MAITOYRITTÄJÄT RY JÄSENKIRJE 1/17

Transkriptio

1 Ruokintapöydällä: Puheenjohtajan tervehdys Toiminnanjohtaja esittäytyy Jäsenasiaa What s up? Mitä menossa ja tulossa? Tiukkaa ammattiasiaa linkkejä ja vinkkejä Kuukauden kevennys

2 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Kulunut kasvukausi totisesti haastoi meidät kaikki tuotantosuuntaan katsomatta. Toivottavasti olette hyvät jäsenet saaneet kerättyä tarpeellisen määrän rehua tulevaa talvea varten. Vaikka pula ei taida olla yksin rehusta vaan myös kuivikeoljesta, jonka korjuu hyvälaatuisena oli nyt myös vaikeaa. Elämää hankaloittaa, monin paikoin myös kuiviketurpeen nostomäärien jääminen tavoitteestaan. Syksyllä oli omat haasteet myös yhdistyksemme toiminnassa. Toiminnanjohtajan vaihdos ei sujunut aivan lennosta, vaan jouduimme hetken elämään ilman asioiden hoitajaa. Se toki näkyi myös toiminnassamme. Toivotamme Henna Meron lämpimästi tervetulleeksi yhdistyksemme palvelukseen ja samalla kiitämme Heidi Fontellia hyvin hoidetusta toimesta. Toivomme Heidille onnea ja menestystä elämän uusissa haasteissa. Henna pääsi tutustumaan uuteen työhönsä lokakuun lopulla ja on nyt jo täydessä touhussa. Olemme todella täpinöissämme saadessamme Hennan kaltaisen ammattilaisen joukkoomme. Yhdistyksemme toiminta saa tästä uutta potkua ja vauhtia. Henna esitteleekin itsensä ja kertoo ajatuksistaan myöhemmin tässä kirjeessä. Tilanne kotimaan maitomarkkinoilla jatkuu varsin alavireisenä huolimatta kansainvälisistä hyvistä signaaleista. Voin hinta hipoi jo välillä uusia ennätyksiä, mutta sen myönteisestä vaikutuksesta me emme ole päässeet nauttimaan. Suomalaista, poikkeuksellisen korkeata laatua ja sen takaavaa järjestelmää on rakennettu keskusliikkeiden kanssa yhdessä jo useita vuosia. Nyt kauppa yhtääkkiä vetää välistä ja tuotteen hinta onkin ainoa kriteeri sen valikoimiin pääsemiseksi. Suomalaista laatua ei voi ostaa puolalaisella hinnalla. Omalta osaltamme meidän tulee aina tilaisuuden tullen kertoa ylivertaisesta tuotantotavastamme. Bakteerien ja solujen osalta maitomme on EU-alueen parasta, sen tuottamiseen ei käytetä hormoneja tai GMO-rehuja vaan se pohjaa ilmakehän hiiltä sitovaan nurmeen. Antibiootteja käytetään vain todelliseen tarpeeseen ja silloinkin valikoidusti. Hoidetun eläimen maito myös testataan ennen meijeriin lähettämistä, mikä ei ole todellakaan yleistä maailmalla. Tässä vain muutamia esimerkkejä laatutyöstämme. Meille tämä kaikki on niin itsestään selvää, ettemme huomaa pitää niistä kylliksi esillä ja metelin kohteena. Tässä meidän tulee muuttaa toimintaamme. Kuitenkin, menneestä kasvukaudesta ja maailman tuomista haasteista huolimatta nyt on aika hieman levähtää - maitotilalla tietenkin töiden lomassa. Välillä on hyvä antaa edes vähän löysää niin läheisille kuin itsellekin. Tuleva Joulunaika tarjoaa taas tähän mahdollisuuden. Maitoyrittäjät toivottaakin jokaiselle jäsenperheelleen rentouttavaa Joulunalusaikaa. Uuteen vuoteen lähdetään sitten uusin kujein. Juha Kantoniemi

3 TOIMINNANJOHTAJA ESITTÄYTYY Tuntuupa hienolta päästä kokoamaan ja kirjoittamaan ensimmäistä jäsenkirjettä. Kirje tulee tästä muuttumaan ja kehittymään varmasti paljonkin ensi vuoden aikana, kunhan löydämme sille yhdessä hallituksen ja teidän kanssa sopivan sisällön, muodon ja ulkoasun. Puheenjohtajalta tuli toive, että toiminnanjohtajan esittelyn pitää olla hyvin perusteellinen, kengänkokoa myöten. Saamansa pitää vaikkakin noin tarkoilta tiedoilta säästän teidät lukijat ainakin vielä tällä kertaa Lähdetäänpä -70 -luvun loppupuoliskolta, jolloin synnyin pienessä Forssan kaupungissa Lounais- Hämeessä. Jo lapsena tunsin itseni enemmän maalaiseksi, kuin kaupunkilaiseksi. Olin vanhemmilleni vähän katkera siitä, että isäni ei jatkanut kotitilaansa Urjalassa. Jäi kuulemma paperit viimeisiä allekirjoituksia vaille ja elämään tuli muita kuvioita, jotka ohjasivat muualle. Näin siinä vaan joskus käy. Mielestäni oli kuitenkin kovin epäreilua, että sekä äitini ja isäni olivat saaneet asua maalla kaikkien niiden eläinten keskellä ja minä en. Mutta aina ei voi voittaa. Koska olen eläinhullu maalaissielu, hurahdin tietenkin hevosiin heti ensinäkemästä ja aloitin sen harrastuksen kuusivuotiaana. Heppahöperyys imi kokonaan mukaansa ja ensimmäinen oma hevonen ostettiin yläasteiässä ja kotiutettiin lähellä olevalle maatilalle. Jo ennen sitä ratsastuskouluissa hoitohevosten kanssa ja viimeistään tuolloin tulivat lapio ja talikko sekä epäinhimilliset aikataulut ja -kelit hyvin tutuiksi. Biologia, luonto ja eläimet kiinnostivat ja niinpä yläasteen opo keksi ehdottaa minulle Maatalous- ja metsätieteellistä tiedekuntaa opiskelupaikaksi. Sinnehän minä sitten päädyin ja kotieläinten ravitsemustiede pääaineena, totta kai. Maatalousharjoittelut tein Jokioisten kartanoilla silloisessa MTT:ssä ja Asmo Ydinkarjassa lypsin vielä harjoittelujen jälkeenkin. Siellä seudulla, kun pyörin vapaa-aikani. Opiskeluaikana tuli tehtyä myös 7 kuukauden työkeikka arabihevostilalle Vermontiin Yhdysvaltoihin. Ystäväni tunsi minut paremmin kuin hyvin ja hän totesi ProAgrian olevan ihan minun näköiseni työpaikka. Tosiaan, tutkijaa minusta tällä puna-keltaisella ihmistyypilläni ei olisi tullutkaan. Myyjänä olisin varmaan pärjännytkin, mutta ei se toimi, kun olen vahvasti riippumattomuuden kannattaja. Niinpä sitten pääsin ProAgriaan töihin ja siellä hurahti nopeasti 15 -vuotta erilaisissa vaihtelevissa ja haastavissa työtehtävissä. Toimin ProAgria Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa kotieläinasiantuntijoiden esimiehenä, palveluiden kehittäjänä ja itsekin maitotilojen asiantuntijana. Silloin osaamiseni painottui ruokintaan ja sen suunnitteluun ja seurantaan. Lisäksi

4 olin mukana mm. investoivien tilojen neuvonnassa ja vetäjänä nautojen terveydenhuoltohankkeessa. Pikkuhiljaa liukumalla siirryin Etelä-Savosta ProAgria Keskusten Liittoon töihin maito-, lihanauta- ja lammastilojen palveluryhmäpäälliköksi. ProAgria Keskusten Liiton töitä tein myös koko ajan maakunnasta käsin, pääkaupunkiseudulle en ole halunnut muuttaa. Työssäni kehitin valtakunnallisesti kotieläintilojen palveluita ja työkaluja sekä asiantuntijoiden osaamista. Viimeajat työskentelin Liitossa johtavana asiantuntijana ja perehdyin erityisesti Lean - ja tulosjohtamiseen. Olin projektivetäjänä valiolaisten maitotilojen KPI-Avain mittaristossa. Mittaristo saatiin asiakkaille käyttöön syyskuun alussa, juuri ennen kuin siirryin Maitoyrittäjiin. Aika aikaansa kutakin, minunkin tuli aika jättää turvallinen kotikarsina ja siirtyä uusille laitumille. Mikä olisi ollut parempi ja kiinnostavampi paikka, kuin Maitoyrittäjien toiminnanjohtajuus? Maitoyrittäjät ry. koostuu huippuporukasta, joka on tehnyt minuun loistavan vaikutuksen heti alkumetreiltä. Tähän porukkaan haluan kuulua. Maitoyrittäjien toiminta on vielä aika pientä ja entiseen työhön verrattuna monesti vähän näpertelyä. Ainoana työntekijänä, kun ei voi delegoida tai sopia työnjaosta, vaan kaiken saa tehdä alusta asti itse. Se on toisaalta myös hyvin antoisaa hoitaa koko työketju itse ja oppia samalla uutta koko ajan. Minua innostaa paljon kaikki ne näkemäni mahdollisuudet kehittää Maitoyrittäjien toimintaa, vaikka mihin suuntaan. Kaikki on toki kiinni siitä, mihin suuntaan te jäsenet haluatte toimintaa viedä. Aion kuunnella toiveitanne herkällä korvalla. Maitoyrittäjien vahvuus ja ylivoimatekijä on se, että koko toiminnan ydin ovat yrittäjät itse. Jäsenten eli yrittäjien tarpeet edellä, omaa osaamistani, kokemusta ja verkostojani hyödyntäen aion tehdä parhaani, että suomalaisten maitoyritykset voivat menestyä entistä paremmin nyt ja tulevaisuudessa. Paras keino kehittyä, kasvaa ja vaikuttaa on verkostoitua alan muiden toimijoiden kanssa. Ja siihen kaikkein tärkeimpään eli perheeseeni kuuluvat yrittäjäeläinlääkäri mies sekä 4- ja 6 - vuotiaat tytöt. Esikoisemme syntyi Savonlinnassa vuonna Savonlinnan seutu on aivan ihana, jossain vaiheessa kävimme jopa katsomassa lossimatkan takana saaressa olevaa tonttia, onneksi tulimme kuitenkin järkiimme. Savonlinnassa asuminen olisi käynyt liian rankaksi reissutyön ja pienen lapsen kanssa ilman tukiverkostoa, joten muutimme Jyväskylään kohta kuusi vuotta sitten. Olemme viihtyneet täällä hyvin. Teen Maitoyrittäjien töitä Jyväskylästä kotoa käsin. Perheessä on tällä hetkellä vain yksi nelijalkainen; oma kasvattini suomenpienhevostamma. Minä ja tytöt harrastetaan hevostelua monessa eri muodossa. Hevosen- ja omakotitalon hoidon lisäksi koko perhe veneilee Saimaalla, mökkeilee Konnevedellä tai retkeilee jossain muualla päin Suomea aina, kun vapaa-aikaa omakotitalon velvoitteilta liikenee. Ystävätkin ovat vinoilleet, että Henna on aina joko työreissussa tai metsässä. Asumme omakotitalossa isolla tontilla, mutta silti unelma maalla asumisesta kytee mielessä koko ajan. Josko saisin tuon toisen puoliskon järjen valon sen verran sammumaan, että pääsisimme muuttamaan vanhaan taloon maaseudulle. Sitä ne tytötkin toivovat ja eläimiä omaan pihaan. Omena ei ole pudonnut kauas puusta. Mukavaa joulun odotusta! Henna henna.e.mero@gmail.com/ puh

5 JÄSENASIAA Rahastonhoitajalta: Todettakoon ensin, että tämän kirjeen mukana seuraa jäsenmaksu vuodelta 2017 ja että olen pahoillani, kun en ole saanut aikaiseksi tehdä niitä ennemmin. Todetaan että jäsenmaksut ovat yhdistyksen talouden selkäranka, ja että yhdistyksen olemassaolo edellyttää, että riittävän moni kokee yhdistyksen tärkeäksi ja haluavat jatkaa jäseninä. Ja että kaikki tuki otetaan kiitollisuudella vastaan. Laskuissa on eräpäivä, mutta sen kanssa ei ole niin tarkkaa, pääasia on, että ne jäsenet jotka eivät halua jatkaa jäseninä ilmoittaisivat siitä ennen vuodenvaihdetta. Opiskelijoilta toivoisin aktiivisuutta, että ilmoittaisivat milloin lopettavat opiskelunsa. t. Mats Vuoden 2018 alusta tulet saamaan jäsenkirjeen kuukausittain sähköpostiin ja se löytyy myös nettisivujen jäsenosiosta. Aloitamme lisäksi kuukausittain ilmestyvän blogisarjan, jossa hallituksen jäsenet ja toiminnanjohtaja kirjoittavat ajankohtaisista- ja mieltä askarruttavista asioista. Yhdistyksellä on 183 yrittäjäjäsentä ja 36 sponsorijäsentä. Tänä vuonna saimme uusiksi sponsorijäseniksi NHKDairyn, Suomen Yrittäjäopiston, Demeca Oy:n sekä Hirvijärven Osuusmeijerin. Vain pieni osa jäsenistä hyödyntää nettisivujen jäsenosiota, josta löytyvät mm. jäsenkirjeet sekä tapahtumien materiaaleja, matkakertomuksia ja muuta asiaa. Käy luomassa tunnukset ja pääset kirjautumaan sisään. Oletko jo mukana Facebookissa jäsenten omassa keskustelussa Maitoyrittäjät ry:n jäsenkeskustelu? käy pyytämässä jäsenyyttä ja tule mukaan keskustelemaan. Hallitus on tehnyt uuden linjauksen seminaariosallistujista per jäsentila. Jatkossa kaikki saman maitotilayrityksen henkilöt pääsevät mukaan jäsenhinnalla. Sponsorijäsenyrityksistä pääsee kaksi mukaan jäsenhinnalla ja loput ei-jäsenen hinnalla. Palautetta, toiveita ja ideoita saa mielellään lähetellä tai soitella tai

6 WHAT S UP? MITÄ TULOSSA JA MENOSSA? TULOSSA OLEVIA TAPAHTUMIA 2018: 1.2. Sarka -seminaari klo Seinäjoella. Ison maitoyrityksen strateginen kehittäminen, Rosy-Lane Holstein, Lloyd ja Daphne Holtermann (Wisconsin, USA). Seminaarin jälkeen on Maitoyrittäjien yhteinen illallinen. Rosy-Lane Holsteinista voit lukea täältä Management -kurssi Wisconsiniin TÄYNNÄ Vuosikokousseminaari Kalajoella (kylpylähotelli Sani) teemalla Suunnitelmallisuudella tulokseen. Aiheina mm yrityksen strategian, talouden ja henkilöstön johtaminen matka Minnesotaan Yhdysvaltoihin. AgriHusu Oy:n järjestämä perinteinen opintomatka. Mikäli olet kiinnostunut matkasta ole yhteydessä sampsa.husu@gmail.com tai p Tapahtumista ja matkoista lisätietoa nettisivuilla UUTTA TOIMINTAA VUODELLE 2018: Mentoroinnilla menestykseen huippumentorit käytettävissä! Osuuskunta Maitosuomen ja Into Seinäjoen keväällä 2017 tekemän kyselytutkimuksen mukaa isot maitoyritykset ovat kiinnostuneita hyödyntämään mentoreita oman yrityksen kehittämisessä. Maitoyrittäjät aloittaa mentoritoiminnan pilotoinnin. Mukaan voi ilmoittautua, mikäli haluaa yritykselleen oman sparraavan mentorin. Alkuvaiheessa yritysten käytettävissä on 10 kokenutta eri alojen huippuammattilaista. Strateginen- ja talousosaaminen painottuvat, mutta lisäksi löytyy myös hallitustyöskentelyn ja henkilöstöjohtamisen osaajia. Mentorit ja heidän esittelyt löytyvät Maitoyrittäjien nettisivuilta. Mentori tuo oman osaamisensa ja kokemuksensa yhteiseen keskusteluun yrittäjän kanssa ja auttaa pohtimaan ja löytämään ratkaisuja toiminnan johtamiseen. Mentorointi on tavoitteellista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä, ja tähtää sekä yrittäjän että hänen organisaationsa jatkuvaan kehittymiseen. Pilottiin osallistuvien yritysten ja mentoreiden kanssa suunnitellaan ja rakennetaan toimintamalli, jota voidaan tarjota jäsenistölle laajemmin. Jos kiinnostuit mentoritoiminnasta, ole yhteydessä toiminnanjohtajaan. Katsotaan yhdessä, miten lähdetään liikkeelle ja kuka olisi teille sopivin mentori.

7 UUTTA TOIMINTAA VUODELLE 2018: Yhteistyö European Dairy Farmers n (EDF) kanssa Maitoyrittäjät ry. hakee EDF:n jäsenyyttä. Suomeen perustetaan oma alaosasto, johon tarvitaan mukaan vähintään 10 suomalaista tilaa (EDF:n jäseniä), puheenjohtaja sekä asiantuntijajäsen. Kyselimme jäseniltä keväällä kiinnostusta EDF:n jäsenyyteen ja taloustietojen keräämiseen sekä vertailuun muiden maiden kanssa. Saimme yli 10 kiinnostuneen yrityksen nimen. Toiminnanjohtaja on kiinnostuneisiin yrityksiin yhteydessä vielä loppuvuoden aikana jäsenhakemusten tekemiseksi. Tavoitteena on päästä mukaan myös EDF:n talousvertailuun mukaan jo vuoden 2017 tilinpäätöstiedoilla. Uusia yrityksiä voidaan vielä ottaa mukaan. Valtakunnallinen keskusteluryhmä Valtakunnallista pienryhmätoimintaa on toivottu ja odotettu. Keskusteluryhmässä saat vetaistukea ja uutta tietotaitoa kollegoilta ympäri Suomen. Ryhmän teemoja ovat mm. johtajuus, strategia, talous, henkilöstö, tulosjohtaminen ja tuotannon management. Ryhmän koko on 6 10 yritystä. Ryhmä kokoontuu sekä ryhmän tiloilla, että kokoustiloissa. Ryhmässä on mukana fasilitaattori, joka ohjaa ryhmää ja valmistelee tapaamiset. Ryhmän toiminta räätälöidään ryhmän mukaan ja haluttaessa mukana on eri alan asiantuntijoita sekä tehdään vierailuja eri kohteisiin. Karjan- ja tilanhoitaja -valmennus Rakennamme yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa valmennuksen, joka valmentaa työntekijän toimimaan jatkossa maitoyrityksen karjan- tai tilanhoitajana. Ilmoittaudu mukaan toimintaan maitoyrittajat@gmail.com. Lisätietoja nettisivuilta ja toiminnanjohtajalta.

8 TIUKKAA AMMATTIASIAA referaatteja ja artikkeleita STRATEGIA JA TALOUS Maidon hinta lokakuussa 2017 Eurooppalaiset meijerit maksoivat normimaidosta lokakuussa keskimäärin 36,86 snt/l. Hinta oli 23,6 % korkeampi, kuin viime vuonna lokakuussa. Syyskuun hintatasosta nousua oli keskimäärin + 0,12 /l. Maidon hinnan ei oleteta nousevan enää tänä vuonna Euroopassa ja esimerkiksi FrieslandCampina aikoo laskea hintaa vielä joulukuulle. Vuosi 2017 tulee olemaan melko hyvä hintavuosi. Vuoden 2017 hintataso on selvästi parempi, kuin kaksi edellistä matalan hinnan vuotta. edeltävien hyvien hintavuosien 2013 ja 2014 tasolle ei kuitenkaan ylletty. Eurooppalaisten meijereiden maidon hintavertailun ja analyysin toteuttaa hollantilainen ZuivelNL (DairyNL) yhteistyössä Euroopan maidontuottajien (EDF) kanssa. Normimaidon hintatiedot kerätään EDF:n jäsentiloilta kuukausittain. Katso tarkemmin Maidon hinta EU:ssa lokakuussa

9 Muistiinpanot Agri Future -tapahtuman luennosta The path of growing farms succesfully by Ole Kristensen Alkuperäinen selvitystyön raportti luettavissa netissä. Sekä raportti, että diasarja löytyvät maitoyrittäjien nettisivuilta jäsenosiosta Tanskassa pitkään neuvonta- ja koulutussektorilla työskennellyt freelancer konsultti Ole Kristensen teki Pohjois-Savon MAST -hankkeelle työn, jossa hän selvitti tanskalaisten tilojen menestystekijöitä ja sudenkuoppia tuotannon laajentamisessa ja kehittämisessä ja pohti, mitä Pohjois-Savon maidontuotannon kannattaisi näistä ottaa opiksi. Tanskan maidontuotanto oli 90-luvulla vaikeuksissa. Nykytila-analyysin pohjalta Tanskan maitotoimiala päätti kuitenkin lähteä voimakkaasti kehittämään maidontuotantoa ja päätöstä seurasivat systemaattiset kehitysaskelmat. Tanskassa on enää n lypsykarjaa, mutta enemmän lehmiä, kuin Suomessa. Tanskalaista rakennekehitystä vauhditti aikanaan kiintiöiden poistuminen ja lainan saannin ja takaisinmaksujen helpottuminen ja rahoituksen monipuolistuminen. Kristensenin mukaan kasvu on mahdollista myös Suomessa, mutta se edellyttää velanottokykyä, tuottavuuden rajua parantamista, johtamistaitojen kehittymistä ja erityisesti ihmisten johtajuuden taitoa ja kommunikointikykyä (tanskassa opittu kantapään kautta osittain). Kristensen listasi 9 osa-aluetta, joihin maitotiloilla ja maitotalouden kehityksessä pitäisi erityisesti panostaa: 1. Katse tulevaisuuteen Faktaan perustuvat isot trendit ja skenaariot ohjaamassa päätöksentekoa; keitä ovat tulevaisuuden kuluttajat ja maidon tuottajat? Tarvitaan paljon osaamista ja tietoa ihmisten johtamisesta sekä yritysten mentorointia. Nopeasti uutta omaksuva yrittäjäryhmä menee kärkenä ja näyttää tietä muille. 2. Strategia Yrityksessä pitää olla strategia, joka on dynaaminen, uudistumiskykyinen ja päivittyy riittävän usein. Yritys jolla on strategia ja kirkkaat tavoitteet, ja joka noudattaa niitä, antaa luotettavan kuvan omistajille ja rahoittajille. Myös työntekijöiden tulee ymmärtää yrityksen strategia. Strategista johtamista pitää oppia lisää. 3. Johtajuus Suosituin oppiaine Tansakassa edelleen on henkilöstöjohtaminen. Johtajuus on lihaskuntoharjoittelua, jota pitää tehdä koko ajan, jotta kunto säilyy. Tarvitaan henkilöstöjohtamisen pienryhmiä sekä palveluita henkilöstön hallintoon ja palkkaamiseen.

10 4. Johtaminen Kerätyn tiedon hyödyntämistä reaaliajassa niin, että data muuttuu tiedoksi, jota hyödynnetään toiminnan muuttamisen pohjana. Tuotannon budjetointi ja sen seuranta on tärkeää. Lisäksi biologisen, teknisen ja talousdatan yhdistäminen. KPI -mittareiden ja vertailutiedon käyttö on edellytys johtamisessa. Yhteistyö eläinlääkäreiden kanssa pitää tiivistyä ja yhteistyö muuttuu sairauden hoidosta ennaltaehkäisyyn entistä voimakkaammin. Eläinlääkärit ovat neuvojia; karjan terveyden neuvonta. 5. Laajentaminen Yrityksen elinkaareen kuuluvat erilaiset kriisit. Kriisi sana koetaan monesti negatiivisena. Alkuperäinen kreikankielinen sana tarkoittaa käännöspistettä tai muutosta, mikä on siis positiivista. Kriisit ovat pakollisia ja hyviä käännekohtia yrityksen kehityksessä. Laajentamisen yhteydessä pitää varoa ns. kuoleman laaksoa investoinnin jälkeen. On hyvin tärkeää laskea työmäärän tarve realistisesti jo laajennuksen aikana sekä sen jälkeen ja varata riittävästi tekijöitä myös investoinnin ajaksi. Tuotanto ei saa notkahtaa laajentamisen aikana. Koska laajentamisen aikana pitää tehdä paljon päätöksiä ja omaksua uusia asioita, on myös asiantuntijoiden käyttäminen apuna tärkeää. 6. Omistajan vaihdos ja tilusjärjestelyt Uudessa-Seelannissa jo 1/3 osassa yrityksiä on käytäntönä, että uusi jatkava omistaja tulee mukaan osa-omistuksella asteittain. Myyjät ja ostajat tulisi saattaa yhteen. Suomessa on paljon peltoa ja nurmea, joka pitäisi voida hyödyntää paremmin ja tehokkaammin. Tanskassa on tutkittu, että jokainen lisäkilometri pellon etäisyydessä maksaa 8 40 /ha/v. Esim. 10 km:n päässä olevalle pellolle tulee rehulle lisäkustannusta jopa 400 /ha/v.

11 7. Rahoitus Tanskassa maitotalouden nousu toi perinteisten pankkien rinnalle myös uusia rahoituslähteitä, kuten säätiöitä ja yksityisiä sijoittajia. Tämä edellyttää parempaa, tarkempaa ja säännöllisempää talouden raportointia ja samalla kehittää yrittäjyyttä. Puolueetonta neuvontaa tarvitaan. 8. Valmentautuminen Sekä yrittäjät että neuvojat tarvitsevat johtamisvalmennusta lisää. Oppiminen tekemällä ja kokemuksen kautta ryhmissä. Tarvitaan edelleen erikoisasiantuntijoita, mutta entistä enemmän bisneskonsultteja, joilla on laaja näkemys ja monipuolinen osaaminen. Hyvä bisneskonsultti on enemmän fasilitaattori tai mentori, kuin asiantuntija. Tutkimuksen, neuvonnan ja yrittäjien yhteistyötä ja keskustelua tulee tiivistää. 9. Organisoituminen Suomessa tiedon kulku ja siirtyminen toimialalla on hajanaista ja sen pitäisi linkittyä paremmin. MAITOTILAYRITTÄJÄN PITÄÄ OLLA KEHITYKSEN AJAVA VOIMA JA ASIAT PITÄÄ MIETTIÄ HEIDÄN NÄKÖKULMASTA. Tanskassa maitotoimiala on rakentanut yhteisen strategian, jota kohti kaikki toimijat yhdessä tähtäävät. Vaikuttavuus kasvaa, kun kaikki toimijat tekevät samansuuntaista yhteistyötä. Hyödyt tanskan nopeasta rakennekehityksestä Maidontuotanto modernisoitui Siirryttiin parisnavetoista pihattoon Tuottavuus on maailmanluokkaa Enemmän litroja/työtunti Eläinten käsittelyn osaaminen kehittynyt Tuotantokustannukset pienenivät tuoteyksikköä kohti Maitosektorilla on paljon tieto-taitoa Vahva eläinlääkärivalmius Matalat CO2 päästöt Korkealaatuiset, terveelliset ja kestävät maitotuotteet, joissa eläinten hyvinvointi huomioutu korkealla tasolla Halu hyödyntää tuotantokapasiteettia täydellä teholla Toimiala päivitetty ja valmistautunut tulevaisuuteen Hollantilainen Harm Holleman (Roodpont Publishers, global manager) kommentoi Ole Kristensenin esitystä: Hollannissa on 1,7 miljoonaa lehmää (miljoona vähemmän kuin 30 v. sitten). Yhteiskunnan vaatimuksesta lehmät ovat olleet pihatoissa jo koko luvun. Lehmämäärää lisättiin rajusti kiintiöiden poistuttua. Fosfori direktiivi tuli vastaan ja lehmiä jouduttiin laittamaan pois. Nyt on

12 vaikeuksia saada rakennettuja navettoja täyteen, kun ei ole lehmiä. Maidon tuotantokustannus on n. 30 snt/l. Tärkeitä asioita Hollannissa tulevan 5-vuoden sisällä: lisääntyvä kommunikointi kunnan, viranomaisten, hallinnon ja EU:n kanssa avoimuus ja keskustelu kuluttajien kanssa; tilojen avaaminen johtamisosaaminen opetetaan mm. olemaan jäseninä keskusteluryhmissä peltomaa on kaikkein tärkein asia tilojen erikoistuminen esim. lastenruokien raaka-aineen tuottamiseen. Haetaan lisäarvotuotteita, ei pelkkää määrää Miten erotumme massasta? Millaisia erilaisia tapoja on tuottaa maitoa? Agrimestarit ry:llä on käynnissä Game of Agribisnes hanke, jonka tarkoituksena on pelinomaisella tavalla kehittää nuorten maaseutuyrittäjien tuotannon ja talouden osaamisen tasoa. Hanke on saanut rahoituksen Leader AISAPARI ry:ltä. Hanke on tehnyt julkaisun, jossa on paljon asiaa taloudesta ja yrittäjyydestä.

13 TUOTANNON JOHTAMINEN Meidän pitää parantaa immuniteettia parantaaksemme hedelmällisyyttä Maggie Seiler, toimittaja, Hoard s Dairyman. Käännös, Henna Mero Vaikka hedelmällisyysmittarit, kuten siemennys- tai uusimattomuustulokset ovat parantuneet viimeisen vuosikymmenen aikana, monen vuoden valinta näitä ominaisuuksia vastaan on jättänyt kuitenkin edelleen tilaa parantamiselle. Floridan Yliopiston Peter Hansen kommentoi Cornell Nutrition Konferenssissa, että hedelmällisyyden parantaminen tulee olemaan tulevina vuosina läheisesti sidoksissa immuunijärjestelmän toiminnan parantamisen kanssa. Oletan, että seuraava iso parannus hedelmällisyydessä tulee lehmien terveyden edistämisen kautta, hän kertoi alustuksessaan vastustuskyvyn yhteydestä hedelmällisyyteen. Hän kertoi, että kolme pääkohtaa sitoo yhteen vastustuskyvyn ja hedelmällisyyden: 1. Terveet lehmät ovat hedelmällisiä 2. Sairaat lehmät ovat usein sairaita, koska niiden vastustuskyky on huono 3. Parantamalla immuunijärjestelmän toimintaa, hedelmällisyyden pitäisi parantua Runsas määrä määrät tutkimuksia todistaa, että terveillä lehmillä on parempi lisääntymiskyky. Hän selitti tätä näyttämällä yhtä tutkimustulosta, jossa 84 % terveistä lehmistä ovuloi 60 päivänä poikimisesta -mennessä. Vastaavasti 80 % lehmistä, joilla oli yksi poikimisen jälkeinen sairaus ja vain 71 % niistä lehmistä, joilla oli useampi kuin yksi sairaus, ovuloi 60 päivään mennessä. Terveet lehmät ylsivät 51 % uusimattomuusprosenttiin, lehmät joilla oli yksi sairaus, ylsivät 43 prosenttiin ja kaksi tai enemmän sairautta jäivät vain 35 % uusimattomuustulokseen. Lopuksi Hansen selitti, että lehmät, jotka sairastuvat usein tekevät niin, koska ne ovat kykenemättömiä vastustamaan bakteereita. Jokaisella lehmällä on bakteereita, hän sanoi, kuitenkin lehmät, jotka tekevät parempaa työtä vastustamalla bakteereita, omaavat paremmat jalostusarvot terveys- ja hedelmällisyysominaisuuksissa. Eli, kannattaako parantaa lehmien vastustuskykyä parantaakseen hedelmällisyyttä? Yleisesti ottaen kyllä, Hansen sanoi. Tutkimuksella on kuitenkin vielä paljon tehtävää, jotta löydetään tarkat kytkennät siemennyksen ja sen ajoituksen kanssa.

14 ETT:n eläinlääkäri Erja Tuunaisen yhteenveto Digital Dermatitis -seminaarista syyskuulta Digital Dermatitis (DD) seminaari antoi ajattelemisen aihetta. DD seminaarikooste löytyy myös Maitoyrittäjien nettisivujen jäsenosiosta Taklaa kolme tärkeintä ontumisen syytä Kelli Boylen (freelance toimittaja), Progressive Dairyman , suomennos Henna Mero Photo by Mike Dixon Tiedämme nyt, paremmin kuin aiemmin, mitkä ovat ontumisen aiheuttajat. Silti meillä on vielä paljon opittavaa siitä, miten voimme ratkaista maailmanlaajuisen ontumisongelman maidontuotannossa, sanoo tohtori Nigel B. Cook Wisconsinin Yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta Madisonista. Parhaillaan 25 % maapallon lypsylehmistä ontuu, Cook sanoo, ja se on aivan liian paljon, koska ontuminen voitaisi yleensä välttää. Cook kertoo onnettomuuden tai sairauden aiheuttamasta kudosvauriosta johtuvan ontumisen ilmenevän useimmiten takajalassa ja lisää, että yleensä ontuminen jää elinikäiseksi. Kun monia eri tuotantotapoja ja tarkastelunäkökulmia on tutkittu, paljastuu säännöllisesti kolme tärkeintä ontumista aiheuttavaa vauriota: Digital Dermatitis, valkoviivan repeämä ja anturahaavaumat. Meidän kykymme ehkäistä ontumista globaalisti riippuu siitä, miten tehokkaasti pystymme luomaan näiden kolmen vamman aiheuttajan seurantamenetelmiä. Meidän pitää pohtia näitä ennaltaehkäiseviä strategioita koko lehmän elinkaaren ajan.

15 Ontumisen syystä riippumatta, kun lehmä kerran alkaa ontua, on sillä paljon suurempi riski ontua jälleen seuraavalla lypsykaudella. Hän selittää, että se johtuu pysyvistä anatomisista muutoksista sorkan rakenteessa ja toiminnassa, kuten rasvapatjassa, kannatinkudoksissa tai sorkkaluussa. Tutkimuksissa on toistuvia löydöksiä siitä, että lehmillä on enemmän ontumista kun: Ne seisovat paljon betonilattialla, makuuparsien kuivitus on riittämätön, ne eivät pääse laitumelle tai ulkoilemaan, kuntoluokka on alhainen, vammojen varhaisen vaiheen tunnistaminen ja hoito epäonnistuvat, on käytössä automaattiraappa, lattia on liukas, ruokintakäytävä on liian kapea ja ruokintaparret puuttuvat. Muita tekijöitä voivat olla makuuparsien niskapuomin väärä sijoitus, liian korkea parren takareuna, liian kapeat parret ja makuulta nousemista hankaloittavat vaakaputket. Syväkuivitetut parret, pääsy laitumelle ja vähemmän lehmiä/työntekijä selvästi vähentävät riskiä ontumiseen viimeisimmässä Wisconsinin tutkimuksessa. On myös totta, että huonosti koulutettu sorkkahoitaja aiheuttaa enemmän harmia, kuin hyvää. Lähes 100 % tiloista, joilla on ontumisongelmia, on sorkkahoitaja -ongelma, hän sanoo. Alalla on monia erinomaisia sorkkahoitajia, jotka tekevät huipputyötä, mutta aivan liian monta sorkkahoitajaa, joilla ei ole riittävää koulutusta tehdäkseen hyvää työtä, ja he aiheuttavat ontumisongelmia, hän sanoo. Digital dermatitis Digital dermatitis on modernin pihaton sairaus, Cook kertoo. Digital dermatitiksen ennaltaehkäisyssä hygienia on erittäin tärkeää. Huomio pitää olla siinä, että akuutit ontumiset huomataan ajoissa ja hoidetaan välittömästi ennen kuin koko karja ontuu. Tarkkailu aloitetaan jo siemennysikäisenä hienona ja se jatkuu koko lehmän elinajan. Digital Dermatitis voidaan usein pitää kurissa tehokkaalla sorkkakylpy-ohjelmalla, jolla kontrolloidaan kroonisia vammoja ja niiden pahenemista. Ongelma pysyy kurissa, jos aloitetaan antibakteerinen sorkkakylpy neljänä päivänä viikossa käyttäen 3 3,6 m pitkää, 60 cm leveää ja 1 1,2 cm syvää allasta. Kuparisulfaatti on todella tehokas, mutta sitä pitää käyttää varoen ja niin harvoin, kuin mahdollista, jotta hallinta säilyy, Cook selittää. Anturahaavaumat Päivittäisen seisoma-ajan väheneminen on avain anturahaavaumien ehkäisyyn. Vaikuta navettasuunnitteluun, pintojen pehmeyteen, eläintiheyteen, alenna lämpötilaa, varaa aikaa terveyden tarkkailemiseen ja tuotannon johtamiseen. Optimoi siirtymävaiheen olosuhteet niin, että lehmän päivittäinen makuuaika on mahdollisimman pitkä ja painonpudotus alkulypsykaudella on mahdollisimman pieni, hän sanoo. Parhaat tulokset saadaan työskentelemällä tiiviisti yhteistyössä hyvän sorkkahoitajan kanssa ja ajoittamalla sorkkahoito oikein, Cook sanoo. Suurin osa lehmistä hyötyy kaksi kertaa lypsykauden aikana tehtävästä sorkkahoidosta; umpeen mennessä ja uudelleen välillä päivää poikimisesta.

16 Anturahaavaumia voi ennaltaehkäistä lisäämällä lehmien makuuaikaa. Jos lehmä makaa makuuparressa 12 tuntia päivässä, se tietää hyvää, hän lisää. Valkoviivan repeämä Valkoviivan repeämien hallitsemiseksi vältä lattiapintoja, joissa lehmän on riski liukastua, loukkaantua tai sorkat rasittuvat liikaa. Varmista, että hoitajat käsittelevät eläimiä rauhallisesti, Cook sanoo. Vaikka suurin osa jalkavammoista on takajaloissa, valkoviivan repeämä on entistä yleisempi etujaloissa. Tämä johtuu usein jalan loukkaantumisesta liian täydessä kokoomatilassa, huonosta lattiapinnasta tai huonosta käsittelystä. Cook ei suosittele rakopalkkilattiaa lypsylehmänavettaan. Palkkilattianavetoissa on erittäin hyödyllistä käyttää kulkureiteillä ja kävelyalueilla kumipäällystettä. Cook suosittelee myös betonilattian karhennusta (1,9 cm leveät ja 1,3 cm syvät urat 8 cm:n väleillä) ja karhennuksen tarkkaa silmälläpitämistä, jotta se ei kulu liikaa. 12 tärkeintä ontumista aiheuttavaa tekijää Betonilla seisominen Riittämätön makuuparsien kuivitus Laitumen ja ulkona jaloittelun puute Kyky huomata vammat tarpeeksi ajoissa ja hoitaa ne heti Lehmän alhainen kuntoluokka Automaattiraapan käyttö Lattian liukkaus Liian kapea ruokintakäytävä ja ruokintaparsien puute Rajoittava parren niskapuomin sijainti Korkea makuuparren takareuna Liian kapea makuuparsi Makuuparren vaakaputket, jotka estävät makuulle menemisen ja nousemisen oikein Lisäinfoa jalkaterveydestä löytyy Wisconsinin Yliopiston uusilta nettisivuilta Lifestep Lameness Module ja parsien mittaamisesta

17 Tässä muistutuksena vielä parsien mitoitusohjeet: Lähde: Lehmän mittainen pihatto onnistuneen lypsylehmäosaston pääkohdat. Maito ja Me lehden liitteenä 1/2011

18 KUUKAUDEN KEVENNYS No ainahan jotain pientä... Kevät keikkuen tulevi, niinkuin sitä sanotaan ja perheen kanssa reissulle lähtö päällimmäisenä mielessä, ku aurinko kerta komiasti paistaa. Auto pakattuna ja kakarat ja vaimo autossa ja itte kauluspaitaa vaille valmis. Teuraitten haku oli tohinas päässy unohtumaan ja teurasauto soittaa juuri ku vedän uutistenlukijan paitaa päälleni, vartti niin teillä...no niin. Kirkuvat kakarat, ja siinä vaiheessa ei enää niin rakastava vaimo, pois autosta ja isä yhtäkkiä lastaamaan teuraat, no ei niitä oo ku kolme kpl:tta. Kaks pihaton rempparyhmäs ja yks joka on odotellu keräilyeriä jo kauan sairasosaston pahnoilla. Onneksi nuo ny lähtöö niin on lypsäjillä taas vähä helpompaa, sairasosaston pahnapohja teki tehtävänsä, lähes jalattomasta raakusta tuli kävelevä teuraslehmä. Tunnistuspannat pois ja samalla teurasauto ajaa ovelle, rempparyhmän kaks autoon niinku eläkelääset tangomarkkinoiden taksijonosta ja nokka kohti sairasosastoa. Askel tihenee ja huudan jo tupaan että pian mennään. Lastaussilta alas ja portit eteen, Ipanapa kyytiin. No tuohan päättää mennä porttien välistä vielä viimeisen kerran tutustumaan hiehoihin viereisen pihaton ruokintapöydältä. Teurasauto peruuttaa kiltisti hiehopihaton ovelle ja siirtoaita eteen ja pienkuomaaja ruokintapöydän aidan ja siirtoaidan väliin ja Ipanapa nätisti viimeiselle matkalleen. Lastaussilta ylös, siirtoaita pois ja muutama sana teuraskuskin kans. Kiitos ja hei. Enää pienkuormaaja parkkiin ja reissulle. Istun penkille ja starttaan, mutta käsi lyö tyhjää. Starttilukko aiva kuolas ja avain puuttuu, syyttävä sormi osoittaa karsinan seitsemään hiehoon jotka kaikki katsovat mua hieman leppoisammin kun minä niitä. Avaimessa roikkuva pitkämäinen kuminen avaimenperä oli viissiin ollu liian houkutteleva verrattuna ruokintapöydällä olleeseen appeeseen. Kattelin ympärilleni josko se olisi vain pudonnut tai olisiko se vedetty karsinan puolelle kuivapaskan sekaan. Karsinan aita kiinni ja lapiohommiin, puoli kuutiota paskaa siirtyy ennätysajassa ladon laattialle ja olo oli kun kullankaivajalla ku koitti löytää sitä hippua sieltä paskan seasta. Vaan ku ei löytyny. Vara-avain on varmaan tullu koneen joukos mutta uudella koneella leikkiminen oli kaks vuotta sitte niin kivaa, että vara-avain laitettiin varmaan johonki hirren rakoon ku piti päästä nopiaa ajamaan, eihän sillä enää huomenna kerkiä. Seuraavaksi tuli mieleen käviskö minkään muun koneen avain. Kerran sade keskeytti kylvöhommat ja urakoitsija jätti kylvökoneen traktoreineen pellolle odottamaan parempaa keliä ja ovet lukkoon. Satoi useita päiviä ja pelto vaati äestystä ennen uutta kylvöä. Hollanti seisoo pellon reunassa ovet lukossa ja pitäs äestää. Omasta Hollannista vaan avain ja ovet auki, kone käytiin ja siirto sivuun. Tähän juttuun luottaen kaikki avaimet makuuhuoneen työkalupakista aina sepän takomaan liiverin oven avaimiin mukaan ja koittelemaan. Epätoivo valtaa jo mielen mutta yksihän sopii, JCB:n kurottajan avaimella kone käyntiin ja hymy on ku Aleksander Stuppilla.

19 Mitä tästä opimme. Jos sinulta katoaa Weidemann 1140 pienkuormaaja vaikka avaimet olis pois virtalukosta, syyllinen voi olla naapurin JCB:n omistaja. Tai vaihtoehtoisesti, olen tuos kattellu vähä ku naapurikylään tuli uus JCB, josko hakis sen sieltä yöllä salaa ja jättäis vaikka vaihdos tuon mun Weidemannin. Niiten susikoiraki tuntoo jo mut, ei kai se enää musta piittaa. No kone siis paikalleen ja reissu voi alkaa, muutaman tunnin myöhäs, mutta kuitenki. T: Hörsmyyttäjä PS: Jos joku löytää Snelmannin luonnonsuoleen pakatusta makkarasta viiden vuoden sisällä Weidemannin avaimet jossa musta avaimenperä, olisin kiitollinen jos palauttaisit ne mulle niin sais tuo kurottajaki oman vara-avaimen takaisin. Palkkioksi voitais juoda etiketin mukaiset punaviinit...