ASEMAKAAVASELOSTUS UKKOPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 ASEMAKAAVASELOSTUS UKKOPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS

2 ASEMAKAAVASELOSTUS Dnro 1295/ /2016 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI UKKOPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE PÄIVÄTTYÄ ASEMA- KAAVAKARTTAA KAAVANRO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutos Muodostuu: Tonttijako Kourula 63, puisto- ja katualuetta, urheilu- ja virkistyspalvelualue, leikkikenttä sekä yleinen pysäköintialue Lentokenttä 25, osa puolustusvoimien aluetta Kourula 63, kortteli 27, virkistys- ja katualuetta. Lentokenttä 25, puolustusvoimien aluetta. Lentokenttä 23 ja KOURULA 63 kaupunginosissa olevan Ihalaisen kylän 418 tila 6:4 Muodostuu Kourula 63, korttelin 27 tontit 1-8 Kaupunginosan rajan siirto. Kaavanlaatija Kaavasuunnittelija Niina Seppäläinen puh Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori puh Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä puh sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos on pidetty nähtävillä Hyväksytty KV..2018

3 3/ Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee Kourulan ja Lentokentän kaupunginosissa, noin 3 km Lappeenrannan ydinkeskustasta länteen. Alue rajautuu pohjoisessa Katajakatuun, lännessä Kuusitiehen, etelässä alueen raja sijoittuu Kuusitien kääntöpaikan eteläpuolelle ja idässä raja noudattaa kiinteistörajaa. Suunnittelualueen sijainti ja aluerajaus on esitetty alla olevalla kartalla. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa uuden päiväkotikoulun rakentaminen Kourulan Ukkopuiston alueelle. Uudisrakennukseen sijoittuvat alueen päiväkoti, esikoulu sekä koulu 1. ja 2. luokkalaisille. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on myös mahdollistaa rivitalo- ja erillispientaloalueen rakentaminen alueelle.

4 4/ Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavamuutosaluetta koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Luonnonympäristö ja maisema Väestö, työpaikat ja palvelut Ympäristön häiriö ja riskitekijät Maanomistus Suunnittelutilanne Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tausta ja tavoitteet Osallistuminen ja yhteistyö Suunnitteluvaiheet Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun alustavat luonnosvaihtoehdot Asemakaavan luonnosvaihtoehdot (MRA 30 :n mukainen kuuleminen) Asemakaavaehdotus ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Virkistysalueet Muut alueet Yhdyskuntatekninen huolto ja väestönsuojelu Ympäristön häiriötekijät Luonnonympäristö Kulttuuriympäristö Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Ekologiset vaikutukset Vaikutukset maisemaan Vaikutukset maa ja kallioperään Vaikutukset kasvi ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen Vaikutukset pinta ja pohjavesiin... 39

5 5/ Vaikutukset viheryhteyksiin Vaikutukset luontokohteisiin Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Vaikutukset väistötiloihin Aluetaloudelliset vaikutukset Vaikutukset infraverkon rakentamiskustannuksiin Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset liikenneverkkoon Vaikutukset liikennemääriin, liikenteen toimivuuteen ja liikenneturvallisuuteen Vaikutukset liikennemeluun Pysäköintiratkaisut Vaikutukset kevyeen liikenteeseen ja joukkoliikenteeseen Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset palvelujen saatavuuteen Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Lapsivaikutusten arviointi Ulkoilureitistöt ja virkistysalueet Kulttuuriset vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset rakennuksiin ja rakenteisiin sekä yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin Vaikutukset kaupunkikuvaan Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin Vaikutukset seudullisten suunnitelmien ja yleiskaavan toteutumiseen VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan hyväksyminen... 53

6 6/ Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Havainnepiirros 3. MRA 30 :n ja MRA 27 :n kuulemisissa saatu palaute ja sen huomioiminen a. Luettelo osallisista, joita on kuultu kirjeitse. b. MRA 30 :n kuulemisessa ( ) saadut lausunnot ja mielipiteet. c. Kaavanlaatijan vastineet MRA 30 :n kuulemisessa saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. d. Kaavaluonnoskartat ja havainnekuvat e. Kaavaehdotuskartta, havainnekuva sekä asemakaavan kuvaus ja vaikutusten arviointi f. MRA 27 :n kuulemisessa saadut lausunnot ja muistutukset sekä kaavanlaatijan vastine (lisätään kuulemisen jälkeen, mikäli lausuntoja tai muistutuksia tulee) 4. Asemakaavan seurantalomake 5. Tonttikartta 6. Luontoselvitys, Pöyry Finland Oy Asukastilaisuudessa esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi 8. Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 9. Muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy Lapsivaikutusten arviointi 11. Asemakaavakartta Luettelo muista kaavamuutosaluetta koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Asemakaavamuutoksen meluselvitys, Kourulan päiväkoti, Ramboll Finland Oy Pöyry Finland Oy: Lappeenrannan kaupunki, Keskiosan osayleiskaava, luontoselvitys, Trafix Oy: Lappeenrannan liikenne-ennuste, Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava, Tmi Lauri Putkonen/ Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy: Lappeenrannan keskustan osayleiskaava, rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, Lappeenrannan seudun ympäristötoimen alueen meluselvitys (Ramboll ) Lappeenranta. Keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi Mikroliitti Oy. Lappeenranta. Keskustaajaman osayleiskaava-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi Mikroliitti Oy.

7 7/53 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos perustuu Lappeenrannan kaupunginvaltuuston tekemään länsialueen palveluverkkopäätökseen. Päätöksen mukaan Kourulan-Kuusimäen alueelle sijoitetaan päiväkotikoulu, johon sijoittuvat päiväkoti, esiopetus sekä koulu 1. ja 2. luokille. Olemassa olevat päiväkodin ja koulun rakennukset puretaan. Asemakaavamuutoksesta järjestettiin asukastilaisuus , jolloin asukkailla oli mahdollisuus ehdottaa uuden päiväkotikoulun sijoituspaikkoja. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta Etelä-Saimaassa sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. OAS pidetään MRL:n 62 :n ja 63 :n mukaisesti nähtävillä alkaen kaavaprosessin ajan. Asemakaavasta laadittiin kaksi pääluonnosvaihtoehtoa, joissa molemmissa uudisrakennukseen sijoittuvat päiväkoti, esikoulu sekä koulu 1. ja 2. luokkalaisille. Vaihtoehdossa 1a ja b päiväkotikoulu sijoittui Kourulan aluekeskukseen ja vaihtoehdossa 2 Ukkopuiston alueelle. MRA 30 :n mukaisen luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana kaavaluonnoksista pyydettiin lausunnot suunnittelussa osallisena olevilta viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Myös muilla osallisilla oli mahdollisuus antaa kaavasta mielipide. Asemakaavasta saatiin 16 lausuntoa ja 23 mielipidettä. Mielipiteissä nähtiin tärkeänä, että koululaiset voivat jatkaa nykyisen koulun tiloissa eikä väistötiloja tarvita, ja että hanke voidaan toteuttaa nopeasti. Myös palloiluhallin ja Cup-Kahvilan säilymistä pidettiin tärkeänä. Useimmissa lausunnoissa ja mielipiteissä pidettiin uuden päiväkotikoulun sijoittumista nykyiselle paikalleen parempana vaihtoehtona. Ukkopuiston vaihtoehtoa vastustettiin mm. liikenteellisten vaikutusten vuoksi ja haluttiin säilyttää alue omakotialueena. Luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen kaupunkisuunnittelu päätti saadun palautteen pohjalta, että hyväksymiskäsittelyyn viedään vaihtoehto, jossa päiväkotikoulu sijoittuu Kourulan aluekeskukseen. Vaihtoehtoa pidettiin liikenteellisesti ja kaupunkirakenteellisesti parempana paikkana päiväkotikoululle kuin Ukkopuistoa. Lisäksi päiväkotikoulun sijoittaminen aluekeskukseen toteuttaa paremmin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kaavaehdotus käsiteltiin kaupunkikehityslautakunnassa Lautakunta päätti kokouksessaan vastoin esittelijän ehdotusta, että kaavaehdotus tulee valmistella vaihtoehto 2:n mukaisesti ja että Kourulan päiväkotikoulu rakennetaan Ukkopuistoon. Uusi kaavaehdotus käsitellään ja hyväksytään kaupunkikehityslautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa. Kaupunginhallitus asettaa kaavaehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 30 päiväksi. Kuulemisen jälkeen asemakaavaa voidaan tarkistaa saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella. Tämän jälkeen asemakaava viedään kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Asemakaava on laadittu Lappeenrannan kaupungin Elinvoiman ja kaupunkikehityksen kaupunkisuunnittelun vastuualueella.

8 8/ Asemakaava Asemakaavaehdotuksessa uuden päiväkotikoulun tontti on osoitettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueena (YL). Kuusitien varteen on varattu kolme rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten tonttia (AR) sekä kolme erillispientalotonttia (AO). Suomen valtion omistama maa-alue on osoitettu puolustusvoimien alueena (EP) ja suunnittelualueen eteläosa on osoitettu lähivirkistysalueena (VL). Puistomuuntamolle on varattu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET). 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa sekä päiväkotikoulun että uuden kevyen liikenteen väylän osalta asemakaavan saatua lainvoiman. Kourulan päiväkoti ja Kuusimäen koulun 1.-2-luokat toimivat nykyisissä tiloissaan Ukkopuiston päiväkotikoulun valmistumiseen saakka. Muilta osin Kuusimäen koulu voi toimia nykyisissä tiloissaan, kunnes Sammontalo valmistuu (arvio 2024). Kourulan päiväkodin jo nyt evakossa oleville lapsiryhmille tarvitaan väistötilat Ukkopuiston päiväkotikoulun valmistumiseen saakka. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavamuutosalue sijaitsee Kourulan ja Lentokentän kaupunginosissa, Ukkopuistossa. Suunnittelualueelta on matkaa Lappeenrannan ydinkeskustaan noin 3 km ja Sammonlahden keskustaan alle 2 km. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Katajakatuun, lännessä Kuusitiehen, etelässä alueen raja sijoittuu Kuusitien kääntöpaikan eteläpuolelle ja idässä raja noudattaa kiinteistörajaa. Alueen pohjoisosassa sijaitsee Kuusimäen kenttä. Muilta osin alue on rakentamatonta metsämaata Rakennettu ympäristö Rakennuskanta Ukkopuiston alue sijaitsee noin 300 metrin päässä Kourulan aluekeskuksesta itään. Suunnittelualueen pohjoisosa kuuluu Kourulan kaupunginosaan ja eteläosa Lentokentän kaupunginosaan. Alueen pohjoisreunassa sijaitsee Kuusimäen kenttä, joka on hiekkapintainen pallokenttä. Kaupungin liikuntatoimi on luopunut kentän ylläpidosta. Ukkopuiston länsi- ja pohjoispuoli on pientaloasutusta ja itä-eteläpuoli rakentamatonta metsämaata. Kourulan omakotitaloasutus on alkanut rakentua viime sotien jälkeen ja käsittää pääasiassa säännöllisen ruutukaavan pohjalta muodostunutta rintamamiestaloasutusta. Alueen rakennuskanta on täydentynyt vähitellen aina 1970-luvun loppuun asti, osin viime vuosikymmeninäkin.

9 9/53 Ukkopuistoon idässä rajautuvat metsäalueet ovat Maasotakoulun käytössä ja toimivat puolustusvoimien harjoitusalueena. Harjoitusalueella Ukkopuiston itäpuolella on noin 2,5 kilometrin pituinen kuntopolku, joka toimii talvisin hiihtolatuna ja on siten yleisessä käytössä. Muilta osin liikkuminen kyseisellä metsäalueella on puolustusvoimien harjoituskäytön vuoksi rajoitettua. Kuntopolun ja Ukkopuiston alueen välissä kulkee myös moottorikelkkaura. Viistoilmakuva luoteesta kaakkoon Lentokenttä Kuusimäen kenttä Katajakatu Kourulan aluekeskus Suunnittelualueella länsipuolella noin 300 metrin päässä suunnittelualueesta sijaitseva Kuusimäen koulu on rakennettu vuonna Koulussa toimii tällä hetkellä alakoulun luokat 1-6 yksisarjaisena. Koulun vieressä oleva 6-ryhmäinen päiväkoti on rakennettu vuonna Syksystä 2017 lähtien tiloissa on toiminut vain kaksi ryhmää ja kolme ryhmää on ollut sijoitettuna Tykin toimipis- Kourulan päiväkoti teen tiloihin sekä yksi Rakuunamäellä Kasarmikadulla. Lisäksi Kuusimäen koulun tiloissa toimii yksi esikouluryhmä.

10 10/53 Kuusimäen koulu Koulu ja päiväkoti ovat peruskorjauksen tarpeessa, mutta rakennusten peruskorjaaminen ei ole tarkoituksenmukaista korkeaksi kohoavien peruskorjauskustannusten sekä peruskorjausasteen vuoksi. Koulu ja päiväkoti ovat osa Kourulan aluekeskusta, joka on Lappeenrannan keskustan osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen mukaan paikallisesti merkittävä aluekeskus ja 1980-lukujen vaihteesta. Punatiiliset yleiset rakennukset betoniterasseineen muodostavat kompaktin kokonaisuuden asuntoalueen laidalla. Arkkitehtuuriltaan ne liittyvät läheisiin saman ikäisiin kerrostaloihin. Koulun ja päiväkodin kanssa samassa korttelissa sijaitsee Kourulan monitoimitalo, jossa on 612 m 2 :n laajuinen liikuntahalli. Hallin yhteydessä on n. 100-paikkainen yläkatsomo sekä alakatsomo, joka on ajettavissa ulos. Monitoimitalon eteläosassa on kahvila. Lähikauppa, huoltoasema, leipomo ja kioski sijoittuvat koulun ja päiväkodin koillispuolelle viereiseen kortteliin. Kourulan monitoimitalo. Vasemman puoleisessa kuvassa talon pohjoispuoli (liikuntasali) ja oikean puoleisessa kuvassa eteläpuoli (kahvilaravintola ja seurakuntakoti). Yhdyskuntatekniset verkostot ja liikenneverkko Alueita palvelevat yhdyskuntatekniset verkostot (kaukolämpö, sähkökaapelit ja vesihuoltoverkosto) sijaitsevat Katajakadulla ja Kuusitiellä. Jätevesiviemäröinti on järjestetty viettoviemärein jätevedenpumppaamolle, joka sijoittuu alueen pohjoispuolelle Saimaan rannalle, Sammonlahden rantaraitin varrelle.

11 11/53 Kourulan alueen pääliikenneyhteytenä Lappeenrannan keskustan suuntaan toimii Helsingintie. Kaupunginosan sisäisen katuverkon rungon muodostavat kokoojakadut Katajakatu, Honkakatu sekä Puolakatu. Maaliskuussa 2015 osayleiskaavatyön yhteydessä laaditun liikenneselvityksen (Lappeenrannan kaupunki ja Trafix 2015) mukaan Katajakadulla Kourulan aluekeskuksen kohdalla (VE1) kulkee nykytilanteessa noin 760 ajoneuvoa vuorokaudessa. Helsingintiellä Kourulan aluekeskuksen (VE1) kohdalla kulkee nykytilanteessa noin ajoneuvoa vuorokaudessa ja Ukkopuiston (VE2) kohdalla noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Katajakadun liikenne koostuu pääasiassa Kourulan asuinalueen sekä koulun ja päiväkodin saattoliikenteestä. Helsingintien liikenne koostuu Lappeenrannan keskustan ja Sammonlahden välisestä liikenteestä. Keskivuorokausiliikenne (ajon./ vrk) Kourulan alueella vuonna 2014 (Trafix Oy 2015) Katajakadulta ei ole tehty liikennelaskentaa Ukkopuiston kohdalta, mutta alueen liikenne koostuu erillispientaloalueiden asukasliikenteestä. Katajakadun länsiosan aamuhuipputunnin nykyiset liikennemäärät ovat edellä mainitun liikenneselvityksen Emme-tarkastelun mukaan 33 ajoneuvoa itään ja 31 länteen. Vastaava ennuste vuodelle 2035 on 40 ajoneuvoa sekä itään että länteen. Kohteen Emme-tarkastelusta saadaan vain suuren mittakaavan suuntaa-antavia lukuja. Tarvittaessa tarkemmat Kourulan katuverkon tiedot saadaan liikennelaskentojen kautta (Lähde Trafix Oy 2018). Kaukolämpöverkosto

12 12/53 Vesihuolto Punainen viiva = jätevesiviemäri (vietto) Sininen viiva = vesijohto Vihreä viiva = hulevesiviemäri Kaapeliverkosto

13 13/53 Rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset Kourulan aluekeskus on Lappeenrannan keskustan osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen mukaan paikallisesti merkittävä aluekeskus ja 1980-lukujen vaihteesta. Kourulan aluekeskus on rakentunut vuoden 1979 asemakaavan mukaisesti muutamassa vuodessa. Punatiiliset yleiset rakennukset betoniterasseineen muodostavat kompaktin kokonaisuuden asuntoalueen laidalla. Arkkitehtuuriltaan ne liittyvät läheisiin saman ikäisiin kerrostaloihin. Aluekeskuksessa toimivat liikeyritysten lisäksi mm. Kuusimäen koulu, Kourulan päiväkoti, liikuntakeskus ja seurakuntakoti. Alueelle ei kuitenkaan sijoitu asemakaavalla suojeltuja rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Asemakaavamuutosta varten on laadittu erillinen rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, joka on kaavaselostuksen liitteenä 9. Ukkopuiston alueelle ei sijoitu rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Viistoilmakuva Kourulan aluekeskuksesta v.2014 Ukonpuiston vieressä sijaitsee Leirikenttä-niminen ns. muu kulttuuriperintökohde, lentokenttään liittyviä toisen maailmasodan aikaisia varustuksia, (Museoviraston Kulttuuriympäristön palveluikkuna, Suunnittelualueelle laaditun muinaisjäännösinventoinnin mukaan alueella ja sen liepeillä ei ole ollut historiallisena aikana asutusta ennen 1900-lukua luvun loppupuolella nykyisen lentokentän länsiosaan muodostui sotaväen leirikenttä luvun lopulla leirikentän alue siirtyi valtiolle ja alue toimi mm. Suomen tarkkampujarykmentin harjoituskenttänä ja myöhemmin myös Venäjän armeijan harjoituskenttänä. Vuonna 1918 leirikentälle siirtyi Antreasta lento-osasto 1, josta alkaen alue alkoi kehittymään lentokenttänä. Sodan aikana lentokentällä toimi useita Suomen ilmavoimien yksiköitä. Leirikenttä ja myöhempi lentokenttä ei ole ulottunut suunnittelualueelle. Alueen itäpuolella on sen sijaan jäännöksiä sodanaikaisesta lentokenttätoiminnoista, kuten suojakorsujen jäännöksiä. Suunnittelualueella ei tiettävästi ole ollut mitään kiinteitä rakennuksia eikä varustuksia mihin myös maastossa tehdyt havainnot viittaavat. Leirikentän aikana ja sen

14 14/53 jälkeenkin alueen eteläosan halki on mennyt vanhoissa kartoissa poluksi tai vähäiseksi tieksi merkitty väylä. Tämä erottuu edelleen laserkeilausaineistossa laakeana ja matalana urana. Suunnittelualueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä niitä ole Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä (lähde: Heti alueen itäpuolella on sodan aikaiseen lentokenttätoimintaan liittyviä maarakenteiden jäännöksiä, mikä alue on muu kulttuuriperintökohde Leirikenttä. Sodanaikaiset lentokenttätoiminnot eivät ole ulottuneet suunnittelualueelle. Alueen eteläpäässä aivan itärajalla on pienen varustuksen pesäke tms. jäännös. Se sijoittuu kuitenkin lähes kokonaan alueen ulkopuolelle. Alueella ei ole mitään muita varustuksiin tai sodan aikaan liittyviä rakenteita tai niiden jäännöksiä (Lähde Mikroliitti Oy 2018) Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualue sijoittuu Ensimmäisen Salpausselän reunamuodostuman lakitasanteelle, jonka korkeus merenpinnasta on noin +106 metriä. Maaperäkartan mukaan suunnittelualueen maaperä on hiekkaa. Kallioperä on rapakivigraniittia (GTK 2016). Suunnittelualue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä eli 1-luokan pohjavesialueella (Huhtiniemi A). Pohjavesialueen kuvauksen mukaan Huhtiniemen pohjavesialue on osa ensimmäiseen Salpausselkään kuuluvaa laaja-alaista reunamuodostumaa. Pohjavesialueen A-osan kokonaispinta-ala on 11,78 km 2, muodostumisalueen pinta-ala 9,59 km 2 ja arvio muodostuvan pohjaveden määrästä 6310 m 3 /d. Kaavamuutosalueet sijoittuvat eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen Järvi-Suomen alueelle (SYKE 2017). Eliömaakuntana on Etelä-Savo ja maisemamaakuntana Suur-Saimaan seutu. Ukkopuiston alueella on varttunutta mäntyvaltaista sekametsää. Mäntyjen seassa on nuoria koivuja ja yksittäisiä nuoria raitoja, haapoja ja kuusia. Pensaskerros on tiheä lähes koko alueella. Pääosin sen muodostavat nuoret pihlajat, joiden lisäksi on koivun ja haavan vesoja, nuoria vaahteroita, kuusen taimia ja katajaa. Lisäksi etenkin länsiosaan tien varteen on levinnyt koristepensaita isotuomipihlajaa, pensaskanukkaa ja tuhkapensasta. Kenttäkerros on pääosin tuoreille kankaille tyypillistä, ja pohjakerrosta peittävät kangassammalet. Sorapintainen pallokenttä pohjoisosassa on ollut viime ajat hoitamaton ja vähäisellä käytöllä. Etenkin sen kulmiin on levinnyt avoimille sorakentille tyypillistä lajistoa kuten voikukkaa, valkoapilaa ja syysmaitiaista sekä yksittäisinä versoina paahdeympäristöjen lajeja. Suunnittelualueella tavataan todennäköisesti Salpausselän kangasmetsille tyypillistä lajistoa, mutta sijainti kaupunkialueella rajoittaa joidenkin lajien esiintymistä. Maastokäyntien aikaan havaittiin tavanomaisia tuoreiden kangasmetsien lintulajeja kuten pajulintu, mustarastas, räkättirastas, talitiainen, sirittäjä ja lehtokerttu. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin kuuluvasta liito-oravasta ei tehty havaintoja Ukkopuiston alueella eikä mäntyvaltainen metsä ole lajille tyypillisintä elinympäristöä. Lähimmät havainnot liito-oravista ovat Huhtiniemestä ja Sammonlahden rannasta vajaan 500 metrin päästä selvitysalueiden pohjoispuolelta. Huhtiniemessä on ollut liito-oravien elinpiirejä useina vuosina. Kuusimäen metsäalueen ja lentokentän reunojen kautta saattaa olla liitooravien liikkumisyhteys Huhtiniemen alueelta etelään. Ukkopuiston alue ei ole mahdollisen liikkumisyhteyden kannalta olennainen, sillä metsäalue jatkuu sen länsi- ja eteläpuolilla.

15 15/53 Viistoilmakuva v Ortoilmakuva v.2017

16 16/ Väestö, työpaikat ja palvelut Suunnittelualue sijaitsee Lappeenrannan keskustaajaman länsiosassa. Suunnittelualueen länsipuolella, noin 300 metrin päässä on Kourulan aluekeskus, jossa sijaitsevat tärkeimmät lähipalvelut, kuten alakoulu, päiväkoti, liikuntahalli, päivittäistavarakauppa, kahvila, huoltoasema, leipomo ja kioski sekä seurakuntakoti. Lähimmät päivittäistavaramarketit ovat Sammonlahdessa, noin 2 kilometrin päässä suunnittelualueesta sekä Leirissä, noin 3 kilometrin etäisyydellä. Kourulan aluekeskuksessa on alakoulu sekä 6-ryhmäinen päiväkoti. Tällä hetkellä Kourulassa toimii kaksi päiväkodin ryhmää sekä esiopetusryhmä (koulun puolella). Kolme päiväkotiryhmää toimii Tykin toimipisteessä ja yksi Kasarmikadulla. Alakoulussa on yksisarjaiset vuosiluokat 1-6. Päiväkodissa työskentelee noin 20 henkilöä ja koulussa 17 henkilöä. Muiden julkisten palvelujen osalta alue tukeutuu lähinnä Sammonlahteen, jossa sijaitsevat mm. yläkoulu ja terveyspalvelut Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Säteilyturvakeskuksen mukaan Kourulan alueen rakennuksissa radonia esiintyy keskimäärin 305 Bq/m³. Koko Suomen keskimääräinen radonpitoisuus on 96 Bq/m³. STM:n päätöksen (944/92) mukaan uusissa asunnoissa radonpitoisuus saa olla enintään 200 Bq/m 3. Melu Kourulan aluekeskus Ramboll Finland Oy:n on laatinut vuonna 2015 Lappeenrannan meluntorjuntasuunnitelman meluselvityksen. Lappeenrannan keskustaajaman meluvyöhykkeet selvitettiin melun laskentamallin avulla. Laskentamalli toimii 3D-maastomallin pohjalta, eli se ottaa melun leviämisen laskennassa huomioon mm. maaston muodot, rakennukset ja meluesteet. Meluselvityksen mukaan valtioneuvoston asettamat yö- ja päivämelun ohjearvot ylittyvät Kourulan alueella lähinnä aluekeskuksen ympäristössä (ks. seuraavalla sivulla oleva taulukko sekä otteet meluselvityksestä). Suunnittelualueella ei ole tehdasmelusta aiheutuvia ympäristöhäiriöitä. Päiväajan keskiäänitasot LAeq 7-22 Nykytilanne v Yöajan keskiäänitasot LAeq 22-7 Nykytilanne v Lappeenrannan meluselvitys ja meluntorjuntaohjelma, Ramboll Finland Oy, 2015.

17 17/53 Meluselvityksen mukaan Ukkopuiston alueella tieliikenteen melutaso ei nykyisin ylitä ohjearvoja. Nykytilanteessa aivan suunnittelualueen itäosassa päivämelutaso on db. Myöskään vuoden 2035 ennustetilanteessa päivä- ja yömelun ohjearvot eivät ylity. Vnp 993/92 mukaiset yleiset melun ohjearvot. LAeq=melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso). 1) Uusilla asuinalueilla yöajan ohjearvo on 45 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Jos melu on luonteeltaan impulssimaista tai kapeakaistaista, mitattuun tai laskettuun arvoon lisätään 5 db ennen vertaamista ohjearvoon. Lentomelu Lentomelua varten on määritelty oma melusuure Lden, jossa ilta- ja yöaikaisten lentojen melua painotetaan. Lden määritelmän mukaan jokaisen ilta-aikaisen (klo 19 22) lennon aiheuttamaan melutapahtumaan lisätään 5 db ja yöaikaisen (klo 22-7) lentotapahtuman meluun 10 db. Tämä vastaa laskennallisesti tilannetta, että ilta-aikaisten lentojen lukumäärä kerrotaan luvulla 3,16 ja yöaikaisten lentojen lukumäärä luvulla 10 (Lähde: Lentoasemaselvitys, Ramboll Finland Oy 2018). Maakuntakaavaan on merkitty lentomelualue, joka käsittää osan Ukkopuiston eteläpuolisesta alueesta. Kaavamääräyksen mukaan merkinnällä osoitetaan merkittävimpiä melualueita. Lappeenrannan lentokentän melualue kuvaa aluetta, jossa lentokentän melun L den -taso ylittää 55 db. Myös Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavassa on vastaava lentomelualueen merkintä. Merkintä perustuu lentoasemaa varten laadittuun meluennusteeseen, 55 db 60 db Lentomeluennusteen mukaiset meluvyöhykkeet Ukonpuistossa

18 18/53 jossa on mallinnettu erikseen 60 db:n ja 55 db:n meluvyöhykkeet. Kaavamuutokseen sisältyvien suunniteltujen rakentamisalueiden eteläraja sijaitsee likimain puolivälissä 60 db:n ja 55 db:n välistä aluetta. Pilaantuneet maat Suunnittelualueilla ei ole Maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI) sisältyviä pilaantuneiden maiden kohteita eikä alueella ole käytettävissä olevien tietojen mukaan ollut toimintoja, jotka olisivat voineet aiheuttaa maaperän pilaantumista. Suunnittelualuetta lähin pilaantuneiden maiden kohde (lopetettu autokorjaamo) sijaitsee noin 150 metrin päässä Maanomistus Suunnittelualueen omistaa lähes kokonaan Lappeenrannan kaupunki, Suomen valtio (Metsähallitus) omistaa alueen itäosasta noin 750 m². Lappeenrannan kaupunki omistaa karttaan vihreällä merkityt alueet, valkoisella merkityt alueet ovat yksityisten maanomistajien tai muiden toimijoiden omistuksessa.

19 19/ Suunnittelutilanne Maakuntakaava Maakuntakaavan kokonaiskaavatilanne koostuu kahdesta eri aikaan vahvistetusta maakuntakaavasta. Etelä-Karjalan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Ympäristöministeriö on vahvistanut sen Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja Ympäristöministeriö on vahvistanut sen Ukonpuisto Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavan (2011) ja 1. vaihemaakuntakaavan (2015) yhdistelmäkaavakartasta. Suunnittelualue on maakuntakaavassa pääosin puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusaluetta (EAH-1). Merkinnällä osoitetaan Puolustusvoimien käytössä olevat ampuma- ja harjoitusalueet. Näillä alueilla liikkuminen on yleensä turvallisuus- ja muista syistä rajoitettua. Suunnittelumääräyksen mukaan aluetta kehitetään Puolustusvoimien erityisalueena. Alueen käytössä ja jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon yleinen turvallisuus. Suunnittelualueen pohjoisosa on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta (A). Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää tarvittavat taajamien sisäiset liikenneväylät, ulkoilureitit, kevyen liikenteenväylät, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikalliskeskukset sekä virkistys- ja puistoalueet. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla tukien olemassa olevaa infraa. Suunnittelussa tulee myös edistää taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä niin, että taajaman omaleimaisuus ja viihtyisyys vahvistuvat ja ympäristö-, luonto-

20 20/53 ja kulttuuriperintöarvojen säilyminen turvataan sekä varmistetaan sisäisten puisto- ja virkistys- sekä muiden vapaa-alueiden riittävyys. Alue kuuluu myös kasvukeskusalueen laatukäytävä -vyöhykkeeseen (lk). Merkinnällä osoitetaan Etelä-Karjalan keskeinen työssäkäynti- ja kasvukeskusalue. Laatukäytävä on kasvukeskusalueen yhdyskuntarakennetta kokoava vyöhyke ja maakunnan painopistealue. Alue kuuluu myös kaupunki- / taajamarakenteen kehittämisen kohdealueeseen (kk). Merkinnällä osoitetaan laatukäytävän taajamarakenteeseen liittyvät osa-alueet, joissa on erityistä painetta tarkastella ja suunnitella aluetta toiminnallisena kokonaisuutena. Merkinnällä tarkennetaan laatukäytävän keskuksien suunnittelutavoitteita. Suunnittelualue on osoitettu myös pohjavesialueena (pv). Merkinnällä osoitetaan pohjavesialueet, jotka ovat ympäristöhallinnon luokituksen mukaisesti I tai II -luokan pohjavesialueita. Suunnittelumääräyksen mukaan alueita koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta vaarannu. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on vesiensuojelunäkökohdat otettava huomioon siten, ettei alueen käyttöä vedenhankintaan vaaranneta. Maakuntakaavassa suunnittelualueen eteläisin osa kuuluu Lappeenrannan lentokentän melualueseen (me). Merkinnällä osoitetaan merkittävimpiä alueita, jossa lentokentän melun Lden-taso ylittää 55 db. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon ympäristömelun suositusarvojen vaatimukset. Koska maakuntakaavassa esitetyt melualueet ovat yleispiirteisiä, niin erityisalueilta aiheutuvaa meluhaittaa ja melualuerajausta tulee yksityiskohtaisessa suunnittelussa tarkentaa. Myös toiminnan muuttuessa melualueet tulee selvittää. Alueelle ei tule sijoittaa uusia melulle herkkiä toimintoja. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, keskustan-alue. Osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaupunginhallitus on määrännyt Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 keskusta-alueen osayleiskaavan tulemaan voimaan muilta kuin valituksen alaiselta (Toikansuon jätevedenpuhdistamon alueen) osalta. Pääosa suunnittelualueesta on osoitettu osayleiskaavassa pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi/ julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi. Alueen lopullinen käyttötarkoitus ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä (AP/PY). Suunnittelualueen eteläosa on kaavassa pientalovaltaista asuntoaluetta (AP-2). Alueelle laaditun lentomeluennusteen mukaan valtioneuvoston (Vn 993/1992) asettamat päivä- ja yömelun ohjearvot 55 db(a) ja 50 db(a) [uusilla alueilla 45 db(a)] ylittyvät. Alueella jo olevan asutuksen ja muun melulle herkän toiminnan säilyttäminen on mahdollista. Täydennysrakentamisen mahdollisuudet tutkitaan tarkemman suunnittelun yhteydessä (AP-2). AP-2-alue kuuluu myös vyöhykemerkintänä osoitettuun lentomelualueeseen (me-l). Alueelle voidaan sijoittaa uutta asuinrakentamista, mikäli alueelle laadittavan lentomeluennusteen mukaan valtioneuvoston asettamat yö- ja päivämelun ohjearvot eivät ylity.

21 21/53 Suunnittelualueen itäosa rajautuu suojavyöhykkeeseen (sv-4a). Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Alueella on ensisijaisesti sallittua maa- ja metsätalousrakentaminen ja puolustushallintoa palveleva rakentaminen. Alueelle ei tule sijoittaa sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. Aluetta koskevista toimenpiteistä on pyydettävä lausunto Puolustusvoimilta. Ote osayleiskaavasta Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa hyväksytty asemakaava. Alueen pohjoisosassa oleva Kuusimäen kentän alue on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelualueeksi (VU). Kyseisen alueen itäpuolelle on osoitettu leikkikenttä (VK) sekä puistoa (VP) ja niiden itäpuolelle yleinen pysäköintialue (LP). Alueen eteläosa on asemakaavassa puolustusvoimien korttelialuetta (EP).

22 22/53 Ote ajantasa-asemakaavasta. Rakennusjärjestys Lappeenrannan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana on käytetty kaupungin laatimaa numeerista asemakaavan pohjakarttaa Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset Suunnittelualueelle on laadittu luontoselvitys (Pöyry Finland Oy, ). Suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön on laadittu mm. rakennettua kulttuuriympäristöä ja liikennemelua koskevia selvityksiä, mm. asemakaavamuutosta varten laadittu Kourulan aluekeskuksen alueen meluselvitys (Ramboll Finland Oy, ), muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy ), rakennetun kulttuuriympäristön selvitys Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavaa 2030 varten (Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy & Lauri Putkonen, 2015). Lisäksi suunnittelualueelle on laadittu luontoselvitys osayleiskaavatyön yhteydessä (Lappeenrannan kaupunki, Keskiosan osayleiskaava, Pöyry Finland Oy, 2016) Asemakaavamuutos perustuu kaupunginvaltuuston päätökseen , jonka mukaan Kourulan alueella käynnistetään välittömästi asemakaavan muutos, jolla mahdollistetaan uuden päiväkodin sijoittuminen. sekä ratkaistaan nykyisen monitoimitalon tontin käyttö. Lappeenrannan kaupungin talousarvioissa ja suunnitelmissa hankkeelle on varattu rahoitusta vuosille yhteensä euroa.

23 23/53 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tausta ja tavoitteet Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt Lappeenrannan kaupungin aloitteesta syksyllä Asemakaavamuutos perustuu kaupunginvaltuuston länsialueen palveluverkkoa koskevaan päätökseen , jonka mukaan Kourulan alueella käynnistetään välittömästi asemakaavan muutos, jolla mahdollistetaan uuden päiväkodin sijoittuminen sekä ratkaistaan nykyisen monitoimitalon tontin käyttö. Kourulan päiväkodin hankesuunnittelu käynnistetään samanaikaisesti kaavanlaadinnan kanssa. Päiväkodin tontille varataan noin 0,8 hehtaarin alue. Lappeenrannan kaupungin talousarvioissa ja suunnitelmissa hankkeelle on varattu rahoitusta vuosille yhteensä euroa. Suunnittelun tarkoituksena on mahdollistaa uuden Kourulan päiväkotikoulun rakentaminen. Uudisrakennukseen sijoittuvat alueen päiväkoti, esikoulu sekä yksisarjainen koulu 1. ja 2. luokkalaisille. Olemassa oleva päiväkoti puretaan uuden päiväkotikoulun valmistuttua ja koulu puretaan Sammontalon valmistuttua. Kourulan päiväkodin ryhmät sijaitsevat tällä hetkellä neljässä eri osoitteessa: kaksi ryhmää Katajakadulla nykyisessä päiväkodissa, esiopetusryhmä viereisissä Kuusimäen koulun tiloissa ja kolme ryhmää keskustassa Tykin vanhassa koulussa. Lisäksi yksi päiväkotiryhmä on sijoitettu Rakuunamäelle. Kourulan päiväkodin tiloja on jouduttu poistamaan osittain käytöstä riittämättömän ilmanvaihdon takia. Nykyisten rakennusten peruskorjaaminen ei ole järkevää korkeaksi kohoavien peruskorjauskustannusten sekä peruskorjausasteen vuoksi. Toisaalta päiväkodin toiminnallisuus paranee huomattavasti, kun tilat sijaitsevat samassa rakennuksessa. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on myös mahdollistaa rivitalo- ja erillispientaloalueen rakentaminen Ukonpuiston alueelle. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa on myös lueteltu kaavatyössä osallisena olevat tärkeimmät maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot. Kaavoituksen vireilletulosta sekä kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä Etelä- Saimaassa. Lähialueen asukkaita ja maanomistajia informoidaan henkilökohtaisilla kirjeillä tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa osoitteessa Villimiehenkatu 1 (3. kerros) ja kaupungin internet-sivulla > rakentaminen ja maankäyttö > nähtävillä olevat kaavat. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan.

24 24/53 Viranomaisyhteistyö. Asemakaavaluonnoksesta on pyydetty lausunnot osallisena olevilta viranomaisilta, jotka on lueteltu OAS:ssa. Tarvittaessa pidetään ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ) MRA 27 :n mukaisen kuulemisen jälkeen. 4.3 Suunnitteluvaiheet Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt syksyllä Ennen varsinaisen kaavaluonnoksen laatimista asemakaavamuutoksesta järjestettiin asukastilaisuus , jolloin asukkailla oli mahdollisuus ehdottaa uuden päiväkotikoulun sijoituspaikkoja. Suunnittelun aluksi on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. OAS pidetään MRL:n 62 :n ja 63 :n mukaisesti nähtävillä alkaen kaavaprosessin ajan. Asemakaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty MRA 30 :n mukaisesti kommentoitavana Asemakaavamuutoksesta pidettiin toinen asukastilaisuus Nähtävilläolon aikana kaavasta pyydettiin lausunnot suunnittelussa osallisena olevilta viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Myös muilla osallisilla oli mahdollisuus antaa kaavasta mielipide. Asemakaavaluonnoksista saatiin 16 lausuntoa ja 23 mielipidettä. Päiväkotikoulun sijoittamista Kourulan aluekeskukseen (VE1a ja VE1b) kannatettiin yhteensä 14 mielipiteessä ja 3 lausunnossa. Näistä monitoimihallin paikkaa (VE 1a) kannatti 2 mielipidettä. Nykyisen koulun ja päiväkodin paikkaa (VE1b) kannatti 4 mielipidettä. Muissa mielipiteissä kannatettiin yleisesti päiväkotikoulun sijoittamista Kourulan aluekeskukseen. Päiväkotikoulun sijoittamista Ukkopuistoon (VE2) kannatettiin viidessä mielipiteessä ja kolmessa lausunnossa. Yksi mielipide kannatti sekä VE 1 A:ta että VE 2:a. Muissa mielipiteissä ja lausunnoissa ei otettu kantaa päiväkotikoulun sijaintiin. Tärkeänä nähtiin väistötilatarpeen minimointi ja hankkeen nopea toteuttaminen. Myös palloiluhallin ja Cup-Kahvilan säilymistä pidettiin tärkeänä. Enemmistö lausunnoista ja mielipiteistä kannatti uuden päiväkotikoulun sijoittumista nykyiselle paikalleen. Ukkopuiston vaihtoehdon ongelmana nähtiin mm. liikenteelliset vaikutukset ja haluttiin säilyttää alue omakotialueena. MRA 30 :n kuulemisessa saadun palautteen perusteella kaupunkisuunnittelu esitti, että asemakaavaehdotus laaditaan vaihtoehdon 1 pohjalta, joka vietiin hyväksymiskäsittelyyn. Samalla asemakaavaluonnosta oli tarkistettu muutoinkin saatujen mielipiteiden ja lausuntojen perusteella. Asemakaavaehdotusta käsiteltiin kaupunkikehityslautakunnassa ja uudelleen , jolloin lautakunta päätti äänin 8-3 vastoin esittelijän ehdotusta, että kaavaehdotus tulee valmistella vaihtoehto 2:n mukaisesti ja että Kourulan päiväkotikoulu rakennetaan Ukkopuistoon. Tarkistettua asemakaavaehdotusta esiteltiin Kuusimäen koululla asukastilaisuudessa Tarkistettu asemakaavaehdotus viedään kaupunkikehityslautakunnan ja kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, jonka jälkeen se pidetään MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 30 päivän ajan.

25 25/53 MRA 27 :n kuulemisen jälkeen asemakaavaa voidaan tarkistaa saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella. Tämän jälkeen kaava viedään kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Asemakaava on laadittu Lappeenrannan kaupungin Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan kaupunkisuunnittelun vastuualueella. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lappeenrannan kaupungin ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa uuden päiväkotikoulun rakentaminen Kourulaan. Kaavan tarkoituksena on myös mahdollistaa asuinrakentaminen. Lappeenrannan kaupunkirakenneohjelman ja arkkitehtuuriohjelman tavoitteena on tarjota riittävästi julkisten palvelujen tontteja ja turvata hyvinvointipalvelujen saavutettavuus. Maankäyttöä pyritään tehostamaan rakentamalla jo olemassa olevan yhdyskuntatekniikan varrelle. Tavoitteena on myös tarjota laadukkaita asuinpaikkoja, joihin pääsee kätevästi bussilla tai muilla joukkoliikennevälineillä, pyörällä tai kävellen. Maakuntakaavan tavoitteena on edistää taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä niin, että taajaman omaleimaisuus ja viihtyisyys vahvistuvat ja ympäristö-, luonto- ja kulttuuriperintöarvojen säilyminen turvataan sekä varmistetaan sisäisten puisto- ja virkistys- sekä muiden vapaa-alueiden riittävyys. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan (Keskusta-alue) tavoitteena on kaupunkirakenteen eheyttäminen sekä kaupunkikuvallisten arvojen ja alueen luonteen vahvistaminen sekä esteettisesti miellyttävän kaupunkiympäristön kehittäminen. Tavoitteena on myös riittävän ja monipuolisen asuntorakentamisen mahdollistaminen. Yleiskaavassa turvataan virkistysalueiden riittävyys ja saavutettavuus sekä viheralueiden verkoston ja ulkoilureittien jatkuvuus. Osayleiskaavassa on varattu alueita julkisille palveluille niiden nykyisen sijainnin ja odotettavissa olevien laajenemistarpeiden mukaan. Täydennysrakentaminen parantaa palveluiden kehittämisen edellytyksiä etenkin Voisalmensaaressa ja Huhtiniemen Kourulan alueella. Osayleiskaavassa yhdyskuntarakennetta on kehitetty olemassa olevien yhdyskuntateknisten verkostojen läheisyydessä. Osayleiskaavassa on tavoitteena osoittaa lähes koko Kourulan alueelle täydennysrakentamista. Niin pientaloalueissa kuin kerrostalo- ja rivialueissa on väljyyttä ja ne soveltuvat täydennysrakentamisen kohteiksi, ottaen huomioon paikoitellen esiintyvien kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen.

26 26/ Asemakaavaratkaisun alustavat luonnosvaihtoehdot Kaavatyön alkuvaiheessa vertailtiin neljää eri sijaintipaikkavaihtoehtoa, jotka tulivat esille asukastilaisuudessa Esitetyistä neljästä vaihtoehdoista päiväkotikoululle parhaiten soveltuvina pidettiin seuraavia: 1) Kourulan nykyisen koulun, päiväkodin ja urheilukenttien alue sekä 3) Ukonpuiston alue. Alustavien sijaintiehdotusten tarkempi vertailu on selostuksen liitteenä 6. Vertailun perusteella päätettiin viedä jatkaa suunnittelua vaihtoehtojen 1 ja 3 pohjalta. Jatkotyöskentelyssä vaihtoehto 3 eli Ukonpuiston numerointi muutettiin 2:ksi (myöhemmin 2) 2. Uudelle päiväkotikoululle asukastilaisuudessa esitetyt sijaintiehdotukset. Kourulan aluekeskuksen ja Ukonpuiston alueiden sisällä tutkittiin tarkemmin päiväkotikoulun sijaintipaikkoja. Kourulan aluekeskuksen alueelta laadittiin liikennemelumallinnus yhdestä vaihtoehdosta. Lisäksi tutkittiin mahdollisuuksia sijoittaa palvelujen yhteyteen asumista. Vaihtoehtoja vertailtiin eri näkökulmista ja selvitettiin ratkaisujen vaikutuksia mm. liikenteeseen, kaupunkirakenteeseen, kaupunkikuvaan, ihmisten elinympäristöön, palveluihin.

27 27/53 VE1 Kourulan aluekeskus 1C 1D 1E 1F Mahdollisia päiväkotikoulun sijoituspaikkoja Kourulan aluekeskuksen alueella. Kourulan aluekeskuksen alueelta tutkittiin aluksi neljä vaihtoehtoa päiväkotikoulun sijoittamiseksi. Alueen koilliskulmaan (kuva 1C) ja nykyiselle pallokentälle (kuva 1D) sijoittuvissa vaihtoehdoissa päiväkotikoulun rakentaminen on mahdollista ilman väistötiloja. Koilliskulmaan (kuva 1C) sijoittuvasta suunnitelmasta teetettiin melumallinnus, jonka mukaan rakennuksen pihaalueen melutasot ylittävät valtioneuvoston ohjearvot eikä melusuojausta ole mahdollista hoitaa ilman Helsingintien varteen tehtävää mittavaa melusuojausta. Pihamelun vuoksi kuvan C mukainen vaihtoehto karsiutui pois. Nykyisen pallokentän paikalle sijoittuvassa vaihtoehdossa (kuva 1D) pallokenttä on siirretty nykyisen monitoimitalon kohdalle. Myös tässä ratkaisussa piha-alueen melusuojaus edellyttäisi Helsingintien varteen mittavaa rakenteellista melusuojausta. Lisäksi 1C:n ja 1D:n liikenteellisenä puutteena nähtiin päiväkotikoulun sijoittuminen Katajakadulta katsottuna muun maankäytön taakse suhteellisen pitkien saattoyhteyksien päähän. Kuvien 1E ja 1F mukaisessa ratkaisussa päiväkotikoulun rakennus sijoittui etelämmäs, osin nykyisen koulurakennuksen ja liikuntasalin paikalle. Nämä vaihtoehdot olisivat puolestaan

28 28/53 edellyttäneet väistötilojen järjestämistä koululle. Lisäksi kuvan 1F mukaisessa ratkaisussa yhtenäinen kevyen liikenteen yhteys katkeaisi ja väylää olisi jouduttu linjaamaan osittain uudelleen. Kaupunkikuvan, liikenteen ja päiväkotikoulun toimintaedellytykset huomioiden vaihtoehdoista työstettiin alla olevat vaihtoehdot 1a ja 1b. Vaihtoehto 1a:ssa päiväkotikoulu sijoittuu nykyisen monitoimitalon paikalle. Tällöin sekä päiväkoti että koulu voisivat toimia nykyisissä tiloissa uuden päiväkotikoulun valmistumiseen saakka. Päiväkotikoulun piha-alueesta osa sijoittuisi nykyisen koulun ja päiväkodin paikalle. Vaihtoehto 1b:ssä päiväkotikoulu sijoittuu koulun ja päiväkodin nykyiselle paikalle. Päiväkotikoulun tonttia on laajennettu nykyisestä. Ratkaisu edellyttää väistötiloja sekä päiväkodille että koululle (esiopetukselle ja luokille) kunnes uusi päiväkotikoulu valmistuu sekä lisäksi väistötiloja luokille Sammontalon valmistumiseen saakka. 1a 1b Mahdollisia päiväkotikoulun sijoituspaikkoja Kourulan aluekeskuksen alueella.

29 29/53 VE2 Ukonpuisto Ukonpuistossa kaavasuunnittelun lähtökohtana oli päiväkotikoulun sijoittaminen olemassa olevan katuyhteyden Katajakadun varteen. Tontin muoto ja koko tarkentuivat suunnittelun aikana. Kaupunkirakenteen kannalta alakuvassa oleva ratkaisu päätettiin viedä jatkosuunnitteluun. Havainnekuvia Ukkopuiston alueelta.

30 30/ Asemakaavan luonnosvaihtoehdot (MRA 30 :n mukainen kuuleminen) Asemakaavan luonnosvaiheessa olivat nähtävillä vaihtoehdot 1a, 1b ja 2. Oheisessa taulukossa on esitetty tiivistelmä vaihtoehtojen vertailusta. Luonnosvaiheen suunnitelmavaihtoehdot on esitetty suurempina selostuksen liitteessä 3D. VE 1 a VE 1 b VE 2 + Kourulan aluekeskus säilyttää keskusluonteensa. Julkisten palvelujen säilyminen ja rakennuskannan uusiutuminen voivat parantaa alueen imagoa. Sekä julkiset että yksityiset palvelut keskittyvät tiiviille ja selvärajaiselle alueelle. Liikenneja asiointivirrat säilyvät pääosin ennallaan. Tukee aluekeskuksen monipuolista kehittämistä. Ukkopuistoon tulevat uudet pientalotontit liittyvät olemassa olevaan omakotitaloalueeseen ja lisäävät tonttitarjontaa halutulla alueella. Väistötilat tarvitaan vain Tykin ja Kasarmikadun toimipisteissä jo evakossa oleville ryhmille päiväkotikoulun valmistumiseen saakka. Väistötilat tarvitaan vain Tykin ja Kasarmikadun toimipisteissä evakossa jo oleville ryhmille päiväkotikoulun valmistumiseen saakka. Monitoimihallin käyttäjille tarvitaan uudet tilat. Tilojen ilta ja viikonloppukäyttö on vilkasta ja tilat ovat vaikeasti korvattavissa Väistötilat tarvitaan sekä päiväkodille että koululle kesästä 2018 lähtien kunnes uusi päiväkotikoulu valmistuu (arvio 12/2019) ja lisäksi väistötilat luokille Sammontalon valmistumiseen saakka (arvio 2024). Kourulan päiväkodin Tykin ja Kasarmikadun toimipisteissä jo nyt evakossa oleville ryhmille tarvitaan väistötilat päiväkotikoulun valmistumiseen saakka. Liikenne lisääntyy päättyvällä asuntokadulla ja risteävä liikenne lisääntyy. Aamu ja iltahuipun aikana liikenteen ajoittainen jonoutuminen Honka ja Katajakadun liittymässä on mahdollista. Ukkopuiston ympäristön luonne asuinalueena muuttuu mm. liikenteen lisääntyessä. Saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella päiväkotikoulun sijoittumista nykyiseen aluekeskukseen (ve 1a ja 1b) pidettiin erityisesti kaupunkirakenteellisesti ja liikenteellisesti parempana. Luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen laadittiin asemakaavaehdotus, jossa on huomioitu kuulemisessa saadut mielipiteet ja lausunnot. Ratkaisussa on minimoitu väistötilojen tarve ja

31 31/53 nykyisen rakennuskannan hyödyntäminen mahdollisimman pitkään sijoittamalla uudisrakennus nykyisen päiväkodin paikalle, tontin eteläosaan. Tällöin koulu voi toimia edelleen nykyisissä tiloissa Sammontalon valmistumiseen saakka. Ukonpuiston alueelle on sijoitettu erillispientalotontteja. 4.7 Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotuksessa uuden päiväkotikoulun tontti oli osoitettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueena (YL) Kourulan aluekeskuksen alueelle, nykyiselle paikalle. Lisäksi aluekeskukseen oli osoitettu asuinkerrostalojen korttelialue (AK) sekä asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL). AK-korttelin länsipuolelle sijoittui urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) sekä länsi- ja lounaispuolelle Raitapuiston lähivirkistysalue (VL). Helsingintien varressa oli pitkänomainen suojaviheralue (EV) ja Nurmelanraitin itäpuolella raitin suuntainen liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K). Ukkopuiston alue oli varattu kokonaisuudessaan omakotiasumiseen. Katajakadun, Kuusitien ja uuden tonttikadun Pihtakadun varteen oli osoitettu erillispientalojen korttelialueet (AO), jotka käsittävät yhteensä 17 uutta tonttia. Ukkopuistoon oli osoitettu Suomen valtion omistama maa-alue puolustusvoimien alueena (EP), lentomelualueelle sijoittuva alue oli osoitettu lähivirkistysalueena (VL). Kaupunkikehityslautakunnassa käsitelty asemakaavakartta, havainnekuva, asemakaavan rakenteen kuvaus sekä vaikutusten arviointi ovat asemakaavaselostuksen liitteenä 3e. Asemakaavaehdotus

32 32/53 Vasemmanpuoleisessa kuvassa on esitetty ehdotusvaiheessa (kaupunkikehityslautakunta 4.4/ ) päiväkotikoulun rakennusvaihe 1 ja oikeanpuoleisessa alue siinä vaiheessa, kun Sammontalo on valmistunut. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavaehdotuksessa uuden päiväkotikoulun tontti on osoitettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueena (YL). Kuusitien varteen on varattu kolme rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten tonttia (AR) sekä kolme erillispientalotonttia (AO). Suomen valtion omistama maa-alue on osoitettu puolustusvoimien alueena (EP) ja suunnittelualueen eteläosa on osoitettu lähivirkistysalueena (VL). Puistomuuntamolle on varattu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET). 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Asemakaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on 3,27 ha. Asemakaavamuutoksessa alueen kokonaisrakennusoikeus on 6100 kerros-m² ja rakennusoikeus lisääntyy 5985 kerrosm²:llä. Asumiseen varattujen alueiden pinta-ala on 1,1 ha ja ne sisältävät rakennusoikeutta yhteensä 3600 kerros-m². Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueen (YL) pinta-ala on 0,99 ha ja alueella on rakennusoikeutta 2500 kerros-m². Rakentamisalueiden lisäksi on osoitettu 910 m² katualueita. Asemakaavassa on osoitettu virkistysalueita yhteensä 0,97 ha, joka on kokonaisuudessaan lisäystä voimassa olevaan kaavaan verrattuna. Virkistysalueiden kasvu johtuu puolustusvoimien käytöstä poistuvien alueiden muuttumisesta lähivirkistysalueeksi. Asemakaavassa on osoitettu myös 0,08 hehtaarin puolustusvoimien alue (EP). EP-alueiden pinta-ala vähenee 2,2 ha voimassa olevaan kaavaan verrattuna. Lisäksi asemakaavassa on

33 33/53 osoitettu 144 m²:n laajuinen yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET). Asemakaavan tilastolomake on kaavaselostuksen liitteenä Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Suunnittelualueella ei ole erityisiä kaavoituksessa huomioon otettavia luonto- tai maisemaarvoja eikä alueelle aiheudu kaavan myötä ympäristöhäiriöitä. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden osalta kaavaratkaisua voidaan pitää kohdassa 4.4 esitettyjen tavoitteiden mukaisena sekä maankäyttö- ja rakennuslain ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisina. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) Suunnittelualueelle on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue, jolle sijoittuu kolme sitovaa AR-tonttia. Rakennusoikeus on 900 kerros-m²/ tontti ja suurin sallittu kerrosluku kaksi (II). Tonttien reuna-alueet on osoitettu istutettaviksi alueen osiksi. Kuusitien varteen on osoitettu istutettava puurivi. Tonteille on osoitettu auton säilytyspaikan rakennusalat (a), jonne voi sijoittaa autokatoksia ja pysäköimispaikkoja. Erillispientalojen korttelialue (AO) Kuusitien itäpuolelle on osoitettu erillispientalojen korttelialue, jolle sijoittuu kolme AO-tonttia. Rakennusoikeus on 300 kerros-m²/ tontti ja suurin sallittu kerrosluku kaksi (II). Tonttien reuna-alueet on osoitettu istutettaviksi alueen osiksi. Kuusitien varteen on osoitettu istutettava puurivi. AO-tontit ovat kooltaan 989 m², 1150m² ja 1231 m². Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL) Uusi päiväkotikoulun tontti on osoitettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueena (YL). Tontin rakennusoikeus on 2500 kerros-m² ja suurin sallittu kerrosluku kaksi (II). Katajakadun varteen on osoitettu säilytettävä/ istutettava puurivi ja tontin reunoille istutettavat alueen osat sekä puin ja pensain istutettavat alueen osat. YL-varaus mahdollistaa erilaisia massoitteluvaihtoehtoja rakennusalan puitteissa. Päiväkotikoulun pysäköintipaikat ja saattoliikenne on osoitettu tontin pohjoisosaan merkinnällä pysäköimispaikka (p) Virkistysalueet Lähivirkistysalue (VL) Lähivirkistysalueena on osoitettu Ukkopuiston eteläosa. Puiston läpi, Kuusitien päästä etelään kulkee ulkoilureitti (palloviiva) sekä maanalaista johtoa varten varattu alueen osa Muut alueet Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. (ET)

34 34/53 Uutta puistomuuntamoa varten on asemakaavaan osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET). Puolustusvoimien alue (EP) Ukkopuiston alueen koilliskulma on osoitettu puolustusvoimien alueena. Katualueet Suunnittelualueen pohjoisosassa on Katajakadun katualuetta levennetty, jotta sen eteläpuolelle voidaan rakentaa kevyenliikenteen väylä. Kaavamuutosalueeseen kuuluu myös osa Kuusitien eteläpäässä olevasta kääntöpaikasta Yhdyskuntatekninen huolto ja väestönsuojelu Suunnittelualue tukeutuu alueella olemassa olevaan vesijohto- ja viemäriverkkoon sekä Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n sähköverkkoon. Korttelialueen vaatimat keski- ja pienjännitejohdot sijoittuvat maakaapeleina katualueille. Kuusitien ja Katajakadun varrella olevat tontit liittyvät suoraan olemassa olevaan vesi- ja viemäriverkkoon. Suunnittelualue on saavutettavissa Lappeenrannan läntiseltä paloasemalta 6 minuutin toimintavalmiusajan sisällä (lähde Alueen toteutussuunnittelun yhteydessä tulee sammutusveden saatavuus alueelle ja pelastusteiden käytettävyys varmistaa. Tonttiliittymien toteutussuunnittelussa tulee huomioida pelastuskaluston hälytysliikennöinnin tarpeet. Pelastuslain 379/2011 mukaan väestönsuoja on rakennettava rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten, jos sen kerrosala on vähintään 1200 neliömetriä ja siinä asutaan tai työskennellään tai oleskellaan muutoin pysyvästi. Kaavamuutosalueella on rakennettava väestönsuoja päiväkotikoulua varten. AR- ja AO-korttelialueella ei ole tonttien kerrosalan perusteella väestönsuojan rakentamisvelvoitetta. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Asemakaavamuutos lisää kokonaisuutena jonkin verran alueen liikennettä. Ukkopuistoon osoitettu kolme erillispientalotonttia sijoittuu lentomeluennusteen mukaiselle db Lden alueelle. Kyseessä on kuitenkin olemassa olevaa rakennetta täydentävä rakentaminen, joka on sallittua db alueella. Suunnitellut tontit sijoittuvat jo rakennetun kadun ja infran varrelle eivätkä ne laajenna yhdyskuntarakennetta. Meluvaikutuksia on käsitelty selostuksen vaikutusosassa. Radonin mahdollisesti aiheuttamia terveydellisiä haittoja on ehkäisty kaavamääräyksellä, jonka mukaan radonin torjuntaan tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa. Radonin torjunnassa on tärkeää alapohjarakenteiden tiiviys. Radonturvallisiksi alapohjarakenteiksi on todettu tiivis ryömintätilainen tuuletettu alapohjarakenne (ryömintätila vähintään 800 mm) ja tiivis reunavahvisteinen laatta sekä normaalit maanvaraiset sokkelilliset ratkaisut, joissa lattioiden saumakohdat ja läpiviennit on toteutettu valuvaiheessa rimavarauksin ja ennen pinnoitusta elastisin kittauksin. Toimiakseen oikein vaatii ryömintätilainen alapohjarakenne aina tuuletuksen. Maanvaraiset ratkaisut varmistetaan radonputkituksella.

35 35/53 Suunnittelualueen itäosa rajautuu yleiskaavaan räjähdysvaaran vuoksi merkittyyn suojavyöhykkeeseen (sv-4a). Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Kyseinen rajaus on huomioitu asemakaavassa eikä se vaikuta Ukkopuiston alueen maankäyttöön. 5.5 Luonnonympäristö Alueella ei ole erityisiä maankäyttöä rajoittavia luontoarvoja eikä kaavassa ole erityisiä luonnonympäristöä koskevia merkintöjä ja määräyksiä. 5.6 Kulttuuriympäristö Suunnittelualueelle ei sijoitu rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Suunnittelualueen vieressä sijaitsee Leirikenttä-niminen ns. muu kulttuuriperintökohde, lentokenttään liittyviä toisen maailmasodan aikaisia varustuksia, Museoviraston Kulttuuriympäristön palveluikkunasta ( Toisen maailmansodan kohteet eivät ole muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Maankäyttöja rakennuslain (132/1999) perusteella ne on kuitenkin otettava huomioon maankäytön suunnittelussa historiallisen merkityksensä takia. Sodanaikaiset lentokenttätoiminnot eivät ole ulottuneet suunnittelualueelle. Alueen eteläpäässä aivan itärajalla on pienen varustuksen pesäke tms. jäännös. Se sijoittuu kuitenkin lähes kokonaan alueen ulkopuolelle. Alueella ei ole mitään muita varustuksiin tai sodan aikaan liittyviä rakenteita tai niiden jäännöksiä. Suunnittelualueelle ei sijoitu Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin merkittyjä muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä (lähde: Kaavamerkinnät ja määräykset

36 36/53

37 37/ Nimistö Suunnittelualueelle sijoittuva lähivirkistysalue on nimetty Ukkopuistoksi, joka on alueen asukkaiden käyttämä nimi.

38 38/53 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Kaavaratkaisulla on vaikutuksia mm. yhdyskuntarakenteeseen ja talouteen sekä sosiaalisiin oloihin. Vaikutuksia on arvioitu suunnittelun eri vaiheiden yhteydessä. Arvioinnin periaatteet on määritelty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa kaavaratkaisujen ympäristöllinen merkitys, parantaa tehtävien ratkaisujen laatua sekä havainnollistaa osallisille ja päättäjille asemakaavan sisältöä. Keskeisin arvioinnissa käytetty selvitys on osayleiskaavaa varten laadittu luontoselvitys (Pöyry Finland Oy 2016). Vaikutukset on selvitetty kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: 1. Ekologiset vaikutukset (esim. luontotekijöihin liittyvät erityisarvot) 2. Taloudelliset vaikutukset (esim. kunnallistekniset kustannustekijät) 3. Liikenteelliset vaikutukset 4. Sosiaaliset vaikutukset (esim. vaikutukset palveluihin) 5. Kulttuuriset vaikutukset (esim. kaupunkirakenteelliset vaikutukset) Menetelmän avulla on pyritty löytämään vastauksia erityisesti siihen, toteuttaako kaavaratkaisu kokonaisuudessaan kestävää kehitystä. Tärkeimpien vaikutusten tunnistamisen apuna käytettiin MRL 54 :n asemakaavan sisältövaatimuksia ja niistä johdettuja vaikutuksiin liittyviä kysymyksiä. Asemakaavan vaikutuksia on arvioitu vertaamalla asemakaavaluonnosta alueella voimassa olevan asemakaavan mukaiseen tilanteeseen. Lisäksi vaikutuksia on verrattu tilanteeseen, ettei alueella tapahtuisi mitään muutoksia nykytilanteeseen. Asemakaavan luonnosvaiheessa vertailtiin, millaisia vaikutuksia koko Kourulan alueelle on sillä, jos päiväkotikoulu sijoitetaan aluekeskukseen tai jos se sijoitetaan Ukkopuistoon. Luonnosvaiheen jälkeen, kun uuden päiväkotikoulun paikka on ratkaistu, on tarkennettu asemakaavan vaikutuksia valitulle alueelle. 6.1 Ekologiset vaikutukset Vaikutukset maisemaan Päiväkotikoulun sekä rivi- ja omakotitalojen rakentaminen Ukkopuistoon muuttaa kentän ja sen eteläpuolisen maisemallisesti suljetun metsäalueen rakennetuksi ympäristöksi. Alueella ei ole todettu erityisiä luontoarvoja. Suunniteltu rakentaminen täydentää Kourulan kaupunginosaa pienimittakaavaisena ja lähimiljööltään tiiviinä alueena. Uudisrakentamisesta huolimatta alueen yleisilme säilyy melko puustoisena ja rakennuksia ympäröivä puusto säilyy edelleen lähimaisemaa rajaavana elementtinä. Asemakaavassa on annettu määräyksiä uudisrakentamiseen liittyen, jotta uudisrakentaminen sopisi hyvin olemassa olevaan metsäiseen ympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään Rakentaminen Ukkopuistossa ei edellytä merkittävää maaperän kaivamista tai pengertämistä. Rakennuspaikat ovat suhteellisen tasaisia eikä rakentaminen edellytä merkittävää

39 39/53 maastonmuokkausta. Kokonaisuutena rakentamisen vaikutukset maaperään ovat paikallisia ja merkitykseltään vähäisiä eivätkä kohdistu geologisesti tai geomorfologisesti merkittäviin muodostumiin. Kallioperä on syvällä Salpausselän maakerrosten alla, eikä siihen kohdistu rakentamisesta vaikutuksia Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen Ukkopuiston alueella tavataan todennäköisesti Salpausselän kangasmetsille tyypillistä lajistoa, mutta sijainti kaupunkialueella rajoittaa joidenkin lajien esiintymistä. Luontoselvitystä varten tehtyjen maastokäyntien aikaan havaittiin tavanomaisia tuoreiden kangasmetsien lintulajeja kuten pajulintu, mustarastas, räkättirastas, talitiainen, sirittäjä ja lehtokerttu. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin kuuluvasta liito-oravasta ei tehty havaintoja Ukkopuiston alueella eikä mäntyvaltainen metsä ole lajille tyypillisintä elinympäristöä. Lähimmät havainnot liito-oravista ovat Huhtiniemestä ja Sammonlahden rannasta vajaan 500 metrin päästä selvitysalueiden pohjoispuolelta (Pöyry Finland Oy 2016). Huhtiniemessä on ollut liito-oravien elinpiirejä useina vuosina. Kuusimäen metsäalueen ja lentokentän reunojen kautta saattaa olla liito-oravien liikkumisyhteys Huhtiniemen alueelta etelään. Ukkopuiston alue ei ole mahdollisen liikkumisyhteyden kannalta olennainen, sillä metsäalue jatkuu sen itä- ja eteläpuolilla. Asukkaiden havaintojen mukaan alueella kasvaa näsiää, valkolehdokkia ja lehtoneidonvaippaa. Valkolehdokki ja lehtoneidonvaippa ovat rauhoitettuja lajeja (mutteivät uhanalaisia) eli niitä koskee luonnonsuojelulain 42 :n kielto: Jos luonnonvaraisen kasvilajin olemassaolo käy uhatuksi tai rauhoittaminen muusta syystä osoittautuu tarpeelliseksi, voidaan tällainen laji rauhoittaa asetuksella koko maassa tai jossakin osassa maata. Rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, irtileikkaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on kielletty. Mitä 39 :ssä ja 42 :n 2 momentissa säädetään, ei estä alueen käyttämistä maa ja metsätalouteen tai rakennustoimintaan eikä rakennuksen tai laitteen tarkoituksenmukaista käyttämistä. Tällöin on kuitenkin vältettävä vahingoittamasta tai häiritsemästä rauhoitettuja eläimiä ja kasveja, jos se on mahdollista ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Luontoselvityksen laatijan mukaan alueen maankäyttöön edellä mainittujen lajien mahdollisella esiintymisellä ei ole vaikutusta. Kaavan toteuttamisella ei ole kielteistä vaikutusta kasvi- ja eläinlajeihin eikä luonnon monimuotoisuuteen Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Vesistöihin ei kohdistu vaikutusta jätevesien kautta, sillä uudet rakennukset liitetään viemäriverkkoon. Kaavamuutosalue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Kaavassa ei sallita sellaista rakentamista tai muita toimenpiteitä, joista voi aiheutua pohjaveden pinnan tason muutoksia tai pohjaveden ja maaperän pilaantumista. Rakennettu ja pinnoitettu alue laajenee jonkin verran nykyisestä, mikä vähentää jossain määrin sadeveden suotaantumista pohjavedeksi. Koko pohjavesialue huomioon ottaen vaikutus on kuitenkin vähäinen.

40 40/ Vaikutukset viheryhteyksiin Rakentaminen Ukkopuistossa sijoittuu laajemman metsäalueen reunalle eikä katkaise ekologisia yhteyksiä. Päiväkotikoulun toteuttaminen ei aiheuta metsäalueiden pirstoutumista eikä ekologisten yhteyksien Vaikutukset luontokohteisiin Luontoselvityksen perusteella suunnittelualueella ei ole arvokkaita luontokohteita. Alueella on arvoa osana ulkoilukäytössä olevaa metsäaluetta, mutta se on vain pieni osa kyseisestä metsäalueesta. 6.2 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Vaikutukset väistötiloihin Kourulan päiväkoti ja Kuusimäen koulun luokat voivat toimia nykyisissä tiloissa Ukkopuiston päiväkotikoulun valmistumiseen saakka. Muilta osin Kuusimäen koulu voi toimia nykyisissä tiloissaan, kunnes Sammontalo valmistuu (arvio 2024). Kourulan päiväkodin jo nyt evakossa oleville lapsiryhmille tarvitaan väistötilat Ukkopuiston päiväkotikoulun valmistumiseen saakka Aluetaloudelliset vaikutukset Lappeenrannan kaupungin ilmasto-ohjelman, asumis- ja maankäyttöohjelman sekä kaupunkirakenneohjelman tavoitteisiin kuuluvat maankäytön tiivistäminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Asemakaavamuutoksen mahdollistama lisärakentaminen tukee edellä mainittuja tavoitteita ja tuo lisää asukkaita lähes valmiin kunnallistekniikan piiriin. Vanhan päiväkodin ja koulun purkukustannuksiksi on alustavasti arvioitu Tontinmyyntituloiksi on arvioitu alustavasti AR-korttelialueen osalta noin ja AO-korttelialueiden osalta noin Vaikutukset infraverkon rakentamiskustannuksiin Suunnittelualue liittyy olemassa olevaan katuverkostoon sekä yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin. Kaavaratkaisu edellyttää uuden kevyen liikenteen väylän ja sen valaistuksen rakentamisen Katajakadun eteläpuolelle (alustava hinta-arvio noin ). Mikäli kevyen liikenteen väylää jatketaan Katajakadun päästä Helsingintien suuntaan vanhalle polku-uralle ja siihen lisätään valaistus, on tämän osuuden alustava hinta-arvio noin Infraverkon kustannuksia laskee huomattavasti se, että kaikki uudet tontit tukeutuvat olemassa olevaan katu- ja infraverkkoon (Kuusitie ja Katajakatu), joiden kustannukset ovat jo realisoituneet. Päiväkotikoulun rakentaminen edellyttää uuden puistomuuntamon rakentamista ja sille on varattu tontti asemakaavassa.

41 41/53 Kokonaisuutena asemakaavan vaikutukset yhdyskuntatalouteen ovat myönteisiä. Asemakaavamuutoksella tiivistetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta tukeutumalla lähes kokonaan valmiiseen infraverkkoon. 6.3 Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset liikenneverkkoon Suunnittelualue tukeutuu olemassa olevaan katuverkostoon sekä yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin. Kuusitien ja Katajakadun risteykseen sijoittuvan rivitalotontin molemmille raunoille on osoitettu liittymäkielto, kulku tontille on suunniteltu kulkevan Katajakadun puolelta, tontin itäosasta Vaikutukset liikennemääriin, liikenteen toimivuuteen ja liikenneturvallisuuteen Asemakaavamuutos lisää alueen liikennettä verrattuna nykytilanteeseen, lisääntyvän liikenteen muodostuessa päiväkotikoulun saatto-, henkilökunta- ja huoltoliikenteestä sekä alueen uusista asukkaista. Asemakaavan muutos mahdollistaa esimerkiksi kuuden rivitalon ja 3 omakotitalon rakentamisen Ukkopuiston alueelle. Uusien asuntojen ja päiväkotikoulun myötä liikenne lisääntyy alueella. Ukkopuiston lähialueelle on laadittu toimivuustarkastelu (Trafix Oy 2018), jossa on tarkasteltu katuverkon ja liittymien toimivuutta aamuhuipputunnin aikana. Katajakadun taustaliikenteenä on käytetty Emme-tarkastelun Katajakadun lukuja lisättynä päiväkodin ja asumisen matkatuotoksilla. Asumisen matkatuotos on laskettu kerrosalaneliömetrien (k-m²) mukaan perusteena julkaisu Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (Suomen ympäristö 27/2008). Päiväkotikoulun huipputunnin matkatuotoksena on käytetty päiväkodin omaa arviota: 100 ajoneuvoa saapuu, 80 lähtee. Nykytilanteesta poiketen selvityksessä on oletettu, että Karankokatu on väistämisvelvollinen Honkakatuun nähden. Asumisen matkatuotos (krs-m²:n mukaan) on laskettu seuraavasti: 1. Ukkopuiston pohjoispuoli, k-m²: 3 saapuu, 44 lähtee 2. Ukkopuiston länsipuoli: 2400 k-m²: 1 saapuu, 9 lähtee 3. Ukkopuiston uusi asuminen: 1 saapuu, 18 lähtee 4. Honkakadun eteläosa ja Puolakatu, k-m²: 3 saapuu, 47 lähtee 5. Karankokatu, 4360 k-m²: 1 saapuu, 17 lähtee 6. Katajakatu Honkakadun länsipuolella, 3750 k-m²: 1 saapuu, 14 lähtee 7. Juurakkokatu, k-m²: 3 saapuu, 46 lähtee Karankokadun huoltoaseman matkatuotokseksi on arvioitu 1 % Helsingintien liikennemäärästä: 10 saapuu, 10 lähtee. Toimivuustarkastelu, aamuhuipputunnin nykytilanne päiväkotikoulun valmistumisen jälkeen Kourulan alueelle saapuvasta liikenteestä noin 2 /3 suuntaa Ukkopuiston päiväkotikoululle. Päiväkotikoulun pysäköintialueelle saapuu tunnin aikana noin 100 ajoneuvoa. Liikenne jonoutuu eniten Helsingintieltä vasemmalle käännyttäessä. Idän tulosuunnan vasemmalle

42 42/53 kääntyvien kaistan maksimijonopituus on 9 ajoneuvoa. Kourulan katuverkolla ei tapahdu merkittävää jonoutumista. Helsingintien liittymässä pääsuunnan palvelutaso on tyydyttävä tai hyvä, sivusuunnan huono. Idän tulosuunnassa keskimääräinen viivytys on 20 sekuntia, lännessä 9 sekuntia. Sivusuunnan huono palvelutaso johtuu hyvin pienistä liikennemääristä ja valoliittymän pitkästä kiertoajasta (100 s). Kourulasta lähtevä liikenne koostuu päiväkotikoulun saattoliikenteestä (80 ajon.) sekä asuinalueilta pääosin keskustaan suuntaavasta työmatkaliikenteestä. Suurin liikennevirta on Honkakadulla pohjoisen suuntaan (yhteensä 285 ajon./h). Helsingintien liittymässä 80 % Honkakadun tulosuunnan liikenteestä kääntyy oikealle keskustan suuntaan. Vapaasti oikealle kääntyvän liikennevirran jonoutumista ei tapahdu ja palvelutaso on erittäin hyvä. Karankokadun, Katajakadun ja päiväkotikoulun liittymien keskimääräinen viivytys on 0-2 sekuntia ja palvelutaso on erittäin hyvä. Toimivuustarkastelu: aamuhuipputunti, nykytilanne (Lähde Trafix Oy) Toimivuustarkastelu, aamuhuipputunnin ennustetilanne 2035 (2+2-kaistainen Helsingintie) Helsingintien liittymässä idän tulosuunnan jonot pitenevät. Maksimijonopituus on 15 ajoneuvoa. Kääntyvien kaista jonoutuu hetkellisesti kokonaan, mutta sen kapasiteetti on riittävä. Tulosuunnan keskimääräinen viivytys on 21 sekuntia ja palvelutaso on tyydyttävä. 2+2-kaistaisuus parantaa lännen tulosuunnan palvelutason erittäin hyväksi. Sivusuunnan huono tai välttävä palvelutaso johtuu hyvin pienistä liikennemääristä ja valoliittymän pitkästä kiertoajasta (100 s). Kourulan alueelta pohjoiseen lähtevä liikenne jonoutuu Honkakadulla. Helsingintien liittymästä vapaan oikean kautta kääntyvä liikennevirta jonoutuu säännöllisesti. Jonon pää yltää hetkellisesti Karankokadun liittymään. Oikealle kääntyvien keskimääräinen viivytys kasvaa 2 sekunnista 14 sekuntiin, palvelutaso heikkenee erittäin hyvästä hyväksi. Muualla Kourulan katuverkolla ei tapahdu merkittävää jonoutumista. Kourulan liittymien keskimääräinen viivytys on 0-3 sekuntia ja palvelutaso on erittäin hyvä.

43 43/53 Toimivuustarkastelu, aamuhuipputunnin ennustetilanne 2035 (Lähde Trafix Oy) Toimivuustarkastelun herkkyystarkastelu ja johtopäätökset Herkkyystarkasteluna ennustetilanteen kokonaisliikennemäärän kasvu on +20 %. Tämä kasvattaa Helsingintien idän tulosuunnan maksimijonopituutta 15 ajoneuvosta 17 ajoneuvoon. Kasvu heikentää Honkakadulta vapaan oikean kautta Helsingintielle kääntyvien keskimääräistä viivytystä 14 sekunnista 23 sekuntiin eli palvelutaso heikkenee hyvästä tyydyttäväksi. Honkakadun jonoutuminen häiritsee ajoittain Karankokadun tulosuunnan liikennettä. Karankokadun tulosuunnan keskimääräinen viivytys kasvaa 3 sekunnista 7 sekuntiin; palvelutaso heikkenee erittäin hyvästä hyväksi. Kasvulla ei ole laajempia vaikutuksia. Kokonaisuutena voidaan todeta, että nyky- ja ennustetilanteissa väyläkapasiteetti on riittävä. Liikenteen kasvun suurin vaikutus palvelutasoon on nähtävissä Helsingintien liittymässä idän ja Honkakadun tulosuunnissa sekä jonoutumisen myötä läheisellä Karankokadun tulosuunnalla. Katuverkon erittäin hyvä nykypalvelutaso mahdollistaa Honkakadun liittymien liikenneturvallisuutta kohentavat toimenpiteet ilman, että alueen liikenteellinen toimivuus häiriintyisi merkittävästi (Lähde Trafix Oy 2018). Herkkyystarkastelu ennustetilanteen kokonaisliikennemäärän kasvu 20 % (Lähde Trafix Oy) Päiväkotikoulun tontille on mahdollista järjestää yhdensuuntainen saattoliikenne. Alueen pysäköintipaikat on sijoitettava tonteille. Rakentamisvaiheessa rakentamisaikainen liikenne ja rakentaminen voivat hetkellisesti vaikuttaa alueen liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen, mutta toteutusvaiheen ja sen jälkeiset vaikutukset ovat vähäiset.

44 44/53 Kaava-alueen synnyttämä liikennetuotos ei aiheuta kokonaisuutena kielteisiä vaikutuksia liikenteen toimivuuteen eikä liikenneturvallisuuteen Vaikutukset liikennemeluun Ukkopuiston alueella katuliikenteen aiheuttamat melutasot jäävät alhaisiksi. Päiväkotikoulun piha sijoittuu alueelle, jossa ympäröivien katujen liikennemäärien ja nopeusrajoituksen perusteella päivä- ja yömelun ohjearvot eivät mitä todennäköisimmin ylity. Lappeenrannan meluselvitys ja meluntorjuntaohjelma (Ramboll Finland Oy 2015) osoittaa, että päivämelutasot jäävät pääosin alle 45 db:n ja yömelutasot kokonaan alle 45 db:n. Päiväajan keskiäänitasot LAeq 7-22 Ennustetilanne v Yöajan keskiäänitasot LAeq 22-7 Ennustetilanne v Lappeenrannan meluselvitys ja meluntorjuntaohjelma, Ramboll Finland Oy, Kohde Asumiseen käytettävillä alueilla, loma asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* Muilla alueilla (esim. teollisuusalueilla) Laeq päiväajalle (klo 7 22) 45dB Laeq yöajalle (klo 22 7) 40 db Huomautukset 40 db 35 db *yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä ei sovelleta ei sovelleta Lentomelu Maakunta- ja yleiskaavaan on merkitty lentomelualue, joka käsittää osan Ukkopuiston eteläpuolisesta alueesta. Maakuntakaavamääräyksen mukaan merkinnällä osoitetaan merkittävimpiä melualueita. Lappeenrannan lentokentän melualue kuvaa aluetta, jossa lentokentän melun Lden-taso ylittää 55 db. Myös Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavassa on vastaava lentomelualueen merkintä. Merkintä perustuu lentoasemaa varten laadittuun meluennusteeseen, jossa on mallinnettu erikseen 60 db:n ja 55 db:n meluvyöhykkeet. Kaavamuutokseen sisältyvien suunniteltujen rakentamisalueiden eteläraja sijaitsee likimain puolivälissä 60 db:n ja 55 db:n välistä aluetta.

45 45/53 Ukkopuistoon osoitetut erillispientalotontit sijoittuvat lentomeluennusteen mukaan db Lden alueelle. Rakentamisen määrän ja sijainnin perusteella kyseessä on pienimuotoinen täydennysrakentaminen, joka on sallittua desibelin alueella. Suunnitellut tontit sijoittuvat jo rakennetun kadun ja infraverkon varrelle eivätkä ne laajenna yhdyskuntarakennetta. Alue muodostaa jo nyt selkeän pientaloalueen ja uudet tontit jatkavat tätä rakennetta saumattomasti. Alueelle ei ole tarkoituksenmukaista sijoittaa muita, vähemmän melulle alttiita toimintoja, kuten teollisuus- tai työpaikkarakentamista, sillä tämä poikkeaisi alueen nykyisestä luonteesta ja sijoittuisi erilleen kaupungin muista työpaikka-alueista. Alue sopii hyvin pientalorakentamiseen, sillä tonttien maasto-olosuhteet ja maaperä ovat rakennettavuudeltaan hyviä. Uusien tonttien myötä kaupunkirakenne täydentyy ja tonttitarjonta lisääntyy Kourulan alueella, mikä turvaa osaltaan alueen palvelujen käyttäjäpohjaa. Alueelta on lyhyt matka (n. 300 m) joukkoliikenteen pysäkille Pysäköintiratkaisut Asemakaavassa on varattu päiväkotikoulun tontille pysäköimispaikka, johon saattoliikenne voidaan ohjata. Myös muu päiväkotikoulun sekä asuintonttien pysäköinti on sijoitettava tonteille Vaikutukset kevyeen liikenteeseen ja joukkoliikenteeseen Suunnittelualue sijaitsee hyvien kevyenliikenteen- ja joukkoliikenneyhteyksien varrella. Lähimmälle linja-autopysäkille on tulevan päiväkotikoulun pihalta katuyhteyksiä pitkin vajaat 400 metriä. Lisäksi käytössä on puolustusvoimien omistaman alueen läpi johtava epävirallinen polku, jonka kautta matka pysäkille on noin 300 metriä; tällä reitillä ei kuitenkaan ole talvikunnossapitoa. Mahdollisuudet polun muuttamiseksi viralliseksi kevyen liikenteen väyläksi tulee selvittää erikseen puolustusvoimien ja Metsähallituksen kanssa. Kuusimäen koulun oppilaaksiottoalue. Ukkopuiston uusi päiväkotikoulu on merkitty punaisella ympyrällä.

46 46/53 Alikulku Alikulku Nykyinen päiväkoti ja koulu Epävirallinen polkuyhteys Uusi päiväkotikoulu Uusi kevyen liikenteen väylä Kevyen liikenteen pääreitit uudelle päiväkotikoululle Kaavaratkaisu edellyttää kevyenliikenteen raitin rakentamista Katajakadun eteläpuolelle päiväkotikoulun kohdalle, jota varten kaavamuutoksessa on levennetty Katajakadun tilavarausta. Päiväkotikoululle johtavat matkat pitenevät lännestä Sammonlahden suunnasta tulevilla keskimäärin 300 metrillä. Helsingintien pohjoispuolelta Huhtiniemenkadun varrelta ja Kuusimäen itäosasta (mm. Kornetinkadun ja Korpraalinkujan alueet) matkat eivät merkittävästi muutu nykyisestä olemassa olevia alikulkutunneleita käytettäessä. Kaavaratkaisu ei aiheuta paineita joukkoliikennelinjaston muutoksiin. 6.4 Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset palvelujen saatavuuteen Asemakaavamuutoksen myötä päiväkoti ja koulu siirtyvät 300 metrin etäisyydelle nykyisestä paikasta. Palveluverkkopäätöksen mukaisesti koulu käsittää vain 1. ja 2. luokat yksisarjaisena. Päiväkotikoulu sijoittuu oppilaaksi ottoalueen reunalle, mutta on suhteellisen hyvin saavutettavissa pääliikenneverkolta (mm. Helsingintieltä n. 200 metriä). Etäisyys päiväkotikoulusta lähimmälle linja-autopysäkille virallisia reittejä pitkin pitenee noin 300 metristä 400 metriin, mutta mikäli puolustusvoimien alueen läpi johtava polku voidaan muuttaa viralliseksi kevyen liikenteen väyläksi, on etäisyys noin 300 metriä.