Kunnallisvaalit Löydä oma ehdokkaasi (s.12-15) Pelastetaan Vantaa! (s. 4-5)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnallisvaalit Löydä oma ehdokkaasi (s.12-15) Pelastetaan Vantaa! (s. 4-5)"

Transkriptio

1 Kunnallisvaalit Löydä oma ehdokkaasi (s.12-15) Pelastetaan Vantaa! (s. 4-5)

2 Ennalta ehkäisystä ei voi säästää sisällys Vihreät haluavat, että kaiken ikäiset vantaalaiset voivat hyvin. Siksi heidän ongelmiinsa on puututtava ajoissa. Hyvä arki koostuu tavallisen toimivista asioista: lapselle on koulussa tai päiväkodissa tarpeeksi kuuntelevia korvia, talvella kadut on aurattu niin että liikkuminen on helppoa, vanhoilla päivillä on mahdollista elää ihmisarvoista elämää. Turvallisuudentunnetta lisää tieto siitä, että hädän tullen tukea on helposti löydettävissä. Perheille on tarjolla kotipalvelua ja terveysneuvontaa saa puhelimella. Näistä kaikista palveluista vastaa kunta. Ja juuri näistä palveluista ollaan nyt Vantaalla leikkaamassa. Vantaan talous on kuralla. Vantaan valtuusto päätti keväällä lähteä etsimään ratkaisuja tiukan talous- ja velkaohjelman kautta. Kesäkuun valtuustossa hyväksytyssä ohjelmassa on paljon toteuttamiskelpoisia ehdotuksia, jotka eivät suoraan vaikuta kuntalaisten hyvinvointiin. Siellä on kuitenkin myös toimia, jotka romuttaisivat kunnan tarjoaman tuen sitä eniten tarvitseville. Ne aiheuttaisivat monille meistä ison särön turvallisen arjen kokemukseen. Muutaman vuoden kuluessa leikkaukset johtaisivat entistä kalliimpaan laskuun. Ennaltaehkäisyn sijasta jouduttaisiin korjaamaan tapahtunutta vahinkoa, ottamaan lapsia huostaan ja hoitamaan pahenevia sairauksia. Säästötoimet toteuttamalla Vantaa sahaa omaa nilkkaansa. Olen kuullut monilta, että he harkitsevat Vantaalta poismuuttoa, jos säästöt toteutetaan. Kun asukkaat vievät verotulonsa naapurikuntiin, Vantaalla on yhä vähemmän mahdollisuuksia pitää yllä peruspalveluita, mikä lisää säästötarvetta, minkä johdosta pako naapuriin voimistuu. Noidankehä on valmis. Kun olen keskustellut ehdotetuista säästötoimista kuntalaisten kanssa, on yleinen reaktio leikkauksiin on ollut tyrmistys. Kuinka näin lyhytnäköisiä leikkauksia voidaan edes suunnitella? Kokemukset ovat osoittaneet, että perheiden varhainen tukeminen vähentää merkittävästi kiireellisiä huostaanottoja. Miten mikään laskin voi tuottaa tuloksen, että tuen lopettaminen aiheuttaisi säästöjä? En itsekään kerta kaikkiaan ymmärrä tätä yhtälöä. En varsinkaan tilanteessa, jossa meillä on jo tarpeeksi monta traagista tarinaa siitä, mihin päädytään ilman ennaltaehkäisyä. Sen sijaan voimme tehdä päätöksiä, jotka todella säästävät resursseja pitkälläkin tähtäimellä. Vantaan vihreät on koonnut niistä listan, joka löytyy seuraavalta aukeamalta. Me Vihreät olimme valtuuston ainoa ryhmä, joka velkaohjelmasta päätettäessä vastusti ennaltaehkäisevistä palveluista tehtäviä säästöjä ja tarjosi niille uskottavan vaihtoehdon. Seuraavalla valtuustokaudella tulemme jatkamaan tätä tinkimätöntä työtä. Päämääränämme on kääntää Vantaan suuntaa niin, että siitä tulee kotikaupunki, jonka vastuullisesta toiminnasta voimme olla ylpeitä. Siellä turvallinen ja hyvä arki on itsestäänselvyys! Riikka Åstrand päätoimittaja, Vantaan Vihreiden puheenjohtaja s.2 Ennalta ehkäisystä ei voi säästää s.3 Hyvä elämä kaiken ikäisille s.4 Pelastetaan Vantaa! s.5 Vihreiden vaihtoehto velkaohjelmalle s.6 Vantaanjoki kuntoon s.7 Asukasdemokratiaa s.8 Kaikille mahdollisuus harrastaa s.9 Järjestöt luovat hyvinvointia s.10 Elävä lähiö luo elämänlaatua s.11 Joukkoliikenne kuntoon s LÖYDÄ OMA EHDOKKAASI, Vantaalaiset vihreät ehdokkaat esittäytyvät. Viime aikoina isojen yritysten irtisanomisuutisia on tullut tämän tästä. Tilanne näyttää synkältä, mutta Vantaalla on tapahtunut myös hyvää: nuorisotyöttömyys on saatu alenemaan. Entinen kansanedustaja, kunnallisvaaliehdokas Timo Juurikkala uskoo, että työttömyyteen pystytään vaikuttamaan kaupungin, yritysten ja TE-toimiston yhteisillä ponnisteluilla. Hän kertoo positiivisen esimerkin. Lentokentän läheisyydessä oli pulaa hotelli- ja ravintolatyöntekijöistä. Ryhmälle työttömiä maahanmuuttajia räätälöitiin kaupungin tuella teoriakoulutusta Variassa sekä työharjoittelua oikeilla työpaikoilla. Tuloksena yritykset saivat motivoitunutta, kielitaitoista työvoimaa ja työntekijät tarvitsemaansa koulutusta sekä työpaikan. Tällaista mittatilaustyötä tarvitaan lisää, painottaa Juurikkala. Parhaimmillaan työttömyysaste voitaisiin Juurikkalan mukaan saada laskemaan jopa alle viiden prosentin, kuten Tanskassa taannoin kävi. Juurikkala haluaakin, että myös heikoimmista asemista ponnistavilla olisi tarjolla mahdollisuuksia, kuten osapäivätyötä ja matalan osaamistason työpaikkoja. Yritykset voisivat kantaa yhteiskuntavastuutaan työllistämällä osatyökykyisiä. Juurikkalan mielestä Suomessa korostetaan liikaa kilpailua ja menestymistä kohtuullinen pärjääminen on tarpeeksi hyvä tavoite. Kaikkien ei tarvitse olla uraohjuksia ja supermenestyjiä: yhteiskunnassa on erilaisia tehtäviä ja kaikkien työpanos on tarpeellinen. Nuorisotyöttömyyden torjunta on Juurikkalan mielestä tärkeintä. Välineitä siihen ovat yhteiskuntatakuu, nuorten opiskelu-, työ- tai työpajapaikat sekä oppisopimusväylien kehittäminen. Vantaan Petra-hankkeesta on jo saatu rohkaisevia tuloksia. Vantaalla on panostettu nuorten työllistämistoimenpiteisiin jo vuosien ajan toisin kuin naapurikunnissa Helsingissä ja Espoossa. Tulokset näkyvät nyt, kun Vantaalla nuorisotyöttömyys on vähentynyt roimasti päinvastoin kuin naapurikunnissa. Nuorten lisäksi haasteena ovat ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät sekä maahanmuuttajat. Samantyyppiset, räätälöidyt toimenpiteet tepsisivät myös näihin ryhmiin. Vantaa pääsi mukaan valtion kuntakokeiluun , jossa satsataan työttömyyden torjuntaan. On tärkeää, että kokeilussa haetaan uusia tehokkaita toimintamalleja, esimerkiksi juuri Petra-hankkeesta saatujen hyvien kokemusten pohjalta, toteaa Juurikkala. Iäkkäille ja vähän koulutetuille voidaan suunnata erilaisia palveluja kuten koulutusta, kuntoutusta, harjoittelupaikko-ja sekä työtä joko työpajoilla tai kumppaniyrityksissä. Maahanmuuttajien työttömyysaste on korkeampi kuin Suomessa syntyneiden kuntalaisten. Vuonna 2010 valtio ja pääkaupunkiseudun kunnat solmivat maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistämisen edistämisen aiesopimuksen, jota ollaan jatkamassa. Tarkoituksena on tehostaa työllistymistä ja kielen oppimista palkkaamalla muun muassa työvalmentajia. Vantaan toimialajohtaja Heidi Nygren kuulee erilaisten ihmisten toiveita ja pelkoja työttömyydestä. Työttömät toivovat henkilökohtaista palvelua sekä tukiviidakon yksinkertaistamista. Toimeentulon epävarmuus on liian usein este lyhyelle työsuhteelle. Meillä on edelleen paljon työtä tehtävänä. Hanke ehkäisee nuorten syrjäytymistä Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ESR-hanke, Petra nuoret kouluun ja töihin, aloitti toimintansa Vantaalla Projektissa nuorille tarjotaan aktiivisesti ura- ja koulutusvaihtoehtoja. Vantaalla nuorten työttömyys on laskenut viime vuoden elokuusta tämä vuoden elokuuhun 18,6 prosenttia. Säästöpäätökset vaarantavat vanhusten toimintakyvyn säilymisen. Vanhusten kotona asumisen tukeminen on kaikkien toimialojen velvollisuus. Sirpa Pajunen Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Timo Juurikkala uskoo, että oikeilla toimenpiteillä työttömyysaste voitaisiin saada laskemaan jopa alle viiden prosentin. Tuki vanhusten kotona asumiselle uhattuna Vantaa suunnittelee säästöjä, joiden kohteiksi joutuisivat vanhusten tukipalvelut. Vihreiden mukaan tukipalvelujen vähentäminen vaikeuttaisi vanhusten kotona pärjäämistä, tavoitetta, joka olisi kaikkien etu. Myös omaishoidon tukeen on varattava rahaa niin, että se riittää koko vuodeksi.

3 P e l a s t e t a a n V a n t a a! Vantaalla leikataan nyt ennalta ehkäisevistä palveluista. Lasku siirtyy moninkertaisina tulevaisuuteen ja velka, se vain lisääntyy. Äänestämällä voit vaikuttaa siihen, mitä lähtee ja mitä jää. VELKAOHJELMAN VAIKUTUKSIA Perheiden ongelmien annetaan paisua Perhetragediat nousevat liian usein otsikoihin. Tämän tästä haastatellaan asiantuntijoita, joiden mukaan ne olisi voitu välttää aiemmalla puuttumisella. Ilman apua ongelmat kasaantuvat. Talouskriisin aiheuttama pahoinvointi näkyy myös Vantaan lastensuojelutilastoissa. Lastensuojelun tarve on viime vuosina ollut väestön kasvua kovempaa. Viime vuonna lastensuojeluilmoituksia tehtiin yli eri lapsesta. Vantaa on puuttunut tilanteeseen lisäämällä matalan kynnyksen kotipalvelua perheille, jotka ovat vaikeuksissa. Nyt velkaohjelmassa halutaan säästää juuri perhetyöntekijöiden palkkaamisessa. Uhkana on, että lastensuojelun kotipalvelu loppuu. Yksi sosiaalityöntekijä vastaa yhä useammasta asiakkaasta, eikä aikaa jää muuhun kuin hätätilanteiden Kouluavustajia vähennetään Vantaalla on tällä hetkellä 320 kouluavustajaa. Velkaohjelmassa suunnitellaan kolmasosan eli sadan avustajan vähentämistä. Samaan aikaan Vantaa lakkauttaa erityiskouluja ja siirtää kaikki erityisoppilaat lähikouluihin. Valtuustossa erityiskoulujen lakkauttaminen hyväksyttiin sillä ehdolla, että lakkautettavien koulujen opettajat ja kouluavustajat siirretään lähikouluihin. Velkaohjelmassa tämä ehto ei täyty. Päinvastoin vantaalaiset koulut joutuvat tilanteeseen, jossa kaikki kärsivät. Erityisoppilaat eivät saa tarvitsemaansa huomiota ja tukea oppimiseen. Moni ahdistuu isoissa hoitamiseen. Vantaalla on todettu, että kotiin vietävän perhetyön hyödyt näkyvät välittömästi. Tämä ei ole järkevä säästökohde taloudenpidon kannalta, inhimillisistä näkökulmista puhumattakaan. Pienellä ennaltaehkäisevällä toimenpiteellä voidaan tehdä paljon suuria asioita, toteaa vihreiden kunnallisvaaliehdokas, sosionomi Annika Lappalainen. Jokaisella on oikeus hyvään lapsuuteen. Ongelmia on ennakoitava ja niihin on tartuttava rohkeasti. Ennakointi vaatii riittäviä resursseja ja pysyviä työntekijöitä kulkemaan rinnalla. Tukea tarvitsevat lapset ja perheet on löydettävä avun piiriin. Vanhempia on tuettava eikä lasten palveluista ja perheiden tuista saa enää säästää, sanoo ehdokas, sosiaaliohjaaja Eve Rämö. luokissa, jättäytyy pois koulusta, ja syrjäytymiskehitys alkaa. Muut oppilaat kärsivät, kun opettajan aika kuluu erityisoppilaan tukemisessa. Normaalia opetusta on vaikea hoitaa, opettajat väsyvät. Jokainen kouluavustaja on tuikitarpeen! Tukea tarvitsevat pysyvät kärryillä, muut hyötyvät koulurauhasta. Yksi kouluavustaja maksaa kunnalle euroa vuodessa. Myös yksi syrjäytynyt lapsi tai nuori maksaa euroa vuodessa. Kuinka kalliiksi tulee poistaa koulu- ja päiväkotiavustajia? kysyy vihreä ehdokas Vaula Norrena Näpit irti koulusta -liikkeestä. Vantaalla tulisi päästä hoitoon yksinkertaisesti puhelinsoitolla ilman lähetettä, kun psyykkinen kriisi yllättää. Helsingissä toimitaan näin. Psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle saa ajan jopa seuraavaksi päiväksi. Potilaan ei tarvitse jonottaa päivystyksessä ja hänen hätäänsä vastataan välittömästi. Leena Lehmus Psykiatrinen sairaanhoitaja Simonkallion koulun erityisopettaja Anu Metsä pitää kouluavustajia keskeisinä oman työnsä kannalta ja uskoo olosuhteiden vaikeutuvan huomattavasti ilman avustajien työpanosta. Vaihtoehto velkaohjelmalle! Vihreät ovat ainoa ryhmä, joka on vastustanut velkaohjelman ennalta ehkäisevistä palveluista tehtäviä säästöjä ja tarjonnut säästöille uskottavan vaihtoehdon. Vihreät haluavat pelastaa leikkauksilta ainakin seuraavat kohteet: Kouluavustajapalvelut Lapsiperheiden kotipalvelut ja neuvolatoiminnan perhetyöntekijät Sosiaaliohjaajat Terveysneuvontapalvelut Vanhuksille apua koteihin Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja tukitunnit Vantaan luontokoulu Katujen ja kevyenliikenteen kunnossapito Järjestöjen rahoitus Kallis tieremontti jäihin Vantaan kaupunki suunnittelee jatkavansa valtiolle antamaansa 50 miljoonan euron lainaa, jonka avulla valtio jatkaisi perusparannusta Kehä III:lla. Onko järkevää investoida näin suurta summaa rahaa tällaisessa taloudellisessa tilanteessa kun jo pelkästään valtiolle lainatun summan korkomenot ovat 1,5 miljoonaa kolmen vuoden lainaajalta?, kysyy valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Mikko Mäkelä. Kehä III:n pahimmat pullonkaulat on jo ratkaistu perusparannuksen edellisessä vaiheessa. Vihreiden ehdotukset säästötoimista, jotka toteuttamalla ei tärkeistä palveluista tarvitse leikata: Säästöt energian kulutuksessa ( ) Katusiivouksen järkeistäminen ( ) Kumppanuuksista säästäminen ( ) Kehä III:sen jatkoremontti tauolle ( ) Säästö viestinnän julkaisuista ( ) Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ( ) Kaupungin Loppiaisvastaanoton lakkauttaminen ( ) Lautakuntien koon pienentäminen ( ) Matkakorvaukset julkisten taksojen mukaan ( ) Vantaa voi säästää miljoonia energiassa Jos kaupungin kiinteistöjen käyttäjät muuttaisivat energiankäyttötapojaan, säästöjä kertyisi miljoonia euroa. Eli siis yksinkertaisesti sammuttamalla turhat valot ja laitteet, säätämällä lämmitys ja ilmastointi oikein, hyödyntämällä luonnonvaloa ja käyttämällä apuna aikaohjausta ja liiketunnistimia valaistuksessa. Tämä selvisi pääkaupunkiseudun Julia-hankkeesta. Jos kiinteistöt lisäksi rakennetaan ja remontoidaan energiatehokkaasti, säästetään miljoonia joka vuosi. Jo pelkästään led-valoihin siirtyminen ulkovalaistuksessa säästäisi satoja tuhansia. Jos vielä ajoneuvot vaihdetaan vähemmän kuluttaviin, reitit suunnitellaan järkevästi ja kuskit koulutetaan ajamaan ekologisemmin, polttoainekuluissa säästetään huomattavasti. Yhteensä säästöjä voidaan saavuttaa yli viisi miljoonaa euroa. Kadut puhtaaksi yhtä aikaa Velkaohjelmassa säästetään katujen kunnosta. Kun kadut rapistuvat, hengitystieoireet lisääntyvät ja onnettomuusriski kasvaa. Suomessa liikenteen tuottamien pienhiukkasten kustannukset sosiaali- ja terveysmenoihin ovat arviolta 1 2,9 miljardia euroa. Suomessa liikenteen pienhiukkaset aiheuttavat terveyshaittoja, joiden kustannukset saattavat pahimmillaan olla kolmen miljardin euron luokkaa. Lasku ei siis oikeasti pienene, päinvastoin, hintana on terveys. Vihreät ehdottavat, että kadut puhdistetaan noin yhden viikon aikana ja nykyistä aikaisemmin keväällä, jolloin katupöly haittaa eniten. Kustannuksia tehostetaan tilaamalla suurempi osa urakasta paikallisilta huoltoyhtiöiltä. Kun urakka paloitellaan oikein, se saadaan hoidettua kaikkialla samaan aikaan, nopeasti ja halvemmalla. Yksi lääkäri, sata potilasta? Lääkäreitä halutaan vähentää. Velkaohjelmassa jopa toivotaan, että kuntalaiset käyttäisivät enemmän yksityisiä palveluita eli pulittaisivat lääkärikäyntinsä omasta pussistaan. Mitä enemmän potilaita, sitä vähemmän aikaa lääkärillä on kuunnella, harkita ja tehdä päätöksiä. Jonot kasvavat entisestään ja hoitoonpääsy vaikeutuu. Kuntalaiset eivät hakeudu hoitoon ajoissa, koska se on vaikeaa. Sairaudet pitkittyvät ja vaikeutuvat. Onko meillä siihen varaa? Terveyskeskuspalveluiden säästöt on toteutettava kuntalaisten ja veronmaksajien edun mukaisesti, ei sen mukaan, paljonko kaupunki säästää. Lähipalvelut on säilytettävä ja mietittävä, miten palveluita pystyttäisiin parhaiten soveltamaan jokaisen kuntalaisen kohdalla!, vaatii kunnallisvaaliehdokas Kari Luukkanen. Vihreä valtuustoryhmä on valmistellut pitkän listan säästökohteita, jotka eivät aiheuta harmia kuntalaisille, mutta tuovat aitoja säästöjä. Yhteensä Vihreiden säästölista on 5 miljoonan euron suuruinen. Annina Kostilainen Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja

4 VANTAANJOKI KUNTOON! Viherkehä on nimensä mukaisesti pääkaupunkiseutua kiertävä viheralueverkko. Viherkehään kuuluu laskentatavasta riippuen ainakin hehtaaria jo perustettuja suojelualueita, virkistysalueita ja niiden välisiä viheryhteyksiä sekä kaksi kansallispuistoa, Sipoonkorpi ja Nuuksio. Kolmanneksi Viherkehän kansallispuistoksi halutaan Porkkalan seudun kansallispuisto. Viherkehään kuuluvat myös pääkaupunkiseudun edustaa kiertävät saaret. Monet saarista ovat yhä sotilaskäytössä. Tehdyissä tutkimuksissa niiden luonnonarvot on havaittu erityisen suuriksi, esimerkiksi Santahaminassa. Viherkehää uhkaavat monet rakennushankkeet. Helsinki suunnittelee Östersundomiin suurta lähiötä Viherkehän viheryhteyksistä ja Natura-alueista välittämättä. Yhteyksiä katkovat myös monet moottoritiet ja radat. Vantaan vihreiden tavoitteena on ajan mittaan poistaa näitä esteitä ja uhkia hyvän kaupunkisuunnittelun ja viheryhteyksiä vahvistavien toimien avulla. Tällaisia toimia voivat olla yli- ja alikulkujen rakentaminen, luonnon ennallistaminen ja retkeilyreittien hyvä suunnittelu. Viherkehä on eurooppalaisittainkin poikkeuksellisen arvokas luontokokonaisuus. Vantaan Vihreät toimivat kaikin tavoin sen säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi. Vantaan kaupungin läpi virtaa joki, joka on yksi maan tärkeimmistä: sen lähipiirissä asuu miljoona suomalaista. Vantaanjoki on suosittu virkistysja kalastuskohde, jonka arvoa vähentää heikko veden laatu. Joen tila oli huonoimmillaan 1960-luvulla, mutta tilanteen paraneminen on pysähtynyt 90-luvulle. Vantaanjoen suurin kuormittaja on maatalous. Sen lisäksi vedenlaatua heikentävät jätevedenpuhdistamot, haja-asutuksen jätevedet sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman päästöt. Vantaan vihreät haluavat, että Vantaanjoesta tehdään vesiensuojelun pilottikohde. Laajalla yhteistyöllä voidaan löytää tehokkaita, uusimman tutkimustiedon mukaisia parannuskeinoja. Keinot tepsisivät myös useimpiin muihin rannikon jokiin, ja siksi tällaisella hankkeella olisi laajempaakin merkitystä koko Itämerelle. Lapsille luomua Vantaanjoki-hankkeeseen vihreät haluavat haastaa mukaan kaikki valuma-alueen kunnat Helsingistä Riihimäelle, maaseutuviranomaiset, vesilaitokset, lentoaseman, alueen maanviljelijät sekä erilaiset kansalaisjärjestöt ja muut toimijat. Rahoitustukea on mahdollista hakea valtiolta ja EU:lta. Projektin luonteva vetäjä on Vantaan kaupunki. Vedenlaatu on mahdollista saada hyvälle tolalle jo viidessä vuodessa. Joen varteen voidaan rakentaa kansalaisten iloksi uima-, onki- ja nuotiopaikkoja; erityisen suuri merkitys tällä on vähävesistöisessä Vantaan kaupungissa. Vantaan kaupunki. Vantaan vihreät haluavat, että haasteeseen tartutaan: Terve ja hyväkuntoinen joki parantaa vantaalaisten elämänlaatua. Helsingin valtuusto on hyväksynyt päätöksen, jonka mukaan puolet sen päiväkotien ruuasta tulee olla luomua vuoteen 2015 mennessä. Vihreät saivat saman päätöksen läpi Vantaalla pari vuotta sitten, mutta se on murentunut budjetti-leikkauksissa. Nyt tilanne Vantaalla on se, että päiväkotilapset saavat luomupuuroa kolmena aamuna viikossa. Ruuanlaatu on huonontunut Vantaan kouluissa ja päiväkodeissa viime vuosina. Aterioiden yksikköhintaa ei ole nostettu vuosiin, vaikka elintarvikkeisiin liittyvät kustannukset ovat kasvaneet. Säästäminen on johtanut ruokalistojen pelkistämiseen siinä määrin, että ruuan laadusta kärsivät lapset niin kouluissa kuin päiväkodeissakin. Joillekin koululaisista kyse on päivän ainoasta lämpimästä ruuasta. Luomun ei tarvitse olla kalliimpaa kuin muun ruuan. Ruokalistat tulee Vantaan Vihreiden mielestä miettiä uudestaan niin, että niistä saadaan monipuolisia ja edullisia ja samalla hyödynnetään luomun hyvät ominaisuudet. Lapset ovat arvokkaampaa kuin mikään muu kaupungissamme, sillä tulevaisuus on lasten. Siksi vihreät tahtovat heille laadukasta ruokaa, toteaa lastentarhanopettaja ja valtuutettu Sini Alén. Vantaalle valvontaeläinlääkäri Eläinten oikeuksia ajavat järjestöt korostavat, että eläinten hyvinvointi tulee ottaa huomioon kunnan päätöksissä. Eläinten asemaa ja elinoloja voidaan tulevaisuudessa parantaa esimerkiksi lisäämällä kasviperäisten tuotteiden käyttöä kouluruokailussa ja käyttämällä luomueläintuotteita. Kunnallisvaaliehdokas Jenni Vihusen mielestä Vantaalle tarvitaan myös erillinen valvontaeläinlääkäri, jonka tehtävänä ovat eläinsuojelutarkastukset. Nykytilanteessa osa tarkastuksista saattaa jäädä tekemättä. Asukasdemokratiaa! Haluaisitko vaikuttaa kaupunginosasi terveyspalveluihin? Tai estää moottoritien linjaamisen naapuriin? Luet lehdestä, että terveyskeskuksesi lopettaa iltavastaanotot. Kuulet uutisista, että uusi moottoritie tulee takapihallesi ja jyrää lasten leikkipuiston. Kummallekaan asialle ei ole enää mitään tehtävissä, päätökset on lyöty lukkoon. Mietit, kuinka enää pääset lääkäriin, missä lapsesi leikkivät, kuinka meluisa kodistasi tulee. Pitäisikö muuttaa pois. Mutta entä, jos olisit saanut tietää tästä kaikesta jo silloin, kun siihen vielä voi vaikuttaa? Vihreiden tavoitteena on mahdollisimman avoin demokratia, jossa asukkaat pääsevät vaikuttamaan jo päätösten valmisteluun. Kunnanvirasto kotiin internetin kautta on mahdollista toteuttaa nykyistä laajemmin jo nyt. Samalla pitää vain muistaa, että palveluiden on oltava niidenkin tavoitettavissa, jotka eivät käytä verkkoa. Sairaanhoidosta, moottoriteistä ja muista maakuntakaavoitusasioista päättävät suuret kuntayhtymät. Niillä on itsenäinen päätösvalta, joten asukkaat, tai edes kunnat, eivät voi vaikuttaa niiden päätöksiin. Vihreät vaativat, että alueen asukkaiden tulee saada valita vaaleilla kuntayhtymien päätöksentekijät. Suomessa valtuustoryhmät valitsevat kaupunginjohtajan tai pormestarin. Usein valtuustossa käydäänkin kiivaasti kauppaa siitä, kuka pestin saa. Vihreiden mielestä Suomen pitäisi siirtyä Euroopassa yleiseen malliin, jossa asukkaat valitsevat vaaleilla valtuuston lisäksi myös pormestarin. Pormestari olisi vas-tuussa suoraan asukkaille. Isot investoinnit julkisiksi Vantaan Energia sijoittaa monien energialaitosten tavoin Olkiluodon ja Fennovoiman ydinvoimahankkeisiin. Ne ovat osoittautumassa kannattamattomiksi ja nostavat sähkön hintaa kaksin- tai kolminkertaiseksi. Ongelmia ovat uudet turvariskit, ydinvastuun puute ja jätteiden loppusijoitus. Vantaan Energian päätökset ovat salaisia, vaikka toisinkin voisi olla. Esimerkiksi Kuopiossa avoimuus on johtanut siihen, että valtuuston Virkamiesten lisäksi myös pormestarille on asetettava pätevyysvaatimukset. Hänet on valittava vaalikautta pitemmäksi ajaksi, jolloin hänen on helpompi valmistella kestävän kehityksen vaatimat talouspäätökset. Vantaalla on seitsemän aluetoimikuntaa, jotka toimivat linkkinä asukkaiden ja päättäjien välillä. Ne voivat tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja, mutta niillä ei ole omaa päätösvaltaa. Suuri kaupunki pitäisikin jakaa sosiaali- ja terveyskeskusalueittain osiin, joissa alueen asukkaiden valitsemat päätöksentekijät toteuttaisivat peruspalvelut. Myös tähän löytyy hyviä malleja Euroopasta, esimerkiksi Budapestista. Tällaisella kaupungin osa-alueella asukkaat voisivat itse päättää, saako terveyskeskuksesta silmälääkärin palvelua, onko se auki viikonloppuisin, onko koulussa iltapäivähoitoa tai tarjotaanko senioreille siivouspalvelua. enemmistö vastustaa Fennovoimahanketta. Helsingissäkin valtuutetuilla oli ennen sijoituspäätöstä mahdollisuus nähdä Teollisuuden Voiman muutoin salaiset hintatiedot. Vihreät vaativat sijoitukset valtuuston päätettäviksi oikeilla talous- ja riskitiedoilla. Rahalle on peruspalveluissa parempaa käyttöä, sanoo ehdokas, biokemisti Jari Natunen. Avoimuutta budjetin valmisteluun Jotta ihmiset voivat vaikuttaa, poliittisten päätösten tulee olla julkisia jo valmisteluvaiheessa. Valtuusto käy läpi alustavaa taloussuunnitelmaa ja sen investointiohjelmaa salaisissa informaatiotilaisuuksissa, kertoo valtuutettu Sirpa Kauppinen. Budjettikokous siirrettiin vaalien jälkeen. Se ei lisää luottamusta päättäjiin. Valtuuston suljetut informaatiotilaisuudet ovat Kauppisen mukaan lisääntyneet. Jaana Huhta kaupunginvaltuutettu Silvo Kaasalainen kunnallispolitiikan dosentti Jari Robson vartija Myös kaupungin osakeyhtiöihin liittyvät asiat ovat harvoin julkisia, vaikka esteitä avoimemmalle käsittelylle ei lain puolesta ole. Sirpa Kauppisen aloitteesta päättäjien sidokset ovat nähtävillä kaupungin internet-sivuilla. Hän on myös tehnyt aloitteen siitä, että valtuutettujen äänestyspäätökset saadaan internettiin kaikkien nähtäville.

5 Hyvä ja mielekäs harrastus tuo elämään sisältöä niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin. Lapsilla ja nuorilla harrastus voi myös toimia syrjäytymistä ehkäisevästi. Jos koulu ei lapselle maistu tai kotona ei saa tarpeeksi tukea, voi harrastus tuoda tärkeitä onnistumisen kokemuksia. Se voi myös tarjota välittävän aikuisen pitkäjänteistä tukea. Kaikilla tulee olla mahdollisuus harrastaa haluamiaan asioita, sanoo vihreä ehdokas Timo Tuomaala. Ei pidä painottaa pelkästään kilpaurheilua, vaan myös omaksi ilokseen harrastaville on tarjottava mahdollisuuksia. Vantaalla on paljon harrastusvaihtoehtoja, mutta tällä hetkellä niiden maksut ovat lähes poikkeuksetta kalliita, olipa kyse sitten liikunta- tai taideharrastuksesta. Rahatilanne saati kieli- tai kulttuuritausta eivät saisi olla esteenä. Kustannukset ovat useissa lajeissa järjettömät. Lasten ja nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäista tarjoamalla mielekkäitä harrastemahdollisuuksia myös muuten kuin armottoman kilpailuhenkisessä ilmapiirissä, Tuomaala korostaa. Joka toinen lapsi tai nuori ei harrasta tutkimusten mukaan liikuntaa. Tällä on kauaskantoisia vaikutuksia: nuorten ylipaino sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet lisääntyvät ja psyykkinen terveys kärsii. Yhteisölliset, monipuoliset liikuntaelämykset kehittävät sosiaalisia taitoja ja lisäävät jaksamista. Tässä yhteiskunnan on kannettava oma kortensa kekoon. Vantaan kaupungilla on velvollisuus tarjota lapsille ja nuorille kaikki mahdollinen tuki monipuoliseen liikuntaan. Myös koulujen tulisi rohkaista nuoria aktiivisesti harrastusten pariin. Liikkuva koulu -hankkeen tavoitteena on lisätä koululaisten liikuntaa koulupäivän aikana ja nivoa liikunta mukaan välitunteihin sekä myös oppitunteihin. Vantaan kaupungin hankkeen pilottikouluna toimi Myyrmäessä sijaitseva Uomarinteen alakoulu. Kokeile Liikuntaa -tapahtumaan osallistuvat kaikki Länsi-Vantaan alakoulut ja noin 20 seuraa sekä lajiliittoa. Idea on, että alueen koululaiset tutustuvat asuinalueellaan toimiviin seuroihin ja niiden lajikirjoon sekä Myyrmäen seudun eri liikuntapaikkoihin. Lähes tuhat lasta pääsee kokeilemaan päivän aikana yhteensä neljää eri lajia. Palaute on ollut positiivista ja tapahtuma on jo vakinaistunut osaksi paikallista liikuntakulttuuria. Onnistumisiin lukeutuu myös terveydenhoitajayhteistyö, joka toimii Uomarinteellä loistavasti. Terveydenhoitaja ohjaa lapsia mukaan kerhojen toimintaan sekä jakaa neuvoja liikuntaan ja terveyteen liittyvissä asioissa. Lisää skeittipuistoja Ei ole mikään ihme, että nuoret tappavat aikaa leikkipuistoissa ja päiväkotien sekä kauppojen pihoilla. Vantaa kun ei juuri tarjoa heille vaihtoehtoja. Helsingissä on parikymmentä skeittipuistoa ja sisähallia, kun taas Vantaalla niitä on vain yhdeksän. Kun harrastukselle osoitetut tilat puuttuvat, skeittarit etsiytyvät ei-kenenkään-maalle, esimerkiksi parkkihalleihin, kuten Korson Lumossa. Vantaalle oltiin suunnittelemassa neljää uutta skeittipuistoa, mutta säästölinjan takia hankkeet ollaan jäädyttämässä. Arvostetaan nuoria ja kannustetaan heitä tervehenkiseen ja liikunnalliseen elämään. Sen voi tehdä vain muutamaan uuteen skeittipaikkaan satsaamalla, sanoo vihreä ehdokas Christina Lindblad., Havu Laakso (kuvassa) haluaisi harrastaa jotain joukkuelajia, mutta ei aloittelijana sovi ryhmiin. Seurojen teini-ikäiset ovat usein jo kilpatasolla. Vihreät haluavat, että myös teini-iässä voi aloittaa harrastuksen alusta. Järjestöt luovat yhteisöllisyyttä Järjestöjen ja kunnan aktiivinen vuoropuhelu on tärkeää lähidemokratiaa ja järjestöjen vapaaehtoiset tärkeä voimavara. Eri-ikäiset kuntalaiset kehittävät järjestöissä monipuolista harrastustoimintaa ja auttamistyötä yhdessä kaupungin henkilökunnan kanssa. Kansalaisjärjestöt ovat myös luonnollinen väylä kehittää ja toteuttaa kaupunginosien yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys puolestaan tuottaa turvallisuutta ja naapurista välittämisen kulttuuria. Yhteistyössä kunnan kanssa järjestöt voivat toteuttaa hankkeita, jotka synnyttävät työpaikkoja. Hyvänä esimerkkinä ovat työllisyyteen ja yhteiskunnallisen eriarvoistumi- sen ehkäisemiseen pyrkivät hankkeet. Vantaalla on jo toteutettu tunnustusta saaneita hankkeita, joiden toimintamallia voidaan hyödyntää ja edelleen kehittää. Kaupunki voisi esimerkiksi perustaa starttirahaston, josta pienetkin yhdistykset voisivat hakea rahaa hankkeille. Hankkeet mahdollistavat uudenlaisen ruohonjuuritason yhteistyön järjestöjen ja kunnan välille, toteaa vihreä kunnallisvaaliehdokas, yhteisöpedagogi Hannele Lilja. Vapaaehtoistyö päihittää raha-avun Kun pääsen itse tekemään vapaaehtoistyötä ja näen sen tulokset, minulla on aivan eri olo kuin jos olisin antanut yhden, sata tai tuhat euroa. Itse tehty työ tuntuu arvokkaalta, kertoo Vihreiden ehdokas Markku Gröndahl. Hän on tehnyt viitisen vuotta vapaaehtoistyötä nuorten ja vanhusten parissa Helsinki Missiossa. Kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, monet heistä haluavat olla hyödyksi ja auttaa muita. Kysyntä vapaaehtoistyöpaikoista lisääntyy, Velmutalo säilytettävä Velmutalo on Tikkurilan Koisotiellä sijaitseva Vantaan elävän musiikin yhdistyksen eli Velmun harjoittelutila. Talo on toiminut Velmun käytössä jo 1970-luvulta lähtien, ja siitä on tullut tärkeä harjoittelu- ja kohtaamispaikka vantaalaisille bändeille. Nyt Vantaan kaupunginvaltuusto on kirjannut velkaohjelmaan talon myymisen. Toiminta talossa loppuisi siihen. Harjoittelutilan lisäksi suosittu jokakesäinen ilmaisfestivaali Koisorock ei löytäisi enää paikkaa. Vapaa-ajan- ja asukaspalvelulautakunnan jäsen Anssi Aura puolustaa talon toimintaa. Sen merkitys kaikille käyttäjille ja koisorockilaisille on jo pelkästään symbolisesti merkittävä. Aura pitää tärkeänä, että kunta tarjoaa monipuolisia ja edullisia harrastusmahdollisuuksia kaikille. Päättäjien pitää huolehtia, että järjestöillä on käytössään hyvät tilat ja resurssit. Näen tämän panostuksena ihmisten hyvinvointiin, Aura toteaa. jolloin auttajien ja avun tarvitsijoiden yhteen saattamiseen pitää panostaa nykyistä enemmän.myös kunta voi olla tässä aktiivinen. Gröndahl uskoo, että vapaaehtoistyön tarve tulee kasvamaan. Yksinäisyyden poistaminen on tärkeintä, kertoo Gröndahl. Raha ei ratkaise yksinäisyyttä, vaan kahden ihmisen välinen vuorovaikutus. Yksinäisyyttä on niin monenlaista, eikä sen olemusta tajua, ennen kuin se osuu omalle kohdalle.

6 10 11 Elävä lähiö on elämänlaatua Vihreät haluavat vahvistaa lähiöiden elinvoimaa. Viihtyisä, toimiva ja asukkaita palveleva ympäristö lisää hyvinvointia ja arjen laadukkuutta. Viihtyisä lähiö palvelee asukkaitaan. Alueen on tarjottava laadukkaat julkiset palvelut ja harrastusmahdollisuudet sekä siistejä ruokaravintoloita, Vihreiden kunnallisvaaliehdokas Hanna Temmes painottaa. Temmeksen mielestä on myös tärkeää, että talojen julkisivuista ja pihoista huolehditaan asiallisesti. Autonraadot pois ja kalusteet kuntoon! Hyvin suunnitellut puistoalueet virkistävät silmää kaikkina vuodenaikoina, ja niitä tulee suunnitella lisää. Ne ovat sitä arjen laatua. Tärkeää on myös, että työmatkaliikenne hoituu sujuvasti, hyvin suunniteltujen ja toimivien reittien avulla, hän tähdentää. Ehdokas Jarkko Pietikäinen haluaa kiinnittää huomiota siihen, että lähipalvelut säilyvät kaikkien ulottuvilla. Nykytrendi on, että pienemmistä lähiöistä lopetetaan viimeisetkin palvelut, ja kaikki keskitetään suuriin kauppakeskuksiin. Pietikäistä huolettaa, että palvelujen kurjistuminen toimii helposti itseään vahvistavan ketjureaktion tavoin. Kioskin tai lähikaupan lopettaessa menee usein asiamiespostikin. Lopulta mitään palveluja ei enää ole kävelymatkan päässä. Tämä haittaa erityisen paljon iäkkäitä, mutta kyllä jokaisen elämää mutkistaa tarpeettomasti, jos palvelujen perässä pitää matkustaa pitkiä matkoja, hän sanoo. Kaavoituksella ihmisen mittainen kaupunki Kaavoitus sanelee, miten kodit, kaupat, työpaikat ja harrastukset sijoittuvat ja miten niiden välillä liikutaan. Asuinympäristö vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämänlaatuun enemmän kuin mikään muu. Uusien alueiden suunnittelussa on vihreiden mielestä turvattava viihtyisä, ekologinen, turvallinen, tasa-arvoinen ja esteetön ympäristö. Energiatehokkaat ja ekologiset valinnat vaikuttavat suuresti ilmastonmuutoksen torjumiseen. Rakentaminen ja asuminen kuluttavat 40 prosenttia koko energiankulutuksestamme ja tuottavat saman verran kasvihuonekaasupäästöistämme. Kunnallisvaalit ovat aina myös ilmastovaalit. Hyvä vihreä kaupunki tarjoaa asukkaille monenlaisia mahdollisuuksia asumiseen. Kaupungissa on tarjolla edullisia vuokra-asuntoja, ja erilaisia asumismuotoja kaavoitetaan lähelle toisiaan. Uudet alueet kaavoitetaan valmiiden, toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrelle tai luodaan uudet yhteydet. Uusille alueille on myös mahdollista luoda helposti hyvät kävely- ja pyöräteiden verkostot. Rakennetun ympäristön lisäksi on oleellista muistaa viheralueiden ja lähiluonnon merkitys hyvä kaupunki on aina myös vihreä. Marja-Vantaa koti Kehäradan varrella Marja-Vantaasta on tulossa pääkaupunkiseudun merkittävin uusi asuin- ja työpaikka-alue. Marja-Vantaasta tulee kotikaupunki noin asukkaalle, ja alueelle syntyy potentiaali lähes yhtä monelle työpaikalle. Alueen rakentaminen alkaa vuoden 2013 alkupuolella. Marja-Vantaa-projektissa on satsattu ekologisesti kestävään kaupunkisuunnitteluun. Tämä näkyy suunnitelmissa muun muassa kestävinä rakennusmateriaaleina, hulevesien hallintana, aurinkopaneeleina, viherkattoina sekä koko alueen kattavina kevyen liikenteen reitteinä. Marja-Vantaa on hyvä esimerkki alueesta, jossa liikkuminen on suunniteltu järkevästi. Alue sijoittuu tulevan Kehäradan varrelle, joten sinne pääsee kätevästi julkisilla kulkuneuvoilla. Lisäksi se on suunniteltu kävely- ja pyöräilyystävälliseksi. Asuntomessut järjestetään Marja-Vantaalla vuonna Sinne suunnitellaan muun muassa asuinkerrostaloa kierrätettävistä rakennusmateriaaleista. Rakentamisen laadusta ja ympäristönäkökohdista on pidettävä huolta koko projektin ajan. Alueella tulee panostaa puurakentamiseen, jotta rakentamisen ympäristövaikutuksia saadaan vähennettyä. Näin Marja-Vantaasta tulee laadukas ekologisen ja energiatehokkaan rakentamisen mallialue. Tontinmyyntituloilla ja rakennusoikeuksien myynnillä kustannuksia voidaan kattaa moninkertaisesti. Uudet asukkaat tuovat myös kaupungille verotuloja. Vantaan Vihreiden mielestä Marja-Vantaalla on kaikki mahdollisuudet muodostua suunnitellun kaltaiseksi, aidosti kestäväksi ja hyväksi asuinalueeksi. Joukkoliikenne kuntoon Junaradan vaikutusalueen ulkopuolella Vantaa on Espoon kaltainen autokaupunki, toteaa Vihreiden ehdokas, liikennesuunnittelun konsultti Max Mannola. Joukkoliikenteen rahoitus on Vantaalla alhaisemmalla tasolla kuin naapurikaupungeissa. Tästä tasosta se ei missään tapauksessa saisi enää laskea, jotta bussilinjasto säilyisi vaihtoehtona auton käytölle, Mannola jatkaa. Ruuhkat hidastavat bussiliikennettä. Kun joukkoliikenne huononee, ihmiset siirtyvät yksityisautoiluun ja ruuhkat pahenevat. Lopulta myös autoilijat kärsivät. Joukkoliikenteen tukeminen on siis vahvasti myös autoilijoiden intressi. Jos halutaan, että joukkoliikenne on houkuttelevaa, bussien on kuljettava riittävän tiheästi, sanoo kaupunginvaltuutettu Hanna Valtanen. Kuljen työmatkani bussilla, joka joutuu jopa ohittamaan pysäkkejä, koska kyytiin ei enää mahdu lisää matkustajia. Busseja on oltava riittävästi, jotta matkustajat voivat luottaa pääsevänsä kyytiin joka pysäkiltä.

7 Leena Ahllund Sini Alen Karri Anttila 49, merkonomi, Simonkylä 55, lastentarhanopettaja, kaupunginvaltuutettu, Koivukylä 36, taksinkuljettaja, viestintäyrittäjä, Pakkala Olen avoliitossa ja luonteeltani huumorintajuinen, mutta hyvä kuuntelija. Olen eläinrakas, mutta olen aina ollut enemmän koiraihminen. Meillä on 2-vuotias sekarotuinen Roosa-koira, joten ulkoilua riittää. Harrastan myös kutomista ja uintia. Mottoni on: hiljaa hyvä tulee ja huumorilla selviää melkein tilanteesta kuin tilanteesta. Asiat, joista eniten olen ollut kiinnostunut valtuustossa ja joiden vuoksi teen työtä, ovat syrjäytymisen ehkäisy, lasten, nuorten ja ikäihmisten elämä ja ihmisarvo, luonnonsuojelu ja kulttuuri. En hyväksy Vantaan velkaohjelmaa, jossa leikataan heikoimmilta. Laadukas, elämäniloinen päivähoito ja koulutus takaavat elinvoimaisen Vantaan. Entinen tuleva insinööri, jonka markkinointi ja viestintä veivät mukanaan. Työkekomusta karttunut teknologia-alalta sekä palvelualoilta. Tällä hetkellä työskentelen invataksin kuljettajana samalla kun käynnistelen omaa yritystäni. Kahden pienen lapsen isä ja nykyisellään yhden koiran kävelyttäjä. Paljasjalkainen vantaalainen Ansu Balac Luis Campos Samira Chakir 20, insinööriopiskelija, kirkkovaltuutettu, Martinlaakso 55, hallinnollinen sihteeri, kielenkääntäjä, Korso 42, bachelor of laws, Asola Ajan lasten ja nuorten etuja. Olen sijaistanut päiväkodeissa, joten tiedän mikä on Vantaan päiväkotien tilanne. Pääsin kirkollisvaaleissa isolla henkilökohtaisella äänimäärällä seurakuntaneuvostoon ja kirkkovaltuustoon. Harrastan boffausta, jousiammuntaa, moottoripyöräilyä, arkeologiaa ja käsitöitä. Olen 55 vuotias, kielenkääntäjä ja hallinnonsihteeri, 5 lapsen isä, Korsosta, jossa olen asunut vuodesta Korson-aluetoimikunnan jäsen, toimin myös nuorisoyhdistyksen puheenjohtajana ja vapaaehtoistyöntekijänä. Ehdokkaana olen toista kertaa kunnallisvaaleissa, Vantaan Vihreiden listalla. Olen kotoisin Marokosta ja asunut Suomessa 16 vuotta. Minulle tärkeimpiä ovat ihmistä lähellä olevat, perheiden, naisten ja vanhusten asiat ja suvaitsevaisuus. Koulujen opetusryhmien koko on nykyään liian suuri. Opettajien energia ei riitä antamaan riittävän hyvää opetusta ja läheisyyttä. Kouluruuan laatu ja terveellisyys on myös taattava Pippa Aula Anssi Aura Kimmo Jääskeläinen 32, kuvataideopettaja, Aviapolis 29, yo-merkonomi, myyntipäällikkö, Tikkurila 50, FM, biologi, Havukoski 264 Olen savonlinnalaissyntyinen taiteen maisteri, pätkätyöläinen, feministi sekä luovuuden ja monikulttuurisuuden puolestapuhuja. Hyvässä kunnassa näkyy ja tuntuu ihmisen mittakaava: lapsen, nuoren, aikuisen, työtätekevän, työttömän, vanhan, terveen, sairaan, sosiaalisen ja yksinäisen. Hyvinvointi kuntaan luodaan eritoten tahdolla. Olen syntyperäinen vantaalainen. Mielestäni kunnan tärkein tehtävä on tarjota laadukkaat peruspalvelut kaikille. Haluan varmistaa, että se toteutuu Vantaalla. Sydäntäni lähellä ovat perheiden ja nuorten hyvinvointi, liikunta, musiikki ja muu harrastustoiminta. Haluan olla valtuutettu, joka ottaa selvää asioista ja kuuntelee kaikenlaisia ihmisiä. Sirpa Siru Kauppinen Marjatta Kaurala hallintotieteiden tohtori, kunnallispolitiikan dosentti, Kaivoksela 63, erityisopettaja, eläkeläinen, Asola 39, Ympäristötekniikan M.Sc, kaupunginvaltuutettu, Hämeenkylä 50, VTM, asiamiessosiaalityöntekijä, Kulomäki Kunnallishallinnon ja -talouden asiantuntija, Suomen Senioriliikkeen jäsen, Virkanimitysruletti -kirjan tekijä Tahdon: - turvata senioriasukkaiden palvelut - korjata Vantaan talouden - mutta en peruspalvelujen kustannuksella - poistaa poliittiset virkanimitykset Soster-lautakunnan ja Koivukylän aluetoimikunnan jäsen. Asolan kylätoimikunnan perustajajäsen. Lisäksi luottamustehtäviä mm. Suomen Kuluttajaliitossa ja Eteläisen Suomen erityisopetusyhdistyksessa.kolme lasta, kolme kanaa ja kissa. Luen, kirjoitan,harrastan kuntoliikuntaa, klassista musiikkia ja matkailua. Olen reppuselkäinen bussissa köröttäjä. Valtuustossa olen ajanut mm. lasten ja nuorten psykiatrian resursointia, terveydenhuollon ennaltaehkäisyä, vanhustenhuollon laatua ja riittävyyttä, päivähoidon resursseja ja vaihtoehtoja, rakentamisen laatua ja hankintojen eettisyyttä sekä avointa päätöksentekoa ja päättäjien sidosten julkisuutta. Olen työskennellyt pitkään sosiaaliturvaan ja -palveluihin liittyvissä asiantuntijatehtävissä. Olen työpaikkani työsuojeluvaltuutettu. Vantaan valtuustossa olin varavaltuutettuna Pidän tärkeänä voimavarojen suuntaamista ennaltaehkäisevään työhön ja lähidemokratian vahvistamista. Olen 19- ja 15-vuotiaiden nuorten äiti Riina Fågel Nina Kojo Hannu Kokko Mika Korkeakangas Anniina Kostilainen Taina Kulusjärvi-Touray 29, opiskelija, YTK, Pähkinärinne 62, projektipäällikkö, eläkeläinen, Hämevaara 37, socialarbetare, lastensuojelu, 56, asianajaja, varatuomari, Hiekkaharju 35, kiinteistönhoitaja, elektroniikka-asentaja, Simonkylä 34, metsänhoitaja, kaupunginvaltuutettu, Ylästö 65, eläkeläinen, ekoyrittäjä, Päiväkumpu Olen Vantaan Vihreiden Nuorten ja Opiskelijoiden puheenjohtaja. Tavoitteeni on saada kaupunki, joka kuulee lapsen ja nuoren hädän, ja varmistaa turvallisen ja tasapainoisen kasvun. Kaupungin, joka kohtelee iäkkäitä ihmisiä täysivaltaisina kansalaisina. Sekä kaupungin, joka ottaa huomioon luonnon ja eläinten monimuotoisuuden. Länsi-Vantaan vihreiden vpj. Mainosalan konkari. Toiminut ravintola- ja elintarvikealan myynnissä ja markkinoinnissa sekä alan yhdistysten hallituksissa. Yksityisyrittäjä, työsuojeluvaltuutettu, vapaaehtoistyöntekijä ja kokemuskouluttaja Helsinki Mission seniori- ja nuorisotoiminnassa. Juniorifutiksen jj. mm. VJS ja FinnPa. Senioreiden, nuorten ja omaishoitajien asialla Jarmo Haverinen Rauno Heikkilä Johanna Hristov Jaana Huhta 52, sairaanhoitaja, Vantaanlaakso 34, opiskelija, Varisto 73, lvi-teknikko (eläkkeellä), Linnainen 33, äiti, asiamies, metsänhoitaja, Viertola 38, suunnittelija, kaupunginvaltuutettu, Pakkala Mukana Vantaan vihreiden toiminnassa vuodesta 1984 alkaen. Pitkä kokemus lautakuntatyöskentelystä. Lapsissa on tulevaisuus, heihin kannattaa panostaa. Pekka Kantola Silvo Kaasalainen Markku Gröndahl Aija Hakola Olen sanavalmis ja kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Ajan ihmisten yhteisiä asioita, kuinka kaikilla on oma roolinsa yhteiskunnassa. Kaikilla on samat oikeudet, eikä ketään saa yksin jättää. Eläinten kohtelu ja oikeudet ovat minulle tärkeää. Olen urheilullinen. Ja: Energiatehokkuus; ei ydinvoimalle. Opiskelen av-tuotantoa. Pitkä kokemus ympäristö- ja maankäyttöpolitiikasta Olen vantaanlaaksolainen esimiestehtävissä toimiva sairaanhoitaja. Sairaanhoitajana olen kiinnostunut vantaalaisten terveyspalveluista sekä niiden saatavuudesta ja riittävyydestä. Harrastuksiini kuuluu lenkkeily ja kisaaminen kahden kääpiösnautserini kanssa. Minun Unelma-Vantaalla pärjää kaikki, jotkut paremmin kuin toiset, mutta huonosti ei kukaan Olen kolmilapsisen perheen äiti, aktiivinen toimija ja ollut mukana eri yhdistyksissä sekä opiskelijatoiminnassa. Työskentelen ammattiliitossa, nyt olen perhevapaalla. Olen tarmokas tekijä, pidän lupaukseni ja haluan antaa panokseni Vantaan tulevaisuuden hyväksi. Erityisen lähellä sydäntäni on lasten ja nuorten hyvinvointi. Olen kahden koululaisen ja yhden päiväkoti-ikäisen äiti ja kotoisin Pohjanmaalta. Tärkeintä on mahdollistaa toimiva, järkivihreä arki ja sen takaama hyvinvointi. Asioista on keskusteltava kaupunkilaisten kanssa. Valtuutetun on tärkeä osata kuunnella, jotta pystyy ajamaan yhteisiksi koettuja intressejä pelkästään omien näkemysten sijaan. Olen valtiotieteiden maisteri, kahden alakoululaisen äiti, joka työskentelee lastensuojelussa Länsi-Vantaalla. Harrastan uintia ja joogaa. Kaupunginvaltuutettu ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja - kaupungin hallinnon osaava kehittäjä. Vantaan arviointikertomus on voittanut kaksi viimeisintä laatukilpailua Suomen parhaana raporttina. Asianajaja - reilusti oikeudenmukaisen lainkäytön huippu ammattilainen. Oikeudenmukaisemman Vantaan vahva rakentaja. Olen ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu, kahden pienen lapsen äiti ja kestävän kehityksen asiantuntija. Valtuustossa haluan tehdä töitä kestävän talouden, lapsiperheiden paremman arjen sekä hyvän lähiympäristön hyväksi. Luomu- ja lähiruoka, lähimetsät ja toimivat perheiden palvelut ovat minulle tärkeitä. Olen ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu, kahden pienen lapsen äiti ja kestävän kehityksen asiantuntija. Valtuustossa haluan tehdä töitä kestävän talouden, lapsiperheiden paremman arjen sekä hyvän lähiympäristön hyväksi. Luomu- ja lähiruoka, lähimetsät ja toimivat perheiden palvelut ovat minulle tärkeitä. Kokenut, mutta herkkä Harrastukset: luomuviljely, taide, käsityöt, kirjoittaminen Olen kansalaisaktivisti ja vihreä yrittäjä Päiväkummusta. Voin syventyä ekologiseen elämäntapaan ja perehtyä kotikunnan rikkaaseen tarjontaan kestävän kehityksen hengessä. Sydäntäni lähellä ovat luonnon ihmeet ja koulutus Katri Kurki Minna Kuusela Anton Kuzyk Sari Laakso Annika Lappalainen 38, myynti- ja tuotevastaava, omaishoitaja, Ylästö 44, arkkitehti, tutkija, Tikkurila 31, biofysiikan tutkija, FT, Hiekkaharju 296 Neljän lapsen äitinä näen, että jokaisen askel koulutiellä on arvokas. Panostamalla opetukseen ja kouluruokaan, panostamme tulevaisuuteen. Omaishoitajien jaksamiseen ja tasavertaisuuteen pääkaupunkiseudulle tulee kiinnittää enemmän huomiota. Arvokas vanhuus ei ole itsestään selvyys Vantaalla. Olen Vantaan Vihreiden varapuheenjohtaja, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen ja kolmen koululaisen äiti. Minulle ovat tärkeitä yhteisöllisyyttä tukeva kaupunkiympäristö, viheralueet ja toimiva joukkoliikenne. Hyvä kaupunki katsoo tulevaisuuteen, satsaa ennaltaehkäisyyn, arvostaa lapsia, nuoria ja vanhuksia. For better pathways for successful integration of immigrants and their children into society. Maahanmuuttajissa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Tehdään asialle jotakin! 53, varhaisiän musiikinopettaja, erityislastentarhanopettaja, Lasten ja nuorten hyvinvointi on lähellä sydäntäni! Haluan tuoda positiivisuutta politiikkaan ja välittämistä Vantaalle. Luodaan yhdessä turvattu lapsuus, arvostettu vanhuus ja hyväksytään erilaisuus. Tehdään Vantaasta kunnon kunta kulttuurikunta! 32, sosionomi AMK, vastaava palveluohjaaja päihdetyössä, Hiekkaharju Haluan tehdä töitä sen eteen, että kaikki vantaalaiset saavat asua ja elää tasa-arvoisessa, oikeudenmukaisessa ja viihtyisässä kaupungissa, jossa palvelut ovat kaikkien saavutettavissa ja jossa pidetään huolta kaikkein pienimmistäkin! Lisätietoja minusta ja ajatuksistani: Liisa Huttunen Erasmus Häggblom Ida Häggblom Laura Häggblom Kristiina Ilvonen Leena Lehmus Hannele Lilja Tuula Lind Christina Lindblad Joel Linnainmäki 57, sihteeri, eläkkeellä, Tikkurila 19, opiskelija, Pakkala 19, tekstiiliartesaaniopiskelija, Pakkala 45, kätilö, barnmorska, omaishoitaja, Pakkala 34, projektipäällikkö, ekonomi, Ylästö 62, erikoissairaanhoitaja, Kulomäki 55, yhteisöpedagogi, Hiekkaharju (sit.), 44, tradenomi, 33, tradenomi, myyntineuvottelija, Korso kansanedustajan avustaja, Kartanonkoski Tahtoisin kehittää Vantaata sellaiseksi paikaksi, missä olisi mukava elää niin arkena kuin vapaa-aikanakin. Vaivaton liikkuvuus, toisista huolenpito ja kaunis, terve ympäristö ovat minun ihannekaupunkini tärkeitä ominaisuuksia. Vantaa tarvitsee rohkeita päättäjiä. Liikaa ei pidä säästää vaan peruspalvelut on turvattava! Päivätyöni lisäksi olen ennen kaikkea kahden lapseni omaishoitaja. Toimin myös partionjohtajana. Olen opetuslautakunnan jäsen. Haluan jatkossakin olla kehittämässä kotikaupunkiani hyväksi paikaksi elää. Olen työskennellyt rahoitusalla melkein kymmenen vuotta erilaisissa rooleissa. Kauppatieteiden opinnot aloitin Leedsin Metropolitanin yliopistossa, joita jatkoin Jyväskylän yliopistossa, valmistuen kauppatieteiden maisteriksi 2010.Olen kahden pojan äiti ja harrastan lenkkeilyä sekä pianon soittoa. Esteettömyyden asiantuntija. Omakohtaista kokemusta pyörätuolilla liikkumisesta. Vantaalla on ihan liikaa portaita ja korkeita kynnyksiä. Opiskelen Vantaalla kansainvälistä liiketaloutta. Olen myös ollut aktiivisesti mukana Euroopan Nuorisoparlamentin toiminnassa. Tästä johtuen mielestäni tärkeimmät asiat, joihin Suomessa ja Vantaalla täytyy keskittyä, ovat talous, koulutus ja myös kansainvälisten vaikuttimien ymmärrys ja hallinta. Asun Myyrmäessä ja olen sitoutumaton ehdokas kuntavaaleissa. Ei säästetä sellaisesta, mikä palaa moninkertaisena maksuun tulevaisuudessa! Tartutaan lasten ja nuorten ongelmiin sekä hyvinvointierojen kasvuun heti. Kolmen lapsen äitinä tuen kotivanhemmuutta, erityislasten asemaa ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyä. Jokaiselle mahdollisuus laadukkaaseen perusopetukseen ja vapaa-ajan toimintaan! Olen parikymppinen Vantaan opetuslautakunnan varajäsen sekä kansanedustaja Pekka Haaviston eduskunta-avustaja. Haluan tehdä työtä vahvojen peruspalveluiden, laadukkaiden koulujen ja aktiivisten vapaaehtoisjärjestöjen puolesta. Lähdin ehdolle, koska välinpitämättömyydelle tarvitaan vaihtoehto Timo Juurikkala Jari Jyrkänkoski Sari Järveläinen Kari Luukkanen Max Mannola Markku Marila Nina Maskulin Annukka Mikonranta 54, erityisopettaja, yrittäjä, Keimola 51, keittiömestari, kokki, Koivukylä 43, diplomi-insinööri (tietotekniikka), 33, atk-merkonomi, kuljettaja, 42, DI, liikennesuunnittelun konsultti, Martinlaakso 59, yrittäjä, luontoja elämysohjaaja, Hakunila 49, FM, projektisihteeri, Ruskeasanta 26, opiskelija, elintarviketyöntekijä, Kuusikko Haluan puolustaa heikompiosaisia ja mielenterveyspotilaita jatkuvia säästöjä ja leikkauksia vastaan. Olen yli 40-vuotias jo pitkään Vantaalla elänyt maalainen, josta on kehittynyt varteenotettava kaupunkilainen ajamaan kaupunkilaisten asioita. Vaaliteemani kunnallisvaaleissa ovat seuraavat : lähipalvelut (lähikauppa/sos.terv.palvelut), syrjätyneet, luonto ja lähidemokratia/seutuyhteistyö Jukka Jormola Juhani Joutsenlahti 62, maisemaarkkitehti, Vallinoja 63, sosionomi, tutkija, Hiekkaharju Minulla on kaksi aikuista lasta ja kaksi suloista lastenlasta. Työskentelen Uudenmaan liitossa tutkijana. Harrastan hiihtoa, uintia ja lavatanssia sekä kesäisin mökkeilyä. Olen kuulunut vihreisiin lähes 30 vuotta ja pidän edelleen vihreiden tavoitteita ja saavutuksia parhaina varsinkin ympäristöasioissa. Olen nuorisotyön ammattilainen ja tehnyt pitkän työuran Vantaan Kaupungin palveluksessa. Nyt teen työtä järjestössä, jossa työn kuvaani kuuluu työvoimapoliittisen hankkeen johtaminen. Kunnallisen palvelutarjonnan ja lähidemokratian ohella pidän tärkeänä, että Vantaalla syntyy uudenlaista yrittäjyyttä, kolmannen sektorin työllistämismahdollisuuksia unohtamatta Työskentelen Suomen ympäristökeskuksessa vesistöjen kunnostuksen alalla. Kiinnostuksenani on Vantaan purojen suojelu ja kunnostaminen taimenten elinalueiksi. Haluan edistää Vantaan viheralueiden monipuolistamista ja Vantaan hulevesiohjelman toteutusta kaikessa kaavoituksessa, mihin ammattitaustani antaa edellytyksiä. Minulle ovat vihreät elämänarvot tärkeitä mm. siksi,että toivon kuudelle lapselleni ja kahdeksalle lapsenlapselleni jäävän maapallon, jolla on hyvä elää. Harrastan intohimoisesti monenlaista liikuntaa sekä musiikkia ja kirjallisuutta. Olen ulospäinsuuntautunut, energinen ja positiivinen luonne. Minulla on luottamustoimia kaupungilla ja Tehyssä. Olen 54-vuotias erityisopettaja, yrittäjä ja Vihreän liiton varapuheenjohtaja, entinen kansanedustaja ja taksikuski Keimolasta, valtuutettu Painopisteeni ovat luonnonsuojelu (erit. Vantaanjoki), peruskoulu ja työllisyys sekä talous, joka pitää tervehdyttää niin, ettei synny ongelmia tulevina vuosina. Olen Tilakeskuksen lautakunnan jäsen. Luottamustoimia Vantaan Vihreissä vuodesta KorsoKoivukylän Vihreiden jäsen ja JHL:n vihreiden hallituksen jäsen. Lisätietoja vaaliteeseistäni : valokuvausluukas.org/ Haluan edistää viisasta liikkumista, kestävää liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelua sekä lähidemokratiaa ja -palveluja, myös ruotsiksi. Olen aktiivi kirkkomyönteisissä Armon Vihreissä, jotka tukevat kaupungin yhteistyötä seurakuntien kanssa mm. Kampin kappelin ja vastaavanlaisen toiminnan kautta. Minulle tärkeitä asioita: Sipoonkorven kehittäminen virkistysalueena maltillisesti luonnon monimuotoisuus ja arvot huomioiden. Pk- seudun julkisen ja yksityisen liikenteen kehittäminen sujuvammaksi. Itsensä työllistävien sosiaaliturvan parantaminen. Nuorten ja aikuisten syrjäytymisen ehkäiseminen ja työhyvinvoinnin edistäminen. Kulttuuria, kirjastoja, urheilua ja ehjiä kouluja, puhdasta lähiruokaa ja huolenpitoa naapurista ja kaupungista Arkemme on laadukasta, kun teemme oikeita asioita. Olen kahden lapsen äiti Ruskeasannalta, koiraihminen ja pyöräilijä, jalkapallon ja kirjojen ystävä, ikonimaalari. Kaupunkimme on hyvä paikka elää: tehdään siitä yhdessä parempi. Olen opiskeleva, työssä käyvä kahden pienen lapsen äiti. Minulle tärkeitä asioita ovat toimivat terveyspalvelut, lapsiperheiden palvelut ja syrjäytymisen ennalta ehkäisy.

8 Sirpa Mikonranta Mikko Mäkelä Ari Männikkö Pekka Nappar Jari Natunen Jenni Ruutiainen Eve Rämö Minttu Räty Kari Saloranta Tarja Suhonen 51, kirjastovirkailija, kädentaitojen ohjaajaopiskelija, Rekola 38, KM, päivähoidon suunnittelija, kaupunginvaltuutettu, 38, avainasiakaspäällikkö, Ylästö (sit.), 44, erityisnuorisotyönohjaaja, Vierumäki 44, biokemisti, tutkimusjohtaja, Kartanonkoski 26, opiskelija, Kuninkaanmäki 29, sosiaalialan ohjaaja, kirkkovaltuutettu, Korso 47, VTM, sosiaalialan opettaja, Hiekkaharju (sit.), 58, opettaja, kuvataidelehtori, Rajakylä 55, merkonomi, Metsola Vaaliteemani ovat lasten ja perheiden hyvinvointi laajaalaisesti, kirjastot ja lähipalvelut, ekologinen asuminen ja kierrätys. Aion kehittää Vantaata Vihreiden arvojen pohjalta, jotta kaupunki säilyy terveenä; ihmisten elää ja voida hyvin. home.php#!/sirpa.mikonranta Olen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Teen töitä päivähoidon suunnittelijana. Aiemmin olen ollut lastentarhanopettajana eri päiväkodeissa ja ohjaajana lastenkodissa.olen isä monikulttuurisessa perheessä, johon kuuluu perulainen vaimo sekä 3- ja 8-vuotiaat lapset. Harrastan liikuntaa ja kulttuuria. Olen sinivihreä kuntalainen ja uskon kestävän kehityksen tulevaisuuteen liiketoiminnassa ja mitä nopeammin otamme tämän tarkastelukulman mukaan myös kuntatalouteen, sitä nopeammin toivumme myös nykyisestä taloustilanteesta. Äänestä minua jo ennakkoon ja vietä varsinainen äänestyspäivä vaikka yhdessä perheesi kanssa ulkoilusta nauttien. Olen kolmen lapsen isä Korsosta. Asiantuntemukseni ja kiinnostukseni kohteet nousevat 22-vuotisesta työurastani erityisnuorisotyönohjaajana Vantaalla sekä Keski-Uudellamaalla. Harrastan liikuntaa ja musiikkia. Arvoihini kuuluvat perusturvallisuus, puhdas luonto ja yhteisvastuu. Olen lääke-biokemisti Vantaalta. Toimin vapaaehtoisena asiantuntijana kaivos- ja teollisuuspäästöistä. Lapset, vanhukset ja terveyspalvelut on hoidettava. Leikkaukset energian tuhlaukseen. Uuden jätteenpolttolaitoksen päästöt on saatava kuriin. Vantaan ei pidä tuhlata kannattamattomaan ydinvoimaan. Olen kahden pienen tytön äiti, jonka harrastuksiin kuuluu koiran kanssa lenkkeily, vanhojen kiiltokuvien keräily ja kutominen. Minua kiinnostaa eniten lapsiperheiden - ja vanhusten asiat, Vantaan ulkoilualueiden hoito ja koirien liikuntamahdollisuudet. Olen asunut koko ikäni Vantaalla. Työurani olen tehnyt lasten, nuorten ja perheiden sekä syrjäytyneiden parissa. Ihmisten kohtaaminen elämän kaikilla tasoilla antaa näkökulmaa päätöksentekoon. Asun Korsossa mieheni ja kissojeni kanssa. Rakastan luonnossa liikkumista sienestäen ja vaeltaen. ramo/ Olen arkivihreä kolmen lapsen äiti. Toimivat lähiyhteisöt ja monipuoliset hyvinvointipalvelut ovat minulle tärkeitä. Haluan edistää yhteisöllisyyttä, jotta eri-ikäisten ja -taustaisten ihmisten on hyvä ja turvallinen elää kaupungissa. Vantaan vahvuus ovat monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, joiden vuoksi viihdyn täällä. Aiemmat luottamustoimet: Vantaan teollisuuskiinteistöt Oy.n hallitus, Rajakylän ja Länsimäen koulujen yhteisen johtokunnan puh.joht., kunnan varavaltuutettu, valtuustovaliokunnan jäsen. Vantaan omakotiyhdistysten keskusjärjestö ry:n puh.joht., Rajakylän pientaloyhdistyksen varapj., Länsimäki-Rajakylän lähiötoimintayhdistyksen pj. Olen 55-vuotias matkailualan merkonomi, elämää ja maita kolunnut; kahden kissan ja mieheni muodostaman pikkuperheen emäntä. Olen aina ollut luonnon ja oikeudenmukaisuuden puolestapuhuja.ihmisten ja eläinten hyvinvointi on sydämeni asia Jarmo Niinimäki Anna-Leena Nikko Vaula Norrena Sirpa Pajunen Tomi Parviainen Ana Tamayo Jari Tarpio Hanna Temmes Anna Tiensuu Lamin Touray 53, näyttelysuunnittelija, Ilola 38, musiikin ja kasvatustieteen opettaja, KM, Rekola 53, pienyrittäjä, VTM, Korso 50, toiminnanjohtaja, sairaanhoitaja, Keimola 36, kehitysinsinööri, Vaarala 35, opiskelija, 35, vakuutusmatemaatikko., Koivuhaka 35, tradenomi, MBA, kokki, Hiekkaharju 31, opiskelija, restonomi, Korso 36, matkailualan restonomi, Koivukylä Perheeseeni kuuluu aviomies sekä 5- ja 9-vuotiaat lapset. Toimin opettajana ammatillisessa koulutuksessa sosiaali- ja terveysalalla. Harrastuksistani rakkain on laulaminen. Lasten ja nuorten hyvinvointi on minulle hyvin läheinen teema. Pienillä teoilla ja tuella varhaisvaiheessa voidaan estää ongelmien kasvaminen. Näpit irti koulusta! liikkeen perustaja, Mikkolan kirjaston puolustaja mm. Mikä on järkevää pitkällä tähtäimellä. Peruspalvelut kunnolla, ei turhia kotkotuksia. Tekoja, ei vain sanoja, kiitos. Opetuslautakunta varajäsen, Korson aluetoimikunta. www. vaulanorrena.com Facebook: Vaula Norrena; kolumbus.fi p Olen kahden pienen tytön isä ja haluan muuttaa Vantaan paremmaksi paikaksi elää. Emme voi vain velkaantua lisää ja samalla kurjistaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien elinoloja. Lapsille on tarjottavan laadukasta koulutusta ja hoitoa. Kaupungin byrokratiaa on vähennettävä ja avoimuutta lisättävä. Hyvä kaupunkielämä ei perustu yksityisautoiluun, vaan lähipalveluihin, joita luodaan aktiivisissa kaupunkikeskustoissa - ei kauppakeskuksissa. Kulttuurinharrastajana, sekä luomu- ja lähiruoan suosijana haluan nuorille tarjottavan hyvät eväät elämään, ravinnosta ja sivistyksestä tinkimättä! hanna.temmes/ 52 vuotta 53 ikävuodestani Vantaan Ilolassa asuneena monilapsisen perheen isänä tunnen vantaalaisen todellisuuden haasteet ja mahdollisuudet. Nyt on olennaista turvata kaupunkilaisten peruspalvelut ja tulevaisuus kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Asun puolisoni kanssa vanhassa puukoulussa ja työtäni teen potilasjärjestössä. Lapset ovat jo aikuisia. Olen kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja ja valtuutettuna jo 20 vuotta sekä matkan varrella useissa luottamustoimissa. Vantaan palveluita ei saa kurjistaa kuivaksi rusinaksi! www. facebook.com/sirpapajunen Olen kahden alle kouluikäisen pojan isä, aviomies, kehitysinsinööri sekä isännöitsijä. Työskentelen Steris Finn-Aqualla, lisää työhistoriastani Linkedin-sivuilla. Minulle tärkeitä asioita ovat yhteisöllisyys ja yhteisvastuu, perheiden ja vanhusten hyvinvointi, sekä monipuoliset liikunta-, ulkoilu- ja koulutusmahdollisuudet. Olen lapsiperheen äiti ja lähtöisin Perusta. Tällä hetkellä opiskelen sosionomiksi ammattikorkeakoulussa. Olen erityisesti kiinnostunut sosiaalipalvelujen kehittämisestä Vantaalla, jotta kaikki saisivat tarvitsemansa tuen ja pääsisivät mukaan yhteiskuntaan. Olen korsolainen ehdokas kuntavaaleissa. Ei leikata resursseja kouluilta, perusterveydenhuollosta eikä vanhuksilta! Säästöjä voidaan synnyttää vähentämällä energiankulutusta julkisissa laitoksissa. Näen, uskon. Harrastukset: urheilu, jalkapallo, matkustaminen, lukeminen ja musiikki. Ymmärrän kulttuurien välisen yhteistyön arvon ja haluan tehdä yhteistyötä eri ryhmien kanssa. Osaan järjestää etnisiä kulttuurija urheilutapahtumia. Periaatteeni on jakaa arvokasta sosiaalista pääomaa Mervi Peltola Jarkko Pietikäinen Keijo Pihlström Tuuli Pitkänen Talvikki Puttonen Timo Tuomaala Tiia-Marina Tuominen Stiina Tuppurainen Marko Tuokko Helena Tvauri 66, järjestelmäasiantuntija, eläkeläinen, Kivistö,. 40, kemisti, laatu- ja ympäristöpäällikkö, Vantaanlaakso 58, nuoriso-ohjaaja, tuottaja, Tikkurila 48, FT, vanhempi tutkija, Rekola 42, FM, kääntäjä, Rekola 36, tietoliikennetekniikan mekaanikko, ITtradenomiopiskelija, Askisto 32, tradenomi, sosionomiopiskelija, 32, arkeologian opiskelija, insinööri, Koivukylä 38, osastosihteeri, Hakunila 48, henkilökohtainen avustaja, Peruspalvelut tulee turvata kaikille. Ennaltaehkäisy on säästöä. Tarvitsemme avointa päätöksentekoa, varhaista tiedottamista, kuntalaisten kuulemista ja osallisuutta yhteisiin päätöksiin. Toimin nyt Marjaverkossa, aluetoimikunnassa, kaupunkisuunn. lautakunnassa ja sen kuntateknisessä jaoksessa. Tavoitettavissa esim puh Vaaliteemojani ovat Marja-Vantaa, Vantaanjoki, julkinen liikenne sekä koirat ja ympäristö. Olen Länsi-Vantaan Vihreiden puheenjohtaja ja Vantaan Vihreiden ja Vihreän Miesliikkeen hallitusten jäsen. Harrastan luonnossa liikkumista, valokuvausta sekä agilitya. Jarkko Pietikäinen Painavan sanan sanoja Olen Vantaan hallituksen varajäsen sekä rakennuslupajaostossa Vantaan kaupunginhallituksen edustaja. ym. Harrastukset: Luonto, ruoka, ja mehiläiset. Nuoret yhteiskuntaan mukaan! Vanhuksia ei jätetä! Heikompiosaisista on huolehdittava! En ole ihmemies paitsi tarvittaessa! Aikaa välittämistä oikeudenmukaisuutta! Työurallani olen paneutunut päihde- ja mielenterveysongelmiin sekä lasten, vanhusten ja maahanmuuttajien tilanteeseen. Kolmen kouluikäisen äitinä ja selkäleikkauksia läpikäyneenä olen kokenut Vantaalla paljon. Päätöksenteossa on tärkeä ajatella niitä, jotka eivät itse jaksa yrittää vaikuttaa. Olen perheenäiti, opiskelija, kääntäjäyrittäjä, kissa- ja kirjaihminen. V:sta 2005 olen kuulunut Vantaan historiatoimikuntaan. Valtuustossa pitäisin turvallisen huomisen puolta vastustamalla perusopetuksen lyhytnäköisiä säästöjä, tukemalla vireää vantaalaista yrittäjyyttä ja turvaamalla lähellä kuntalaista olevaa päätöksentekoa. Oulusta alkujaan lähtöisin, Salossa varttunut 3 lapsen isä. Tärkeimmät teemani ovat mielenterveyspalveluiden saatavuus, viittomakielisten- ja vammaisten asiat, esteettömyys, lapsiperheiden palvelut ja julkinen liikenne. Harrastan Brazilian Jiu-Jitsua, chilien kasvatusta, golfia ja valokuvausta. Olen monikulttuurisen perheen äiti, sosionomi- ja MBA-opiskelija. Hyvinvointipalvelujärjestelmän rakennemuutoksessa tarvitaan vaikuttavuuteen eikä tulokseen tähtääviä ratkaisuja! Lyhytnäköisyydestä sakotetaan tulevaisuudessa! Olen vihreä opiskeleva perheenäiti. Lapsille haluan turvata puhtaan luonnon ja turvallisen lapsuuden. Jokaisen tulisi saada tarvitsemaansa apua, tukea ja mahdollisuuksia ilman syrjimistä ja syrjäytymistä. Menneisyyttä arvostaen ja tulevaisuuteen varautuen. StiinaTuppurainenVantaa En ole älykkäin, viisain, suurin tai kaunein, mutta onneksi olen hyvä kuuntelemaan ja kaivamaan tietoa. Toivottavasti pystyn tietoineni tekemään hyviä päätöksiä sinunkin puolestasi. Oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja avoimuus ovat minulle tärkeitä arvoja, jotka kuvaavat toimintaani. Oltuani omaishoitajana ja palkkatyössä vanhusten ja vammaisten parissa sekä seurattuani lasteni ja heidän ikäpolvensa elämää olen vakuuttunut, että on sekä inhimillisempää että myös taloudellisesti kannattavampaa satsata ongelmien ennaltaehkäisyyn kuin niiden seurausten hoitoon Ulla Pyyvaara Taina Raitanen Jukka-Pekka Rannisto Juhis Ranta Minna Remes-Sievänen Eero Untamala Miikka Vainionpää Pierina Vallet Espejo Hanna Valtanen Marko Varalahti 55, nuoriso,- päihde ja sosiaalialan ammattilainen, Tikkurila toimistosihteeri, yksinhuoltaja, Vallinoja 47, laivakeittiösuunnittelija, Korso 24, yhteisöpedagogipiskelija, Korso 43, sosiaalipäällikkö, Hakkila 43, diakoni, psykoterapeutti, Koivukylä 38, IT-arkkitehti, Maarinkunnas 42, kääntäjä, Vapaala 47, valtiotieteiden maisteri, IT-asiantuntija, Kartanonkoski 45, liikennepäällikkö, Asola Vantaalla jo vuodesta 1965 lähtien. Teemoina perus- ja lähipalvelut tasapuolisesti kaikille kuntalaisille sekä talous kuntoon vihreillä ja kestävillä arvoilla. Olen punavihreä luonnon ystävä. Haluan vaikuttaa siihen, että asukkaiden vaikutusmahdollisuudet kaupungin asioihin parantuisivat, kaupunki olisi asukkaidensa näköinen, tarvitsevilla olisi mielenterveyspalvelut saatavilla oikeaan aikaan ja siihen, että Vantaa huolehtisi ympäristöstä. juhisranta.net Palasin Heinolasta pk-seudulle, jotta lapsillani olisi mahdollisuus valintoihin. Osallisuuden mahdollisuus on tärkeää kaikille. Työ kuntayhtymän lastensuojelussa on opettanut kouluun, päivähoitoon, terveydenhuoltoon ym. panostamisen merkityksen perheiden hyvinvoinnin turvaamisessa. Vihreät arvot ohjaavat hyvää arkea. Perheessäni on alakouluikäinen tytär, mies ja kaksi kissaa. Hallitsen kimurantit kunnallispolitiikan kiemurat. Vantaan kouluasiat parempaan kuntoon. Ei pakkoautoilua! Joukkoliikenne toimimaan, bussin kyytiin on mahduttava joka pysäkiltä. Vantaanja Keravanjokivarsiin uimapaikkoja ja kävelyteitä. com/hanna.valtanen.5 Minä en aio kasvaa isommaksi kuin äänestäjäni. Enkä hakea julkisuutta itselleni. Asioilleni kyllä. Olen liikkeellä siksi että pienikin pystyy siihen. Pieni pystyy kaikkeen. Kuvitellaanpa... jos leivän voisi ostaa lämpimänä omasta korttelista. Jos lääkäri voisi tulla luoksesi kotiin. Jos palvelut olisi taas kotikadullasi... jos koet samanhenkisyyttä voin olla torvesi politiikan sekakuorossa. Olen sosiaali- ja terveysalan ammattilainen. Olen tehnyt ehkäisevää päihdetyötä viidentoista vuoden ajan.olen toiminut Vuodesta 2006 matalan kynnyksen asumisohjaajana Vailla vakinaista asuntoa ry:ssä Helsingin Sörnäisissä. Tavoitteenani on päästä kunnanvaltuustoon kertomaan kansalaisten toiveita, joita kerään turuilta ja toreilta. Olen kahden murrosikäisen pojan yksinhuoltaja. Minulle tärkeitä asioita ovat yhden vanhemman perheiden hyvinvointi sekä luonnon suojeleminen. Kaikille lapsille ja nuorille on taattava yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastustoimintaan.koulutuksen ja kouluruokailun määrärahoja ei saa enää pienentää. Kannatan ilmaista joukkoliikennettä pääkaupunkiseudulle. Työskentelen Pelastusarmeijan asumispalvelujen johtajana. Minulla on aiempaa työhistoriaa lastensuojelusta, kunnallisesta päihdehuollosta ja kirkon diakoniatyöstä. Poliittinen kokemus sisältää savolaista valtuusto- ja lautakuntatyöskentelyä ( ). Perheeseeni kuuluu puoliso sekä 4v ja 1v lapset. Harrastan sellon soittoa. Laaja-alaista IT-kokemusta yli 10 vuoden ajalta. Tietohallinto ja IT on merkittävä menoerä kaupungille. Samalla se on myös mahdollistaja ja toimintojen tehostaja. Itse toisin valtuustoon juuri sitä IT-näkemystä ja -osaamista, jonka varaan Vantaankin tulevaisuus rakentuu. com/vantaa2012 Olen chileläissyntyinen lapsiperheen äiti. Tällä hetkellä työskentelen postin palveluksessa. Minulle tärkeintä on laadukas koulutus ja hyvät palvelut lapsiperheille Tuomas Rinne Jari Robson Heidi Rosbäck-Mikkonen Suvi Runsten Inkeri Ruokonen Jouni Vauhkonen Anu Vihma Jenni Vihunen Sara Voutilainen Riikka Åstrand 34, toiminnanjohtaja, virtavesiaktiivi, Simonkylä 24, vartija, Martinlaakso 31, sosionomi, väkivaltatyön koordinaattori, Martinlaakso 46, DI, toimitusjohtaja, Vestra (sit.), 54, musiikkikasvatuksen dosentti, yliopistonlehtori, Jokivarsi 53, yhteiskuntatieteiden tohtori 47, medianomi (amk), tuottaja, Päiväkumpu 37, eräopas, lähihoitaja, Matari 52, kokoonpanija, Jokiniemi 34, luokanopettaja, nuorisotyön projektipäällikkö, Hiekkaharju Olen kahden koululaisen äiti ja opettaja. Sydäntäni lähellä ovat kasvatus- ja kulttuuriasiat. Kulttuuri tuo hyvinvointia ihmisen elämään vauvasta vaariin. Sen avulla voidaan ennaltaehkäistä syrjäytymistä, parantaa ikäihmisten päivittäistä hyvinvointia sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja elämän mielekkyyden kokemuksia. Kulttuuri luo hyvinvointia ja kuuluu kaikille! Minulle tärkeä vantaalainen arvo on rento ja reilu meininki. Vantaalle mahtuu erilaista porukkaa, niin meitä savolaisia kuin somalialaisiakin. Ollaan ihmisiksi. Pidetään huolta vanhoista, sillä heitä on joka vuosi enemmän ja enemmän. Jokainen ansaitsee ihmisarvoisen vanhuuden, myös laitoksissa ja varsinkin kotona. Lähimmäisenrakkaus kuuluu päätöksentekoon, sanoo päiväkumpulainen murkun mutsi (medianomi, AMK), joka on liikkeellä asukkaiden ja kotien puolesta. Tulevaisuudelta ei saa varastaa. Turvataan koulu, nuorisotoimi ja perhetyö! Hesy-koira Jani, fustra ja vital development pitävät Anun liikkeessä. vihma/ Olen Vantaan Vihreiden toiminnanjohtaja ja Tilakeskuksen lautakunnan jäsen. Vapaa-ajallani vaikutan Vantaan pienvesien tilaan. Pyöräilen usein työmatkani Helsinkiin puoluetoimistolle. Yksi tärkeimmistä vaaliteemoistani on paremmat pyörätiet pääkaupunkiseudulle. Pidän enemmän kivijalkakaupoista kuin kauppakeskuksista. Olisin valtuustossa järjen äänenä ja taistelisin loppuun asti vähävaraisimpien puolesta. Pitäisin meidän nykyiset peruspalvelut vähintään nykyisellä tasolla, jotta hyvinvointimme ei tästä lähtisi enää rappeutumaan. Olen kriittinen tulevaisuuteen katsova ajattelija. Blogissani lisää mietteitäni: Olen äiti & sosiaalialan ammattilainen. Pidän tärkeänä jokaisen oikeutta turvalliseen elämään: kotona, koulussa, töissä, palveluissa ja omassa elinympäristössä. Hyvällä taloudenpidolla on turvattava kaikille yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaisiin ja riittäviin palveluihin ja hyvinvointiin. Jokainen on yhtä arvokas. Olen ympäristökonsultti, yrittäjä sekä yhdyskunta- ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri. Ympäristöasiat ovat minulle tärkeitä, ja olen erittäin huolissani ilmastonmuutoksen etenemisen seurauksista. Myös lasten ja muidenkin ihmisten hyvinvointi on tärkeää. Olen säästäväinen ja tiedän, miten talousasiat pidetään kurissa. Kunnan kuuluu pitää huolta siellä asuvista ihmisistä, ja ympäristöstä. Vantaalla aiotaan tehdä säästötoimia, joita minä Vihreä Äiti, en hyväksy! Vaaliteemani ovat ihmisoikeudet ja tasa-arvoisuus, eläinten rooli kunnassa, kuntapalveluiden säilyttäminen ja luomu. Vaeltaminen, taide, kulttuuri ja eläinsuojelutyö kuuluvat vapaa-aikaani. Rakastan luontoa! Kannatan hankkeita jotka edistävät kohtuutta luonnonvarojen ja ilmaston kuormituksessa ja käytössä sekä hankkeita jotka huomioivat tulevat sukupolvet että heillekin jäisi jotain elämän edellytyksiä: ilmastonmuutoksen torjunta ja kestävä arki. Emme ole perineet maata, vaan lainanneet sen lapsiltamme. Olen mukana politiikassa pysäyttääkseni yhteiskunnan eriarvoistumisen. Kouluissa on oltava tarpeeksi auttavia käsiä, nuoria on tuettava myös rinnalla kulkien, perheiden on saatava helposti apua sitä tarvitessaan. Velkaohjelman lyhytnäköisille säästöille on parempia vaihtoehtoja! Vantaa voi olla yhteisöllinen ja uutta luova!

9 Vihreä Vantaa Muista äänestää! 1. Ehkäisee ennalta ja pitää huolta Mielenterveyspalveluiden määrää ja laatua lisätään. Byrokratian vuoksi ihmisiä ei saa käännyttää vastaanoton ovelta pois. Akuutissa hoidon tarpeessa ihmisten tulee päästä välittömästi mielenterveyspalveluiden piiriin. Vanhusten hoidon laatua parannetaan käyttämällä resursseja oikeisiin asioihin. Työntekijät tekevät koulutustaan vastaavaa työtä ja työntekijöiden hyvinvoinnista pidetään huolta. Lastensuojelussa tehostetaan erityisesti ennaltaehkäisevää matalan kynnyksen perhetyötä. Syrjäytymistä ehkäistään ajoissa muun muassa aktivoimalla työttömiä ja lisäämällä maahanmuuttajien kohdennettua kielikoulutusta. Päihdekuntoutuksen on oltava sitä haluavien saatavilla helposti. Toimeentulotuen asiakkailla on käytössään aktiivipassi, jolla saa alennuksia muun muassa joukkoliikenteessä sekä virkistys-, liikunta- ja kulttuuripalveluissa. 2. Kulkee nopeasti julkisilla Julkisen liikenteen käyttö on helppoa. Syöttöliikenne toimii hyvin ja liityntäparkista löytyy tilaa autoille ja pyörille. Ruuhkamaksuilla kerätään lisätuloja julkisen liikenteen tason parantamiseen. Kaupungin halki kulkevat kevyen liikenteen laatukäytävät, jotka pidetään kunnossa talvellakin. Pikaraitiotie on rakennettu parantamaan poikittaisliikennettä pääkaupunkiseudulla. Se yhdistää kaupungit Espoosta Vantaan kautta Sipooseen. 3. Säästää energiaa omassa toiminnassaan Energiaremonteilla ja energiatehokkaalla rakentamisella ja käyttötottumusten muutoksilla on saatu kaupungin kiinteistöissä aikaan miljoonien eurojen säästöt vuositasolla. Kaupungin toiminnassa käytetään vähemmän kuluttavia ajoneuvoja. Myös reittisuunnittelulla ja kuljettajien kouluttamisella saadaan aikaan merkittäviä säästöjä. 4. Toimii avoimesti päätöksenteossa Vihreässä kunnassa päätöksenteko ei karkaa ihmisten ulottumattomiin eivätkä hyvät ideat juutu byrokratiaan. Asukkaat ja päätöksentekijät pääsevät vaikuttamaan jo valmisteluvaiheessa. Miljoonan asukkaan alueella on asioita, kuten yleistasoinen kaavoitus, asuntopolitiikka, joukkoliikenne ja erikoissairaanhoito, joista on päätettävä yhteisesti. Nykyisten epädemokraattisten kuntayhtymien sijaan vihreällä metropolialueella asioista päättävät asukkaiden vaaleissa valitsemat päätöksentekijät. 5. On hyvä kasvualusta lapsille ja nuorille Kouluissa ja päiväkodeissa on tarpeeksi henkilökuntaa huomioimaan jokaisen lapsen ja nuoren yksilölliset tarpeet. Kouluavustajien määrästä ei ole säästetty. Nuorten ei anneta syrjäytyä. Etsivään nuorisotyöhön panostetaan ja ammattistartti- ja kymppiluokkapaikkoja tarjotaan kaikille tarvitseville. Kaupunki myöntää erityistä tukea kouluille, jotka sijaitsevat alueilla, joissa toimintaedellytykset eivät ole yhtä hyvät kuin muualla. Tuen tarkoituksena on ennaltaehkäistä sosiaalisten ongelmien kasautumista, lisätä koulutuksellista tasa-arvoa ja sosiaalista tasapainoa eri alueiden kesken. 6. On luova ja vihreä kaupunki Vihreä Vantaa rakentaa esteettömiä ja ekologisia rakennuksia sekä eheitä asuinalueita, joissa palvelut ovat lähellä, ja kävely- ja pyöräteitä kaavoitetaan riittävästi. Puurakentamista edistetään. Marja-Vantaan kunnianhimoisista suunnitelmista ei lipsuta, vaan siitä tehdään laadukas ekologisen ja energiatehokkaan rakentamisen mallialue. Siirtolapuutarhat tarjoavat viihtyisää kaupunkia, lyhyen mökkimatkan ja mahdollisuuden viljellä puutarhaa kodin lähellä. Vihreään kaupunkiin toteutetaan useita uusia mahdollisuuksia kaupunkiviljelyyn. 7. Luo edellytykset aktiiviseen harrastamiseen Kaikki, erityisesti lapset, nuoret ja ikäihmiset, pääsevät kulttuuri- tai liikuntaharrastusten pariin. Ulkoilualueita on kehitetty luovasti: Kuusijärvi toimii porttina Sipoonkorven kansallispuistoon ja Vantaanjoelle on rakennettu uusia uimarantoja sekä onki- ja nuotiopaikkoja, ja jokivarresta löytyy kanoottien vuokrauspiste. Kaupunginosista löytyy monipuolisia lähiliikuntapaikkoja. Järjestöillä on tiloja, joissa harjoittaa toimintaansa. Vihreä Vantaa tarjoaa asukkailleen mahdollisuuksia osallistua kulttuuritapahtumiin ja tuottaa omaehtoisesti kulttuuria ympäri kaupungin ja Kaupungista löytyy lähikirjastoja. 8. Suojelee luontoa Vantaanjoen ja sen sivupurojen veden laatu on hyvä myös taimenen elää. Vihreässä kaupungissa jätevedenpuhdistamojen vuosittaisista ohijuoksutuksista on päästy eroon, maatalouden kuormitusta on saatu vähenemään ja lentokentän glykolipäästöt on saatu kuriin. Itämeren suojelu alkaa kotikaduilta, joilla ajoittain tulvivat sadevedet ohjataan kosteikkoihin ja imeytetään maahan. Viheralueet ja rakennusten viherkatot vähentävät äkillisten tulvien syntymistä. Vantaata ympäröi viherkehä, joka ulottuu merenrannasta Sipoonkorven kautta Nuuksioon. Vantaa pitää hyvää huolta luonnonsuojelualueista, ja luonnonmukainen kaupunkimetsien hoito on kiinteä osa kaupungin toimintaa. 9. On hyvä paikka yrittää Kaupunki tarjoaa hyvät mahdollisuudet yrittää. Kaikkia yrityksiä kohdellaan tasavertaisesti. Yrityksille tarjotaan avoimet ja pitkäjänteiset pelisäännöt. Kaupunki tarjoaa riittävästi edullisia toiminta-tiloja myös pienyrityksille. Kilpailutukset paloitellaan pienempiin kokonaisuuksiin niin, että pienillä ja keskisuurilla palveluntarjoajilla on yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä eivätkä kaikki sopimukset karkaa suurille yksiköille. Kilpailutuksessa taataan palveluiden laatu tekemällä riittävät laatukriteerit ja valvomalla niiden toteutusta. 10. On vastuullinen kaupunki Vihreässä kaupungissa hankinnat tehdään kestävästi ja avoimesti. Kaupungin hankintaosaamista kehitetään ja eettisyys ja ekologisuus otetaan osaksi hankintakriteereitä. Luomun, lähi- ja kasvisruu-an sekä reilun kaupan tuotteiden osuutta lisätään. Vantaan Energia ei investoi ydinvoimaan vaan uusiutuviin energiamuotoihin. Vihreän Vantaan talous on suunniteltu vastuullisesti kestävän talouden periaatteiden mukaisesti. Suunnittelu on pitkäjänteistä. Ongelmia ehkäistään ennalta, sillä korjaaminen on paljon kalliimpaa. Vihreät leikkaavat mieluummin energiankulutuksesta kuin palveluista.

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI Tavoitteenamme on laadukkaat ja monipuoliset kunnalliset lähipalvelut, jotka ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Lähtökohtana on asukkaiden hyvä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 Suomen ruotsalainen kansanpuolue on sinun äänesi tasa-arvoisen Suomen puolesta. Me työskentelemme kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2017

TILASTOKATSAUS 1:2017 TILASTOKATSAUS 1:2017 5.1.2017 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna Tikkurilassa, Koivukylässä ja Hakunilassa Vaikka työpaikkojen määrä kasvoi vuoden aikana koko kaupungissa,

Lisätiedot

Vantaan keskustojen kehittäminen

Vantaan keskustojen kehittäminen Vantaan keskustojen kehittäminen Asukastilaisuus Myyrmäen yritystilaisuus 2.11.2016 Kilterin 17.11.2016 koulu Anne Olkkola Lea Varpanen, kehittämispäällikkö Kansainvälinen Vantaa, maailma lähellä 6.8.2015

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- Tahtotilana on, että Sonkajärvi on ihmisille ja yrityksille viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen asuin- ja toimintaympäristö.

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2017. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys

Lisätiedot

Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi

Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi Haaste ja reunaehdot Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkkotarkastelussa keskitytään erityisesti seuraaviin haasteisiin.

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Valtuuston strategiaseminaari 22.4.2015, Valtuustotalo Strategiajohtaja Jorma Valve Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016 - Säästöpankki SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ - OSA YHTEISKUNTAA JO YLI 190 VUOTTA Ensimmäinen Säästöpankki Turkuun 4.1.1823 Perustettiin vähävaraisia varten, opetti säästäväisyyttä

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Emma & Elias -avustusohjelman tutkimuksen taustoittava väliraportti Petri Paju Tutkija, Lastensuojelun Keskusliitto Emma & Elias -ohjelma 2016 1 / 28 Emma & Elias

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Tarinan strategia 2020

Tarinan strategia 2020 Tarinan strategia 2020 Suomen golfin strategia Visio Parasta vapaa aikaa Missio Golf yhdistää terveysvaikutukset ja yhdessä luonnossa liikkumisen Strateginen tahtotila Golfyhteisöjen toimintatapoja uudistamalla

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE Lasten ja perheiden palvelut ja lastensuojelu workshop Petri Oinonen, Päivi Kalilainen ja Tanja Hänninen

Keski-Suomen SOTE Lasten ja perheiden palvelut ja lastensuojelu workshop Petri Oinonen, Päivi Kalilainen ja Tanja Hänninen Keski-Suomen SOTE 2020 Lasten ja perheiden palvelut ja lastensuojelu workshop 6.10.2014 Petri Oinonen, Päivi Kalilainen ja Tanja Hänninen Aikataulu Klo 13.00-13.10 alustusta aiheeseen Klo 13.10-13.40 työskentelyä

Lisätiedot

Kaikkien yhteinen Vantaa

Kaikkien yhteinen Vantaa Kaikkien yhteinen Vantaa Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, monikulttuurisuusasiain päällikkö 12.2.2014 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Sisältö 1. Ohjelman tausta - uusia väestötietoja - lähtökohdat

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot