eila Linnanmäki

36 THL toimii, jotta sosiaali- ja terveyspalvelut olisivat paremmat

37 THL tuottaa tutkittua tietoa sekä vaikutusarviointeja sote-uudistuksen tueksi. Kun lainsäädäntö on valmis, tuemme sen toimeenpanoa. Toimimme, jotta uudistukset onnistuisivat THL kehittää sote-järjestelmän tietopohjaa. Kantapalvelujen avulla asiakas- ja potilastiedot saadaan käyttöön yli organisaatiorajojen. THL tukee tiedolla johtamista laajan tilasto- ja rekisterituotantonsa avulla. Tarjoamme tietoja myös avointen rajapintojen kautta. Asiakaskokemus on meille tärkeä. Yhteistyössä ja kuuntelemalla kehitämme palveluvalikoimaamme paremmaksi.

38 KIITOS MIELENKIINNOSTANNE! Jukka Kärkkäinen