Mikko von Weissenberg Hämeen Linna

Transkriptio

1 Mikko von Weissenberg Hämeen Linna Arvoisa juhlayleisö Hyvät ystävät Yhdistyksemme ja yleensä tämän tapaisten yhdistysten olemusta ja toimintaa voidaan helposti väheksyä ja arvostella vähempiarvoiseksi rouvas- ja herrasväen puuhailuksi omaksi harrastuksekseen. Sitäkin se toki on niin kuin pitääkin olla, koska toiminta tuottaa merkittävää lisäarvoa kunkin toimintaan osallistuvan elämän sisältöön ja laatuun. Haluan kuitenkin tässä yhteydessä korostaa sitä roolia ja sitä puuhailua joka meidän yhdistyksellämme on ollut, ja edelleen on, olla osana jatkuvasti kehittyvää yhteiskuntaa ja siinä vaikuttamista. Eli poikkean aika paljon kutsukirjeessä mainituista tiedoista. Yhdistyksemme tarina alkaa 70-luvun alun vuosina. Tuo aika, luku, oli maamme historiassa leimallisesti kasvun ja uuden luomisen aikaa. Katsottiin eteenpäin, syntyi uusia ideoita ja aatteita, avauduttiin ulospäin, kansainvälistyttiin, syntyi rokit ja popit. Kokoomus oli koko vuosikymmenen oppositiossa. Monella tavalla jännittävää aikaa. Myös uusia yhdistyksiä syntyi runsaasti. Joulukuussa 1973 perustettiin Kansallisen kokoomuspuolueen kylkeen Porvarillisen Kulttuurityön Liitto tekemään maassamme Porvarillista kulttuurityötä. Tulin tässä kohdin miettineeksi että mitähän se oikein on. Se porvarillinen kulttuurityö? Löytyykö sille erityispiirteitä. Katselin sitten vähän mitä vastaava kulttuurityö poliittisen kenttämme eri suunnilla sisältää. Vasemmiston kentässä toimiin ryhdyttiin pian vapaussotamme jälkeen perustamalla Työväen sivistysliito vuonna Kommunistit erosivat Työväen sivistysliitosta ja perustivat Kansan Sivistystyön Liiton vuonna Sen toiminta-ajatus perustui sosiaalidemokraatteja leimallisemmin työväenluokan maailmankatsomukseen ja kansalaisten sivistyksellisen tasa-arvon toteuttamiseen. Liiton tehtäviin luettiin myös kulttuuri- ja taidetoiminnot. Vuonna 1952 perustettiin silloisen Maalaisliiton Maaseudun Sivistysliitto jonka toiminta perustuu puolestaan alkiolaiseen sivistyskäsitykseen.

2 Kokoomusryhmässä herättiin organisoituun kulttuuripoliittiseen toimintaan jostain syystä varsin myöhään. Porvarillisen Kulttuurityön liitto perustettiin kuten alussa mainitsin, vuonna Opintokerhotoimintaa toki oli mm. seniorijärjestöllä. Perustamiseen liittyvistä tavoitteista minulla ei valitettavasti ole lähdetietoja mutta sen päätehtäväksi on mainittu uusien paikallisyhdistyksien pikainen perustaminen maamme suurimpiin kaupunkeihin tekemään porvarillista kulttuurityötä. Tänään liitto kuvataan seuraavasti: Kansallinen Kulttuuriliitto ry on valtakunnallinen poliittinen kulttuurijärjestö, jolla on eri puolilla maata kymmeniä paikallisyhdistyksiä, jotka järjestävät kulttuuritapahtumia. Liitto toimii kulttuurista kiinnostuneiden, kulttuurityöntekijöiden ja taiteenharjoittajien yhteistyöjärjestönä omaehtoisen kulttuurityön kehittämiseksi. Liitto järjestää kursseja, seminaareja, kulttuuri- ja taidetilaisuuksia. Liitto ottaa myös kantaa ajankohtaisiin kulttuuria koskeviin kysymyksiin. Liitto tekee yhteistyötä mm. Kokoomuksen kulttuurivaltuuskunnan ja Kansallisen Sivistysliiton kanssa. Liiton jäsenjärjestöissä on yhteensä noin 8oo henkilöjäsentä. Paasikiviopisto perustettiin 1981 ja Kansallinen Sivistysliitto Vastausta siihen kysymykseen, että mitä se Porvarillinen kulttuurityö oikein on, ei kuitenkaan edellisistä selvityksistä aukene. Voidaan olettaa, että taustalla oli luvun radikalismi, pop-kulttuuri, vasemmistolaisuuden ilmapiiri ja pinnallisuus. Kokoomuksessa haluttiin tähän vastavoimia ja aktiivista konservatiivisen kulttuurin tukitoimia liiton ja sen paikallisyhdistyksen toimesta. Liiton keskeinen tavoite perustamisensa jälkeen oli kuten mainitsin, paikallisyhdistysten aikaansaaminen maamme suurempiin kaupunkikeskuksiin. Niinpä kymmenkunta aktiivista henkilöitä kokoontui 20. toukokuuta 1974 perustamaan uutta yhdistystä Hämeenlinnaan. Johtavana taustavaikuttajana toimi kokoomuspiirin toiminnanjohtaja Usko Kauri. Hämeenlinnan Porvarillisen Kulttuuriyhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Aimo Korhonen. Siitä se toiminta sitten lähti käyntiin. Kansion koulutussihteeri ja yhdistyksemme entinen puheenjohtaja Ulla Murtonen on kirjoittanut ensimmäisistä kolmesta vuosikymmenestä ansiokkaan historiikin nimellä Kulttuurin aika. Viimeksi kuluneesta vuosikymmenestä olen toimittanut pienen vihkosen nimeltään Kulttuurin aika II. Vihko lienee teille jo jaettu.

3 Hyvät kuulijat! Tarkoitukseni on seuraavassa kosketella yhdistyksemme neljän vuosikymmenen merkittävimpiä vaikuttamishankkeita ja ohjelmia ja näiden valossa jättää pohdittavaksi mikä tällaisen yhdistyksen merkitys ja arvo on yhteiskunnalle. Ensimmäisiä vaikuttamiskohteita oli vanha lentokone Hanssin Jukka, joka nökötti vanhan urheilukentän aidalla ja jonka tulevaisuus oli 70-luvulla ajankohtainen. Aimo Korhonen esitti yhdistyksen nimissä, että kone siirrettäisi Panssarimuseoon parempaan suojaan. Arvosteltiin läänin Taidetoimikuntaa sen nimitysasioista. Keskusteltiin näkyvästi Hämeenlinnan kulttuuripalvelujen puutteista. (Leena Eskola, Martti Qvist, Timo Mäki, Annu Eklund, Jaakko Korjus ja usein alta vastaavana silloinen ap. kaupunginjohtaja Veikko Syyrakki.) Tehtiin mm kunnallisaloite vammaisten sekä laitos- ja avohoitovanhusten kuljetuspalvelujen järjestämisestä kulttuuritilaisuuksiin. Konserttisalin ja kulttuuritalon saaminen oli keskeinen ja pitkäaikainen tavoite. Oltiin barrikaadeilla Töyryn korttelin purkua merkitseviä kaavaesityksiä vastaan. Kymmenvuotisjuhlan yhteydessä julkaistiin PENINKULMA niminen kulttuuripolitiikkaan vahvasti kantaa ottava juhlalehti. Lehden päätoimittajana oli silloinen yhdistyksen puheenjohtaja, Kansion koulutussihteeri Ulla Murtonen. Pääkirjoituksessaan hän sanoi mm. näin: Yhdistykseemme tulee toimia aktiivisesti sen puolesta, että Hämeenlinnaan saadaan kunnolliset kulttuuritilat sekä esittävälle taiteelle että harrastustoimintaan. Taidetalohanke on saatava vauhtiin. Yhdeksänkymmenluvun lopulla yhdistys oli vahvasti mukana hankeyrityksessä jonka päämääränä oli tuotteistaa ja popularisoida seudun, Suomen ja Pohjolan yhteistä historiaperinnettä ja tätä upeata Hämeen linnaa. Nykyiset hankeohjelmat täällä linnanniemellä ovat osaltaan saman suuntaisia kuin mitä aikoinaan esitimme. Merkittävä ja myös tuloksekas hanke oli Kulttuuri arvojen kantajana-projekti, jonka aloitteentekijänä ja toimijana oli hallituksen jäsen dosentti Kaija Lehmuskallio. Hankkeeseen liittyen julkaistiin Lehmuskallion kirjoittama, kaupungin opetusviraston kustantamana ja kaikille opettajille jaettu arvopokkari Rajaukko ja kasvukannikka. Melko tarkkaan 10 vuotta sitten v dosentti Kaija Lehmuskallio esitti yhdistyksen hallitukselle ajatuksen liputuspäivän aikaansaamiseksi säveltäjämestari Jean Sibeliukselle.

4 Runsaan viiden vuoden jälkeen saatiin päätös, että almanakkaan merkitty yleinen liputuspäivä Jean Sibeliukselle ja suomalaiselle säveltaiteelle toteutuu Sibeliuksen syntymäpäivänä 8. Joulukuuta Tästä hankkeesta muodostui yhdistykselle sitkeää työtä vaatinut pitkäaikainen ja selkeästi suurin ja näkyvin kulttuuripoliittinen työsarka ja myös kansallisesti merkittävä teko. Tämän hankkeen toteutuksesta on allekirjoittanut toimittanut hankkeessa mukana olleille tahoille jaetun kertomuksen. Vuoden 2007 tammikuussa yhdistys järjesti Kultakeskuksen tiloissa kulttuuripoliittisen esitelmätilaisuuden, jossa Opetusministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja piti esitelmän aiheesta Kulttuuri alueiden menestystekijänä. Samana vuonna yhdistys otti laajalla lausunnolla kantaa kaupungin kulttuuripoliittiseen strategialuonnokseen. Seuraavaksi ote yhdistyksen antamasta laajasta vastineesta Hämeenlinnan kaupungille: Yhdistyksen näkemyksen mukaan Kanta-Hämeen arvokkain brändi on Hämeen Linna, keskellä ainutlaatuista Kansallista Kaupunkipuistoa ja keskellä maamme vanhimpiin kuuluvan asutuksen, evoluution ja eri kulttuurien valtapoliittisten mittelöiden näyteikkunaa, Vanajaveden laaksoa. Yhdistys katsoo, että tämän kansallisen aarreaitan sisällön tuotteistaminen ja popularisoiminen tulevien sukupolvien identiteetti- ja sivistyskasvatuksen käyttöön on tämän päivän kunta- ja aluehallinnon sekä tällä alueella asuvan aktiiviväestön yhteiskunnallinen velvollisuus. Tänään, kuusi vuotta myöhemmin voidaan todeta, että yhdistyksen kannanotot näkyvät Hämeenlinnan uuden kaupunkistrategian visiossa: Hämeenlinna on historiastaan elinvoimaa ammentava, kaunis ja kodikas kulttuurikaupunki Suomen sydämessä. Joulukuussa 2011 yhdistys järjesti ensimmäisen Jean Sibeliukselle ja suomalaiselle säveltaiteelle osoitetun liputuspäivän kunniaksi juhlamatinean. Dosentti Kaija Lehmuskallio totesi pitämässään puheenvuorossa mm seuraavaa: Suomalainen säveltaide kaikissa eri muodoissaan, teosten maailmanmainetta niittäneet säveltäjät, sanoittajat, tekijät ja lukemattomat esittäjät yksilöinä ja ryhminä sekä musiikin korkeatasoinen opetus ja sen ammattikunta - kokonaisuudessaan soiva Suomi, saa nyt kansakunnan huomiota ja muistia ylläpitävän vakiintuneen liputus- ja juhlapäivänsä. Kansakunnan muistin tehtävä on olla elävä organismi menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden yhdistämisessä. Jean Sibelius ja Suomen musiikkimaailma on tämän muistin ehdoton toteuttamisen ja ylläpitämisen kohde kansallisen liputus- ja juhlapäivän muodossa.

5 Hyvät kuulijat. Yhteistyö paikallisen Kokoomusyhteisön kanssa oli alkuvuosikymmeninä jossain määrin vilkkaampaa, verrattuna pariin viimeiseen vuosikymmeneen. Erityisesti vaalien yhteydessä järjestettiin mm suomalainen iltapäivä ja Kulttuuririihi nimisiä julkisia puhe ja keskustelutilaisuuksia. Kuitenkin on syytä todeta että yhdistykseltämme ei ole odotettu toimia, eikä se ole myöskään toiminut, puolueen kenttäorganisaation tavoitteilla eikä niiden tavoin. On toimittu ikään kuin kulttuuripainotteisen sivustatuen antajina. Yhteyksien aktiivisuus Kansallisen Kulttuuriliiton ja Kansion kanssa on vaihdellut ajan saatossa. Alkuvuosina yhteistoiminta oli luonnollisesti vilkkaampaa. Ajoittain puolestaan hyvinkin etäistä, käytännössä pelkästään jäsenmaksujen maksamista. Viime vuosina liitto on kuitenkin orientoinut itsensä uuteen toimintaan ja suhde on jälleen normaali, osittain myös yhdistyksemme liiton hallitukseen nimeämien edustajiensa ansiosta. Yhteistyö Kansion kanssa on arkipäivää. Oma, jäsenille ja myös ei jäsenille, suunnattu kulttuurielämysten tuottaminen on kautta aikojen ollut pääasiallinen sisältö yhdistyksen toiminnassa. Ohjelmissa on aina ollut kotiseutu tutuksi retkiä, konsertti-, ooppera- ja teatterimatkoja sekä pitempiä kulttuurimatkoja koti- ja ulkomaille. Ensimmäinen ulkomaanmatka tehtiin Leningradiin Sen jälkeen on kierretty monilla muistorikkailla matkoilla Venäjän lähialueita ja Baltian maissa. Tuorein pitkä ulkomaanmatka toteutui muutama vuosi sitten Veronaan oopperajuhlille ja Milanoon. Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana ulkomaanmatkailu väheni ja aktiivisuus suuntattiin selkeästi kotimaan ja erityisesti kotiseudun historiaan ja kulttuurikohteisiin. Näistä voisi mainita pitkään muisteltu matka vuonna 2005 Hämäläisten satamaan Halikonjoen suulle Rikalan muinaiskaupunkiin ja Kemiönsaarelle mentiin Retulansaaren Ylikartanoon ja Naantalin musiikkijuhlille, 2007 oli vuorossa Janakkalan kirkko ja museoalue ja Itä-Uusimaa, 2008 Historiaa ja taidetta pääkaupunkiseudulla sekä Sakari Pälsin maisemat Lopella ja kesäretki Mäntyharjulle, 2009 oli vuorossa Rengon kirkko, Laukon kartano Vesilahdella ja Väinö Linnan Pentinkulman maisemat Urjalassa. Kesällä 2010 käytiin Kuhmossa, 2011 Villa Kokossa ja Sibeliuksen Ainolassa, 2012 Saaristomeren

6 kansallispuistossa ja Tyrvännössä. Viime vuonna Villa Mairea, Mannerheimin jalanjäljillä Louhisaaressa, Päivölässä ja Rapolan linnavuoren maisemissa. Upeita retkitapahtumia kaikki.s1 Hyvä juhlayleisö! Kuten huomataan, yhdistyksen toiminta on kuluneiden neljän vuosikymmenen aikana ollut todella täyteläistä, monipuolista ja vaikuttavaa. Hämeenlinnan Kansallisen Kulttuuriyhdistyksen toteuttama kulttuuripoliittinen vaikuttaminen ja toiminta tällä sektorilla on ollut ja yhteiskuntaamme kehittävää merkittävää, uutta luovaa toimintaa. Avain tuloksiin ja saavutuksiin on ollut aktiivinen ja valistunut tekijöiden joukko. Heille tästä kiitos! Uskon vakaasti, että tämä arvokas toiminta ja sen korkea taso edelleen jatkuu. Kiitos!