Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustamisesta

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2018) 383 final 2018/0207 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustamisesta {SEC(2018) 274 final} - {SWD(2018) 290 final} - {SWD(2018) 291 final} FI FI

2 1. EHDOTUKSEN TAUSTA PERUSTELUT Tässä ehdotuksessa esitetään soveltamisen alkavan 1. tammikuuta Ehdotus koskee 27 jäsenvaltion unionia, sillä Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan erota Euroopan unionista ja Euratomista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti. Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Euroopan unionin päämääränä on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia. Unioni on oikeusyhteisö, ja sen arvot muodostavat perustan sen olemassaololle. Nämä arvot on kirjattu myös EU:n perussopimuksiin, EU:n perusoikeuskirjaan ja YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan mukaan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo. Sopimuksen 3 artiklan mukaan unionin päämääränä on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia ja unioni kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä. Tämän mukaisesti EU:n rahoituksen tulevaisuutta koskevassa komission pohdinta-asiakirjassa 1 todetaan, että EU:n talousarviosta tuetaan tämän päämäärän edistämistä yhdessä jäsenvaltioiden talousarvioiden kanssa ja muita unionin ja jäsenvaltioiden tasolla toteutettuja toimia täydentäen. Näihin arvoihin sisältyvät erityisesti perusoikeudet, syrjimättömyys ja tasa-arvo, rasisminvastaisuus ja suvaitsevaisuus, ihmisarvon kunnioittaminen, oikeusvaltion ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden periaate, kulttuurinen monimuotoisuus, vireä kansalaisyhteiskunta, ilmaisunvapaus ja kansalaisten osallistuminen demokraattiseen toimintaan. Demokraattiseen toimintaan osallistuminen sekä stereotypioiden ja jakolinjojen poistaminen eurooppalaisten väliltä edellyttävät ehdottomasti tunnetta kuulumisesta yhteiseen kulttuuri- ja muistiperintöön. Tämä komissio on asettanut unionin demokraattisen muutoksen yhdeksi kymmenestä poliittisesta painopisteestään ja toimii saadakseen kansalaiset mukaan EU:n toimintaan ja rakentaakseen luottamusta unioniin. EU:n rahoitus voi tuoda lisäarvoa ja auttaa ylläpitämään yhteisiä eurooppalaisia arvoja. Edistääkseen yhteisiä eurooppalaisia arvoja ja oikeuksia EU on yhdistänyt useita välineitä lainsäädännön, politiikan ja rahoituksen toimenpidekokoelmaksi. Varsinkin seuraavien rahoitusohjelmien yhteiskunnallinen suuntautuminen on osoittautunut vahvaksi, ja ne liittyvät selvästi eurooppalaisiin arvoihin: perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, Kansalaisten Eurooppa -ohjelma ja oikeusalan ohjelma. Näillä ohjelmilla on pystytty saamaan aikaan todellista kehitystä arvojen edistämisessä ja niiden oikeuksien täytäntöönpanossa, jotka EU-lainsäädännöllä annetaan ihmisille kaikkialla unionissa. 1 COM(2017) 358, FI 2 FI

3 Ihmiset ovat esimerkiksi aiempaa tietoisempia oikeuksistaan sekä yhteisestä historiastaan ja kulttuuristaan, useammat naiset ovat työelämässä, lasten oikeuksia on edistetty ja suojeltu, oikeusjärjestelmät ovat vaikuttavampia, kun oikeusalalla toimivat tietävät, miten ja milloin EU-säännöstöä sovelletaan, rajatylittävän yhteistyön myötä demokraattiseen toimintaan osallistuminen ja kansalaisvaikuttaminen ovat lisääntyneet unionin tasolla ja erilaisiin muistoihin, kulttuureihin ja perinteisiin liittyvä ymmärrys ja kunnioitus on syventynyt. Ihmiset voivat luottaa unionin lainsäädännön mukaisiin oikeuksiin, riippumattomaan ja tehokkaaseen oikeusjärjestelmään ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. EU on osoittanut tarkoitukseen varattujen varojen kautta, että se on vankasti sitoutunut torjumaan naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, torjumaan kaikenlaista syrjintää, edistämään ja suojelemaan vammaisten oikeuksia ja tukemaan vireää ja vahvaa kansalaisyhteiskuntaa EU:ssa. Nykyisten ohjelmien puitteissa saavutusta edistyksestä huolimatta näillä toiminta-aloilla esiintyy sitkeitä ongelmia ja esiin on tullut uusia haasteita, joihin on puututtava. EU:n yhteiset haasteet oikeusalalla sekä perusoikeuksien ja arvojen alalla ovat kahdenlaisia: Unionin tavoitetta olla yhteisiin arvoihin ja oikeuksiin, yhteiseen historialliseen ja kulttuuriperintöön ja ihmisten osallistumiseen perustuva yhteisö vaikeuttavat jotkin uudet liikkeet, jotka haastavat ajatuksen avoimesta, osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta edistävästä ja demokraattisesta yhteiskunnasta, jossa kansalaisvaikuttamisen ja oikeuksien käyttämisen kautta on mahdollista elää yhdessä suvaitsevaisessa ympäristössä. Arvoihin, perusoikeuksiin, kansalaisuuteen ja oikeusalaan kohdistuvien EU:n tämänhetkisten rahoitusohjelmien hajanaisuus ja rajalliset resurssit rajoittavat EU:n kykyä vastata nykyisiin ja uusiin haasteisiin. Julkiseen kuulemiseen saatujen vastausten perusteella ohjelmien määrärahat eivät riitä vastaamaan kysyntään on merkittävin tekijä, joka voi estää ohjelmien tavoitteiden saavuttamisen. Tarkemmassa analyysissä tulivat esiin myös seuraavat tekijät: Ihmiset eivät vieläkään pysty käyttämään oikeuksiaan täysimääräisesti: edelleen esiintyy eriarvoisuutta ja syrjintää, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon, vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen. Väkivalta on edelleen todellisuutta monien naisten, lasten ja muiden riskiryhmään kuuluvien ihmisten jokapäiväisessä elämässä. On tehostettava toimia, jotta varmistetaan, että kansalaiset ovat tietoisia EU:n perusarvoista ja EU-kansalaisuuden eduista, ja pyrittävä lisäämään osallistumista poliittiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan ja parantamaan ymmärtämystä unionista, sen historiasta, kulttuuriperinnöstä ja monimuotoisuudesta. EU:n kansalaisuudesta johtuvia oikeuksia vapaata liikkuvuutta, konsuliviranomaisten antamaa suojelua ja vaalioikeuksia ei edelleenkään tunneta ja panna täytäntöön täysimääräisesti, mikä haittaa kansalaisten poliittista ja yhteiskunnallista osallistumista. Talouskriisit, sitkeästi esiintyvät eriarvoisuudet ja haasteet, kuten maahanmuutto, ovat johtaneet Euroopan unionin perustana olevien perusoikeuksien ja -arvojen kyseenalaistamiseen. Joissakin tapauksissa myös oikeusvaltioperiaate, oikeussuojan saatavuus, kansalaisyhteiskunnan rooli ja oikeuslaitoksen riippumattomuus on kiistetty. FI 3 FI

4 Oikeudellinen yhteistyö siviili- ja rikosasioissa on riittämätöntä, ja oikeussuojan saatavuus jäsenvaltioiden välillä on edelleen hankalaa. Välineitä, joilla kerätään vertailukelpoista tietoa jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien laadusta, riippumattomuudesta ja tehokkuudesta, on kehitettävä. Vastavuoroisen tunnustamisen ja oikeudellisen yhteistyön suurimpana esteenä on se, ettei luoteta muiden jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmiin. Seuraukset saattavat olla erittäin vakavat, jos näitä haasteita ei käsitellä, sillä luottamus demokratiaan ja tuki perusarvojen ja -oikeuksien ylläpitämiseen saattavat heikentyä. Nämä haasteet ovat yhteisiä kaikille EU:n jäsenvaltioille ja niillä on rajatylittävä ulottuvuus. Kansallisen tason toimet ovat toki tärkeitä, mutta yksittäisillä jäsenvaltioilla ei ole riittävästi vaikutusvaltaa haasteisiin vastaamiseksi. EU:n arvojen ja oikeuksien edistämisellä ja puolustamisella on perustavanlaatuisia vaikutuksia unionin poliittiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen, oikeudelliseen ja taloudelliseen elämään, ja niillä osaltaan vaikutetaan siihen, että EU:lla on konkreettista vaikutusta ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tällä alalla toteutettavien EU:n tason toimien on oltava kestäviä ja niitä on tehostettava, jotta voidaan puuttua sitkeästi esiintyviin ongelmiin ja uusiin haasteisiin ja varmistaa perusoikeuksien ja arvojen edistäminen, tehokas suojelu ja kunnioittaminen. Näin autetaan myös sisämarkkinoiden toteutumista ja edistetään vaurautta ja yhteenkuuluvuutta EU:ssa. Toimien ansiosta EU:lla voi olla keskeinen rooli arvojensa puolustamisessa ja edistämisessä globaalilla tasolla, ja niillä voidaan edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Edellä esitetyn perusteella uuden Perusoikeudet ja arvot -rahoitusohjelman tavoitteena on suojella ja edistää EU:n perussopimuksiin ja EU:n perusoikeuskirjaan sisältyviä perusoikeuksia ja arvoja, myös tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita avoimen, demokraattisen ja osallisuutta edistävän yhteiskunnan säilyttämiseksi. Tämä uusi ohjelma yhdessä oikeusalan ohjelman kanssa muodostaa osan EU:n talousarvioon kuuluvaa oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahastoa, jolla tuetaan avointa, demokraattista, moniarvoista ja osallisuutta edistävää yhteiskuntaa. Sillä pyritään myös lisäämään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia suojelemalla ja edistämällä perusoikeuksia ja arvoja ja kehittämällä EU:n oikeusaluetta pidemmälle. Yhdenmukaisuus muiden politiikkojen säännösten kanssa Oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahastolla edistetään suoraan useita Euroopan komission painopisteitä 2, erityisesti luottamukseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuvan oikeusalueen, syvempien ja oikeudenmukaisempien sisämarkkinoiden sekä demokraattista muutosta, kasvua ja työllisyyttä koskevan unionin luomista. Uusi ohjelma on yhdenmukainen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kanssa, josta Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17. marraskuuta 2017 yhteisen julistuksen. Pilarin tarkoituksena on antaa uusia ja vaikuttavampia oikeuksia kansalaisille 20 keskeisen periaatteen pohjalta. Näitä periaatteita ovat esimerkiksi sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaiset mahdollisuudet, lasten tukeminen ja vammaisten osallisuuden edistäminen. Kansalaisuuteen liittyvä toiminta-ala tarjoaa oivat mahdollisuudet yhteisvaikutusten kehittämiselle nykyisten koulutusta, kulttuuria ja EU-kansalaisuutta koskevien rahoitusohjelmien kanssa. Vahvempia yhteisvaikutuksia Kansalaisten Eurooppa -ohjelman ja perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman välillä voitaisiin saada tiivistämällä 2 FI 4 FI

5 temaattista yhteistyötä, esimerkiksi rasismin torjunnan, tasa-arvon, kulttuuri- ja muistiperinnön sekä kulttuurisen monimuotoisuuden alalla. Muistiperintöön liittyvillä toimilla, ystävyyskaupunkitoiminnalla tai Euroopan laajuisilla verkostoilla on tarkoitus laajentaa näkökulmia ja saada aikaan tunne kuulumisesta Eurooppaan ja eurooppalainen identiteetti. Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa Oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahastolla ja sen kahdella rahoitusohjelmalla autetaan vahvistamaan ja ylläpitämään EU:n arvoja ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamista sekä tukemaan sen kaltaista avointa, demokraattista, osallisuutta edistävää ja luovaa yhteiskuntaa, jollaista eurooppalaiset odottavat. Jo nyt voimassa olevien sääntöjen mukaisesti jäsenvaltioiden edellytetään osoittavan, että niiden säännöt ja menettelyt, joiden mukaisesti EU:n varoja hoidetaan, ovat asianmukaiset ja rahoitus on riittävästi suojattu väärinkäytöksiltä tai petoksilta. Vain riippumattomalla oikeusjärjestelmällä, jolla pidetään yllä oikeusvaltioperiaatetta ja oikeusvarmuutta kaikissa jäsenvaltioissa, voidaan taata, että EU:n talousarviosta tulevat varat suojataan riittävästi. Komissio on ehdottanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 322 artiklan perusteella asetusta, joka koskee unionin talousarvion suojelua siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä yleisiä puutteita. Uudella asetuksella täydennetään välineitä, joilla on tarkoitus pitää yllä EU:n yhteisiä arvoja, mukaan luettuna tämä ohjelma. Perusoikeuksien ja arvojen ohjelmasta rahoitetaan politiikkaa, joka käsittelee perusoikeuksia ja arvoja ja jonka perustana ovat ihmisten elämä ja osallistuminen. Se on näin ollen tiiviissä yhteisvaikutuksessa useiden politiikanalojen ja niiden rahoitusohjelmien kanssa. Seuraavat yhteisvaikutukset on syytä tuoda esiin: Yhteisvaikutus työllisyys-, sosiaali- ja koulutuspolitiikan kanssa Tuleva Euroopan sosiaalirahasto plus on keskeinen osatekijä Investointi ihmisiin ja arvot - klusteria. Siitä tarjotaan tukea kansalaisille sijoittamalla henkiseen pääomaan, (nuoriso)työllisyyteen, sosiaaliseen innovointiin, digitaalisten perustaitojen hankkimiseen, maahanmuuttajien integrointiin, kaikkein heikoimmassa asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun. Potentiaalisia yhteisvaikutuksia kehitetään tai vahvistetaan erityisesti sukupuolten tasa-arvon ja aliedustettujen ryhmien, kuten romanien, yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämiseksi sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, EU:n arvojen ja perusoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi. Yhteisvaikutuksia Erasmus+ -ohjelman kanssa voidaan vahvistaa, koska myös siitä tuetaan heikommassa asemassa olevia ryhmiä kuten vammaisia nuoria parantamaan koulutuksensaantimahdollisuuksiaan sekä toimia, joilla pyritään sosiaalisen osallisuuden edistämiseen, ja sen tarkoituksena on yhteisten arvojen edistäminen koulutuksen kautta. Jo olemassa olevat yhteisvaikutukset Luova Eurooppa -ohjelman kanssa säilytetään ja niitä vahvistetaan, etenkin kulttuuriperinnön ja kulttuurisen monimuotoisuuden osalta. Yhteisvaikutukset ulkosuhde-, kehitysyhteistyö- ja laajentumispolitiikan kanssa Arvojen ja oikeuksien edistäminen EU:ssa heijastelee niiden edistämistä maailmanlaajuisesti muun muassa kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen liittyvillä yhteyksillä. Tältä osin yhteisvaikutuksia on kehitettävä etenkin EU:n monenvälisten ulkoisten toimien kanssa mutta myös kehitysyhteistyö- ja laajentumispolitiikan kanssa, jotta edistetään FI 5 FI

6 johdonmukaisesti ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta, sukupuolten tasa-arvoa, syrjinnän torjumista ja suvaitsevaisuutta. Yhteisvaikutus sisämarkkinoiden kanssa Tulevasta sisämarkkinaohjelmasta annetaan tukea kansalaisille ja kuluttajille sisämarkkinoilla ja autetaan näin vahvistamaan heidän oikeuksiaan ja vaikutusmahdollisuuksiaan. Sillä täydennetään tältä osin perusoikeuksien ja arvojen ohjelmasta rahoitettuja toimia. Ohjelmassa keskitytään voimakkaasti ihmisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen. Tulevasta sisämarkkinaohjelmasta rahoitetaan yhtiöoikeuteen, sopimusoikeuteen ja rahanpesun torjuntaan liittyviä toimia. Näin sillä täydennetään oikeusalan ohjelmaa ja edistetään suoraan oikeusalan EU-politiikan täytäntöönpanoa ja Euroopan oikeusalueen luomista. Sama koskee kuluttajapolitiikkaa. Yhteisvaikutukset maahanmuutto-, rajavalvonta- ja turvallisuuspolitiikan kanssa Perusoikeuksien ja arvojen ohjelmalla autetaan käsittelemään eri haasteita, jotka heikentävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta EU:ssa. Ohjelmasta tuetaan toimia, joilla torjutaan ja ehkäistään rasismia, muukalaisvihaa, vihapuhetta ja väkivaltaisia ääriliikkeitä ja edistetään näin laajemmin radikalisoitumisen ja terrorismin torjuntaa. Ohjelmalla edistetään ja suojellaan haavoittuvassa asemassa (maahanmuutto mukaan luettuna) olevien lasten oikeuksia, ehkäistään naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja tuetaan toimia syrjinnän torjumiseksi. Näin sillä edistetään myös painopisteitä ja tavoitteita, jotka liittyvät maahanmuuton parempaan hallintaan, osallisuuden edistämiseen ja ihmiskaupan estämiseen. Yhteisvaikutukset ympäristöpolitiikan kanssa Perusoikeuksien ja arvojen ohjelman piiriin kuuluvat terveysasiat täydentävät EU:n ympäristöpolitiikan piiriin kuuluvia terveysasioita, mukaan luettuna toimenpiteet, joilla on ympäristöterveyteen liittyvä ulottuvuus LIFE-asetuksessa 3. Ilmastotoimien valtavirtaistaminen Komission ehdotuksessa vuosia koskevaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi asetetaan aiempaa kunnianhimoisempi ilmastotoimien valtavirtaistamisen tavoitetaso. Tavoitteena on, että kaikissa EU:n ohjelmissa vähintään 25 prosenttia EU:n menoista edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tämän ohjelman vaikutusta mainitun kokonaistavoitteen saavuttamiseen seurataan EU:n ilmastotunnusmerkkijärjestelmän avulla asianmukaisella jaottelutasolla ja käyttämällä myös tarkempia menetelmiä, jos sellaisia on tarjolla. Komissio ilmoittaa jatkossakin asiaa koskevat tiedot vuosittain maksusitoumusmäärärahoina vuosittaisen talousarvioesityksen yhteydessä. Tukeakseen ohjelman koko potentiaalin hyödyntämistä ilmastotavoitteiden täyttämisessä komissio pyrkii määrittelemään tämän kannalta olennaisia toimia ohjelman valmistelu-, toteutus-, uudelleentarkastelu- ja arviointivaiheissa. 2. OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE Oikeusperusta 3 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1293/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 kumoamisesta, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti. FI 6 FI

7 Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUTsopimus, 16 artiklan 2 kohtaan, 19 artiklan 2 kohtaan, 21 artiklan 2 kohtaan, 24 artiklaan, 167 artiklan 5 kohtaan ja 168 artiklaan. Näiden artiklojen yhdistelmä on välttämätön, jotta voidaan tukea edelleen politiikkaa, jota laaditaan ja toteutetaan nykyisissä ohjelmissa. Tarkoituksena ei ole laajentaa toimintaa uusille aloille. Tarvitaan enemmän kuin yksi artikla, jotta ohjelman yleistavoitteet voidaan saavuttaa kattavasti ja omaksua rahoituksen suhteen yksinkertaistettu ja tehokkaampi lähestymistapa. SEUT-sopimuksen 16 artiklan 2 kohdan mukaan unionilla on valtuudet hyväksyä luonnollisten henkilöiden suojaa koskevia toimenpiteitä, jotka koskevat unionin toimielinten, elinten ja laitosten sekä jäsenvaltioiden silloin kun ne toteuttavat unionin oikeuden soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa suorittamaa henkilötietojen käsittelyä, sekä sääntöjä, jotka koskevat näiden tietojen vapaata liikkuvuutta. Tämä perussopimuksen määräys muodostaa tämän ohjelman oikeusperustan. SEUT-sopimuksen 19 artiklan 2 kohdassa määrätään edistämistoimenpiteistä, joilla tuetaan jäsenvaltioiden toimia sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi. Tähän sisältyvät myös toimet, joilla edistetään naisten ja miesten tasaarvoa ja tuetaan lapsen oikeuksia. Tämä perussopimuksen määräys muodostaa tämän ohjelman oikeusperustan. SEUT-sopimuksen 21 artiklan 2 kohdassa määrätään unionin toimenpiteistä, joiden avulla helpotetaan kansalaisten oikeutta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella. Tämän artiklan nojalla voidaan toteuttaa myös toimenpiteitä, joilla kansalaisille ja viranomaisille tiedotetaan oikeudesta diplomaatti- ja konsuliviranomaisten antamaan suojeluun sekä äänioikeudesta, koska nämä oikeudet helpottavat käytännössä kansalaisten oikeutta liikkua ja oleskella vapaasti. Demokraattiseen toimintaan osallistuminen, kansalaisvaikuttaminen ja kansalaisyhteiskunnan edistäminen ovat EU:n kansalaisuuden käsitteen sekä 21 artiklan 1 kohdassa määritellyn vapaata liikkumista ja oleskelua koskevan oikeuden kannalta keskeisen tärkeitä. Tässä mielessä ne ovat ratkaisevia tekijöitä, jotka helpottavat oikeutta liikkua ja oleskella vapaasti EU:ssa. SEUT-sopimuksen 24 artiklassa määrätään SEU-sopimuksen 11 artiklassa tarkoitetuista kansalaisaloitteista. Ensin mainittu artikla muodostaa ehdotuksen oikeusperustan sikäli, että siinä määrätään asetuksen [(EU) N:o 211/2011] täytäntöönpanoon tarvittavan teknisen ja organisatorisen tuen rahoituksesta ja tuetaan näin kansalaisten oikeutta panna vireille ja tukea eurooppalaisia kansalaisaloitteita. SEUT-sopimuksen 167 artiklassa asetetaan unionin tehtäväksi myötävaikuttaa siihen, että jäsenvaltioiden kulttuurit kehittyvät kukoistaviksi pitäen arvossa niiden kansallista ja alueellista monimuotoisuutta ja korostaen samalla niiden yhteistä kulttuuriperintöä. Unionin toimilla on kannustettava jäsenvaltioita yhteistyöhön ja täydennettävä niiden toimia aloilla, jotka liittyvät esimerkiksi Euroopan kansojen kulttuurin ja historian tuntemuksen ja niitä koskevan tiedonlevityksen parantamiseen ja Euroopan kannalta merkittävän kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja suojaamiseen. SEUT-sopimuksen 167 artiklan 5 kohta muodostaa näin ollen tämän ehdotuksen oikeusperustan. SEUT-sopimuksen 168 artiklassa määrätään ihmisten terveyden korkeatasoisesta suojelusta ja unionin toimista, joilla täydennetään fyysisten ja mielisairauksien ehkäisemiseen ja fyysistä ja mielenterveyttä vaarantavien tekijöiden torjuntaan tähtääviä kansallisia toimia. Väkivalta, mukaan luettuna lapsiin ja naisiin kohdistuva väkivalta, vaarantaa fyysisen ja FI 7 FI

8 mielenterveyden. Lapset ovat haavoittuvassa asemassa olevia kansalaisia, jotka tarvitsevat erityisen tehokasta suojelua näiltä vaaroilta, joihin sisältyy usein rajatylittäviä uhkia. Myös naisiin kohdistuva väkivalta muodostaa vakavan uhkan uhrien fyysiselle ja mielenterveydelle, minkä vuoksi he tarvitsevat korkeatasoista suojelua. SEUT-sopimuksen 168 artikla muodostaa näin ollen tämän ehdotuksen oikeusperustan. Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta) Arvojen edistäminen ja suojelu edellyttää rajatylittäviä yhteistyömekanismeja ja verkostoitumismahdollisuuksia. Jäsenvaltiot eivät pelkästään omilla toimillaan pysty saavuttamaan tätä. Monilla aloilla, kuten tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen tai kansalaisuuteen liittyvissä asioissa, ihmisiä suojellaan unionin lailla ja lainsäädännöllä, mutta he eivät tunne riittävästi oikeuksiaan. Ihmisten saavuttaminen kaikissa jäsenvaltiossa, hallintorakenteille/viranomaisille tiedottaminen ja johdonmukaisen viestin välittäminen on mahdollista vain lisäämällä tietämystä, jakamalla hyviä toimintatapoja ja tarjoamalla koulutusta EU:n tasolla. EU:n tason toimilla saadaan samalla aikaan mittakaavaetuja, varmistetaan toimien laatu ja taataan, että jäsenvaltiot tulkitsevat ja soveltavat yhdenmukaisesti lainsäädäntöä kaikkialla EU:ssa. EU:n kansalaisten osallistumista edistävien toimien rahoitus kansallisella tai alueellisella tasolla on erittäin vähäistä, ja monissa EU-maissa muistiperintöön liittyviä toimia varten on tätäkin vähemmän rahoitusta. Silloinkin, kun avustuksensaajat saavat rahoitusta samankaltaiseen toimintaan, vaihtoehtoisissa rahoituslähteissä ei aseteta etusijalle kansalaisuuden ja muistiperinnön edistämistä EU:n tasolla. Sidosryhmien vähäinen tai olematon kyky toteuttaa samankaltaisia hankkeita ilman EU-rahoitusta osoittaa, miten riippuvaisia avustuksensaajat ovat näistä varoista. Suhteellisuusperiaate Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tavoitteen saavuttamiseksi Euroopan tasolla. 3. JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset Perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman väliarviointi osoitti, että ohjelman yleiseen tavoitteeseen ja erityistavoitteisiin liittyvät ongelmat ja tekijät ovat edelleen merkityksellisiä. Ohjelman alussa yksilöityjä yleisiä tukitarpeita ei ole täysin täytetty, ja ne ovat edelleen merkityksellisiä. Yleisesti ottaen ohjelmassa käsitellään asianmukaisesti kohderyhmiä, mutta niiden tarpeita olisi analysoitava järjestelmällisemmin. Lisäksi ohjelmasuunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa on todettu yhdenvertaisuuteen liittyviä ongelmia (varojen jakautuminen avustuksensaajaryhmille, tasa-arvoelinten osallistuminen, tasa-arvonäkökohtien huomioon ottaminen, lasten ja vammaisten oikeuksien huomioon ottaminen). Lisäksi EU:n ohjelmien ja hankkeiden välinen koordinointi ja tiedonvaihto on välttämätöntä niiden johdonmukaisuuden parantamiseksi. Edistyminen perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman toteuttamisessa on ollut tyydyttävää, kun tarkastellaan rahoituksen toteutusta ja sitä, miten ohjelman toimilla on saavutettu osallistujat. Ohjelman saavutusten analyysi osoittaa, että ohjelmasta rahoitettuihin toimiin osallistuneet ryhmät ymmärtävät nyt paremmin unionin lainsäädäntöä ja politiikkaa. Avustuksensaajat antoivat yleisesti myönteisen arvion toimista, joihin ne osallistuivat, joskin FI 8 FI

9 toimien kestävyyttä voitaisiin vielä parantaa. Perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman edistämiseksi tarkoitetut viestintätoimet ovat olleet yleisesti ottaen onnistuneita. Ponnisteluja on kuitenkin jatkettava edelleen, jotta kaikki mahdolliset hakijat kaikissa jäsenvaltiossa saavutetaan. Uuden ohjelman keskeinen saavutus edeltäviin ohjelmiin verrattuna on ollut avustuksensaajiin kohdistunut pienempi rasite ajan ja rahan suhteen: kyselyyn vastanneiden avustuksensaajien mukaan sekä ehdotusten laatiminen että toimien toteuttaminen on helpottunut. Toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet (toiminta-avustukset, toimikohtaiset avustukset, suorat avustukset ja hankinnat) ovat ohjelman tavoitteiden ja avustuskelpoisten sidosryhmien tarpeiden mukaisia. Perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman rahoitusasetuksessa säädetään rajoitettujen ehdotuspyyntöjen joustavammasta käytöstä, etenkin tietosuojaa ja väkivallan ehkäisyä koskevien laajamittaisten tiedotuskampanjojen toteutuksen yhteydessä. Ohjelman avustuksensaajat ottivat esiin ongelmakohtia, jotka liittyvät hakuprosessin tehokkuuteen ja toteutus- ja raportointivelvollisuuksiin ja -mekanismeihin. Yksinkertaistamiselle on edelleen sijaa. Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan liittyvät arvioinnit ja tutkimukset viimeisten 10 vuoden aikana ovat osoittaneet, että ohjelma on ollut merkittävässä asemassa ainoana EU-ohjelmana, joka kohdistuu suoraan kansalaisiin ja ottaa heidät mukaan alhaalta ylöspäin suuntautuvalla lähestymistavalla. Kansalaisten Eurooppa -ohjelman ( ) väliarvioinnissa tuli esiin, että sen tavoitteet unionin, sen historian ja sen monimuotoisuuden parempi ymmärtäminen kansalaisten keskuudessa sekä Euroopan kansalaisuuden edistäminen ja kansalaisvaikuttamisen ja demokraattisen osallistumisen edellytysten parantaminen unionin tasolla olivat ja ovat edelleen merkityksellisiä ratkaisua vaativien ongelmien kannalta. Nämä kaksi osiota ovat toisiaan täydentäviä ja tukevia menneisyyden kokemusten ja Euroopan tulevaisuutta varten tehtyjen suunnitelmien yhteyden vuoksi. Kansalaisten Eurooppa -ohjelmalla saavutettujen suorien ja välillisten osallistujien suuri määrä osoittaa, että ohjelma on ollut vaikuttava suhteellisin alhaisilla kustannuksilla. Samaan aikaan suuri kysyntä avustuksenhakijoiden parissa osoittaa, että lisärahoitukselle olisi tarvetta, ja arvioinnin aikana kuullut sidosryhmät pyysivätkin lisärahoitusta. Euroopan parlamentti ilmaisi maaliskuussa 2017 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman ( ) täytäntöönpanoa koskevassa mietinnössään vankan tukensa ohjelmalle ja pyysi merkittävää talousarvion korottamista. Kansalaisten Eurooppa -ohjelma on osoittanut EU:n tason lisäarvonsa, joka johtuu sen vaikutuksesta osallistujiin ja sen roolista muiden koulutusta, kulttuuria ja EUkansalaisuutta koskevien EU:n rahoitusohjelmien ja poliittisten aloitteiden täydentäjänä. Parannusta vaativia seikkoja ovat muun muassa ohjelman näkyvyyden parantaminen, seurantaindikaattoreiden tarkistus ja vahvempien yhteisvaikutusten kehittäminen muiden asiaan liittyvien EU:n rahoitusohjelmien ja aloitteiden kanssa. Sidosryhmien kuuleminen Ohjelman valmistelutyötä tukevaan kuulemisstrategiaan sisältyivät seuraavat: i) julkinen kuuleminen arvoista ja liikkuvuudesta sekä vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevasta ehdotuksesta, ii) nykyisten rahoitusohjelmien väliarviointia varten järjestetyt julkiset kuulemiset ja iii) useat erityiskuulemiset, joita komissio järjesti sidosryhmien kanssa pidettävien pyöreän pöydän neuvottelujen, konferenssien ja seminaarien muodossa. JULKINEN KUULEMINEN: EU:N RAHOITUSVÄLINEET ARVOJEN JA LIIKKUVUUDEN ALOILLA Kuulemisia on järjestetty voimassa olevien, useita toiminta-aloja kattavien EU:n rahoitusohjelmien arviointien puitteissa. Arvioinneissa on käsitelty muun muassa ohjelmien toimintaa ja tulevia haasteita. EU:n rahoitusvälineiden käytöstä EU:n yhteisten arvojen ja FI 9 FI

10 liikkuvuuden aloilla järjestetyn julkisen kuulemisen tarkoituksena oli kerätä kaikkien asiaan liittyvien osapuolten näkökantoja siitä, miten jokaisesta EU:n talousarvioon maksetusta eurosta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty. Kuuleminen oli avoinna 10. tammikuuta 2018 ja 9. maaliskuuta 2018 välisenä aikana 23:lla EU:n virallisella kielellä. Komissio sai siihen vastausta ei puolilta Eurooppaa. Näistä 52 prosenttia tuli vastaajilta, joilla oli kokemusta Erasmus+ -ohjelmasta, ja 43 prosenttia vastaajilta, joilla oli kokemusta Luova Eurooppa -ohjelmasta. Jokaisesta jäsenvaltiosta saatiin vähintään yksi vastaus. Asuinmaan mukaan eniten vastauksia saatiin Saksasta (24,4 %) ja sen jälkeen Ranskasta (8,7 %), Belgiasta (7,7 %) ja Espanjasta (5,4 %). Verkkokyselyyn saaduista vastauksesta 65,2 prosenttia (1 199) oli organisaatioilta ja 34,8 prosenttia (640) yksityishenkilöiltä. Useat eri sidosryhmät kertoivat mielipiteensä: organisaatioilta saaduista vastauksesta 355 (19,3 %) tuli kansalaisjärjestöiltä, foorumeilta tai verkostoilta, 270 (14,7%) yksityisiltä yrityksiltä (pääasiassa mikro- ja pienyrityksiltä) ja 127 (6,9 %) tutkijoilta ja akateemiselta yhteisöltä. Jäljempänä esitetyssä tiivistetyssä analyysissä keskitytään vastaajiin, joilla on kokemusta seuraavista EU-ohjelmista: 1. Kansalaisten Eurooppa -ohjelma ja/tai 2. Perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma ja/tai 3. Luova Eurooppa -ohjelma ja/tai 4. Oikeusalan ohjelma. Seuraavassa esitetään joitakin keskeisiä tuloksia: Vastaajien mukaan edistetään eurooppalaista identiteettiä ja yhteisiä arvoja sekä edistetään oikeuksia ja tasa-arvoa ovat tärkeitä yhteisiä poliittisia haasteita (neljän ensimmäisinä mainittujen haasteiden joukosta), joihin olisi puututtava näissä kaikissa neljässä ohjelmassa. Tuetaan aktiivista kansalaisuutta, demokraattista yhteiskuntaan osallistumista ja oikeusvaltiota ja edistetään sosiaalista osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta vaikuttavat myös olevan merkittäviä haasteita, joihin olisi vastattava asianomaisilla ohjelmilla, mutta vähemmässä määrin Luova Eurooppa -ohjelmassa, jossa taloudelliset haasteet ja kulttuurien monimuotoisuus ovat tärkeämpiä. Vähintään puolet vastaajista, joilla oli kokemusta kyseisistä neljästä ohjelmasta, piti toimintalinjoja tuetaan innovointia, vaalitaan Euroopan kulttuurien monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä ja edistetään eurooppalaista identiteettiä ja yhteisiä arvoja sellaisina, jotka ovat erittäin tärkeitä tai melko tärkeitä haasteisiin vastaamisen kannalta. Lisäksi 52 prosenttia vastaajista, joilla oli kokemuksia Luova Eurooppa -ohjelmasta, piti politiikkaa tuetaan Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen kilpailukykyä erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä haasteisiin vastaamisen kannalta. Noin 80 prosenttia vastaajista, joilla oli kokemusta edellä mainituista neljästä EUohjelmasta, oli samaa mieltä siitä, että ohjelmat tuottavat lisäarvoa suuressa määrin tai melko suuressa määrin suhteessa siihen, mitä jäsenvaltiot voisivat saavuttaa toimimalla yksin kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla. FI 10 FI

11 Vastaajien esiin tuomat merkittävimmät tekijät, jotka voivat estää nykyisiä ohjelmia/rahastoja saavuttamasta tavoitteitaan, ovat hyvin samanlaisia ohjelmasta riippumatta: kolme merkittävintä estettä olivat ohjelmien määrärahat eivät riitä vastaamaan kysyntään, pienille sidosryhmille ei ole tarjolla riittävästi tukea ja rahoitusta ensimmäistä kertaa hakevat eivät saa riittävästi tukea. Vastaajat, joilla oli kokemusta yhdestä tai useammasta näistä neljästä EU-ohjelmasta, olivat samaa mieltä siitä, että ohjelmien yksinkertaistamiseksi ja edunsaajien hallinnollisen rasitteen ja keventämiseksi toteutettavia tärkeimpiä toimia ovat yksinkertaistetaan hakulomakkeita, tuetaan strukturoitujen verkostojen ja kumppanuuksien muodostamista, helpotetaan monialaisten toimien rahoittamista ja koordinoidaan eri ohjelmat/rahastot paremmin keskenään. Vaikutustenarviointi Vaikutustenarvioinnin avulla analysoitiin mahdollista Euroopan kulttuuria, oikeuksia ja arvoja koskevaa ohjelmaa johon yhdistetään kauden perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, Kansalaisten Eurooppa -ohjelma ja Luova Eurooppa -ohjelma ja oikeusalan ohjelmaa. Komissio päätyi lopulta siihen, että perustetaan itsenäinen Luova Eurooppa -ohjelma sekä oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahasto, jolla on kaksi rahoitusohjelmaa: oikeusalan ohjelma ja perusoikeuksien ja arvojen ohjelma. Vaikutustenarviointi tukee edelleen näitä kaikkia aloitteita. Sääntelyntarkastelulautakunta antoi 20. huhtikuuta 2018 myönteisen lausunnon ehdotukseen liitetystä vaikutustenarvioinnista. Lautakunta suositteli raporttiin joitakin parannuksia, joista keskeisimpinä arvioinnin tulosten täysimääräinen hyödyntäminen, tulevien painopisteiden suunnittelun kehittäminen ja toteutusmekanismien muutosten odotettujen vaikutusten selkeyttäminen. Näitä näkökohtia vahvistettiin vaikutustenarvioinnin lopullisessa versiossa. Vaikutustenarviointiin koottiin Luova Eurooppa -ohjelmasta, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmasta, Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta ja oikeusalan ohjelmasta saatuja kokemuksia, ja siinä ehdotettiin uutta rakennetta. Siinä myös tarkasteltiin toteutusmekanismia, jolla edistetään EU:n arvoja ja kulttuuria ja saavutetaan tehokkuutta, joustavuutta, yhteisvaikutuksia ja yksinkertaistamista koskevat tavoitteet, jotka on asetettu seuraavaa monivuotista rahoituskehystä varten. Väliarvioinnin tulokset on otettu asianmukaisesti huomioon. Kaikki arvioidut ohjelmat ovat tuottaneet selkeästi lisäarvoa. Uuden klusteroinnin avulla on mahdollista hyödyntää paremmin nykyisten ohjelmien potentiaalia EU:n arvojen edistämisessä ja vahvistaa EU:n tason lisäarvoa. Analyysissä tarkasteltiin kolmea skenaariota: Nykytilanteen säilyttäminen; tämän mukaan säilytettäisiin EU:n talousarvion alaklusterissa arvot neljä rahoitusohjelmaa eli perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, oikeusalan ohjelma, Luova Eurooppa -ohjelma ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelma. Nykytilanteelle eli perusskenaariolle vaihtoehtona toisessa skenaariossa ehdotettiin yhteisvaikutusten kehittämistä nykyisissä ohjelmissa ja niiden yhdistämistä niin, että ne muodostaisivat EU:n arvoja koskevan yhden poliittisen katto-ohjelman, johon liittyy kaksi rahoitusohjelmaa: Euroopan kulttuuria, oikeuksia ja arvoja koskeva ohjelma sekä oikeusalan ohjelma. Kolmannen skenaarion mukaan luodaan yksi rahoitusohjelma, joka kattaa kaikki edellä luetellut neljä rahoitusohjelmaa. FI 11 FI

12 Perusskenaario: nykytilanne, jossa on neljä rahoitusohjelmaa ja johon sovelletaan suhteutettua 15 prosentin budjettileikkausta Kun analysoidaan perusskenaariota, johon liittyy mahdollinen 15 prosentin rahoituksen leikkaus, voidaan todeta, että tällä olisi negatiivisia vaikutuksia politiikan täytäntöönpanoon. Erityisesti on todettava seuraavaa: Perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman rahoituksen vähentäminen 15 prosentilla johtaisi vuotuiseen priorisointiin eli rahoituksen keskittämiseen joillekin politiikanaloille yhtenä vuonna ja toisille seuraavina vuosina, mikä on ristiriidassa kasvavien tarpeiden kanssa. Vähennys tarkoittaisi myös muun muassa tutkimusten, tiedonkeruun ja tiedotuskampanjojen supistamista. Ne kaikki ovat kuitenkin tarpeen, jotta voidaan laatia vankkaa näyttöön perustuvaa politiikkaa ja lainsäädäntöä. Kansalaisten Eurooppa -ohjelman osalta 15 prosentin budjettileikkaus supistaisi perustason budjetin 157 miljoonaan euroon. Tämä ei riitä, kun otetaan huomioon komission sitoumus asettaa kansalaiset Euroopan rakentamisprosessin keskiöön. Tällöin ei enää saavutettaisi osallistujien kriittistä massaa ja toiminnan maantieteellistä kattavuutta, joita tarvitaan halutun vaikutuksen saavuttamiseksi. Vakaat määrärahat (vuoden 2017 talousarvion perusteella) mahdollistaisivat jatkuvuuden, mutta vaikutus olisi edelleen vähäinen. Luova Eurooppa -ohjelman Media-alaohjelman rahoituksen supistaminen 15 prosentilla tarkoittaisi väistämättä toiminnan järkeistämistä ja keskittymistä vain joihinkin toimiin. Rahoituksen väheneminen vaikuttaisi suhteettomasti alemman tuotannon maihin ja/tai maihin, joiden maantieteellinen/kielellinen alue on suppeampi. Se vähentäisi myös audiovisuaalialan ammattilaisten koulutustoimien ja EU-yhteistuotantojen määrää. Yhteistuotantoteoksia on helpompi levittää valtioiden rajojen yli. Elokuvateatteritoiminnan harjoittajien verkoston supistaminen vaikuttaisi negatiivisesti muun kuin kotimaisen eurooppalaisen sisällön saatavuuteen EU-kansalaisten, etenkin Keski- ja Itä-Euroopan maiden kansalaisten, kannalta. Luova Eurooppa -ohjelman Kulttuuri-alaohjelman osalta 15 prosentin vähennys vaikuttaisi siten, että ei ole mahdollista saavuttaa kriittistä massaa kulttuurialan ja luovien toimialojen tarpeisiin vastaamiseksi. Tämä tarkoittaisi erityisesti pienempää Euroopan tason lisäarvoa ja näin ollen pienempää vaikutusta kulttuuriseen monimuotoisuuteen, vähäisempiä mahdollisuuksia rajatylittävään yhteistyöhön, vähäisempiä markkinamahdollisuuksia ja harvempia uramahdollisuuksia kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoille. Yhteiskunnalliset vaikutukset vähenisivät, ja kansainvälisten toimijoiden osallistumista ohjelmaan pitäisi ehkä rajoittaa vuotta 2014 edeltäneelle tasolle ja EU:n keskeisten naapurikumppanimaiden osallistuminen unohtaa. Kulttuurialan ja luovien toimialojen takuujärjestely voisi vaarantua, mikä olisi haitallista näiden alojen kannalta, etenkin itäisissä jäsenvaltioissa, joissa rahoitusmarkkinat ovat vähemmän kehittyneet ja joissa sen vuoksi on heikommat mahdollisuudet rahoituksen saantiin. Vaikutustenarvioinnissa hylätty toimintavaihtoehto: yksi ohjelma Oikeusperustaan liittyvistä syistä kolmannessa skenaariossa ehdotettu yhden välineen/ohjelman vaihtoehto hylättiin. Useimmat toimista ja toimintalinjoista perustuvat artikloihin, joissa määrätään tavallisesta lainsäätämisjärjestyksestä, nykyistä Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaa lukuun ottamatta. Kansalaisten Eurooppa -ohjelmassa keskitytään tällä hetkellä pääasiassa kansalaisvaikuttamiseen, minkä vuoksi se perustuu SEUT-sopimuksen 352 artiklaan (yksimielinen päätös). Analyysin jälkeen todettiin, että toimien tavoitteita jos niiden fokusta muutettaisiin jossakin määrin voitaisiin mukauttaa niin, että ne soveltuisivat laajemman ohjelman mukaiseen uuteen lähestymistapaan. Tällöin ne kuuluisivat SEUT- FI 12 FI

13 sopimuksen 167 artiklan 1 ja 2 kohdan soveltamisalaan. Artiklassa määrätään tavallisesta lainsäätämisjärjestyksestä. Kun kuitenkin otetaan huomioon perussopimuksiin liitettyihin pöytäkirjoihin N:o 21 ja N:o 22 sisältyvä Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asema vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta ja Tanskan asema, oikeusalan ohjelman on pysyttävä erillisenä välineenä, vaikka siinäkin noudatetaan tavallista lainsäätämisjärjestystä. Vaikutustenarvioinnissa ehdotettu toimintavaihtoehto: arvoja koskevat EU-puitteet ja kaksi rahoitusohjelmaa Analyysin mukaan nykytilannetta, jossa on neljä rahoitusohjelmaa, voitaisiin parantaa. Sen vuoksi nykytilanteelle eli perusskenaariolle vaihtoehtona ehdotetaan yhteisvaikutusten kehittämistä nykyisissä ohjelmissa ja komission institutionaalisiin oikeuksiin perustuvissa budjettikohdissa ja niiden yhdistämistä niin, että ne muodostaisivat EU:n arvoja koskevan yhden poliittisen katto-ohjelman, johon liittyy kaksi rahoitusohjelmaa: Euroopan kulttuuria, oikeuksia ja arvoja koskeva ohjelma sekä oikeusalan ohjelma. Perusskenaarion vaihtoehtona olevan tulevan rahoituksen uudella rakenteella tavoitellaan seuraavia: kehitetään yhteisvaikutuksia toimintalinjoissa ja etsitään yhteisiä toimintaperusteita ottaen erityispiirteet huomioon; vähennetään päällekkäisyyttä ja hajanaisuutta; varmistetaan joustavuus varojen jakamisessa mutta samalla kullekin politiikanalalle osoitetun rahoituksen tietty ennustettavuus; edistetään alojen välisiä ja innovatiivisia toimia; varmistetaan resurssien kriittinen massa arvojen edistämiseksi ottaen myös huomioon kunkin politiikanalan tarpeet. Hyväksytty toimintavaihtoehto Komissio päätyi lopulta siihen, että perustetaan itsenäinen Luova Eurooppa -ohjelma sekä oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahasto, johon sisältyy kaksi rahoitusohjelmaa: oikeusalan ohjelma ja perusoikeuksien ja arvojen ohjelma. Vaikutustenarviointi tukee edelleen näitä aloitteita. Tämä päätös otetaan huomioon vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevassa ehdotuspaketissa, jonka komissio esitti 2. toukokuuta Yksinkertaistaminen Ehdotettu perusoikeuksien ja arvojen ohjelma on tulosta kahden rahoitusohjelman perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelman tuomisesta yhteen. Nämä ohjelmat ovat pieniä välineitä, joilla ei voida saavuttaa kriittistä massaa ja joiden vaikuttavuutta rajoittavat niiden suhteellisen pienet budjetit. Ohjelmien yhdistämisen ansiosta ne yksinkertaistuvat, syntyy yhteisvaikutuksia, ne vahvistavat toisiaan ja niiden vaikuttavuus lisääntyy. Erityisesti ryhmittelemällä kansalaisuuteen liittyvät toimet samojen tavoitteiden alle helpotetaan menettelyjä avustuksensaajien kannalta, koska ehdotukset voidaan toimittaa yhteen keskitettyyn asiointipisteeseen. Nykyistä Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaa on jo yksinkertaistettu merkittävästi erilaisilla toimenpiteillä, esimerkiksi ottamalla käyttöön kertakorvaukset, kiinteät määrät sekä sähköiset hakulomakkeet ja avustuspäätökset. Tämän mukaisesti toteuttamista pyritään yksinkertaistamaan perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmasta rahoitetuilla 4 COM(2018) 321. FI 13 FI

14 politiikanaloilla kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten kaltaisilla toimenpiteillä. Nykyisten ohjelmien rahoitussääntöjen monimutkaisuus samoin kuin niiden hajanaisuus muodostavat esteen hakijoiden kannalta. Ohjelmaan pääsyä voi yksinkertaistaa merkittävästi ulkoisille käyttäjille tarkoitettu keskitetty asiointipiste (eli osallistujaportaali), jonka kautta ne voivat osallistua avustusten elinkaareen. Tähän sisältyy myös yleinen avustushallintojärjestelmä. Perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmaa hallinnoidaan komission järjestelmällä, joka alun perin kehitettiin Horisontti ohjelmaa varten. Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan saatetaan soveltaa samaa järjestelmää myöhemmin. Kunhan siirtymävaihe saadaan päätökseen, perusoikeuksien ja arvojen ohjelma ja sen avustuksensaajat hyötyvät tästä yksinkertaistamisesta. Perusoikeudet Perusoikeuksien ja arvojen ohjelman tavoitteet liittyvät läheisesti perusoikeuksien edistämiseen ja ovat EU:n perusoikeuskirjan mukaisia. Uusi ohjelma yhdessä oikeusalan ohjelman kanssa muodostaa osan EU:n talousarvioon kuuluvaa oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahastoa, jolla tuetaan avointa, demokraattista ja osallisuutta edistävää yhteiskuntaa, parannetaan ihmisten vaikutusmahdollisuuksia suojelemalla ja edistämällä oikeuksia ja arvoja ja kehitetään EU:n oikeusaluetta pidemmälle. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Perusoikeuksien ja arvojen ohjelman toteuttamiseen varattavat määrärahat 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2027 väliselle ajalle ovat [ ] euroa (käypinä hintoina). 5. LISÄTIEDOT Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt Ohjelman toimintaan liittyvät järjestelyt täsmennetään toteuttamissuunnitelmassa. Seuranta- ja arviointisuunnitelmassa täsmennetään, miten toimet toteutetaan käytännössä ja mitä tietostrategiaa sovelletaan. Ohjelman seuranta tapahtuu sekä jatkuvasti (jotta voidaan vastata viipymättä ennakoimattomiin tapahtumiin tai poikkeuksellisiin tarpeisiin) että säännöllisin väliajoin (jotta voidaan raportoida keskeisistä tapahtumista, kuten ehdotuspyynnöistä, hankekatselmuksista tai koordinointi- tai levitystoimista). Seurannasta saatuja tietoja hyödynnetään tarpeen mukaan ohjelman keskeisissä indikaattoreissa. Seurantaraporttien tuloksia hyödynnetään myöhemmin väliarvioinnissa (viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteutus on käynnistynyt) yhdistettynä edeltävien ohjelmien loppuarviointiin; ja loppuarvioinnissa (viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelmakausi on päättynyt). Nämä arvioinnit tehdään 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 5 22 ja 23 kohdan mukaisesti. Sopimuksessa kolme toimielintä vahvistivat, että voimassa olevan lainsäädännön ja politiikan arviointien olisi oltava pohjana jatkotoimia koskevien vaihtoehtojen vaikutustenarvioinnille. Arvioinneissa tarkastellaan ohjelman vaikutuksia 5 Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, , s. 1). FI 14 FI

15 käytännössä ohjelman indikaattoreiden/tavoitteiden perusteella ja analysoidaan, missä määrin ohjelmaa voidaan pitää merkityksellisenä, vaikuttavana, tehokkaana, riittävästi EU:n tason lisäarvoa tuovana ja johdonmukaisena EU:n muun politiikan kanssa. Arviointeihin sisältyy saatuja kokemuksia, jotta voidaan puuttua yksilöityihin puutteisiin/ongelmiin, ja suosituksia, jotta voidaan hyödyntää mahdollisuudet parantaa toimia tai niiden tuloksia ja maksimoida niiden käyttö/vaikutukset. Komissio raportoi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja kaikille muille asiaan liittyville EU:n toimielimille säännöllisesti hyödyntämällä seuranta- ja arviointiraportteja ja ohjelman keskeisiä indikaattoreita koskevaa julkista tulostaulua.ohjelmasta suuren osan toteuttaa koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA) ohjelmasta vastaavien komission yksikköjen valvonnassa.ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset Ehdotetun perusoikeuksien ja arvojen ohjelman tavoitteena on suojella ja edistää EU:n perussopimuksiin ja EU:n perusoikeuskirjaan sisältyviä perusoikeuksia ja arvoja, myös tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita avoimen, demokraattisen ja osallisuutta edistävän yhteiskunnan säilyttämiseksi. Yleinen tavoite saavutetaan kolmen erityistavoitteen kautta: edistetään tasa-arvoa ja perusoikeuksia, edistetään kansalaisten sitoutumista ja osallistumista demokraattiseen toimintaan unionissa ja torjutaan kaikenlaista väkivaltaa. Ohjelmassa säädetään sen eri erityistavoitteiden välisistä yhteisvaikutuksista ja vauhditetaan niitä, jotta voidaan tehokkaammin tukea näihin tavoitteisiin liittyviä politiikanaloja ja lisätä niiden mahdollisuuksia saavuttaa ihmisiä. Jotta ohjelma olisi vaikuttava, siinä olisi otettava huomioon eri politiikanalojen erityispiirteet, niiden erilaiset kohderyhmät ja niiden erityistarpeet soveltamalla räätälöityjä toimintamalleja. FI 15 FI

16 2018/0207 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustamisesta EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 16 artiklan 2 kohdan, 19 artiklan 2 kohdan, 21 artiklan 2 kohdan, 24 artiklan, 167 artiklan ja 168 artiklan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 6, ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 7, noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat seuraavaa: (1) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan mukaan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo. Sopimuksen 3 artiklan mukaan unionin päämääränä on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia ja unioni kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä. Nämä arvot esitetään myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien, vapauksien ja periaatteiden yhteydessä. (2) Näitä oikeuksia ja arvoja on edelleen edistettävä ja vahvistettava, ja niiden olisi oltava unionin kansalaisten ja kansojen yhteisiä ja muodostettava EU-hankkeen perusta. Tätä varten EU:n talousarvioon perustetaan uusi oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahasto, josta rahoitetaan perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaa ja oikeusalan ohjelmaa. Euroopan yhteiskunnissa esiintyy yhä enemmän ääriliikkeitä, radikalismia ja jakolinjoja, joten on entistä tärkeämpää edistää, voimistaa ja puolustaa oikeutta, perusoikeuksia ja unionin arvoja: ihmisoikeuksia, ihmisarvon kunnioittamista, vapautta, demokratiaa, tasaarvoa ja oikeusvaltioperiaatetta. Tällä on syvä ja suora vaikutus poliittiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen elämään Euroopassa. Oikeusalan ohjelma on osa uutta rahastoa, ja siitä tuetaan edelleen unionin oikeusalueen ja rajat ylittävän yhteistyön kehittämistä. Perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa yhdistyvät vuosina toteutettavat perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, joka on perustettu 6 7 EUVL C,, s.. EUVL C,, s.. FI 16 FI

17 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1381/2013 8, ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelma, joka on perustettu neuvoston asetuksella (EU) N:o 390/2014 9, jäljempänä edeltävät ohjelmat. (3) Oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston ja kahden siihen liittyvän rahoitusohjelman toiminnassa keskeisellä sijalla ovat ihmiset ja yhteisöt, jotka edistävät unionin yhteisten arvojen, oikeuksien ja rikkaan monimuotoisuuden elinvoimaisuutta. Viime kädessä tavoitteena on edistää ja pitää yllä oikeuksiin perustuvaa, tasa-arvoista, osallisuutta edistävää ja demokraattista yhteiskuntaa. Tähän sisältyy elinvoimainen kansalaisyhteiskunta, joka kannustaa kansalaisia mukaan demokraattiseen toimintaan ja kansalaisvaikuttamiseen sekä sosiaaliseen osallistumiseen ja edistää eurooppalaisen yhteiskunnan monimuotoisuutta myös yhteisen historian ja muistiperinnön pohjalta. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa täsmennetään myös, että toimielimet antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla asianmukaisten kanavien kautta. (4) Perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa, jäljempänä ohjelma, olisi mahdollistettava yhteisvaikutusten kehittäminen, jotta voidaan puuttua arvojen edistämiseen ja suojeluun liittyviin yhteisiin haasteisiin ja saavuttaa kriittinen massa konkreettisten tulosten aikaan saamiseksi. Tässä olisi käytettävä perustana edeltävistä ohjelmista saatuja positiivisia kokemuksia. Näin voidaan hyödyntää täysimääräisesti mahdolliset yhteisvaikutukset, tukea tehokkaammin kohteena olevia toiminta-aloja ja lisätä ohjelmien potentiaalia saavuttaa kohderyhmänsä. Jotta ohjelma olisi vaikuttava, siinä olisi otettava huomioon eri politiikanalojen erityispiirteet, niiden erilaiset kohderyhmät ja niiden erityistarpeet soveltamalla räätälöityjä toimintamalleja. (5) Jotta kansalaiset tuntisivat, että EU-asiat kuuluvat heille, tarvitaan erilaisia toimia ja koordinoituja ponnisteluja. Kun tuodaan ihmisiä yhteen ystävyyskaupunkihankkeiden tai kaupunkiverkostojen kautta ja tuetaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ohjelman soveltamisaloilla, edistetään kansalaisten sitoutumista yhteiskunnan toimintaan ja näin heidän osallistumistaan demokraattiseen toimintaan unionissa. Samoin keskinäistä ymmärtämystä, monimuotoisuutta, vuoropuhelua ja muiden ihmisten kunnioittamista edistävien toimien tukemisella voidaan kehittää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja eurooppalaista identiteettiä, joka perustuu yhteiseen käsitykseen eurooppalaisista arvoista, kulttuurista, historiasta ja perinnöstä. Unioniin kuulumisen tunteen ja unionin arvojen edistäminen on erityisen tärkeää EU:n syrjäisimmillä alueilla, koska ne ovat etäällä manner-euroopasta. (6) Muistiperintöön ja Euroopan historian kriittiseen tarkasteluun liittyvä toiminta on tarpeen, jotta kansalaiset saisivat tietoa yhteisestä historiasta yhteisen tulevaisuuden, moraalisen tarkoituksen ja jaettujen arvojen perustana. Huomioon olisi otettava myös historiallisten, kulttuurillisten ja kulttuurienvälisten seikkojen merkitys sekä muistiperinnön ja eurooppalaisen identiteetin ja yhteenkuuluvuuden tunteen luomisen väliset yhteydet. (7) Kansalaisten olisi tunnettava paremmin unionin kansalaisuudesta johtuvat oikeutensa, heidän olisi voitava asua, matkustaa, opiskella, työskennellä ja tehdä vapaaehtoistyötä 8 9 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1381/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman perustamisesta kaudelle (EUVL L 354, , s. 62). Neuvoston asetus (EU) N:o 390/2014, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, Kansalaisten Eurooppa - ohjelmasta vuosina (EUVL L 115, , s. 3). FI 17 FI