Energiakorjausten pitkäaikaistoimivuus asuinkerrostalossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiakorjausten pitkäaikaistoimivuus asuinkerrostalossa"

Transkriptio

1 Energiakorjausten pitkäaikaistoimivuus asuinkerrostalossa KOY Kaari-Salpa, Oulainen Kimmo Aho Jenni Matilainen Martti Hekkanen Oulunseudun ammattikorkeakoulu

2 ALKUSANAT Tämä selvitys liittyy ympäristöministeriön Tampereen teknilliseltä yliopistolta tilaamaan tutkimukseen Energiatehokkuuden parantamisen menetelmät olemassa olevassa rakennuskannassa. Tutkimuksessa selvitettiin Oulaisissa vuosina toteutetun asuinkerrostalon energiatehokkaan korjauksen kokemuksia. Selvityksen pääpaino kohdistui seinäpuhalluksella toteutettuun huoneistokohtaiseen ilmanvaihtojärjestelmän toimivuuteen. Selvityksen kenttätyön tekivät insinööri (amk) Jenni Matilainen ja insinööri (amk) Kimmo Aho Oulunseudun ammattikorkeakoulusta. Isännöitsijä Päivi Yppärilä Kiinteistö Oy Oulaisten Vuokratalot Oy:stä toimitti kohteen kulutustiedot ja avusti tutkimusten kenttätöiden ja asukaskyselyn tekemisessä. Hänelle lämpimät kiitokset. Kiitos kohteen asukkaille arvokkaasta palautteesta ja myönteisestä suhtautumisesta kenttätutkimuksiin. Oulussa Martti Hekkanen

3 TIIVISTELMÄ Tutkimuskohde sijaitsee Oulaisissa Pohjois-Pohjanmaalla. Kohde on vuonna 1971 rakennettu asuinkerrostalo, jossa tehtiin vuosina mittava energitehokkuutta parantava korjaus. Perusparannuksessa kohteen ulkoseiniin ja yläpohjaan asennettiin lisälämmöneristys, ikkunat ja parvekeovet uusittiin ja rakennuksen talotekniikka uusittiin kokonaisuudessaan. Rakennukseen asennettiin seinäpuhalluksella toimiva huoneistokohtainen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Perusparannuksen hinta oli vuoden 1996 kustannustasossa 2745 mk/htm 2. Energiatehokkuutta parantavien korjaustoimenpiteiden osuus kokonaishinnasta oli 360 mk/htm 2 eli noin 13 %. Perusparannuksen tuloksena kohteen lämmitysenergiankulutus aleni tasolta 225 kwh/htm 2 tasolle 125 kwh/htm 2, vedenkulutus aleni tasolta 233 l/hlö,vrk tasolle 100 l/hlö,vrk ja kokonaissähkönkulutus aleni tasolta 70 kwh/htm 2 tasolle 50 kwh/htm 2. Sisäilman laatu oli perusparannuksen jälkeen hyvä ja asukkaat olivat perusparannukseen tyytyväisiä. Kohteesta oli käytettävissä kulutustiedot vuosilta Normeerattu lämmitysenergiankulutus seurantajaksolla oli keskimäärin 139 kwh/htm 2.Kulutus oli kasvanut hieman välittömästi perusparannuksen jälkeen saaduista lukemista. Energiatehokkuuden parantumisen pysyvyyttä voidaan kuitenkin pitää varsin hyvänä. Vedenkulutus oli seurantajaksolla keskimäärin 101 l/hlö,vrk. Vedenkulutus on viime vuosina ollut kasvussa. Asuntokohtaiset kulutusmittarit alensivat aluksi korkeaa kulutusta 65 %. Suurin syy kulutuksen alenemiselle oli kylpyammeiden korvaaminen suihkuilla. Sähkönkulutus sisältää sekä kiinteistösähkön että huoneistojen kotitaloussähkön osuuden. Kulutus on pysynyt seurantajaksolla samalla tasolla kuin välittömästi perusparannuksen jälkeen. Myös sähkönkulutus on viime vuosina kasvanut. Lisääntyneen sähkönkulutuksen syitä ei seurantatutkimuksessa saatu selvitettyä. Ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton lämpötilahyötysuhde vaihteli välillä 50 80%. Lämpötilahyötysuhde on pysynyt suunnitelmien mukaisella tasolla. Vaikka teknisesti laitteella on saavutettu asetettu tavoite, todettiin tulo- ja poistoilmanvaihdon käyttöön liittyvän paljon ongelmia. Asukkaat eivät tiedä, miten laitetta pitää huoltaa ja virheellisen huollon vuoksi laitteet toimivat huonosti. Vakavia rakenteisiin liittyviä ongelmia ei todettu. Ulkoseinillä olevat ilmanvaihtojärjestelmän suojakotelot eivät olleet aiheuttaneet julkisivuihin vaurioita. Sisäilman 3

4 laadussa ei havaittu merkittäviä ongelmia. Asukkaat olivat sisäilmaston laatuun tyytyväisiä. Energiatehokkaassa kerrostalokorjauksessa rakenteiden korjaaminen on helpompi tehdä kuin talotekniikan korjaaminen. Laadunvarmistus ja vaikutusten jatkuva seuranta pitää sisällyttää osaksi hankkeen rakennuttamista. Lämpökamerakuvauksella pystytään ikkunoiden ja ulko- ja parvekeovien korjauksessa varmistamaan asennuksen onnistuminen. Jos korjaus kohdistuu ilmanvaihtojärjestelmään, pitää varmistaa, että asukkaat osaavat käyttää ja huoltaa laitetta oikealla.tavalla. 4

5 Sisältö ALKUSANAT... 2 TIIVISTELMÄ... 3 Tausta... 7 Tavoitteet... 9 Tutkimuskohde Mittaukset ja selvitykset Kohteen ilmanvaihtojärjestelmä Kohteen lämmitysjärjestelmä Rakenteiden lämpövuodot ja rakennuksen ilmanpitävyys Asukaskysely TULOKSET Ilmanvaihtojärjestelmän toimivuus ja sisäilmaston laatu Lämpökamerakuvaukset Ilmanvaihtokoneen lämpötilahyötysuhde Lämmitysjärjestelmän toiminta Asukaskyselytutkimus ENERGIAN JA VEDENKULUTUS VUOSINA Lämmitysenergiankulutus Sähkönkulutus Vedenkulutus Johtopäätökset Miten asuinkerrostalojen energiatehokkuutta voidaan parantaa? Miten energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden vaikuttavuus ja hinta voidaan arvioida?

6 LÄHTEET LIITTEET

7 TAUSTA Energiatehokkuuden merkitys on viime vuosina jatkuvasti korostunut. Ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnonvarojen niukkeneminen ovat aikaansaaneet maailmanlaajuisen tavoitteen vähentää energiankulutusta kaikilla sektoreilla. Tämän näkyy energiatehokkuutta koskevien määräysten kiristymisenä, uusien ohjauskeinojen käyttöön ottona ja viime kädessä myös energiaverotuksen kautta tapahtuvana energian käytön ohjauksena. Energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden pitkäaikaisvaikutuksia ei Suomessa ole mainittavammin raportoitu. Yleensä on tyydytty tarkkailemaan pelkkien kulutuslukemien perusteella toimenpiteiden vaikuttavuutta. Tämän lähestymistavan ongelmana on, että innovatiivisten korjaustapojen onnistumisesta ei saada tietoa. Rakennusten energiankulutus oli Suomessa tilastokeskuksen mukaan (http://www.motiva.fi/taustatietoa/energiankaytto_suomessa/energian_loppukay tto ) vuonna GJ /asukas. Energian loppukäyttö tarkoittaa energiaa, joka jää energian siirto- ja muuntohäviöiden jälkeen yritysten, kotitalouksien ja muiden kuluttajien käyttöön. Loppukäyttö sisältää lopputuotteiden eli sähkön ja kaukolämmön, liikennepolttoaineiden sekä teollisuuden prosessipolttoaineiden kulutuksen. Rakennusten lämmitys muodosti energian loppukäytöstä vuoden 2005 tilaston mukaan 22 %. Tämä merkitsee, että jokainen suomalainen kuluttaa vuodessa noin MWh:n edestä rakennusten lämmitysenergiaa. Jos energian hintana käytetään arvoa 100 /MWh, on jokaisen suomalaisen osuus rakennusten lämmitysenergiasta noin vuodessa. Rakennusten lämmittäminen aiheuttaa myös päästöjä. Päästöt lisäävät ilmakehän CO 2 pitoisuutta. Tämä vaikuttaa edelleen ilmaston lämpenemistä kiihdyttävästi. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei toistaiseksi varmuudella tiedetä, mutta globaalisti ne ovat kielteisiä. Siksi kansainvälisillä ilmastosopimuksilla on pyritty estämään energiankulutuksen jatkuvaa kasvua. Rakennusten energiatehokkuutta ohjataan rakentamismääräyksillä. Rakentamismääräyksiä on tiukennettu vuonna Seuraava merkittävästi aikaisempaa suurempi muutos tullaan tekemään vuoden 2010 alusta. Ja tämän jälkeen on jälleen edessä muutos muutaman vuoden kuluttua. Lämmöneristysmääräykset vaikuttavat uudisrakentamisen energiatehokkuuteen. Suurin osa Suomen rakennuskannasta on kuitenkin jo tehty. Rakenta-

8 mismääräyksillä ei voida vaikuttaa tämän rakennuskannan energiatehokkuuteen. Energiatehokkuutta on parannettava joko välittömin toimenpitein tai muiden rakennukseen kohdistuvien korjausten yhteydessä. 8

9 TAVOITTEET Oulaisten kaupunki rakennutti vuosina elementtikauden kerrostalon perusparannuksen. Perusparannuksen yhteydessä rakennuksen energiatehokkuutta parannettiin merkittävästi. Rakennuksen ulkoseiniin asennettiin lisälämmöneristys, yläpohjan lämmöneristystä parannettiin kattomuodon muutoksen yhteydessä, ikkunat ja parvekeovet uusittiin ja rakennuksen talotekniikka uusittiin kokonaisuudessaan. Taloteknisen korjauksen osana rakennukseen asennettiin seinäpuhallusteknologialla toimiva ilmanvaihtojärjestelmä lämmöntalteenotolla varustettuna. Kohde oli osa ympäristöministeriön Remontti-tutkimusohjelmaa. Kohteen kulutusta seurattiin yksi lämmityskausi. Seurannan tuloksista laadittiin tutkimusraportti /1/. Yhden vuoden seurannan perusteella voitiin todeta, että energiatehokkuudelle ja sisäilmaston laadulle asetetut tavoitteet saavutettiin ja osittain jopa ylitettiin. Perusparannuksesta on nyt kulunut 14 vuotta. Tämän selvityksen tavoitteiksi asetettiin: miten perusparannuksen yhteydessä asennettu asuntokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä on kohteessa toiminut mikä on lämmöntalteenottolaitteen nykyinen lämpötilahyötysuhde mikä on lämmitysjärjestelmän nykyinen kunto esiintyykö.rakenteissa lämpövuotoja. miten rakennuksen lämmitysenergian, sähköenergian ja käyttövedenkulutus on kehittynyt vuosina ja mikä on asukkaiden tyytyväisyys rakennuksen ja sen teknisten järjestelmien toimivuuteen tällä hetkellä?. Tulosten perusteella laadittiin kiinteistönomistajalle ja asukkaille ohje asunnoissa tehtävistä huoltotoimenpiteistä. Ohje esitetään tutkimusraportin liitteessä 2. 9

10 TUTKIMUSKOHDE Tutkimuskohde on vuonna 1971 rakennettu kuusikerroksinen kerrostalo, joka sijaitsee Oulaisissa osoitteessa Kangaskatu 4. Kohde edustaa tyypillistä elementtirakentamisen aikakaudella vuosina rakennettua asuinkerrostaloa. Toimenpiteet, joita kohteessa tehtiin, ovat sellaisia, joita rakennetussa kerrostalokannassa tullaan todennäköisesti tekemään myös tulevaisuudessa. Kohteessa on 29 asuinhuoneistoa. Huoneistoista viisi on yksiöitä, kuusi kaksioita ja loput 18 kolmioita. Asuntojen huoneistoala on yhteensä htm 2. Kellarikerroksessa sijaitsevat varastotilat, pyykki- ja kuivaustilat ja lämmönjakohuone lämmönjakokeskuksineen. Kohteessa on hissi. Kohteessa tehtiin vuosina perusparannus, jonka yhteydessä parannettiin rakennuksen energiatehokkuutta ja sisäilmaston laatua. Tärkeimpiä toimenpiteitä olivat : ulkoseinien ulkopuolinen lisälämmöneristäminen ( 70 mm) ja uuden pintaverhouksen asennus ikkunoiden ja parvekeovien uusiminen kattorakenteen muuttaminen harjakatoksi ja siinä yhteydessä tehty yläpohjan lisälämmöneristäminen ( 200 mm) lämmönvaihtimien uusiminen asuntokohtaisen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmän rakentaminen seinäpuhallustekniikalla ja lämmöntalteenotolla varustettuna käyttövesiputkiston, viemäreiden ja vesi- ja viemärikalusteiden uusiminen sähköjärjestelmän uusiminen huoneistojen ja yhteistilojen pintarakenteiden ja kalusteiden uusiminen. Perusparannuksen hinta oli vuoden 1996 kustannustasossa 2745 mk/htm 2. Energiatehokkuutta parantavien korjaustoimenpiteiden osuus kokonaishinnasta oli 360 mk/htm 2 eli noin 13 %. 10

11 MITTAUKSET JA SELVITYKSET Kohteen ilmanvaihtojärjestelmä Seinäpuhallustekniikalla toteutettu ilmanvaihtojärjestelmä eroaa tavallisesta siinä, että jäteilmaa ei johdeta katolle, vaan ulospuhallusventtiili ja raitisilmaventtiili sijaitsevat vierekkäin julkisivulla (kuva 1). Seinäpuhallustekniikalla toteutettu ilmanvaihto ei täytä Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 (2003) määräämiä asetuksia. Tällä tekniikalla toteutetut kohteet ovat tutkimuskohteita ja vaativat aina paikallisen rakennusvalvontaviranomaisen hyväksynnän. Tutkittu kohde on koerakennushanke, jossa matalaenergiarakentamista sekä seinäpuhallustekniikkaa kehitettiin, (2, s. 14, 16; 3, s ) Asunnoissa on huoneistokohtainen ilmanvaihtokone, joka on sijoitettu kylpyhuoneeseen ja on merkiltään Parmair Iiwari ExKT. Ilmanvaihtokone on varustettu levylämmönsiirtimellä ja vesikiertoisella jälkilämmityspatterilla. Perusparannuksessa on pyritty saamaan mahdollisimman paljon energiansäästöjä ja tämän takia on päädytty vesikiertoiseen jälkilämmityspatteriin. Se on edullisempi ratkaisu käyttää kuin sähköinen jälkilämmityspatteri. Ilman lämmöntalteenottoa eli LTO:ta ilmanvaihto kuluttaa n. 30 % asuintalon lämmitysenergiasta. Lämmöntalteenoton avulla saadaan poistoilman lämpöä siirretyksi ulkoilman lämmittämiseen. Tällaisen lämmöntalteenotolla varustetun ilmanvaihtojärjestelmän avulla voidaan säästää ilmanvaihdon käyttämästä energiasta jopa 60 % verrattuna pelkkään poistoilmanvaihtoon. (4, s. 2.) 11

12 KUVA 1. Ulkoseinällä sijaitseva seinäpuhalluspääte-elin Parmair Iiwari ExKT:n lämmönsiirrin on ristivirtalevylämmönsiirrin, joka muodostuu ohuista, päällekkäisistä alumiinilevyistä. Joka toiseen väliin johdetaan poistoilmaa ja joka toiseen ulkoilmaa, ja poistoilman lämpö siirtyy seinämien läpi ulkoilmaan ilmavirtojen sekoittumatta. Huoneistosta poistoilma imetään ilmanvaihtokanavassa koneelle, jossa se kulkee suodattimen ja lämmönsiirtimen läpi ja josta se puhalletaan edelleen jäteilmakanavassa talon julkisivulle. Raitisilma imetään ilmanvaihtokanavassa ulkoa koneelle ja suodatetaan kahden suodattimen läpi ennen lämmönsiirrintä, minkä jälkeen se johdetaan tuloilmakanavissa eri huoneisiin. (4, s. 5.) Ilmanvaihtokone, jossa on vesikiertoinen jälkilämmityselementti, on varustettu jäätymisvaaratermostaatilla. Jäätymisvaaratermostaatti pysäyttää molemmat puhaltimet, mikäli jälkilämmityselementin pintalämpötila laskee alle asetusarvon. (4, s. 5.) Ilmanvaihtokoneissa on levylämmönsiirrin, joten kosteudensiirtoa ei tapahdu ja näin ollen hyötysuhteen määritys onnistuu lämpötiloista. Lämpötilat mitattiin tulo-, poisto-, jäte- ja raitisilmasta sekä jälkilämmityspatterin jälkeen. Mittausanturit aseteltiin koneeseen siten, etteivät antureiden päät olleet 12

13 missään vaiheessa kosketuksissa ilmanvaihtokoneen seinämiin. Tämä varmistettiin kiertämällä anturin pää kerälle. Lanka-anturit asennettiin aina mahdollisimman keskelle lämmöntalteenottoa ja anturit pyrittiin asentamaan samalla tavalla jokaiseen mitattuun koneeseen. (Kuva 2). KUVA 2. Mittausanturit asennettuna paikoilleen ilmanvaihtokoneessa Kuvassa 3 anturit on asennettuna paikoilleen ilmanvaihtokoneeseen ja kone on laitettu toimintakuntoon. Lanka-anturit merkittiin tarkasti, jotta varmistettiin oikean tuloksen saaminen. Antureita oli viisi, ja ne olisi mahdoton tunnistaa ilman tunnuksia. Lämpötilojen annettiin tasaantua vähintään parin minuutin ajan, sillä kokemusten mukaan tässä ajassa lämpötilat tasaantuivat. Lämpötilojen vakiinnuttua tulokset otettiin muistiin ja koneen tehoa muutettiin. 13

14 KUVA 3. Lämpötilojen tarkastelua mittaustilanteessa. KUVA 4. Kuvassa raitisilmasuodatin (ympyröity) asennettuna väärään paikkaan jäteilmakanavaan 14

15 KUVA 5. Väärään paikkaan asennetun raitisilmasuodattimen seurauksena tuloilma on erittäin likaista Kuvissa 4 ja 5 nähdään eräs syy siihen, miksi asuntokohtaisen ilman puhtauteen suhtaudutaan kriittisesti. Ongelman syynä ei ole tuloilman likaisuus, ilman sekoittuminen tai kanaviston puhdistamattomuus, vaan tuloilmasuodattimen asentamisessa tehty virhe. Kohteen lämmitysjärjestelmä Kohde on kytketty kaukolämpöverkkoon, ja rakennuksella on oma lämmönjakokeskuksensa. Ilmanvaihtokoneiden jälkilämmityspatterit on kytketty omaan vesikiertoiseen lämmityspiiriin. Varsinainen lämmitysjärjestelmä on normaali kaksiputkijärjestelmä, jossa menoveden lämpötilaa säädetään ulkoilman lämpötilan perusteella. Lämmitysjärjestelmä on mitoitettu 80/60 C lämpötiloihin. Pesuhuoneissa on lisäksi vesikiertoinen mukavuuslattialämmitys, joka on mitoitettu 35/30 C lämpötiloihin. Lämmitysjärjestelmän toimivuus selvitettiin havainnoimalla, seurantamittauksia ei tehty. 15

16 Rakenteiden lämpövuodot ja rakennuksen ilmanpitävyys Lämpökamerakuvaukset tehtiin Fluke TI20 -merkkistä lämpökameraa käyttäen. Kameralla tarkasteltiin mahdollisia vuotokohtia rakenteissa, esimerkiksi ovien ja ikkunoiden karmeissa. Kuvauksia tehtiin sisällä asunnoissa sekä ulkoapäin koko rakennusta kuvaten. Leuto 1 C:n sää hankaloitti hieman lämpökamerakuvauksia, sillä vuodot olisivat paljastuneet helpommin kovemmalla pakkasella. Asukaskysely Kohteessa tehtiin asukaskysely, jolla selvitettiin sisäilman laatua, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän toimivuutta, ilmanvaihtojärjestelmän huollon toimivuutta sekä yleistä asukasviihtyvyyttä. Asukkaita pyydettiin lisäksi kommentoimaan vapaasti kyseisten järjestelmien toimintaa sekä tuomaan ilmi ongelmakohtia. Kysely toteutettiin Asukaskyselyn pohjana on käytetty Suomen LVI-yhdistysten liitto ry:n julkaisua 4: sisäilmaston kuntotutkimus sekä Antti Pulkkasen opinnäytetyössään käyttämää kyselytutkimusta.) 16

17 TULOKSET Ilmanvaihtojärjestelmän toimivuus ja sisäilmaston laatu Ensimmäisellä mittauskerralla vallitsi pilvipoutainen sää ja tuulta oli noin 2-3 m/s. Lämpötila vaihteli aamun 3,0 C:n iltapäivän 1,0 C:n välillä ja ilman keskimääräinen suhteellinen kosteus oli n. 42 %. Toisella mittauskerralla, joka tehtiin asukaskyselyn tulosten pohjalta, lämpötila vaihteli aamun 3,9 C:n ja iltapäivän +1,8 C:n välillä. Ulkoilman suhteellinen kosteus oli aamulla 55 % ja iltapäivällä 36 %. Sää oli poutainen ja aurinkoinen. Ensimmäisellä mittauskerralla mitattiin asuntojen 5 ja 18 ilmavirrat, lukuun ottamatta keittiön poistoilmavirtoja, jotka mitattiin toisella mittauskerralla. Asuntojen lämpötilat, suhteellinen kosteus, lämpökamerakuvaukset ja ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton hyötysuhteiden mittaus kuuluivat osaksi tutkimuksia. Toisella mittauskerralla mitattiin liesituulettimen ilmavirtojen lisäksi asuntojen 7 ja 20 ilmanvaihtokoneiden lämmöntalteenoton hyötysuhteet. Asunnossa numero 20 mittauksiin kuului myös vallitsevan paine-eron mittaus, rappukäytävän ja asuinhuoneiston välillä, ilmanvaihtokoneen eri asennoilla. Paine-ero ei kuitenkaan muodostunut merkittäväksi millään ilmanvaihtokoneen asennolla.. Rakennusmääräyskokoelman osan D2 määräysten mukaan ilmanvaihto mitoitetaan siten, että asunnon ilmanvaihtokertoimeksi muodostuu vähintään 0,5 1/h. Ilmanvaihtokerroin kuvaa teoreettisesti, kuinka monta kertaa aikayksikköä kohden huoneen ilma vaihtuu. Ilmanvaihtokerroin lasketaan jakamalla huoneeseen tuleva ilmavirta huoneen tilavuudella. Asunnossa 5, jonka pinta-ala on 77 m 2, minimituloilmavirraksi muodostuu 28 dm 3 /s. Tämä taso saavutetaan ilmanvaihtokoneen asennolla 2, jolloin tuloilmavirraksi muodostuu 29,1 dm 3 /s ja poistoilmavirraksi 31,3 dm 3 /s (taulukko 1). TAULUKKO 1. Mitatut ilmamäärät asunnossa numero 5 (dm 3 /s) Asunto 5 MH1 Tulo MH2 Tulo OH Tulo Tulo yht. WC Poisto VH1 Poisto VH2 Poisto Keittiö Poisto Poisto yht. Asento 1 5,1 4,6 8 17,7 5,3 2,8 2,5 7,3 17,9 Asento 2 8,2 7,2 13,7 29,1 9 4,4 5,1 12,8 31,3 Asento ,8 19, ,7 6,6 7,0 18,4 44,7 Asento 4 14,9 12,4 25,3 52,6 16,3 7,9 9,2 25,8 59,2 17

18 Asunnon numero 18 pinta-ala on 51 m 2, minimituloilmavirraksi muodostuu 19 dm 3 /s. Haluttu ilmavirta saavutetaan asennolla 2, jolloin tuloilmavirta on 30 dm 3 /s ja poistoilmavirta 33,5 dm 3 /s (taulukko 2). Ilmavirtojen tasapaino on molemmissa mitatuissa asunnoissa hyvä. Poistoa on enemmän kuin tuloa, joten asunto pysyy lievästi alipaineisena. TAULUKKO 2. Mitatut ilmamäärät asunnossa numero 18 (dm 3 /s) Asunto 18 MH Tulo OH Tulo Tulo yht. WC Poisto VH1 Poisto Keittiö Poisto Poisto yht. Asento 1 6,3 10,3 16,6 7,5 2,8 7,6 17,9 Asento 2 11,2 18, ,7 4,7 14,1 33,5 Asento 3 14,5 26,3 40,8 20,3 6,6 21,1 48 Asento 4 16,2 32,3 48,5 28,7 8,8 25,5 63 Rakentamismääräyskokoelman osan D2 mukaan lämpötilojen tulisi olla talvella C huonetilan keskellä 1,1 m korkeudelta mitattuna. Asunnon numero 5 lämpötilat ovat hyvällä tasolla, sillä keskimääräinen lämpötila huoneissa on 22,0 C ja se täyttää D2:n asettamat raja-arvot. Asunnossa numero 18 keskimääräinen lämpötila on tätä hieman korkeampi, mutta vain 0,8 C, joten ylitys ei ole merkittävä ja on luultavasti vain hetkellinen (taulukko 3). TAULUKKO 3. Lämpötilat asunnoissa ( C) Huone ET MH1 MH2 OH WC KEIT. Keskiarvo Asunto 5 22,5 21,8 22,4 21,6 22,0 21,6 22,0 Asunto 18 22,8 22,6-22,8 22,9 22,7 22,8 Ihmiset kokevat termisen viihtyvyyden erilailla: joillekin jopa alle 20 C on sopiva asunnon lämpötila, kun taas toiset kokevat yli 23 C lämpöolot liian viileiksi. Huoneilman liian korkea lämpötila voi aiheuttaa sisäilmasto-oireita, etenkin limakalvojen, silmien ym. ärsytystä ja kuivuutta. Lämmin ilma tuntuu myös kuivemmalta kuin kylmä, vaikka kosteus olisikin sama. Korkea lämpötila lisää myös rakennusmateriaalien epäpuhtaustuottoa aiheuttaen ilman laadun todellista huononemista. Energiakustannukset nousevat turhaan, jos sisälämpötiloja pidetään liian korkeina. Jo yhden asteen lämpötilanpudotus asunnossa laskee vuotuista lämmitysenergiankulutusta noin 5 %. (3, s. 5; 7, s. 15.) Hiilidioksidia muodostuu asuinhuoneistoissa pääasiassa pelkästään ihmisten uloshengitysilman muodossa. Huoneilman korkea hiilidioksidipitoisuus kuvaa yleensä riittämätöntä ilmanvaihtoa. Hiilidioksidipitoisuutta voidaan käyttää kuvaamaan ilman laatua. Rakennusmääräyskokoelmassa osassa D2 määrätään, että tavanomaisissa tiloissa huoneilman hiilidioksidipitoisuus saa käyttöaikana 18

19 olla enintään ppm. Mittaushetkellä asunnoissa oli kolme ihmistä. Tarkasteltujen huoneistojen hiilidioksidipitoisuudet alittavat kirkkaasti asetetut määräykset (taulukko 4). (3, s. 6; 7, s. 27.) TAULUKKO 4. Hiilidioksidipitoisuudet asunnoissa (ppm) Huone MH1 MH2 OH Keskiarvo Asunto Asunto Rakennusmääräyskokoelman osan D2 mukaan rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että sisäilman kosteus pysyy rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisissa rajoissa. Sisäilman kosteus ei saa olla jatkuvasti haitallisen korkea, eikä kosteus saa tiivistyä rakenteisiin, ei myöskään niiden pinnoille tai ilmanvaihtojärjestelmään siten, että se aiheuttaa kosteusvaurioita, mikrobien tai pieneliöiden kasvua tai muuta terveydellistä haittaa. (3, s. 6.) Sisäilman suhteellinen kosteus riippuu paljon ulkoilman kosteudesta. Talvella pakkaskeleillä ilmankosteus ei nouse korkeaksi juuri milloinkaan. Mittausten perusteella sisäilman suhteelliset kosteudet ovat hyväksyttävällä tasolla (taulukko 5). TAULUKKO 5. Suhteelliset ilmankosteudet asunnoissa (%) Huone MH1 MH2 OH Keskiarvo Asunto 5 27,0 29,1 28,3 28,1 Asunto 18 26,4 26,7 27,8 27,0 Lämpökamerakuvaukset Kuvausten tarkoituksena oli pyrkiä löytämään mahdollisia ulkovaipan vuotokohtia. Tarkempaan tarkasteluun otettiin etenkin asunnoissa olevat parvekkeiden ovet sekä ikkunat ja tuuletusikkunat. Lämpökamerakuvauksia suoritettiin myös koko rakennusta tarkastellen ulkoapäin, mutta leuto sää haittasi kuvauksia ja tulokset jäivät varsin laihoiksi. Varsinaiseksi ongelmakohdaksi kuvausten perusteella muodostui parvekkeen ovi. Perusparannuksen yhteydessä kaksiovinen ratkaisu muutettiin yksioviseksi. Tätä ratkaisua voidaan kuvausten perusteella kritisoida. Molemmissa kuvatuissa asunnoissa etenkin oven alapuolelta virtasi kylmää ilmaa sisälle. Tiivisteet olivat kauttaaltaan riittämättömät. (Kuva 6.) 19

20 KUVA 6. Lämpökamerakuva parvekkeen ovesta Ilmanvaihtokoneen lämpötilahyötysuhde Ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton hyötysuhde vaikuttaa voimakkaasti koneen energiatehokkuuteen. Mitä parempi hyötysuhde on, sitä enemmän lämmöntalteenotto ottaa poistoilmasta lämpöä talteen ja siirtää sitä tuloilmaan. Näin ollen, jos ilmanvaihtokoneessa on tehokas lämmöntalteenottolaite, jälkilämmityspatterin ei tarvitse lämmittää tuloilmaa kuin pelkästään kovimmilla pakkasilla. Nykyiset määräykset vaativat, että ilmanvaihdon poistoilmasta on otettava lämpöä talteen vähintään 30 % ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemasta vuotuisesta lämpömäärästä. Koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä varustetaan poistoilman lämmöntalteenottolaitteistolla, jonka tuloilman lämpötilahyötysuhde testaustilanteessa on vähintään 50 %. Valmistaja Parmair antaa kohteen ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenotolle 60 % keskimääräisen lämpötilahyötysuhteen. (3, s. 17; 7.) Lämmöntalteenoton tuloilman lämpötilahyötysuhde lasketaan kaavalla 1 (7, s. 197). Laskennassa tuloilman lämpötilalla tarkoitetaan lämmöntalteenoton jälkeistä lämpötilaa. LTO T T tulo poisto T ulko T ulko KAAVA 1 20

21 T tulo = tuloilman lämpötila T ulko = ulkoilman lämpötila T poisto = poistoilman lämpötila Lämmöntalteenoton poistoilman lämpötilahyötysuhde lasketaan kaavalla 2 (7, s.197). LTO T T poisto poisto T T jäte ulko KAAVA 2 T jäte = jäteilman lämpötila T ulko = ulkoilman lämpötila T poisto = poistoilman lämpötila Mitatut lämpötilat ja lasketut hyötysuhteet ilmanvaihtokoneen eri asennoilla asunnossa numero 5 on esitetty taulukossa 6. Tuloilmalla tarkoitetaan mittauksissa lämmöntalteenoton jälkeistä lämpötilaa. Ilmanvaihtokoneesta mitattiin kaikki mahdolliset lämpötilat tulosten analysoinnin helpottamiseksi. Asunnon 5 ilmanvaihtokoneen suodattimet olivat erittäin likaisia, eikä lämmöntalteenottoa ole puhdistettu ilmeisesti koskaan. Tämä näkyy osaltaan tuloilman lämpötilahyötysuhteissa, sillä ne ovat keskimäärin huonommat kuin samalla kertaa asunnossa 18 mitatussa ilmanvaihtokoneessa. Poistoilman lämpötilahyötysuhteet ovat tasaisia kaikilla mitatuilla ilmanvaihtokoneen asennoilla. TAULUKKO 6. Ilmanvaihtokoneesta mitatut lämpötilat ( C) asunnossa numero 5 sekä lasketut lämpötilahyötysuhteet IV Asento Raitis Jäte Poisto Tulo Patterin jälkeen Tuloilman lämpötilahyötysuhde 2 1,1 13, ,2 15,6 57,9 % 40,2 % 3 1,3 13,5 21,7 12,4 16,3 54,4 % 40,2 % Poistoilman lämpötilahyötysuhde 4 1,1 13,9 22,5 11,7 14,7 49,5 % 40,2 % Keskiarvo 1,2 13,7 22,1 12,4 15,5 53,9 % 40,2 % Asunnon 18 ilmanvaihtokoneen suodattimet olivat melko puhtaat, mutta tässäkään ilmanvaihtokoneessa lämmöntalteenottoa ei ollut puhdistettu. Tuloilman lämpötilahyötysuhteet ovat keskimäärin paremmat kuin asunnosta 5 mitatut hyötysuhteet. Ilmanvaihtokoneen asennolla näyttäisi mittausten perusteella ole- 21

22 van suuri merkitys varsinkin tuloilman lämpötilahyötysuhteeseen. Mitä suuremmat ilmavirrat ovat, sitä huonommaksi lämpötilahyötysuhde muodostuu. (Taulukko 7). TAULUKKO 7. Ilmanvaihtokoneesta mitatut lämpötilat ( C) asunnossa numero 18 sekä lasketut lämpötilahyötysuhteet IV Asento Raitis Jäte Poisto Tulo Patterin jälkeen Tuloilman lämpötilahyötysuhde 2 3,0 15,4 23,0 14,8 18,7 59,0 % 38,0 % 3 2,3 14,9 23,4 13,7 18,2 54,0 % 40,3 % Poistoilman lämpötilahyötysuhde 4 1,5 16,7 23,5 14,1 18,3 57,3 % 30,9 % Keskiarvo 2,3 15,7 23,3 14,2 18,4 56,7 % 36,3 % Toisella mittauskerralla päätettiin hyötysuhteet mitata asukaskyselytutkimuksen tuloksien perusteella jokaisella ilmanvaihtokoneen asennolla. Kyselyssä tuli ilmi, että asukkaat pitävät ilmanvaihtokonettaan pienimmällä asennolla lähes puolet ajasta. Asunto numero 7 on yksiö ja ilmavirrat pieniä, luultavasti siksi tuloilman lämpötilahyötysuhteet muodostuivat hyviksi (taulukko 8). Asukas kertoi puhdistavansa lämmöntalteenottokennon säännöllisesti kerran vuodessa. Tuloilman lämpötilahyötysuhteet muodostuivat hyviksi, ja voidaankin pohtia, onko puhdistuksella todella näin paljon merkitystä. Poistoilman lämpötilahyötysuhteet ovat mittausten perusteella ihmeelliset. Jäteilma oli mittauksissa ihmeellisen lämmintä, poistoilman lämpötilahyötysuhdetta tulee tarkastella hyvin kriittisesti. Mittausanturi on voinut olla väärässä asennossa tai anturissa on ollut mittaushetkellä jotakin vikaa. TAULUKKO 8. Ilmanvaihtokoneesta mitatut lämpötilat ( C) asunnossa numero 7 sekä lasketut lämpötilahyötysuhteet IV Asento Raitis Jäte Poisto Tulo Patterin jälkeen Tuloilman lämpötilahyötysuhde Poistoilman lämpötilahyötysuhde 1 1,5 16,6 22,1 17,6 16,7 78,2 % 26,7 % 2 0,5 20,7 22,5 17,1 20,1 75,5 % 8,2 % 3 0,2 21,6 23,1 16,4 22,5 71,2 % 6,4 % 22

23 4 0,4 22,1 23,0 15,5 22,3 67,9 % 3,8 % Keskiarvo 0,4 20,3 22,7 16,7 20,4 73,0 % 10,9 % Huoneisto numero 20 on samanlainen asunnon 5 kanssa. Jäteilman seinäpuhalluselin sijaitsi eteläisellä seinustalla. Aurinkoinen sää lämmitti ilmiselvästi seinää sekä seinäpuhalluselintä ja näin ollen sisään tuleva raitisilma lämpeni ulkoilmaa selvästi lämpimämmäksi. Tulokset on esitetty taulukossa 9. TAULUKKO 9. Ilmanvaihtokoneesta mitatut lämpötilat ( C) asunnossa numero 20 sekä lasketut lämpötilahyötysuhteet IV Asento Raitis Jäte Poisto Tulo Patterin jälkeen Tuloilman lämpötilahyötysuhde 1 6,3 16,0 24,2 17,6 25,5 63,1 % 45,8 % 2 5,2 16,1 24,5 16,5 23,3 58,5 % 43,5 % 3 4,3 16,2 24,2 15,5 21,0 56,3 % 40,2 % Poistoilman lämpötilahyötysuhde 4 3,3 15,8 24,1 14,5 19,1 53,8 % 39,9 % Keskiarvo 4,8 16,0 24,3 16,0 22,2 57,8 % 42,2 % Lämmitysjärjestelmän toiminta Lämmönjakokeskus on laitekokonaisuus, joka sisältää lämmönsiirtimet, ensiöpuolen ja mahdollisesti toisiopuolen säätölaitteet, pumppauslaitteet, venttiilit ja varusteet sekä tarvittavan putkiston. Koko järjestelmä on uusittu perusparannuksen yhteydessä vuonna Päällisin puolin tarkasteltuna laitteet näyttävät toimivan oikein. Kaukolämmön jäähtymä oli tarkasteluhetkellä 50 C. Kaksi toisiopuolen paikallislämpötilamittaria oli rikki. Mittarit olivat tavallisia nestepatsaalla toimivia mittareita. Lämmönjakohuoneen lattialla on ilmeisesti ollut joskus vettä tai kosteutta, sillä kaikki suojaamattomat teräsosat (mustat osat) ovat pintaruostuneet pahasti ( ks. Kuva 7) Selviä vuotoja näissä osissa ei havaittu, mutta osat tulisi ehdottomasti vähintäänkin puhdistaa ja maalata ruostumisen estämiseksi. Paras ja varmin ratkaisu olisi kuitenkin vaihtaa ruostuneet osat, ennen kuin ne pääsevät vuotamaan. 23

24 KUVA 7. Lämpöjohtoputkisto on lämmönjakohuoneessa huonossa kunnossa. Kaukolämmön alajakokeskuksen elinkaarena voidaan yleisesti pitää noin vuotta. Tässä ajassa etenkin lämmönsiirtimien lämmönsiirtoteho heikkenee jo huomattavasti. Pumppujen käyttöikä vaihtelee suuresti käytön ja olosuhteiden myötä. Voidaan kuitenkin sanoa, että pumput kestävät kymmenestä vuodesta ylöspäin. Yleisin syy vaihtoon on laakereiden tai siipien vioittuminen. Rikkoutuminen huomataan yleensä heikentyneestä pumppaustehosta tai epämääräisistä pumpun aiheuttamista äänistä. Taloyhtiöllä on hyvä olla varalla pumppuja, sillä pumpun rikkoutuessa uutta voi olla vaikea saada nopeasti tilalle. Jos varalla on samanlainen pumppu, käy vaihto nopeasti, eikä isompaa haittaa tai vaaraa asukkaille tai järjestelmälle ehdi muodostua. Kohteessa pumppujen rikkoontumiseen oli varauduttu, ja varapumppuja oli saatavilla. Automaatiojärjestelmä vaihdetaan yleensä samaan aikaan, kun koko lämmönjakokeskus vaihdetaan. Automaatiojärjestelmän hyvä toiminta ja säädettävyys takaavat hyvät lämpöolot rakennuksessa sekä järjestelmien energiatehokkaan toiminnan. Tällä perusteella automaatiojärjestelmän uusimista kannattaisikin harkita jo ennen koko järjestelmän uusimista. Kohteessa automatiikan käyttö voisi olla helpompaa. Nykyisellä järjestelmällä esimerkiksi lämmityskäyrien tarkastelu ja säätö on varsin hankalaa. Käyriä voi tarkastella ainoastaan minimi ja maksimi lämpötilojen osalta. Asukaskyselytutkimuksessa tuli ilmi, että vain puo- 24

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Energiaremontti investointi vai kustannus?

Energiaremontti investointi vai kustannus? Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Kiinteistöilta, Oulu 31.3.2011 Jari Virta, Kiinteistöliitto Esityksen rakenne Muuttuvat määräykset Rakennuskanta Lämpöenergiataseet Kulutustietoja KT/RT Käyttö

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Terveen talon ilmanvaihto

Terveen talon ilmanvaihto Terveen talon ilmanvaihto DI. Terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön haasteet asunnoissa Lämpöolosuhteet talvella vetää, kesällä on kuuma Ilman laatu riittämätön ilmanvaihto yli puolessa asunnoista

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013 Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry ASUINRAKENNUSTEN ILMANVAIHTO Hyvältä ilmanvaihtojärjestelmältä voidaan vaatia seuraavia ominaisuuksia:

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994 KOHDE VUONNA 1970 VALMISTUNUT 3-KERROKSINEN, KELLARILLINEN, 2-PORTAINEN, PÄÄOSIN KAHI-TIILI VERHOILTU, HISSITÖN KUNNAN KIINTEISTÖYHTIÖN OMISTAMA VUOKRATALO PELLON KYLÄKESKUKSESSA REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN

Lisätiedot

Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin?

Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin? Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin? Korjausrakentamisen uudet määräykset -seminaari 14.11.2013, Oulu DI Petri Pylsy Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Sovelletaan vain luvanvaraisten

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremontit säästöä ja arvonnousua kiinteistöille 09.10.2012 Jyväskylän Paviljonki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry

Lisätiedot

KEIJUPUISTO. Jari Palonen Aalto yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka 13.4.2011

KEIJUPUISTO. Jari Palonen Aalto yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka 13.4.2011 KEIJUPUISTO Jari Palonen Aalto yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka 13.4.2011 Keijupuisto Tapparakatu 1 ja Kivikatu 6 Tapparakatu 1 Perustiedot 2 rakennusta,

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu

Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu Rakennusperinnön hoidon ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 5. Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu Antti Kurvinen Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja LVIkorjaukset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins Juha Brunnila

Energiatehokkuus ja LVIkorjaukset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins Juha Brunnila Energiatehokkuus ja LVIkorjaukset Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins Juha Brunnila Korjausten luvanvaraisuus Rakennuslupa edellytetään rakennuksen rakentaminen tai laajentaminen käyttötarkoitusmuutos

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Kerrostalon ilmastonmuutos (KIMU)- hanke ja Ilmanvaihtojärjestelmien lisätarkastelu (KIMULI) DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto ry

Kerrostalon ilmastonmuutos (KIMU)- hanke ja Ilmanvaihtojärjestelmien lisätarkastelu (KIMULI) DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto ry Kerrostalon ilmastonmuutos (KIMU)- hanke ja Ilmanvaihtojärjestelmien lisätarkastelu (KIMULI) DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Kerrostalon ilmastonmuutos

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 27.9.2010 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ ASUMISVIIHTYISYYS SISÄILMASTO-ONGELMAT

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI

LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI 1(28) LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI 2(28) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTIETOA KOHTEESTA... 3 2 YLEISTIETOA KUVAUKSESTA JA KUVAUSOLOSUHTEET... 3 2.1 Yleistietoa kuvauksesta... 3 2.2 Kuvausolosuhteet... 4 3

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmän taustaa: ECO järjestelmää lähdettiin kehittämään 2004, tarkoituksena saada pelkällä poistojärjestelmällä

Lisätiedot

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Tammelan korttelikehittämisen yleisötilaisuus 22.05.2013, Tammelakeskus DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja Energiakorjaukset: ega ojau taote talotekniikkaa 1950-luvun jälkeen uusiin lähiöihin rakennettu suuri kerrostalokanta Tyypillisiä korjauksia käytännössä putkiremontit ja julkisivuremontit varsinkin nykyiset

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala:

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT Rakennus: Osoite: ENERGIASELVITYS Haapanen Kalle ja Sanna Valmistumisvuosi: 2012 Pillistöntie 31 Rakennustunnus: 50670 Otava Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala:

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA HELSINGIN KAUPUNKI SELVITYS 1 ( ) SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA Tällä selvityksellä ja liitteenä olevilla mitoitustaulukoilla iv-suunnittelija ilmoittaa asuinrakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

Ilmasta lämpöä. Vaihda vanha ilmalämmityskoneesi energiatehokkaaseen Lämpö Iiwariin. www.niemi-kari.fi

Ilmasta lämpöä. Vaihda vanha ilmalämmityskoneesi energiatehokkaaseen Lämpö Iiwariin. www.niemi-kari.fi Ilmasta lämpöä Vaihda vanha ilmalämmityskoneesi energiatehokkaaseen Lämpö Iiwariin. www.niemi-kari.fi Lämpö Iiwari ilmalämmitysjärjestelmä Energiatehokas Lämpö Iiwari voidaan asentaa lähes kaikkien vanhojen

Lisätiedot

ECO130 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONE. säädin (E)

ECO130 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONE. säädin (E) ECO130 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONE ECO130 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden valmistaja sekä Suomen johtava pientalojen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Edullisin tie energiatehokkuuteen

Edullisin tie energiatehokkuuteen Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan

Lisätiedot

Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö. Timo Posa

Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö. Timo Posa Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö Timo Posa Energiatehokkuus ja CO 2 -päästövähennykset Energiatehokkuuden yleinen määritelmä : Sama tai parempi palvelutaso tai tuotantomäärä vähemmällä energiankulutuksella

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Timo Nissinen www.pihla.fi Vanhat ikkunat ovat kiinteistön ulkovaipan heikoin lenkki

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT 1 Lainsäädäntömuutokset Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA. DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA. DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Energiatavoitteet ja energiatehokkuusvaatimukset

Lisätiedot

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28 Energy recovery ventilation for modern passive houses Timo Luukkainen 2009-03-28 Enervent solutions for passive houses 2009 Järjestelmät passiivitaloihin Passiivitalo on termospullo. Ilman koneellista

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA Pentti Kuurola, LVI-insinööri Tavoitteet ja termejä Tavoite Ylläpitää rakennuksessa terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto Lämmitysjärjestelmän mitoitetaan

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat Kaksi kertaa vuodessa Asuntoyhtiöiden hallituksen jäsenet, isännöitsijät Vastaajina: 949 hallituksen jäsentä ja 192

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

KOULURAKENNUKSISSA. Timo Kalema and Maxime Viot. Teknisen suunnittelun laitos

KOULURAKENNUKSISSA. Timo Kalema and Maxime Viot. Teknisen suunnittelun laitos ILMANVAIHTO JA SISÄILMAN LAATU KOULURAKENNUKSISSA Timo Kalema and Maxime Viot Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Tutkimukset T. Kalema, E. Mäkitalo, J. Rintamäki, T. Sahakari,

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Tapio Tarpio Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Air Termico/Air Kameleontti -tuloilmaikkuna on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus.

Lisätiedot

4/13 Ympäristöministeriön asetus

4/13 Ympäristöministeriön asetus 4/13 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

IIWARI Ex, Kx, MxE LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET. IIWARI Ex IIWARI Kx IIWARI MxE 180 Elektroninen säädin (E)

IIWARI Ex, Kx, MxE LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET. IIWARI Ex IIWARI Kx IIWARI MxE 180 Elektroninen säädin (E) IIWARI Ex, Kx, MxE LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET IIWARI Ex IIWARI Kx IIWARI MxE 180 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö Pekka Karppanen Valaistus Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje valaisimien sammuttamisesta tiloissa on, että jos

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Energiansäästömahdollisuudet rakennuskannan korjaustoiminnassa

Energiansäästömahdollisuudet rakennuskannan korjaustoiminnassa Juhani Heljo, Antti Kurvinen, Jaakko Vihola Energiansäästömahdollisuudet rakennuskannan korjaustoiminnassa Liitteet III Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennustuotanto ja -talous.

Lisätiedot