1. ESIPUHE. päätös valtakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista on tulossa.
|
|
- Aino Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 0 Sisällys 1. ESIPUHE VIREILLÄ OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava VOIMASSA OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT Kuopion seudun maakuntakaava Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Maakunnan suunnittelu Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavan toteutuminen yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella Maakuntakaavan toteuttaminen Vuosikatsaus Pohjois-Savon kuntakaavoitus- ja maakuntakaavan seurannan tilanteeseen Kuntakaavoitus ja maankäytön suunnittelu Väestötavoitteiden toteutuminen Asuminen ja työpaikka-alueet Kehittämisperiaatemerkintöjen toteutuminen Kehittämisvelka kasvaa liikennejärjestelmän osalta Soidensuojeluohjelman ja uusien valtakunnallisesti merkittävien maisema-alueiden laadinta käynnissä Geoenergian mahdollisuudet tarkasteluun Jätteenkäsittelylaitoshankkeet edenneet Turve Yhteystiedot... 30
3 1 1. ESIPUHE Maakunnan liiton on tiedotettava alueensa kunnille vireillä olevista suunnitelmistaan ja muista kuntien alueiden käytön suunnitteluun, rakennettuun ympäristöön ja rakentamisen ohjaukseen vaikuttavista toimenpiteistä (MRA 15 ) ja seurattava maakunnan suunnittelun edellyttämää alueidenkäytön, alue- ja yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen alueellaan (MRA 2 ). Pohjois-Savon liitto on julkaissut vuosittain verkkosivuillaan kaavoituskatsauksen, jossa käydään läpi em. asioita. Pohjois-Savo on maakuntakaavoitettu nyt kokonaan MRL:n mukaisesti. Ympäristöministeriö vahvisti vuosien aikana laaditun Pohjois-Savon maakuntakaavan ja muutokset Kuopion seudun ja VT5:n maakuntakaavoihin, Korkein Hallinto-oikeus hylkäsi kaavasta tehdyn valituksen Maakuntavaltuusto hyväksyi tuulivoimakaavan ja Ympäristöministeriö vahvisti sen Liitto valitti kaavasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen tammikuussa 2014.Uudistuneen lainsäädännön mukaista kaupan maakuntakaavaehdotus oli nähtävillä loppusyksyn 2014 aikana, tavoitteena on saada se maakuntavaltuustoon kesäkuussa Maankäyttö- ja rakennuslain arviointi valmistui vuoden 2014 aikana, jonka johdosta Pohjois-Savon liitto otti kantaa erityisesti maaseutumaisten alueiden suunnitteluun tulevaa MRL:n uudistamista ajatellen. Ympäristöministeriö on vuoden 2014 aikana selvittänyt maakuntakaavojen vahvistamismenettelyn vaihtoehtoja ja Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvaa. Soidensuojeluohjelma on valmisteilla ja ympäristönsuojelulaki uudistui. Uusi päätös valtakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista on tulossa. Pohjois-Savon maakuntakaavojen päivittämistarve lähestyy mm. em. asioiden johdosta, vuonna 2015 arvioimme tilannetta lisää, mm. luonnonvarojen hyödyntämisen näkökulmasta. Lisää informaatiota on sivuilla. Yhdistelmä voimassaolevista maakuntakaavoista löytyy jokaisen kaavan aloitussivulta. Vahvistuneet maakuntakaavat löytyvät myös koko maan kattavasta sivustosta.
4 2. VIREILLÄ OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT 2.1 Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 kattaa koko maakunnan ja siinä käsitellään seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt, työpaikka-alueisiin tulevat tarkennukset, Rautalammin Tervalamminvuoren potentiaalinen tuulivoima-alue, SEVESO II-direktiivin mukaisten tuotantolaitosten konsultointivyöhykkeet ja Rautalammin Etelä-Konneveden kansallispuiston alue. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä Vastineet on käsitelty maakuntahallituksessa Tavoitteena on, että kesäkuun maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan. Ympäristöministeriön vahvistuskäsittely kestää n. vuoden. Valtuuston päätöksestä voi valittaa Ympäristöministeriöön ja Ympäristöministeriön päätöksestä Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen. Pohjois-Savon maakuntahallitus teki päätöksen Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta. Kaupan maakuntakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (319/2011) sekä toimialan nopean kehittymisen vuoksi. Tällä hetkellä Pohjois-Savossa on päivittäis- ja erikoistavarakaupalle varattua kaavareserviä lähestulkoon riittävästi. MRL:n muutoksen seurauksena tilanne kuitenkin muuttuu oleellisesti laissa määritellyn siirtymäajan ( ) jälkeen, kun tilaa vaativa kauppa siirtyy vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan säätelyn pariin. Paljon tilaa vaativalla erikoistavaran kaupalla tarkoitetaan kauppaa, jolle on ominaista suuret, paljon tilaa vaativat tuotteet kuten autot, huonekalut ja rakennustarvikkeet ja joka edellyttää sijaintia hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kilpailun mahdollistaminen ja toimialaliukuma ovat ohjanneet kaupan maakuntakaavan laatimista Pohjois-Savon ja Kuopion seudun maakuntakaavojen laadinnan aikana valmistelluissa kaupan selvityksissä ei ole huomioitu tilaa vaativaa kauppaa kokonaisuudessaan, koska silloinen laki ei sitä edellyttänyt. Tämän johdosta Pohjois-Savossa voimassa olevat maakuntakaavat vaativat uudistamista kauppaa koskevien kysymysten osalta. Lisäksi ympäristöministeriön päätös jättää vahvistamatta Pohjois-Savon maakuntakaavasta Kuopion keskustatoimintojen alueen laajentamisen valtatie 5:n yli Savilahden alueelle ja etelän suuntaan ei mahdollista riittävästi kaupan kehittämispotentiaalin hyödyntämistä alueella. Myös Pohjois-Savon maakuntakaavassa osoitettujen vähittäiskaupan kehittämisvyöhykkeiden (Kuopio ja Varkaus) enimmäismitoitus vaati tilaa vievän kaupan osalta tarkistamista. Syksyn 2012 aikana kaupan maakuntakaavan laadintaan liittyen käynnistettiin koko Pohjois-Savon kattava palveluverkkoselvitys, jossa selvitetään Pohjois-Savon päivittäistavarakaupan, erikoiskaupan ja erityisesti tilaa vaativan erikoiskaupan nykytila ja kehitysnäkymät liikenteelliset vaikutukset huomioiden. Lisäksi selvityksessä tarkastellaan palveluverkkoon vaikuttavia tekijöitä (mm. väestönkehitys, ostovoima ja sen siirtymät, liiketilan lisätarve, matkailijoiden ja kesämökkiläisten ostovoima, verkkokauppa) sekä tarkastellaan kaupan palveluverkostoa erilaisten kehittämisvaihtoehtojen näkökulmasta. Palveluverkkoselvitystä täydennettiin kaupan lisäneliötarpeen laskentaperiaatteiden herkkyysanalyysillä, jossa otettiin huomioon Pohjois-Savon 2000-luvulla toteutunut kehitys. Kaupan uudeksi tilatarpeeksi vuoteen 2030 saakka on arvioitu n km2, josta on vähennetty verkkokaupan osuus n km2. Kaavaluonnos valmisteluaineistoineen oli nähtävillä ennen joulua Keväällä 2014 kaupan maakuntakaavaehdotuksen valmistelun tueksi laadittiin yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten arviointi sekä liikenteellisten vaikutusten arviointi sekä sitä tukeva matkatuotosselvitys.
5 3 Kuva liikenteellisten vaikutusten arvioinnista, Varkaus. Kaupan maakuntakaavassa on osoitettu keskustatoimintojen alueina Pohjois-Savon työssäkäynti- ja asiointialueiden keskukset, Iisalmi, Kuopio ja Varkaus, joille voi sijoittua kauppaa niin paljon ja niin suurina yksikköinä kuin kuntakaavoituksessa nähdään tarpeelliseksi. Muut keskukset on luokiteltu neljään eri luokkaan, joiden määrittelyssä on tarkasteltu keskuksen asemaa toiminnallisessa verkostossa, alueen väestömäärää sekä elinkeinojen, kuten matkailun merkitystä keskuksen asemaan keskusverkkoluokittelussa. Kaavaehdotuksessa keskustoihin on osoitettu n km2 yli 2000 km2 kaupan yksiköille, josta uuden liiketilan osuus on 74 %. Taajamiin voi kaavoittaa lisäksi paikallisesti merkittävää vähittäiskauppaa, joita ei lasketa mukaan em. mainittuihin mitoituksiin. Iisalmen, Kuopion ja Varkauden keskustat, joihin ei ole osoitettu enimmäismitoitusta, eivät ole mukana em. mitoitusmäärissä. Keskustojen ulkopuolelle on osoitettu seitsemän vähittäiskaupan suuryksikköä, yhteensä n km2, josta uuden liiketilan osuus on n. 30 % (Siilinjärven Green Valley, Kuopion Päiväranta, Leväsentie vt 5:n itäpuolella, Kolmisoppi, Matkus, Varkauden Pohjoinen Portti ja Varkausmäki). Lisäksi kaavassa on osoitettu 13 tilaa vievän kaupan suuryksikköä yhteensä km2, josta uuden liiketilan osuus on 60 % (Kiuruvesi, Iisalmen Marjahaka, Siilinjärven Green Valley ja vt 9:n ja Ranta-Toivalan tien risteys, Kuopion Volttikatu vt 5:n länsipuolella ja Leväsentie vt 5 itäpuolella, Kolmisoppi, Matkus ja Nilsiä, Suonenjoen vt 9:n pohjoispuoli, Leppävirran vt 5:n länsipuoli, Varkauden Pohjoinen Portti ja Harjulantie).
6 4 Kaupan maakuntakaavaehdotuksessa on osoitettu yksi tuulivoima-alue Rautalammin Tervalamminvuorille. Tervalamminvuori sijoittuu kt 69:n eteläpuolelle, noin seitsemän kilometriä Rautalammin keskustasta kaakkoon. Selvitysten perusteella alueelle olisi sijoitettavissa kuusi nimellisteholtaan 3-5 MW:n tuulivoimalaa. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen alueen rajaus on muuttunut siten, että alue sijoittuu osin myös Suonenjoen puolelle. Muutoin seudullisesti merkittävät tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet (18 kpl) on osoitettu Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavassa, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Voimassa olevan Pohjois-Savon maakuntakaavan ja Leppävirran pohjoisosan vt 5 maakuntakaavan työpaikka-alueiden suunnittelumääräystä on tarkennettu tilaa vaativan kaupan sijoittumisen osalta vastaamaan nykyistä kaupan lainsäädäntöä. Lisäksi kaupan maakuntakaavassa on päivitetty Seveso II -direktiivin mukaisten vaarallisia kemikaaleja käsitelevien tuotantolaitosten, tehtaiden ja varastojen konsultointivyöhykkeet TUKES:in ylläpitämän luettelon mukaisiksi.
7 2.2 Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava 5 Ympäristöministeriö vahvisti Pohjois-Savon tuulivoimakaavan Tuulivoimakaavassa on määritelty 18 kpl seudullisesti merkittävää tuulivoimapuistoaluetta ja Kuopion lentokentän melualue. Etelä-Kinahmin alue jäi vahvistamatta. Liitto valitti YM:n päätöksestä korkeimpaan hallintooikeuteen tammikuussa KHO:n päätös tullenee kevään 2015 aikana. Tuulivoimakaavan laadintaa ennakoiden Pohjois-Savon liitto käynnisti keväällä 2010 yhdessä Etelä- Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Keski-Suomen maakuntien kanssa potentiaalisten tuulivoima-alueiden selvitystyön. Selvitystyöhön liittyen Pohjois-Savon liitto suoritti syksyllä yhdessä ELY-keskuksen ja kuntien kanssa maastokäynnit kartta-, ym. tarkastelujen perusteella valituille alueille. Kesäkuussa 2011 valmistunut selvitys sekä syksyllä 2011 tehdyt uusia alueita koskevat tarkastelut antavat perusteet maakuntakaavaan tehtäville aluevarauksille. Maakuntavaltuusto päätti maakuntakaavan laadinnasta vuoden 2011 toimintasuunnitelman yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä keväällä Maakuntahallitus päätti asettaa kaavaluonnoksen nähtäville Luonnoksessa oli nähtävillä 9 tuulivoimapuistoaluetta. Erityisesti kuntapalautteen johdosta jatkotarkasteluun otettiin mukaan lisää alueita siten, että joulukuun alusta nähtäville asetettuun ehdotukseen tuli 19 tuulivoimapuistoaluetta nähtäville. Kesän aikana uusien alueiden osalta tehtiin perustarkastelut kannattavuuden suhteen; alueiden luonto, linnusto ja maisematarkastelut laadittiin konsulttien toimesta kesän aikana sekä uusien että vanojen alueiden osalta. Toimijoiden kiinnostus on lisääntynyt koko ajan Pohjois-Savon tuulivoimapuistoja kohtaan. Maakuntakaavaehdotuksen joulu-tammikuun nähtävillä olon jälkeen maakuntavaltuusto hyväksyi tuulivoimakaavan kesäkuussa Hyväksymispäätöksen jälkeen kaava lähetettiin Ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Ympäristöministeriö vahvisti tuulivoimamaakuntakaavan Etelä-Kinahmin aluetta lukuun ottamatta ja hylkäsi valtuuston päätöksestä tehdyn yhden valituksen.
8 3. VOIMASSA OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT 3.1 Kuopion seudun maakuntakaava Kuopio (ml. entisten Karttulan ja Vehmersalmen kuntien alueet), Maaninka, Siilinjärvi. 6 Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan ja kumosi maakuntakaava-alueen seutukaavat Maakuntavaltuuston päätöksestä tehtiin kuusi valitusta ympäristöministeriöön. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Ympäristöministeriö hylkäsi maakuntavaltuuston päätöksestä tehdystä kuudesta valituksesta viisi. Ympäristöministeriön päätöksestä tehtiin yksi valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka KHO hylkäsi antamassaan päätöksessä. Kuopion seudun maakuntakaava käsitteli kaikkia teemoja; merkittävimpinä asioina olivat vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ja määrän ohjaus, liikennejärjestelmään liittyvä tavaraliikenteen logistiikan ratkaisut sekä VT9:n Vaajasalon linjaus. Maakuntakaava ja siihen liittyvä materiaali on nähtävissä internetissä osoitteessa 3.2 Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava Leppävirran kunnan alueella Maakuntavaltuusto päätti käynnistää seutukaavan muuttamisen VT 5:n tieosuudella Palokangas- Humalajoki Savo-Karjalan tiepiirin esityksestä sen takia, että uusi tielinjaus jäi aikanaan Varkauden seudun seutukaavassa vahvistamatta. Kaavan laadinta sovitettiin aikataulullisesti yhteen tiehankkeen yleissuunnitelman laadinnan kanssa. Maakuntavaltuusto hyväksyi Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Kaavasta ei jätetty yhtään valitusta. Maakuntakaava ja siihen liittyvä aineisto on internetissä osoitteessa Kuopion seudun maakuntakaava ja Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava on esitetty 1: mittakaavassa. 3.3 Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 Maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen. Kuopion seudun ja Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavoihin on tehty tarvittavat muutokset. Maakuntakaava esitetään 1: mittakaavassa. Maakuntakaava korvasi seutukaavat ja Ylä-Savon seudun maakuntakaavan ja kumottaviksi esitetyt merkinnät Kuopion seudun ja Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavoissa. Pohjois-Savon maakuntakaava käsittelee kaikkia teemoja tuulivoimaa lukuun ottamatta. Merkittävimpiä kokonaisuuksia on matkailu ja erityisesti Tahko, kauppa, liikennejärjestelmä, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt, yhteismitallisesti käsitelty taajama- ja kyläverkko sekä luonnonvaroihin, erityisesti kiviaineksiin ja turvetuotantoon liittyvät varaukset.
9 7 Suunnittelun vaiheet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä alkuvuodesta Tavoitteet hyväksyttiin maakuntahallituksessa joulukuussa Maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä Maakuntakaavaehdotus oli nähtävillä Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan ja määräsi sen tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Vahvistamispäätöksestä kuulutettiin alkaen. Hyväksytty maakuntakaava on postitettu kuntiin, naapurimaakuntiin ja keskeisille valtion viranomaisille tiedoksi joulukuussa KHO hylkäsi maakuntakaavan vahvistamispäätöksestä tehdyn valituksen KHO:n päätöksen jälkeen maakuntakaava on lainvoimainen. Pohjois-Savon maakuntakaava aineisto on jaettu viranomaisille vuodenvaihteessa Maakuntakaava ja siihen liittyvä aineisto on internetissä osoitteessa.
10 8
11 4. MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET 4.1 Maakunnan suunnittelu 9 Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maankäyttö- ja rakennuslain (25 ) mukaan maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma. Maakuntasuunnitelmassa esitetään tavoitteet maakuntakaavalle ja maakunnan kehittämisohjelmalle. Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 marraskuussa Maakuntavaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2010 Pohjois-Savon maakuntaohjelman Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman lokakuussa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat erityisesti maakuntakaavoitusta. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan (, VNp ). Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa sekä valtion viranomaisten toiminnassa on edistettävä tavoitteiden toteuttamista (MRL 24 ). Valtioneuvosto päätti, että Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (RKY 2009) korvaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevassa päätöksessä mainitun ympäristöministeriön ja Museoviraston vuonna 1993 julkaiseman inventoinnin Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Päätös tuli voimaan , kun Korkein hallinto-oikeus jätti tutkimatta päätöksestä tehdyn valituksen Kohteet ja alueet löytyvät sivulta
12 10 Maakunnan suunnittelu, erityisesti maakuntakaavoitus on ensisijainen suunnittelumuoto valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden konkretisoinnissa. Maakuntakaavassa tavoitteet voidaan ja tulee sovittaa yhteen niin maakunnallisten kuin paikallistenkin tavoitteiden kanssa. Maakuntakaavoitusta ja aluekehittämisohjelmia yhdistävänä ja ohjaavana linkkinä toimii maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntasuunnitelma, jossa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Siinä voidaan esittää maakunnan aluerakennetta ja alueidenkäyttöä koskevia linjauksia. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisen edistämisen kannalta on tärkeää, että jo maakuntasuunnitelmassa aluerakenne ja alueidenkäyttö kytketään osaksi muuta maakunnan kehitystä ja otetaan huomioon valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetyt näkökulmat. Maakunnan aluekehittämisen tavoitteet konkretisoidaan alueidenkäytön periaatteina maakuntakaavassa Pääsääntöisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueidenkäytön suunnitteluun maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta sen jälkeen, kun tavoitteet on asianmukaisesti määritelty maakuntakaavoituksessa. Maakuntakaavassa tavoitteet otetaan huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Osa tavoitteista on luonteeltaan sellaisia, etteivät ne aina sovellu käsiteltäväksi maakuntakaavassa. Tällaisia ovat esimerkiksi eräät elinympäristön laatuun liittyvät tavoitteet. On myös tilanteita, joissa alueidenkäyttöä tai alueidenkäytön suunnittelua koskevia tavoitteita ei ole vielä määritelty maakuntakaavoituksessa. Tällöin tavoitteet otetaan huomioon suoraan kuntien kaavoituksessa. Pohjois-Savossa Kuopion seudun maakuntakaavaa laadittaessa tehtiin ensimmäinen yhteensovitus valtakunnallisten, maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden välillä. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on sovitettu yhteen koko maakunnan osalta.
13 Maakuntakaavan toteutuminen yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan (maankäyttö- ja rakennuslaki 32 ) Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Maakuntakaava laaditaan yleispiirteisenä suunnitelmana, jossa painotetaan maakunnallisia maankäyttötarpeita. Tämän vuoksi suunnittelun pohjana oleva selvitystyö on myös yleispiirteistä, joten maakuntakaavan maankäyttöratkaisuja, kaavamerkintöjä ja kaavamääräyksiä on myös tulkittava yleispiirteisesti maakuntakaavan esitysmittakaavan mukaisesti. Maakuntakaavan esittämistavasta riippumatta kaikki maakuntakaavassa esitettävät maankäyttöratkaisut on tarkoitettu täsmentymään vasta yksityiskohtaisemman suunnittelun tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavoituksessa korostuu maakunnan kehittäminen. Ohjausvaikutus yleis- ja asemakaavoihin Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen maakuntakaava sallii kaavajärjestelmän sisällä tarkoituksenmukaisen joustavuuden. Maakuntakaavassa esitetyt valtakunnallisista, maakunnallisista ja seudullisista lähtökohdista määritellyt alueiden käytön periaatteet ja aluevaraukset täsmentyvät kunnan kaavasuunnittelussa. Toisaalta maakuntakaavan ohjeena oleminen edellyttää maakuntakaavan keskeisten periaatteiden ja maankäyttöratkaisujen välittymistä kuntakaavoitukseen. Muussa tapauksessa maakuntakaava ei ole ollut lain tarkoittamassa mielessä ohjeena yksityiskohtaisempia kaavoja laadittaessa tai muutettaessa. Maakuntakaava ei ole voimassa yksityiskohtaisemman oikeusvaikutteisen kaavan alueella muutoin kuin näiden kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Yksityiskohtaisempien kaavojen eli kuntakaavojen pinta-alan laajentuessa maakuntakaavan välittömän ohjausvaikutuksen pinta-ala supistuu. Kuitenkin on katsottava, että suoritettaessa kuntakaavojen ajanmukaisuusarviointia, maakuntakaavassa osoitettu uusi maankäyttöratkaisu on keskeinen kriteeri ajanmukaisuutta arvioitaessa. Normaalin kaavahierarkian mukaan oikeusvaikutteinen yleiskaava ohjaa asemakaavaa MRL 42 :n mukaisesti. On kuitenkin mahdollista, että maakuntakaavan alueelle ei laadita yleiskaavaa, jolloin maakuntakaava ohjaa suoraan asemakaavoitusta. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa otettava huomioon maakuntakaavan lisäksi MRL 54.4 :n mukaan soveltuvin osin myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksesta säädetään.
14 12 Maakuntakaavan joustaminen Maakuntakaavalla pyritään entistä enemmän tukemaan maakunnan kehittämisedellytyksiä, mikä edellyttää maakuntakaavalta riittävää joustavuutta. Joustaminen voi koskea sekä aluevarauksia että kaavamääräyksiä. Maakuntakaavan joustamista voidaan tarkastella kolmitasoisesti: Maakuntakaavan täsmentyminen: Kaavajärjestelmän perusperiaatteena on, että yleispiirteisempää maankäyttösuunnitelmaa täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnitelman yhteydessä. Maakuntakaavassa esitetyn maankäyttöratkaisun tulee täsmentyä kuntakaavoituksessa. Kyseessä on siten kaavajärjestelmään kuuluva perusominaisuus, ei varsinainen joustaminen. Hyväksyttävä eroavuus maakuntakaavaan: Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan myös luopua edellyttäen, että maakuntakaavan tavoite ei muutu. Poikettaessa maakuntakaavassa osoitetusta maankäytöstä on maakuntakaavan tavoite turvattava samassa kaavassa, jossa poikkeaminen tehdään. Maakuntakaavasta poikkeamista tulee perustella kaavaselostuksessa. Hyväksyttävä eroavuus ei voi kuitenkaan tarkoittaa maakuntakaavan keskeisistä periaatteista poikkeamista. Poikkeaminen maakuntakaavassa osoitetusta valtakunnallisesta alueidenkäyttötavoitteesta on aina katsottava poikkeamiseksi myös maakuntakaavan keskeisestä periaatteesta. Rakennus- ja luonnonsuojelukohteiden osalta maakuntakaavan suojelutavoitteiden tulkinta on tiukkaa, mutta aluevarausmerkinnät tulkitaan näissäkin tapauksissa yleispiirteisesti. Samoin eri väylien ja verkkojen, kuten liikenne- ja energiaverkkojen, osalta yhteystarpeiden tulkinta on tiukkaa, sitä vastoin sijainti voi vaihdella maakuntakaavassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Kaavassa esitetyn käyttötarkoituksen muuttaminen on mahdollista edellyttäen, että uusi käyttötarkoitus toteuttaa maakuntakaavassa esitettyä tavoitetta. Käyttötarkoituksen muutoksesta ei sitä vastoin ole kyse, jos maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen sanottua maankäyttöluokkaa ei ole voitu maakuntakaavassa edes esittää. Kyseessä voi olla esimerkiksi maa- ja metsätalousvaltaisen alueen osan täsmentyminen kuntakaavassa talouskeskuksen alueeksi, jolloin kyseessä on vain normaali maakuntakaavan täsmentyminen. Maakuntakaavasta poikkeamisista on hyvä neuvotella maakunnan liiton kanssa. Maakuntakaavan muuttamista edellyttävä ratkaisu: Maakuntakaavan kanssa ristiriidassa olevaa kaavaratkaisua ei voida toteuttaa ilman, että sitä ennen maakuntakaava voidaan muuttaa. Mitä merkittävämmästä kaava-asiasta on kyse, sitä nopeammin ristiriita nousee joustamisen esteeksi. Kaavaratkaisun voidaan katsoa olevan ristiriidassa maakuntakaavan kanssa, mikäli kyseessä ei ole edellisessä kohdassa tarkoitettu perusteltu hyväksyttävä eroavuus maakuntakaavasta.
15 Maakuntakaavan toteuttaminen Maakuntakaava toteutuu toisaalta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen ohjausvaikutuksensa kautta ja toisaalta viranomaisia koskevan maakuntakaavan toteuttamisvelvoitteen ja muihin lakeihin liittyvän huomioonottamisvelvoitteen kautta. Maakuntakaavan toteutuminen viranomaispäätöksin Maankäyttö- ja rakennuslaki nimenomaisesti edellyttää, että viranomaiset ottavat maakuntakaavan huomioon alueiden käyttöä koskevien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamispäätöksiä tehtäessä ja pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista. Lisäksi viranomaisten on katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Vaikeuttamisen estäminen on säädetty jossain määrin voimakkaammin kuin edistämisvelvoite. Maakuntakaavan edistämisvelvoite koskee kaikkia sellaisia valtion ja kunnan viranomaisia, joilla on katsottava olevan alueiden käyttöön liittyviä suunnittelu- tai toteuttamistehtäviä. Sama koskee myös valtion liikelaitoksiksi organisoituja viranomaisia. Edelleen velvoite koskee myös kuntaa kaavoitustoimen hoitajana. Jo suunnitteluvaiheessa on maakuntakaava otettava huomioon, mikä tarkoittaa suunnitelmien toteuttamista maakuntakaavan yleispiirteisyyden rajoissa. Tällä tavoin maakuntakaavan oikeusvaikutukset kytketään eri hallinnonalojen toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Velvollisuus maakuntakaavan toteuttamisen edistämiseen vaatii näiltä tahoilta myös vahvempaa sitoutumista kaavan tavoitteisiin. Maakuntakaavasta poikkeavien uusien kilpailevien vaihtoehtojen toteuttaminen on vastoin edistämisvelvoitetta. Hankkeiden budjetointi on suunnittelun keskeinen osa. Näin ollen maakuntakaavassa osoitetut hankkeet on otettava huomioon jo määrärahoja suunniteltaessa ja kohdennettaessa siten, että pyritään edistämään kaavan toteuttamista. Mikäli suunnittelun yhteydessä käy ilmi, että maakuntakaavassa esitetty vaihtoehto ei ole enää ajan tasalla, ratkaisu tilanteeseen on haettava maakuntakaavaa muuttamalla. Viranomaisvaikutuksen johdosta on muutoinkin tärkeää, että maakuntakaava pysyy ajan tasalla. Maakuntakaavan viranomaisvaikutus ei ole MRL 32.3 :n mukaisesti voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella. Maakuntakaava on kuitenkin keskeinen kriteeri arvioitaessa yleiskaavan ja asemakaavan ajanmukaisuutta ja voi näin ollen johtaa tarpeeseen muuttaa kyseisiä kaavoja. Lisäksi on huomattava, että vaikka maakuntakaava ei ole voimassa yleiskaavan alueella, se on ohjannut yleiskaavan laatimista ja viranomaisten on MRL 42.2 :n mukaan suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä katsottava, ettei toimenpiteellä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Monet teknisen huollon järjestelyt ja virkistysalueet voivat sijoittua alueille, joilla ei ole kuntakaavaa. Tällöin toteuttaminen ja sen mahdollisesti edellyttämä lunastusoikeuden käyttö perustuu maakuntakaavaan. Maakuntakaavan suhde muun lainsäädännön mukaiseen päätöksentekoon Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maankäytön suunnittelu on otettava huomioon suunniteltaessa ja päätettäessä muun lainsäädännön nojalla ympäristön käytön järjestämistä siten kuin erityislaissa säädetään. Tässä suhteessa keskeisimpiä erityislakeja ovat maantielaki, ratalaki, maa-
16 14 aineslaki, vesilaki ja metsälaki. Luonnonsuojelulaki ja muinaismuistolaki on vielä otettava erikseen huomioon MRL 197 :n mukaisesti. Energiaverkot toteutetaan yleensä lunastuslakien perusteella. Vaatimus maakuntakaavan huomioon ottamisesta viranomaisten päätöksenteossa vaihtelee lainsäädännön alasta riippuen. Yleisesti voidaan todeta, että erityislainsäädännön merkitys on suuri maakuntakaavan toteuttamisessa, mikäli erityislaissa on tyhjentävästi säädelty sen suhde maankäytön suunnitteluun. Mikäli säätely on väljää, maankäyttö- ja rakennuslain merkitys kasvaa. Kuitenkin on huomattava, että sen jälkeen kun maakuntakaava on vahvistunut alueelle, viranomaisten on erityislakeja soveltaessaan MRL 32.2 :n mukaisesti otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Viranomaisten on sopeutettava maakunnallista alueiden käyttöä koskevat ratkaisut maakuntakaavaan. Keskeisimpien maakuntakaavan aluevarausten toteuttaminen Aluevaraus Keskeisin säädös Viranomainen Lupa/menettely Taajamatoimintojen alueet (A1) maank.- ja rak.laki kunta kaavoitus Kaupan merkinnät maank.- ja rak.laki kunta kaavoitus Teollisuustoimintojen alueet(t) ympäristönsuojelul kunta/ aluehallintov ympäristölupa Virkistysalueet (VL,VR) mrl/ maastol.l./ ulkoilul kunta/ ely-keskus kaav./ ulk.reittis./ toimitus Harju- ja kallioalueet (MY1,ge,EO2) maa-aineslaki kunta mal-lupa, ottamissuunn. Turvetuotantoalueet (EO1) ympäristönsuojelul. aluehallintovirasto ympäristölupa Suojelualueet (S1) vesilaki aluehallintovirasto vesilain mukainen lupa Hyvät pellot (MT) maank.- ja rak.laki kunta rakennuslupa Metsätalousalueet (MU) metsälaki metsäkeskus m.t.suunn./ metsänk.ilm. Matkailup. alueet (RM) maank.- ja rak.laki kunta kaavoitus Jätteenkäsittelyalueet (EJ) ympäristönsuojelul. aluehallintovirasto ympäristölupa Satamat/laiturit (lv) vesilaki aluehallintovirasto vesilain mukainen lupa Uiton toimintapaikat (lu) vesilaki aluehallintovirasto vesilain mukainen lupa jäteveden puhdistamo (j) ympäristönsuojelul. aluehallintovirasto ympäristölupa Pohjavesialue (pv1) ympäristönsuojelul. ely-keskus suoja-alue Maisema-alue (MA-v1, MA1) MRL/ metsäl. kunta/ metsäkeskus/- ely-keskus rak.lupa/ kaav./ met sänk.il./avustuspäätös Kultt.merk. alue (MA-v1, MA1) maank.ja rak.laki kunta/ely-keskus rak.lupa/kaavoitus/avustuspäätös Kaivostoimintojen alueet (EK) kaivosl., ymp.s.l, yval. TEM/ aluehallintovirasto kaivospiirihak., ymp.lupa Luonnonsuojelualueet (SL) luonnonsuojelulaki ely-keskus rauhoitus Muinaismuisto (sm) muinaismuistolaki Museovirasto rauhoitus Rakennussuojelukohde (SR) mrkl./ rak.suojelulaki kunta / ely-keskus kaavoitus/suojelupäätös/- avustuspäätös Vesiväylät ja -reitit vesilaki ely-k./ alueh.v./ kunta vesilain mukainen lupa Ulkoilureitit maastol.l./ulkoilul. kunta/ ely-keskus ulk.reittisuun/toimitus Tiet maantielaki ELY-keskus, liikennevirasto / LVM yleis- ja tiesuunnitelmat Voimansiirtolinjat sähköm.l./ lunastusl. TEM/ maanm.l. toimitus
17 15
18 16 5. Vuosikatsaus Pohjois-Savon kuntakaavoitus- ja maakuntakaavan seurannan tilanteeseen 5.1 Kuntakaavoitus ja maankäytön suunnittelu Kuntien kaavoitus on ollut voimassa olevien maakuntakaavojen mukaista ja edistänyt maakuntakaavojen toteuttamista. Liitto on antanut kaikkiaan 80 lausuntoa vuonna 2014 asemakaavoista, osayleiskaavoista, teistä, muiden liittojen maakuntakaavoista, maa-ainesten otosta, YVA:sta ja lakimuutosesityksistä., mm. ympäristönsuojelulain päivityksestä. Lausunnoilla olleet taajamaalueiden asemakaavat olivat yleensä pienialaisia ja painottuvat rakenteen tiivistämiseen. Pohjois-Savon maakuntakaavojen tavoitevuosi on Nyt on alkamassa osayleiskaavoja, joiden tavoitevuodeksi on kaavailtu vuotta 2035, jolloin tarveharkintaa maakuntakaavojen päivittämiselle tulee myös tästä. Rantojen suunnittelu on koskenut yleensä yleiskaavojen ja ranta-asemakaavojen pieniä muutoksia maanomistajien aloitteesta. Kiuruveden Sulkavanjärven rantaosayleiskaava KHO palautti valmisteluun valituksen johdosta, koska se oli sisältövaatimusten vastainen. mm. luontoarvojen osalta. Rantaosayleiskaavoituksessa puhututtaa mitoitusmenettelyt. Etelä-Savon mallista on tullut käytäntö myös viranomaisohjauksessa, mutta jonka antama rakennusoikeus koetaan riittämättömäksi jo osittain rakennetuilla ja luonnonolosuhteiltaan haastavilla järvillä. Kirkonkylät ja kylät ovat myös pohdinnan kohteena; miten kehittää palvelutarjontaa kirkonkylissä ja vahvistaa myös kylien roolia asumisen alueina. Leppävirran kunta sai valmiiksi suuren Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti osayleiskaavan, jossa suurella työllä on yhteen sovitettu uutta moottoritielinjausta ja laajaa maaseutualuetta kylineen. Kuntakaavoituksella tapahtuva maakuntakaavan toteutumisen seuranta on aloitettu merkintäkohtaisesti. Tahkon, Siilinjärven, Varkauden ja Kuopion laadinnassa olevat ja valmistuneet osayleiskaavat vievät vahvasti maakuntakaavojen tahtotilaa eteenpäin. Viherverkostosuunnittelulla pyritään yhteen sovittamaan liito-oravan ja ihmisten tarpeita yhteen. Pohjois-Savon kunnista puolella on haasteita liito-oravan kanssa; hankalin tilanne on Kuopiossa Kuopion niemen luonnonolosuhteiden ja tiiviin yhdyskuntarakenteen tavoitteiden johdosta. Tahkon niemen osalta matkailurakentamisen ja liitooravan suojelun yhteensovittamisessa on haasteita. Suuret hankkeet; Riikinnevan ekovoimalaitos ja Soinlahden bioöljylaitos on arvioitu YVA-lain mukaisesti, kaavoitettu ja luvitettu ripeästi. Heinälamminrinteen jätekeskuksessa Biotehdas Oy:n biovoimalaitos on aloittanut toimintansa v
19 17
20 18 Tuulivoima-alueiden eteneminen Pohjois-Savon tuulivoimakaavan potentiaalisista tuulivoima-alueista pisimmällä yleiskaavoituksen ja lupakäsittelyjen suhteen on Leppävirran Niittysmäki -Konkanmäen alue. Yleiskaavoitusvaiheessa ovat Vieremän, Vesannon ja Kuopion hankkeet. Osassa vt 5:n itäpuolen hankkeista on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ilmennyt tuulivoimaa poissulkevia reunaehtoja, joita ei ollut tuulivoimamaakuntakaavaa laatiessa tiedossa. Vieremä: Linnalankangas ja Rahustenaho, (maakuntakaavassa tv ja tv ) Metsähallitus Laatumaa selvittää tuulivoiman rakentamismahdollisuuksia Piiparinmäen ja Murtomäen alueelle. Piiparinmäen alue sijaitsee Pyhännän ja Kajaanin alueella ja Murtomäki Vieremän kunnan ja Kajaanin kaupungin alueella. Hankkeeseen on sovellettu YVA-menettelyä (v ) ja alueille laaditaan osayleiskaavat. Vieremän ja Kajaanin alueelle sijoittuva Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaikkiaan hankealueelle tulisi sijoittumaan noin 80 tuulivoimalaa, joista Vieremälle noin 28. Vesanto: Honkamäki -Palokangas, (maakuntakaavassa tv ) Oinaskylän tuulivoimaosayleiskaavaluonnos on nähtävillä (Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy, 6 kpl noin 3 MW tuulivoimalaa) Kuopio: Linnanmäki (maakuntakaavassa tv ) Hankekehittäjä TuuliSaimaan tavoitteena oli Halunan tuulivoimaosayleiskaavatyön tuloksena rakentaa noin 8 tuulivoimalaa. TuuliSaimaa Oy kuitenkin luopui Halunan tuulivoimahankkeen kehittämisestä kesällä 2014 johtuen puolustusvoimien kielteisestä kannasta alueen tuulivoimarakentamista kohtaan. Rahasmäki (maakuntakaavassa tv ) TuuliSaimaan tavoitteena oli noin 13 tuulivoimalan kokonaisuus. Hankkeeseen oli tarkoitus soveltaa YVA-menettelyä. Kuopion kaupunginhallitus hylkäsi Rahasmäen kaavoitusaloitteen äänin 9-2. Pieni Neulamäki (maakuntakaavassa tv ) Pienen Neulamäen nähtävillä olleessa osayleiskaavaehdotuksessa on toisessa vaihtoehdossa 3 tuulivoimalaa. Suuri Palonen (maakuntakaavassa tv ) Suovu-Palosen osayleiskaava on ollut jo aiemmin luonnoksena nähtävillä 03/2011, mutta silloin mukana ei ollut tuulivoimaa. Tuulivoiman mahdollistava osayleiskaavatyö alkaa alusta uudelleen. Leppävirta: Niittysmäki-Konkanmäki (maakuntakaavassa tv ) Niittysmäki-Konkanmäki tuulivoimaosayleiskaava, (Tetrituuli Oy) on hyväksytty kunnanvaltuustossa , osayleiskaava mahdollistaa 5 voimalaa. Vuoden 2013 aikana toimija muutti suunnitelmia siten, että hanke käsittää vain kolme aiempaa viittä suurempitehoisempaa tuulivoimalaa. Hanke on rakennuslupavaiheessa. Kolmesta tuulivoimalasta on tehty valitus Itä-Suomen hallinto-oikeuteen syksyllä Neljä alueen asukasta on valittanut Leppävirran kunnan rakennustarkastajan suunnittelutarveratkaisupäätöksestä ja kunnan rakennuslupajaoksen poikkeamispäätöksestä osayleiskaavasta.
21 19 Rautalampi: Tervalamminvuoren tuulivoimahanke (valmisteilla olevassa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaehdotuksessa merkinnällä tv ) Alueen tarkastelu lähti liikkeelle maanomistajien ja tuulivoimakehittäjän aloitteesta Suunnitelmissa n. 6 kpl 3-3,3 MW:n tuulivoimalaa. Hanke vaatii toteutuakseen maakuntakaavamerkinnän lisäksi osayleiskaavan laadinnan selvityksineen. Tuulivoimaloista kaksi saattaa sijoittua Suonenjoen kaupungin puolelle. 5.2 Väestötavoitteiden toteutuminen Pohjois-Savossa väestömäärä on kääntynyt kasvuun, Kuopiossa kasvua on yli 1 % vuosivauhdilla. Pohjois-Savo on yltänyt yhdeksi Suomen viidestä maan sisällä muuttovoittoa saavasta maakunnasta. Tähän on taustalla 2000-luvun hyvä työpaikkakasvu Kuopion seudulla, lisäksi myös Ylä-Savon ja Sisä-Savon teollisuus on vahvistanut asemaansa. Pohjois-Savon maakuntakaavassa on asetettu vuodelle 2030 väestötavoite asukasta. Uusimman Tilastokeskuksen tiedon mukaan ( ) Pohjois-Savossa oli asukasta. Toteutuneeseen kehitykseen verrattuna Tilastokeskus on omassa trendiennusteessaan alimitoittanut väestönkasvun määrän. Tilastokeskuksen väestöennuste on siten ylitetty, ja myös Pohjois-Savon maakuntakaavan mukainen väestöennuste on mahdollista saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.
22 Asuminen ja työpaikka-alueet kpl Valmistuneet asunnot Pohjois-Savossa, Kuopion seudulla (Kuopio+Nilsiä+Maaninka+Siilinjärvi) ja Kuopion seudun ulkopuolella v sekä tammi-syyskuu Kuopion seudun ulkop. Kuopion seutu Lähde: Tilastokeskus Pohjois-Savon maakuntakaavan mitoitusväestölle ( as.) lasketun asuntotuotannon määrän arvioitiin olevan n as/v, josta Kuopion seudun osuus olisi n asuntoa ja muun Pohjois- Savon 600 as/v. Kuopion seudulle on vuonna 2013 rakennettu 1134 asuntoa, joista suurin osa Kuopioon. Tavoitteessa ja jopa sen ylikin ollaan siten hienosti, mutta muun Pohjois-Savon osuus asuntotuotannosta on jäänyt alle kolmasosaan tavoitteesta. Vuonna 2015 on käynnistetty kuntiin osoitettu kysely, jossa kartoitetaan kuntien asumiseen ja elinkeinoille varattua tonttivarantoa. Selvityksen tulosten perusteella on tarkoitus arvioida yhdessä toteutuneen asuntotuotannon määrän perusteella mm. asuntotuotannon mitoituksen ajantasaisuutta. Työpaikka-alueet Kuopiossa työpaikkojen lukumäärä kasvoi vertailukaupungeista parhaiten vuonna Kuopiossa työssäkäyvien määrä kasvoi vuosien välisenä aikana 4,9 % (yht ), suurimmat kasvut ottaen huomioon merkittävä työssäkävijöiden määrä tapahtui terveys- ja sosiaalipalveluissa 11,3 % (11120), tukku- ja vähittäiskaupassa 8,3 % (5919) ja hallinto- ja tukipalveluissa 22,8 % (3684). Siilinjärven Rissalan työpaikka-aluetta asemakaavoitetaan parhaillaan, joten sen toteutuminen etenee hyvin. Kuopiossa Pienen Neulamäen työpaikka-alue myös toteutumassa. Lisäksi kaupan maakuntakaavassa on uutena työpaikka-alueena osoitettu Iisalmen Marjahaan alue. Työpaikka-alueiden osalta ei ole noussut esiin tarvetta lisätä seudullisesti merkittävien työpaikka-alueiden määrää tai laajuutta.
23 21 Seveso II-direktiivi sääntelee vaarallisten aineiden käsittely- ja säilytysalueista. TUKES ylläpitää listaa nykyisistä paikoista ja ne on päivitetty kaupan maakuntakaavaan. Mikäli tavoitteena on merkittäviä bioraaka-aineen jalostusalueista, joita Seveso direktiivi koskee, tulee ne olla kaavoituksessa vähintään T, mieluiten T/kem alueina varattuna ja suojavyöhykkeellä varustettuna. Rajoituksia on mm. suhteessa vilkasliikenteisiin väyliin, kokoontumispaikkoihin, sairaaloihin jne ja Natura-alueisiin.
24 Kehittämisperiaatemerkintöjen toteutuminen Pohjois-Savon väestö ja työpaikat keskittyvät edelleen maakuntakaavan aluerakenteen selkärankana oleville maakuntaa pohjois-eteläsuunnassa halkovalle VT5:n ja Savon radan muodostamalle kehityskäytävälle ja itä-länsisuunnassa VT9:n muodostamalle käytävälle. Näillä kehittämiskäytävillä asui vuonna ,4 % maakunnan väestöstä, vuonna ,3 % kasvua 2,9 %. Työpaikoista kehittämiskäytävillä oli 84,2 % vuonna 2000, vuonna ,8 % eli kasvua 2,6 %. Paikkatieto kattaa n. 99 % asukkaista, työpaikkatietojen osalta kattavuus on heikompi. Kehittämisvyöhykkeiden alueella väestökehitys on ollut suotuisaa suurimmalla osalla taajama- ja kyläalueista vuosien välillä; erityisesti Siilinjärvellä ja Kuopion eteläisissä osissa. Muualla Pohjois-Savossa on positiivisen kehityksen alueita mm. kylissä.
25 23 Suonenjoki-Rautalampi virkistyksen ja matkailun vyöhyke konkretisoitui hienosti Etelä-Konneveden kansallispuiston toteuduttua syyskuun alussa alueen toimijoiden vahvalla yhteistyöllä. Etelä- Konneveden rantaosayleiskaavan tarkistustyössä matkailun kehittämismahdollisuudet ovat erityisesti tarkastelun kohteena. Kehittämisperiaatemerkinnöistä vt 5:n ja vt 9:n kehittämisvyöhykkeet nostavat hyvin esiin Pohjois- Savon selkeän aluerakenteen esim. Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvatyössä ns. ALLI-työssä. Tahko-Kuopio matkailun kehittämisvyöhyke on muuttunut hallinnollisesti Kuopion alueeksi, joka näkyy aktiivisena osayleiskaavojen laatimisena sekä Tahkolle että Nilsiän kirkonkylään. Tervon Lohimaan alue on yleis- ja asemakaavoitettu, molempien tarkistukset ovat paraikaa prosessissa. Talaskankaan vyöhyke on osittain meneillään olevassa Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaavassa, mutta ei varsinaisen Talaskankaan suojelualueen osalta. Vt 5:n ja vt 9:n osalta suunnittelun eteneminen infraan liittyvissä suunnitelmissa on kuvattu liikennejärjestelmän alla. Muiden virkistys- ja matkailuvyöhykkeiden osalta tilanteessa ei ole tapahtunut merkittävää kehitystä niin kaavoituksen tai hankkeiden suhteen. Iisalmi-Kiuruvesi maaseudun kehittämisvyöhyke on samassa tilanteessa, samoin Maaninkajärven alue.
26 Kehittämisvelka kasvaa liikennejärjestelmän osalta Liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvä rahoitus jää koko ajan jälkeen väylien korjausvelasta ja maakuntakaavoissa osoitettujen ratkaisujen toteuttamisesta, joka aiheuttaa ongelmia kuntien maankäytön suunnittelussa, mm. Leppävirran kunnan kohdalla ohitustien osalta. Pohjois- Savon maakuntakaavoissa olevia väyläverkon kehittämishankkeita on esitetty alla olevassa kartassa. VT5:n parantaminen moottoritieksi välillä Päiväranta Vuorela valmistui v Kuopion työssäkäyntialue laajenee todennäköisesti yhteyden parannuttua pohjoiseen päin. Varkaus-Heinävesi valtatie 23:n työt alkoivat ohituskaistojen rakentamisella. Suunnitelmien osalta on valmiuksia rakentamiseen, kartalla on merkitty valmistuneita tiesuunnitelmia ja yleissuunnitelmia. Rataverkolla Savon radan nopeuttaminen on kesken ja mm. Pieksämäki-Kuopio välillä on vielä muutamia tasoristeyksiä sekä sähkörata- ja turvalaitetöitä. Kuopio-Iisalmi välillä tasoristeysten poisto on tulevaisuuden hankkeita. Radan sähköistämisen ja uusien liikennepaikkojen rakentamiseen on tehty ratasuunnitelma välille Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki, mutta hankkeelle ei ole vielä rahoitusta. Maatilojen tilusjärjestelyt parantavat maatilojen kilpailukykyä ja samalla vähentävät paineita kalliisiin eritasojärjestelyihin pääväylien varrella. Tielinjausten osalta VT9:n Vaajasalon linjaus on vielä hyvin pitkän aikavälin hanke, samoin kuin Päijänne - Saimaa -kanava. Matkukseen on kaavoitettu Itä-Suomen logistiikka-alue, jonka asemakaavatyö etenee.
27 25
28 Soidensuojeluohjelman ja uusien valtakunnallisesti merkittävien maisemaalueiden laadinta käynnissä Luonnonsuojelualueet Soidensuojeluohjelman kohteet otetaan huomioon MRL:n 28 :n mukaisesti tulevassa maakuntakaavassa, samoin maakunnallisesti merkittäviä Metso-kohteet. Varsinainen soidensuojeluohjelman laadinta on keskeytetty ja asiaa edistetään puustoisten soiden osalta Metso-ohjelmassa. Suojelussa korostuu nykyään uhanalaisten lajien (kuten liito-orava) ja luontotyyppien suojelu. Pohjois-Savossa inventoitiin n. 150 suota soidensuojeluohjelmaa varten ja niistä arviolta n. 70 on esitetty soidensuojeluohjelmaan. Maakunnan liitolle ei pyynnöistä huolimatta ole annettu tiedoksi esitettyjä kohteita. Uusi esitys valtakunnallisista maisema-alueista tulossa YM on valmistellut uutta valtioneuvoston päätöstä valtakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista; aineisto tulee lausunnoille ja mahdollisesti valtioneuvostoon päätettäväksi vuoden 2015 aikana. Maisema-alueet tulee päivittää seuraavassa maakuntakaavan laadintavaiheessa. Uudemman eli 1960 jälkeen rakennuskannan inventointityölle tuli painoarvoa Kuopion Ruplan Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen johdosta. Kulttuuriympäristön hoitoon saatavat julkiset avustukset ovat vähäisiä. Pohjois-Savon ELY teki myönteistä kulttuuriympäristöavustuspäätöstä, joista 8 kohdetta ei ollut maakuntakaavassa, yksi kohde ei ollut missään kaavassa. Perustuslain mukaan kulttuuriympäristön hoito kuuluu meille kaikille, joten kiinteistöjen omistajat ovat avainasemassa. Asemakaavoissa suojeltaviksi osoitettujen kohteiden ja alueiden määrä on niin suuri, että talouden reunaehtojen puitteissa on kohtuuttoman suuri sekä monelle kaupungille että yksityiselle ja aiheuttaa kaavaprosessien hitautta. Varkauden laaja ja perinpohjainen kulttuuriympäristön uudelleenarvotustyö on loppusuoralla. Työn tulokset päivitetään myös maakuntakaavaan tulevaisuudessa. On hyvin todennäköistä, että vastaavaan uudelleen arvotustyöhön on ryhdyttävä myös muissa kaupungeissa. Parhain tapa on viedä ne yleiskaavoituksen kautta eteenpäin. Maakuntakaavoituksessa palataan myös rakennettuun kulttuuriympäristöön, jahka kunnissa on edetty 1960-luvun ja sitä nuoremman rakennetun kulttuuriympäristön inventoinneissa eteenpäin. 5.7 Geoenergian mahdollisuudet tarkasteluun Maalämmön merkitys talojen lämmitysmuotona on kasvanut koko ajan. Suotuisilla alueilla, joissa kallioperä, pohjavesi ja pintamaa muodostavat otollisen kokonaisuuden, voi harkita laajempia aluelämpökokonaisuuksia. Tiheimmin rakennetuille kaupunkialueille nämä sovellukset ei sovi, mutta esim. teollisuuden käyttöön hyvin. Pohjois-Savon maalämmön potentiaalia selvitetään eteenpäin, jotta maankäytön suunnittelussa, toimijoilla ja maalämpöä harkitsevilla on parempi tietopohja viedä eteenpäin kestävää energiaa.
29 27
30 Jätteenkäsittelylaitoshankkeet edenneet Kuopion jätekeskuksen alueelle sijoittuva Biotehdas Oy:n Heinälamminrinteen biokaasulaitos on saanut ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan, jonka mukaan laitos saa käsitellä biojätteitä, lantaa, jätevesilietteitä ja kasviperäistä biomassaa t/a. Laitos on aloittanut toimintansa v ja kaasu toimitetaan Kuopion Energian Pitkälahden moottorivoimalaitokselle sähkön ja kaukolämmön tuotantoon. Leppävirran Riikinnevan jätteenkäsittelyalueelle sijoittuva Riikinvoima Oy:n Ekovoimalaitos on saanut ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan Riikinvoima Oy:n ylimääräinen yhtiökokous teki Riikinvoiman Ekovoimalaitoksesta myönteisen investointipäätöksen Voimalaan tulee kiertoleijupetikattila, joka on polttoteholtaan 54 megawattia (MWpa). Osakasyhtiöt ovat sitoutuneet toimittamaan poltettavaksi kotitalousjätettä tonnia vuodessa. Laitoksen kustannusarvio on noin 123 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö tukee investointia 7 miljoonalla eurolla. Ekovoimalaitoksen rakennustyöt aloitettiin lokakuussa Laitos valmistuu tuotannolliseen käyttöön joulukuussa Jätteenkäsittely on maakuntakaavatasolla hyvin hoidossa, ei ole tarpeita tarkistamiseen. 5.9 Turve Turpeen todennäköisesti vähenevän käytön perusteella maakuntakaavojen turvetuotantoon soveltuvia alueita on laskennallisesti riittävästi tavoitevuoteen 2030, koska tarve on arvioitu 2000 GWh:n vuosikulutuksella ja kulutus oli v GWh. Seurataan v voimaan tulleen ympäristönsuojelulain soveltamista maakuntakaavan turvetuotantoon soveltuvien alueiden luvituksessa. Turvetuotantoluvat ovat pääsääntöisesti maakuntakaavan varauksilla.
31 29
32 Yhteystiedot Suunnittelujohtaja Paula Qvick puh alueidenkäytön johtaminen ja kehittäminen alueidenkäyttöön liittyvät ylimaakunnalliset ja valtakunnalliset, sekä kansainväliset asiat tiedotus, seuranta ja toteutumisen edistäminen kulttuuriympäristö Kaavoituspäällikkö Suvi Jousmäki puh maakuntakaavoitusprosessien operatiivinen vastuu, nyt kaupan maakuntakaava kuntakaavat Kuopio, Siilinjärvi, Varkaus ja Iisalmi kauppa taajamat, keskustatoiminnot, kylät, asuminen rantojen käyttö ja loma-asutus työpaikka-alueet, teollisuus kaavan vaikutusten arviointi Maakuntainsinööri Santtu Tenhunen puh liikennejärjestelmätyö hankemaakuntakaavat vastuuteemojen osalta liikenneväylät ja -yhteydet, mm. väyliin liittyvät YVA:t virkistys, veneily ja vesiliikenne maa-aineslausunnot, kaivostoiminta (YVA:t) maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Suunnittelija Mikko Rummukainen puh kuntakaavat Juankoski, Kaavi, Lapinlahti, Leppävirta, Rautavaara, Suonenjoki, Tervo ja Tuusniemi maa-ainesvarat ja maa-ainestenottoalueet yhdessä maakuntainsinöörin kanssa vesi- ja jätevesihuolto tuulivoima pohjavesialueet reitistöt, nettireitistökartan yhteyshenkilö Energia- ja ympäristöasiantuntija Seppo Laitila, osa-aikaeläkkeellä (tehtävät alueidenk./aluek.) puh energiahuolto turvetuotanto jätehuolto luonnon- ja ympäristönsuojelu SOVA- vastuuhenkilö YVA- lausunnot ja neuvottelut energia- ja jätehuoltohankkeista Maakuntasuunnittelija Marja Turunen pu kuntakaavat Keitele, Kiuruvesi, Pielavesi, Rautalampi, Sonkajärvi, Vesanto ja Vieremä Suomen Kotiseutuliiton yhdyshenkilö Toimistosihteeri Irma Kajan puh
33 31
34 32 Pohjois-Savon liitto, PL 247, KUOPIO Puh. (017) , Fax (017) , Kotipaikka: Kuopio
Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )
Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta
LisätiedotKaavoituskatsaus 2016
Kaavoituskatsaus 2016 Kaavoituskatsaus 2016 1 (21) Sisällys 1. ESIPUHE...2 2. VIREILLÄ OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT...4 2.1 Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030...4 3. VOIMASSA OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT...6 3.1
LisätiedotKatsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015
Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin
LisätiedotKAAVOITUSKATSAUS 2014
0 KAAVOITUSKATSAUS 2014 Maakuntahallitus 27.1.2014 1 Sisällysluettelo: 1. ESIPUHE... 2 2. VIREILLÄ OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT... 3 2.1 Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030... 3 2.2. Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava
LisätiedotPohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski
Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet
LisätiedotEtelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava. Lähtökohtia kaavan laadinnalle
Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava Lähtökohtia kaavan laadinnalle Taustaa Etelä-Savon maakuntakaava ollut voimassa 4.10.2010 alkaen Liitto seuraa kaavan ajantasaisuutta ja tekee vuosittain seurantaraportin,
LisätiedotPYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti
LisätiedotKärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018
1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018 Tekninen lautakunta 25.10.2018 Kunnanhallitus 12.11.2018 Valtuusto 18.12.2018 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö-
LisätiedotOsmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1
LisätiedotKärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016
1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta
LisätiedotKaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari
Pohjois-Savon Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari maakuntakaava 2040 Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa seminaari 15.1.2019 15.1.2019
LisätiedotTuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen
Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa
LisätiedotEtukannan kuva: Patrick Hublin, Kurkimäen rataterminaali
Kaavoituskatsaus 2018 1 (26) Sisällys 1. ESIPUHE...2 2. VIREILLE TULEVAT MAAKUNTAKAAVAT...4 2.1 Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 tarkistus, 1. vaihe...4 3. VOIMASSA OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT...5 3.1 Kuopion
LisätiedotKESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE
Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-
LisätiedotKuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto
Kuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara 22.4.2015 Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntasuunnitelman 2030 ja -ohjelman 2014-2017 toimintalinjat Pohjois-Savon
LisätiedotP Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti (punainen ympyrä) ja likimääräinen rajaus (punainen katkoviiva).
Tekla 17.1.2019 4, liite no 6 1 (8) Leskinen Timo Lapinlahden kunta Korttelin 61 (osa) asemakaavan muutos (OAS) Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja
LisätiedotSalla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-
LisätiedotRiihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...
LisätiedotPirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1
Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,
LisätiedotSEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen
LisätiedotTurvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki
LisätiedotAURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6 KAAVATILANNE KAAVATYÖTÄ OHJAAVAT ASIAKIRJAT Kaava-aluetta koskevat olemassa olevat kaavat, muut suunnitelmat ja selvitykset: 1. Valtakunnalliset
LisätiedotHöyhtiönlahden, Kontanniemen ja Ruponlahden ranta-asemakaavojen kumoaminen
PIHTIPUTAAN KUNTA Höyhtiönlahden, Kontanniemen ja Ruponlahden ranta- Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1.4.2019 P37114 Kaavaselostus 1 (17) Timo Leskinen 1.4.2019 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...
LisätiedotKauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola
Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta
LisätiedotSeitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN
LisätiedotUudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund
1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Maakuntakaavan laatiminen Heikki Pusa. Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus.
Oma Häme Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus Tehtävä: Maakuntakaavan laatiminen Heikki Pusa www.omahäme.fi Kanta-Hämeen maakunta, maakuntakaava-alue : Tehtävien nykytilan kartoitus Lakiperusta:
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää
LisätiedotPOHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ
POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu
LisätiedotSuunnittelualue. Suunnittelun lähtökohdat. Suunnittelutilanne. SÄKYLÄN KUNTA , tark Sivu 1 / 6
SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ristolan asemakaavan muutos Suunnittelualue Varsinais-Suomen ELY-keskus on käynnistänyt tiesuunnitelman laatimisen valtatien 12 parantamiseksi
LisätiedotMIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten
LisätiedotJUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta
LisätiedotKESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS TIIVISTELMÄ Maakuntavaltuusto 1.12.2017 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS Sisällys LAINVOIMAISET MAAKUNTAKAAVAT... 1 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI... 2 MAAKUNTAKAAVAN
LisätiedotKAAVOITUSKATSAUS 2015
Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa
LisätiedotPielisen rantaosayleiskaavan (Lieksa/ etelä) osittainen muutos (Ala-Rantala)
LIEKSAN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen Tekninen virasto Pielisen rantaosayleiskaavan (Lieksa/ etelä) osittainen muutos (Ala-Rantala) Kaava-alueen sijainti Maankäyttö- ja rakennuslain 63 sekä -asetuksen
LisätiedotTeollisuusalueen asemakaavan muutos
TUUSNIEMEN KUNTA Teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 673-P35521 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS-
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-
LisätiedotMaakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto
Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotLEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotHAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
1 (6) 3.10.2018 Lempyyn osayleiskaavan OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024
EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Teollisuusalueen asemakaavan muutos 1 (5) Leskinen Timo 10.4.2018 Teollisuusalueen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön
LisätiedotLiikenne Pohjois-Savon maakuntakaavassa
Liikenne Pohjois-Savon maakuntakaavassa 4.4.2019 Annaelina Isola, kaavoituspäällikkö Esityksen sisältö 1. Maakuntakaavan oikeusvaikutukset 2. Liikennevaraukset Pohjois-Savossa 3. Liikennevarausten toteutuneisuus
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2016 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa
LisätiedotYLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 30.5.2018 päivitetty: 15.5.2018, 8.11.2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,
LisätiedotPosio HIMMERKIN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Posio HIMMERKIN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 05.04.2018 Seitap Oy 2018 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotSIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3
SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA
LisätiedotINARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80
INARIN KUNTA Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 15.2.2017 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658
ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija
LisätiedotKYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN
Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi
LisätiedotSalla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotKaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous
Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
Laadittu 1.11.2014 Tarkistettu 06.10.2015 Kirkonkylän asemakaavan muutos korttelissa 2061 Kaavatunnus: 2-237 Diaarinro: 144/10.02.03/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.10.2014 Suunnittelualueen
LisätiedotInari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014
Kirkonkylän asemakaavan muutos korttelissa 2061 Kaavatunnus: 2-237 Diaarinro: xx/10.02.03/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue
LisätiedotKAAVOITUSKATSAUS 2018
KAAVOITUSKATSAUS 2018 Kuortaneen kunnassa vuonna 2017 toteutuneet ja vuonna 2018 vireillä olevat kaava-asiat: Maakuntakaavat Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä
LisätiedotMIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OAS 1 (6) TURUNKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää
Lisätiedot(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS
(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan
LisätiedotPännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402
Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotHUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA
HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön
LisätiedotRAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA. Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65)
RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65) 23.1.2015 Maanmittauslaitos Ortokuva 2013 Leväsentie 23 H 142 70780
LisätiedotTässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.
ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotMAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.
LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177
EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotKESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA
KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA SEUTUKUNTAKIERROS OLLI RISTANIEMI WWW.KESKISUOMI.FI/2.VMK MAAKUNTAKAAVA OSANA SUOMEN KAAVAJÄRJESTELMÄÄ SUOMEN KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
LisätiedotSisällys. Kaavoituskatsaus (29)
Kaavoituskatsaus 2017 1 (29) Sisällys 1. ESIPUHE...2 2. VIREILLE TULEVAT MAAKUNTAKAAVAT...5 2.1 Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 tarkistus, 1. vaihe...5 3. VOIMASSA OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT...6 3.1 Kuopion
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.1.2015 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (6) Suunnittelualue Suunnittelualue
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen
Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin
LisätiedotP Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti (punainen ympyrä) ja likimääräinen rajaus (punainen katkoviiva).
Tekla 12.4.2018 17, liite no 2 P34477 1 (7) Leskinen Timo Lapinlahden kunta Torin alueen asemakaavan muutos (OAS) Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan
LisätiedotLausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B
Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan
LisätiedotMkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle
Maakuntahallitus 50 20.03.2013 Maakuntavaltuusto 7 20.03.2013 Maakuntahallitus 103 18.08.2014 Östersundomin alueen maakuntakaavoitustilanne; tiedoksi 58/05.00/2011 MHS 20.03.2013 50 Maakuntahallitus hyväksyi
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus
FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1
LisätiedotKESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA
1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN
LisätiedotSatakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet
Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe Seudulliset yleisötilaisuudet KAAVOITUSMENETTELY MAAKUNTAKAAVA (MRL 19 Maakunnan liiton tehtävät, MRL 25 Maakunnan suunnittelun tehtävät, MRL 26 Maakunnan
LisätiedotSavukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.05.2011 Seitap Oy 2011 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotKAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS)
KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto 13.7.2016 2 (6) Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
LisätiedotSORMULAN TEOLLISUUSALUEEN KORTTELEIDEN 659 ja 660 ASE- MAKAAVAMUUTOS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SORMULAN TEOLLISUUSALUEEN KORTTELEIDEN 659 ja 660 ASE- MAKAAVAMUUTOS Asemakaavan muutos koskee kortteleita 659 ja 660 ja siihen rajoittuvia katu- ja liikennealueita.
LisätiedotTENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI
TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen
LisätiedotOSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN
OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUTTUA, KORTTELI 635
ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUTTUA, KORTTELI 635 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 635 osa puistosta VP ja osa katualueesta Kaavan laatija REJLERS
LisätiedotSAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2019
SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2019 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä on kaavoituskatsaus 2 Kaavoitusviranomainen 2 Miten voit osallistua kaavoitukseen 2 2. Maankäytön suunnittelu ja kunnan tavoitteet 3
LisätiedotSahantien asemakaavan muutos
JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...
LisätiedotSuunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä
LisätiedotKainuun liitto 19.8.2013
Kainuun liitto 19.8.2013 KAINUUN KAUPAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMAN LUONNOKSESTA ESITETYT LAUSUNNOT SEKÄ NIIDEN VASTINEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksesta
LisätiedotPÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma
PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN
LisätiedotREIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA
Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain
LisätiedotKAAVOITUSKATSAUS 2016
Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2016 Kaavoitusjaosto 16.2.2017, 3 Kunnanhallitus 27.2.2017 62 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus
LisätiedotKESKUSTAN OSAYLEISKAAVA
KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.
Lisätiedot