KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2018 Sivu 30 (46) Kunnanhallitus Keskiviikko kello Konneveden kunnantalo, takkahuone

Transkriptio

1 KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2018 Sivu 30 (46) Kunnanhallitus Keskiviikko kello KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Konneveden kunnantalo, takkahuone JÄSENET VARAJÄSENET Mehto Antti, pj. x Mirja Hytönen - Korhonen Eeva, 1. vpj. x Hänninen Seija - Väisänen Simo, 2. vpj. - Jalkanen Olli-Pekka x Hänninen Mauri x Järvinen Raija - Kakko Matti x Hintikka Jussi - Kauppinen Piia x Bliznakova Rositsa - Minkkinen Miia x Valkonen Olavi - Valtuuston pj. Puttonen Maritta x Valtuuston I vpj. Karhunen Pekka x Valtuuston II vpj. Vihtonen Esa x MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Jokitalo Juha, kunnanjohtaja, esittelijä Hyppönen Jouko, kunnansihteeri, pöytäkirjanpitäjä Hänninen Anu, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Kytölä Pentti, ympäristölautakunnan puheenjohtaja Waris Antti, sivistyslautakunnan puheenjohtaja x x x x x ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Antti Mehto Jouko Hyppönen LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAI- SUUS SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUS (tarkastuspaikka ja -aika sekä tarkastajien allekirjoitukset) Kunnanhallitus totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjantarkastajiksi kunnanhallitus valitsi aakkosjärjestyksen mukaisesti Olli-Pekka Jalkasen ja Mauri Hännisen. Tarkastusaika Konnevedellä Olli-Pekka Jalkanen Mauri Hänninen PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Paikka ja pvm Konneveden kunnan verkkosivuilla lukien Virka-asema Allekirjoitus Kunnansihteeri Jouko Hyppönen

2 Kunnanhallitus VUODEN 2017 TILINPÄÄTÖS Valmistelija: kunnansihteeri Jouko Hyppönen, p Lisätiedot: kunnanjohtaja Juha Jokitalo, p ja taloussihteeri Eija Lahti, p Kh. 19 Esityslistan liite 1 Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Esityslistan liitteenä on tilinpäätös, toimintakertomus ja henkilöstötilinpäätös. Esittelijä esittelee tilinpäätöksen kokouksessa. Kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja allekirjoittavat tilinpäätöksen. Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että tilikauden alijäämä ,20 euroa kirjataan oman pääoman vähennykseksi tilikauden yli-/alijäämä-tilille.

3 Kunnanhallitus Kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja allekirjoittivat tilinpäätöksen. Samalla kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että tilikauden alijäämä ,20 euroa kirjataan oman pääoman vähennykseksi tilikauden yli-/alijäämä-tilille.

4 Kunnanhallitus PERUSHOITAJAN TEHTÄVÄN LAKKAUTTAMINEN, LÄHIHOITAJAN TEHTÄVÄN PERUSTAMINEN JA TEHTÄVÄN TÄYTTÖLUPA Sosiaali- ja terveysltk Valmistelija; vanhuspalvelujen esimies Eija Alhonen puh: Vanhainkodin perushoitaja Sinikka Kokko pyytää eroa perushoitajan tehtävästä lukien. Sinikka Kokko jää eläkkeelle. Osastopäällikön ehdotus: Sinikka Kokolle myönnetään ero perushoitajan tehtävästä eläkkeelle siirtymisen johdosta lukien. Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää, että kunnanhallitus myöntää tehtävälle täyttöluvan. : Ehdotus hyväksyttiin. Kh. 20 Kunnanhallitus lakkauttaa Sinikka Kokon hoitaman perushoitajan tehtävän ja perustaa tilalle lähihoitajan tehtävän. Samalla kunnanhallitus antaa sosiaali- ja terveyslautakunnalle luvan täyttää lähihoitajan tehtävä. Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti.

5 Kunnanhallitus KONNEVEDEN KUNNAN OSALLISTUMINEN MAAKUNNALLISEEN VALINNANVAPAUSPILOTTIIN Valmistelu: Valinnanvapauspilotin esittelyteksti on kirjoitettu Keski- Suomen liiton kunnille laatiman yhtenäisen pykäläluonnoksen pohjalta. Kh. 21 Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti keväällä 2017 toteuttavansa maakunnallisia valinnanvapauspilotteja osana uuden valinnanvapauslainsäädännön toimeenpanoa. Tammikuussa 2018 julkaistu valinnanvapauslakiluonnos mahdollistaa suoran valinnan palveluiden toimeenpanon pilottien avulla. Ministeriö on ilmoittanut, että valinnanvapauspilotit tullaan toteuttamaan laajamittaisesti uuden valinnanvapausmallin mukaan välisenä aikana. Pilotointi uuden lainsäädännön mukaisesti mahdollistaa sen, että uutta valinnanvapausmallia voidaan maakunnissa toimeenpanna laajasti ja kokonaisvaltaisesti jo ennen lakien siirtymäaikoja. Ministeriö on lisäksi ilmoittanut, että vuoden 2018 talousarvioon on esitetty valinnanvapauspilottien toteuttamiseen 100 miljoonan euron määrärahaa. Pilottien valtionavustushaku toteutetaan alkuvuonna Pilotit käynnistyvät vain, jos maakunta- ja sote-uudistuksen lainsäädäntö hyväksytään. Rahoituksen hakuaika alkaa ja päättyy Keski-Suomen pilotin sisältö Keski-Suomi hakee pilottirahoitusta sekä sosiaali- ja terveyskeskuksen (sote-keskus) palveluiden että suunhoidon yksikön suoran valinnan pilottiin valinnanvapauslakiluonnoksen 93 ja 94 :n mukaisesti. Pilotit voidaan myös toteuttaa erillisinä (eli osallistutaan vain jompaankumpaan). Pilotti toimeenpanee maakunnallista muutosta sotekeskusten ja/tai suun hoidon yksikön osalta jo etupainotteisesti ennen laissa asetettujen vaiheistusten voimaantuloa. Järjestämis- ja tuotantovastuu säilyy pilotin aikana nykyisillä kunnilla ja kuntayhtymillä. Pilotissa järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan ja pilotoitaviin palveluihin liittyvät järjestäjän tehtävät toteutetaan yhtenäisesti pilotille nimettävän projektiryhmän toimesta Keski-Suomi valmisteluprojektin ohjauksessa. Järjestäjä maksaa pilotissa kuntien ja kuntayhtymien asiakkaiden vaihdoista aiheutuvan korvauksen yksityisille palveluntuottajille ministeriön myöntämästä rahoituksesta. Järjestäjä vastaa myös palveluntuottajien hyväksymisestä sekä valvonnasta pilotin aikana.tuotanto jatkuu pilotissa julkisten palveluiden osalta maakunnan kunnissa ja

6 Kunnanhallitus kuntayhtymissä. Pilotin käynnistyessä julkinen tuotanto lähtee liikkeelle nykyisten talousarvioiden mukaisilla resursseilla. Talousarviossa määritellyt resurssit eivät siirry kunnilta tai kuntayhtymiltä pilotin siirtymäaikana pilotin hallinnoijalle tai maakunnalliselle valmisteluorganisaatiolle vaan tuotanto jatkuu itsenäisenä kuntien ja kuntayhtymien alaisuudessa. Julkisen tuotannon rinnalle voi pilotin myötä syntyä myös yksityistä palvelutuotantoa, jonka asiakas voi valinnanvapauslain mukaisesti valita omaksi palveluntuottajakseen jos palveluntuottaja on hyväksytty valinnanvapaus palveluiden tuottajaksi. Asiakkaan siirtymisestä aiheutuva kustannus kompensoidaan pilotissa ministeriön rahoituksella. Siirtyneiden asiakkaiden asiakasmaksut kertyvät edelleen nykyisille organisaatioille. Mikäli kunnille ja kuntayhtymille aiheutuu pilotista ylimääräisiä kustannuksia, ne kompensoidaan heille ministeriön rahoituksesta yhteisesti sovittujen perusteiden mukaisesti. Hallinnollisia tehtäviä ei pilotissa sisällytetä kuntien/kuntayhtymien tehtäväksi vaan ne eriytetään pilotissa perustettavalle maakunnan yhteiselle järjestämistä toteuttavalle pilottiorganisaatiolle. Pilotti tarjoaa siten julkiselle tuotannolle mahdollisuuden keskittyä uudistuksen muutosjohtamiseen ja oman toiminnan kehittämiseen. Yksi pilotin tavoitteista on laatia maakunnan julkisen palvelutuotannon yhteinen brändi, jonka alla olemassa oleva tuotanto lähtee profiloitumaan jo ennen maakunnan virallista aloitusta vuonna Pilotin kriteerit Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut pilotin kriteerit Kriteerit on myös kirjattu valinnanvapauslain luonnokseen. Kriteereiden mukaan pilottiin voidaan valita maakunnat, joiden väestöpohjasta vähintään 80 % on pilotin piirissä. Pilottirahoitusta voivat hakea kuntien ja kuntayhtymien muodostamat yhteenliittymät, jotka valitsevat keskuudestaan hankehallinnoijan. Pilotit siirtyvät maakunnan hallinnoitavaksi vuoden 2020 alusta lähtien. Pilotille myönnettävää rahoitusta saa käyttää pilotin hallinnointiin, tietojärjestelmiin ja pilotista johtuviin palveluiden tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin (eli asiakkaiden siirroista aiheutuviin kustannuksiin edellä kuvatun mukaisesti). Pilottiin osallistuvilta kunnilta ja kuntayhtymiltä ei edellytetä omarahoitusosuutta.

7 Kunnanhallitus Pilotin sääntökirja Pilotille laaditaan sääntökirja, jossa määritellään järjestäjän ja asiakkaan asema, oikeudet ja velvollisuudet, asiakkailta perittävät maksut sekä matkakulujen korvaaminen. Sääntökirjassa määritellään myös palveluntuottajien asema, oikeudet ja velvollisuudet. Samat ehdot koskevat sekä julkisia sote-keskuksia että yksityisiä sote-keskuksia. Myös asiakkaista maksettavat korvaukset sekä pilottiin sisältyvät mahdolliset bonukset ja sanktiot määritellään sääntökirjassa. Sääntökirjaa tullaan valmistelemaan yhdessä eri palveluntuottajien kanssa. Sääntökirja hyväksytetään kaikissa pilottiin mukaan lähtevissä kunnissa ja kuntayhtymissä, mikäli rahoitus pilotille myönnetään. Pilotoinnilla siirrytään valinnanvapauslain toimenpanoon Pilotti on merkittävässä asemassa valtakunnallisesti tuottaen tietoa valinnanvapaudesta ja auttaen maakuntia valmistautumaan tulevaan soteuudistukseen. Pilotti edesauttaa julkista palveluntuotantoa kehittämään omaa toimintaansa mahdollisimman kilpailukykyiseksi tulevaisuutta ajatellen. Pilotti tuottaa tietoa, miten erilaisilla alueilla asuva väestö toimii valintatilanteessa ja syntyykö haja-asutusalueille sekä kuntakeskuksiin uutta palvelutuotantoa. Pilotin aikana maakunnassa seurataan mm. asiakkaiden valintoja ja niiden syitä, palveluiden käyttöä ja asiakastyytyväisyyttä sekä valinnanvapauden vaikutusta palveluntuottajien toimintaan. Nykyorganisaatiot ja henkilöstön asema pilotissa Mikäli siirtymistä yksityisille palveluntuottajille tapahtuu tietyillä alueilla runsaammin, voidaan henkilöstöä sopeuttaa siirtymävaiheessa eli vuosien aikana hyödyntäen mm. sijaisuuksien täyttöä tai jättämällä täyttämättä avoimeksi tulevia tehtäviä. Tuotannon ohjausryhmä varmistaa, ettei osaajista lähdetä kilpailemaan julkisten toimijoiden kesken vaan mahdollistetaan henkilöstön liikkuvuus tilanteissa, joissa pilottiin liittyviä tehtäviä tulee avoimeksi. Uudistuksen tultua voimaan pilotti siirtyy uuden maakunnan hallinnoitavaksi ja henkilöstö siirtyy liikkeen luovutuksen periaatteen mukaisesti uudelle työnantajalle.

8 Kunnanhallitus Pilotin hallinnointi Pilotti edellyttää tiivistä maakunnallista sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyötä. Pilotille tullaan nimeämään ohjausryhmä, johon nimetään mukana olevien kuntien tai kuntayhtymien edustus. Pilottia hallinnoidaan pilottiorganisaation osalta teknisesti työsuhteiden ja palvelussuhdeasioiden osalta Jyväskylän kaupungin toimesta. Pilotin järjestämistehtävistä vastaava projektiryhmä asettuu kuitenkin Keski- Suomi projektin ohjaukseen, josta uudistustyötä johdetaan järjestämisen osalta. Palvelutuotannon johtaminen tapahtuu nykyisten organisaatioiden toimesta edellä kuvatulla tavalla. Lisäksi julkisille tuotanto-organisaatioille nimetään yhteinen ohjausryhmä, jossa muutosta käydään läpi keskeisten tuotanto-organisaatioiden johtavien viranhaltijoiden toimesta. Riskien arviointi Yksityisille palveluntuottajille maksetaan vuoden 2017 kustannuksiin, väestön ikärakenteeseen ja palveluiden käyttöön perustuva asiakaskohtainen kapitaatiokorvaus jokaisesta valinnan tehneestä asiakkaasta. Kapitaatiokorvaus maksetaan pilotissa ministeriön myöntämästä sopeuttamisrahasta. Rahoitus ei edellytä kuntien omavastuuosuuksia eikä pilotti kasvata mukaan lähtevien kuntien menoja sote-keskuspalveluiden osalta. Taloudellisen riskin katsotaan pilotissa olevan suhteellisen pieni, mikäli pilotti toteutuu suunnitellusti. Mikäli asukkaat vaihtavat palveluntuottajaansa, kustannukset yksityiselle palveluntuottajalle maksetaan ministeriön rahoituksesta. Samaan aikaan omissa tuotantoorganisaatioissa voidaan muutosjohtamisella sopeuttaa nykyisiä kustannuksia ja jopa alentaa niitä. Talousvaikutuksia on esitelty tarkemmin liitteenä olevassa esityksessä. Pilotin valmistelu maakunnassa Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistuksen johtoryhmä on kokouksessaan käsitellyt alustavasti valinnanvapauspilottia ja kannustanut maakunnan kuntia jättämään yhteisen hakemuksen pilottiin. Asiaa on käsitelty lisäksi maakunnan sote-johdon työkokouksissa, kunnanjohtajien palavereissa ja maakunnan väliaikaisessa yhteistoimintaelimessä.

9 Kunnanhallitus Pilotin hakemusta valmistellaan asiantuntijatyöryhmän toimesta. Työryhmään kuuluvat Keski-Suomi projektin vastuuvalmistelijoiden lisäksi muun muassa sote-keskuspalveluita tuottavien kuntien tai kuntayhtymien johtavat viranhaltijat. Varsinaiset päätökset pilottiin sitoutumisesta tulee olla kunnista toimitettuna hankkeen hallinnoijalle (Jyväskylän kaupunki) mennessä. Rahoituspäätöksen jälkeen sääntökirjat tullaan tuomaan kuntien ja kuntayhtymien päätöksentekoon touko-kesäkuussa Toimivalta asiassa Nykyisen lainsäädännön ollessa voimassa kukin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä Keski-Suomessa ottaa osaltaan kantaa pilottiin osallistumisesta omalta osaltaan. valta määräytyy kuntien hallintosääntöjen mukaisesti. Oheismateriaali: - Esittelymateriaali Keski-Suomen valmistelusta (PP-diakooste) - Valinnanvapauslain luonnos ja muu materiaali (julkaistu ): lain-luonnos-annettiin-lainsaadannon-arviointineuvostolle-jajulkaistiin?p_p_auth=21xwy73h - Sosiaali- ja terveysministeriön www-sivut piloteista: Äänekoski ja Keski-Suomen seututerveyskeskuksen jäsenkunnista Joutsa, Multia, Toivakka ja Keuruu ovat ottaneet kielteisen kannan pilottihankkeeseen. Kunnanhallitus päättää, että Konneveden kunta ei osallistu Keski- Suomen maakunnan valinnanvapauspilottiin. Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti.

10 Kunnanhallitus ERON MYÖNTÄMINEN SEIJA VARIKSELLE KIRJANPITÄJÄN TEHTÄVÄSTÄ Valmistelija: kunnansihteeri Jouko Hyppönen, p Kh. 22 Seija Varis on ilmoittanut, että hän irtisanoutuu Konneveden kunnan palveluksesta lukien eläkkeelle siirtymisen johdosta. Irtisanoutumisilmoituksessaan hän kiittää Konneveden kuntaa vaiherikkaasta 42 vuoden 8 kuukauden työajasta. Kunnanhallitus myöntää Seija Varikselle eron kirjanpitäjän tehtävästä lukien. Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti.

11 Kunnanhallitus OSALLISTUMINEN KESKI-SUOMEN VERKKOHOLDING OY:N MAKSULLISEEN OSAKEANTIIN Kh. 23 Esityslistan liitteet 2-6 Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakkeenomistajien yksimielinen päätös vanhojen osakkeenomistajien merkintäetuoikeuksin toteutettavasta osakeannista Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n rahoitustilanteen turvaamiseksi yhtiön ylimääräinen yhtiökokous on päättänyt maksullisesta osakeannista yhtiön omistajakunnille vanhojen osakkeenomistajien merkintäetuoikeuksin. Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n hallitus on pyytänyt kuntaa käsittelemään asian ja tekemään esityksen mukaisen päätöksen yhtiön maksulliseen osakeantiin osallistumisesta huhtikuun 2018 aikana. Osakeannissa tarjotaan merkittäväksi yhteensä enintään yhtiön uutta osaketta. Merkintäoikeus jakautuu osakkeenomistajakuntien kesken niiden nykyisen osakeomistuksensa mukaisessa suhteessa siten, että yksi osake oikeuttaa merkitsemään 0,44 uutta osaketta kuitenkin siten, että osakkaan osakemäärä pyöristetään ylempään kokonaislukuun. Yhtiön vuonna 2017 järjestämässä osakeannissa merkittyjä osakkeita ei ole vielä rekisteröity, koska merkityt osakkeet voidaan rekisteröidä vasta kun ne on täysin maksettu. Kysymyksessä olevan osakeantia koskevan osakkeenomistajien yksimielisen päätöksen mukaan merkittyjen osakkeiden merkintähinnasta puolet (½) tuli maksaa viimeistään ja loppuosa viimeistään Uusiin osakkeisiin liittyvät osakkeenomistajan oikeudet syntyvät osakkeiden rekisteröimisellä kaupparekisteriin. Merkintäoikeus nyt tarjottaviin osakkeisiin määräytyy siksi yhtiön kaupparekisteriin per merkityn yhtiön kokonaisosakemäärän ( kpl) mukaisesti. Osakkeiden merkintähinta on 26,15 euroa per osake, mikä jäljempänä esitetyllä tavalla yhtiön käypää arvoa vastaava merkintähinta määräytyy yhtiön rahoitustarpeen perusteella. Maksullisella osakeannilla tavoiteltava rahoitus on yhteensä euroa, mistä kunkin osakaskunnan enimmäissijoitus määräytyy omistusosuuden mukaisesti tehtävän osakemerkinnän mukaan. Näin ollen jokaisen omistajakunnan merkitessä osakkeita sille tarjotussa enimmäismäärässä, osakeannilla ei ole vaikutusta osakkaiden suhteellisiin omistus- ja vastuuasemiin. Sen sijaan elleivät kaikki omistajakunnat merkitse osakkeita merkintäetuoikeutensa mukaisesti omistustensa mukaisessa suhteessa, merkitsemättä jättäneen suhteellinen omistusosuus laimenee, ja suhteelliset omistusosuudet kokonaisuudessaan muuttuvat.

12 Kunnanhallitus Osakeannin valtiontukiarviointi Konneveden kunnalla on osaketta, jotka oikeuttavat merkitsemään enintään uutta osaketta. Kunnan käyttäessä merkintäoikeutensa täysimääräisesti on merkintähinta kokonaisuudessaan ,35 euroa (26,15 euroa/osake). Merkintäaika alkaa ja uudet osakkeet tulee merkitä viimeistään Merkitsijäkohtainen osuus merkittyjen osakkeiden kokonaismerkintähinnasta on maksettava yhtiön osakeantipäätöksen mukaisesti viimeistään Yhtiön hallitus hyväksyy osakemerkinnän, kun osakemerkintää koskeva kunnanvaltuuston päätös saa lainvoiman. Osakemerkintä rekisteröidään kaupparekisteriin minkä jälkeen uusien osakkeiden tuottamat osakkeenomistajan oikeudet syntyvät kun osakemerkintä hyväksytty ja merkityt osakkeet kokonaisuudessaan maksettu. Kunnan on valtiontukiviranomaisena huolehdittava EU:n valtiontukea koskevien määräysten ja säännösten noudattamisesta ja sen vuoksi selvitettävä mahdollisen valtiontuen olemassaoloa ja valtiontukisääntelyn soveltamisen edellytyksiä, sekä tarvittaessa ilmoitettava tuesta ennen sen täytäntöönpanoa EU:n komissiolle (SEUT 108 artikla). Valtiontukisääntelyn mukaan julkiseksi tueksi ei katsota sellaista kunnan yhtiöön tekemää sijoitusta, joka on tehty yksityiseen sijoittajaan verrattavissa olevissa olosuhteissa. Osakemerkintä tulee siten toteuttaa käyvästä arvosta. Yhtiön ja osakkeen käyvän arvon määrittämiseksi Inspira on laatinut liitteenä olevan Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n tulevaisuuden tuotto-odotuksiin perustuvan selvityksen (kassavirtaperusteinen arvonmääritys) , minkä raportin Inspira on edelleen päivittänyt edellä mainitun ajankohdan jälkeen tehtyjen investointien, rahoituksessa tapahtuneiden muutosten ja yhtiön muun taloudellisen aseman kehityksen mukaisesti. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella osakkeen merkintähinta, 26,15 euroa/osake, vastaa käypää arvoa ja on siten markkinataloustoimijaperiaatteen mukainen kysymyksessä olevalla toimialalla huomioiden yhtiön taloudellinen asema, ala ja alueen erityispiirteet. Tehtäessä osakemerkintää koskeva päätös asianmukaisten ja riittävien taloudellisten arvioiden perusteella ja toteutettaessa kysymyksessä oleva transaktio edellä tarkoitettujen arvioiden perusteella markkinaehtojen mukaisesti, ei tällainen tavanomaisissa markkinaolosuhteissa tehty liiketoimi anna etua vastapuolelle eikä sen vuoksi ole kiellettyä tukea. Koska osakemerkintä toteutetaan edellä todetulla tavalla markkinaehdoin, EU:n valtiontukisääntely ei aseta kunnalle menettelyllisiä velvol-

13 Kunnanhallitus lisuuksia sen tehdessä päätöstä osakemerkinnästä eikä järjestely näin ollen edellytä SEUT 108 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta komissiolle. Yhtiön hankkeille hakeman valtion tuen enimmäismäärää koskevan ehdon valvominen ei kuulu sijoituksen tekevän kunnan tehtäviin, vaan ehdon täyttyminen varmistetaan valtion tukea myönnettäessä (Viestintävirasto). KSVH:n hallituksen edellä olevasta esityksestä poiketen esitetään osallistumista kuntajohtajien hyväksymään 1,2 M osakeantiin. Muutoksen perusteena rahoitusjärjestelyihin liittyvät vielä avoinna olevat valituksen alaiset kysymykset. Liitteet Esityslistan liitteinä ovat seuraavat luottamukselliset asiakirjat: - Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiesite - Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakassopimus - muutossopimus Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakassopimukseen - Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n arvonmääritys, päivitetty / Inspira (salassa pidettävä, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 6 luku kohta ja 20-kohta) - Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n päivitetty tilannekatsaus Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että Konneveden kunta osallistuu Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksulliseen osakeantiin seuraavasti: 1. Konneveden kunta osallistuu Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksulliseen merkintäetuoikeuksin toteuttavaan osakeantiin merkitsemällä kappaletta yhtiön uusia osakkeita yhteensä euron merkintähintaan (26,15 euroa/osake). 2. Konneveden kunta päättää kunnan talousarvioon varattavasta enintään euron määrärahasta merkittävien osakkeiden maksamiseksi Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantipäätöksen maksuaikataulun mukaisesti.

14 Kunnanhallitus Konneveden kunta toteaa, että kunta on päätöstä tehdessään EU:n valtiontukisääntelyn edellyttämällä tavalla selvittänyt valtiontukimääräysten ja säännösten mahdollista soveltuvuutta kysymyksessä olevaan sijoitukseen arvioimalla osakemerkinnän markkinaehtoisuutta komission valtiontuen käsitettä koskevan tiedonannon (2016/C262/01, ) mukaisesti. Käypään arvoon toteutettava Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksullinen osakemerkintä ei sisällä valtiontukea, eikä transaktio siten edellytä ennakkoilmoitusta EU:n komissiolle. Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti.

15 Kunnanhallitus KUNNANTALON PITÄMINEN SULJETTUNA KESÄLLÄ 2018 Valmistelija: kunnansihteeri Jouko Hyppönen, p Kh. 24 Johtoryhmä päätti pitämässään kokouksessa ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnantalo pidetään suljettuna Kunnanhallitus päättää, että kunnantalo pidetään suljettuna Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti.

16 Kunnanhallitus KONNEVEDEN KUNNAN JA HIEKKAHARJUN KARTANO KY:N VÄLINEN KIINTEISTÖKAUPPA Valmistelijat: taloussihteeri Eija Lahti, p ja kunnansihteeri Jouko Hyppönen, p Kh Esityslistan liite 1 Hiekkaharjun Kartano Ky on maksanut yhtiön ja Konneveden kunnan välisen lunastussopimuksen mukaisen viimeisen maksuerän. Esityslistan liitteenä on Konneveden kunnan ja Hiekkaharjun Kartano Ky:n välinen kauppakirjaluonnos. Kunnanhallitus hyväksyy esityslistan liitteenä olevan kauppakirjaluonnoksen ja oikeuttaa samalla kunnanjohtajan ja kunnansihteerin allekirjoittamaan luonnoksen mukaisen kauppakirjan Konneveden kunnan puolesta. Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. Kh. 25 Esityslistan liite 7 Esityslistan liitteenä on päivitetty kauppakirjaluonnos. Valtuuston päätöksen liitteenä olevan kiinteistökaupan esisopimuksen mukaan ko. kauppakirjalla ei myydä irtainta omaisuutta. Päivitetyssä kauppakirjaluonnoksessa sähköliittymä sekä vesi- ja jätevesiliittymä siirtyvät korvauksetta ostajalle. Kunnanhallitus hyväksyy esityslistan liitteenä olevan kauppakirjaluonnoksen ja oikeuttaa samalla kunnanjohtajan ja kunnansihteerin allekirjoittamaan luonnoksen mukaisen kauppakirjan Konneveden kunnan puolesta. Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti.

17 Kunnanhallitus MÄÄRÄALAN VUOKRAAMINEN KALLE BERGILLE Valmistelija: kunnansihteeri Jouko Hyppönen, p Kh. 26 Esityslistan liite 8 Konneveden kunta on vuokrannut Kalle Bergille määräaikaisella vuokrasopimuksella noin 300 m 2 :n suuruisen määräalan Konneveden kunnan Mäkäräniemen kylässä sijaitsevasta Kivisalmen Valkama -nimisestä tilasta (1:233). Vuokrasopimuksen voimassaolo päättyi Berg haluaisi vuokrata määräalan lukien toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella. Esityslistan liitteenä on Konneveden kunnan ja Kalle Bergin välinen vuokrasopimusluonnos. Kunnanhallitus hyväksyy esityslistan liitteenä olevan vuokrasopimusluonnoksen ja oikeuttaa samalla kunnanjohtajan ja kunnansihteerin allekirjoittamaan luonnoksen mukaisen vuokrasopimuksen Konneveden kunnan puolesta. Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti seuraavilla lisäyksillä: kohtaan 10: Vuokralainen on velvollinen siirtämään vuokra-alueella olevat rakennukset ja rakenteet kustannuksellaan pois alueelta kolmen kuukauden kuluessa vuokra-ajan päättymisestä, ellei vuokranantajan kanssa muuta sovita. kohtaan 12: Vuokralaisen tulee huomioida rakennusta kolmannelle osapuolelle vuokratessaan tämän vuokrasopimuksen ehdot, etenkin irtisanomisaika, yksi vuosi.