AISTINVARAINEN SISÄILMATARKASTUS JA SISÄILMANÄYTTEET

Transkriptio

1 Hanke: 6961 Kiratek Oy Jaakko Niskanen, puh AISTINVARAINEN SISÄILMATARKASTUS JA SISÄILMANÄYTTEET Vihannin yläaste ja Lukio Koulutie Vihanti

2 2 Sisäilmatutkimus Kiratek Oy, Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT TUTKIMUKSET TUTKIMUSTULOKSET Aistinvaraiset havainnot Sisäilmanäytteiden mikrobianalyysit JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Korjaustoimenpiteet Jatkotutkimustarve LIITTEET... 9

3 3 Sisäilmatutkimus Kiratek Oy, KOHTEEN YLEISTIEDOT Kohde Tilaaja Yhteyshenkilö Koulutie Vihanti Raahen kaupunki, Tekninen palvelukeskus, Tilahallinta Ruskatie Pattijoki Olli Silvennoinen Tutkimusajankohta Tutkimuksen tekijät Jaakko Niskanen Jukka Räisänen Kiratek Oy Myyntimiehenkuja Oulu jaakko.niskanen@kiratek.fi Tutkimuksen lähtötiedot ja tarkoitus Osalla rakennuksen henkilökunnasta on esiintynyt ylähengitysteiden oireilua ja he ovat havainneet tiloissa ajoittain tunkkaista ja poikkeava hajua. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää aistinvaraisen tarkastuksen ja sisäilmanäytteiden avulla, onko rakennuksessa viitteitä mikrobilähteestä tai muusta sisäilmaongelman aiheuttajasta, joka vaatisi jatkotutkimuksia. Kohteen perustiedot Tutkittava kohde on kaksikerroksinen koulurakennus, jossa on osittainen kellari. Itäsiipi on yksikerroksinen. Kohteessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto sekä vesikiertoinen patterilämmitys. Koulu on peruskorjattu vuonna

4 4 Sisäilmatutkimus Kiratek Oy, TUTKIMUKSET Rakennuksen kaikkiin tiloihin tehtiin aistinvarainen tarkastus, jossa tutkittiin sisäilman laatua aistinvaraisesti ja tehtiin pistokoeluontoisia pintakosteusmittauksia. Tarkastuksissa kiinnitettiin huomioita pääosin sisäilman laatuun vaikuttaviin tekijöihin. Tarkastuksen yhteydessä sisäilmasta otettiin yhteensä seitsemän ilmanäytettä. Ilmanäytteet kerättiin Andersen-keräimellä suoraan kasvatusalustoille. Otetut näytteet toimitettiin Kiratek Oy:n laboratorioon Ouluun mikrobianalyysitutkimuksiin. Mikrobianalyysit tehtiin Elintarvikeviraston hyväksymän Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 ja Asumisterveysoppaan 2009 menetelmillä. Ilmanäytteiden ottokohdat on merkitty pohjapiirustuksiin liitteessä 1 tunnuksin IN. Pohjapiirustuksiin on myös merkitty aistinvaraiset havainnot. Tutkimuksissa käytettiin Gann Hydromette LG2 pintakosteusmittaria. Mittausarvoja on merkitty pohjapiirustukseen liitteessä 1. Taulukko 1. Pintakosteuksien mittausarvot suhteessa materiaalitiheyteen mittarilla Gann Hydrotest LG2. 3. TUTKIMUSTULOKSET 3.1 Aistinvaraiset havainnot Kellari Musiikkiluokassa 011 lattiamattoa ei ole nostettu seinille. Musiikkiluokassa 001 esiintyi mikrobivaurioon viittaavaa hajua. Haju tuli alakaton kautta ja oli voimakkain toisessa palkkivälissä luokan edestä katsottuna. Wc:ssä 007 esiintyy pistävä haju, joka viittaa maton tai liiman kemialliseen hajoamiseen. Lattian pintakosteusarvot ovat koholla (90-110). Aulan 001 alakatossa on luukku, josta tuli mineraalivillan ja mikrobivaurioon viittaavaa hajua käytävälle. Varastossa 006 alakattolevyt olivat auki. Näkyvissä oli paljasta mineraalivillaa, josta voi levitä mineraalivillakuituja sisäilmaan. Kellarin lattiassa esiintyi yleisesti hieman kohonneita pintakosteusarvoja.

5 5 Sisäilmatutkimus Kiratek Oy, kerros Ulkoseinissä esiintyi paikoin halkeamia ja osin pieniä lohkeamia. Selvimmin halkeamat olivat esillä liikuntasalissa 117 betonipalkkien ja muurattujen seinäosien liitoskohdissa. Liikuntasalissa myös tuloilmakanavien pääte-elimet olivat likaiset. Erityisopetustilassa 179 oli havaittavissa selvä mikrobivaurioon viittaava haju. Haju tuli pistorasiasta sekä väliseinän ja lattian liitoskohdasta. Itäsiiven tuulikaapissa 154, aulatiloissa 152, 165 ja niihin liittyvissä wc-tiloissa lattioissa on klinkkerilaatta. Laatat ovat monin paikoin irronneet alustasta ja osin ne ovat rikki. Wc: 158 lattianrajassa on halkeama, josta tuli ilmavirtaus sekä mikrobivaurioon viittaavaa hajua. Atk-luokkien 166 ja 167 lattioissa on koolattu puulattia. Lattianrajoista oli paikoin havaittavissa mikrobivaurioon viittaavaa hajua, vaikka lattian muovimatto on nostettu seinille. Tilassa 168 esiintyi mikrobivaurioon viittaava haju. Sähköläpiviennit ovat avoimet lattiassa ja katossa. Tila oli varastokäytössä. Tuulikaapin 1717 ulko-oven raitisilmaventtiilistä käy kova veto. Kylmä ilma laskee tuulikaapin lämpötilaa voimakkaasti ja aiheuttaa patteriin jäätymisvaaran. Opetustilan 153 ovessa on käyntivika. Luokan 153 tasopinnoilla on runsaasti tavaraa ja opetusmateriaali, jonka vuoksi tasopintojen siivoaminen on mahdotonta. Ruokasalin 148 lattiassa on pistorasia, jossa on paljon likaa ja roskia. Keittiön 132 lattian akryylipinnoitteessa on halkeama. Tuulikaapin 128 ovessa on tiivistevika, mikä aiheuttaa vetoa. Tuulikaapin ulkoseinän alaosassa on halkeama. Sähköpääkeskustilassa 130 esiintyy voimakas mikrobivaurioon viittaava haju. Haju tuli lattiasta kaapeliläpivientien kautta. Opettajien huoneen 138 lattianrajasta tuli lievä mikrobivaurioon viittaava haju, vaikka matto on nostettu seinille. Hajua ei tullut kaikista kohdista vaan ainoastaan niistä kohdista, joissa maton ja seinän/lattian liitos ei ollut tiivis. Työhuoneen 134 ja wc:n 141 sisäilmassa esiintyi lievä mikrobivaurioon viittaava haju. Aulassa 102 esiintyi lievä mikrobivaurioon viittaava haju. Haju voimistui kellarin porrashuonetta kohti mennessä. OPO-tilassa 110 esiintyi lievä mineraalivillapölyn haju ja tilan lämpötila oli alhainen. Tila soveltuisi paremmin varastokäyttöön. 2. kerros Käytävän katossa on käytetty mineraalivillaa sisältäviä akustiikkalevyjä. Levyt olivat ehjät. Käytävällä esiintyi hieman poikkeava muovinen haju. Käytävän lattian pintakosteusarvot olivat normaalilla tasolla. Toisessa kerroksessa ei havaittu merkittäviä rakenteellisia ilmavuotoja, eikä mikrobivaurioon viittaavia hajuja.

6 6 Sisäilmatutkimus Kiratek Oy, Kuva 1. Halkeama Wc:n 158 seinässä. Halkeaman kautta tuli ilmavirtaus, jossa esiintyi mikrobivaurioon viittaavaa hajua. Kuva 2. Atk-luokkien puulattioiden päälle on asennettu seinille nostettu muovimatto. Paikoin maton rajasta tuli mikrobivaurioon viittaavaa hajua. Kuva 3. Ulko-oven päällä raitisilmaventtiili, joka jäähdyttää tuulikaappia 171 voimakkaasti. Kuva 4. Halkeama liikuntasalin seinässä. Kuva 5. Keittiön lattian akryylipinnassa halkeama. Kuva 6. Ruokasalin lattian pistorasiakotelo on likainen.

7 7 Sisäilmatutkimus Kiratek Oy, Kuva 7. Kellarin musiikkiluokan alakatossa esiintyy voimakas mikrobivaurioon viittaava haju. Kuva 8. Sähköpääkeskuksessa kaapeliläpiviennit ovat epätiiviitä. Tilassa oli voimakas mikrobivaurioon viittaava haju. Kuva 9. Opettajien huoneen lattiamaton avonaisen sauman kautta tuli lievä mikrobivaurioon viittaava haju. 3.2 Sisäilmanäytteiden mikrobianalyysit Näyte Tila Aika Tulkinta 1. Tila 167, ATK 9.40 Viite mikrobilähteestä 2. Tila 179, erityisopetus Viite mikrobilähteestä 3. Tila 138, opettajainhuone Ei viitettä mikrobilähteestä 4. Tila 110, opinto-ohjaajan huone Ei viitettä mikrobilähteestä 5. Tila 011, viestintäkeskus Ei viitettä mikrobilähteestä 6. Tila 214, luokka Ei viitettä mikrobilähteestä 7. Tila 211, luokka Ei viitettä mikrobilähteestä 8. Tila 105, luokka Ei viitettä mikrobilähteestä Näytteiden 1 ja 2 tulokset olivat poikkeava sädesienten osalta. Tulokset ovat linjassa aistinvaraisten havaintojen kanssa. Sisäilmanäytteiden mikrobianalyysit on esitetty kokonaisuudessaan tämän raportin liitteessä 2 ja näytteenottokohdat liitteessä 1.

8 8 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Sisäilmatutkimus Kiratek Oy, Tehtyjen tutkimusten ja havaintojen perusteella rakennuksessa on paikallisia ongelmatiloja sisäilman laadun suhteen. Tarkastuksissa ei havaittu varsinaisia kosteus- ja homevaurioita vaan suurin osa havainnosta johtuu rakenteiden ilmavuodoista. Selviä ongelmatiloja ovat atk-luokat 166 ja 167, erityisopetustila 179 sekä kellarin tilat. Näihin tiloihin suositellaan tehtäväksi kuntotutkimuksia, joilla selvitetään sisäilmaongelman aiheuttaja. Lisäksi opettajien huoneen lattianrajojen tiiviyttä tulisi tarkastella tarkemmin. Ulkoseinissä havaittujen halkeamien syy ei ole varmuudella tiedossa, mutta suurin epäily kohdistuu vieressä olevan junaradan aiheuttamaan tärinään. 5. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 5.1 Korjaustoimenpiteet Ilmanvaihtokanaviston puhdistus ja järjestelmän tasapainottaminen, mikäli edellisestä puhdistuksesta on yli 5 vuotta. Sähköpääkeskuksen 130 lattian liitoskohtien ja kaapeliläpivientien tiivistäminen Keittiön lattian halkeaman paikkaaminen Ruokasalin pistorasian puhdistaminen ja tiivistäminen siten, etteivät roskat ja epäpuhtaudet pääse pistorasiakoteloon. Klinkkerilaattalattioiden uusiminen Rakenteiden halkeamien kartoitus ja paikkaaminen Ovien käyntivikojen korjaaminen Ulko-oven raitisilmaventtiilin tukkiminen ja korvausilman saannin varmistaminen muuta kautta (tuloilmakanava) tuulikaapissa 171. OPO-työtila on tiloiltaan jatkuvaan käyttötarkoitukseen hieman rujo. Tilan sisälämpötila vaihtelee voimakkaasti ulkoilman lämpötilan mukaan, koska tilan läpi kulkee iv-putket. Lisäksi putkista aiheutuu jonkin verran häiritsevää melua. OPO-tila suositellaan siirrettäväksi korvaavaan tilaan. Nykyinen tila voidaan ottaa esimerkiksi varastokäyttöön. 5.2 Jatkotutkimustarve Kellari Lattioiden ja ulkoseinien rakennekosteusmittaus ja rakenneselvitys. Kosteusmittausten perusteella määritetään lattiamattojen tutkimustarve (mikrobi, voc). Musiikkiluokassa ja aulassa esiintyvän hajuhaitan lähteen ja syyn selvittäminen. Selvitystyö vaatii alakattojen purkamista ainakin osittain. 1. Kerros Koolattujen puulattioiden tutkiminen atk-luokissa 166 ja 167. Erityisopetustilan väli- ja ulkoseinien sekä lattioiden rakennetutkimus. Opettajien huoneen lattianrajojen tiiviyden tarkastus ja lattian ja seinien liitoskohtien rakennetutkimus. 2. Kerros Käytävän muovimaisen hajulähteen selvitys (lattiamaton VOC-analyysi)

9 9 6. LIITTEET Sisäilmatutkimus Kiratek Oy, Liite 1 Pohjapiirustukset 3 sivua Liite 2 Sisäilmanäytteiden mikrobitulokset MIK3569/13 5 sivua Kiratek OY vastaa antamastaan lausunnosta konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 1995). Kiratek Oy Jaakko Niskanen, RI

10

11

12

13 Kiratek Oy, Mikrobilaboratorio MIK3569/13 MIKROBITUTKIMUS SISÄILMANÄYTTEET Koulutie Vihanti Hanke 6960

14 2 (5) Mikrobianalyysi, sisäilma MIK3569/13 Kiratek Oy, Raahen kaupunki/ Tilahallinta Olli Silvennoinen PL 62 (Varikkotie 3) Raahe Kohde:, Koulutie 6, Vihanti. Hanke Näytteenottaja: Jukka Räisänen, Kiratek Oy Näytteenottopäivä: Analyysit Ilmanäytteet Ilmanäytteen avulla saadaan tietoa tilojen hetkellisestä sisäilman mikrobipitoisuudesta. Mikrobitutkimukset suoritettiin akkreditoidusti Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hyväksymän Asumisterveysohjeen 2003 ja Asumisterveysoppaan 2009 mukaisella viljelymenetelmällä. Ilmanäytteet kerättiin Andersen-6-vaihe-keräimellä suoraan kasvatusalustoille. Homeet määritettiin 2 % mallasuuteagarilta ja bakteerit tryptoni-hiivauute-glukoosi (THG)-agarilta. Mikrobien ravintoalustat kasvatettiin +25 C:ssa 7 14 vrk ja mikrobit tunnistettiin pesäkeulkonäön ja valomikroskoopissa havaittujen rakenteiden perusteella. Ilmanäytteen mikrobipitoisuus ilmoitetaan pesäkkeitä muodostavina yksikköinä kuutiometrissä ilmaa pmy/m 3 (= cfu/m 3 ). Tulosten tulkinta ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näyte Tila Aika Tulkinta 1. Tila 167, ATK 9.40 Viite mikrobilähteestä 2. Tila 179, erityisopetus Viite mikrobilähteestä 3. Tila 138, opettajainhuone Ei viitettä mikrobilähteestä 4. Tila 110, opinto-ohjaajan huone Ei viitettä mikrobilähteestä 5. Tila 011, viestintäkeskus Ei viitettä mikrobilähteestä 6. Tila 214, luokka Ei viitettä mikrobilähteestä 7. Tila 211, luokka Ei viitettä mikrobilähteestä 8. Tila 105, luokka Ei viitettä mikrobilähteestä Tulos kertoo hetkellisestä sisäilman laadusta eikä tavanomainen tulos täysin poissulje mahdollista sisäilmaongelman aiheuttajaa. Mikrobilähde ei välttämättä tarkoita sisäilmaongelmaa. Ulkoilman lämpötila mittauspäivänä oli -6 C ja sää pilvinen. Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty

15 3 (5) Mikrobianalyysi, sisäilma MIK3569/13 Kiratek Oy, Tulokset Näyte Sieni-itiöt pmy/m 3 2 % Mallasuuteagar Bakteerit pmy/m 3 THG-agar 1 Yhteensä 0 Yhteensä 36 aktinobakteerit* 12 muut bakteerit 24 2 Yhteensä 0 Yhteensä 44 aktinobakteerit* 16 muut bakteerit 28 3 Yhteensä 2 Yhteensä 14 steriilit 2 4 Yhteensä 0 Yhteensä 12 5 Yhteensä 0 Yhteensä Yhteensä 0 Yhteensä 12 7 Yhteensä 0 Yhteensä 14 8 Yhteensä 0 Yhteensä 0 määritysraja 2 pmy/m 3, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi Kiratek OY vastaa antamastaan lausunnosta konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 1995). Kiratek Oy Virpi Lämsä Irmeli Heikkinen Tutkija, FT Toimialavastaava, FK Mikrobitutkimukset Sisäilma- ja mikrobitutkimukset gsm gsm Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty

16 4 (5) Mikrobianalyysi, sisäilma MIK3569/13 Kiratek Oy, LIITE: Mikrobien sisäilmanäytteet ja niiden tulkinta 1. YLEISTÄ Sisäilmamittaukset ovat luotettavimmillaan talviaikana maan ollessa jäässä ja/tai lumen peitossa, jolloin ulkoilman mikrobipitoisuudet ovat pienimmillään. Sulan maan aikana otettu ilmanäyte edellyttää ulkoilman vertailunäytettä, mihin sisäilman mikrobipitoisuutta ja lajistoa verrataan. Silloin on tavallista, että ulkoilman mikrobimäärät ovat suurempia kuin sisäilman pitoisuudet. Yleisimmät sisäilman sieni-itiölajit ovat Penicillium, Cladosporium, Aspergillus sekä hiivat. Näytteen kohonnut mikrobipitoisuus, poikkeava lajisto tai kosteusvauriolajien esiintyminen voivat johtua myös kiinteistön käytöstä tai sijainnista, kuten polttopuiden, vihannesten ja mullan käsittelystä, huonekasveista tai maaseutumaisesta ympäristöstä (STM Asumisterveysohje, 2003). Näytteissä voi esiintyä satunnaisia kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja ilman sisäilmaongelmaa tai rakenteiden vauriota, mutta Stachybotrys, Fusarium ja Chaetomium itiöiden esiintyminen luokitellaan aina poikkeavaksi havainnoksi. Tavanomainen tulos ei täysin poista mikrobivaurion mahdollisuutta, koska sieni-itiöt eivät aina kulkeudu sisäilmaan rakenteista, vaikka niiden erittämät yhdisteet voivat aiheuttaa poikkeavaa hajua tiloihin. Haju voi kulkeutua tiloihin ilmavirtojen mukana myös kauempana sijaitsevasta vauriosta. Mikrobien määrä myös vaihtelee olosuhteiden ja ajanjakson mukaan, joten näyte antaa tiedon tutkittavan tilan mikrobipitoisuudesta vain mittaushetkellä. Mikrobitulokset ovat aina vain yksi osa kiinteistön kokonaistutkimusta, jonka perusteella tehdään tarvittavat johtopäätökset. Jatkotutkimuksiin voi toisinaan olla tarvetta, vaikka mikrobitulokset ovat tavanomaiset etenkin, jos tiloissa havaitaan poikkeavaa hajua tai tilojen käyttäjillä esiintyy lisääntyneitä, mahdollisesti sisäilmaongelmaan viittaavia oireita. Mikrobien lisäksi myös muut tekijät voivat aiheuttavat sisäilmaongelmia, kuten ilmanvaihdon toiminnan puutteet, materiaaleista erittyvät yhdisteet sekä sisäilman mineraalivillakuidut. 1.1 Vertailuarvot Sisäilman mikrobiologisen laadun tulkinnassa käytetään kohdekohtaisia vertailuarvoja. Asuinhuoneistot Asuinhuoneistossa talviaikana otettujen ilmanäytteiden tuloksia voidaan pitää tavanomaisina, jos sieni-itiöiden kokonaispitoisuus on alle 100 pmy/m 3 ja bakteeripitoisuus alle 4500 pmy/m 3. Lisäksi huomioidaan sienilajisto, ovatko lajit tavanomaisia. Aktinobakteerien (=Streptomyces, sädesienet) pitoisuus yli 10 pmy/m 3 luokitellaan terveyshaitaksi. Sulan maan aikana otetun ilmanäytteen mikrobipitoisuutta ja sienilajistoa verrataan ulkoilmanäytteen mikrobipitoisuuteen ja sienilajistoon. Asumisterveysohje, Sosiaali- ja terveysministeriö, Toimistotilat Toimistotilojen sisäilmanäytteen tulos viittaa epätavanomaiseen mikrobilähteeseen, jos sieniitiöpitoisuus on yli 50 pmy/m 3 ja bakteeripitoisuus yli 600 pmy/m 3. Myös yli 15 pmy/m 3 sieniitiöpitoisuus ja yli 300 pmy/m 3 bakteeripitoisuus voivat vaatia lisätutkimuksia, jos muiden tekijöiden perusteella niihin on aihetta. Toimiston sisäilmaston tutkiminen, Työterveyslaitos Satunnaisten kosteusvaurioon viittaavien mikrobien (Liitetaulukko 1.) esiintyminen sisäilmanäytteessä on normaalia. Aktinobakteerien pitoisuus yli 5 pmy/m 3 luokitellaan poikkeavaksi tulokseksi. (Salonen H. et al. 2007). Koulurakennukset Asumisterveysoppaan mikrobiologinen osuus ei sovellu sellaisenaan koulurakennuksille, koska kiinteistöjen koko, niiden käyttö sekä rakennus- ja talotekniset ratkaisut ovat erilaiset. Koulujen sisäilmatutkimusten tulokset tulkitaan ensisijaisesti Kansanterveyslaitoksen oppaan Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot, Meklin T. et al. Julkaisu C 9/2007 mukaisesti. Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty

17 5 (5) Mikrobianalyysi, sisäilma MIK3569/13 Kiratek Oy, MIKROBILAJISTO Liitetaulukko 1. Alla olevassa taulukossa on esitetty esimerkkejä sisäilmassa esiintyvistä sienisuvuista ja ryhmistä, sekä niiden merkityksestä sisäilmassa. kosteusvaurioon viittaavia ja mahdollisesti toksiineja tuottavia mikrobeja kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja mikrobeja, joiden merkitys on toistaiseksi avoin tavanomaisia mikrobeja Acremonium A. penicillioides/a. restrictus Absidia Alternaria A. fumigatus Eurotium A. flavus Aspergillus A. ochraceus Exophiala A. niger Beauveria A. sydowii Oidiodendron A. ustus Cladosporium A. terreus Geomyces Aureobasidium Geotrichum A. versicolor Phialophora basidiomykeetit Penicillium Chaetomium Scopulariopsis Botrytis hiivat Fusarium Sporobolomyces Chrysonilia steriilit Paecilomyces Sphaeropsidales (Phoma) Chrysosporium Sporothrix Stachybotrys/ Memnoniella Tritirachium/ Engyodontium Mucor muut sienet Aktinobakteerit (Streptomyces) Ulocladium Rhinocladiella punaiset hiivat Trichoderma Wallemia Rhizopus A= Aspergillus 3. TERVEYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mikrobitulosten perusteella ei voida vetää suoraa johtopäätöstä tilojen sisäilmaongelmaan tai käyttäjien oireisiin. Sisäilmaongelmien riski arvioidaan riskianalyysillä asteikolla: ei riskiä, vähäinen, kohtalainen, suuri tai erittäin suuri riski. Arvioinnissa huomioidaan tulosten lisäksi tiloissa vietettävä aika, ilmanvaihdon toimivuus, mahdollinen vaurion pinta-ala ja missä määrin mikrobien itiöt tai niiden aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat sisäilmaan. Terveydensuojelulaissa terveyshaitalla tarkoitetaan muun muassa elinympäristössä olevasta tekijästä tai olosuhteesta johtuvaa sairautta tai sen oiretta (STM Asumisterveysohje, 2003). Mikrobien esiintyminen sisäilmassa voi muodostaa terveysriskin. Terveyshaitan voimakkuus riippuu havaitusta mikrobimäärästä ja lajistosta, mikrobien erittämistä yhdisteistä sekä yksilöllisestä herkkyydestä. 4. KIRJALLISUUS Meklin T., Putus T., Hyvärinen A., Haverinen-Shaughnessy U., Lignell U., Nevalainen A. (2008). Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot. Opas ongelmien selvittämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 2/2008. ISBN (print). Salonen H., Lappalainen S., Pasanen A-L., Riuttala H., Lindroos O., Harju R., Reijula K. (2007). Salonen H. et al. Athmospheric Environment, 41: Sosiaali- ja terveysministeriö (2003). Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. ISBN Työterveyslaitos (2011). Toimiston sisäilmaston tutkiminen. Työterveyslaitoksen oppaita. ISBN Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty