kestäväksi rakennettu Kaupunkikuva Yhtenäiset käytännöt

Transkriptio

1 kestäväksi rakennettu S u o m i Kaupunkikuva Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi

2 TOPTEN rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola Vahvistuspvm pp.kk.vvvv Sivu 1(2) Tunniste Muutos xxxxx nr Aihe RAKENNUSHANKKEEN KAUPUNKIKUVALLINEN ESITTELYAINEISTO - HYVÄKSYTTÄVÄKSI Aiheeseen liittyvät määräykset ja ohjeet sekä muiden viranomaisten ja laitosten ohjeet ja tulkinnat Maankäyttö- ja rakennuslaki 117, 118, 124, 135, kaupunkien rakennusjärjestykset Yhteinen tulkinta/käytäntö Rakennushankkeen esittelyaineisto kohteen kaupunkikuvallista ennakkokäsittelyä varten: 1. Sijaintikartta, hankkeen sijoittuminen kaupunkirakenteessa tai muu sijaintia havainnollistava kuva 2. Lyhyt hanketta kuvaava selostus, johon sisältyy mm. suunnitelman keskeiset tavoitteet ja kaupunkikuvalliset ideat, poikkeamiset määräyksistä ja ohjeista, maininta poikkeamispäätöksestä, olennaiset laajuustiedot, suojeluarvot, arviointiin vaikuttavat lausunnot, korjaus- ja muutoshankkeissa alkuperäinen suunnittelija ja rakennuksen valmistumisajankohta sekä lyhyt historiakuvaus 3. Asemapiirros, olennaiset kaavamääräykset ja -merkinnät, mahdolliset suojelumääräykset ja alueelliset määräykset tai ohjeet, liittyminen ympäröivään ja tulevaan rakennuskantaan 4. Pääpiirustukset, leikkaukset, pohjat (havainnollisin värityksin), julkisivut (päämateriaali- ja värimerkinnät), julkisivuotteet (keskeiset julkisivu- ja tonttirajaratkaisut, 1/20 tai 1/50) 5. Pihasuunnitelma, pihaan liittyvät periaatteet havainnollisin värityksin, korkeusasemat, tontin raja-alueiden kaupunkikuvallinen käsittely 6. Ympäristöselvitys, hankkeen ympäristöön soveltuvuutta ja liittymistä kuvaava selvitys, havainnekuvat, lähiympäristön rakennuskanta, valokuvia, alueleikkaukset, joissa näytetään hankkeen korkeusasemat suhteessa naapuritontteihin ja niiden rakennuksiin, aluejulkisivut, katunäkymiä naapurustoineen ja korkeusasemineen 7. Muu hankkeen kaupunkikuvallista arviointia havainnollistava aineisto, esim.: julkisivumateriaali- ja värimallit, pienoismalli, esittelyvideo, tietomalli Esittelymateriaalin sivut kootaan yhdeksi vaakasuuntaiseksi A3-kokoiseksi pdf-tiedostoksi. Toimitustapa ja -aika, hankkeen esittely sekä esittelymateriaalin laajuus sovitaan kaupunkikohtaisesti. Huomioitavaa Viranomainen suorittaa Maankäyttö- ja rakennuslain määräämää tehtävää arvioidessaan soveltuvuutta kaupunkikuvaan: Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset (MRL 117 ). Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella (MRL 118 ). Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan, mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään (MRL 124 ). Korjaus- ja muutostyöhankkeita arvioitaessa noudatetaan soveltuvin osin uudisrakentamista koskevia määräyksiä (MRL 135 ).

3 TOPTEN rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola Lisätietoa Vahvistuspvm pp.kk.vvvv Sivu 2(2) Tunniste Muutos xxxxx nr Helsinki: Vantaa: Espoo: Turku: Tampere: Oulu: Kuopio: Jyväskylä: Lahti: Kouvola: Pori: Liitteet Asiasanat

4 kestäväksi rakennettu S u o m i Asuin-, majoitus- ja työtilat Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi

5 Ympäristöministeriön asetus asuin-, majoitus- ja työtiloista Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 j :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 812/2017: 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee uuteen rakennukseen tai rakennuksen laajennukseen sijoitettavia tai rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta olennaisesti muutettaessa muodostettavia asuin-, majoitus- ja työtiloja. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä tätä asetusta on sovellettava vain, jos alkuperäinen ratkaisu on ilmeisen kelvoton. Rakennuksen korjaus- ja muutostyöt voidaan muutoin tehdä alkuperäistä ratkaisua noudattaen. Muutostöiden johdosta asumisolosuhteet eivät saa heikentyä. perustelumuistio: --- Asuntoihin ja rakennukseen välittömästi liittyvät ulkooleskelu- ja leikkitilat katsottaisiin myös kuuluviksi asetuksen soveltamisalaan. --- Esteettömyyden osalta sovelletaan rakennusten esteettömyydestä annettua valtioneuvoston asetusta (241/2017). 2 Määritelmiä Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) asuinhuoneella huonetilaa, joka on ensisijaisesti tarkoitettu jatkuvaan asumiskäyttöön. Asuinhuoneena ei pidetä eteistä, käytävää tai kylpyhuonetta tai näihin verrattavaa huonetilaa. Keittiö on asuinhuone, joka on ensisijaisesti ruoanvalmistusta ja ruokailua varten, 2) asuinhuoneistolla eli asunnolla keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jolla on oma välitön sisäänkäyntinsä, 3) asuinkerrostalolla vähintään kaksikerroksista, useita asuinhuoneistoja käsittävää asuinrakennusta, jossa eri asuinhuoneistoihin kuuluvia tiloja on päällekkäin, 4) huonealalla huoneen alaa, jonka rajoina ovat huonetta ympäröivien seinien pinnat tai niiden ajateltu jatke, huonealaan ei kuitenkaan lueta 1,6 metriä matalampaa tilaa, 5) huoneistoalalla alaa, jota rajaavat toisaalta huoneistoa ympäröivien seinien, toisaalta huoneiston sisällä olevien kantavien seinien ja muiden rakennukselle välttämättömien rakennusosien huoneiston puoleiset pinnat, huoneistoalaan ei kuitenkaan lueta 1,6 metriä matalam- paa tilaa, 6) huonekorkeudella kohtisuoraa mittaa huoneen lattiapinnasta sen kattopintaan, 7) kerroskorkeudella kahden päällekkäisen lattiapinnan kohtisuoraa etäisyyttä, 8) majoitustilalla kalustettua huonetilaa, joka on ensisijaisesti tarkoitettu tarjottavaksi ammattimaisesti tilapäistä majoitusta tarvitseville asiakkaille, 9) pientaloilla erillispientaloja sekä kytkettyjä pientaloja, VnA rakennuksen esteettömyydestä, perustelumuistio: --- Pientaloja ovat muun muassa omakoti- ja paritalot sekä kaupunkipientalot eli niin sanotut townhouset sekä rivitalot. 10) työtilalla tilaa, joka on ensisijaisesti tarkoitettu työskentelyyn. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2015/1535/EU (32015L1535); EUVL L 241, , s. 1

6 3 Asuin-, majoitus- tai työtilan suunnittelu Pääsuunnittelijan, rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan on tehtävänsä mukaisesti huolehdittava rakennuksen suunnittelussa siitä, että rakennus täyttää käyttötarkoituksen mukaisesti asuin-, majoitus- tai työtiloja koskevat olennaiset tekniset, toiminnalliset ja arkkitehtoniset vaatimukset. 4 Asuin-, majoitus- ja työtila Asuin-, majoitus- ja työtilan koon ja muodon on huoneen aiottu käyttö ja kalustettavuus huomioon ottaen oltava tarkoitukseensa soveltuvia. Asuin-, majoitus- ja työtilan huonealan on kuitenkin aina oltava vähintään 7 neliömetriä. Asuin-, majoitus- ja työtilan huonekorkeuden on oltava vähintään 2,5 metriä. Pientalossa mainittu vähimmäiskorkeus on 2,4 metriä. Asuin-, majoitus- ja työtilan vähäisen osan huonekorkeus voi olla edellä sanottua pienempikin, ei kuitenkaan alle 2,2 metriä. Jos huoneen sisäkatto poikkeaa vaakasuorasta, huonekorkeus on määritettävä huonealan keskikorkeutena. Asuinhuoneen suunnittelussa on otettava huomioon ilmansuuntien ja ympäristön häiriötekijöiden vaikutus, valoisuus sekä ikkunanäkymät. Perustelumuistio : ---ainoastaan luoteen ja koillisen väliseen pohjoisen suuntaan avautuvaa huoneistoa ei pidettäisi toivottavana, ellei häiriötekijöistä tai vaihtoehtoisista avarista ikkunanäkymistä tai asemakaavasta muuta aiheudu. Ilmansuuntien harkitsemiseen vaikuttava häiriötekijä saattaisi olla esimerkiksi vilkasliikenteinen tie tai huomattavan korkea varjostava rakennus. Kaunis näköala ja maisema taas voisivat olla pohjoisen puolelle suuntaamista puoltavia tekijöitä Asuin-, majoitus- ja työtilan ikkuna Asuin- ja, majoitustilan ikkunan valoaukon on oltava vähintään 1/10 huonealasta. Ikkunan sijoituksen ja muun järjestelyn on varmistettava huoneen valoisuus, näkymä ulos huoneesta sekä huoneen kalustettavuus. Asuinhuoneen ja majoitustilan ikkunan tai sen osan on oltava avattavissa. Jos työtilassa on oltava ikkuna, valoaukon on oltava vähintään 1/10 työtilan huonealasta. majoitustilan ikkunan avattavuus MRL 117j : Työtilan ja yhden asuinhuoneistossa olevan asuinhuoneen valaistus saadaan järjestää myös toisen tilan kautta tulevalla välillisellä luonnonvalolla. Työtilan valaistus voidaan työn luonteen niin edellyttäessä järjestää osaksi tai kokonaan keinovalolla. majoitustilan luonnonvalon järjestäminen toisen tilan kautta? Etäisyyden asuinhuoneen pääikkunan edessä samassa tai naapurikiinteistössä olevaan vastapäiseen rakennukseen on oltava vähintään yhtä suuri kuin vastapäisen rakennuksen korkeus huoneen lattiatasolta mitattuna. G1: ellei asemakaavasta muuta johdu voimassa olevat asemakaavat: Lauri Jääskeläinen: jos lainvoimaisen kaavan mukainen ratkaisu johtaisi ko. 5 :n vastaiseen tilanteeseen, niin ei silloin mielestäni aina tarvita vähäistä tai muutakaan poikkeamista. Sovelletaan ja noudatetaan lainvoimaista kaavaa ja huolehditaan, että MRL:n muut yleiset tavoitteet ja ennen kaikkea luvan edellytykset (MRL 135 ja 117 ) kohtuullisesti täyttyvät. käynnissä oleva asemakaavoitus / vahvistuvat kaavat Pääikkunan edessä on kuitenkin oltava vähintään 8 metrin etäisyyteen asti rakentamatonta tilaa. Pientalossa voi mainittu etäisyys tontilla tai rakennus- paikalla olla viihtyisyyden vaatimukset huomioon ottaen pienempikin, kuitenkin siten, että 45 asteen valokulma huoneen lattiatasoon nähden täyttyy. 6 Asuin- ja majoitustilan lattian suhde maanpintaan Asuin- ja majoitustilan lattian on oltava pääikkunaseinän kohdalla olevan maanpinnan yläpuolella. Osassa huoneiston asuinhuoneista lattia voi kuitenkin sijaita enintään metrin maanpinnan alapuolella. Asuin- ja majoitustilan sisäänkäynnin korkeusaseman on sijaittava maan-

7 pinnan suhteen luontevasti. 7 Asuinhuoneiston koko Asuinhuoneiston huoneistoalan on oltava vähintään 20 neliömetriä. Opiskelija-asunnon ala voi kuitenkin olla vähintään 16 neliömetriä, jos yhteisissä tiloissa on samassa rakennuksessa riittävät oleskelu- tai muiden toimintojen tilat. riittävät yhteistilat? 8 Asuinhuoneiston tilat ja varustus Asuinhuoneiston tilojen ja pohjaratkaisun on oltava aiottu käyttäjämäärä, asuntojen yhteiset tilat ja käyttötarpeiden muutokset huomioon ottaen asumisen kannalta tarkoituksenmukaisia. Asuinhuoneistossa on oltava toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiset tilat lepoa, oleskelua ja vapaa-ajan viettoa, ruokailua ja ruoanvalmistusta, hygienian hoitoa sekä asumiseen liittyvää välttämätöntä huoltoa ja säilytystä varten. Asuinhuoneistossa tai sen käytössä on oltava asianmukaiset tilat vaatehuoltoa ja irtaimiston säilytystä sekä polkupyörien, lastenvaunujen ja ulkoiluvälineiden säilytystä varten. Tilat on varustettava niiden käytön edellyttämillä kalusteilla, varusteilla sekä teknisillä asennuksilla. Asuinhuoneistossa on kuitenkin aina oltava käymälä sekä riittävä perusvarustus henkilökohtaisen hygienian hoitoa ja ruoanvalmistusta varten. 9 Leikkipaikat ja oleskeluun tarkoitetut tilat Leikkipaikoille ja oleskeluun tarkoitettuihin tiloihin ja tällaisille alueille on asunnoista päästävä vaivattomasti ja turvallisesti. Autopaikat, ajo autopaikoille, jätehuoltotilojen sijoitus ja huoltoajo piha-alueella on järjestettävä siten, etteivät ne aiheuta häiriötä tai vaaraa asumiselle ja piha-alueen muulle käytölle. 10 Kulkuteiden mitoitus rakennuksessa Porraskäytävät, kerrostasanteet ja eteiset on mitoitettava siten, että henkilöiden kulkeminen ja tavaroiden kuljettaminen on sujuvaa. Tavarankuljetus voidaan järjestää myös hissillä. 11 Kerroskorkeus Asuinkerrostalon kerroskorkeuden on oltava vähintään kolme metriä. 12 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tämän asetuksen voimaan tullessa vireillä olevaan hankkeeseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2017 Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Yliarkkitehti Pekka Lukkarinen

8 kestäväksi rakennettu S u o m i Esteettömyys Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi

9 TOPTEN rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola Aihe Rakennuksen esteettömyydestä Ilkka Rekonen Vahvistuspvm pp.kk.vvvv Sivu 1(1) Tunniste Muutos xxxxx nr Aiheeseen liittyvät määräykset ja ohjeet sekä muiden viranomaisten ja laitosten ohjeet ja tulkinnat Yhteinen tulkinta/käytäntö Kynnys: Sallitaan mattovara 20 mm Asuntoihin sallitaan tarvittaessa parkettivara 20 mm Pientalon ulko-ovien leveys: 10 M Kiintokalusteet (ei kiinnitystä vesieristeen läpi) / pyörähdysympyrä: voivat leikata Ruoanvalmistukseen tarvittavaa liettä ja jääkaappia pyörähdysympyrä ei voi leikata. Epäsymmetriset wc:t voivat olla eri kerroksissa jos sijaitsevat lähellä hiisiä. Rinteeseen rakennettavassa hissittömässä kerrostalossa voi olla enemmän kuin kaksi kerrosta, jos sisäänkäynnit ovat asetuksen mukaisesti. Mahdollisuus poiketa hissivaatimuksesta tuotanto- ja varastorakennuksissa avoimien varastoparvien osalta kun: - parven koko on enintään 15 % päätilan kerrosalasta ja enintään 200 k-m2 - katso myös: Tuotanto- ja varastorakennuksen kerrosluvun soveltaminen. Avoin varastoparvi tuotanto- ja varastorakennuksessa Liitteet Asiasanat

10 kestäväksi rakennettu S u o m i Rakennussuunnittelu ja Pinta-alat Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi

11 TOPTEN rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola Vahvistuspvm pp.kk.vvvv Sivu 1(2) Tunniste Muutos MRL Aihe LUONNOS Seinien, väestönsuojan, kuilujen ja yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan muodostama rakennettavaksi sallitun kerrosalan ylitys Aiheeseen liittyvät määräykset ja ohjeet sekä muiden viranomaisten ja laitosten ohjeet ja tulkinnat MRL momentti Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 mm tai huoneistoa rajaavan väliseinän paksuus on enemmän kuin 200 mm, saa rakennuksen kerrosala ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä aiheutuvan pinta-alan verran. Rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää myös väestönsuojan tai taloteknisten järjestelmien c, hormin tai yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan tilan verran. Yhteinen tulkinta/käytäntö Väestönsuoja: - Rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää väestönsuojan rakentamisen edellyttämän pinta-alan verran ainoastaan pelastuslain velvoittaman suojatilan kokoisena ja ainoastaan silloin kun suoja sijaitsee pääkäyttötarkoituksen mukaista kerrosalaa käsittävässä rakennuksessa. (tämä keskustelun pohjaksi!) Taloteknisten järjestelmien edellyttämät kuilut ja hormit: - Jos hormi- tai kuilurakenne muodostaa osan väliseinää, pääkäyttötarkoituksen mukaiseen kerrosalaan lasketaan väliseinän paksuinen osa hormia (muotoilu paremmaksi!) Yleisiin tiloihin avautuva tekninen tila: - Yleisiin tiloihin avautuva tekninen tila on määritelty kortissa 115 xx Sallitun kerrosalan ylitys; Taloteknisten järjestelmien edellyttämä kuilu, hormi ja yleisiin tiloihin avautuva tekninen tila tähän kaaviokuva hormin/kuilun vähentämisestä silloin kun ovat väliseinän osana sekä pari esimerkkiä yleisiin tiloihin avautuvasta teknisestä tilasta!

12 TOPTEN rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola Vahvistuspvm pp.kk.vvvv Sivu 1(2) Tunniste Muutos 115 xx Aihe LUONNOS Sallitun kerrosalan ylitys; - Taloteknisten järjestelmien edellyttämä kuilu, hormi ja yleisiin tiloihin avautuva tekninen tila. Aiheeseen liittyvät määräykset ja ohjeet sekä muiden viranomaisten ja laitosten ohjeet ja tulkinnat /1/ MRL 115, 117 j /2/ Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta /3/ Käyttöturvallisuus, ympäristöministeriön ohje /4/ Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta /5/ Sisäilmasto ja ilmanvaihto -opas, talotekniikkainfo (IV-opas). /6/ Ympäristöministeriön asetus kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistoista. /7/ Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistot -opas, talotekniikkainfo (KVV-opas) Yhteinen tulkinta/käytäntö Maankäyttö- ja rakennuslain 115 :n mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää taloteknisten järjestelmien edellyttämän kuilun, hormin tai yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran. Taloteknisiä järjestelmiä ovat esimerkiksi lämmitys-, jäähdytys- ja ilmanvaihtojärjestelmät, vesi- ja viemärijärjestelmät, sähkö- ja automaatiojärjestelmät ja tele- ja tietoliikennejärjestelmät. Tulkittaessa sallittua kerrosalan ylitystä: Yleisiin tiloihin avautuvana teknisen tilana voidaan pitää teknistä tilaa, jonne kuljetaan sisä- tai ulkokautta, seuraavin täsmennyksin: a. Tilaan johtavassa kulkuväylässä on huomioitava käyttöturvallisuusasetuksen /2/ rakennukselle asettamat käyttö- ja huoltoturvallisuusvaatimukset. b. Teknisten tilojen sekä taloteknisten järjestelmien edellyttämien kuilujen, hormien ja varausten suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava MRL:n ja asetusten sekä perustelumuistioiden ja ohjeiden määrittämät vaatimukset ja periaatteet. Käytettävissä ratkaisuissa on huomioitava taloteknisten järjestelmien helppo ja turvallinen tarkastettavuus, huolettavuus, korjattavuus ja vaihdettavuus. Tila-, putkitus-, kuilu- ja hormivarauksissa on huomioitava talotekniset laajennustarpeet (kuten matkaviestinten kuuluvuuden parantaminen). c. Jos vain IV-konehuoneeseen kulkua varten rakennetaan kiinteä porras, joka täyttää käyttöturvallisuusasetuksen /2/ 4 :ssä esitetyt vaatimukset (etenemä 220 mm, nousu 220 mm), tulkitaan porras yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavaan pinta-alaan sisältyväksi. d. Jos rakennuksen porrashuoneeseen rakennetaan useampi kuin yksi hissi ja yksi niistä on palomieshissi, joka on myös rakennuksen käyttäjien normaalissa arkikäytössä, voidaan palomieshissi tulkita yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavaan pinta-alaan sisältyväksi. Huomioitavaa Rakennuksen teknisten järjestelmien vaatimien tilojen ja varausten suunnittelussa ja toteutuksessa huomioitavia periaatteita ja säännöksiä: MRL 117 j --- Asuin-, majoitus- tai työtiloja sisältävän rakennuksen teknisten ratkaisujen on kustannustehokkuus huomioon ottaen mahdollistettava edellytykset matkaviestinten kuuluvuudelle sisätiloissa, ellei kysymyksessä ole rakennus, jonka sisätilakuuluvuutta on vaimennettava. --- Perustelumuistio: --- Jos tekninen tila avautuu yleiseen tilaan ja jos on

13 TOPTEN rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola Vahvistuspvm pp.kk.vvvv Sivu 2(2) Tunniste Muutos 115 xx tehty putkivaraukset porraskäytäviin, voi teleoperaattori asentaa tukiaseman, antennit ja kaapelit ilman, että tarvitaan rakennustöitä. --- IV-asetus /4/ Erityissuunnittelijan on suunniteltava ilmanvaihtojärjestelmä ja sen huoltoväylät siten, että ilmanvaihtojärjestelmän osat voidaan helposti ja turvallisesti puhdistaa, huoltaa, korjata ja vaihtaa. Ilmanvaihtokoneiden huoltoa ja korjausta varten on varattava vähintään huollettavien laitteiden mittainen tila huoltosuunnassa. --- KVV-asetus /6/ Erityissuunnittelijan on suunniteltava rakennukseen asennettavat vesijohdot ja niihin liitetyt laitteet niin, että mahdollinen vesivuoto on helposti havaittavissa, ja vesijohdot ja laitteet voidaan helposti tarkastaa, korjata ja vaihtaa. --- KVV-asetus /6/ Jätevesilaitteistossa on oltava helposti käsiteltävät, suljettavat puhdistusaukot sekä vaaka- että pystyviemäreissä. Puhdistusaukkojen on sijaittava niin, että putkisto voidaan puhdistaa kokonaan. --- Käyttöturvallisuusasetus /2/ 25 : --- Kaikkiin rakennuksen osiin, joissa on säännöllisesti siivottavia, nuohottavia, huollettavia tai tarkastettavia rakennusosia, varusteita taikka laitteita, on oltava pääsy ja työskentelymahdollisuus vaarantamatta työntekijöiden ja sivullisten turvallisuutta. Katolla sijaitseville savupiipuille, ilmanvaihtolaitteille sekä muille säännöllistä käyntiä edellyttäville rakennusosille ja laitteille on oltava turvallinen ja helppokulkuinen katkeamaton kulkutie --- Liitteet Asiasanat Kerrosala, rakennusoikeus, ilmanvaihto, IV-konehuone, kvv, huolto, kulku, kerrosala, käyttöturvallisuus, tekninen tila, talotekniikka

14 Rakennusvalvonta Vahvistuspvm Sivu 1(1) Helsinki-Espoo-Vantaa-Kauniainen Muutos Yhtenäiset käytännöt Tunniste Pintala-alataulukko / asuinrakennus (kerrostalo, rivitalo, kytketty pientalo, erillispientalo) MRL a - Pinta-alataulukko täytetään rakennuskohtaisesti eritellen pääkäyttötarkoituksen mukainen kerrosala, asemakaavan sallima lisäkerrosala ja MRL 115 :n sallima lisäkerrosala - Taulukko räätälöidään asemakaavan sallimien lisärakennusoikeuksien mukaiseksi (kohdat E-G nimetään sanatarkasti asemakaavaa siteeraten) Hankkeen osoite: - Kohdat H-K käsittävät MRL:n muutoksen 812 / :n mukaisen rakennusoikeuden lisäksi sallittavan kerrosalan Rakennus : - Taulukon yhteyteen liitetään kerrosalakaaviot kaikista erilaisista kerroksista, kellarista ja ullakosta taulukon värisävyjä käytten Rakennustyyppi : Tekijä : Päivämäärä : kellari 1. kerros 2. kerros 3. kerros 4. kerros 5. kerros 6. kerros 7. kerros 8. kerros ullakko Pääkäyttötarkoituksen mukainen kerrosala (kem2) Lisäkerrosala (kem2) Kerrosala Kokonaisala Asemakaavan mukainen (E, F, G) MRL 115 mukainen (H, I, J, K) A B C D E F G H I J K L M N O Asunto kem2 Muu kem2 Porrashuone kem2 Rak.oik. kem2 yhteensä (A+B+C) Porrashuone kem2 Yhteistilat, tekn. tilat ym. kem2 Muu kem2 US yli 250 mm, VS yli 200 mm VSS kem2 Talotekn. kuilut ja hormit kem2 Yleis. til. avaut. tekn. tila kem2 Lisä - kem2 yht. (E - K) Kerrosala yhteensä Muu ala (esim. kellari, ullakko) m2 Kokonaisala yhteensä m2 YHTEENSÄ Asemakaavan sallima rakennusoikeus % sallitusta rakennusoikeudesta Erotus xx Selitteet A: Pääkäyttötarkoituksen mukainen asuntokerrosala E: Asemakaavann sallima porrashuoneen lisäkerrosala N: Muu kokonaisalaan laskettava ala (esim. kellari, ullakko) B: Muu sallittu / velvoitettu kerrosala (yksilöitävä, esim. liiketila) F: Yhteistil., varastotil., teknisten ym.tilojen kerrosala sanatarkasti kaavan mukaisesti poislukien se minkä laki sallii (MRL 115 ) O: Kokonaisala yhteensä C: Porrashuoneen kerrosala asemakaavan mukaisesti G: Muu kaavan sallima lisäkerrosala (yksilöitävä, esim. viherhuone) D: Yhteensä A+B+C Korostettujen ruutujen sisältö esitetään asemapiirustuksessa H: Seinänpaksuuden (US yli 250 mm, huoneist.väl. VS yli 200 mm) ylittävän osan kerrosala I: VSS J: Taloteknisten kuilujen ja hormien kerrosala K: Yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan kerrosala L: Yhteensä E-K Hankkeen rakennusoikeutta ja käyttötarkoitusta koskevat asemakaavamääräykset (sekä mahdollistavat että velvoittavat) sanatarkasti asemakaavaa siteeraten:

15 Rakennusvalvonta Vahvistuspvm Sivu 1(1) Helsinki-Espoo-Vantaa-Kauniainen Muutos Yhtenäiset käytännöt Tunniste Pintala-alataulukko / muu kuin asuinrakennus MRL b - Pinta-alataulukko täytetään rakennuskohtaisesti eritellen pääkäyttötarkoituksen mukainen kerrosala, asemakaavan sallima lisäkerrosala ja MRL 115 :n sallima lisäkerrosala - Taulukko räätälöidään asemakaavan sallimien lisärakennusoikeuksien mukaiseksi (kohdat E-G nimetään sanatarkasti asemakaavaa siteeraten) Hankkeen osoite: - Kohdat H-K käsittävät MRL:n muutoksen 812 / :n mukaisen rakennusoikeuden lisäksi sallittavan kerrosalan Rakennus : - Taulukon yhteyteen liitetään kerrosalakaaviot kaikista erilaisista kerroksista, kellarista ja ullakosta taulukon värisävyjä käytten Rakennustyyppi : Tekijä : Päivämäärä : kellari 1. kerros 2. kerros 3. kerros 4. kerros 5. kerros 6. kerros 7. kerros 8. kerros ullakko Pääkäyttötarkoituksen mukainen kerrosala (kem2) Lisäkerrosala (kem2) Kerrosala Kokonaisala Asemakaavan mukainen (E, F, G) MRL 115 mukainen (H, I, J, K) A B C D E F G H I J K L M N O Pääkäyttötark. muk. kem2 Muu kem2 Muu kem2 Rak.oik. kem2 yhteensä (A+B+C) Muu kem2 Muu kem2 Muu kem2 US yli 250 mm, VS yli 200 mm VSS kem2 Talotekn. kuilut ja hormit kem2 Yleis. til. avaut. tekn. tila kem2 Lisä - kem2 yht. (E - K) Kerrosala yhteensä Muu ala (esim. kellari, ullakko) m2 Kokonaisala yhteensä m2 YHTEENSÄ Asemakaavan sallima rakennusoikeus % sallitusta rakennusoikeudesta Erotus xx Selitteet A: Pääkäyttötarkoituksen mukainen kerrosala E: Asemakaavann sallima lisäkerrosala (ykslöitävä tapauskohtaisesti) N: Muu kokonaisalaan laskettava ala (esim. kellari, ullakko) B: Muu sallittu / velvoitettu pääkäyttötark.muk. kerrosala F: Asemakaavann sallima lisäkerrosala (ykslöitävä tapauskohtaisesti) O: Kokonaisala yhteensä C: Muu sallittu / velvoitettu pääkäyttötark.muk. kerrosala G: Asemakaavann sallima lisäkerrosala (ykslöitävä tapauskohtaisesti) D: Yhteensä A+B+C Korostettujen ruutujen sisältö esitetään asemapiirustuksessa H: Seinänpaksuuden (US yli 250 mm, huoneist.väl. VS yli 200 mm) ylittävän osan kerrosala I: VSS J: Taloteknisten kuilujen ja hormien kerrosala K: Yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan kerrosala L: Yhteensä E-K Hankkeen rakennusoikeutta ja käyttötarkoitusta koskevat asemakaavamääräykset (sekä mahdollistavat että velvoittavat) sanatarkasti asemakaavaa siteeraten:

16 kestäväksi rakennettu S u o m i Rakenne- ja pohjarakennesuunnittelu Säännösuudistuksia Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 41/ Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista 3. Ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista Säännösuudistuksia Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä 2. Ympäristöministeriön ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista 3. Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta 4. Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä 5. Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta (pääsuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan tehtävät) 6. Ympäristöministeriön ohje rakennustyön suorituksesta ja valvonnasta Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi

17 Yhtenäisiä käytäntöjä

18 Uudistuksiin liittyviä materiaaleja Linkkejä: Suunnittelun ja toteutuksen perusteet asiakirjojen sisältö ja uudet riskiarviolomakkeet 1. Rakenteiden suunnittelun ja toteutuksen perusteet asiakirja (= rakenteiden 0- asiakirja)linkki RIL kirjakaupasta vapaasti ladattavaan: Suunnittelun ja toteutuksen perusteet sisältö ja malli ( ) 2. Uudet riskiarviolomakkeet (Rakenteiden 0 asiakirjan liitteenä) Linkki RIL kirjakauppaan sivulle, josta riskiarviolomakkeet vapaasti ladattavissa a. Rakenteellisen turvallisuuden riskiarvio b. Rakennusfysikaalisen toimivuuden riskiarvio c. Paloturvallisuuden riskiarvio 3

19 Kantavien rakenteiden toteutuksen laatusuunnitelma Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista Rakenteiden toteutuksen työsuunnitelma Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakenteiden toteutusta varten laaditaan toteutuksen työsuunnitelma ja että työsuunnitelma sisältää riittävät tiedot toteutusta varten. Rakennuksen tai rakenteen mahdollisesta viasta tai vauriosta aiheutuvien seuraamusten ollessa vakavia tai keskisuuria on rakennukselle osana rakenteiden toteutuksen työsuunnitelmaa laadittava toteutuksen laatusuunnitelma, joka sisältää toteuttajan osaamisen ja voimavarojen arvioinnin asetettuihin vaatimuksiin nähden, toteuttajan hankeorganisaation kuvauksen ja sen vastuuhenkilöt, tarkastuksen periaatteet vastuineen sekä suunnitelman laadunvalvonnan toimenpiteistä ja tallenteista. --- TOPTEN rakennusvalvontojen yhtenäinen käytäntö Kantavien rakenteiden toteutuksen laadunhallintaan on nimettävä pätevä asiantuntija, joka a. arvioi kantavien rakenteiden toteutuksen laatusuunnitelman sisällön ja antaa sitä koskevan lausunnon b. valvoo laatusuunnitelman toteutumista sekä kirjaa laatusuunnitelman toteutumista koskevat tarkastusmerkinnät tarkastusasiakirjaan ja tarkastusasiakirjan yhteenvetolomakkeeseen Käytäntö koskee rakennushankkeita, joiden aloituskokous pidetään jälkeen. Menettely korvaa mm. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Oulun rakentamisessa aloitetun paikallavalettujen betonirakenteiden lujuuden vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyvän menettelyn. Menettely koskee hankkeita, joiden kantavien rakenteiden seuraamusluokka on CC3 (vakavat seuraamukset) tai CC2 (keskisuuret seuraamukset) normaalirakenteisia pientaloja lukuun ottamatta. Pientaloja ovat omakotitalot, paritalot, rivitalot ja kaupunkipientalot. KATSO LISÄÄ TIEDOTTEESTA ja YHTENÄISESTÄ KÄYTÄNNÖSTÄ: linkki

20 Kantavien rakenteiden toteutuksen laatusuunnitelma Laatusuunnitelman perusteita Laatusuunnitelmassa esitettävien laadunvarmistustoimenpiteiden tulee täyttää Eurokoodien toteutusstandardien ja Toteutusstandardeja koskevien Suomen kansallisten valintojen vaatimukset sekä Ympäristöministeriön ohjeiden ja suositusten mukaisen vaatimustason ja Toteutuseritelmässä esitetyt lisävaatimukset. Laatusuunnitelma täydentyy riskianalyysin perusteella poikkeuksellisen vaativissa ja MRL 150 d :n mukaisissa erittäin vaativissa rakennushankkeissa. Toteutusluokka vaikuttaa laadunvarmistustoimenpiteiden tasoon Laatusuunnitelman sisältöä Kaikki kantavan rakenteen toteuttamiseen liittyvät työvaiheet Vaatimustasot (toteutuseritelmästä) Työvaiheiden suorittajien erityiset pätevyysvaatimukset. Työvaiheisiin liittyvät laadunvarmistustoimenpiteet ja niihin liittyvien tulosten raja-arvot. Toimenpiteet vaatimustason tai rajaarvojen ylittyessä. Työvaiheiden tarkastusten tekijät ja niiden hyväksymisen vastuuhenkilöt (rakennusvaiheen vastuuhenkilö). Laadunvarmistustoimenpiteiden tallenteet. Rakennusvaiheiden vaativuusluokan vaatimukset täyttävät työnjohtajat

21 Uusia lupamääräyksiä Kantavien rakenteiden toteutuksen laatusuunnitelmaan liittyvä lupamääräys Käytetään kaikissa uudisrakentamishankkeissa pientaloja lukuun ottamatta. Korjausrakentamishankkeissa käytetään, jos merkittäviä kantavien rakenteiden muutoksia. Hankkeen kantavien rakenteiden toteutuksen laatusuunnitelman sisällön arviointiin sekä sen toteutumisen valvontaan ja todentamiseen on asetettava pätevä asiantuntija. Asiantuntijan lausunto laatusuunnitelman sisällöstä on esitettävä rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörille ennen aloituskokousta. (Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista (477/2014) 9, MRL 150 b tai MRL 150 c.) Savupiippulupamääräys Käytetään kaikissa hankkeissa, joissa pääpiirustuksissa on esitetty savupiippu/tulisija. Muu erityissuunnitelma: Savupiippu- ja tulisijasuunnitelma. (Ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta, 3 )

22 Suunnittelijoiden kelpoisuuden tulkintaohjeet Kestäväksi Rakennettu Suomi Yhtenäiset käytännöt

23 Selvitys rakennuksen terveellisyydestä Linkki lomakkeeseen. Kestäväksi Rakennettu Suomi Yhtenäiset käytännöt

24 Selvitys rakennuksen terveellisyydestä Lomake liittyy: Maankäyttö- ja rakennuslaki 131 Rakennuslupahakemus ---Rakennusvalvontaviranomainen voi hankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen tarvittaessa edellyttää, että rakennuslupahakemukseen liitetään myös: --- 5) pätevän henkilön laatima selvitys rakennuksen kunnosta;--- Ympäristöministeriön asetus (ja ohje) rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä: 10 Rakennuksen kunnosta laadittujen selvitysten sisältö. Lomake on työkalu rakennuksen omistajalle, suunnittelijalle ja rakennusvalvonnalle. Lomake ohjaa hankkeen suunnittelijaa (rakennesuunnittelija tai kosteusvaurion korjaustyön suunnittelija) selvittämään rakennusluvan hakuvaiheessa tai jossakin hankkeen aikaisemmassa vaiheessa: mitä on tutkittu ja mitä on havaittu ja mitä jatkotutkimuksia vielä tarvitaan ja mitä erityissuunnittelua tarvitaan terveellisen lopputuloksen varmistamiseksi.

25 kestäväksi rakennettu S u o m i Rakenne- ja pohjarakennesuunnittelu Säännösuudistuksia Ympäristöministeriön asetukset eurokoodien kansallisista valinnoista 2. Eurokoodien käyttöön liittyvät kansalliset suositukset 3. Ympäristöministeriön ohjeet 4. Tyyppihyväksyntäasetusten kumoutuminen Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi

26 Huomioita rakenne- ja pohjarakennesuunnitteluun liittyen Rakenne- ja pohjarakennesuunnittelun ohjausjärjestelmä 1. MRL 2. Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista ja ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista 3. Eurokoodit 4. Eurokoodeihin liittyvät kansalliset valinnat Ympäristöministeriön asetukset kansallisista valinnoista 5. Ympäristöministeriön ohjeet Sisältää säännökset ja ohjeet mukaan lukien asetukset kansallisista valinnoista sekä eurokoodien käyttöön liittyvät suositukset Huomioita Suunnitteluun ja rakentamiseen merkittävästi vaikuttavia seikkoja on esitetty julkaistuissa ympäristöministeriön ohjeissa, mm. 1. Rakennusten jako seuraamusluokkiin (yksityiskohdat) 2. Jako seuraamusluokkiin onnettomuusmitoitustilanteessa ja toimintaperiaatteet vaurionsietokyvyn varmistamisessa 3. Ilmastosta johtuvien kuormien korottaminen (rakennuksen suunnitellun käyttöiän perusteella) Ohjeita ei ole julkaistu englanninkielisenä?

27 kestäväksi rakennettu S u o m i Rakenne- ja pohjarakennesuunnittelu Säännösuudistuksia Tyyppihyväksyntäasetusten kumoutuminen Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi

28 Tyyppihyväksyntäasetusten kumoutuminen Vanhat tyyppihyväksyntäasetukset kumoutuivat Uudistettuja voimaan jääviä asetuksia on yksi Ympäristöministeriön asetus hitsattavien betoniterästen ja betoniteräsverkkojen tyyppihyväksynnästä. Muut asetukset kumoutuvat, esim. palo-ovet. Tyyppihyväksyntäpäätösten voimassaolo Ennen myönnetyt tyyppihyväksyntäpäätökset ovat voimassa kunnes päätöksen voimassaoloaika loppuu. Arvioitava täyttääkö uusiutuvien RakMK:n asetusten vaatimukset. Ennen vuodenvaihdetta myönnetyt tyyppihyväksynnät eivät ole välttämättä linjassa vuodenvaihteessa uusiutuvien RakMK:n asetusten kanssa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän selvitettävä rakennustuotteiden kelpoisuus Rakennusvalvonta voi tarvittaessa edellyttää rakennuspaikkakohtaista kelpoisuuden osoittamista. HUOM: Tyyppihyväksyntä ei ole pakollinen, vaikka rakennustuotteelle olisi voimassa oleva tyyppihyväksyntäasetus. 13

29 Tyyppihyväksyntäasetusten kumoutuminen Vanhat tyyppihyväksyntäasetukset kumoutuivat Vapaaehtoiset sertifikaatit mahdollisia VTT ja Inspecta ovat luomassa Tyyppihyväksyntätodistus - menettelytapaa vanhaksi menneiden tyyppihyväksyntöjen osalle. Arviointiperusteena kumoutunut tyyppihyväksyntäasetus Vapaaehtoinen sertifikaatti, Ei tyyppihyväksynnän statusta. Arvioitava täyttääkö RakMK:n uusien asetusten vaatimukset. 14

30 kestäväksi rakennettu S u o m i Edellä mainittuihin käytäntöihin liittyvää lisämateriaalia topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi

31 Huomioita ennakoivaan rakenne- ja pohjarakennesuunnitteluun liittyen Seuraamusten vakavuus RakMK: Vähäiset, keskisuuret, vakavat seuraamukset EC: Seuraamusluokat CC1, CC2, CC3 Onnettomuusmitoitustilanteen seuraamusluokat CC1, CC2a, CC2b, CC3a, CC3b Seuraamusluokan oikea määrittely suunnittelun alkuvaiheessa tärkeää. Vaikuttaa mm: suunnitelmien laadunvarmistusmenettelyihin, luotettavuusluokkiin, epäedullisten kuormien kertoimeen, toteutusluokkiin toteutuksen laadunvarmistusmenettelyihin, onnettomuusmitoitustilanteen vaurionsietokyvyn suunnitteluun jne. Seuraamusluokan määrittelyyn vaikuttaa mm. rakennuksen kerrosluku: Kerrosluku rakennesuunnittelun kannalta a) Myös kellarikerrokset lasketaan kerroslukuun. b) Ylimmän kerroksen tilat; erillinen IV konehuone koppi ei yleensä muodosta kerrosta. mikäli myös muita tiloja, lasketaan yleensä kerroslukuun. HUOM: Rakennustekninen (RAK ja LVI) kerrosluku voi olla eri kuin asemakaavallinen kerrosluku ja voi olla eri kuin palotekninen kerrosluku. Kuormakertoimista Seuraamusluokka vaikuttaa luotettavuusluokkiin RC1, RC2, RC3 ja niiden kautta epäedullisten kuormien K,FI kertoimeen a) CC1 => RC1 => K,FI = 0,9 b) CC2 => RC2 => K,FI = 1,0 c) CC3 => RC3 => K,FI = 1,1 Käyttöikä vaikuttaa (Rakenteiden yleiset suunnitteluperusteet, säännökset ja ohjeet, 2016) Ilmastosta johtuvien kuormien korottamiseen a) Suunnittelun käyttöikä yli 50 => ilmastosta johtuvien kuormien ominaisarvoja korotetaan 10 prosentilla. b) Suunnittelun käyttöikä yli 100 vuotta => ilmastosta johtuvien kuormien ominaisarvoja korotetaan 20 prosentilla. c) Ilmastosta johtuvia kuormia ovat lumi-, tuuli- ja jääkuormat sekä ulkoilman lämpötilan vaihtelusta aiheutuvat kuormat. d) Hyötykuormien ominaisarvojen katsotaan yleensä olevan riippumattomia suunnitellusta käyttöiästä.

32 Rakenteiden 0 asiakirja esitellään ennakkoneuvottelujen yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Riskiarviot rakenteiden 0 -asiakirjan liitteiksi. Riskiarvion edessä ei käytetä enää termiä alustava. Riskiarvion päivittämistarve arvioidaan, kun 0 -asiakirjaa muutetaan tai täydennetään. Helpottaa suunnittelijan työtä. (Lomakkeiden kohdetietoja ja rakenneselvityksiä ei tarvitse täyttää). MRL:N muutos 41/2014; erityismenettelyn soveltamisalan laajennus: Erityismenettely voidaan edellyttää, jos kohteeseen liittyy erityinen riski siitä, että rakenteellisen turvallisuuden, paloturvallisuuden, terveellisyyden tai rakennusfysikaalisen toimivuuden vaatimuksia ei saavuteta tai että kulttuurihistoriallisia arvoja menetetään. Rakenteiden 0 asiakirjan ja riskiarvioiden avustuksella voidaan määrittää suunnittelutehtävän vaativuus ja tarvittavat erityismenettelytoimenpiteet.

33 SUUNNITTELUN ERITYISALAT MRL 120 c --- Jos erityissuunnitelman on laatinut useampi kuin yksi erityissuunnittelija, rakennushankkeeseen ryhtyvän on nimettävä heistä yksi tämän erityisalan kokonaisuudesta vastaavaksi erityissuunnittelijaksi. Vastaavan erityissuunnittelijan on huolehdittava, että erillistehtävinä laaditut suunnitelman osat muodostavat keskenään toimivan kokonaisuuden. Tulkinta: Pohjarakennesuunnittelu ja rakennesuunnittelu ovat erillisiä mrl 120 c 2. momentin tarkoittamia suunnittelun erityisaloja.

34 POHJARAKENTEISIIN LIITTYVÄ SUUNNITTELU Pohjarakenteisiin liittyvään suunnitteluun sisältyy sekä pohjarakennesuunnittelijan tekemää geoteknistä suunnittelua, että rakennesuunnittelijan tekemää rakenneteknistä suunnittelua. Tulkinta: pohjarakenteiden suunnittelija = pohjarakennesuunnittelija Pohjarakennesuunnittelijan kelpoisuutta arvioidaan geoteknisen pätevyydenkautta. Talonrakentamisessa ei käytetä geotekninen suunnittelija käsitettä. Pohjarakenteet, säännökset ja ohjeet, 2016: Pohjatutkimukset ovat osa geoteknistä suunnittelua.

35 POHJARAKENNE- JA RAKENNESUUNNITELMIEN YHTEENSOVITTAMINEN MRL 120 c, 2.mom. Ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista, 1 2. momentti: Pohjarakenteiden suunnittelu on maan ja kallion käyttäytymisen yhteensovittamista pohjarakenteiden kanssa siten, että myös yläpuoliset rakenteet toimivat suunnitellulla tavalla ja että rakennus tai rakenne ei vaurioidu eikä tule käyttökelvottomaksi. Tulkinta: Vastaava pohjarakennesuunnittelija huolehtii (vastaavan rakennesuunnittelijan avustamana) maan ja kallion sekä maarakenteiden käyttäytymisen yhteensovittamisesta rakennuksen tai rakenteiden perustusten ja maanvastaisten seinä- ja lattiarakenteiden sekä paalutuksen kanssa siten, että myös yläpuoliset rakenteet toimivat suunnitellulla tavalla ja että rakennus tai rakenne ei vaurioidu eikä tule käyttökelvottomaksi.

36 POHJARAKENNE- JA RAKENNESUUNNITTELIJAN KELPOISUUDEN ARVIOINTI Arvioitaessa rakennesuunnittelijan ja pohjarakennesuunnittelijan kelpoisuutta kyseiseen suunnittelutehtävään käytetään seuraavaa suunnittelutehtävien jakoperiaatetta: Pohjarakennesuunnittelu käsittää EC7 mukaiset tehtävät seuraavin selvennyksin: 3. Anturoiden, laattojen, paalujen ja muiden perustamiseen kuuluvien rakenteiden suunnittelu maapohjan tai paalun kantokyvyn, vakavuuden, painumien, värähtelyjen ja muiden muodonmuutosten suhteen sisältyy pohjarakennesuunnittelijan suunnittelutehtävään. Tarvittavien rakenteiden rakenteellinen suunnittelu sisältyy kantavien rakenteiden suunnittelutehtävään (EC7 6.8). 4.

37 POHJARAKENNE- JA RAKENNESUUNNITTELIJAN ILMOITTAMINEN Käytäntö: Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että vastaava rakennesuunnittelija ja vastaava pohjarakennesuunnittelija ilmoitetaan rakennuslupahakemuksen yhteydessä. MRA 48 Pääsuunnittelijan on huolehdittava yhteistyössä rakennushankkeeseen ryhtyvän kanssa hankkeen laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla: ) suunnittelijoiden vastuunjaosta ja yhteistyöstä sekä suunnittelun yhteensovittamisen menettelyistä.---

38 Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 41/ Suunnittelutehtävien vaativuusluokat VAATIVUUSLUOKAT, esim. kantavien rakenteiden suunnittelu Vanha luokitus AA 4 v. suunn.kokemusta + Näyttöä osallistumisesta AA luokan suunnittelutehtäviin Nykyinen luokitus (mrl) Poikkeuksellisen vaativa Ylempi korkeakoulututkinto + 6 v. vaativia suunnittelutehtäviä Vaativa + 4 v. vaativia suunnittelutehtäviä (V+) - Yli 12 kerrosta kerrosta (puu) - Jänneväli yli 25 m kerrosta - Jänneväli 15 m/18 m Poikkeuksellisen vaativien suunnittelutehtävien siirtymäsäännös: Tämän lain voimaantullessa kelpoisuusvaatimukset täyttävänä suunnittelijana ja työnjohtajana pidetään myös henkilöä, joka on ennen tämän lain voimaantuloa rakennusvalvontaviranomaisen vastaaviin erittäin vaativiin tehtäviin hyväksymä ja jolla voidaan näin katsoa olevan tehtävän vaatimat edellytykset. A 2 v. suunn. kokemusta + Näyttöä osallistumisesta A-luokan suunnittelutehtäviin B C Insinööri + 4 v. tavanomaisia suunnittelutehtäviä + 2 v. avustamista vaativissa suunnittelutehtävissä Tavanomainen Teknikko + 3 v. avustamista tavanomaisissa suunnittelutehtävissä Vähäinen (V) Vantaan kaupunki, Pasi Timo kerrosta kerrosta (puu) - Jänneväli yli 6 m/10 m kerrosta - Ei kellaria - Jänneväli 6 m/10 m MRL:n vaatimukset mustalla Ym:n ohjeet sinisellä Ravaohjeet vihreällä

39 Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 41/2014 KANTAVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUN VAATIVUUSLUOKAT Ympäristöministeriön ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista YM1/601/2015: Tavanomainen kantavien rakenteiden suunnittelutehtävä Suunnitellaan kantavat rakenteet enintään kaksikerroksiseen rakennukseen, jossa voi lisäksi olla kellarikerros ja ullakko ja kooltaan pienehköön, kerrosalaltaan yleensä enintään 300 neliömetrin suuruiseen rakennukseen Tulkintoja Poikkeamia ympäristöministeriön ohjeesta: Kellarikerros nostaa yleensä vaativuusluokan vaativaksi. Yli kaksikerroksinen pientalo on yleensä vaativa (kellari + ullakko mukaan lukien) Kokonaisala voi olla määräävämpi kuin kerrosala arvioitaessa rakennuksen koon vaikutusta suunnittelutehtävän vaativuuteen. Kahden kerroksen korkuiset tilat pientalossa muuttavat kantavien rakenteiden suunnittelun vaativaksi.

40 Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 41/2014 KANTAVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUN VAATIVUUSLUOKAT Ympäristöministeriön ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista YM1/601/2015: Vaativa kantavien rakenteiden suunnittelutehtävä kantavien rakenteiden jänneväli on vähintään 6 metriä hallimainen rakennus, jonka jänneväli on yleensä enintään 25 metriä tai joka on huomattavan korkea Tulkinta Täsmennys ympäristöministeriön ohjeeseen: Tehdasvalmistetut kattokannattajat, joiden jännemitta on vähintään 18 m Paikalla valmistetut kattokannattajat, joiden jännemitta on vähintään 15 m => Vaativuusluokka V+ Yleensä erityismenettely/ulkopuolinen tarkastus (Vrt. Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista)

41 Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 41/2014 KANTAVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUN VAATIVUUSLUOKAT Ympäristöministeriön ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista YM1/601/2015: Poikkeuksellisen vaativa kantavien rakenteiden suunnittelutehtävä Rakennuksen kuormat ovat poikkeuksellisia tai kyse on jännitetystä erikoisrakenteesta, ) Tulkinta Täsmennys ympäristöministeriön ohjeeseen: Normaalin jännitetyn rakenteen, esim. rasvapunostetun tason (pysäkäintitason) vaativuusluokka voi olla myös V+

42 Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 41/2014 KANTAVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUN VAATIVUUSLUOKAT Ympäristöministeriön ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista YM1/601/2015: Vaativa kantavien rakenteiden suunnittelutehtävä - rakennus, jonka puurakenteisten kerrosten lukumäärä on 3 8 ja jossa lisäksi voi olla yksi tai useampi kellari Poikkeuksellisen vaativa kantavien rakenteiden suunnittelutehtävä - suunnitteluun liittyy kantavien rakenteiden, rakennusosien, elementtiliitosten tai muiden uusien, erittäin vaativien ratkaisujen tuotekehitys Huom: Suunnitteluratkaisut, jotka alun perin ovat olleet uusia ja kokeellisia, voivat kokemusten karttuessa muuttua vallitsevaksi käytännöksi, jolloin suunnittelun vaativuus voi tältä osin muuttua Tulkinta Täsmennys ympäristöministeriön ohjeeseen: 5-8 kerroksien puukerrostalo on tällä hetkellä poikkeuksellisen vaativa, puurakentamiskokemuksen karttuessa vaativuus voi laskea luokkaan V+

43 Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 41/2014 RAKENNESUUNNITTELIJAN KELPOISUUS Ennen tutkinnon suorittamista hankittu suunnittelukokemus Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta: Vaaditusta kokemuksesta on pääosa hankittu tutkinnon suorittamisen jälkeen. (Tavanomaiset ja vaativat hankkeet) Tulkinta Ennen tutkinnon suorittamista hankittuna kokemuksena voidaan ottaa huomioon kokemus, joka on hankittu sen jälkeen kun kyseessä olevan tehtävän vaadittavat opinnot on suoritettu. (Pääosa kuitenkin tutkinnon suorittamisen jälkeen, vrt. ed. taulukko)

44 Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 41/2014 RAKENNESUUNNITTELIJAN KELPOISUUS Vaativan suunnittelutehtävän vaatima suunnittelukokemus MRL vähintään neljän vuoden kokemus tavanomaisista suunnittelutehtävistä ja vähintään kahden vuoden kokemus avustamisesta vaativissa suunnittelutehtävissä YM ohje, kantavien rakenteiden suunnittelu/ vaativat hankkeet: Kokemus voi sisältää sekä avustamista eri vaativuusluokkien suunnittelutehtävissä että toimimista vastuullisena suunnittelijana tavanomaisissa suunnittelutehtävissä. Tulkinta Kokemus voi koostua myös pelkästään avustamisesta vaativissa suunnittelutehtävissä

45 Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 41/2014 PÄÄSUUNNITTELIJAN KELPOISUUS MRL 120 d : Samassa rakennushankkeessa voi olla eri vaativuusluokkiin kuuluvia suunnittelutehtäviä. Ohje: Samassa suunnittelukohteessa eri suunnittelualojen suunnittelutehtävät voivat sijoittua eri vaativuusluokkiin. Mrl 120 e : Pääsuunnittelijan on täytettävä rakennus- tai erityissuunnittelijan kelpoisuusvaatimukset vähintään samalta tasolta kuin kyseisen rakennushankkeen vaativimmassa suunnittelutehtävässä. Hänellä on lisäksi oltava asiantuntemus ja ammattitaito johtaa suunnitelmien yhteensovittamista. Tulkinta: Pääsuunnittelijan kelpoisuutta arvioitaessa käytettävää suunnittelun vaativuusluokkaa määritettäessä voidaan ottaa huomioon yksittäisen suunnittelualan vaativuusluokan määräytymiseen vaikuttavat seikat. Pääsuunnittelijalta edellytettyä kelpoisuutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon se, mikä merkitys erityissuunnitelman tai sen osan vaativuudella on pääsuunnittelijan tehtäviin ja huolehtimisvelvollisuuteen. Esimerkiksi jos rakennesuunnittelija päätyy käyttämään rakenneratkaisua, joka on kohteen yleisluokkaa vaativampi (esim. jännebetonirakenteita), niin tästä ei välttämättä seuraa sellaista muutosta pääsuunnittelijan tehtävään, että kelpoisuus pitäisi arvioida uudelleen.

46 PALORYHMÄ 6

47 LÄHTÖKOHTANA ASETUKSESSA SÄÄDETTYÄ TASOA EI YLITETÄ PERUSTELUMUISTIO ON HUOMIOITAVA

48 YM asetus rakennusten paloturvallisuudesta MUUTTUNUTTA: Vanhat E1, E2, E4, E7 yhdistetty Kaikki vaatimukset yhteistaulukoissa Määrityksiä siirretty perustelumuistioon, joten luettava molempia Rakennusten luokitusta laajennettu: P0, P1, P2, P3 Lähestymistapa rakennuksen korkeus pääsääntöisesti, kerrosluku mukana P3 ja P2 luokassa P3:ssa ei asuntoja sallita päällekkäin Taulukkomitoitusta pyritty laajentamaan mm. palavat US-eristeet, puun käyttö myös sisätiloissa Palonkehitykseen perustuvaa mitoitusta korostetaan

49 YM asetus rakennusten paloturvallisuudesta MUUTTUNUTTA Sammutuslaitteistoa korostettu ja paloilmoitinta heikennetty Sammutuslaitoshelpotukset määritelty taulukoissa Mahdollistaa mm varatiestä luopumisen Paloilmoittimelta ei edellytetä hätäkeskusyhteyttä (mainittu erikseen) Uusia määritelmiä Mm. uloskäytävätaulukossa: ylimmän kerroksen lattian etäisyys sitä palvelevan porrashuoneen sisäänkäyntitasosta. Molemmat käsitteet määriteltävä.

50 KORTTIEHDOTUKSET P3 PALOKORTTI NIPPU Laaja, käsittelee koko P3 pientalon palo-asiat Kohtuullinen yhteisymmärrys Vaiheessa vielä mm kuvat Tässä myös osin tulkintaa, mutta yhteinen näkemys saavutettu mm. autosuoja ja varaston osastointi Rajan lähelle rakentaminen Periaate: yksi nippu josta sujuvasti itsenäiset tulkintalehdet

51 KORTTIEHDOTUKSET P1, US ulkoseinien ja lämmöneristekerroksen suojauksen perusvaatimukset P2US_P2YP_P1YP\P1US.docx P1, YP:n lämmöneristevaatimukset ja eristekerroksen suojaus P2US_P2YP_P1YP\P1YP.docx P2, US:n täytteet ja pintakerrosvaatimukset P2US_P2YP_P1YP\P2US.docx P2, YP:n lämmöneristevaatimukset ja eristekerroksen suojaus P2US_P2YP_P1YP\P2YP.docx Nämä pitkälle OPETUSKORTTEJA ja avuksi lupakäsittelyyn sekä suunnittelijoille

52 KORTTIEHDOTUKSET ASUINRAKENNUSTEN IRTAIMISTOVARASTOT yms Esitetty asetuksen mukainen tulkinta (myös muistion mukainen) Ryhmän esitys olisi ollut tiukempi, hajontaa Esitetään ohjausryhmälle päätettäväksi. Asiat on suoraan sanottu muistiossa, ei tulkinnanvaraa. PYSTYMETRI Vallitsee yksimielisyys Yksi tiukennus eli sovelletaan vaatimusta myös 2 kerroksisiin rakennuksiin (muistio ei soveltaisi, asetus ei sano mitään), jos eri palo-osastot kun käyttötapa asunto (eri asunnot), majoitus-, hoito-, tai rangaistuslaitos

53 KORTTIEHDOTUKSET RAKENNUKSEN KORKEUS rakennuksen korkeus olemassa oleva termi, vähäisessä käytössä Entistä tärkeämpi termi, sillä asetus perustaa vaatimukset rakennuksen korkeuteen Haastetta tuovat myös monimuotoiset rakennukset YLIN KERROS, SISÄÄNKÄYNTITASO Uudet termit, vaatimuksia uloskäytävien lukumäärään ja tyyppiin, sammutusvesiputkisto- ja palomieshissivelvoitteeseen Näitä kommentoitu vielä vähän eli vaiheessa, yksinkertaistamista vielä

54 Ylimmän kerroksen lattian etäisyys sitä palvelevan porrashuoneen sisäänkäyntitasosta on m

55 Ylin kerros? Hki soveltanut: Uloskäytävien määrä: 1 kpl 1-8 kerrosta jos: ylimmässä kerroksessa ei ole asuntoja Asetus ullakkotulkinta: Uloskäytävien määrä: 2 kpl kun yli 24m ylimmässä kerroksessa on muutakin kuin IVkonehuone eli EI ole ullakko

56 KORTTIEHDOTUKSET ULLAKKO Ullakko-määritelmästä vallitsee periaate sopu: asetuksen ja MRL:n mukaisuus on vielä varmistettava ARK-puolen kanssa. JATKETAAN ERILLISRYHMÄNÄ Jantunen: Kai se lienee selvä asia, että jos ns. ullakon tasolle rakennetaan esim. asuintilaa, se on kerros (tai jopa ne jos useampia tasoja) ja sen/niiden päälle jäävä tila sitten ullakko/ontelo sen ominaisuuksista riippuen. Rakennuksessahan (tai tarkemmin rakennuksen osassa) voi olla käsittääkseni pystysuunnassa vain yksi ullakko kerroksen yläpuolella. Eihän MRL 115 ota kerroksen sijaintiin muuten kantaa kuin että se on pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella Esitetään hyväksyttäväksi nykykäytänteen PKS-helpotustulkinnan mukaisesti: P3 1 kerroksinen ei ullakon kerrososastointivaatimusta P3 2 kerroksinen ei ullakon kantavien rakenteiden R-vaatimusta

57 HELPOTUSEHDOTUS 1 kerroksinen P3 Ullakko tai ullakko irtaimistovarasto (kylmä) ja kaikki samaa asuntoa EI vaadita osastointia EI yläpohjalta EI vaadita kantavuutta R yläpohjalta Perustelu: kaksikerroksinen P3 ei vaadi EIR-rakenteilta 2 kerroksinen P3 Ullakko tai ullakko irtaimistovarasto (kylmä) ja kaikki samaa asuntoa vaaditaan osastointi EI 30 yläpohjalta EI vaadita kantavuutta R yläpohjalta Perustelun: vanha käytänne, menee perus NR-ristikoilla

58 KORTTIEHDOTUKSET ASUINRAKENNUSTEN alle 24m P1 PORRASHUONE Asetus eikä muistio määrittele maksimikokoa. Todetaan: että porrashuoneiden määrä/sijainti määräytyy poistumistiematkojen perusteella. Tämä toimii muissa kuin asunnoissa ja alle 300m2:n työpaikkatiloissa. TODETTIIN KIPERIMMIN TARVITTAVAKSI KORTIKSI. MYÖS KENTÄN VIESTI HYVIN ERILAISISTA TULKINNOISTA NOUSI 1. AIHEENA ESIIN Tästä kortista EI ole yhteisymmärrystä Jantunen luvannut myös ottaa kantaa PRH:hon Tarvitaan ohjausryhmän vahva osallistuminen

59 Muistettava päätarkoitus ULOSKÄYTÄVÄ (ennen muinoin poistumistie).jonka kautta turvallinen poistuminen on palon sattuessa mahdollista maan pinnalle tai muulle turvalliselle paikalle. EI pelastuslaitosta varten EI koko asujaimiston samanaikaista poistumista varten Vaaditaan VAIN mahdollisuus savunpoistoon, selkeä taulukko ohjeessa

60 P1 kerrostalo 4 kerrosta 8 asunto/ kerrostaso Sisäänkäyntitasona myös 2.kerros koneellinen savunpoisto korvausilmaluukut 2kpl/kerros

61

62 E1 Helposti avattava ikkuna tai luukku Vähintään 1m2 Käytäntönä alhaalta avaus jos yli 3 kerrosta asetus 2018 Taulukko PM2 muistiossa Enintään 12 m ulosk.korkeus: Helposti avattava ikkuna tai luukku Riittää kiintopainike ja avaus porrastasanteella seisten

63 JATKOJA Ministeriö laatii parhaillaan myös ohjetta, ei ole vielä saatu luentaan Viestitys avoin Jantuselle (YM) eli on korttijakelussamme Korttitarpeita on edelleen, resurssit heikot ottaa uusia työn alle: vaatii ohjausryhmän tahtotilan sekä laadinnan jakamista laajemmalle. Opetusaineistoon ei ole vielä paneuduttu lainkaan On tarve

64 SEURAAVIA TULKINTAKORTTEJA VENTALLA : 1. Palon pääsyn estäminen ullakkoon / ullakon onteloon Käsittely myös ylimmän kerroksen parvekkeiden-terassien osalta Asetuksessa aika tiukkoja tekstejä.. 2. Parvi-käsite, kantavuuden osalta yms ja mahdollisen ylimmän kerroksen osalta 3. P2 rivitalot ja townhouse-rakennukset, perusperiaatteet (opetusk.) 4. Varatie- kerrostaloille (myös parvien osalta) 5. Täyskorkealla lasilla lasitetut parvekkeet

65

66 YmA rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta Aimo Nousiainen Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi

67 Uuden asetuksen keskeisiä (muutoksia) uudistuksia Muutokset aikaisempaan RakMK C2:een maltillisia, uusia pykäliä sen sijaan muutama. 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee uuden rakennuksen kosteusteknisen toimivuuden suunnittelua ja rakentamista. Asetus koskee myös rakennuksen laajennusta, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä, korjaus- ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta. 2

68 4 Rakennuksen kosteustekninen toimivuus rakennuksen korjaus- ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksessa Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksessa rakennuksen kosteustekniseen toimivuuteen ei tarvitse tehdä muutoksia, jos rakennus on kosteusteknisesti toimiva. Korjaus- ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksessa kosteusteknisesti toiminut rakenne, jonka tekninen käyttöikä on loppunut tai joka on kosteustekniseltä toiminnaltaan vaurioitunut, voidaan korjata rakennusaikaista rakentamistapaa noudattaen. Jos rakenteessa ei ole kosteustekniseltä toimivuudeltaan muutosta vaativaa suunnittelu- tai toteutusvirhettä, on korjaus- ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksessa ensisijaisesti noudatettava alkuperäisen rakenteen toimintatapaa. Korjaus- ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksessa voidaan noudattaa tätä asetusta, jos tarkoituksena on parantaa rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta. Jos rakenne on omiaan aiheuttamaan terveyshaittaa tai vaurioita rakennuksen kosteustekniselle toimivuudelle, on korjaus- ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksessa noudatettava tätä asetusta. 3

69 5 Rakennuksen kosteustekninen toiminta Sisäisistä ja ulkoisista kosteuslähteistä peräisin oleva vesihöyry, vesi, lumi tai jää ei saa haittaa aiheuttaen kulkeutua rakenteisiin. Sadevesi tai lumi ei saa kulkeutua eikä kosteus saa kerääntyä vaipparakenteisiin ikkunoiden, ovien tai muiden vaippaan liittyvien rakenteiden, rakenneosien tai laitteiden kautta. Rakennuksen vaipan ja sen rakennekerrosten ja liitosten on muodostettava kokonaisuus, joka estää tuulta, viistosadetta ja tuulenpainetta kuljettamasta vettä vaipan pintaa pitkin rakenteisiin. * 5 vastaa pääsisällöltään RakMK C määräyksiä, tässä korostettu erityisesti tuulen, tuulipaineen ja viistosateen vaikutusten huomioimista tuulisilla paikoilla, ranta-alueilla, korkeassa rakentamisessa 4

70 3 luku Rakennushankkeen kosteudenhallinta 12 Rakennushankkeen kosteudenhallintaselvityksen laatiminen ja sisältö Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava rakennushankkeen kosteudenhallintaselvityksen laatimisesta. Rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen on sisällyttävä myös tieto hankkeen kosteudenhallinnan valvonnasta vastaavasta henkilöstä. * asetus ei rajaa mitenkään, mitä hankkeita koskee * perustelumuistio: edellytetään kaikilta luvan varaisilta hankkeilta. => On valmistunut topten ohjekortti, joka avaa laajemmin tämän pykälän mukaisen kosteudenhallintaselvityksen merkitystä hankkeelle ja sen sisältöä eri tapauksissa (onko ryhtyvä päättänyt ottaa Kuivaketju10 toimintamallin käyttöön vai käyttääkö jotain muuta toimintamallia, sekä miten hankkeen laajuus ja laatu vaikuttaa selvityksen sisältöön). 5

71 6

72 13 Työmaan kosteudenhallintasuunnitelman laatiminen ja sisältö Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava työmaan kosteudenhallintasuunnitelman laatimisesta rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen pohjautuen. Työmaan kosteudenhallintasuunnitelman sisältöön sovelletaan ympäristöministeriön asetuksen (216/2015) 15 :ää. Sen lisäksi työmaan kosteudenhallintasuunnitelmaan on sisällytettävä tiedot rakennustyömaan kosteudenhallinnasta vastaavista rakennusvaiheen vastuuhenkilöistä. 14 Rakennustuotteiden ja -osien suojaus Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava rakennustuotteiden ja keskeneräisten rakennusosien suojaamisesta kastumiselta ja epäpuhtauksilta työmaavarastoinnin ja rakentamisen aikana. 7

73 15 Rakenteiden kuivuminen ja kuivatus Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava siitä, että rakenteissa olevan kosteuden ja rakennuskosteuden kuivumisaste mahdollistaa rakenteiden peittämisen kuivumista hidastavalla ainekerroksella, pinnoitteella tai rakenteella vaurioita aiheuttamatta. Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava kosteusmittauksin rakenteiden asianmukaisesta kosteuspitoisuudesta seuraavaan työvaiheeseen siirtymistä varten. * 14 ja 15 vastaavat pääsisällöltään RakMK C määräyksiä, nyt korostettu näissä tarkastusasiakirjamenettelyn mukaisten rakennusvaiheen vastuuhenkilön vastuita * 15 :ssä kosteusmittauksin rakenteiden kosteuspitoisuuden varmistaminen ennen seuraavaan työvaiheeseen siirtymistä 8

74 Asetuksen ainoat lukuarvoja sisältävät pykälät: 18 Maanvastainen alapohja Maanvastaisen alapohjan lattian yläpinnan on oltava vähintään 0,3 metriä rakennuksen ulkopuolella olevan maanpinnan yläpuolella lukuun ottamatta osittain tai kokonaan maanpinnan alapuolella olevien tilojen lattioita. Jos lattian yläpinta on erityisestä syystä viereiseen maanpintaan verrattuna alempana kuin 0,3 metriä maanpinnan yläpuolella, rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti kiinnitettävä erityistä huomiota rakenteen kosteustekniseen toimivuuteen. 20 Ryömintätilan korkeus ja kulkuyhteys Uuden rakennuksen ryömintätilan korkeuden on oltava keskimäärin vähintään 0,8 metriä. Ryömintätilaan on oltava pääsy sen tarkastamista ja siellä sijaitsevien laitteiden ja järjestelmien huoltamista varten. * ryömintätilan korkeusvaatimus on nyt velvoittava (RakMK C2 1998:ssa se oli ohje) 9

75 10

76 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta Matti Teppo

77 1 Soveltamisala Koskee uutta rakennusta, laajennusta, kerrosalaa lisäävää tilaa ja rakennuspaikan välitöntä ympäristöä. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä tätä asetusta on sovellettava, jos alkuperäinen ratkaisu on turvallisuuden tai terveydellisyyden kannalta ilmeisen haitallinen. Tätä asetusta on sovellettava rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen, jos rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitus muuttuu riskillisemmäksi.

78 3 Porras Portaan pinta ei saa olla liukas. Poistumisalueen sisäisen portaan vähimmäisleveys on 0,85 metriä. Tämän mitan sisäpuolelle voivat kuitenkin ulottua käsijohteet ja jalkalistat (kuljettaminen paareilla oltava mahdollista). Kerrostasojen välisen portaan on oltava katettu.

79 4 Sisäportaiden mitoitus 5 Ulkoportaiden mitoitus Portaiden nousu / etenemä mitat asetuksessa.

80 7, 8, 9 Kaide ja käsijohde Kaidekorkeuden minimit 0.9, 1.0 ja 1.2 m. Palikkavalikoimaa pienennetty eli järkeistetty. Portaassa ja luiskassa käsijohde on asennettava koko pituudelle ja molemmille puolille syöksyä. Käsijohde ja sen pääte on muotoiltava turvalliseksi ja jatkettava vähintään 300 millimetriä syöksyn alkamisja loppumiskohdan ohi.

81 11 Lasirakenteet Tasolasin käyttö turvalasin asemesta asuntojen ikkunoissa, ovissa ja lasiseinissä ei ole enää sallittua.

82 15 Turvavarusteet Asunnoissa ja muissa lasten käyttämissä tiloissa ikkunoihin ja muihin aukkoihin, joissa voi olla putoamisen vaara, on asennettava rajoittimet, jotka sallivat enintään 100 millimetrin helppokäyttöisen avautuman. Varatien pystysuuntaisen luukun tai ikkunan vapaan aukon on oltava korkeudeltaan vähintään 600 millimetriä ja leveydeltään 500 millimetriä, kuitenkin näiden summan on oltava vähintään millimetriä. Vaakasuoran luukun aukon on oltava vähintään 600 x 600 millimetriä.

83 kestäväksi rakennettu S u o m i Rakennuksen ääniympäristö Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi

84 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 f :n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 958/2012: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään rakennusten ääneneristyksestä, melun- ja tärinäntorjunnasta ja ääniolosuhteista sekä rakennusten piha- ja oleskelualueiden ja oleskeluun käytettä-vien parvekkeiden meluntorjunnasta ja ääniolosuhteista. Tätä asetusta sovelletaan rakennuksiin, joissa on asuntoja, majoitus- tai potilashuoneita, taikka opetus-, kokous-, ruokailu-, hoito-, harrastus-, liikunta- tai toimistotiloja. Tätä asetusta sovelletaan uuden rakennuksen rakentamiseen, rakennuksen korjaus- ja muutostyöhön sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa rakentamisen suunnittelussa, lupamenettelyssä ja valvonnassa. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) äänitasoeroluvulla D nt,w mittalukua, joka kuvaa huonetilojen välistä ilmaääneneristystä; 2) askeläänitasoluvulla L nt,w+ C I, mittalukua, joka kuvaa huonetilojen välistä askelääneneristystä; 3) keskiäänitasolla L Aeq,T mittalukua, joka kuvaa muun kuin tilapäisen äänen melun voimakkuutta huone- tai ulkotilassa; 4) enimmäisäänitasolla L AFmax,T mittalukua, joka kuvaa muun kuin tilapäisen äänen ajoittaisen lyhytaikaisen melun voimakkuutta huone- tai ulkotilassa; 5) jälkikaiunta-ajalla T mittalukua, joka kuvaa huonetilan kaiuntaisuutta; 6) runkoäänellä rakenteen tai muun kiinteän kappaleen melua aiheuttavaa mekaanista värähtelyä; 7) tärinällä ihmisen havaitsemaa häiritsevää mekaanista värähtelyä. 3 Rakennuksen ääniympäristön suunnittelu ja toteutus Rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon rakennuspaikan melu- ja tärinäolosuhteet. Ensisijaisesti kaavoituksen yhteydessä. VnP993/1992 melutason ohjearvoista jää edelleen voimaan

85 Rakennuksen ääniympäristöä koskeva olennainen tekninen vaatimus täyttyy, jos rakennuksen ääneneristys, melun- ja tärinäntorjunta sekä ääniolosuhteet suunnitellaan ja toteutetaan tilan käyttötarkoitus huomioon ottaen tämän asetuksen mukaisesti. Jos 2 momentissa tarkoitettua menettelyä ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa rakennuksen tai sen ulkopuolisen ääniympäristön erityisten ominaisuuksien, tilan erityisen käytön tai käyttäjäryhmän taikka muun erityisen syyn vuoksi, rakennushankkeeseen ryhtyvän on osoitettava rakennuslupamenettelyn yhteydessä, että suunnittelu johtaa tilan käyttötarkoitus huomioon ottaen ääneneristyksen, melun- ja tärinäntorjunnan sekä ääniolosuhteiden kannalta olennaisen teknisen vaatimuksen täyttymiseen. 4 Vaatimukset uuden rakennuksen ääneneristykselle Asuntojen sekä majoitus- ja potilashuoneiden ilma- ja askelääneneristyksen suunnittelussa ja toteutuksessa on noudatettava seuraavia lukuarvoja: Huonetila Asuntojen, majoitus- tai potilashuoneiden välillä Uloskäytävästä asuin-, majoitustai potilashuoneeseen Pienin sallittu äänitasoeroluku D nt,w(db) Suurin sallittu askeläänitasoluku L nt,w+ C I, (dB) Majoitus-ja potilashuone yllä tarkoittaa huonetta, jonka käyttö rinnastuu asumiseen (esim. huoneistohotellit, palvelutalot, ei esim. terveyskeskuksen tai sairaaloiden vastaanottohuoneet tai normaalit potilashuoneet) Mittaluvut muuttuneet. Kuvaavat paremmin äänen siirtymistä. Askeläänitasolukuun spektripainotustermi CI, Mitattava alue laajenee Hz:n alueelle. - TTY:ssä tutkittu 214 yleistä välipohjatyyppiä. Näistä 7 % ei täyttänyt uutta vaatimusta - Ongelmallisin välipohja, jossa runkolaatan päällä jäykkä (muovipohjainen) eriste ja ohut (rakennuslevy, tasoite) pintarakenne. Jos asunto, majoitus- tai potilashuone kytkeytyy rakenteellisesti tiloihin, joissa syntyy voimakasta, erityisen häiritsevää tai pienitaajuista ääntä, riittävän ääneneristyksen toteutumiseen on kiinnitettävä suunnittelussa ja toteutuksessa erityistä huomiota. Impulssimaisen, kapeakaistaisen tai pienitaajuisen melun yhden tunnin keskiäänitaso ei saa ylittää nukkumiseen tai lepoon käytettävissä huoneissa 25 desibeliä.

86 Opetus-, kokous-, ruokailu-, hoito-, harrastus-, liikunta- ja toimistotilojen ääneneristys on suunniteltava ja toteutettava tilan käyttötarkoitus huomioon ottaen siten, että niissä saavutetaan toimintaa vastaava riittävän hyvä ääniympäristö. Sisäänvedettyjen parvekkeiden, viherhuoneiden ja kattoterassien ääneneristys on suunniteltava ja toteutettava siten, että ääniympäristöstä ei aiheudu asukkaille haittaa. 5 Vaatimukset uuden rakennuksen melun- ja tärinäntorjunnalle Rakennuksen, jossa on asuntoja, majoitus- tai potilashuoneita, ulkovaipan ääneneristys on suunniteltava ja toteutettava siten, että ääneneristys on vähintään 30 desibeliä ja impulssimaisen, kapeakaistaisen tai pienitaajuisen melun keskiäänitaso ei ylitä nukkumiseen tai lepoon käytettävissä huoneissa 25 desibeliä. Koskee kaikkia em. rakennuksia riippumatta siitä, ovatko ne melualueilla vai eivät. Monet nykyiset ulkoseinärakenteet eivät täytä em. vaatimusta. - Heikoimpia PIR- ja EPS-seinät sekä kevyet hirsiseinät. Kevytrakenteisen yläpohjan (ristikot) ääneneristävyys? - Vesikaton osuus on merkittävä. Edellytetäänkö räystäillä ääniloukkujen käyttöä? Niiden vaikutusta ei ole kunnolla tieteellisesti tutkittu. Voidaanko löytää reunaehdot ulkovaipan rakenteille, joita käyttämällä 1. momentin vaatimus varmasti täyttyy? > Ohjekortti Perustelumuistio: Alueidenkäytön suunnittelussa rakennuksen ulkovaipan ilmaääneneristyksestä annetaan melualueilla kaavamääräyksiä. Tällöin rakennuksen ulkovaipan ääneneristyksen mitoituksessa sovellettaisiin kaavamääräyksissä annettuja lukuarvoja pykälän 1 momentissa annetun lukuarvon sijasta. Ulkomelutaso, johtuen esimerkiksi liikenteen kasvusta tai kulkumuotojakaumasta, on voinut muuttua kaavamääräyksessä annetusta, jolloin asetuksen sisämelutason vähimmäisvaatimus ei välttämättä toteutuisi. Ulkomelutason ajanmukaisuus olisi tarkoituksenmukaista tarkistaa sovellettaessa kaavamääräystä rakennuksen ulkovaipan ääneneristyksen mitoitukseen. Jos melu on voimakasta ja pienitaajuista rakennuksen ulkopuolella, tulisi rakennuksen ulkovaipan ääneneristykseen kiinnittää erityistä huomiota. Noudatetaan kuitenkin kaavamääräystä, jos kaava on ajan tasalla. Rakennuksen hissien ja taloteknisten laitteiden asennukset on suunniteltava ja toteutettava siten, että niiden synnyttämä äänitaso ei ylitä asuntojen asuinhuoneissa tai oleskelutiloissa, majoitus- tai potilashuoneissa, saman tai läheisten asuinrakennusten avattavien ikkunoiden tai

87 tuuletusluukkujen ulkopuolella, oleskeluun käytettävillä parvekkeilla tai virkistykseen käytettävillä piha- tai oleskelualueilla seuraavia lukuarvoja: Huone- ja ulkotila Jatkuva Impulssimainen tai laajakaistainen ääni kapea- kaistainen ääni Keskiäänitaso L Aeq,T (db) Enimmäisääni-taso L AFmax,T (db) Keskiäänitaso L Aeq,T (db) Enimmäisääni-taso L AFmax,T (db) Asuin-, majoitus- tai potilashuone Asunnon keittiö tai rakennuksen harrastustila Porrashuone tai uloskäytävä Ulkotila Rakennuksen, jossa on asuntoja, majoitus- tai potilashuoneita, runkoääni- ja tärinäeristys sekä opetus-, kokous-, ruokailu-, hoito-, harrastus-, liikunta- ja toimistotilojen melun- ja tärinäntorjunta on suunniteltava ja toteutettava tilan käyttötarkoitus huomioon ottaen siten, että niissä saavutetaan toimintaa vastaava riittävän hyvä ääniympäristö. 6 Vaatimukset uuden rakennuksen ääniolosuhteille Rakennuksen, jossa on potilashuoneita, opetus-, kokous-, ruokailu-, hoito-, harrastus-, liikunta- tai toimistotiloja, ääniolosuhteet on suunniteltava ja toteutettava siten, että tilassa saavutetaan sen käyttötarkoitus huomioon ottaen riittävä puheenerotettavuus. Perustelumuistiossa on annettu arvot jälkikaiunta-ajalle ja puheensiirtoindeksille tulossa ohjeeseen. Rakennus, jossa on asuntoja, majoitus- tai potilashuoneita, on suunniteltava ja toteuttava siten, että porrashuoneen ja uloskäytävän jälkikaiunta-aika on enintään 1,3 sekuntia. Virkistykseen käytettävät rakennuksen piha- ja oleskelualueet sekä oleskeluun käytettävät parvekkeet on suunniteltava ja toteutettava siten, että melun keskiäänitaso ei ylitä kello desibeliä ja viherhuoneet vastaavasti siten, että melun keskiäänitaso ei ylitä 45 desibeliä. Tätä momenttia sovelletaan esim. silloin, kun melualueella sijaitsevalla rakennuspaikalla on vanha asemakaava, jossa ei ole melua koskevia kaavamääräyksiä. Pihojen ja parvekkeiden yöajan ohjearvoa ei asetuksessa anneta, vaan päiväaika katsotaan mitoittavaksi.

88 7 Korjausrakentaminen, muutostyö ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutos Rakennuksen ääneneristystä, melun- ja tärinäntorjuntaa, ääniolosuhteita sekä virkistykseen käytettävien rakennuksen piha- ja oleskelualueiden sekä oleskeluun käytettävien parvekkeiden meluntorjuntaa ja ääniolosuhteita ei saa rakennuksen korjaus- tai muutostyössä heikentää. Perustelumuistio: Rakennuksen ääniympäristöä koskevat vaatimukset määräytyisivät siis lähtökohtaisesti aina rakennuksen valmistusaikana voimassa olleiden säädösten mukaisesti. Ongelma: entä jos rakennus on parempi kuin rakennusajankohdan säädökset edellyttivät? Saako silloin heikentää? (Vrt. ympäristöhallinnon ohje 1/2014) Rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa rakennuksen ääneneristys, melun- ja tärinäntorjunta ja ääniolosuhteet sekä virkistykseen käytettävien rakennuksen piha- ja oleskelualueiden sekä oleskeluun käytettävien parvekkeiden meluntorjunta ja ääniolosuhteet on suunniteltava ja toteutettava siten, että ääniympäristöstä ei aiheudu asukkaille haittaa. 8 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tulleisiin hankkeisiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2015/1535/EU (32015L1535); EUVL L 241, , s. 1 Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2017 Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Ympäristöneuvos Ari Saarinen

89 Suunnittelutehtävän vaativuusluokka ja suunnittelijan kelpoisuus Suunnittelijoiden kelpoisuutta arvioitaessa pitänee ottaa huomioon asetuksen soveltamisala. Esim. konserttisalit, teatterit ja elokuvateatterit eivät ole soveltamisalan piirissä, vaikka ovatkin PV-kohteita. FISE Oy:n pätevyydenhakulomakkeissa on yksi mahdollinen tulkinta erilaisten kohteiden sijoittumisesta vaativuusluokkiin. Lupakäsittelijä arvioi, edellytetäänkö ääniteknisen rakennusfysikaalisen suunnittelijan ilmoittamista. Harkittavaksi tulisi esimerkiksi päiväkoti-, koulu-, sairaalarakennuksissa sekä erityisesti esim. asuinrakennuksissa, joissa on ravintoiloita, liiketilakerros, tms.

90 kestäväksi rakennettu S u o m i LVI -suunnittelu Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi

91 kestäväksi rakennettu S u o m i Rakennusten vesi- ja viemärilaitteistot Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi

92 TOPTEN rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola Aihe KVV-ASETUSRYHMÄ Vahvistuspvm Sivu 1(3) Tunniste Muutos xxxxx nr Aiheeseen liittyvät määräykset ja ohjeet sekä muiden viranomaisten ja laitosten ohjeet ja tulkinnat KVV-ASETUS, -PERUSTELUMUISTIO JA -OPAS UUDEN KVV-ASETUKSEN TÄRKEITÄ KOHTIA: Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on asetustekstin mukaan tehtävä aina merkintä ja kuittaus rakennustyön tarkastusasiakirjaan seuraavista työvaiheista: -vesilaitteiston tiiveydestä, 20 -vesilaitteiston huuhtelusta, 21 -vesilaitteiston mahdollisesta puhdistustyöstä 22 (mikäli on ollut syytä epäillä, että laitteisto on joutunut tautia aiheuttavien mikrobien tai muiden terveydelle vaarallisten tai haitallisten aineiden vaikutuksille) -vesilaitteiston paineen ja vesikalusteiden virtaamien mittaus- ja säätötyön suunnitelmanmukaisuudesta 23 -lv-kiertojohdon virtaaman mittaus- ja säätötyön suunnitelmanmukaisuudesta 24 -jätevesilaitteiston tiiviyden toteamisesta 32 -hulevesilaitteiston sisäpuolisen tiiviyden toteamisesta 37 2 luku Rakennuksen vesilaitteisto 6 Kylmävesijohdon on oltava suunniteltu ja asennettu siten, että kylmävesilaitteistossa olevan veden lämpötila saa olla enintään 20 celsiusastetta. Vähintään kahdeksan tunnin käyttämättömän jakson jälkeen veden lämpötila saa olla enintään 24 celsiusastetta. Lämminvesilaitteistossa olevan veden lämpötilan on oltava vähintään 55 celsiusastetta ja sitä on saatava lämminvesikalusteesta 20 sekunnin kuluessa. Lämminvesilaitteistosta saatavan veden lämpötila saa olla korkeintaan 65 celsiusastetta. - SUUNNITTELUSSA ON OTETTAVA ENTISTÄ TARKEMMIN HUOMIOON MYÖS KYLMÄ VEDEN LÄMPÖTILA. PUTKIEN REITITYS JA ERISTYKSET ON SUUNNITELTAVA SITEN, ETTÄ VESI VAIHTUU MAHDOLLISIMMAN PALJON RUNKOPUTKISTOSSA. 8 Uuden rakennuksen lämpimän käyttöveden kiertojohdossa ei saa olla lämmönluovuttimia eikä lattialämmitystä. Korjaus- ja muutostyössä lämpimän käyttöveden kiertojohtoon liitetyt lämmönluovuttimet voidaan uusia siten, että asennettavien lämmönluovuttimien lämmönluovutusteho on enintään 200 wattia huonetilaa kohti. Lämmintä käyttövettä ei kuitenkaan saa käyttää lattialämmitykseen. - UUDISRAKENNUKSIIN EI ENÄÄ SAA ASENTAA LAINKAAN KÄYTTÖVETEEN LIITETTYJÄ LÄMMÖNLUOVUTTIMIA (RÄTTIPATTEREITA TMS), EIKÄ OLEVIIN RAKENNNUKSIINKAAN UUSIA LÄMMITTIMIÄ. - AINOASTAAN KORJAUS- JA MUUTOSTÖISSÄ OLEVAT KÄYTTÖVETEEN LIITETYT KUIVAUSTELINEET VOIDAAN UUSIA (MAX 200W).

93 TOPTEN rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola Vahvistuspvm Sivu 2(3) Tunniste Muutos xxxxx nr 10 Huoneistokohtaisten vesimittareiden on sijaittava paikassa, jossa ne ovat helposti asennettavissa, huollettavissa ja luettavissa. - ASETUKSESSA VAHVISTETAAN HUONEISTOKOHTAISTEN VESIMITTARIEN JO OLEVA KÄYTÄNTÖ. - VESIMITTAREIDEN ASENNUKSESTA JA TOIMINNAN TARKASTUKSESTA ON OPPAAN MUKAAN LAADITTAVA TARKASTUSASIAKIRJA JA TEHTÄVÄ MERKINTÄ TARKASTUSASIAKIRJAAN. 2 luku Vesilaitteiston käyttövarmuus 13 Erityissuunnittelijan on suunniteltava rakennukseen asennettavat vesijohdot ja niihin liitetyt laitteet niin, että mahdollinen vesivuoto on helposti havaittavissa, ja vesijohdot ja laitteet voidaan helposti tarkastaa, korjata ja vaihtaa. - KORJAUSRAKENTAMISESSA VESIJOHTOJEN ASENTAMINEN VANHOIHIN PYSTYHORMEIHIN VAATII POIKKEAMISLUVAN! - POIKKEAMINEN EDELLYTTÄÄ HYVÄT PERUSTELUT, MIKSI JOHTOJA EI VOI ASENTAA HELPOSTI VAIHDETTAVAKSI (ESIM PORRASKÄYTÄVÄÄN). Märkätilan lattiaan ei saa tehdä vesijohtojen läpivientejä. - SAUNA ON MÄRKÄTILA, JOTEN SAUNASSA (LAUTEIDEN ALLA) EI SAA TEHDÄ LÄPIVIENTEJÄ LATTIAAN. 5 luku Rakennuksen jätevesilaitteisto 27 Jos viemäripiste sijaitsee padotuskorkeuden alapuolella, jätevedet on pumpattava. Korjaus- ja muutostyössä padotuskorkeuden alapuolella sijaitseva yksittäinen viemäripiste voidaan pumppauksen sijasta varustaa padotusventtiilillä lukuun ottamatta WC-vesiä. - VAIN KORJAUS- JA MUUTOSTYÖSSÄ VOI KÄYTTÄÄ PADOTUSVENTTIILIÄ YKSITTÄISEN PADOTUSKORKEUDEN ALAPUOLELLA OLEVALLE VIEMÄRÖINNILLE, MUTTA EI EDELLEENKÄÄN WC-VIEMÄRÖINNILLE. 6 luku Jätevesilaitteiston käyttövarmuus 30 Pinnoittamalla tai sukittamalla korjatun viemärin kannakkeiden on oltava kunnoltaan sellaisia, että ne kestävät korjatun viemärin käyttämisestä aiheutuvat rasitukset. - TÄMÄ VAIKEUTTAA VIEMÄRIN SISÄPUOLISIA KORJAUKSIA, KOSKA VARSINKIN PIILOSSA OLEVIEN KANNAKKEIDEN KUNTO JA KESTÄVYYS PITÄÄ PYSTYÄ TODISTAMAAN. 31 Pohjavesialueella sijaitsevan paineviemärin vuodon on oltava havaittavissa. - PAINEVIEMÄRIN VUODONILMAISU ON VAIKEA TOTEUTTAA. SUOJAPUTKEEN ASENNUS ON OPASTEKSTIN MUKAAN SUOSITELTAVIN ASENNUSTAPA.

94 TOPTEN rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola Vahvistuspvm Sivu 3(3) Tunniste Muutos xxxxx nr 32 Jätevesilaitteiston on oltava tiivis. Materiaalien ja liitosten on oltava yhteensopivia. - RAKENNUKSEN POHJAVIEMÄREILLE ON OPPAAN MUKAAN TEHTÄVÄ STAATTINEN PAINEKOE JA PYSTYVIEMÄREIDEN ASENNUKSET JA TIIVEYS TARKISTETAAN SISÄPUOLISELLA KUVAUKSELLA. - TIIVEYDEN TARKASTAMINEN MERKITÄÄN JA KUITATAAN (KVV-TJO) TARKASTUSASIAKIRJAAN. 33 Öljyn- ja rasvanerottimissa on oltava täyttymisen ilmaiseva hälytys. Erottimen jälkeen olevassa viemäriputkessa on oltava näytteenottomahdollisuus. 7 luku Hulevesilaitteisto 35 Pää- ja erityissuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti suunniteltava hulevesijärjestelmä niin, että ensisijainen ratkaisu hulevesien poistamiseksi on niiden viivyttäminen ja imeyttäminen kiinteistöllä. Jos hulevesien imeyttäminen ei ole maaperän ominaisuuksien vuoksi mahdollista, kiinteistöllä on oltava hulevesilaitteisto, jonka kautta hulevedet virtaavat avo-ojaan, vesistöön tai kunnan hulevesiviemäriin. Hulevesilaitteistoon ei saa johtaa jätevesiä. - HULEVESIEN VIIVYTYKSESTÄ ON ANNETTU USEIN PAIKKAKUNTAKOHTAISIA OHJEITA, JOIDEN MUKAAN SUUNNITTELUSSA ON ENSISIJAISESTI EDETTÄVÄ. - OHJEITA VIIVYTYKSEN MITOITUKSESTA LIITETÄÄN OPPAASEEN MYÖHEMMIN. 37 Erityisalan työnjohtajan on huolehdittava, että sisäpuolisten hulevesiviemäreiden tiiviys on tarkastettu. - OPPAASSA ON ESITETTY VAIHTOEHTOJA JA SUOSITUKSIA TIIVEYDEN TOTEAMISESTA. - HULEVESIVIEMÄREIDEN PUTKIMATERIAALIIN JA KANNATUKSIIN ON KOHDEKOHTAISESTI KIINNITETTÄVÄ ERITYISTÄ HUOMIOTA. - SISÄPUOLISTEN HULEVESIVIEMÄREIDEN TIIVEYDEN TARKASTAMINEN MERKITÄÄN JA KUITATAAN (KVV-TJO) TARKASTUSASIAKIRJAAN. Huomioitavaa Liitteet Asiasanat

95 Sisäilmasto ja ilmanvaihto

96 Työryhmä on kommentoinut asetusta ja siihen liittyvää opasluonnosta Työryhmä on tähän mennessä ensisijaisesti keskittynyt uuden ilmanvaihtoasetuksen/oppaan kommentointiin ja sisältöön vaikuttamiseen Työryhmä tekee tarkemman vertailun vanhan D2:n ja uuden asetuksen välillä helmikuun aikana pksrava feat. toptenrava -seminaari

97 Työryhmän kommentteja Saneeraukset ja hormikartoitukset LVI-suunnittelun perusteiden sisältö Asetuksen/oppaan tiettyjen tekstien tarkennuksia Ilmansuodatuksesta ja suodatinluokkien ohjeistamista kommentoitiin laajemmin => tulkintakortti? Kahden vierekkäisen huoneiston ulkoilman sisäänottolaitteiden välinen etäisyys => tulkintakortti? pksrava feat. toptenrava -seminaari

98 Työryhmän kommentteja Ulospuhalluslaitteiden etäisyyksistä Tuloilmalaitteiden sijoituksien simuloinnin tarpeellisuuden määrittely Liesituuletin aktiivihiilisuodatuksella? Ilmanvaihdon yhdistäminen: Kohdassa on viitattu osaltaan myös tulevaan ilmanvaihdon paloturvallisuusohjeeseen. Olisiko tässä kohdassa paikallaan jonkinlainen taulukko selventämään periaatteita ja yhdistämisrajoituksia? pksrava feat. toptenrava -seminaari

99 Työryhmän kommentteja Tulisija ja erillispoistot: Onko tarpeellista ohjeistaa ikkunoita avaamaan ja onko ohjeita muutenkin liikaa tässä kohdassa? Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistettavuus ja huollettavuus: huoltoreitit ja kulku IVkonehuoneisiin Ilmanvaihtojärjestelmän eristäminen: selventäminen/ohjeistus esimerkiksi taulukon avulla pksrava feat. toptenrava -seminaari

100 Työryhmän kommentteja Ilmanvaihtojärjestelmän käyttöönoton mittaukset ja suunnitelman mukaisuuden toteaminen: asetustekstin ja oppaan välinen ristiriita tiiveyskokeista, käyttöönottomittaukset ja niihin liittyvät pöytäkirjat ja dokumentit => tulkintakortti ja edellyttää jatkotyötä (esim. mittauspöytäkirja mallit) pksrava feat. toptenrava -seminaari

101 Muutokset vanhoihin määräyksiin nähden Seinäpuhallukseen liittyviä vaatimuksia ja ehtoja tarkennettu Oleskelutilojen käyttöajan ulkoilmavirrat mitoitettava väh. 6 dm3/s henkilöä kohti Sisäilmastoon vaikuttavat tekijät voidaan osoittaa lupavaiheessa LVI-suunnittelun perusteet asiakirjassa, jonka sisällöstä malli oppaassa => käytössä Vantaalla Erilliset oppaat ilmanvaihdon mitoitukseen pksrava feat. toptenrava -seminaari

102 Muutokset vanhoihin määräyksiin nähden Ilmanvaihdon tehostus toteutetaan niin, että tulo ja poisto tehostuu samanaikaisesti (ei pelkästään liesikuvulta) Työryhmä tekee tarkemman vertailun vanhan D2:n ja uuden asetuksen välillä helmikuun aikana pksrava feat. toptenrava -seminaari

103 Työryhmän jatkotoimenpiteet Tulkintakortit: lopullinen tarve riippuu valmistuvasta oppaasta, mutta ainakin käyttöönotosta ja mittauksista sekä painovoimaisesta ilmanvaihdosta (painovoimaisen ilmanvaihdon lisäohjeiden valmistuttua) voidaan aloittaa yhteisten tulkintakorttien kirjoittaminen Ilmansuodatus? pksrava feat. toptenrava -seminaari

104 KIITOS! pksrava feat. toptenrava -seminaari

105 Hyvää tulkinnan täyteistä kevättä! pksrava feat. toptenrava -seminaari

106 kestäväksi rakennettu S u o m i Energiatehokkuus Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi

107 ENERGIATEHOKKUUSRYHMÄ ryhmänvetäjä Satu Kääpä Uudisrakentaminen Korjausrakentaminen

108 Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta, Lähtökohtana edelleen E-luku-laskenta ja lämpöhäviöt Uutena mahdollisuus rakenteellisen energiatehokkuuden osoittamiseen Hirsirakennukset kuuluvat massiivipuurakennuksiin Hajautetun energiatuotannon mahdollistaminen, ei tarvitse sijaita rakennuksessa tai tontilla mutta tulee kuulua kiinteistöön Tekniikkakuiluja/iv-konehuoneita ei lasketa kerrosalaan

109 Energiatehokkuus asetus 2018 D3 2012

110 E-luvun raja-arvot 4, Raja-arvoa ei sovelleta 1. Asunnon rakentamiseen asuinkerrostalon ullakolle 2. Laajennuksessa/kerrosalan lisäämisessä, rakennukset luokka 1 3. Laajennuksessa/kerrosalan lisäämisessä jossa käytetään olemassa olevaa ilmanvaihtotai lämmitysjärjestelmää 4. Loma-asumiseen suunnitellussa pientalossa

111 Energiamuotokertoimet kertoimien muutos: sähkön muutos 1,7-> 1,2 kaukolämpö 0,7 -> 0,5 kaukojäähdytys 0,4-> 0,28 fossiiliset 1,0 -> 1,0 uusituvat polttoaineet 0,5 -> 0,5

112 Taloteknisiä laskenta-arvojen muutoksia 10 Asuinkerrostaloissa (luokka 2) voidaan pienentää 20% ulkoilmavirtaa jos huoneistossa on ilmanvaihdon ohjausmahdollisuus (-40% ja +30%) tarpeenmukainen ilmanvaihto; ulkoilmavirtaa voidaan pienentää 20%, minimi-ilmanvaihto kuitenkin 0,35dm3/s/m2 11 valaistuksen aiheuttamaa lämpökuormaa pienennetty 20%, valaisimet tulleet energiatehokkaammiksi 12 lämpimän käyttöveden lämmitysenergian nettotarve: 1 Luokan max. 4200kWh asuntoa kohden.? vakiopaineventtiili tai muu vastaava painetasoa säätävä tekniikka voidaan virtaamaa pienentää -15% 18 sähköisen lattialämmityksen laskentatapaa tarkennettu 19 tulisijan tuottama lämmitysenergia nostettu 2000kWh/v 3000kWh/v. ilma-ilmalämpöpumpun tuotto enintään 3000kWh/v, laitteiden energiatehokkuus kehittynyt

113 26 ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde 45% ->55% uutena painovoimainen ilmanvaihto, poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötyprosentti on 0, toisin sanoen täytyy korvata rakenteilla E-luku laskennassa 30 tulo-poisto koneet sfp-luku 1,8KW(m3/s), poistokoneet 0,9kW(m3/s) sallittu kerrosala voidaan ylittää tekniikkakuilujen pinta-alan verran = tilavammat kuilut, isommat iv-kanavat, parempi sfp-luku, energiatehokkaampi ilmanvaihto.

114 23 Rakennuksen lämpöhäviö (rakennuksen vaippa + vuotoilma + ilmanvaihto) poikkeukset: rakennuksen lämpöhäviö on vain vaipan lämpöhäviö loma-asunnot käytössä vähintään 4kk/v, oma lämmöntasauslaskin rakennuksen laajennus ja kerrosalan lisääminen, jossa voidaan käyttää olemassa olevaa lämmitys- tai ilmanvaihtojärjestelmää Ei lämpöhäviötarkastelua: siirtokelpoiset rakennukset jotka on tehty ennen ja samassa käyttötarkoituksessa. Voidaan siis käyttää elinkaarensa loppuun.

115 33 rakennuksen energiatehokkuuden osoittaminen rakenteellisesti korvaa E-luku laskennan luokissa 1 ja 2, jos

116 Ympäristöministeriön asetus ( ) rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta