URJALAN KUNTA, LAUKEELA SAVIKONTIEN YRITYSTONTTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 URJALAN KUNTA, LAUKEELA SAVIKONTIEN YRITYSTONTTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Alue muodostuu Laukeelan kylän kiinteistöistä Köppilä 5:238 / palsta 1 ja yhteisalue 878:12:0 sekä osin kiinteistöistä 5:112 ja 3:56. Asemakaavan muutos koskee maatalousaluetta. Asemakaavalla muodostuu Urjalan kunnan kortteli 91, suojaviheraluetta, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta ja katualuetta. KAAVASELOSTUS, Kaava-alueen sijainti. Kaavoituksen vireilletulo: Kunnanhallitus Kaavaehdotus: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto: Lainvoimaisuus: Kaavaselostuksen liitteet: Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Havainnekuvia Liite 3 Yhteenveto luonnosvaiheen palautteesta ja vastineet siihen Liite 4 Yhteenveto ehdotusvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä ja vastineet niihin Liite 5 Asemakaavan seurantalomake Liite 6 Kaavakartta määräyksineen 1:2000 Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Jokipolventie 15, Nokia, gsm

2 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava ja asemakaavan muutos on tullut vireille kunnanhallituksen aloitteesta. Vireilletulosta on päätetty kunnanhallituksen kokouksessa Kaksi vaihtoehtoista kaavaluonnosta oli nähtävänä välisenä aikana. Kaavaehdotus valmistui ja oli nähtävänä välisenä aikana Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on osoittaa alue ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman yritystoiminnan ja pienteollisuuden alueeksi Suunnittelualueen laajuus ja rajaus Suunnittelualueen laajuus on 4,7 ha Rakennusoikeus Rakennusoikeus on kaavassa osoitettu kerrosalaneliömetreinä. Kolmella yritys tontilla on rakennusoikeutta kullakin 2000 kerrosalaneliömetriä eli yhteensä 6000 kem² Asemakaavan toteuttaminen Tonttien rakentaminen edellyttää alueen tasoittamista kaavassa osoitettuun likimääräiseen korkotasoon. Toteuttamisessa on huomioitava lisäksi alueen kuivatukseen ja liikenneturvallisuuteen liittyvät asiat. 2

3 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen topografia. Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee aivan VT 9:n länsipuolella Savikontien eteläpuolella. Alue on toiminut hiekanottoalueena. Käyttö on loppunut. Alueen pohjoisosassa on kunnan omistuksessa oleva ja eteläosassa yhteiskäyttöalueena toiminut hiekanottoalue. Alueen lähiympäristössä on teollisuustoimintoja, asumista, maanviljelyä sekä metsäalueita. Luonnonympäristö Alueella ei ole luonnonvaraisia alueita eikä tarvetta luontoselvityksen laatimiseksi siksi ole. Alue on kokonaisuudessaan vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjaveden muodostumisaluetta. Alueen alin korkeustaso on nykyisin +105,7 mpy ja korkein +115,0 mpy. Rakennettu ympäristö Tiehallinto suunnittelee valtatie 9:n parannusta välillä Tipuri Nuutajärvi. Kaava-alue rajoittuu valtatie 9:ään ja suunnittelualueeseen. Valtatie 9:n liikenne aiheuttaa melua kaava-alueelle. Koko tieverkkoa koskevan maanteiden vuoden 2010 liikennemäärään, raskaan liikenteen osuuteen ja nopeusrajoitukseen perustuvan teoreettisen melutilanneselvityksen mukaan valtatien 9 liikenteen aiheuttama 55 db:n päivämelun ohjearvon mukainen melualue ulottuu kaava-alueen kohdalla metrin päähän maantiestä. Suunnittelualueen naapureina länsi- ja eteläpuolella on yhteensä kolme omakotitaloa. Suunnittelualueen pohjoispuolella ja valtatie 9:n itäpuolella on pienteollisuutta. 3

4 Maanomistus Pääosa suunnittelualueesta, kiinteistö 5:238/ palsta 1 on kunnan omistama. Suunnittelualueen pohjoisosassa kaavassa ovat mukana yksityisomistuksessa olevat kiinteistöt 5:112 ja 3:56. Suunnittelualueen eteläosassa kaavassa on mukana yhteisalue 878:12: Suunnittelutilanne Asemakaava Alueen pohjoisosassa on voimassa asemakaava vuodelta Siinä alue on osoitettu maatalousalueeksi ja valtatien varresta suojaviheralueeksi. Alueen eteläosassa ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Voimassa oleva asemakaavatilanne. Yleiskaava Alueella on voimassa Urjalankylän osayleiskaava, jonka Urjalan kunnan valtuusto on hyväksynyt vuonna Kaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Kaavamääräyksen mukaan rakentaminen tulee sovittaa ympäröivään rakennuskantaan, maastoon ja reunavyöhykkeisiin. Alue on lisäksi osoitettu länsiosastaan melualueeksi. Merkinnällä on osoitettu liikennemelualueen raja. Alue on myös osoitettu tärkeäksi pohjavesialueeksi. Kaavamääräyksen mukaan rakentamisessa ja muussa maankäytössä tulee ottaa huomioon vesilain- ja ympäristönsuojelulain rajoitukset. Alue kuuluu Urjalan keskusta-alueen osayleiskaavan suunnittelualueeseen. Yleiskaavaehdotuksessa alueelle on osoitettu maankäytöksi Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueelle saa sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuustoimintaa.. Osayleiskaavahanke on kesken. 4

5 Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alue on osoitettu maatalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Merkinnällä osoitetaan maatalousalueita, joihin liittyy erityisiä kulttuuri- ja/tai maisema-arvoja. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa on edistettävä viljelymaiseman ympäristöarvojen säilymistä. Alueen käyttö ja rakentaminen tulee sopeuttaa alueen ominaislaatuun ja edistää maiseman ja rakennusperinteen arvoja. Suunnittelusuosituksena on, että erityistä huomiota tulee kiinnittää niiden elinkeinojen tukemiseen, jotka toimillaan ylläpitävät alueen ominaislaatua ja maisemaa. Maakuntakaavassa alue on osoitettu kuuluvaksi I-luokan pohjavesialueeseen (Laukeela pv- 079). Merkinnällä osoitetaan vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjaveden muodostumisalueita. Aluetta koskee määräys, jonka mukaan aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna pohjaveden määrää tai laatua. Pohjakartta Kaavamuutosalueen pohjakartta on hyväksytty maanmittaushallituksessa ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloite ja suunnittelun tarve Alue on toiminut hiekanottoalueena. Käytön loputtua on nähty järkeväksi osoittaa alue pienteollisuuden tarpeisiin. Alueen rakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista alueelle. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Keskeisinä osallisina voidaan pitää seuraavia: - Suunnittelualueen sekä siihen rajautuvien alueiden kiinteistöjen omistajat ja asukkaat - Suunnittelualueella ja sen lähivaikutusalueella sijaitsevat yritykset ja niiden työntekijät - ELY-keskus/ alueiden käyttö ja rakentaminen - Pirkanmaan maakuntamuseo - Vattenfall Verkko Oy - Kunnan hallintokunnat (tekninen lautakunta, rakennuslautakunta, elinkeinotoimi) - Valkeakosken ympäristöpalvelut - Tampereen aluepelastuslaitos Vireilletulo Vireilletulosta on päätetty kunnanhallituksen kokouksessa Kaavahankkeen vaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaava-alueelle on laadittu kaksi vaihtoehtoista kaavaluonnosta, jotka olivat nähtävänä Kaavaluonnoksista saatu palaute ja vastineet siihen on kaavaselostuksen liitteenä 3. 5

6 järjestettiin työneuvottelu, johon osallistuivat kunnanjohtaja Hannu Maijala, aluearkkitehti Ilari Rasimus, tekninen johtaja Jari Lehtonen, yritysasiamies Risto Rantala ja arkkitehti Helena Väisänen. Työneuvottelussa käytiin läpi luonnosvaiheessa saatu palaute ja päätettiin tutkia mahdollisuutta muodostaa valtatien länsipuolelle rinnakkaistie Savikontieltä Kankaanpääntielle. Uutta tielinjausta päätettiin tutkia 3d-mallinnuksen avulla. Kaavaehdotus valmistui ja oli nähtävänä välisenä aikana. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunto ELY-keskukselta ja Pirkanmaan maakuntamuseolta. Pirkanmaan liitto ilmoitti, ettei lausu ehdotuksesta. Rakennuslautakunta päätti, ettei sillä ole huomautettavaa aineistosta. Ehdotusvaiheessa ei saatu yhtään muistutusta. Ehdotusvaiheen lausunnot ja vastineet niihin ovat kaavaselostuksen liitteenä 4. Saatujen lausuntojen pohjalta kaavaehdotusta tarkistettiin. Tarkistettu kaavaehdotus valmistui Asemakaavan tavoitteet Hiekanoton lakattua alueella on nähty järkeväksi osoittaa se yritystoiminnan ja pienteollisuuden tarpeisiin. Myös myymälätilojen rakentamiseen muun toiminnan yhteyteen varataan mahdollisuus. Rakentamista varten kaavassa on tarkoitus osoittaa maanpinnan korkeustaso, jolle hiekanottoalueet tasataan. Yritystontit on tavoitteena sijoittaa maastoon mahdollisimman luontevasti ja maisemaa sekä läheistä asumista häiritsemättömästi. Tavoitteena on, että alueen julkisivu on valtatielle päin ja suojattu, maisemaan hyvin sopeutuva takaosa lännen peltomaisemaan päin. Pohjaveden osalta tavoitteena on luoda asemakaavalla edellytykset uudelle teollisuus- /varastorakentamiselle ja niihin liittyviin toimintoihin ilman, että pohjaveden laatu tai määrä heikentyy. 6

7 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kortteli 91 on kokonaisuudessaan osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (KTY-2). Alueelle saa rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Kerrosalasta enintään 15% saa käyttää myymälätiloja varten. Myymälätilan suurin sallittu koko on 300 kem². 7

8 Toimitilarakennusten korttelialue on jaettu kolmeen tonttiin: Pinta-ala Rakennusoikeus Tontti m² 2000 kem² Tontti m² 2000 kem² Tontti m² 2000 kem² Yhteensä m² 6000 kem² Rakennusoikeus on osoitettu kerrosalaneliömetreinä 2000 kem²/tontti. Tonttitehokkuus on 0,24-0,29. Kulku tonteille on osoitettu ensisijaisesti Savikontien kautta uutta valtatien rinnalle rakennettavaa rinnakkaistietä, Savikonraittia, pitkin. Tontille 1 on lisäksi mahdollisuus kulkea Savikontieltä. Kortteliin on osoitettu liittymäkielto Kankaanpääntien ja Turunväylän risteysalueen kohdalta. Rakennusala on osoitettu tonteille väljästi 4 m:n etäisyydellä korttelin rajasta. Kaavassa on osoitettu suojaviheralueet (EV) korttelin länsi- ja pohjoisosiin sekä Kankaanpääntien eteläosan mutkaan. Suojaviheralueille on annettu määräys alueiden säilyttämisestä puustoisina. Korttelin lännenpuoleiselle suojaviheralueelle on osoitettu ajoyhteys maatalouden tarpeisiin. Kortteliin on osoitettu autopaikkamääräys, jonka mukaan kutakin 100 kerrosalaneliömetriä kohden on rakennettava yksi autopaikka. Kortteliin on osoitettu maanpinnan likimääräinen korkeusasema +109,00m merenpinnasta. Koko kaava-alue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Alueelle ei saa sijoittaa sellaisia rakennuksia ja toimintoja, jotka voivat heikentää pohjaveden laatua tai määrää. Alueella ei saa varastoida palavia nesteitä tai muita pohjaveden pilaantumisvaaran aiheuttavia kemikaaleja. Päällystetyiltä ja liikennöidyiltä alueilta hulevedet tulee johtaa öljyn- ja hiekanerottimin varustettuihin jäte- ja sadevesikaivoihin. Tonteilla tulee lisäksi riittävissä määrin varata päällystämättömiä alueita, joilla puhtaat sadevedet voidaan imeyttää maahan. 8

9 5.2 Kaavan vaikutukset Havainnekuva ylhäältä. Rakentamisen määrä Asemakaavan muutos mahdollistaa kolmen uuden yritystontin muodostamisen, joille kullekin voidaan rakentaa korkeintaan 2000 kem²:n suuruinen rakennus. Rakennuksiin voidaan sijoittaa enintään 300 m²:n suuruisia myymälätiloja. Maaston muokkaaminen Asemakaavan toteuttaminen edellyttää maaston tasaamista kaavassa osoitettuun likimääräiseen korkotasoon 109,0 m sekä uuden katualueen pohjan tasaamista. Maaston muokkaamista on tutkittu 3d-mallein. Maastomallin perusteella tarkasteltuna sekä yritystontit että uusi katualue on mahdollista tasata maastoon luontevasti. Vaikutus ympäröivään asumiseen Merkittävää vaikutusta kaavalla on korttelin länsi- ja pohjoispuolella olevaan asumiseen. Asumisen viihtyvyyden turvaamiseksi KTY-korttelin länsipuolelle on osoitettu 14 metriä leveä suojaviheralue (EV) ja lisäksi rakennusala on osoitettu 4 metrin etäisyydelle tontin rajasta. Uusi rakentaminen sijaitsee siten vähintään 18 metrin etäisyydellä yksityisen kiinteistön rajasta. Korttelin pohjoispuolelle on osoitettu 35 metriä leveä suojaviheralue omakotitontin ja KTYkorttelialueen väliin. 9

10 Havainnekuva etelästä. Havainnekuva idästä. Havainnekuva luoteesta. 10

11 Pohjavesi ja hulevedet Asemakaavassa on annettu määräyksiä, joiden mukaisesti toteutuessaan alueelle suunniteltu rakentaminen ja toiminnot eivät heikennä pohjaveden määrää tai laatua. Käsitellyt hulevedet johdetaan pohjavesialueen ulkopuolelle muodostettavalle imeytysalueelle. Kaavassa ei ole annettu määräyksiä koskien alueen kuivatusta. Hulevesien johtamisella on vaikutusta erityisesti valtatien kuivatukseen ja rakenteiden kannalta. Maisema Yritysrakentaminen muuttaa Turuntien varren maisemaa. Kaavassa ei ole annettu määräyksiä rakennusten enimmäiskorkeuksista, joten yritysten mainos- yms. tornit voivat ulottua maisemassa olemassa olevan puuston yläpuolelle ja näkyvät myös länteen peltomaisemaan päin. Lännen peltomaiseman puolelta näkymää pehmentää olemassa oleva puusto ja rakentaminen, joka sijoittuu uuden rakentamisen ja peltomaiseman väliin. Liikenne Liikenteellisesti merkittävä muutos on uusi rinnakkaistie Turuntien länsipuolelle. Johdattamalla kulku opastein yritystonteille Savikontien liittymän kautta voidaan merkittävästi vähentää Kankaanpääntien liittymän käyttötarvetta. Liittymä korttelin 61 AO-tontille voidaan järjestää uutta katua käyttäen, jolloin tontin liikennöinti ja pihajärjestelyt eivät muutu nykyisestä. Yksityinen, maatalouskoneilla aktiivikäytössä oleva ajoyhteys kiinteistöltä 5:317 Savikontielle sijoittuu kaavassa suojaviheralueelle (EV). Ajoyhteys voidaan säilyttää nykyisellään. Liikenneturvallisuus Alueen rakentamisessa tulee huolehtia vaikutuksista liikenneturvallisuuteen. On olemassa vaara, että mainokset, rakennukset, rakennelmat ja toiminnat vaikuttavat heikentävästi maanteiden liikenneturvallisuuteen esimerkiksi häikäisyn tai pölyävyyden vuoksi. Maantien liikenneturvallisuuteen voi olla myös vaikutusta alueen rakentamiseen tarvittavilla maansiirtoja pohjarakennustöillä. 11

12 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset Yleismääräykset: Alue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Alueelle ei saa sijoittaa sellaisia rakennuksia ja toimintoja, jotka voivat heikentää pohjaveden laatua tai määrää. Alueella ei saa varastoida palavia nesteitä tai muita pohjaveden pilaantumisvaaran aiheuttavia kemikaaleja. Päällystetyiltä ja liikennöidyiltä alueilta hulevedet tulee johtaa öljyn- ja hiekanerottimin varustettuihin jäte- ja sadevesikaivoihin. Tonteilla tulee lisäksi riittävissä määrin varata päällystämättömiä alueita, joilla puhtaat sadevedet voidaan imeyttää maahan. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Maaston tasaaminen tulee tehdä siten, että suojaviheralueiden puusto voidaan säilyttää mahdollisimman hyvin ja maasto tasata siten, että se reuna-alueiltaan liittyy luontevasti ympäröiviin maanpinnan korkotasoihin. Maaston tasaamisessa on huolehdittava, että ympäröivien rakennusten ja teiden perustukset eivät vahingoitu ja säilytettävän puuston juuristo ei vahingoitu. Myös maantien liikenneturvallisuus on otettava huomioon aluetta rakennettaessa. 12

13 Alueen maansiirto- ja pohjarakennustyöt on tehtävä alueen puolelta ja huolehdittava, että toiminnat eivät vaaranna maantien liikenneturvallisuutta esimerkiksi pölyävyyden vuoksi. Pohjaveteen liittyvien kaavamääräysten toteuttaminen edellyttää, että rakennus- ym. lupien myöntämisen yhteydessä alueen tulevia toimijoita tiedotetaan riittävästi pohjaveden pilaantumisvaarasta ja annetaan neuvoja mm. hulevesien käsittelystä. Pohjavesialueen ulkopuolelle tulee muodostaa imeytysalue, jonne käsitellyt hulevedet johdetaan. Alueiden kuivatus on hoidettava omalla maanteiden kuivatusjärjestelmästä irrallisella järjestelmällään tai alueelta tulevia kuivausvesiä on viivytettävä siten, etteivät maanteiden sivu- ja laskuojien sekä rumpujen vesimäärät kasva. Kuivatuksen mitoituksessa on huomioitava koko laajemman alueen aiheuttamat hulevedet. Alueiden rakentaminen ja kuivatus eivät saa vahingoittaa maanteiden kuivatusta eivätkä rakenteita. Rakennuslupaharkinnan yhteydessä tulee huomioida, että alueelle mahdolliset tulevat mainokset maantien varrella on sijoitettava rakennusten yhteyteen. Mainokset, rakennukset, rakennelmat ja toiminnat eivät saa vaarantaa maanteiden liikenneturvallisuutta esimerkiksi häikäisyn tai pölyävyyden vuoksi. Nokialla Helena Väisänen Arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 13