KYLMÄLÄN OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 Kirkkonummen kunta KYLMÄLÄN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 62 ja 63) 1. Yleistä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sisältää pääpiirteissään suunniteltavan alueen kuvauksen, alustavat tavoitteet, nykyisen suunnittelutilanteen, selvitettävät vaikutukset sekä osalliset. OAS on luettavissa kunnan kotisivuilla osoitteessa -> Palvelut -> Kaavat, tontit ja mittaus -> Kaavoitus -> Osallistumis- ja arviointisuunnitelmia VAIKUTUSALUE Vihti Espoo Siuntio KIRKKONUMMI Kuva 1. Suunnittelualueen ja vaikutusalueen rajaukset

2 2 2. Suunnittelualue, tehtävän määrittely ja tavoitteet Suunnittelualueena oleva Kylmälän osayleiskaava-alue sijaitsee Pohjois-Kirkkonummella. Se käsittää Kylmälän kylän ydinalueen sekä Sjökullan, Kurkiston ja Toukolahden alueet. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Veikkolan ja Kalljärven rannan kaava-alueisiin, idässä Haapajärven kylään ja sen maanviljelysalueeseen, kaakossa Lapinkylän osayleiskaava-alueeseen, etelässä Kylmälän kylän etelärajaan, lounaassa Petäjärven vesialueeseen sekä lännessä ja luoteessa Vihdin kunnan rajaan (kuva 1). Kaava-alueen pinta-ala on n. 15,3 km 2. Alueella asuu pysyvästi noin 730 asukasta (toukokuu2008). Asuinrakennuksiksi luokiteltuja rakennuksia on noin 290 kpl ja vapaa-ajan asunnoiksi luokiteltuja rakennuksia on noin 260 kpl. Alueella on myös maatalouden harjoittamiseen liittyvää rakentamista ja mm. hevostiloja. Kaavoituksen aloittaminen perustuu hyväksyttyyn kaavoitusohjelmaan vuosille Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat seuraavat yleis- ja erityistavoitteet: Toimiva aluerakenne - otettava huomioon haja-asutusalueiden elinkeinot ja maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita - selvitettävä maaseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä kyläverkoston kehittämiseen liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä, palvelujen saatavuutta, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä ympäristöarvojen säilymistä. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja on suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät - otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja Helsingin seudun erityiskysymykset - Helsingin seudulla luodaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle, joukkoliikenteelle sekä hyvälle elinympäristölle.

3 Maakunnalliset tavoitteet Kylmälä kuuluu osana maakunnalliseen kyläverkostoon, joka on kokonaisuudessaan osoitettu Uudenmaan maakuntakaavassa kyläaluemerkinnällä. Merkinnällä osoitetaan kylät, joiden suunnittelutavoitteena on haja-asutusluonteiden lisärakentamisen ohjaaminen kyläalueille, edellytysten luominen palveluiden säilymiselle ja yhteisen vesihuollon järjestämiselle sekä omaehtoisen kehittämistoiminnan tukeminen. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tuettava asumisen ohella alueen luonteeseen soveltuvan elinkeinotoiminnan sijoittumista sekä parannettava kylän elinvoimaisuuden edellytyksiä, varmistettava kylien liikenneyhteydet päätieverkkoon ja selvitettävä yhteisen vesihuollon toteuttamismahdollisuudet. Täydennysrakentamisessa on hyödynnettävä ensisijaisesti olemassa olevaa infrastruktuuria. Täydennysrakentamista ja muuta alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset erityispiirteet. 2.3 Kunnan tavoitteet Maankäytön ohjauksen tavoitteena on eheyttää kylärakennetta, ohjata asuminen sille sopiviin paikkoihin sekä osoittaa riittävät virkistysalueet ja johdonmukaiset ulkoilu- ja ratsastusreitit. Samalla tutkitaan liikenneturvallisuuden ja joukkoliikenteen parantamismahdollisuuksia ja selvitetään alueen palvelutarve, kuten mm. vesihuolto. Kirkkonummen kunta- ja palvelustrategiassa määriteltyjä päämääriä ja niiden kriittisiä menestystekijöitä koko kunnan osalta ovat: 1. Tasapainoinen väestönkasvu ja rakenne 2. Seudullisesti kilpailukykyiset kaupalliset palvelut ja työpaikkaomavaraisuuden kehitystä tukeva elinkeinorakenne 3. Kehittyvät seudulliset yhteistyömallit ja -verkostot - Kunnan strategioita palveleva, tasapainoinen ja oikea-aikainen maankäytön toteutuminen - Monipuolinen asuntokanta - Toimiva palvelurakenne kuntakeskuksessa ja muissa taajamissa - Elinkeinorakenteen monipuolistamista tukevien yritystoimintaalueiden kehittäminen - Korkea työllisyysaste - Seudullisen yhteistyökulttuurin ja verkostojen kehittäminen kaikilla kuntaorganisaation tasoilla - Kaavoitus-, liikenne-, palvelu- ja elinkeinoyhteistyön kehittäminen osana Helsingin seudun työssäkäyntialuetta 4. Väestön hyvä elämä - Ehkäisevän työn ja väestön hyvinvoinnin edistäminen kunnan eri toimissa - Hyvinvointia edistävä ja turvallinen ympäristö - Hyvät sekä sisäiset että ulkoiset liikenneyhteydet - Eheä yhdyskuntarakenne - Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen Kriittiset menestystekijät sisältävät mm. seuraavia alatavoitteita: Kunta hyödyntää olemassa olevia julkisia liikenneyhteyksiä ja valmiiksi rakennettua muuta infrastruktuuria. Hyvällä tie- ja kevyen liikenteen verkolla, liikennesuunnittelulla sekä kehittämällä joukkoliikennettä vaikutetaan väestön turvalliseen elämään. Kirkkonummen yleiskaava 2020 mahdollistaa eheän yhdyskuntarakenteen toteuttamisen. Tarkoituksenmukaisella yhdyskuntarakenteen tiivistämisellä toteutetaan kestävän kehityksen mukaisia periaatteita, kuten liikkumisen helppoutta ja palvelujen saatavuuden parantamista. Asuinympäristöt rakennetaan siten, että ne tukevat eheää yhdyskuntarakennetta.

4 4 Maankäytönsuunnittelussa otetaan tulevaisuudessakin huomioon luonnonarvojen, kulttuurimaiseman ja paikallisen rakennuskulttuurin säilyttäminen. Kirkkonummen omaleimaisuutta maaseutukuntana varjellaan osana kunnan identiteettiä. Kirkkonummen kunnan vuonna 2006 hyväksytty visio on: Kirkkonummi on turvallinen, luonnoltaan monipuolinen, hyvien palvelujen kunta lähellä pääkaupunkia. Rakennamme tulevaisuutta osaavien kuntalaisten, kehittyvän yritystoiminnan ja yhteistyön varaan. 3. Tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat 3.1 Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu kyläalueeksi. Lisäksi Hepari-järvi ja sen ja Petäjärven välinen kannas on osoitettu luonnonsuojelualueeksi ja Sjökullantie (11233) Kylmäläntien (11231) risteykseen saakka yhdystienä. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee pohjavesialue. Suunnittelualueen itäreunalle ja -puolelle jää Haapajärven kulttuurimaisema-alue, joka on osoitettu merkinnällä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Suunnittelualueen lounaispuolella sijaitsee kallioalue, joka on osoitettu merkinnällä arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma. Kuva 2. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta, hyväksytty maakuntavaltuustossa , vahvistettu ympäristöministeriössä Lähde: Uudenmaan liitto.

5 5 3.2 Kirkkonummen yleiskaava 2020 Kunnan lainvoimaisessa yleiskaavassa 2020 (kuva 3) osayleiskaavan alue on osoitettu pääasiassa kyläkeskuksen alueeksi (AT) ja maaseutumaiseksi asuntoalueeksi (A-1). Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY), maatalousalueita (MT), maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (M), maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on ulkoilun ohjaustarvetta ja/tai ympäristöarvoja (MU) sekä luonnonsuojelualueita (SL ja SL/v). Vesistöt on osoitettu vesialueina (W) tai luonnonsuojelualueina (SL/v). Yleiskaavan AT-aluetta koskevassa määräyksessä todetaan, että alueelle tulee laatia osayleiskaava. Kuva 3. Ote Kirkkonummen yleiskaavasta AT Kyläkeskuksen alue. Område för bycentrum. A-1 Maaseutumainen asuntoalue. Landsbygdsmässigt bostadsområde. PY Julkisten palvelujen ja hallinnon alue. MT M Område för offentlig service och förvaltning. Maatalousalue. Jordbruksområde. Maa- ja metsätalousvaltainen alue.

6 6 Jord- och skogsbruksdominerat område. SL Luonnonsuojelualue. Naturskyddsområde. MU VR Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta ja/ tai ympäristöarvoja. Jord- och skogsbruksdominerat område med behov att styra friluftslivet och/ eller miljövården. Retkeily- ja ulkoilualue. Frilufts- och strövområde. SL/v W pv-3 Luonnonsuojelualue, alue on varattu kokonaan tai osittain valtion tarpeisiin. Naturskyddsområde, område har reserverats helt eller delvis för statens behov. Vesialue / Vattenområde Muu pohjavesialue. Annat grundvattenområde Osayleiskaava Alueella on ollut aikoinaan voimassa Kirkkonummen kunnanhallituksen hyväksymä osayleiskaava vuodelta 1983 (päivätty , ja ). Kaava on kumoutunut koko kunnan yleiskaavan vahvistamisen myötä Asemakaavoitus Alueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. 3.5 Muut tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Kirkkonummen tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma (Kirkkonummen kunta ja tiehallinto 2008) Kirkkonummen kaavoituskatsaus Kirkkonummen kunta- ja palvelustrategia (2006) Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi (LUSK 1993) Kirkkonummen rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema (Sigbritt Backman 1992) Kirkkonummen historialliset tiet (Maunu Häyrynen 1987) 3.6 Laadittavat selvitykset Liikenneverkkoselvitys Luontoselvitys Uhanalaisten eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen kartoitus *) Maisemaselvitys Esihistoriallisen ja historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi Konsulttityönä Konsulttityönä Konsulttityönä Toimistotyönä kaavan laatimisen yhteydessä Konsulttityönä *) EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit Selvitykset ulotetaan riittävälle etäisyydelle suunnittelualueen rajauksen ulkopuolelle.

7 7 4. Suunnitteluprosessi ja aikataulu I Osayleiskaavan ohjelmointi ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen helmikuu 2008 kesäkuu 2008 aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen II Lähtökohdat, selvitykset ja haastattelut huhtikuu 2008 joulukuu 2008 perustietojen kokoaminen ja perusselvitysten tekeminen osa-alueiden teemat III - IV Osayleiskaavaluonnoksen valmistelu lokakuu 2008 maaliskuu 2009 osayleiskaavaluonnoksen laatiminen perusselvitysten mahdollinen täydentäminen huhtikuu 2009 joulukuu 2009 osayleiskaavaluonnoksen käsittely yhdyskuntatekniikan lautakunnassa osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolo kaavaluonnoksen esittely- ja asukastilaisuus lausuntojen ja mielipiteiden käsittely V - VI Osayleiskaavaehdotuksen valmistelu lokakuu 2009 maaliskuu 2010 kaavaluonnoksen tarkistaminen ja muokkaaminen ehdotukseksi huhtikuu 2010 joulukuu 2010 osayleiskaavaehdotuksen käsittely yhdyskuntatekniikan lautakunnassa osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolo kaavaehdotuksen esittely- ja asukastilaisuus lausuntojen ja mielipiteiden käsittely viranomaisneuvottelu VII Osayleiskaavan hyväksymismenettely vuosi 2011 mahdolliset tarkistukset ja muutokset kaavaehdotukseen yhdyskuntatekniikan lautakunnan ja kunnanhallituksen käsittely sekä valtuuston hyväksymispäätös 5. Selvitettävät vaikutukset Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä selvitetään kaavan toteutuksen ympäristövaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain ja asetuksen edellyttämällä tavalla. MRL 9 mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko

8 8 siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Jos yleis- tai asemakaavan maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitetut olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen kunnan alueelle, kaavan vaikutuksia selvitettäessä tulee olla tarpeellisessa määrin yhteydessä tähän kuntaan. Vaikutustenarvioinnit ulotetaan riittävälle etäisyydelle suunnittelualueen rajauksen ulkopuolelle. Kyseisellä vaikutusalueella korostuvat erityisesti yhteydet Veikkolan suuntaan. MRA 1 perusteella selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät, välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Liikenteen vaikutusten yhteydessä selvitetään myös vaikutukset joukkoliikenteeseen. Tässä hankkeessa keskeisimpiä vaikutuksia ovat alustavasti mm: maankäytön ja rakentamisen vaikutus ulkoilu- ja virkistysreitteihin ja alueisiin sekä ekologisiin yhteyksiin maankäytön ja rakentamisen vaikutus vesistöjen tilaan ja niiden vedenlaatuun valitun kaavaratkaisun vaikutukset palveluihin ja elinkeinoelämään Pohjois-Kirkkonummella mahdollisesti lisääntyvän liikenteen hyöty- ja häiriövaikutukset maisemaan, ja erityisesti kulttuurimaisemaan, kohdistuvat muutokset ja niiden merkitys Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse Natura 2000 verkoston alueita. Erillisen Natura-arvioinnin tarvetta ei siten ole. Kaavan vaikutusalue on esitetty sivun 1 kartassa. Kyseisellä vaikutusalueella ovat erityisesti yhteydet Veikkolan suuntaan keskeisiä. 6. Vaikutusten arviointimenetelmät Ympäristövaikutuksia arvioidaan aikaisemmissa suunnitteluvaiheessa laadittujen sekä tuotettavien selvitysten ja muun materiaalin pohjalta. Lisäksi vaikutuksia arvioidaan viranomaisyhteistyön, asukastilaisuuksien sekä mm. kyselyjen ja mahdollisten haastattelujen avulla. Kaavoitukseen sisältyy palautteiden kerääminen, analysointi ja vastineiden muodostaminen saatuun palautteeseen. Oleellista on, että kaavoitusta peilataan eri laadintavaiheissa esitettyihin tavoitteisiin. 7. Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisesti suunnittelun alkuvaiheessa määritellään osalliset ja lausunnonantajat. Tällaisia ovat mm. seuraavat tahot: Maanomistajat ja asukkaat kunnan asukkaat alueen maanomistajat

9 9 Kunnan hallintokunnat/viranhaltijat tontti- ja mittauspalvelut rakennusvalvonta liikenne ympäristönsuojelu Espoon seudun ympäristöterveys vesihuoltolaitos terveystoimi opetustoimi liikuntatoimi kulttuuritoimi elinkeinotoimi Viranomaiset ja naapurikunnat Uudenmaan liitto Uudenmaan ympäristökeskus Tiehallinto / Uudenmaan Tiepiiri Museovirasto; Arkeologian osasto Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Espoon kaupunki Siuntion kunta Vihdin kunta Yhdistykset ja järjestöt Pohjois-Kirkkonummi yhdistys / Föreningen för Norra Kyrkslätt Kirkkonummen ympäristöyhdistys r.y. Kyrklätts Natur och Miljö r.f. Kirkkonummen yrittäjät r.y. Kirkkonummen Veikkolan vesiensuojeluyhdistys KRIVES ry. Uudenmaan riistanhoitopiiri Kirkkonummen riistanhoitoyhdistys Metsäkeskus Rannikko / Kustens skogscentral Paikalliset metsänhoitoyhdistykset Maataloustuottajien yhdistykset Veikkolan kyläyhdistys ry. Kyrklätts Hembygdsförening Kirkkonummen pienkiinteistöyhdistys r.y. Norra Kyrkslätts Ungdomsföreningen Veikkolan Veikot Alueen muut urheiluseurat Muut osalliset YTV Liikenne YTV jätehuolto SITA Finland Oy Ab Linja-autoliitto Oy Pohjolan Liikenne Ab Metsähovin radiotutkimusasema, observatorio ja geodeettinen tutkimusasema (TKK:n radiolaboratorio, Helsingin yliopisto sekä Geodeettinen laitos) Eerikinkartanon johtokunta Kylmälän kalastuskunta/osakaskunta Tiehoitokunnat 8. Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavoitustyö järjestetään siten, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla, yrityksillä ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tiedotustilaisuuksia järjestetään osayleiskaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtäville panon yhteydessä. Työn kuluessa järjestetään tarpeen mukaan tiedotus- ja neuvottelutilaisuuksia osallisten kanssa. Kunnan viranhaltijoiden kesken järjestetään tarvittavat neuvottelut. Suunnitteluhankkeen aikana pidetään vähintään kaksi viranomaisneuvottelua (MRL 66 ja MRA 18 ). Näissä käsitellään mm. kaavahankkeen valmistelua, tavoitteiden asettelua, selvitystarpeita ja kaavan etenemistä sekä muita esiin tulevia kysymyksiä. Luonnosten ja ehdotusten nähtäville asettamisen yhteydessä on mahdollista tuoda esille mielipiteitä sekä tehdä huomautuksia ja muistutuksia. Kunnanvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollisuus valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen.

10 10 9. Tiedottaminen Kaavahanketta koskevat lehti-ilmoitukset julkaistaan kunnan virallisissa ilmoituslehdissä, jotka ovat Länsiväylä ja Västra Nyland. Lisäksi kunnan internet-kotisivuilla ( tiedotetaan kaavoituksesta. Kaavoituksen vireille tulosta tiedotetaan ainakin edellä mainituissa lehdissä ja kunnan kotisivuilla, lisäksi kirjeellä maanomistajille ja tarvittaessa naapureille. Ulkopaikkakuntalaisia maanomistajia informoidaan sen mukaan, miten heidän osoitteensa ovat kunnan tiedossa. Kaavan asettamisesta nähtäville ja hyväksymistä koskevasta päätöksestä tiedotetaan julkisesti sekä lähetetään tieto niille kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet. Aikataulukaaviosta ilmenevät kaavan esittely- ja asukastilaisuuksien alustavat ajankohdat. Tilaisuuksista tiedotetaan tarkemmin niiden tullessa ajankohtaisiksi. 10. Yhteystiedot Suunnitteluaineistoon voi tutustua kaavan valmistelun aikana kunnan kaavoitustoimistossa, osoitteessa: Asematie 3B, 2. krs., Kirkkonummi Palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi toimittaa osoitteeseen: Kirkkonummen kunta / Kaavoitusyksikkö PL 20, Kirkkonummi Lisätietoja kaavahankkeesta antavat: Kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen Puh. (09)