Vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen soveltaminen jalometalliesineisiin

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen soveltaminen jalometalliesineisiin"

Transkriptio

1

2 EUROOPAN KOMISSIO YRITYS- JA TEOLLISUUSTOIMINNAN PÄÄOSASTO Toimintaohjeet 1 Bryssel Vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen soveltaminen jalometalliesineisiin 1. JOHDANTO Tämän asiakirjan tarkoitus on selventää asetuksen (EY) N:o 764/ (jäljempänä 'vastavuoroista tunnustamista koskeva asetus' tai 'asetus') soveltamista jalometalleista valmistettujen esineiden kaupan pitämiseen EU:ssa. Asiakirja kehittyy jatkuvasti, ja sitä ajantasaistettaessa otetaan huomioon jäsenvaltioilta, toimivaltaisilta viranomaisilta ja yrityksiltä kerätyt kokemukset ja tiedot. 2. VASTAVUOROISTA TUNNUSTAMISTA KOSKEVA ASETUS (EY) 764/2008 Asetusta sovelletaan talouden toimijoille osoitettuihin hallinnollisiin päätöksiin, kun päätös perustuu tekniseen määräykseen ja koskee tuotetta, jota pidetään laillisesti kaupan toisessa jäsenvaltiossa, ja kun kyseisen päätöksen välitön tai välillinen vaikutus on tuotteen kieltäminen, muuttaminen, lisätestaus tai vetäminen markkinoilta (2 artiklan 1 kohta). Toimivaltaisen viranomaisen, joka aikoo tehdä kyseisen päätöksen, on noudatettava asetuksessa säädettyjä menettelyä koskevia vaatimuksia. Vastavuoroista tunnustamista koskevaa asetusta sovelletaan, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: 2.1. (Aiottu) hallinnollinen päätös koskee tuotetta, jota pidetään laillisesti kaupan toisessa jäsenvaltiossa Vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta sovelletaan, kun jäsenvaltiossa laillisesti kaupan oleva tuote saatetaan markkinoille toisessa jäsenvaltiossa. Asetuksen mukaan jäsenvaltio ei voi kieltää toisessa jäsenvaltiossa laillisesti kaupan pidettyjen tuotteiden myyntiä alueellaan, vaikka nämä tuotteet olisi valmistettu noudattaen 1 2 Tämä asiakirja ei ole oikeudellisesti sitova. Euroopan komissio tai kukaan sen puolesta toimiva henkilö ei ole vastuussa siitä, mihin näitä tietoja mahdollisesti käytetään, eikä virheistä, joita huolellisesta valmistelusta ja useista tarkistuksista huolimatta voi esiintyä. Toimintaohjeet eivät välttämättä kuvasta Euroopan komission näkemystä tai kantaa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 764/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tiettyjen kansallisten teknisten määräysten soveltamista toisessa jäsenvaltiossa laillisesti kaupan pidettyihin tuotteisiin koskevista menettelyistä sekä päätöksen N:o 3052/95/EY kumoamisesta, EUVL L 218, , s. 21.

3 toisenlaisia teknisiä määräyksiä. Asetuksella säännellään sekä tosiasiallista että mahdollista vastavuoroisen tunnustamisen kieltämistä. Jäsenvaltion, joka aikoo kieltää jonkin tuotteen pääsyn markkinoilleen, olisi näin ollen noudatettava 6 artiklaan sisältyvää menettelyä (Aiottu) hallinnollinen päätös koskee tuotetta, johon ei sovelleta yhdenmukaistettua EU:n lainsäädäntöä Asetuksella säännellään alaa, jota ei ole yhdenmukaistettu yhteisössä, ja sitä sovelletaan tuotteisiin, joilla ei ole EU:n tasolla yhdenmukaistettua lainsäädäntöä, tai tuotteiden piirteisiin, jotka jäävät osittaisen yhdenmukaistamisen ulkopuolelle (Aiottu) hallinnollinen päätös on osoitettu talouden toimijalle Toimivaltaisen kansallisen viranomaisen tekemä rajoitusta koskeva päätös, joka on osoitettu luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, joka ei ole talouden toimija, ei kuulu vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen soveltamisalaan (Aiottu) hallinnollinen päätös perustuu tekniseen määräykseen Asetuksessa 3 teknisellä määräyksellä tarkoitetaan jäsenvaltion lain, asetuksen tai muun hallinnollisen määräyksen säännöstä, jota ei ole yhdenmukaistettu EU:n tasolla; ja (1) jossa jäsenvaltio kieltää toisessa jäsenvaltiossa laillisesti kaupan olevan tuotteen (tai tuotetyypin) kaupan pitämisen alueellaan tai jonka noudattaminen on pakollista, jotta tuotetta voidaan pitää kaupan jäsenvaltiossa, jossa hallinnollinen määräys on voimassa tai tulee voimaan; ja jossa säädetään (2) kyseiseltä tuotteelta (tai tuotetyypiltä) edellytettävistä ominaisuuksista, kuten laatutasosta, suorituskyvystä, turvallisuudesta tai mitoista, mukaan luettuina vaatimukset, joita sovelletaan tuotteeseen tai tuotetyyppiin ja jotka koskevat myyntinimitystä, terminologiaa, symboleja, testausta ja testausmenetelmiä, pakkauksia ja merkintöjä, tai (3) muista vaatimuksista, jotka asetetaan tuotteelle (tai tuotetyypille) kuluttajien tai ympäristön suojaamiseksi ja jotka vaikuttavat tuotteen elinkaareen sen markkinoille saattamisen jälkeen, kuten käyttöä, kierrätystä, uudelleenkäyttöä ja loppukäsittelyä koskevista edellytyksistä, jos tällaiset edellytykset voivat merkittävästi vaikuttaa tuotteen tai tuotetyypin kokoonpanoon tai luonteeseen tai sen kaupan pitämiseen (Aiotun) hallinnollisen päätöksen välitön tai välillinen vaikutus on jokin seuraavista: (a) kyseisen tuotteen tai tuotetyypin markkinoille saattaminen kielletään; (b) (c) kyseisen tuotteen tai tuotetyypin muuttaminen tai lisätestaus ennen kuin se voidaan saattaa markkinoille tai pitää siellä; kyseinen tuote tai tuotetyyppi vedetään markkinoilta. 3 Asetuksen 2 artiklan 2 kohta.

4 Tällaista (aiottua) päätöstä tehtäessä on noudatettava asetuksessa säädettyjä menettelyä koskevia vaatimuksia JALOMETALLIESINEIDEN KAUPAN ESTEET Jalometalliesineet on yleensä valmistettu kullasta, hopeasta, platinasta (ja joissain jäsenvaltioissa palladiumista) sekä tietyistä metalliseoksista. Jalometalliesineitä koskevat kansalliset säännökset ovat hyvin erilaisia. Jäsenvaltiossa laillisesti kaupan pidettyihin jalometalliesineisiin kohdistuu yleensä kolmenlaisia kaupan esteitä ennen kuin niitä voidaan saattaa markkinoille toisessa jäsenvaltiossa: (2) Tuote on tarkastettava tuotevalvontamenettelyn mukaisesti ennen tuotteen saattamista kansallisille markkinoille. Useissa jäsenvaltioissa valvonnasta vastaa valtuutettu pitoisuudenmäärityslaitos (ks. 4 kohta). (3) Tuotteella on oltava valtuutetun pitoisuudenmäärityslaitoksen merkintä, joka osoittaa, että tuote on tarkastettu tyydyttävällä tavalla, tai valmistajan tai kolmannen osapuolen merkintä, josta näkyy valmistaja, metallin laatu ja pitoisuus (ks. 5 kohta). (4) Tuotteessa on oltava pakollinen pitoisuusmerkintä, joka ilmoittaa kullan, hopean ja platinan puhtauden (ks. 6 kohta). 4. VASTAVUOROISTA TUNNUSTAMISTA KOSKEVAN ASETUKSEN EDELLYTYKSET: KANSALLISEN VALVONTAMENETTELYN OLEMASSAOLO JÄÄ ASETUKSEN SOVELTAMISALAN ULKOPUOLELLE Asetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan asetusta sovelletaan (aiottuihin) hallinnollisiin päätöksiin, jotka perustuvat asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa määriteltyyn tekniseen määräykseen. Kun kyseessä ovat jalometalliesineet, teknisellä määräyksellä tarkoitetaan jäsenvaltion säännöstä tai hallinnollista määräystä, (1) jossa kielletään toisessa jäsenvaltiossa laillisesti kaupan pidetyn jalometalliesineen kaupan pitäminen kyseisen jäsenvaltion alueella tai jonka noudattaminen on pakollista, kun jalometalliesinettä pidetään kaupan kyseisen jäsenvaltion alueella, ja (2) jossa säädetään jalometalliesineiltä edellytettävistä ominaisuuksista, kuten laatutasosta, suorituskyvystä, turvallisuudesta tai mitoista, mukaan luettuina vaatimukset, jotka koskevat myyntinimitystä, terminologiaa, symboleja, testausta ja testausmenetelmiä, pakkauksia ja merkintöjä. Näihin teknisiin määräyksiin voi sisältyä vaatimus tuotteen pakollisesta merkinnästä (ks. jäljempänä 5 kohta) ja/tai pakollisista pitoisuusmerkinnöistä (ks. jäljempänä 6 kohta). Menettelyjen kannalta on tärkeää erottaa toisistaan kaksi toimenpidettä, joihin toimivaltaiset viranomaiset voivat ryhtyä, kun jäsenvaltiot edellyttävät jalometalliesineen hyväksyttämistä valvontaelimessä (esimerkiksi valtuutetussa pitoisuudenmäärityslaitoksessa) ennen kuin esine voidaan saattaa laillisesti markkinoille kyseisten jäsenvaltioiden alueella. 4 Asetuksen 2 artiklan 1 kohta.

5 4.1. Ennakkolupamenettelyjen soveltaminen jalometalliesineisiin Jos ennakkolupajärjestelmä on käytössä, valvontaelimen päätehtävä on tarkistaa, että kohteena oleva jalometalliesine on kansallisten teknisten määräysten mukainen. Jos näin on, ennakkolupa myönnetään. Silloin kun valtuutetulla pitoisuudenmäärityslaitoksella on valtuudet merkitä tuote ja/tai myöntää jalometallituotteelle pääsy kansallisille markkinoille tai evätä se teknisen määräyksen perusteella, pitoisuudenmäärityslaitos on asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun hallinnollisen päätöksen tekevä toimivaltainen viranomainen, jolloin asetusta on sovellettava (katso johdanto-osan 12 kappaleen toinen virke). Toisaalta ennakkolupajärjestelmän mukaisesti tuotteita voidaan jättää markkinoiden ulkopuolelle, jos niistä ei ole tehty vaadittua ennakkolupahakemusta tai jos hakemus on hylätty. Silloin kun toimivaltaiset viranomaiset jättävät jalometalliesineitä markkinoidensa ulkopuolella vain siitä syystä, ettei niillä ole voimassa olevaa ennakkolupaa, kyseessä ei ole asetuksessa tarkoitettu tekniseen määräykseen perustuva päätös (katso johdanto-osan 12 kappaleen ensimmäinen virke) Päätelmä asetuksen soveltaminen jalometalliesineisiin Velvoite tarkastuttaa jalometalliesine valvontaelimellä ei sinällään vielä täytä 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja jalometalliesineeseen kohdistuvien toimenpiteiden tunnusmerkkejä. Tämän vuoksi se, että jalometalliesineet jätetään kansallisten markkinoiden ulkopuolelle vain siksi, että niitä ei ole tarkastutettu valvontaelimellä, ei ole 2 artiklan 1 kohdan mukainen päätös. Toimivaltaisen viranomaisen toiminta näissä tapauksissa ei siis kuulu asetuksen soveltamisalaan. Myös ennakkolupamenettelyn kesto, kustannukset ja muut yksinomaan menettelyyn liittyvät vaatimukset jäävät asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Ennakkolupamenettelyjen käytön on kuitenkin oltava SEUT artiklan (EY artiklan) mukaista (johdanto-osan 11 kappale), ja jos toimivaltainen viranomainen poistaa jalometalliesineitä markkinoilta sillä perusteella, että ne eivät ole markkinoille pääsyn vaatimien jalometallipitoisuuksien mukaisia, sen tekemä päätös perustuu tekniseen määräykseen, ja asetusta on sovellettava Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö Euroopan unionin tuomioistuin päätti asiassa C-293/93, Houtwipper, antamassaan tuomiossa 5, että jäsenvaltioilla on EU:n sääntöjen puuttuessa laaja harkintavalta ja että ne voivat toimia haluamallaan tavalla petosriskin välttämiseksi. Jäsenvaltio voi lainsäädäntöpolitiikkansa mukaisesti valita joko riippumattoman elimen tekemän ennakkotarkastuksen tai valmistajien tarkastusleimaukseen perustuvan järjestelmän, jonka tukena on laatumääräyksiä, sanktioita ja koulutusta. Yhteisöjen tuomioistuin voi tarkistaa valintaa vain silloin, jos on tehty ilmeinen arviointivirhe. 5 Asia C-293/03, rikosoikeudenkäynti Ludomira Neeltje Barbara Houtwipperiä vastaan, tuomio , 27 kohta.

6 5. TUOTTEEN PAKOLLINEN MERKINTÄ 5.1. Johdanto: jalometalliesineiden merkintätyypit EU:ssa on käytössä useita erilaisia jalometalliesineiden merkintätyyppejä. Neljä yleisintä ovat: Pitoisuudenmäärityslaitoksen merkintä (Assay Office Mark), eli esineeseen lyöty leima, joka osoittaa, että erityinen valtuutettu pitoisuudenmäärityslaitos on testannut jalometalliesineen. Valmistajan nimileima (sponsor s mark). Vastuussa olevan tahon ilmaisevat nimileimat on yleensä rekisteröitävä maassa, jossa jalometalliesineet tarkastetaan ja jossa monessa tapauksessa sovelletaan yhteistä tarkastusleimaa (CCM). Pitoisuusleima (metal mark), joka osoittaa metallin laadun ja puhtauden. CCM-leima perustettiin tarkastusmerkintää koskevalla Wienin sopimuksella 6, joka tuli voimaan vuonna Wienin sopimuksen ovat allekirjoittaneet Alankomaat, Irlanti, Israel, Itävalta, Kypros, Latvia, Liettua, Norja, Portugali, Puola, Ruotsi, Slovakia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Yhdistynyt kuningaskunta (15 EU:n jäsenvaltiota). Slovenia liittynee sopimukseen piakkoin. CCM-leima osoittaa, mikä jalometalli on kyseessä ja mikä on sen pitoisuus. Vain sopimuksen mukaisesti nimetyt kansalliset pitoisuudenmäärityslaitokset voivat leimata kulta-, hopea- ja platinaesineitä CCM-leimalla testattuaan niiden pitoisuuden sovituilla testausmenetelmillä. Sopimusvaltiot sallivat CCM-leimalla varustettujen tavaroiden maahantuonnin ilman lisätestausta ja merkintää (jos kyseiset esineet on kelpuutettu alkuperämaan markkinoille: tällöin tuontijäsenvaltio delegoi ennakkoluvan myöntämisen viejämaan valvontaelimelle). Jalometalliesineiden CCM-merkintä perustuu vapaaehtoisuuteen; pakollista tarkastusleimaa ei sopimusvaltioilta vaadita. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että viejä voi joko pyytää oman maansa pitoisuudenmäärityslaitokselta CCM-leiman tai toimittaa tavarat kohdejäsenvaltioon ilman CCM-leimaa. Jälkimmäisessä tapauksessa kohdemaa voi sopimuksen nojalla vaatia, että jalometalliesineet täyttävät sen asettamat vaatimukset. Lisäksi nimileima on rekisteröitävä kohdemaassa. Tarkastusmerkintää koskevaan sopimukseen liittyneet valtiot hyväksyvät ilman lisätestausta esineet, joissa on neljä sopimuksen mukaista leimaa (CCM-leima, pitoisuudenmäärityslaitoksen leima, nimileima ja pitoisuusleima). 6 Wienissä allekirjoitettu ja muutettu jalometallien valvontaa ja merkintää koskeva yleissopimus (Convention on the Control and Marking of Articles of Precious Metals). Ks.

7 CCM-LEIMA PITOISUUDENMÄÄ- RITYSLAITOKSEN LEIMA NIMILEIMA PITOISUUSLEIMA 5.2. Pitoisuudenmäärityslaitoksen merkintä (Assay Office Mark) Kun jalometalliesineessä on valtuutetun pitoisuudenmäärityslaitoksen merkintä (Assay Office Mark), esine on tarkastettu tyydyttävällä tavalla. Leimasta näkyy yleensä myös metallin laatu ja puhtaus. Pakollinen merkintä on vaatimus muuttaa tuotetta tai tuotetyyppiä ennen kuin se voidaan saattaa markkinoille tai pitää siellä (asetuksen 2 artiklan 1 kohdan b alakohta). Tämän vuoksi asetusta on sovellettava. Lisäksi valtuutetun pitoisuudenmäärityslaitoksen kieltäytyminen leimaamasta esinettä tarkastusleimalla on tuotteen tai tuotetyypin markkinoille saattamisen kieltämistä teknisen määräyksen perusteella asetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Valtuutetun pitoisuudenmäärityslaitoksen on näin ollen aina noudatettava asetuksen 4 6 artiklaa, jos se kieltäytyy leimaamasta toisessa jäsenvaltiossa laillisesti kaupan pidettäviä jalometalliesineitä Pakollinen nimileima Kansallinen määräys, joka edellyttää jalometalliesineeltä nimileimaa, on asetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukainen tekninen määräys. Päätös kieltää jalometalliesineen kaupan pitäminen nimileiman puuttumisen vuoksi on asetuksen 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukainen kielto. Valtuutetun pitoisuudenmäärityslaitoksen on ennakkolupamenettelyn aikana aina sovellettava asetuksen 4 6 artiklaa toisessa jäsenvaltiossa laillisesti kaupan pidettäviin jalometalliesineisiin, joista puuttuu nimileima Pakollinen pitoisuusleima Kansallinen määräys, joka edellyttää jalometalliesineeltä pitoisuusleimaa, on asetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukainen tekninen määräys. Päätös kieltää jalometalliesineen kaupan pitäminen pitoisuusleiman puuttumisen vuoksi on asetuksen 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukainen kielto. Tällöin valtuutetun pitoisuudenmäärityslaitoksen on aina sovellettava asetuksen 4 6 artiklaa toisessa jäsenvaltiossa laillisesti kaupan pidettäviin jalometalliesineisiin, joista puuttuu pitoisuusleima.

8 6. PAKOLLINEN PITOISUUSMERKINTÄ 6.1. Pitoisuusmerkinnät Kulta- ja platinaseosten puhtautta osoittava mittayksikkö oli ennen karaatti. Sillä määriteltiin aineen puhtaus painon mukaan. Yksi karaatti on yksi kahdeskymmenesneljäsosa painosta. Näin ollen 24 karaatin kulta on puhdasta kultaa (100 % Au w/w), 18 karaatin kulta on 75-prosenttista kultaa, 12 karaatin kulta on 50- prosenttista kultaa jne. Karaattijärjestelmän rinnalle ja sijaan on tullut enenevässä määrin tuhannesosapitoisuuteen perustuva järjestelmä, jossa jalometallien puhtaus ilmoitetaan puhtaan metallin tuhannesosina metalliseoksesta. Esimerkiksi metalliseoksen, joka sisältää 75 prosenttia kultaa, kultapitoisuudeksi merkitään 750. Jalometallissa on kultaa yleensä seuraavasti karaatteina ja tuhannesosapitoisuuksina ilmaistuna: KARAATTI TUHANNESOSAPITOISUUS EU:ssa on tätä nykyä käytössä 18 erilaista kultapitoisuusmerkintää: 333, 375, 417, 500, 583, 585, 750, 800, 833, 835, 840, 900, 916, 958, 960, 986, 990 ja 999. Vain kaksi on kaikissa jäsenvaltioissa yhteisiä (585 ja 750). Tarkastusmerkintää koskevan sopimuksen mukaiset pitoisuusmerkinnät ovat 999, 916, 750, 585 ja 375. Erilaisia kansallisia hopealeimoja on EU:ssa 15. Kaikissa jäsenvaltioissa hyväksyttyjä ovat vain 800 ja 925. Tarkastusmerkintää koskevan sopimuksen mukaiset pitoisuusmerkinnät ovat 999, 925, 830 ja 800. Platinan pitoisuusmerkintöjä EU:ssa on kaikkiaan viisi erilaista. Tarkastusmerkintää koskevan sopimuksen mukaiset pitoisuusmerkinnät ovat 999, 950, 900 tai 850. Tietojemme mukaan Bulgaria, Kypros ja Saksa eivät laske platinaa jalometallien joukkoon. Myös juottomenetelmissä, pitoisuuksien sallituissa poikkeamissa ja pitoisuuksien määrittelyssä käytetyissä menetelmissä on kansallisia eroja.

9 6.2. Pakollinen pitoisuusmerkintä kuuluu asetuksen soveltamisalaan Kansallisissa teknisissä määräyksissä määritellään yleensä, millainen jalometallipitoisuus jalometalliesineissä on oltava, jotta ne voidaan saattaa markkinoille. Tarkastusmerkintää koskevassa sopimuksessa osapuolille annetaan vapaus päättää, mitä jalometalliesineiltä vaaditaan, jotta niitä voidaan valmistaa tai myydä kyseisessä maassa. Kansallinen määräys, joka edellyttää jalometalliesineeltä tiettyä jalometallipitoisuutta, on asetuksen 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukainen tekninen määräys. Jalometalliesineen kaupan pitämisen kieltävä päätös, joka johtuu siitä, että tuotetta ei ole merkitty kansallisten pitoisuusmerkintöjen mukaan, on asetuksen 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukainen kielto. Tarkastusmerkintää koskevan sopimuksen mukaiset pitoisuusmerkinnät: Tarkastusmerkintää koskevan sopimuksen mukaiset pitoisuusmerkinnät: Tarkastusmerkintää koskevan sopimuksen mukaiset pitoisuusmerkinnät: SEUT ARTIKLAA (EY ARTIKLAA) KOSKEVA EUROOPAN YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN OIKEUSKÄYTÄNTÖ Asetus ei vaikuta jalometalliesineitä koskevaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön SEUT artiklan (EY artiklan) osalta. Oikeuskäytännössä näkyy kansallisten lainsäädäntöjen erilaisuus. Yhteenvetona voidaan todeta seuraavaa: 7.1. Pitoisuudenmäärityslaitosten merkintää koskeva oikeuskäytäntö Sellaisten tapausten osalta, joissa jalometalliesineissä ei ole riippumattoman elimen toisessa jäsenvaltiossa lyömää tarkastusmerkkiä, jonka tiedot vastaavat tuontijäsenvaltiossa vaadittavia tietoja ja ovat ymmärrettäviä tuontijäsenvaltion kuluttajille, Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on tähdentänyt, että kun kansallisissa määräyksissä vaaditaan riippumattoman elimen tarkastusleimaa, toisista jäsenvaltioista peräisin olevien jalometalliesineiden tuontia ei voida kieltää, jos vientijäsenvaltiossa sijaitseva riippumaton elin on tosiasiallisesti leimannut kyseiset esineet 7. 7 Asia C-293/93, rikosoikeudenkäynti Ludomira Neeltje Barbara Houtwipperiä vastaan, tuomio , 27 kohta.

10 Kun jalometalliesineissä on jo riippumattoman elimen toisessa jäsenvaltiossa lyömä tarkastusmerkki ja kun merkin tiedot vastaavat tuontijäsenvaltiossa vaadittavia tietoja ja tuontijäsenvaltion kuluttajat voivat ne ymmärtää, valtuutetun pitoisuudenmäärityslaitoksen pakollista leimaa koskeva vaatimus ei ole perusteltu Nimileimaa koskeva oikeuskäytäntö Yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että valmistajalle tai maahantuojalle asetettu velvollisuus lyödä jalometallituotteisiin leima, josta ilmenee tuotteen valmistaja, on periaatteessa omiaan varmistamaan tehokasta kuluttajansuojaa ja edistämään reiluja kauppatapoja 9. Tällaista suojaa ei kuitenkaan yhteisöjen tuomioistuimen mukaan tarvita, jos kyseessä ovat toisesta jäsenvaltiosta maahantuodut tuotteet, jotka on saatettu siinä laillisesti markkinoille ja jotka on leimattu kyseisen valtion lainsäädännön mukaisesti, jos alkuperäisestä tarkastusleimasta, olipa se millainen tahansa, ilmenevät tiedot vastaavat tuontivaltiossa edellytettyjä tietoja ja jos tuontivaltion kuluttajat voivat ymmärtää ne. 10 Vaatimus rekisteröidä nimileima kohdejäsenvaltiossa ei ole useimmissa tapauksissa perusteltu. Nimileimaa koskevaa vaatimusta voidaan perustella ainoastaan, jos muista jäsenvaltioista peräisin olevia jalometallituotteita ei ole vielä varustettu leimoilla, joilla voidaan saavuttaa sama päämäärä eli tässä tapauksessa saada selville vastuuhenkilö Pitoisuusleimaa koskeva oikeuskäytäntö Yhteisöjen tuomioistuin totesi, että leima on periaatteessa omiaan varmistamaan tehokasta kuluttajansuojaa ja edistämään reiluja kauppatapoja. Koska kuluttaja ei pysty pelkällä silmällä ja tunnustelemalla toteamaan jalometalliesineen täsmällistä puhtausastetta, hän voi tällaista esinettä ostaessaan helposti tulla harhaanjohdetuksi, ellei leimaa ole 12. Jäsenvaltio ei kuitenkaan voi vaatia, että toisesta jäsenvaltiosta maahan tuodut tuotteet, jotka on saatettu siinä laillisesti markkinoille ja jotka on leimattu kyseisen valtion lainsäädännön mukaisesti, on leimattava uudelleen, jos alkuperäisestä tarkastusleimasta, olipa se millainen tahansa, ilmenevät tiedot vastaavat tuontivaltiossa edellytettyjä tietoja ja jos tuontivaltion kuluttajat voivat ymmärtää ne Pakollista pitoisuusmerkintää koskeva oikeuskäytäntö Yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että nimityksen 'kulta' varaaminen käytettäväksi esineistä, joiden kultapitoisuus on 750 tuhannesosaa, kun esineistä, Asia C-30/99, komissio v Irlanti, tuomio , 69 ja 70 kohta. Asia C-30/99, komissio v Irlanti, tuomio , 49 kohta; Asia C-220/81, rikosoikeudenkäynti mm. Timothy Frederickiä vastaan, tuomio , 11 kohta. Asia C-220/81, rikosoikeudenkäynti mm. Timothy Frederickiä vastaan, tuomio , 12 kohta. Asia C-30/99, komissio v Irlanti, tuomio , 50 kohta. Asia C-293/93, rikosoikeudenkäynti Ludomira Neeltje Barbara Houtwipperiä vastaan, tuomio , 14 kohta; Asia C-220/81, rikosoikeudenkäynti mm. Timothy Frederick Robertsonia vastaan, tuomio , 11 kohta. Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21 kesäkuuta 2001, asia C-30/99, Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Irlanti, 29 ja 30 kohta.

11 joiden kultapitoisuus on 375 tai 585 tuhannesosaa, käytetään nimitystä 'kultaseos', on SEUT 34 artiklan (EY 28 artiklan) vastaista 14. Näin ollen kansallinen kielto, joka koskee sellaisten toisissa jäsenvaltioissa laillisesti kaupan pidettyjen jalometalliesineiden pitämistä kaupan, joissa on lähtöjäsenvaltiossa käytetty pitoisuuden kuvaus ja merkintä mutta jotka eivät ole kohdejäsenvaltion pitoisuusmerkintöjä koskevien säännösten mukaisia, on hyvin todennäköisesti SEUT 34 artiklan (EY 28 artiklan) vastainen. 14 Asia C-166/03, komissio v Ranska, tuomio ; katso myös asia C-84-00, komissio v Ranska, tuomio