Leonid Bashmakov ( ) suomalaisen ortodoksisen kirkkomusiikin säveltäjänä

Transkriptio

1 Leonid Bashmakov ( ) suomalaisen ortodoksisen kirkkomusiikin säveltäjänä T Pro gradu tutkielma Kirkkomusiikki Tammikuu 208 Larissa Qvintus-Petsalo (op. nro 25005)

2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Tiedekunta Faculty Filosofinen tiedekunta Osasto School Teologian osasto Tekijät Author Larissa Qvintus-Petsalo Työn nimi Title Leonid Bashmakov ( ) suomalaisen ortodoksisen kirkkomusiikin säveltäjänä Pääaine Main subject Työn laji Level Päivämäärä Date Sivumäärä Number of pages Pro gradu -tutkielma x Kirkkomusiikki Sivuainetutkielma Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma s. + 5 s. Tiivistelmä Abstract Tässä tieteellistaiteellisessa pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan säveltäjä Leonid Bashmakovin ortodoksista kirkkomusiikkituotantoa. Leonid Bashmakov ( ) oli suomalainen säveltäjä, jonka tuotantoa on julkaistu ortodoksisen kirkkomusiikin osalta Suomessa muita laajemmin. Tutkielman taiteellisena osiona toteutettiin Bashmakovin sävellyksiin keskittynyt kuoroproduktio ja Joensuussa järjestetty konsertti. Tässä kirjallisessa osiossa analysoidaan konserttiohjelmistoon valikoidut sävellykset. Tutkielma koostuu johdannosta, elämäkerrallisesta taustaluvusta, sävellysten esittelystä ja niiden analysoinnista sekä tutkimuksen johtopäätöksistä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Leonid Bashmakovin suhdetta ortodoksisen kirkkomusiikin traditioon ja hänen tuotannostaan hahmottuvia säveltämisperiaatteitaan. Tutkimustehtävä toteutetaan analysoimalla teoksista säveltäjän tekemiä sävellysteknisiä valintoja ortodoksisen kirkkomusiikkiperinteen kontekstissa. Tutkimusaineisto koostuu konserttiin valitusta 5 sävellyksestä, säveltäjän haastatteluista sekä syksyllä 206 tehdystä kyselystä Suomen ortodoksisen kirkon kanttoreille. Tutkimuksessa selviää, että Leonid Bashmakovin säveltämistä ohjasi päämäärä säveltää liturgista käyttömusiikkia, jonka keskiössä oli jumalanpalvelusteksti. Tekstin sisällön korostaminen ohjasi sävellysteknisiä valintoja: siihen tähtäsivät tahtilajittomuus, kielen sanapainojen kunnioittaminen, musiikin ja tekstin ilmaisujen synteesi, hillitty dramaattisuus, melodiset bassolinjat, sekä suomalaisessa ortodoksisessa perinteessä vakiintunut sointuharmoninen maailma, jonka sointi on pehmeä ja valoisa. Tutkimus osoittaa, että Leonid Bashmakov oli kirkkomusiikin säveltäjänä luova ja perinnetietoinen taiteilija, joka omienkin sanojensa mukaan pyrki olemaan uimatta tradition vastavirtaan. Avainsanat Keywords Ortodoksinen kirkkomusiikki, Leonid Bashmakov, säveltäjä

3 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Tiedekunta Faculty Philosophical Faculty Osasto School School of Theology Tekijät Author Larissa Qvintus-Petsalo Työn nimi Title Leonid Bashmakov ( ) as a Composer of Finnish Orthodox Church Music Pääaine Main subject Työn laji Level Päivämäärä Date Sivumäärä Number of pages Pro gradu -tutkielma x Church Music Sivuainetutkielma Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma 7 Jan p. + 5 p. Tiivistelmä Abstract This scientific and artistic master s thesis analyses the musical works for the Orthodox church by the composer Leonid Bashmakov. Leonid Bashmakov ( ) was a Finnish composer, whose works in the Orthodox tradition are the most published out of all other Finnish Orthodox church music composers. The artistic part of the thesis was carried out as a choir production, which focused on Bashmakov s compositions, and was performed in the form of a concert in the city of Joensuu on the 2th of February 207. The written part of the thesis analyses the compositions selected for the concert repertoire. The study consists of introduction, biographical background, introduction of the compositions and their analysis, as well as the conclusions of the study. The aim of this study is to find out what kind of relationship Leonid Bashmakov had with the Orthodox church music tradition, and to analyze the principles of musical composition that take shape in his works. The study is carried out by analyzing the compositions by the compositional techniques that the composer used, in the context of the Orthodox church music tradition. Research material consists of the 5 compositions, which were selected for the concert, interviews with the composer and the results of a survey, which was sent to the cantors of the Finnish Orthodox Church in the fall of 206. The study shows that for Leonid Bashmakov the goal for composing was to create music for the Orthodox liturgy, at the heart of which were the texts for church services. The technical aspects of composing were guided by emphasizing the content of the text. This gave an increased role to music without time signature, respect of the lexical stress, the synthesis of the musical and textual expressions, discreet dramatics, melodic bass lines and the composer s world of chords and harmony, established in the Finnish Orthodox tradition, the timbre of which is soft and bright. The study shows that as a church music composer Leonid Bashmakov was a creative and a traditionconscious artist, who, according to his own words, tried not to swim against the tides of tradition. Avainsanat Keywords Orthodox church music, Leonid Bashmakov, composer

4 SISÄLLYS JOHDANTO.... Leonid Bashmakovin sävellykset tutkimuksen kohteina....2 Tutkimustehtävä ja rajaus Tutkimusmenetelmät Lähteet ja kirjallisuus Tutkielman kulku LEONID BASHMAKOVIN HENKILÖKUVA LEONID BASHMAKOV KIRKKOMUSIIKIN SÄVELTÄJÄNÄ Bashmakovin sävellykset Ihana valkeus -konsertin ohjelmistossa Bashmakovin sävellystyön ominaispiirteet ja suhde traditioon JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET JA KIRJALLISUUS... 36

5 JOHDANTO. Leonid Bashmakovin sävellykset tutkimuksen kohteina Leonid Bashmakov ( ) oli tamperelainen säveltäjä, sovittaja ja kuoronjohtaja, jonka tuotantoon kuuluu monipuolinen kirjo soitin- ja kuoromusiikkia maallisista ja hengellisistä aiheista. Hänen ortodoksisen kirkkomusiikin sävellystuotantonsa luvuilta on Suomessa alan laajimpia. Ensimmäiset liturgiset sävellykset syntyivät jo 950-luvulla, ja viimeiset sävellyksensä hän teki aivan elämänsä viimeisinä vuosina. Suomalaisten ortodoksisäveltäjien joukosta hänen sävellyksiään on julkaistu eniten. 2 Hänen tuotantonsa sävellyksiä on myös äänitetty runsaasti, 3 mikä kertoo sävellystyön jäljen tasaisesta ammattitaidosta. Lisäksi hänellä on myös mittava vielä julkaisematon sävellystuotanto. 4 Leonid Bashmakovia, kuten suomalaisia ortodoksisäveltäjiä ja sävellystuotantoa yleensä, on kuitenkin tutkittu vielä varsin vähän. 5 Leonid Bashmakovin maallinen sävellystuotanto koostuu monenlaisesta taidemusiikista: seitsemästä sinfoniasta, konsertoista ja kamarimusiikista. Hänen tuotantoonsa kuuluu myös baletti Tumma. Maallisen musiikin säveltäjänä hänet tunnetaan erityisesti soitinmusiikistaan. Tässä tutkielmassa keskitytään Bashmakoviin ainoastaan kirkkomusiikin säveltäjänä. 2 Bashmakovin tuotantoon kuuluu kuusi eri kirkollisten tahojen julkaisemaa sävellyskokonaisuutta: XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia (994), XV Ortodoksiset kirkkolaulupäivät Helsingissä Juhlakonsertti (999), XVII Ortodoksiset kirkkolaulupäivät Joensuussa Juhlakonsertti (2008), Tulkaa ottakaa valo (2009), Panihida. Muistopalvelus edesmenneille (2009), Pyhä ja Suuri Pääsiäinen (200). Hänen yksittäisiä sävellyksiään sisältyy myös kokoomateoksiin kuten Kirkkolauluja 7: Vigilian veisuja (2009). 3 Bashmakovin kirkkomusiikkisävellyksiä sisältyy yhteentoista kotimaiseen ja yhteen ulkomaiseen levytallenteeseen: Tampereen ortodoksisen kirkon kuoro: Oi Jumalansynnyttäjä: lauluja Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen juhlasta (995), Joensuun yliopiston ortodoksinen kuoro: Riemuitkoon sielusi Herrassa (997), Kuopion Pyhän Nikolaoksen Katedraalikuoro: Vigilia (998) sekä Liturgia (2000), Uspenskin katedraalikuoro: Uspenskin Katedraalikuoro (2005), Kristoforos-kuoro: Sinua, Jumala, kiitämme (2007), Ortodoksinen Kamarikuoro: Kiittäkää Herran nimeä (2007), Joensuun yliopiston ortodoksinen kuoro: Oi Kuningas ja Herra (2008), Suomen ortodoksinen kanttorikuoro: Kiittäkää taivaissa Herraa (202), Uspenskin katedraalikuoro: Iankaikkisesta iankaikkiseen (202), Cappella Romana: Arctic Light. Finnish Orthodox Music (204), Johannes Teologin Laulajat: Täyttyköön kaikki ilolla (204). 4 Tämän tutkimuksen aineistona on käytetty käsikirjoituksia Leonid Bashmakovin omasta kokoelmasta. 5 Tieteellisen tutkimuksen alalta voi mainita kolme julkaistua konferenssiesitelmää, Virolaisen (2007 ja 2009) ja Ruottisen (2009), jotka esittelevät lyhyesti Bashmakovin tuotantoa. Lisäksi Itä-Suomen yliopistossa kirkkomusiikin professorina toiminut Ivan Moody sivuaa Bashmakovia suomalaisia ortodoksisen kirkkomusiikin säveltäjiä käsittelevässä luvussa kirjassaan Modernism and Orthodox Spirituality in Contemporary Music (204). Opinnäytetöistä Bashmakovin toimintaa kirkkomusiikkisäveltäjänä on tietääkseni käsitelty vain omassa kirkkomusiikin kandidaatintutkielmassani TRADITION VIIMEISIN KERROSTUMA : Leonid Bashmakovin (927 ) näkemyksiä ortodoksisen kirkkomusiikin säveltämisestä (Itä-Suomen yliopisto 205). Bashmakovista sekulaarimusiikin säveltäjän ks. mm. Heiniö 994,

6 Sain innoituksen omaan tutkimukseeni jo kirkkomusiikkiopintojeni varhaisessa vaiheessa. Lauloimme runsaasti Bashmakovin tuotantoa Itä-Suomen yliopiston ortodoksisessa kuorossa 6 Petri Nykäsen johdolla. Bashmakovin musiikki vaikutti minusta sisäistäneen tyylikkäästi aikamme, perinteemme ja kulttuurimme ja tuntui siksi soveltuvan myös liturgiseen käyttöön. Bashmakovin sävellysten koetusta funktionaalisuudesta kertoo myös häneltä tilattujen sävellysten määrä läpi vuosikymmenten. Kanttori ja kirkkomusiikin opettaja Risto Matsin kerrotaan antaneen 980-luvulla Bashmakoville sysäyksen aktiiviseen kirkkomusiikin sävellystyöhön. Työ jatkui aina säveltäjän viimeisille elinvuosille useiden kanttorien ja kuorojen tilatessa häneltä teoksia. Bashmakovin sävellysten sisällyttäminen useiden valtakunnallisten kirkkolaulupäivien julkaisuihin on luonnollisesti tehnyt hänen tuotantoaan tunnetuksi eri seurakunnissa. Bashmakovin sävellystuotannolle rakentui myös tämän tutkielman taiteellinen osio, jonka ohjaajana toimi diplomikuoronjohtaja Rita Varonen ja joka huipentui kuorokonserttiin Ihana valkeus Joensuussa Ortodoksisella seminaarilla Johannes Teologin kirkossa Ohjelmisto koostui 5 Bashmakovin sävellyksestä. 8 Valitut veisut edustivat sekä julkaistua että julkaisematonta materiaalia, josta vanhimmat teokset oli sävelletty 990-luvulla ja uusimmat vuonna 204. Lautakunnan arvioiman konsertin lauloi johdollani Johannes Teologin Laulajat. 9 Läpi taiteellisen työskentelyn sen rinnalla kulki Bashmakovin sävellyksille ominaisten tyylillisten piirteiden tarkastelu. Lähtökohtana oli hahmottaa, mikä tekee Bashmakovin musiikista hänen näköistään ja samalla myös sitä, miksi siitä on tullut suosittua konsertti- ja liturgisena käyttömusiikkina. Tätä selvittääkseni tein myös kartoittavan kyselyn 0 Suomen ortodoksisille kanttoreille heidän näkemyksistään ja kokemuksistaan Leonid Bashmakovin musiikista ja sen liturgisesta käyttötarkoituksesta. 6 Kuoro perustettiin vuonna 988 harjoituskuoroksi ortodoksisen teologian ja erityisesti kirkkomusiikin opetukseen. Sen nimi on keväästä 204 asti ollut Johannes Teologin Laulajat. 7 Konsertin käsiohjelma on liitteessä ja ohjelmisto liitteessä 2. 8 Ohjelmiston lisäksi konsertin päätteeksi laulettiin encorena Bashmakovin Saata oi Kristus hiljattain edesmenneen säveltäjän muistoksi. 9 Lautakunnassa olivat Taideyliopisto Sibelius-Akatemian Kuopion osaston musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osastodekaani Elina Laakso, Ortodoksisen seminaarin kirkkomusiikin opettaja, teologian maisteri Petri Nykänen, Rantakylän luterilaisen seurakunnan kanttori ja musiikin maisteri Janne Piipponen sekä diplomikuoronjohtaja ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kuoronjohdon, säveltapailun ja orkesterinjohdon lehtori Rita Varonen. 0 Kyselylomake liitteessä 3. Kyselyn toteutuksesta ks. luku.3. 2

7 Kanttorien vastauksista kävi ilmi, että he laulattavat Leonid Bashmakovin musiikkia laulajien ja kuoron tason niin salliessa. Bashmakovin musiikkia pidetään Suomen ortodoksiseen kirkkolauluperinteeseen ja liturgiseen käyttöön sopivana: musiikki on traditiolle uskollista, liturgisesti toimivaa ja perinteisen oloista, aidosti liturgista musiikkia, jota voidaan käyttää sen alkuperäisessä tarkoituksessaan ja joka sopii hyvin suomalaiseen tyylitajuun. Pidetäänpä Bashmakovin kirkkomusiikkituotantoa jopa suomalaisen ortodoksisen kirkkomusiikkiperinteen yhtenä tärkeänä rakennuskivenä. 2 Lisäksi Bashmakovin musiikin ajatellaan olevan myös hyvä vaihtoehto jumalanpalvelusten kiinteille veisuille: vaihtelun vuoksi [ ] sopii hyvin ortodoksiseen liturgiseen elämään, Monesti ne vertautuvatkin muihin liturgiakirjassa oleviin vaihtoehtoihin. 3 Musiikki myös nähdään tyylillisesti yhteensopivaksi Suomessa jumalanpalveluksissa käytössä olevan neliäänisen sekakuorosävelmistön kanssa. Tämän sävelmistön pohjalla on Pietarin hovikapellan 800-luvulla julkaistu sävelmistö, jonka F-duurin sävyttämä harmoninen ilmaisu vastaa edelleenkin yleistä suomalaista käsitystä liturgisesta musiikista. Bashmakovin sävellykset soveltuvat hyvin Jumalanpalveluksiin käytettäväksi, ovat suomalaiseen sielunmaisemaan ja liturgiseen kontekstiin hyvin sopivaa, niitä joita ollaan käytetty ovat soveltuneet kyseiseen tilanteeseen. 4 Bashmakovin musiikki nähdään myös ylipäätään suomalaiseen tyyliin sopivana: Sopii hyvin suomalaiseen tyylitajuun. 5 Toisaalta kyselyssä myös ilmeni, ettei Bashmakovin musiikki miellytä kaikkia kanttoreita, minkä vuoksi säveltäjän tuotantoa ei laulateta: En erityisemmin pidä Bashmakovin sävellyksistä. En vaan saa niistä minkäänlaisia kiksejä. 6 Vastaajista kaksi kahdestakymmenestä kertoi, ettei laulata Bashmakovin musiikkia kuorollaan. 7 Mikä on Bashmakovin kirkkomusiikin suosion salaisuus? Sekä kanttoreiden näkemykset että kandidaatintutkielmani johtopäätökset viittaavat siihen, että Leonid Bashmakovin sävellystuotanto koetaan vetovoimaisena juuri sen traditionaalisuuden ja toisaalta tradition rajoissa tapahtuvan uuden luomisen ansiosta. Sen on luonnehdit- Kanttorit Kanttorit Kyselyssä kävi ilmi, että ylivoimaisesti lauletuimmat Leonid Bashmakovin kirkkosävellykset ovat Ehtoollislauselma (Ylistäkää Herraa taivaissa) ja Ottakaa vastaan Kristuksen ruumis. Veisujen suosion selityksenä on niiden saatavuus: nämä kaksi Bashmakovin sävellystä sisältyvät vuonna 20 ilmestyneeseen Jumalallinen Liturgia julkaisuun eli yleisesti käytettävään jumalanpalvelusnuottikirjaan. 4 Kanttorit Kanttorit Kanttorit Kanttorit

8 tu olevan ilmaisultaan [ ] sekä laulaja- että kuulijaystävällistä. 8 Bashmakovin itsensä sanoin hän pyrki säveltäessään olemaan uimatta tradition vastavirtaan. 9 Hän on myös kertonut, ettei hänellä ole kirkkomusiikkia säveltäessä ollut halua murtaa muureja. 20 Tutkielmani keskittyykin tarkastelemaan bashmakovmaisuutta, hänen sävellystuotantonsa ominaispiirteitä, ortodoksisen liturgisen musiikin kontekstissa..2 Tutkimustehtävä ja rajaus Tämän tutkielman tarkoituksena on analysoida Leonid Bashmakovin liturgisten sävellysten ominaispiirteitä tutkielman taiteellisen osion ohjelmiston perusteella. Tutkimuksenasettelun premissinä pidetään sitä, että Bashmakovin sävellysten käytettävyyden ja liturgisen käyttökelpoisuuden salaisuutena on tietoinen kirkkomusiikin funktiota kunnioittava säveltäminen tradition jatkumossa sekä samalla selkeä, säveltäjäpersoonaa kuvaava omaleimaisuus. Konsertin ohjelmistoon valittujen sävellysten pohjalta pyrin hahmottamaan niitä tyypillisiä musiikillisia piirteitä, ominaisuuksia tai tapoja, jotka tekevät hänen musiikistaan bashmakovmaisia. Tutkimustehtävää avataan seuraavilla kysymyksillä:. Millainen on Bashmakovin suhde ortodoksisen kirkkomusiikin traditioon? 2. Mitä tekniikoita tai sävellystyön piirteitä voi pitää hänelle ominaisina? Bashmakovin sävellystuotannon mittavuuden sekä tutkielman kirjallisen osion suppeuden huomioon ottaen rajaan käsittelyni tutkielmani taiteelliseen osioon eli konserttiproduktioon valikoituihin sävellyksiin. En siis käsittele Bashmakovin muuta toimintaa kirkkomusiikin alalla, kuten hänen lukuisia sovituksiaan tai toimintaansa kuoronjohtajana. Analysoitava konserttiohjelmisto on oman näkemykseni ja kanttoreille osoitetun kyselyn tulosten perusteella valikoitu otos Bashmakovin sävellystuotannosta eikä sitä rajaa mikään ajallinen tai temaattinen valintaperiaate. Tässä tutkimuksessa ei myöskään pyritä tekemään kattavaa säveltäjän tyylin analyysia. Tutkielmassa käytetään rinnakkaisina ilmaisuina käsitteitä kirkkomusiikki ja kirkkolaulu, joilla viitataan yksinomaan ortodoksisiin liturgisiin teksteihin luotuun musiikkiin. Punnittaessa Bashmakovin sävellysten käyttötarkoitusta nousevat esille termit liturginen musiikki ja konserttimusiikki. Liturgisella musiikilla tarkoitetaan jumalan- 8 Lehto 202, viii. 9 Bashmakov 2009, Bashmakov 205 b. 4

9 palveluksissa käytettyä kirkkomusiikkia. Tässä tutkimuksessa konserttimusiikki käsitetään kirkkomusiikkina, joka ominaisuuksiltaan (kuorolle erityisen vaativa ja ilmaisultaan liturgiseen käyttöön kyseenalainen musiikki) nähdään soveltuvan paremmin esitys- kuin jumalanpalveluskäyttöön..3 Tutkimusmenetelmät Tämä tutkielma sijoittuu laadullisen, ilmiöiden ymmärtämiseen pyrkivän tutkimuksen piiriin, koska sen ote on kuvaileva ja selittävä 2 : tutkimuksen tavoitteena on tehdä ymmärrettäväksi, millainen Leonid Bashmakov on ortodoksisen kirkkomusiikin säveltäjänä sekä ymmärtää sen myötä hänen käyttämiään sävellystyön piirteitä ilmiöinä. Leonid Bashmakovin säveltämisperiaatteita, niiden keinoja ja valintoja tarkastellaan aineistolähtöisesti eli sävellysten kautta. Sävellysaineistoa analysoidaan soveltaen musiikkianalyysin eri keinoja: tutkimuksen kohteena ovat niin melodia, äänenkuljetus ja sävellysten muodot sekä harmoniset ominaisuudet. Myös säveltäjän valitsemia esitysmerkkejä tarkastellaan suhteessa erityisesti tekstin sisältöön. Koska kyse on liturgista tekstiä perinteisesti korostavan 22 ortodoksisen kirkkomusiikin tutkimuksesta, analyysissa huomioidaan erityisesti tekstin ja musiikin suhde. Tekstin ja musiikin suhdetta tutkittaessa veisutekstin keskeisimmälle sanomalle annettua musiikillista ilmaisua analysoidaan erittelemällä, ryhmittelemällä ja analysoimalla säveltäjän käyttämiä musiikillisia keinoja. Tutkielman musiikillinen lähdeaineisto on valikoitu kartoittamalla Leonid Bashmakovin kirkkomusiikkisävellykset nuottijulkaisuissa, käsikirjoituksissa ja äänitteillä. Taiteellisen konserttiproduktion ohjelmiston valinnassa olen hyödyntänyt paitsi omaa musiikillista näkemystäni, myös kanttoreilta kyselyllä keräämääni tietoa Bashmakovin yleisimmin lauletuista sävellyksistä sekä sävellysten valikoimaa äänitteillä. Kiinnostavaa on, ettei Bashmakovin tuotannosta vaikuta ainakaan levytysten perusteella erottuvan selkeää suosikkiohjelmistoa. Monipuolisen käytön havainnollistamiseksi oheisessa taulukossa on eritelty kirkkomusiikkiäänitteillä olevat Bashmakovin sävellykset ja niiden suhde oman taiteellisen produktioni valikoimaan. 2 Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 997, Seppälä 2006, 4. 5

10 Taulukko. Sävellykset äänitteillä ja Ihana valkeus konsertissa Anna, Herra, kaikkea hyvyyttä Auringon noususta Auttaja ja suojelija Autuas se mies nro 2 Autuuden lauseet Ehtoollisen jakamisen aikana Ehtoollislauselmat Ennen aamuruskoa Halleluja Hartauden ektenia (Herra armahda 995) Hartauden ektenia nro 2 Herran rukous "Ristolle kiitollisena" Herran rukous nro 2 Hänet, joka muinoin Iloitse, Jumalan äiti nro 3 Joulukanoni Joulun aamupalv. loppusiun. Joulun kiitospsalmi, -stikiirat Jumala on Herra Kaikki, joissa Henki on Katso, ylkä tulee Kerubiveisu (995) Kerubiveisu nro 3 Kiittäkää Herran nimeä nro 3 Kolme prokimenia Kristus nousi kuolleista Kunnia olkoon Jumalalle Luoksemme on tullut Me laulamme ehtoopalveluksen Minun sieluni suuresti ylistää Mirhaatuovat naiset Monia vuosia Naiset, jotka Marian kanssa olivat nro 2 Nouskoon rukoukseni Nähtyämme Kristuksen ylösnousemisen Oi Jeesus Kristus nro 2 Oi Kuningas ja Herra nro Oi Kuningas ja Herra nro 2 Panihida Pääsiäiskanoni Rauhan laupeutta Riemuitkoon sielusi Herrassa Sinulle oi Jumalansynnyttäjä nro 4 Sinun syntymästäsi, Kristus Synninkatumuksen ovet Totisesti on kohtuullista (piispallinen) Tropari ap. Johannes Teologille Tulkaa, ylistäkäämme Joosefia Tämä on se päivä Tänä päivänä Neitsyt Tänä päivänä Neitsyt (bulg.) Täyttyköön tänään kaikki ilolla Uskontunnustus nro 2 Vainajien ektenia Vainajien kontakki Viisaalle ryövärille Voi, minun sieluni Ylistämme Sinua, elämänantaja Levytyskerrat Konsertti 6

11 Tutkielman taustatieto on kerätty muun muassa haastattelemalla säveltäjää itseään. Ensimmäinen Leonid Bashmakovista tekemäni haastattelu oli suunnitellun rungon ja kysymysten varassa edennyt teemahaastattelu 23, jonka tein säveltäjän kotona Tampereella Toinen haastattelu tapahtui Tampereella säveltäjän kotona. 25 Haastattelumenetelmä oli lähempänä ilman tarkkaa suunnitelmaa etenevää syvähaastattelua 26, jonka tarkoituksena oli saada selventäviä vastauksia ja täydentää ensimmäisestä haastattelusta saatua aineistoa. Taustatietoa työstäessäni vertailin haastatteluissa nousseita aiheita aiempiin lehtihaastatteluihin ja muihin kirjallisiin lähteisiin. Kanttoreille tehty kysely toteutettiin puolestaan vastaajan anonymiteetin takaavalla sähköisellä lomakkeella. Kysely lähetettiin 4 ortodoksisen kirkon toimessa olevalle kanttorille 27 loppuvuodesta 206 ja siihen vastasi 52,50 % eli 20 kanttoria. Kyselyn tarkoituksena oli saada vahvistus omalle hypoteesille Bashmakovin musiikin vastaanotosta suomalaisessa kirkkomusiikkielämässä. Tiedot tarjoavat laskennallista taustatietoa Bashmakovin tuotannon käyttöasteesta. Kanttoreiden mielipiteet ja luonnehdinnat ovat luonteeltaan laadullista tietoa sävellysten vastaanotosta. Koska kyselyn vastausprosentti jäi matalaksi, ei sitä voida kuitenkaan pitää kattavana otoksena Basmakovin musiikin vastaanotettavuudesta eikä tuloksia voida pitää Suomen ortodoksisen kirkon kanttoreiden yleisenä mielipiteenä. Voi olettaa, että kyselyyn vastasivat ensisijaisesti ne kanttorit, jotka ovat laulattaneet Leonid Bashmakovin tuotantoa. Vastaukset ja niihin liittynyt laadullinen arvottaminen katsotaan joka tapauksessa tutkimuksen kannalta hyödyllisiksi..4 Lähteet ja kirjallisuus Tutkimuksen primääriaineiston muodostaa Leonid Bashmakovin julkaistu ja julkaisematon sävellystuotanto, joista taiteelliseen produktioon valikoitui 5 teosta. Piispan vastaanottoveisut Auringon noususta 28 ja Riemuitkoon sielusi Herrassa 29 kuulu- 23 Hirsjärvi & Hurme 2008, Bashmakov 205 a. 25 Bashmakov 205 b. 26 Hirsjärvi & Hurme 2008, Lisäksi kysely lähetettiin muutamalle eläköityneelle sekä muussa työsuhteessa olevalle ortodoksikanttorille, joiden vastausten arveltiin antavan määrällisesti ja laadullisesti tutkimuksen kannalta tärkeää tietoa. Kysely lähetettiin myös kahdelle määräaikaisessa työsuhteessa olleelle kanttorille. 28 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 994,. 29 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 994,

12 vat Bashmakovin säveltämään liturgiakokonaisuuteen, joka julkaistiin Joensuussa 995 järjestettyjä XIV Ortodoksisia Kirkkolaulupäiviä varten. Samasta julkaisusta ohjelmistoon valittiin myös Ehtoollislauselma & Ottakaa vastaan Kristuksen ruumis, 30 jotka osoittautuivat kanttoreiden kyselyn perusteella lauletuimmiksi Bashmakovin tuotannosta. 3 Uudessa nuottiliturgiakirjassa tämä kyseinen sävellyskokonaisuus on kahtena yksinkertaistettuna sovituksena, 32 jotka ovat sävellajin ja äänten asemoinnin huomioon ottaen suhteutettu kirkkokuorojen tasoon sopiviksi. Kanttoreiden vastaukset Bashmakovin lauletuimmista lauluista viittaavat siis näihin kyseisiin Liturgia-kirjan sovituksiin. Vuonna 2000 järjestetyille XV Ortodoksisille kirkkolaulupäiville tilatusta Juhlakonsertista valittiin pääsiäisen veisut iikossi Mirhaa tuovat naiset 33 sekä eksapostilario Oi Kuningas ja Herra 34. Sävellykset Synninkatumuksen ovet 35, Tulkaa, ylistäkäämme Josefia 36 sekä Pääsiäiskanoni nro 2 (veisut & 3) 37 ovat Tampereen ortodoksisen seurakunnan julkaisemasta suuren paaston, suuren viikon ja pääsiäisen kirkkoveisuja sisältävästä Tulkaa, ottakaa valo nuottikirjasta. Vuonna 200 Joensuussa järjestetyillä XVII Ortodoksisilla Kirkkolaulupäivillä julkaistiin Bashmakovin Juhlakonsertti, josta tutkielmaani valikoitui Oi Jeesus Kristus nro 2 eli Ehtooveisu 38. Konserttiohjelmistoon valikoitui myös julkaisematonta aineistoa, josta on kuitenkin olemassa muutamia levytallenteita: Tropari apostoli Johannes Teologille, Autuas se mies, Kerubiveisu nro 3, joulun tropari Sinun syntymästäsi Kristus, joulukanonin veisut, 3 & 4, sekä Joulun eksapostilario Luoksemme on tullut korkeudesta Vapahtajamme. 39 Konsertin ylimääräisenä sävellyksenä laulettiin panihidan kontakki Saata oi Kristus, joka kuuluu säveltäjän julkaisemattomaan tuotantoon. 40 Sävellysten lisäksi tämän tutkimuksen lähteinä ovat Leonid Bashmakovin kanssa tehdyt haastatteluäänitteet 4, Wilhelmiina Virolaisen Tampereella 2004 tekemä haas- 30 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 994, Kanttorit Jumalallinen liturgia 20, 24; XV Ortodoksisten kirkkolaulupäivien juhlakonsertti 999, XV Ortodoksisten kirkkolaulupäivien juhlakonsertti 999, Tulkaa, ottakaa valo 2009, Tulkaa, ottakaa valo 2009, Tulkaa, ottakaa valo 2009, XVII Ortodoksiset kirkkolaulupäivät 200, Sävellykset on kopioitu Johannes Teologin Laulajien ohjelmistosta. Valokopiot ovat kirjoittajan hallussa. Kyseiset veisut esiintyvät Johannes Teologin Laulajien, Ortodoksisen kamarikuoron ja Joensuun yliopiston ortodoksisen kuoron levyillä. 40 Sävellys on kopioitu Leonid Bashmakovin omasta käsikirjoituskokoelmasta. 4 Bashmakov 205 a ja 205 b. 8

13 tattelu säveltäjästä, 42 ja muutamat lehtikirjoitukset 43, kanttorien vastaukset toteutettuun kyselyyn 44, sekä Bashmakovin sävellyksistä tehdyt äänitteet kansilehtisineen 45. Aiempia tutkimuksia Leonid Bashmakovista kirkkomusiikin säveltäjänä on tehty vain muutamia Tutkielman kulku Tutkielma etenee johdantoluvusta tutkimusaihetta taustoittavaan lukuun, jossa luodaan Leonid Bashmakovin henkilökuva. Kolmas luku koostuu tutkimusaineiston eli konserttiohjelmistoon valittujen sävellysten analyysista. Sävellykset esitellään konsertin esitysjärjestyksessä ja niistä nostetaan esiin Bashmakovin sävellyksille ominaisia piirteitä. Tutkielman lopuksi kootaan vastauksia tutkimuskysymyksiin ja esitetään tutkielman johtopäätökset. Tutkielmassa on kolme liitettä: taiteellisen produktion nuottiohjelmisto, konsertin käsiohjelma sekä kanttoreille laadittu kysely. 42 Bashmakov Hernberg 995, 3 6; Hariton 202, 4 9; Makkonen 206, 30 3; Matsi 2007, Kyselylomake liitteessä Ks. viite nro Virolainen 2007 ja 2009, Ruottinen 2009, Moody

14 2 LEONID BASHMAKOVIN HENKILÖKUVA Leonid Bashmakov oli tamperelainen säveltäjä, joka syntyi Karjalassa Terijoen pitäjässä Kuokkalan kylässä Aleksander ja Olga Bashmakovin perheen ainokaiseksi. Hänen isänsä oli koulukirjojen kustantaja, joka sodan jälkeen työskenteli puuseppänä. 47 Hänen äitinsä Olga oli ahkera musiikinharrastaja ja kirkkokuorolainen. Leonid toimi lapsuudessaan alttariapulaisena kirkossa. Kuokkalassa oli harvoin jumalanpalveluksia ja siksi kirkossa kuultu kirkkolaulu ja jumalanpalvelus olivat aina erityinen kokemus, joka jätti musikaaliseen lapseen muistijäljen. 48 Toiseksi tärkeäksi lapsuutensa musiikkiväyläkseen Bashmakov on maininnut kideradion ja grammarin, josta hän saattoi kuunnella musiikkia. 49 Pianontunnit Leonid aloitti alle kouluikäisenä vanhempiensa vuokrattua hänelle pianon. Hänen opettajanaan oli Terijoella työskennellyt Sergei Lappo-Danilevski ( ). Lappo-Danilevski oli musiikin ammattilainen, 50 jolta Bashmakov oppi musiikista lähes kaiken pianonsoitosta musiikin teoriaan. Myöhemmin Sibelius Akatemiassa opiskellessaan Bashmakov oppi enää vain korkeimpia [ ] termejä ja käytäntöjä 5 kaiken jo aiemmin Lappo- Danilevskiltä oppimansa tueksi. Vuonna 939 alkaneen talvisodan vuoksi 2-vuotias Leonid lähti perheensä kanssa evakkoon ja talvisodan päätyttyä he asettuivat Helsinkiin, jossa musiikkiopinnot jatkuivat Sergei Lappo-Danilevskin johdolla. 52 Helsinkiin muuton myötä säveltäjän itsensä sanojen mukaan hänen suhteessaan musiikkiin aukesi kraanat 53 : hän kävi paljon konserteissa, kuunteli kaikkea mahdollista 54 ja hyödynsi ahkerasti slaavilaisen kirjaston musiikkihyllyjä. 55 Säveltäjä onkin kuvannut kuinka hän oli tukehtumaisillaan siihen tarjontaan, mitä siellä sain kuulla. 56 Bashmakov alkoi käydä Helsingin Munkkiniemessä Pokrovan kirkossa jumalanpalveluksissa. Hän pääsi mukaan kirkkokuoron toimintaan, johtamaan kuoroa sekä myöhemmin organisoimaan ja joh- 47 Hernberg 995, [Räntilä] 202, [Räntilä] 202, Lappo-Danilevski suoritti matematiikan opinnot Pietarin yliopistossa ja työskenteli vuodesta 94 alkaen Terijoen reaalikoulussa korkeamman matematiikan opettajana. Hänen intohimonsa oli kuitenkin musiikki ja toimi myös vallankumouksen jälkeen Terijoella kuoronjohtajana sekä sävelsi romansseja ja kirkkomusiikkia. Lappo-Danilevskin elämästä ja tuotannosta ks. Корзун 205, Bashmakov 205 b. 52 Matsi 2007, Bashmakov 205 a. 54 Bashmakov 205 a. 55 [Räntilä] 202, [Räntilä] 202, 6. 0

15 tamaan Helsingin ortodoksisten kirkkokuorojen suurkuorokonsertin. 57 Tuolloin hän teki ensimmäiset kirkkosävellyksensä. Sibelius-Akatemiaan Bashmakov pyrki syksyllä 947. Näytettyään sävellyksiään rehtori Ernst Lingolle ja tämän keskusteltua vararehtori Sulho Rannan kanssa Bashmakov tuli hyväksytyksi opiskelemaan. Tuohon aikaan valinta tapahtui siten, että hakija näytti sävellyksiään, joiden perusteella raati arvioi hakijan potentiaalia ja kelpoisuutta kouluun sekä keskusteli tämän kanssa. Keskustelun pohjalta opettajat arvioivat pyrkijän opetuksen tarvetta ja ohjasivat tulokkaan oikeille musiikinteorian ja sävellyksen kursseille. Aarre Merikanto 58 opetti Bashmakoville kenraalibassoa. 59 Bashmakov opiskeli pianonsoittoa Janne Raition 60 ohjauksessa ja soinnutuksen opettajanaan hänellä oli Selim Palmgren 6. Kapellimestariluokalla häntä opetti Jussi Jalas Lisäksi hän opiskeli musiikinteoriaa sekä myöhemmin myös sellon ja kontrabasson soittoa. Nuoruusvuosinaan Bashmakov elätti itsensä tehden pianokeikkoja ravintoloissa. 64 Vuonna 954 Leonid Bashmakov avioitui näyttelijä ja laulaja Eva Gyldenin 65 kanssa. Aviopari muutti Kotkaan, jossa molemmat aloittivat työnsä teatterissa: Leonid kaupunginteatterin kapellimestarina ja Eva näyttelijänä. 66 Tampereen Työväenteatterissa Bashmakov aloitti vuonna 959 ja työskenteli siellä kapellimestarina aina vuoteen 984. Kapellimestariuran ohella hän opetti Tampereen konservatoriossa ja vuonna 979 hänet nimitettiin koulun rehtoriksi. 67 Säveltäjänä Leonid Bashmakov tunnetaan erityisesti instrumentaalimusiikistaan, joka käsittääkin suurimman osan kaikesta hänen säveltämästään musiikista. Soitinmusii- 57 Matsi 2007, Aarre Merikanto ( ) oli suomalainen säveltäjä, joka loi omaleimaista modernistista tyyliään kansallisromanttisen tyylikauden aikana. Hänen tuotantoonsa kuuluu muun muassa Juha-ooppera. Hän toimi Sibelius-Akatemian sävellyksen professorina vuodesta 95 aina kuolemaansa saakka. Hänen oppilainaan olivat muun muassa Einojuhani Rautavaara, Ilkka Kuusisto ja Aulis Sallinen. Salmenhaara 994, [Räntilä] 202, Janne Raitio (99 997) oli diplomiurkuri, joka toimi muun muassa Sibelius-Akatemian opettajana ja lehtorina. Kuka kukin on 978, Selim Palmgren (878 95) oli suomalainen säveltäjä ja pianisti. Hän toimi Helsingin konservatorion (myöh. Sibelius Akatemia) pianonsoiton opettajana sekä vuodesta 939 sävellyksen professorina. Salmenhaara 994, Armas Jussi Veikko Jalas (synt. Blomstedt) eli vuosina Hän oli suomalainen kapellimestari, joka opetti Sibelius Akatemian kapellimestariluokkaa vuosina ja toimi myös Suomen Kansallisoopperan musiikinjohtajana. Dahlström Hernberg 995, Hernberg 995, Eva Gylden ( ) oli suomalainen näyttelijä ja laulaja, joka näytteli elämänsä aikana muun muassa Lahden ja Kotkan kaupunginteatterissa sekä Tampereen työväen Teatterissa. Hän toimi myös Tampereen Konservatorion opettajana ja ohjaajana. 66 Hernberg 995, s.n. 2007, 3.

16 kin osalta Bashmakov on säveltänyt eniten puhallinsoittimille. Hän on säveltänyt kuusi sinfoniaa, konserttoja ja paljon kamarimusiikkia. 68 Vuonna 963 Bashmakov sävelsi ensimmäisen sinfoniansa. 69 Hänen sekulaarimusiikin tyyliään on luonnehdittu uusklassismiksi. 70 Lisäksi Bashmakov on säveltänyt teatteri- ja elokuvamusiikkia. 7 Bashmakov on säveltänyt vain muutaman kirkkosävellyksen slaaviksi. 72 Työskenneltyään nuoruusvuosinaan kanttorina Helsingissä Munkkiniemessä Pokrovan kirkossa, jossa jumalanpalveluskielenä käytettiin kirkkoslaavia, Bashmakov paikallisten muusikoiden kehottamana sovitti joitakin slaavinkielisiä kirkkoveisuja suomeksi. Sovittaessaan kirkkomusiikkia suomen kieleen Bashmakov kuitenkin törmäsi sovittamisen tuomiin kielellisiin ja käännöksellisiin vaikeuksiin ja sen myötä päätyi hiljalleen mieluummin itse säveltämään uutta suomenkielistä kirkkomusiikkia. 73 Myöhemmin vuonna 972 hän sovitti Pyhäin Sergein ja Hermanin Veljeskunnan pyynnöstä venäläisten ortodoksisäveltäjien mielenkiintoisia ja suomenkielisen jumalanpalveluksen yhteydessä tuntemattomia kirkkosävelmiä 74 yksinlauluiksi suomen kielelle. 75 Ortodoksista kirkkomusiikkia Leonid Bashmakov on säveltänyt nuoruudestaan asti, 76 mutta aktiivinen paneutuminen kirkkomusiikin säveltämiseen tapahtui kuitenkin verrattain myöhään, sillä leipätyö eli muu säveltäminen sekä muusikon työt veivät kaiken ajan. 77 Bashmakov on kertonut Tampereella 980-luvulla työskennelleen ortodoksikanttori Risto Matsin 78 löytäneen hänet ja olleen ortodoksisen kirkkomusiikin säveltämisen suhteen hänelle herättäjänä. 79 Kirkkomusiikin sävellystyössä Bashmakovin voikin nähdä olleen aktiivisimmillaan 990- ja 2000-luvuilla. Ortodoksisten kanttorien liiton järjestämille XIV kirkkolaulupäiville Bashmakov sävelsi Risto Mat- 68 Moody 204, Hernberg 995, Bashmakov itse on todennut instrumentaalimusiikkinsa määrittelystä uusklassiseksi seuraavaa: Minä en tästä leimasta omassa otsassani niin kauheasti pidä, mutta en voi sanoa, että se olisi täysin väärä. [ ] Näistä luokitteluista olisin mieluummin vähän ulkopuolella. Bashmakov Heiniö 994, Bashmakov 205 a. 73 Bashmakov 205 a. 74 Bashmakov 972, v. 75 Kohottakaa riemuhuuto Matsi 2007, Bashmakov 205a. 78 Risto Matsi ( ) oli ortodoksikanttori, joka toimi muun muassa Tampereen ortodoksisen seurakunnan kanttorina sekä Ortodoksisten Kanttorien Liiton puheenjohtajana. Hän myös opetti kuoronjohtoa ja liturgista laulua Joensuun yliopistossa 2 vuoden ajan. Hän oli 900-luvun lopun merkittävä suomalaisen ortodoksisen kirkkomusiikin vaikuttaja niin toiminnassaan seurakuntakanttorina kuin kanttoriksi opiskelevien opettajana. 79 Matsi 2007, 2. 2

17 sin ja kanttorien liiton musiikkitoimikunnan 80 pyynnöstä kokonaisen liturgian, joka laulettiin ensimmäistä kertaa laulupäivien suurkuorolla Joensuussa juhlaliturgiassa. 8 Laulupäivien myötä Basmakovin tuotanto levisi laajemmin Suomen ortodoksisten kanttorien käyttöön 82 ja vakiinnutti hiljalleen paikkansa kuorojen ohjelmistoissa. Leonid Bashmakovin sävellyksiä alettiin taltioida äänitteille, mikä lisäsi edelleen tuotannon leviämistä Suomessa ja myös maailmalla. Bashmakovin ajattelussa kuului hänen pitkä kokemuksensa ja kirkkomusiikin säveltämisen pohdiskelu: hän jopa kyseenalaisti uuden kirkkomusiikin säveltämisen tarpeen. 83 Hänen näkemyksensä olivat realistisia ja hän tiedosti myös ajattelunsa muuttumisen elämänsä aikana. Bashmakov sanoikin säveltämisen olevan läpi elämän jatkuva oppimisprosessi. 84 Minähän olen syyllistynyt joissakin kirjoituksissani ja lausunnoissani julistamaan jonkin tavan hyväksi tai oikeaksi ja sanonut, mitä tarvittaisiin. Mutta varmaan juuri minä itse olen huomannut muita nopeammin, että enhän itsekään ole välttämättä niin tehnyt. Ajatukset siitä, mitä säveltäjän olisi hyvä tehdä, syntyvät ja kehittyvät kovin hitaasti, se on kuin oppimista Musiikkitoimikunnan puheenjohtajana oli Risto Matsi ja jäseninä Jarmo Lehto ja Pekka Torhamo. 8 Matsi 995, v. 82 Risto Matsin lisäksi erityisesti kanttorit Heikki Hattunen, Jarmo Lehto, Petri Nykänen ja Pasi Torhamo tekivät yhteistyötä Bashmakovin kanssa ja tilasivat häneltä uusia sävellyksiä. 83 Makkonen 206, [Räntilä] 202, [Räntilä] 202, 6. 3

18 3 LEONID BASHMAKOV KIRKKOMUSIIKIN SÄVELTÄJÄNÄ 3. Bashmakovin sävellykset Ihana valkeus -konsertin ohjelmistossa Pro gradu -tutkielmani taiteellinen osio sisälsi otteita Leonid Bashmakovin laajasta kirkkomusiikkituotannosta erilaisiin liturgisiin tarkoituksiin sävellettyinä. Auringon noususta kuuluu ortodoksisessa jumalanpalveluksessa niin sanottuihin piispan vastaanottoveisuihin, joita lauletaan piispan saapuessa kirkkoon. Veisun teksti koostuu psalmin jakeista 3:3 4 vuoden 933 raamatunkäännöksen mukaan. Bashmakovin Auringon noususta on neliääninen sekakuorosävellys, joka rakentuu tekstin varaan edeten ilman sanatoistoja. Laulu on C-duurissa ja tahtilajiksi on merkitty ¾. Musiikki eteneekin pääasiassa tahtilajin mukaan, mutta fraasien lopuissa säveltäjä on käyttänyt tekstiä mukaillakseen myös tahtilajeja 2/4 sekä 4/4. 86 Sävellys on sävyltään juhlava, mikä sopii tekstin ylistävään sisältöön. Äänten kokonaisambitus on c f2. Harmoniansa puolesta laulu ei ole vaikea, mutta vaativuutta tuovat paikoittain korkeat tenorija sopraanoäänet. 87 Erityisesti nousevien murtosointulinjojensa 88 vuoksi laulu vaatii tarkkuutta ja ketteryyttä. Esitysmerkeiksi on kirjoitettu ainoastaan dynamiikkamerkintä f sekä nyanssimerkintä maestoso, 89 jotka heijastavat veisun liturgista käyttötarkoitusta piispallisen jumalanpalveluksen arvokkaana ja juhlavana aloituslauluna. Riemuitkoon sielusi Herrassa on piispallisen jumalanpalveluksen veisu, jonka aikana piispa puetaan liturgisiin vaatteisiin keskellä kirkkoa. 90 Samaan aikaan diakoni lukee erityisiä pukemisrukouksia, joihin kyseisen veisun teksti myös kuuluu. Sävellys on kirjoitettu C-duuriin ja sen tahtilaji on 4/4. Vaativuudeltaan sävellys on haastava: äänten ambitus on laaja sekä diviisejä ja nais- ja mieskuoro-osuuksia on runsaasti. Erityisesti sopraano ja tenori ovat myös korkeutensa vuoksi vaativia: sopraanon ambitus on h f2 ja stemma liikkuu paljon toisessa oktaavialassa tai hieman sen alapuolella 9 ; tenoriäänen ambitus taas on e g. Sävellyksen dynamiikka on monipuolista XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 995,, tahdeissa 4, 7, 0, 2 ja XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 995,. Sopraanoäänen korkeat kohdat osuvat tahtiin 5 ( Herran nimi ) sekä tahteihin 8 0 ( Siunattu olkoon Herran nimi ): toisen oktaavialan puolelle yltävät sävelet, erityisesti d2 f2, ovat sävellajiinsa nähden korkeat. Tenoriäänen korkeat kohdat löytyvät tahdeista 6 ( ylistetty ), ( nyt ja ian- ) ja 2 ( kaikkises- ): pienen oktaavialan yläpuolella olevat äänenkorkeudet c f vaativat tenoreilta hyvää laulutekniikkaa. 88 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 995,, sopraanoäänen melodia tahdeissa ja 2, tahtien 4 ja 5 taitteessa sekä alttoäänen tahdissa XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 995,. 90 Ohjeita piispallisiin palveluksiin 204,. 9 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 995, 4 6. Sivulla 4 ks. t. 3 9; 5 20, sivulla 5 ks. t. 3, 4 ja 0 9 sekä sivulla 6 t. 5 ja

19 Sävellys rakentuu riemukkaista tutti-osuuksista 93 sekä hiljaisemmista suvantokohdista 94, joissa laulajien kokoonpano vaihtelee mies- ja naiskuoron välillä. Sävellyksen hiljaiset kohdat ovat voineet olla säveltäjältä tietoinen ratkaisu, joka mahdollistaa diakonin lukemien pukemisrukousten kuulumisen. Vaikka sävellys on vaativa, soveltuu se erinomaisesti juhlavan ilmaisunsa vuoksi liturgiseen paikkaansa piispallisen jumalanpalveluksen pukemisveisuksi kuoron tason sen salliessa. Harmonisesti sävellys rakentuu pääsävellajin lisäksi vuorottelusta rinnakkaismolliin 95, käynnistä välidominantin kautta huippusävellajiin 96 sekä diatonisesta modulaatiosta neljännen asteen vaihtuessa väliaikaisesti toonikaksi. 97 Nämä hetkelliset toonikan vaihtumiset ovat kuitenkin hyvin huomaamattoman loivia ja tapahtuvat luontevasti. Teksti on luonteeltaan julistavaa, ja sitä on myös laulun ilmaisu, mitä tukevat pitkät crescendot. Sävellyksessä Tropari Apostoli Johannes Teologille on kaikumainen tunnelma. Sävellys on merkitty F-duuriksi, johon se myös lopulta päättyy, mutta harmonia kuitenkin kelluu huippusävellajissa C-duurissa 98 sekä sen rinnakkaissävellajissa a- mollissa 99. Teksti on sisällöltään rukousta Johannes Teologin puoleen, mutta siinä on paikoin myös Raamatun kuvausta välittävä kerronnallinen sävy. 00 Kokoonpanoltaan sävellys on tehty neliääniselle sekakuorolle. Sen ambitus on suppeahko 0, mutta vaativuudeltaan se ei kuitenkaan ole helppo: sävellajin moniselitteisyys ja tahtilajittomuus vaativat laulajiltaan melodisten linjojen ja niihin kytkeytyvien tonaalisten liikkeiden sisäistämistä. Lisäksi puolinuottipulssi sekä katkoviivoilla suuntaa antavasti merkityt tahtien rajat tekevät sävellyksestä haastavamman, mutta toisaalta sävellystekniikassa ilmenee myös liturgista funktionaalisuutta. Laulun juoni piilee mu- 92 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 995, 4 6. Sävellykseen on merkitty runsaasti dynamiikkamerkintöjä: ääridynamiikat ovat pp ja f. Säveltäjä on kirjoittanut sekä asteittaista (s. 6. t. 0 5) että terassidynamiikkaa (s., t. 20 ja s. 2, t. 4). 93 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 995, 4: Riemuitkoon sielusi Herrassa, s. 5: Riemuitkoon sielusi Herrassa ja Yljän kaltaiseksi sekä s. 6: hän sinut seppelöi ja niin kuin morsiamen koristi kauneudella. Riemuitkoon, riemuitkoon, riemuitkoon sielusi Herrassa. 94 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 995, 4, t. 5 20; s. 5, t A-mollin käytöstä ks. XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 995, 4, kohonuotti tahtiin 6 20: Ja verhoaa sinut vanhurskauden viittaan sekä s. 5, t. 6 20: Ja verhoaa sinut vanhurskauden viittaan. 96 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 995, 6, kohonuotti tahtiin 4 9: ja niin kuin morsiamen koristi kauneudella. 97 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 995, 5, t. 8: Riemuitkoon sielusi Herrassa, sillä hän pukee yllesi autuuden. 98 Tropari Apostoli Johannes Teologille, s., rivi, sekä sivulla 2 Rukoile, oi Teologi. 99 Tropari Apostoli Johannes Teologille, s., rivit Hän, jonka eteen sinä heittäydyit, suosiollisesti kuulee sinua, niin kuin hän kuuli sinua silloin, kun sinä Hänen rintaansa vasten nojasit. 0 Basso F c, tenori f f, altto a b ja sopraano c d2. 5

20 siikin soljuvassa etenevyydessä, johon on kätkeytynyt hillityn dynaaminen ilmaisu. Esitysmerkkejä on kirjoitettu vain neljään kohtaan ja ne ovat ikään kuin tukipylväinä, joiden varaan muutoin luonnollinen ilmaisu nojaa. Sävellyksessä on löydettävissä myös nousevan asteikkoteeman toistoa sekä sen vapaata imitaatiota. 02 Autuas se mies perustuu otteisiin psalmeista 3, jotka muodostavat ortodoksisessa ehtoopalveluksessa luettavan. psalmikatisman ensimmäisen Kunnia-osion. Jakeet lauletaan polyeleotasoisen muiston palveluksessa. Bashmakovin Autuas se mies (nro 2) on pitkä ja hyvin vaativa sävellys, joka rakentuu erilaisten kokoonpanojen vuorottelusta. Vaativuutta tuovat äänten divisit, veisun pituus, laajat ambitukset sekä runsas esitysmerkkien käyttö. Oman haasteensa tuovat myös tempomerkintä moderato sekä tahtilajittomuus. Melodia kulkee kesken fraasien ääneltä toiselle. Teksti on sävyltään vaihtelevaa: psalmijakeiden sisältö on kertovaa, mutta välissä lauletut Hallelujalauselmat ovat julistavia. Myös dynamiikan käyttö on monipuolista, tarkasti merkittyä ja tekstiä kuvastavaa: nyansseja on kirjoitettu pianissimosta forteen. Sävellyksen sävellaji on Bb-duuri, mutta musiikki kuljettaa välillä myös F-duurin toonikaksi. Lisäksi läpi sävellyksen mukana esiintynyt as-sävel saa viimein harmonisen C-mollin toonikansa kadenssissa poco rallentando. 03 Sävellyksen vivahteikas ilmaisu saa huippunsa meno mosson hetkellisesti pysähdyksestä, joka kromaattisine kulkuineen on nostattava alustus leggieroon merkitylle viimeiselle ilottelevalle osalle. Sävellys on kaiken kaikkiaan runsas: sitä sävyttävät pitkä teksti, ilmeikkäät nyanssit ja äänten divisit. Ilmaisun monitahoisuus saa pohtimaan veisun liturgisen käyttökelpoisuutta. Oi Jeesus Kristus eli Ehtooveisu on ehtoopalveluksessa laulettava tai luettava veisu, joka ortodoksisen kirkon traditiossa ajoitetaan alkuperältään noin 300-luvulle. Bashmakovin Oi Jeesus Kristus (nro 2) on sekakuorolle sävelletty ehtooveisu, joka on kirjoitettu F-duuriin. Sävellyksen tahtilajit vaihtelevat, mikä tukee tekstin ymmärrettävyyttä ja saa aikaan myös musiikin soljuvuuden. Sisällöltään ylistävä ja kertova teksti ei jää musiikin peittoon, vaan teksti ja sävel ovat yhteen punoutuneita ja musiikilliset keinot tukevat tekstiä. 04 Veisu on ehjä kokonaisuus, jossa yhdistyvät onnistuneet melodiset ideat 05 sekä hillityn ja lempeän jännitteinen harmonia 06. Äänten 02 Lähes jokaisen sävellyksen fraasin alussa esiintyy jossakin äänessä nouseva asteikko. Poikkeuksena ensimmäiselle sivulla suosiollisesti kuulee. 03 Autuas se mies, s. 3, t Sanojen painolliset tavut asettuvat pääpiirteittäin aina tahdin alkuun tai tahdin iskulle. 05 XVII Ortodoksiset kirkkolaulupäivät 2008, 0 :. teema esiintyy sivulla 0, t. 6, 2. teema taas sivulla 0, t XVII Ortodoksiset kirkkolaulupäivät 2008, 0, ks. esim. s. 0, t. 0 2 sekä 6 ja 7. 6

21 diviseiltään ja ambituksiltaan sävellys edellyttää taitavaa kuoroa. Myös sävellyksen esitysmerkit 07 ja dynamiikka vaativat esittäjältään ilmaisukykyä. Teoksen rakenteessa voidaan havaita A-osa 08, joka kerrataan hieman loppua varioiden 09, lyhyt B- osa 0, joka johtaa A-osan tuttujen teemojen kautta kohti codaa, joka varioi A-osaa (A2). Hillityn tunnelmansa sekä toisaalta myös traditionaalisuuteen nojaavan estetiikan vuoksi laulu sopii hyvin myös jumalanpalveluskäyttöön. Kerubiveisu on 500-luvulla tekstinä kehittynyt ortodoksiseen liturgiajumalanpalvelukseen kuuluva saattoveisu, jonka aikana ehtoollislahjat kannetaan alttarista kirkkosalin kautta suuressa saatossa takaisin alttariin siunattaviksi pyhällä pöydällä. Tämä Suuri saatto määrittää Kerubiveisun pituuden: kanttorin tehtävänä on ajoittaa laulun kesto muuhun liturgiseen toimintaan nähden. Bashmakovin Kerubiveisu (nro 3) on A-mollissa kulkeva pääasiassa neliääninen sekakuorolaulu, joka on Kerubiveisuksi lyhyt, sillä tekstin sanoja ei siinä toisteta lainkaan. Jumalanpalvelusfunktion kannalta sävellyksen lyhyt kesto asettaa haasteen. Kuitenkin kuoron koon ja laulajien taidon salliessa molto lento -esitysmerkki antaa mahdollisuuden pitkittää laulun kestoa suhteessa jumalanpalveluksen toimintaan. Tempomerkintä sekä sitkeä legato luovat staattisen tunnelman. Ilmaisu on eleetöntä, jopa pysähtynyttä ja luo jumalanpalvelusta säestävän tehon. Sointuasteille siirrytään hitaasti, mikä kasvattaa tonaalista jännitettä. Lennokas C-duuriin kirjoitettu Ottaaksemme vastaan -osuus luo kontrastin alun mystiselle osuudelle. Ajoittain vaihtuvat tahtilajit lisäävät musiikin jännitteisyyttä pääasiassa 4/4 etenevässä sävellyksessä sekä notkistavat hidasta tempoa ja tukevat tekstin ymmärrettävyyttä. Ehtoollislauselma Ylistäkää Herraa taivaista, ylistäkää Häntä korkeuksissa on sunnuntaisin liturgiajumalanpalveluksen ennen ehtoollista laulettava psalmilauselma (50:). Liturgisen muiston mukaan vaihtuviin ehtoollislauselmiin kuuluu myös Ottakaa vastaan Kristuksen ruumis, jota nykykäytännössä lauletaan myös ehtoollisen jakamisen aikana. Leonid Bashmakovin Ehtoollislauselma on sävellyskokonaisuus, joka koostuu mies- ja naiskuorojen kertaavasta vuorottelusta 2 sekä yhdessä laulet- 07 Säveltäjä on merkinnyt lauluun runsaasti esitysmerkkejä koskien dynamiikkaa, ilmaisua sekä tempoja. 08 XVII Ortodoksiset kirkkolaulupäivät 2008, 0. Sivulla 0 ks. t XVII Ortodoksiset kirkkolaulupäivät 2008, 0. Ks. s. 0, t. 9; s., t XVII Ortodoksiset kirkkolaulupäivät 2008, 0. Ks. s., t XVII Ortodoksiset kirkkolaulupäivät 2008, 0. Ks. s., t XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 995,

22 tavasta Halleluja-lopukkeesta 3. Teoksen kokoonpano on sävelletty suurelle kuorolle, siten että laulajia on riittävästi jakautumaan naiskuoroon (S, S2, A ja A2) ja mieskuoroon (T, T2, B ja B2). Dynamiikan puolesta sävellys rakentuu asteittain: sävellys alkaa mieskuoron pianissimolla, jatkuu pianon, mezzopianon ja mezzoforten kautta viimeisen osa forten ja lopulta fortissimoon. Äänten ambitukset ovat laajat 4 ja edellyttävät laulajiltaan oikeasti fakkinsa edellyttämän äänialan. 5 Sävellyksen teema on tarttuva ja harmonia yksinkertainen. Halleluja-osa on rakennettu huipennukseksi ja sen tehoa lisäävät fuugamaisuus 6, kromaattisuus 7, tekstuurin runsaus sekä voimakkaat dynamiikat. Halleluja on vahvasti julistavalla ilmaisullaan vaikuttava lopetus: fanfaarimainen sekvenssi 8 johdattaa kohti kauniin tonaalista loppukadenssia 9, joka tyylikkäästi ikään kuin sammuu pois. Sävellyksen sävellaji on Bbduuri ja tahtilaji 4/4. Joulun tropari Sinun syntymästäsi, Kristus, meidän Jumalamme kuuluu säveltäjän loppuvuosien tuotantoon. Tahtilajittomuus sekä erittäin etenevä satsi eivät jätä ylimääräisiä hengähdystaukoja. Kudos on hyvin liikkuvaa ja paikoin haastavaa. Fraasit ovat pitkiä ja niissä on paljon suuria intervallihyppyjä 20. Sävellys vaatii laulajiltaan äänellistä venyvyyttä, nopeutta sekä laajaa äänialaa: ambitukset ovat bassolla F c, tenorilla f f, altolla a c ja sopraanolla c e2. Teksti on troparigenrelle tyypillisesti narratiivista, mihin harmoninen yksinkertaisuus sopii hyvin. Sävellyksen fraasit ovat ilmaisuvoimaisia ja niihin on ikään kuin sisään sävelletyt luontaiset draaman ja dynamiikan ideat. Dynaamiikkamerkintöjä säveltäjä on kirjoittanut kunkin tekstin lauseen alkuun. 2 Pehmeältä ilmaisultaan laulu soveltuu onnistuneesti liturgiseen käyttöön. Kristuksen syntymäjuhlan kanonin Bashmakov on kirjoittanut Pääsiäiskanoninsa (nro 2) teemoja käyttäen. 22 Sävellyksen melodiset ideat ovat raikkaita sekä tarttuvia 3 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 995, XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 995, Äänten ambitukset ovat: basso F c, tenori es f, altto f des2 ja sopraano es f2. 5 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 995, I sopraanon ambitus on naiskuoroosuuksissa ( Ottakaa vastaan Kristuksen ruumis, juokaa kuolemattomasta lähteestä ja Ylistäkää Harraa taivaista, ylistäkää häntä korkeuksissa ) b f2 ja I tenorin ambitus vastaavissa mieskuoroosuuksissa b f. 6 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 995, 64, t XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 995, 64, t XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 995, 64, t XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 995, 64, t. 9 ja s. 5, t Sinun syntymästäsi, Kristus, s., t. 7 8; s. 2, t. 3 ja 4. 2 Sinun syntymästäsi, Kristus, s., t., 5 ja 9; s. 2, t Kristuksen syntymäjuhlan kanoni. Säveltäjä on kirjoittanut nuottikäsikirjoitukseen: Pääsiäiskanonin N:o 2 teemoja käyttäen. 8

23 ja ne toimivat läpi pitkän kanonikokonaisuuden. Erityisesti sopraanon kahdeksasosakuvio, joka johdattaa tekstuurin välikadenssiin on onnistunut ja sävyltään valoisa. 23 Tonaalista jännitteisyyttä on osattu hyödyntää läpi kanonin tekstin eripituisiin lauseisiin. Kanoni on vaativa: melodia on liikkuva ja ilmeikäs, ambitukset ovat laajat sekä äänet korkeat. Myös tahtilajittomuus sekä tutun teeman variaatiot kussakin veisussa vaativat laulajiltaan tarkkaavaisuutta sekä nopeaa hengitystä. Tärkeä rooli on basson ylöspäin nousevalla asteikkokululla 24, joka antaa esimaun sävellyksen harmonian rajoista: melodinen d-molli ja F-duuri vallitsevat läpi kanonin kahdeksan veisun. Sävellykseen on merkitty tempot sekä veisujen loppuihin hidastukset mutta ei muita esitysmerkkejä. Alleviivatun tonaalinen kadenssi kauniine pidätyksineen 25 päättää jokaisen veisun. Luoksemme on tullut korkeudesta Vapahtajamme on joulun aamupalveluksen eksapostilario 26. Bashmakovin sekakuorolle säveltämänä kyseinen veisu on haasteellinen toteutettava: kunkin äänen ambitus on yli oktaavin, 27 pitkät fraasit korkeine intervallihyppyineen 28 ovat erittäin vaativia sekä paikoin kulmikkaan ja arvaamattoman bassoäänen 29 ylle rakentuva kudos vaatii onnistunutta fraseerausta ja tarkkaa sävelpuhtautta. Kuitenkin musiikki löytää näiden hieman kuoppaisten mutta tekstin sisältöä ilmaisevien kohtien jälkeen uudelleen eteenpäin virtaavuutensa. 30 Sävellys rakentuu paikoin erittäin pitkistä fraaseista, joiden taitekohdat ovat sävellyksen ainoat luonnolliset hengityspaikat. 3 Laulun sävellaji on F-duuri, mutta harmonia liikkuu paikoin myös C-duurin 32, D-mollin 33 ja G-mollin tuntumassa; mikään sävellaji ei kuitenkaan kuulokuvassa vakiinnu toonikaksi ennen kuin vasta toisella sivulla musiikin edetessä kohti loppukadenssia ja lopullista F-duurin toonikaa. 34 Harmoniset ide- 23 Kristuksen syntymäjuhlan kanoni, s., t. 3 ja Kristuksen syntymäjuhlan kanoni, s., t.. 25 Kristuksen syntymäjuhlan kanoni s., 4. rivi. 26 Eksapostilario eli valovirrelmä on aamupalveluksessa kanonin jälkeen luettava tai laulettava veisu, joka käsittelee juhlan tai muiston sanomaa. 27 Basso F c, tenori f g, altto a b ja sopraano c f2. 28 Luoksemme on tullut korkeudesta, sopraano, s., t Luoksemme on tullut korkeudesta, s., t. 2 ja Luoksemme on tullut korkeudesta, s. alarivi ( jotka olimme pimeyden varjossa ) on vielä basson osalta hyvin ennakoimatonta, mutta sivun 2 alusta ( löysimme totuuden ) musiikki muuttuu jälleen virtaavaksi. 3 Sävellys rakentuu viiden musiikillisen fraasin perustalle: ) Luoksemme on tullut korkeudesta Vapahtajamme, 2) Hän valkeuden totinen koitto, 3) ja me, jotka olimme pimeyden varjossa, 4) löysimme totuuden ja 5) sillä Kristus on syntynyt Neitseestä.. 32 Luoksemme on tullut korkeudesta, s., t. 3 4: Vapahtajamme, hän valkeuden totinen koitto. 33 Luoksemme on tullut korkeudesta, s., t. 6 7: fraasissa ja me, jotka olimme pimeyden varjossa voidaan kuulla sekä D-mollia että G-mollia. Sointuanalyysi kyseistä kohdasta ei ole yksiselitteinen. 34 Luoksemme on tullut korkeudesta, s. 2, t. 3: Löysimme totuuden, sillä Kristus on syntynyt neitseestä. 9

24 at ovat kauas tähtääviä ja pitkälle venytettyjä. Tässäkin Bashmakovin sävellyksessä tahtilajittomuus on samaan aikaan sekä tekstin ymmärrettävyyttä että musiikillista vaikeutta lisäävä elementti. Säveltäjälle epätyypillisenä tässä sävellyksessä voi pitää paikoin kulmikasta ilmaisua sekä laulajan kannalta musiikin vaikeutta. Sävellyksen onnistuvuuden ja harmonisten käänteiden luonnollisuuden kannalta oleellista on merkityn tempon 35 noudattaminen sekä musiikin lineaarisen linjan sisäistäminen. Synninkatumuksen ovat on katumusveisu, jota lauletaan suurta paastoa edeltävinä neljänä valmistussunnuntaina vigiliassa. Veisun sävy on rukousta Jumalan puoleen; kuitenkin välissä tekstin sisältö on myös kertovaa. Bashmakov on onnistunut sävellyksessään ilmaisemaan tekstin katumuksellisuutta, joka on suuren paaston ja koko ortodoksisen kirkon teologian hengen syvintä sisältöä: tekstin hiljainen itsetutkiskelu on puettu hillittyyn ja pidäteltyyn musiikilliseen ilmaisuun, joka henkii vilpitöntä katumusta. Bashmakovin sävellys on melko pelkistetty: äänten ambitus on suppea 36 ja sävellyksen harmonia on yksinkertainen koostuen pääasiassa luonnollisen D- mollin omista soinnuista. Selkeät, usein D-mollin toonikalle päättyvät fraasit 37 luovat veisulle jäsennellyn rakenteen. Sävellys on tahtilajiton ja se on kirjoitettu neliääniselle sekakuorolle. Dynamiikaltaan teos on hillitty mutta yksityiskohtainen: säveltäjä on merkinnyt voimavaihteluja pianissimosta mezzoforteen sekä portaittain tahtien ja fraasien taitteisiin 38 että portaattomasti crescendoilla ja diminuendoilla. 39 Kirjoitettujen dynaamisten vaihteluiden lisäksi sävellys tarjoaa runsaasti fraseerauksen kannalta luontevia tulkintamahdollisuuksia, jotka kytkeytyvät nimenomaan tekstin sisällön ja harmonisen jännitteisyyden yhteistyöhön. 40 Ilmaisu on herkkää, hiottua ja tarkkaan harkittua ja se tukee tekstin katumusteemaa. Tässä sävellyksessä vähemmän on enemmän. Tulkaa, ylistäkäämme Josefia on suuren perjantain ehtoopalveluksen loppuun slaavilaisessa perinteessä syntynyt tropari, joka lauletaan Kristuksen hautakuvaa suudeltaessa. Tekstistä on erotettavissa kolme ääntä: kertojan, Kristukselle hautakammion tarjonneen Josef Arimatialaisen sekä Neitsyt Marian. Näiden osuudet johdattavat 35 Säveltäjä on kirjoittanut tempomerkinnäksi Tulkaa, ottakaa valo 2009, 7 20: basso D b, tenori d e, altto g c2 ja sopraano c d2. 37 Tulkaa, ottakaa valo 2009, Poikkeuksena on s. 8, t. 4, jossa fraasi kadenssoi A-molliin sekä s. 9, t. 23 ja 30, jota on edeltänyt lyhyt pätkä G-mollissa. 38 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 7, t. ja 8; s. 8, t. 8 ja 5; s. 9, t. 7, ja s. 20, t., 0 ja Tulkaa, ottakaa valo 2009, 8, t. 3 7, s. 9, t. 7 9 sekä 24 28, s. 20, t. 9 6, Tulkaa, ottakaa valo 2009, 7, t. 5 2 sekä t. 22 n

25 sisältörikasta tekstiä, johon sekoittuu kertovia mutta paikoin myös anovia 4 ja ylistäviä 42 piirteitä. Bashmakovin sävellys on tahtilajiton neliääninen sekakuoroteos, jossa kunkin äänen ambitus 43 on yli oktaavin laajuudeltaan. Sävellyksen tekstuuri on ilmeikästä ja ilmaisu on runsasta: harmonia, dynamiikka ja melodiset ideat ovat kirjavia. Alun seesteinen d-doorinen asteikko virittää musiikin rauhallisen hartaaseen tunnelmaan. 44 Tähän palataan hetkellisesti myös sävellyksen keskiosassa 45, jolloin se pysäyttää kuvauksen hetkeksi Neitsyt Marian itkuun poikansa ristin luona. Tässä kohdassa Neitsyt Marian anovat huokaukset ( Voi minua lapseni, voi minua valoni ) soivat säestävän kuoron ja sopraanosolistin laulamina. 46 Sanojen toisto eri äänissä yhdistettynä d-dooriseen riisuttuun sointiin saa aikaan anovan rukoushuokauksen korostaen Kristuksen äidin inhimillistä surua 47 poikansa ristin luona. 48 Sävellyksen harmonisen vaihtelun monipuolisuus sekä sävellajit ja niiden sävyt ovat ilmaisuvoimaisessa suhteessa toisiinsa luoden runsaasti kontrasteja ja ilmentäen tunnelman vaihdoksia, tarkoituksenaan tekstin vaihtelevan sisällön kuvastaminen: arkaaisen D- doorisen asteikon lisäksi sävellyksessä vaihtelee C-duurin 49 valoisa ja toiveikas sävy, hillittyä dramatiikkaa luova ja anovaan tekstiin yhdistyvä katkelma e-mollissa 50, kerronnallisen sävyn saavuttava a-molli-osuus 5 sekä jokseenkin arkinen F-duuri 52. Keinot ovat runsaita, mutta kuulokuvasta välittyy hillitty dramaattisuus, mikä on linjassa ortodoksisen kirkon paaston hengen, kirkkaan surumielisyyden, kanssa. Säveltäjän kirjoittamat esitysmerkit tehostavat muutoinkin dynaamista ilmaisua. Pääsiäiskanoni koostuu kahdeksasta veisusta sekä tropareista, liitelauselmista ja pääsiäistroparista Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa 4 Tulkaa, ottakaa valo 2009, Alkaen sivulta 78, t. 5: Anna minulle tämä koditon ihminen, jolla ei ollut mihin päänsä olisi kallistanut. Anna minulle tämä koditon, jonka kavala opetuslapsi petti ja antoi kuolemaan. Anna minulle tämä koditon, jonka hänen äitinsä näki ristillä riippuvan 42 Alkaen sivulta 80, t. 2: Me kumarramme kärsimyksiäsi, oi Kristus. Kumarramme kärsimyksiäsi, oi Kristus. Kumarramme kärsimyksiäsi, oi Kristus, ja pyhää ylösnousemistasi. 43 Basso A c, tenori e g, altto a h ja sopraano a e2. 44 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 78, t Tulkaa, ottakaa valo 2009, 79, t ( Voi minua, Voi minua lapseni, voi minua, voi minua valoni ) ja s. 80, t. 2 ( voi rakastettu synnyttämäni. ). 46 Tulkaa, ottakaa valo 2009, Sivulla 78, tahdissa 7 basso-, tenori- ja alttoäänet aloittavat: Voi minua ja jäävät kokonuotille kuuntelemaan, kun sopraano laulaa tahdissa 8 melodialinjan Neitsyt Marian rooliin asettuen: Voi minua, lapseni! Lapseni -sanalla, tahdissa 9, muu kuoro yhtyy lauluun samassa rytmissä. Sama tekniikka toistuu tahdeissa muun kuoron laulaessa jälleen: Voi minua (tahti 20) ja sopraanon valittaessa: Voi minua valoni, kuoron pitäessä yllä sointua (tahdit 2 22). 47 Tulkaa, ottakaa valo 2009 s. 79 t. 3-6 itkien huusi sekä äidin tuskalla valitti. 48 Tulkaa, ottakaa valo 2009, s. 79 t.7-22 ja s. 80 t Tulkaa, ottakaa valo 2009, 78, t. 0 6; s. 80, t. 5 6 ja kohonuotti tahtiin 0 2, sekä s. 8, kohonuotti tahtiin Tulkaa, ottakaa valo 2009, 78, t ja s. 79, t Tulkaa, ottakaa valo 2009, 79, t. 5 6; s. 80, t. 3 4 ja Tulkaa, ottakaa valo 2009, 80, t. 7 ja s. 8, t. 3. 2

26 oleville elämän antoi. Bashmakovin Pääsiäiskanoni nro 2 53 on F-duuriin kirjoitettu tahtilajiton neliääninen sekakuoroteos. Ilmaisultaan sävellys on riemukas ja valoisa. Tekstin sisältö on laadultaan sekä narratiivista, kehottavaa, julistavaa että paikoin myös rukousta. Bassoäänen nouseva asteikkokulku 54 määrittää sävellyksen harmonian: sävellaji on F-duuri, mutta sävellys keikkuu myös harmonisen D-mollin puolella. Näiden sävellajien sekoittuminen toisiinsa luo jännitteisen ja mukaansa tempaavan tunnelman ja hetkittäiset poikkeamiset d-mollissa lisäävät takaisin palatessaan F- duurin tehoa toonikana. Erityisen painokkaan roolin saavat myös tempon harvennuksella korostetut veisujen loppukadenssit. 55 Tonaalisten jännitteiden purkauksia on hyödynnetty tekstin pitkiin lauseisiin: tekstin vaatiessa toistuvat sointufunktiot ja melodiset ideat on sovitettu kulloisenkin veisun tai troparin tekstin tarpeisiin. Tekstuurissa näkyy myös pyrkimys kurottaa harmonian jännite tärkeälle sanalle katkaisematta tekstin ajatusta. 56 Toistuvat teemat, basson asteikkokulku 57 sekä sopraanon ilotteleva kuvio 58 ja niiden varioitu toistuminen pitkässä kanonikokonaisuudessa lisäävät sävellyksen intensiivistä tunnelmaa. Erittäin laaja äänten ambitus 59, nopea tempo 60, sävellyskokonaisuuden pituus sekä tekstin määrä vaativat laulajiltaan ketteryyttä, kestävyyttä ja hyvää laulutekniikkaa. Veisujen välissä kolme kertaa laulettava pääsiäistropari 6 on kontrastina soljuvalle ja lineaariselle tekstuurille: sävellajin neljännen asteen muuttuminen toonikaksi luo kohottavan, jopa hieman sirkusmaisen sävyn. Riemukkaalta tunnelmaltaan sävellys sopii liturgiseen käyttötarkoitukseensa eli vuoden kirkkaimman juhlan pääsiäisyöjumalanpalveluksen aamupalvelukseen. Pääsiäisen iikossi Mirhaatuovat naiset sijoittuu liturgisesti pääsiäiskanonin kuudennen veisun jälkeen olevan kontakin perään. Iikossin teksti on luonteeltaan pääasiassa narratiivinen ja kuvaa mirhantuojien käyntiä Kristuksen haudalla. Bashmakov on säveltänyt sen suurelle sekakuorolle, jossa on äänivaroja jakaantumaan neliääniseksi mieskuoroksi. Sävellajina on G-duuri, jossa veisu lähes kauttaaltaan pysyy. 62 Tahti- 53 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 08 2, 4 9 ja Tulkaa, ottakaa valo 2009, 08, t Tulkaa, ottakaa valo 2009, 08, t. 2 4, s. 09, t. 9, s. 0, t Tulkaa, ottakaa valo 2009, t. 3 7 Eilen minut kanssasi ristiinnaulittiin, nyt Sinä itse, Vapahtaja, saata minut valtakuntasi kunniaan! 57 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 08, t Tulkaa, ottakaa valo 2009, 08, t. 4, ks. sopraanon laulama melodia: Nyt on pääsiäinen! 59 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 08 2, 4 9 ja Koko kanonin ambitus on laaja: Basso F e2, tenori c a2, alto a c#2 ja sopraano d g2. 60 Säveltäjä ei ole merkinnyt tempoa, mutta sävellyksen pituus ja musiikillinen ilmaisu sekä sen paikka jumalanpalveluksessa huomioiden voidaan päätellä, että tempo on noin moderato. 6 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 09, t XV Ortodoksisten kirkkolaulupäivien juhlakonsertti 999, 8, t. 4 ja s. 9, t. 2 ovat rinnakkaissävellajissa eli e-mollissa. 22

27 lajiksi on merkitty 4/4, mutta säveltäjä on käyttänyt myös vaihtuvia tahtilajeja. 63 Sävellyksessä on käytetty myös runsaasti esitysmerkkejä, joiden toteuttaminen on edellytys onnistuneelle tulkinnalle: laulun juju piileekin juuri musiikin rohkeassa ilmaisussa, joka ilmentää tekstin draamallisia sävyjä. 64 Säveltäjän ilmaisuvoimaisen tekstuurin voidaan siis sanoa reagoineen tekstiin, mikä taas antaa kuorolle ärsykkeen rohkeaan dynamiikkamerkintöjen johdattelemaan fraseeraukseen. Tässä voidaan nähdä säveltäjän tausta teatterimusiikin parissa. Ambitukseltaan 65 ja ilmaisultaan laulu vaatii taitavan ja ilmaisuvoimaisen kuoron. Myös sävellyksen kokoonpanojen vaihdokset lisäävät haastavuutta, mutta myös ilmaisun rikkautta, joka pitää intensiivisessä otteessaan läpi laulun. Oi Kuningas ja Herra on pääsiäisen eksapostilario eli valovirrelmä, joka lauletaan aivan kanonin lopuksi. Veisun teksti rakentuu alussa pelastushistorian narraatiolle päättyäkseen ylistävään sävyyn 66. Bashmakovin laulun sävellaji on F-duuri. Sävellyksessä hidas neljäsosapulssi ja vaihtuva tahtilaji, jonka määrittää tekstin tarpeet. Ambitukseltaan sävellys on laajahko. 67 Etenkin tenori- ja sopraanoäänelle tekstuuri on vaikeaa myös paikoittaisen korkeutensa vuoksi. 68 Bashmakovin sävellys on hienovireinen taidonnäyte säveltäjän ammattitaidosta ja musikaalisuudesta. Sävellyksessä yhdistyvät tyylikäs, arvokas itsevarma ja monipuolinen dynamiikan käyttö. Dynamiikka on pidäteltyä aina fraasiin ja teit tyhjäksi kuoleman saakka, josta basson itsevarma aloitus 69 aloittaa voimakkaan musiikillisen kiihdytyksen kohti musiikin kohokohtaa, jonka oktaavikaksinnettu sekstisointu on kuin huokaava, täyttymyksensä saanut aamusarastus. 70 Musiikin pohdiskeleva ja kiireetön sävy heijastelee pääsiäisaamun kirkasta heräämistä. Ilmaisu tekee oikeutta pääsiäisen hymnitekstille: tekstin valon, ylösnousemuksen ja pelastuksen teemat täyttävät kuulijan kirkkaalla soin- 63 Sävellyksessä on yhteensä 40 tahtia, joista 26 on 4/4. 64 XV Ortodoksisten kirkkolaulupäivien juhlakonsertti 999: ks. esim. s. 7 t. 9, joissa naiset laulavat mirhaa tuovien naisten suulla: Oi ystävät! Tulkaa, voidelkaamme hyväntuoksuisilla voiteilla Musiikillisesti vastaava kohta on sivulla 8 tahdit 4 6: Kulkekaamme kiireesti niin kuin tietäjät. 65 Basso G h, tenori d g, altto h h ja sopraano d e2. 66 Oi Kuningas ja Herra. Sinä uinuttuasi kuoleman uneen kuolevaisena nousit ylös kolmantena päivänä, herätit Aadamin katoavaisuudesta ja teit tyhjäksi kuoleman. Oi katoamattomuuden pääsiäistä! Oi maailman pelastusta! 67 Basso: F b, tenori f f, altto c a ja soprano e f2. 68 XV Ortodoksisten kirkkolaulupäivien juhlakonsertti 999: sivu 9 tahti 2 ja sivu 20 tahti sopraanon aloitus ( Sinä uinuttuasi ) pianissimossa vaatii hyvän laulutekniikan. Sama koskee sivulla 20, tahdeissa 8, olevaa tenorin korkeaa melodiaa katoavaisuudesta ja teit tyhjäksi kuoleman. 69 XV Ortodoksisten kirkkolaulupäivien juhlakonsertti 999, 20: tahtien 9 ja 0 taitteeseen bassolle on kirjoitettu forteen tonaalisesti dominoiva c f -hyppy sanoille ja teit. 70 XV Ortodoksisten kirkkolaulupäivien juhlakonsertti 999, 2, t. : Oi katoamattomuuden pääsiäistä! 23

28 nillaan. Musiikin viimeinen fraasi, basson ja alton toonikaurkupisteen säestyksellä, on teologisesti syvä: ihmiskunnan lunastus on täyttynyt. 3.2 Bashmakovin sävellystyön ominaispiirteet ja suhde traditioon Tähän tutkimukseen rajatusta Leonid Bashmakovin sävellysaineistosta voidaan hahmottaa kaksi sävellystyötä määrittävää painopistettä, jotka parhaimmillaan kietoutuvat erottamattomasti toisiinsa ja nojaavat vahvasti ortodoksisen kirkkomusiikin traditioon. Näitä ovat tekstin kunnioittaminen ja ymmärrettäväksi tekeminen sekä musiikin ja tekstin suhteen rikastuttaminen ilmaisullisilla tehokeinoilla. Tekstiin liittyvät keinot voidaan jakaa sanojen tavupainon ja musiikin iskullisuuden väliseen yhteyteen, tahtilajien vaihtuvuuteen tai paikoin jopa tahtilajittomuuteen, sekä liturgisen tekstin perustalle rakentuviin pitkiin fraaseihin. Tekstin ja musiikin suhdetta rikastuttavana Bashmakovin sävellyksissä nousee esille etenkin harmonian käyttö. Lisäksi tekstin ja musiikin suhdetta tukevat ja rikastuttavat lineaariset ja melodiset bassolinjat. Muina musiikillisina ominaisuuksina voi pitää linjakkaita melodioita ja hillittyä dramatiikkaa. Bashmakovin mukaan kirkkomusiikin säveltäminen lähtee liikkeelle tekstistä. 7 Säveltäjä tähtää tekstin ymmärrettävyyteen monin eri keinoin: sanojen tavut ja sanapainot, tekstin lauseet ja lopulta koko veisun sisältö määrittää sävellystyötä. Tulkaa, ottakaa valo nuottijulkaisussa säveltäjä kirjoitti: Tavoitteenani on suhteuttaa sävelten kestot puhutun sanan tavujen kestoihin ja aksentoida korolliset tavut paitsi kestojen suhteuttamisella, myös sointuvaihdosten ja melodisten liikkeiden avulla. 72 Bashmakov pyrkii musiikissaan siis säveltämään suomen kielen ehdoilla: musiikillinen aines nöyrtyy sanan edessä [ ] 73. Sävellyksissä huomioidaan paitsi tekstin painollisten ja painottomien tavujen asettuminen musiikissa tahdin iskulliselle ja iskuttomille osille, myös lausekokonaisuuksien ymmärrettävyys: lauseen pituus määrittää usein musiikillisen fraasin laajuuden. Sekä lauseiden että sanojen pituus heijastuvat myös sävellysten tahtilajeihin, jotka mukautuvat tekstin tarpeisiin: tahtilajittomuudessa ilmentyy kaikki pyrkimykset ymmärrettävään kieleen pyrkimyksessä. Tekstin kunnioittamisen ja kielen ymmärret- 7 Bashmakov 205 a. 72 Bashmakov 2009, Lehto 2009, 0. 24

29 tävyyden lisäksi taustalla voi nähdä vaikutteen myös Suomessa ortodoksisessa kirkkomusiikkiperinteessä vakiintuneesta resitatiivisesta eli puhelaulullisesta tyylistä, jossa musiikki on nimensä mukaisesti puheenomaista ja lauserakenteita ilmentävää. Pohtiessaan tekstilähtöistä säveltämistapaa Bashmakov ehti uransa aikana kuitenkin pohtia, kuinka pitkälle siinä mennään 74. Tiedostaen tekstin asettamat haasteet sekä tekstin ja musiikin suhteen ainaisen epätasapainon, hän mietti, mikä on tekstin todellinen vaikutus sävelkulkuihin ja kaikkiin niihin elementteihin, joista musiikki koostuu. 75 Bashmakovin musiikissa esiintyy paikoin erittäin pitkiä ja pituutensa vuoksi myös vaikeita fraaseja. Pitkiä fraaseja eivät aiheuta niinkään musiikin tarpeet, vaan ne rakentuvat tukemaan tekstin ymmärrettävyyttä. Bashmakovilla on kuitenkin kyky toimia luovasti tekstin sanelemissa rajoissa. Tekstin korostaminen ei ole musiikillisesta tekstuurista irrallista teknistä suorittamista vaan parhaimmillaan musiikki ja teksti luovat toisistaan erottamattoman ja toisiaan tehostavan kokonaisuuden. Kirkkotekstien runollisesta ja dogmaattis-historiallis-kuvailevasta sisällöstä johtuen laulujen tekstit ovat sisällöltään hyvin monipuolisia. Sisällön laaduiltaan erilaiset tekstit näkyvät myös sävellysten tyyleissä ja kuvastavatkin jälleen tekstin ehdoilla säveltämistä. Pitkistä fraaseista johtuen sävellysten tahtilajit ovat monipuolisia. Joihinkin sävellyksiin Bashmakov ei ole merkinnyt tahtilajia ollenkaan. Tahtijakoja on merkitty suuntaa antavasti katkoviivoin. 76 Monet sävellykset käynnistyvät määrätyssä tahtilajissa, joka kuitenkin sävellyksen edetessä tekstin niin vaatiessa pitenee tai lyhenee. Esimerkiksi Mirhaa tuovat naiset -sävellyksen tahtilajiksi on merkitty 4/4, mutta tekstin niin vaatiessa säveltäjä on käyttänyt myös vaihtuvia tahtilajeja. 77 Vaihtuvat tahtilajit myös mahdollistavat sen, että sanojen musiikillinen kesto vastaa suhteellisesti niiden puhuttua kestoa. 78 Tahtijakojen mukautumisesta tekstiin voi nähdä esimerkkinä Joulutroparin, jonka veisuteksti on sävellysteknisesti haastava, sillä se koostuu vain kahdesta lauseesta: Sinun syntymästäsi, Kristus, meidän Jumalamme, koitti maailmalle tiedon valkeus, sillä siitä tähtien palvelijat tähden kautta oppivat 74 [Räntilä] 202, [Räntilä] 202, Ks. esim. Tropari apostoli Johannes Teologille; Autuas se mies nro XV Ortodoksisten kirkkolaulupäivien juhlakonsertti 999, 7, t. 5, 6, 9,, 2, 4; s. 8, t. 3, 7, 0, 2, 3 ja s. 9, t XV Ortodoksisten kirkkolaulupäivien juhlakonsertti 999, 7, t. 5 joka, t. 2 elämän ja t. 4 ruumista, s. 8, t. joka, t. 7 kumartakaamme, t. 0 kapaloihin, t. 2 kääritylle, t. 3 lahjaksi. 25

30 kumartamaan Sinua, vanhurskauden Aurinkoa, ja tuntemaan Sinut, koiton korkeudesta. Herra, kunnia olkoon Sinulle. Esimerkki. Joulutropari, t Tekstin ymmärrettäväksi tekemisen lisäksi tahtilajittomuus on myös musiikillisesti rikastuttava ja eteenpäin vievä keino, joka mahdollistaa energisen fraseerauksen. Parhaimmillaan tahtilajittomuus myös korostaa tekstin sisällössä olennaisia sanoja. Esimerkiksi Joulun eksapostilariossa teoksen musiikillinen ilmaisu mukautuu onnistuneesti tekstin sisältöön: tekstin teologisesti merkittäville sanoille asettuvat fraasien huippukohdat, ja ne puetaan valoisaan ja pehmeään sointiin, tekstissä mainittaessa pimeys jotka olimme pimeyden varjossa musiikki saa matalamman kudoksen ja lopun rallentando hidastuessaan tekee tilaa sanalle totuuden. Tropari Apostoli Johannes Teologille -sävellyksestä löytyy runsaasti edellä mainittuja tekstin ymmärrettävyyteen pyrkimisen keinoja: tekstin mukaan mitoitetut fraasien pituudet ja sanapainojen säätelemät sävelpituudet, tahtilajien epäsäännöllisyys sekä linjakkaasti etenevä ilmaisu. Esimerkiksi veisun ensimmäisessä fraasissa tekstin sanapainot sijoittuvat tahdin ensimmäiselle iskulle. Lisäksi linjakas bassoääni piirtää yhtenäisen fraasin johdattamalla nousevalla asteikkokulullaan tekstuurin musiikilliseen lakipisteeseensä ja korostaen samalla tekstin Jumalan -sanaa. Myös tahtilajit mukautuvat tekstin tarpeisiin varioiden puolinuottipulssin iskutusta. 79 Julkaisematon käsikirjoitus. 26

31 Esimerkki 2. Tropari Apostoli Johannes Teologille, t Musiikin tahtilajittomuuteen liittyvät myös pitkät ja linjakkaat melodialinjat, joihin kytkeytyy pitkiä harmonisia ajatuksia. Pitkät melodiat vaativat laulajiltaan paljon ja usein niiden idea jääkin huonon fraseerauksen ja tekniikan puutteen vuoksi hieman pimentoon. Pitkät fraasit, linjakkaat melodialinjat ja tahtilajittomuus eivät ole kuitenkaan pyrkimys itsessään vaan ne kytkeytyvät tekstiin: jos tekstin lauseet ovat pitkiä ja sisällöltään runsaita, antavat ne musiikille lähtökohdan ilmentää tekstiä ja tehdä siitä ymmärrettävän. Lauseiden lyhyiksi pilkkomisen ja sen myötä myös musiikin helpottamisen sijaan Bashmakov on ilmentänyt rikasta hymnografiaa myös musiikissaan: pitkät linjat ovat koko lauseen kestävä idea, jonka tarkoituksena on pitää tekstin pitkä ajatus katkeamattomana ja ymmärrettävänä. Säveltäjä pitkittää ilmaisua ja venyttää harmonisia funktioita yhden lauseen ajatuksen loppuun asti korostaen samalla tekstin olennaisuuksia musiikillisin keinoin. Näitä piirteitä on löydettävissä erityisesti joulun sävellyksistä. Esimerkkinä tässä on Joulun eksapostilario, jonka ensimmäinen fraasi on pitkä ja konstikas: tahtilajittomuus 8, suuret intervallihypyt ja tonaalinen purkaumattomuus vaativat toteutuakseen musiikin notkeaa ja lineaarista fraseerausta. Fraasi rakentuu kolmesta noususta ja laskusta, jotka rytmittävät ilmeikästä tekstuuria. Sanapainot asettuvat musiikin iskuille, vaikka fraasin iskutuksessa on muutoin tulkinnallista varaa. Kyseinen veisuteksti on rakenteeltaan erittäin haastava, sillä se koostuu yhdestä erittäin pitkästä lauseesta 82, jonka päälause on esimerkissä 3. Fraasin päättyminen sävellajin viidennelle asteelle jättääkin tonaalisesti keskeneräisen sävyn. 80 Julkaisematon käsikirjoitus. 8 Alkuperäisessä nuottikäsikirjoituksessa sävellyksen tahtiviivat on merkitty katkoviivoilla. 82 Luoksemme on tullut korkeudesta Vapahtajamme, hän valkeuden totinen koitto ja me, jotka olimme pimeyden varjossa löysimme totuuden sillä Kristus on syntynyt Neitseestä. 27

32 Esimerkki 3. Joulun eksapostilario, t Kuten oheisessa esimerkissä, sävellyksissä esiintyy usein melodisia linjoja risteilemässä eri äänissä, mikä tuo stemmoihin vaihtelevuutta. Nämä joulun aamupalvelukseen teksteihin sävelletyt veisut olivat viimeisimpiä sävellyksiä Bashmakovin tuotannossa. Niissä voi aistia säveltäjän kokemuksen tuomaa syvyyttä: musiikki ei ole niin yksiselitteistä, vaan ilmaisussa on yhä enemmän tasoja, jotka eivät aivan ensi silmäyksellä aukea. Erityisesti niissä Bashmakovin sävellyksissä, joissa tekstiä on runsaasti, esiintyy bassoäänen lineaarista ja jopa melodista etenemistä. Melodinen ja liikkuva basso kytkeytyy paitsi rikkaaseen harmoniankäyttöön, myös jälleen kerran tekstin etenevyyteen. Koska bassosävelen päälle rakentuu koko musiikillinen ilmaisu, on melodinen ja liikkuva bassostemma kokonaisuutta rikastuttava elementti. Toisaalta se tuo myös haasteita fraseeraukseen ja sitä kautta musiikin tempolliseen etenemiseen, harmonian virittämiseen ja musiikin tekstuurin hahmottamiseen, joka tapahtuu samaan aikaan sekä lineaarisesti että vertikaalisesti. Lisäksi basson linjakkuus luo musiikille selkeän päämäärän. Melodiset bassokulut ovat yksi ilmentymä tekstin ja musiikin yhteistyöstä: tekstin pitkiin lauseisiin kytkeytyy harmonista jännitettä ylläpitävä basso. Tämä ominaisuus ei esiinny kaikissa analysoitavissa sävellyksissä, mutta liikkuvaa bassolinjaa käytetään ilmaisua rikastavana tehokeinona myös niissä sävellyksissä, joissa bassoääni on enemmänkin säestävä, harmonian pohja ja perusta. Tästä erinomaisen esimerkin tarjoaa ote Joulukanonin 4. irmossista. 83 Julkaisematon käsikirjoitus. 28

33 Esimerkki 4. Joulukanoni, 4. irmossi, t Bashmakovin musiikissa koettu valoisuus perustuu melodioiden ja harmonian ammattitaitoiseen käsittelyyn ja ennen kaikkea niiden symbioosiin. Musiikki on tonaalista ja koostuu pitkälti vallitsevan sävellajin omista soinnuista, mikä luo ilmaisuun valoa ja pehmeyttä ja sijoittaa sen myös tyyliltään Suomessa vakiintuneeseen ortodoksisen kirkkomusiikin traditioon. Harmoniankäytön valoisuuden voidaan sanoa olevan yksi Bashmakovin musiikin ominaisin piirre, joka vetoaa myös kanttoreihin. 85 Esimerkiksi tonaalisesta tekstuurista on Bashmakovin lauletuimmaksi sävellykseksi osoittautunut Ehtoollislauselma, joka ilmentää bashmakovmaista pehmeää ja valoisaa harmoniaa. Sävellyksessä yhdistyy sen käyttötarkoitukseen sopivuus, tonaalinen harmonia ja soljuva melodia. Esimerkki 5. Ehtoollislauselma, s. 62, t Bashmakovin musiikin harmonista rikkautta 87 elävöittävät välidominantit, hetkelliset siirtymät rinnakkaissävellajiin tai huippusävellajiin sekä diatoniset modulaatiot. Toisinaan säveltäjä käyttää myös doorista asteikkoa. Tonaaliseen harmoniaan yhdis- 84 Julkaisematon käsikirjoitus. 85 Kanttorit XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 995, Moody 2008, viii. 29

34 tyy tyylikäs draamallisuus, joka kumpuaa luonnollisesti tekstistä kuitenkaan nousematta hillittyä ilmaisua rikkovaksi. Bashmakovin musiikkia ei voi määrittää vain harmonisesti tai melodisesti rikkaaksi vaan onnistuneimmillaan se on molempia samaan aikaan. Kudos on soljuvaa ja melodia ja harmonia ovat keskenään symbioosissa. Erityisesti liikkuvat bassolinjat ovat onnistunut osoitus melodisesta liikkeestä, joka on yhteydessä luovaan harmoniaan. Tähän liittyy myös ajatus tekstiin mukaan säveltämisestä: musiikilliset nousut ja laskut kuvastavat tekstin sisältöä. Bashmakovin musiikillinen ilmaisun keskiössä eivät ole yltiödramaattiset harmoniset keinot tai sentimentaaliset sävyt vaan pikemminkin pidättyväinen sisäinen draaman taju, joka ilmentää liturgisen tekstin sisältöä. Tämä tulee ilmi esimerkiksi oheisessa esimerkissä, jossa harmonian käänne pitkään vallinneesta G-duurista e-molliin yhdistettynä pianissimooon, hidastukseen ja Bashmakovin harvoin käyttämään koko kuoron unisonoon ilmentää tekstin kerronnallista draamaa näinä hienovireisin keinoin. Musiikillinen ilmaisu luo uskottavan ja inhimillisen sävyn. Esimerkki 6. Mirhaa tuovat naiset, s. 8, t. 4 ja s. 9, t Bashmakov on dynamiikan ja muiden musiikillisten tehokeinojen käyttäjänä harkitseva. Harkinnalla on tavoitteensa: musiikillisilla efekteillä korostetut tekstin tärkeät kohdat erottuvat paremmin, kun niitä edeltänyt tekstuuri on ollut seesteistä. Tekstin merkittävät sisällölliset kohdat nousevat esiin rytmisten, harmonisten ja dynaamisten tehokeinojen avulla. Musiikillisten tehosteiden käyttöä ohjaa teksti: Bashmakov on kertonut käyttäneensä niitä vain kohdissa, joissa teksti viittaa tämän keinon tarpeeseen. 89 Toisaalta dynamiikan voidaan ajatella olevan jo musiikkiin itseensä kirjoitettua, koska musiikki on vokaalista. Sävellyksiin on kirjoitettu esitysmerkkejä, mut- 88 XV Ortodoksisten kirkkolaulupäivien juhlakonsertti 999, [Räntilä] 202, 6. 30

35 ta Bashmakovin mukaan niiden kirjaimellinen noudattaminen [ ] on paikallaan, jos se on todella niin hyvin ajateltu, että sen säveltäjä, kuulija ja kuka tahansa sanoo, että nyt tää on ainoa oikea nyanssiversio. 90 Hän mukaansa nyanssit ovat tulkintakysymys ja hän kannustaa kuoroja käyttämään nyansseja tilanteen mukaisesti. 9 Koska kyseessä on kirkkomusiikki nimenomaan liturgisessa kontekstissa, dynamiikan käyttö ei ole päätarkoitus, vaan ihanteellisena fraseerauksena toimii kaunis ja rukouksellinen laulu. Kirkkolaulun on oltava kaunista, harrasta, sointuvaa ja ylentävää. 92 Bashmakovin harmonian valoisa, raikas ja pehmeä tonaalinen yksinkertaisuus ja musiikillisten ideoiden tasapaino luovat yhdessä hillityn ilmaisun, joka parhaimmillaan toteuttaa mainittuja kirkkolaulun ihanteita. Sävellyksessään valon hymnin, Ehtooveisun, tekstiin säveltäjä on onnistunut tuomaan tekstin kerronnallisen sävyn myös musiikkiin: ilmaisu on pehmeää ja valoisaa, tunnelma rauhallinen ja tekstisisällön kulminaatio, ihana valkeus, välittyy harmoniassa. Myös dynamiikankäyttö tukee tätä tekstin kulminaatiokohtaa: dynamiikka hiljenee asteittain päätepisteenään pianissimoon päättyvä ihana. Esimerkki 7. Ehtooveisu, t Kuten edellä on useassa yhteydessä tullut esille, liturgista tekstiä voi pitää Bashmakovin sävellystyötä merkittävimmin ohjanneena tekijänä. Teksti-keskeisyydessään Bashmakov nojaa ortodoksista kirkkomusiikkia perinteisesti määrittäneeseen ajatukseen, jonka mukaan musiikin tehtävänä on pukea tekstin helpommin omaksuttavaan muotoon. 94 Tekstin sisällön korostamisen ohessa Bashmakovin sävellyksissä on 90 Bashmakov 205 b. 9 Bashmakov 205b. 92 Bashmakov XVII Ortodoksiset kirkkolaulupäivät 2008, Kirkkoisä Basileios Suuren (300-l.) usein siteeratun ajatuksen mukaan musiikki on kuin hunajaa, jolla tekstin välittämä lääke on helpompi ottaa vastaan: Niinhän viisaat lääkäritkin tekevät, kun he 3

36 aistittavissa traditiosta kumpuava suhtautuminen emotionaalisuuteen tekstin musiikillisessa toteutuksessa. Bashmakovilla vaikuttaa olleen oma, vahva käsitys siitä, mitä rukouksellisuus kirkkomusiikin ihanteena merkitsi. Vaikka hän sävelsikin monella tavoin venäläiseen, romanttissävyiseen kirkkomusiikkiperinteeseen nojaten, hän erkani siinä esiintyvistä sentimentaali-suuden elementeistä ja tuntui tiedostavan vanhoille ortodoksisille sävelmäperinteille ominaisen askeettisuuden ja eräänlaisen apaattisuuden ihanteen, jonka mukaan kirkkomusiikissa pyrkimyksenä ei ole vaikuttaa tunteisiin. 95 Bashmakovin mukaan kirkkomusiikin ei pidä hätkähdyttää, mutta pitää tyydyttää. 96 Hänen mukaansa kirkollisessa säveltaiteessa rukouksellisuutta tavoiteltaessa on käytetty paljon keinoja, jotka vievät musiikkia sydäntä särkevään suuntaan. 97 Sen sijaan hän itse kertoi pyrkivänsä jopa päinvastaiseen. 98 Tästä hyvänä esimerkkinä toimii sävellys Synninkatumuksen ovet, joka pidättyväisessä ilmaisussaan antaa kuulijalle/rukoilijalle tilaa pysähtyä oivaltamaan tekstin sanoma. Bashmakovin mukaan kirkkomusiikissa tuleekin olla kyse tekstin puhuttelevuudesta: Jos siellä joku kyynelehtii, niin se pitää olla teksti. 99 Sentimentaalisuuden kaihtaminen tulee esiin monissa hänen näkemyksissään, esimerkiksi miten kukin sydän saa särkyä muista syistä kuin siitä että minä olen kirjoittanut nuotit tällaisiin asentoihin. 200 Konventionaalisen duuri molli / ilo suru assosiaation sijaan hän ymmärsi muun muassa bysanttilaiselle musiikkiperinteelle ominaisen ajatuksen siitä, ettei rukouksellisuus [ ] tarkoita mollia ja synkkyyttä, vaan se voi olla juuri päinvastoin. 20 Liturgiajulkaisussaan hän omien sanojensa mukaan pyrki välttämään mollinyyhkyjä. 202 Liiallisen ekspressiivisyyden karttaminen tulee esiin myös siinä, miten maltillisesti Bashmakov käytti musiikillisia ideoita: sen sijaan, että yhteen sävellykseen olisi ahdettu lukuisia yksityiskohtia, Bashmakovin teoksia yhdistää summa maltillisia ideoita, joista syntyy parhaimmillaan tasapainoinen ja tyylikäs kokonaisuus. Tällaisina voi ominaisuuksiltaan mainita muun muassa hänen sävellyksensä Ehtooveisu, Oi Kuningas ja Herra, Ehtoollislauselma sekä piispallisen palveluksen vastaanottoveisut. voitelevat useinkin maljan hunajalla antaessaan karvaampia lääkkeitä juotaviksi huonosti ravituille. Isien kuoro 200, Askeettisuuden ihanteesta ks. esim. Conomos 2003, Grindenko Bashmakov 205a. 97 Bashmakov Bashmakov Bashmakov 205 a. 200 Bashmakov Bashmakov Bashmakov

37 Suhteessaan ortodoksisen kirkkomusiikin sävellystraditioon Bashmakov tiedosti olevansa jatkumo pitkässä säveltäjien ketjussa. Hän kertoi ihailevansa ja hyväksyvänsä hyvin monien aikakausien tuotokset ja pyrkimykset 203 ja kuunnelleensa kaikkia hyviä nimiä ja tutustuneensa eri tyylisuuntia edustaneisiin entisaikojen säveltäjiin, joilta jokaiselta on jotain muistiin jäänyt. 204 Bashmakov totesi, että hänen esikuvanaan on koko sävelletyn ortodoksisen kirkkomusiikin perinne, ja jatkoi sen olevan sitä kokonaisuudessaan [ ], sellaisena suurena virtana, josta minä sitten valikoin tietoisesti sellaisia piirteitä, jotka sopivat tälle ajalle, minulle itselleni ja jopa [sävellyksen] tilaajalle. 205 Hänen mukaansa traditiosta poikkeaminen ei vie tätä asiaa [säveltämistä] mihinkään silloin ruvetaan säveltämään musiikkia muihin tarkoituksiin. 206 Kirkkomusiikin säveltäminen ei hänen mukaansa lähde yrityksestä erottautua muista tai keksiä jotakin, mitä kukaan muu ei ole vielä keksinyt. 207 Säveltäjän nöyrä suhde tuotantoonsa ja tietoisuus sidoksistaan aiempaan traditioon kuvastuu realistisesta tunnustuksesta, jonka mukaan se ei ole niin uutta eikä se ole edes minun ainakaan kokonaan keksimää. 208 Sekä sävellyksissään että sanoin ilmaistuissa näkemyksissään Bashmakov todistaa olevansa, hänen määritelmäänsä mukaillen, tradition myötävirrassa. Säveltäjää ohjasivat periaatteet, joiden juuret ulottuivat syvälle ortodoksisen kirkkomusiikin traditioon ja jotka samalla synnyttivät uutta ja kiinnostavaa ohjelmistoa. 203 Bashmakov Bashmakov 205 a. 205 Bashmakov Bashmakov Bashmakov 205 b. 208 Bashmakov 205 a. 33

38 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli osoittaa Leonid Bashmakovin kirkkomusiikista säveltäjälle ominaisia musiikillisia sävellyskeinoja ja sävellystyön piirteitä sekä hahmottaa hänen suhdettaan ortodoksisen kirkkomusiikin traditioon ja sitä myötä säveltämiseen tradition sisällä. Analyysissa tarkasteltiin muun muassa kielen sanapainojen noudattamista musiikin ja tekstin synteesissä, tahtilajittomuutta, pitkiä fraaseja, melodisia bassolinjoja, valoisaksi koettua harmonista ilmaisua, hillittyä dramaattisuutta sävellyksille tyypillisinä ominaisuuksina. Bashmakovin sävellystyön perustaksi osoittautui liturgisen tekstin korostaminen musiikin keinoin monella eri tasolla: tavujen, sanojen, lauseiden ja tekstikokonaisuuksien käsittelyssä. Analyysi osoitti, kuinka sanojen tavut asettuvat suomen kielelle ominaisesti tahtien iskullisille osille, lauseiden sisällöllisesti merkittäviä sanoja korostetaan myös musiikillisin tehostein, ja lisäksi sävellyksen tahtilaji mukautuu usein tekstin tarpeiden mukaan. Sävellyksen rakenne ja musiikin dynamiikka heijastavat olennaisesti kunkin veisutekstin sisältöä. Analyysissa tarkastelluista ominaisuuksista hahmottuu kaksi laajempaa kokonaisuutta: tekstin kunnioittaminen ja ymmärrettäväksi tekeminen sekä musiikin ja tekstin suhdetta rikastuttavat ilmaisulliset tehokeinot. Näistä ensimmäiseen tiivistyy Bashmakovin laajempi merkitys säveltäjänä Suomen ortodoksisessa kirkossa, jonka musiikkirepertuaarista merkittävä osa perustuu kirkkoslaavin kielestä käännettyyn musiikkiin: hän on säveltänyt suoraan suomen kielelle ja lisäksi tiedostaen syvällisesti kielen ja tekstin asettamat ehdot ja vaatimukset. Bashmakovin sävellystyössä korostuu teosten funktionaalisuus: säveltäjä oli erittäin tietoinen kirkkomusiikin käyttötarkoituksesta. Sävellysten tyyli, ilmaisu, kesto ja vaikeusaste kumpuavat kunkin veisun liturgisesta käyttötarkoituksesta. Sävellykset heijastavat usein palveluksen ja kirkkovuoden ilmapiiriä, niiden kesto on suhteutettu liturgiseen toimintaan ja vaikeusasteeltaan ne sopivat taitavan kirkkokuoron laulettavaksi. Myös sävellysten ilmaisussa voi tulkita ymmärryksen jumalanpalveluksesta rukouksena ja ylistyksenä: ne tuntuvat tähtäävän sielun ja mielen ylentämiseen. Bashmakovin mukaan kirkkomusiikin säveltämisen tarkoituksen tulisi olla yhdenmukainen kirkkolaulun perimmäisen hengellisen tehtävän kanssa Ollaan ylentämässä itseään. Bashmakov 205 a. 34

39 Harmonialtaan hänen sävellyksensä soveltuvat pitkälti Suomessa vakiintuneelle ortodoksiselle kirkkolauluperinteelle ominaisen neliäänisen jumalanpalvelusmusiikin kontekstiin. Vaikka jumalanpalveluksissa käytetään nykyään monenlaisia eri sävelmistöjä ja sävellyksiä, niiden musiikillisen ilmaisun perustana on edelleen Pietarin hovikapellan 800-luvulla julkaistu ja suomen kieleen sovitettu sävelmistö, jonka harmoninen ilmaisu määrittää yleistä suomalaista käsitystä liturgisesta musiikista. Bashmakovin sävellyksissä harmonian käyttö on tonaalista ja koostuu valitun sävellajin omista soinnuista luoden valoisan, pehmeän ja raikkaan ilmaisun. Sävellykset ovat tyylillisesti tasapainoisia eikä niitä ei ole kuormitettu liiallisilla ideoilla eikä sentimentaalisella sointumaailmalla. Bashmakovin sävellystyötä vaikuttavat siis ohjaavan tekstin kunnioitus, musiikin funktio sekä säveltäminen kirkkomusiikin Suomessa vakiintuneen perinteen jatkumossa. Sävellykset eivät riko sitä, mikä koetaan kirkkomusiikissa sopivaksi, eikä niiden päämääränä ole keksiä jotakin ennen kuulumatonta, outoa tai erikoista. Tutkimustulokset voi katsoa valideiksi siinä mielessä, että analyysin esiin nostamat piirteet yhtenevät säveltäjän itsensä esille tuomien näkökulmien kanssa. Hän on kertonut sävellystyönsä lähtökohtana olleen periaatteen tekstin kunnioittamisesta ja tradition jatkumossa säveltämisestä sekä pitäen mielessä kirkkomusiikin käyttötarkoituksen. Tämä tutkielma on ensimmäinen Leonid Bashmakovin kirkkomusiikkisävellyksiin keskittynyt opinnäyte. Sen laajuus tutkielman taiteellisen produktion parina on ymmärrettävästi rajallinen ja se luo katsauksen Bashmakovin sävellystuotantoon vain suppean otannan perusteella. Käsittely laajenisi, jos se perustuisi runsaampaan aineistoon. Sitä olisi kiinnostavaa tarkastella suhteessa suomeksi sävellettyyn muuhun ortodoksiseen kirkkomusiikkiin tai Bashmakovin maalliseen sävellystuotantoon. Bashmakovin kirkkomusiikilliseen tuotantoon sisältyy myös pelkästään konserttitarkoitukseen sävellettyjä teoksia, joita olisi mahdollista tutkia vaikkapa vertaillen konserttikäyttöön ja liturgiseen käyttöön tarkoitettujen sävellysten ominaisuuksia. Tämän tuotteliaan, monipuolisen ja ilmaisuvoimaisen säveltäjän tuotanto avaa monia mahdollisia näkökulmia suomalaisen ortodoksisen kirkkomusiikin kehitykseen luvuilla. 35

40 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Painamattomat lähteet Haastattelut ja kyselyt Bashmakov, Leonid (s.a. 204) Säveltäjän oma käsikirjoituskokoelma. Valokopiot tekijän hallussa Haastattelu Tampereen ortodoksisen kirkon kryptassa. Haastattelijana Wilhelmiina Virolainen. Äänitallenne Wilhelmiina Virolaisen hallussa. 205 a Haastattelu säveltäjän kotona Tampereella. Haastattelijana Larissa Qvintus. Äänitallenne ja litterointi tekijän hallussa. 205 b Haastattelu säveltäjän kotona Tampereella. Haastattelijana Larissa Qvintus. Äänitallenne ja litterointi tekijän hallussa. Kanttorit 206 Kysely Suomen ortodoksisen kirkon kanttoreille lokakuussa 206. Haastattelijana Larissa Qvintus-Petsalo. E-lomakkeen vastaukset tekijän hallussa. Opinnäytteet Qvintus, Larissa 205 TRADITION VIIMEISIN KERROSTUMA. Leonid Bashmakovin (927 ) näkemyksiä ortodoksisen kirkkomusiikin säveltämisestä. Kirkkomusiikin kandidaatintutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Teologian osasto. Painetut lähteet Nuottijulkaisut Kirkkolauluja 7: Vigilian veisuja 2009 Toim. Juhani Matsi. Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto. Helsinki: Paintek Oy. Kohottakaa riemuhuuto 972 Venäläisten säveltäjien hartaita lauluja. Helsinki: Fazer. 36

41 Panihida. Muistopalvelus edesmenneille Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto. Helsinki: Paintek Oy. Pyhä ja Suuri Pääsiäinen 200 Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto. Helsinki: Aksidenssi. Tulkaa, ottakaa valo 2009 Toim. Jarmo Lehto. Tampereen ortodoksinen seurakunta. Vammalan kirjapaino. XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 994 Toim. Risto Matsi. Kauhava: Kauhavan Sanomalehti Oy. XV Ortodoksiset kirkkolaulupäivät Helsingissä Juhlakonsertti. 999 Kuopio: Kuopion Liikekirjapaino Oy. XVII Ortodoksiset kirkkolaulupäivät Joensuussa Juhlakonsertti Toim. Jarmo Lehto. Kirjapaino Hyvätuuli Oy. Äänitteet Cappella Romana 204 Arctic Light. Finnish Orthodox Music. Joht. Ivan Moody. Joensuun yliopiston ortodoksinen kuoro 997 Riemuitkoon sielusi Herrassa. Joht. Risto Matsi Oi Kuningas ja Herra. Joht. Petri Nykänen. Johannes Teologin Laulajat 204 Täyttyköön kaikki ilolla. Joht. Petri Nykänen. Kuopion Pyhän Nikolaoksen Katedraalikuoro 998 Vigilia. Joht. Pasi Torhamo Liturgia. Joht. Pasi Torhamo. Kristoforos-kuoro 2007 Sinua, Jumala, kiitämme. Joht. Irina Tchervinskij-Matsi. Ortodoksinen Kamarikuoro 2007 Kiittäkää Herran nimeä. Joht. Juhana Matsi. Suomen ortodoksinen kanttorikuoro 202 Kiittäkää taivaissa Herraa. Joht. Rita Varonen. Tampereen ortodoksisen kirkon kuoro 995 Oi Jumalansynnyttäjä: lauluja Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen juhlasta. Joht. Timo Ruottinen. 37

42 Uspenskin katedraalikuoro 2005 Uspenskin Katedraalikuoro. Joht. Jarmo Lehto. 202 Iankaikkisesta iankaikkiseen. Joht. Jarmo Lehto. Kirjallisuus Bashmakov, Leonid 2009 Esipuhe. Tulkaa, ottakaa valo. Toim. Jarmo Lehto. Tampere: Tampereen ortodoksinen seurakunta Grindenko, Anatoly 2007 The Perspectives of Reviving Znamenny Singing in Russia. The Traditions of Orthodox Music. Proceedings of the First International Conference on Orthodox Church Music. University of Joensuu, Finland, 3 9 June Ed. Ivan Moody & Maria Takala- Roszczenko. Jyväskylä: Gummerus Heiniö, Mikko 994 Leonid Bashmakov. Suomalaisia säveltäjiä. Toim. Mikko Heiniö, Pekka Jalkanen, Seija Lappalainen, Erkki Salmenhaara. Helsinki: Otava Hernberg, Eira 995 Kirkkosävellyksissä teksti on pääasia. Säveltäjä Leonid Bashmakovin haastattelu. Aamun Koitto Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, Helena 2008 Tutkimushaastattelu: teemahaastattelu teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus. Isien kuoro 200 Alkuvuosisatojen opetusta kirkkolaulusta. Suom. Johannes Seppälä. Toim. Tarja Jormalainen, Seija Lappalainen, Hilkka Seppälä. Joensuu: Suomen bysanttilaisen musiikin seura. Корзун, В. П. 205 Творчество Сергея Сергеевича и Александра Александровича Лаппо-Данилевских в социокультурной контексте эпохи. Вестник Омского университета Kuka kukin on 978 Raitio, Janne. Kuka kukin on. Helsinki: Otava

43 Lehto, Jarmo 2005 [ei otsikkoa]. Uspenskin Katedraalikuoro. Uspenskin Katedraalikuoro. Joht. Jarmo Lehto Esipuhe. Tulkaa, ottakaa valo. Toim. Jarmo Lehto. Tampere: Tampereen ortodoksinen seurakunta. [9 0.] 202 Leonid Bashmakov. Uspenskin Katedraalikuoro. Iankaikkisesta iankaikkiseen. Joht. Jarmo Lehto. viii. Makkonen, Tiina 206 Sanoille säveliä. Ortodoksiviesti Matsi, Juhani 2007 Leonid Bashmakov: Kirkkolaulun on oltava kaunista, harrasta, sointuvaa ja ylevää. Aamun Koitto Matsi, Risto 997 [ei otsikkoa]. Joensuun yliopiston ortodoksinen kuoro. Riemuitkoon sielusi Herrassa. Joht. Risto Matsi Säveltäjät. Joensuun yliopiston ortodoksinen kuoro. Riemuitkoon sielusi Herrassa. Joht. Risto Matsi. 5. Moody, Ivan 2008 Oi Kuningas ja Herra. Aikamme ortodoksista kuoromusiikkia. Joensuun yliopiston ortodoksinen kuoro. Oi Kuningas ja Herra. Joht. Petri Nykänen. viii. 204 Modernism and Orthodox Spirituality in Contemporary Music. Ed. Sara Peno & Maria Takala-Roszczenko. Publications of the International Society for Orthodox Church Music No. 5. Ecoprint. Nykänen, Petri 204 Leonid Bashmakov Kristuksen syntymän aamupalvelus. Johannes Teologin Laulajat. Täyttyköön kaikki ilolla. Joht. Petri Nykänen. vi-vii. Ruottinen, Timo 2009 Finnish Orthodox Church Music: Three Generations of Contemporary Composers Our Musical Iconography. Composing and Chanting in the Orthodox Church. Proceedings of the Second International Conference on Orthodox Church Music, University of Joensuu, Finland, 4 0 June Ed. Ivan Moody & Maria Takala- Roszczenko. Jyväskylä: Kopijyvä

44 [Räntilä], Hariton 202 Tutuista tilkuista uusi vaate, Kirkkomusiikki tunnistaa kirkon perinteen. Analogi Salmenhaara, Erkki 994 Aarre Merikanto. Suomalaisia säveltäjiä. Toim. Mikko Heiniö, Pekka Jalkanen, Seija Lappalainen, Erkki Salmenhaara. Helsinki: Otava Selim Palmgren. Suomalaisia säveltäjiä. Toim. Mikko Heiniö, Pekka Jalkanen, Seija Lappalainen, Erkki Salmenhaara. Helsinki: Otava s.n Leonid Bashmakov. Ortodoksinen kamarikuoro. Kiittäkää Herran nimeä. Joht. Juhani Matsi. iv. Virolainen, Wilhelmiina 2005 Some Composers of Finnish Orthodox Music. The Traditions of Orthodox Music. Proceedings of the First International Conference on Orthodox Church Music. University of Joensuu, Finland, 3 9 June Ed. Ivan Moody & Maria Takala-Roszczenko. Jyväskylä: Gummerus Introducing Leonid Bashmakov: a Finnish Composer. Composing and Chanting in the Orthodox Church. Proceedings of the Second International Conference on Orthodox Church Music, University of Joensuu, Finland, 4 0 June Ed. Ivan Moody & Maria Takala- Roszczenko. Jyväskylä: Kopijyvä Verkkojulkaisut Conomos, Dimitri 2003 Early Christian and Byzantine music: history and performance. [ early-christian-and-byzantine-music-history-and-performance, viitattu ] Dahlström, Fabian 2009 Jalas, Jussi. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 40

45 [ viitattu ] Ohjeita piispallisiin palveluksiin 204 Koonnut Maria Takala-Roszczenko. [ wp-content/uploads/206/03/piispalliset_ohjeet.pdf, katsottu ] 4

46 LIITE Johannes Teologin Laulajat Auringon noususta Riemuitkoon sielusi Herrassa Tropari Apostoli Johannes Teologille Tieteellis-taiteellisen pro gradu tutkielman päätöskonsertti Ihana Valkeus Autuas se mies Ehtooveisu Kerubiveisu Ehtoollislauselma & Ottakaa vastaan Kristuksen ruumis Leonid Bashmakovin kirkkomusiikkituotannon elävät helmet kello 4 Apostoli Johannes Teologin kirkko, Joensuu Kuoronjohtaja: Larissa Qvintus-Petsalo Joulun tropari Sinun syntymästäsi Kristus Joulukanoni veisut, 3 & 4 Joulu eksapostilario Luoksemme on tullut korkeudesta Vapahtajamme Synninkatumuksen ovet Tulkaa, ylistäkäämme Josefia Pääsiäiskanoni veisut & 3 Pääsiäisen iikossi Mirhaa tuovat naiset Pääsiäisen eksapostilario Oi Kuningas ja Herra

47 Leonid Bashmakov (s Terijoki, k Tampere) oli yksi 900-luvun lopun ja 2000-luvun alun merkittävimmistä suomenkielisen ortodoksisen kirkkomusiikin säveltäjistä. Jo lapsena säveltäjä aloitti musiikkiharrastuksensa muusikko Sergei Lappo- Danilevskin johdolla. Vuodesta 947 eteenpäin hän täydensi opintojaan Sibelius-Akatemiassa, jossa hän opiskeli pianonsoittoa Janne Raition johdolla ja soinnutusta Selim Palmgrenin johdolla. Kapellimestariluokan opettajana toimi Jussi Jallas. Sävellysopinnot Bashmakov aloitti vuonna 95 tuolloin sävellyksen professorina toimineen Aarre Merikannon johdolla. Leonid Bashmakov toimi Tampereen Konservatorion rehtorina aina eläkeikäänsä asti. Lisäksi hänet tunnetaan maallisen musiikin saralla lähinnä instrumentaalimusiikistaan sekä teatterikapellimestarin työstään. Bashmakov ehti vaikuttaa Suomessa ortodoksisen kirkkomusiikin säveltäjänä yli 60 vuotta. Hänen veisunsa elävät jumalanpalveluksissa ja kuorojen konserteissa. Hänen kirkkomusiikkinsa on vakiinnuttanut paikkansa Suomen ortodoksisen kirkon laulukäytännössä sekä vahvistanut paikallista kirkkolauluperinnettä ammattitaitoisella, traditiota kunnioittavalla ja ymmärtävällä otteella. Bashmakov onkin kertonut, että kirkkomusiikkia säveltäessään hänen esikuvanaan on ortodoksisen kirkkomusiikin perinne sellaisena suurena virtana, josta säveltäjä valikoi sopivimmat piirteet. Hänellä on taito luoda sanan ja sävelen tasapainoinen sopusointuisuus: harmonian yksinkertaisuus ja raikkaus yhdistettynä tekstin sanapainon systemaattiseen kunnioittamiseen luo parhaimmillaan bashmakovmaisen valoisan ja soivan kokonaisuuden. Leonid Bashmakovin ortodoksinen kirkkomusiikki on ennen muuta käyttötarkoitukselleen uskollista. Pyhään tekstiin sävelletty ja jumalanpalveluksiin tarkoitettu musiikki kunnioittaa aina ensisijaisesti tekstiä. Juuri alkuperäisesti suomen kielelle sävelletty musiikki voi parhaiten tuoda rukoukset kuulijalle ymmärrettäväksi niin ajatuksella kuin sydämellä. Tässä säveltäjä Leonid Bashmakov on onnistunut erinomaisesti. Tämä konsertti on niin ikään myös nöyrä kunnian ja kiitoksen osoitus edesmenneelle säveltäjälle, joka jätti Suomen ortodoksiselle kirkolle suuren perinnön. Konserttiin valikoituneet sävellykset ovat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta Bashmakovin tuotannon tunnetuimpia ja eniten laulettuja. Suomen Ortodoksisen kirkon kanttoreille tekemäni kyselyn pohjalta sekä oman tutkimuskokemukseni myötä olen valinnut konserttiin Bashmakovin teoksia, jotka ovat jo löytäneet paikkansa sekä kirkkomme jumalanpalveluselämässä että kirkkokuorojen konserttiohjelmistoissa. Konsertissa kuultavia sävellyksiä voi siis perustellusti pitää Bashmakovin tuotannon elävinä helminä. Konsertin alussa kuullaan kaksi piispallisen jumalanpalveluksen vastaanottoveisua. Auringon noususta sekä Riemuitkoon sielusi Herrassa ovat kenties Bashmakovin lauletuimpia veisuja. Auringon noususta veisu on fanfaarimaisella tunnelmallaan, korkeuksiin avautuvalla soinnillaan ja yksinkertaisella harmoniallaan arvokas ja juhlava aloitus piispalliselle jumalanpalvelukselle. Riemuitkoon sielusi Herrassa on pitkä veisu, jonka aikana piispa puetaan jumalanpalvelusvaatteisiin juhlallisesti keskellä kirkkoa. Veisussa samaa tekstiä toistetaan useaan kertaan. Bashmakov on ratkaissut toiston rakentamalla sävellyksen vuorottelevilla nais- ja mieskuoro-osuuksilla. Sävellyksen hiljaiset osat mahdollistavat kirkkokansan keskittymisen piispan pukemiseen sekä ääneen luettujen rukousten kuulumiseen. Säveltäjä on kirjoittanut tavalleen poikkeavasti tähän veisuun runsaasti esitysmerkkejä. Pitkin laulua, hiljaisten piano-osuuksien välistä musiikki pulppuaa raikkain ja ylevin crescendoin juuri tekstissäkin mainittua riemua. Kirkas, valoisa ja

48 ylöspäin kohoava sointi, elävät nyanssit ja dramaattisetkin sävyt ovat yhteydessä tekstiin. Tropari Apostoli Johannes Teologille on sävelletty kirkkomusiikin opettajana ja kanttorina toimineen Risto Matsin pyynnöstä. Tuolloin Tampereen seurakunnassa toiminut Matsi esitti Bashmakoville pyynnön, että tämä säveltäisi Porin Apostoli Johannes Teologin kirkolle oman troparin. Taustalla lienee olleen myös ajatus, että sävellys päätyisi Joensuussa kirkkomusiikin opiskelijoiden käyttöön Ortodoksisella seminaarilla, jossa myös on Johannes Teologille pyhitetty kirkko. Veisu päätyikin Joensuun yliopiston ortodoksisen kuoron ohjelmistoon ja vakiinnutti asemansa sen ohjelmistossa. Sävellyksen ilmaisuvoima piilee luonnollisessa suomen kielen mukaisessa sanapainoissa, yksinkertaisessa harmoniassa ja tekstin ja musiikin yhteistyössä ja energisessä eteenpäin virtaavuudessa. Konsertin kenties vähiten tunnettu sävellys on Autuas se mies nro 2. Sävellys päätyi konserttiin esitettäväksi sen vahvasti perinteeseen nojaavan tunnelman, hyvin laulullisen ja tarttuvan melodian sekä erittäin toimivan rakenteen vuoksi. Tämä vigiliajumalanpalveluksen pitkä veisu on mies- ja naiskuorojen vuorottelua, joiden välissä Halleluja, halleluja, halleluja toistetaan aina teemaa hieman varioiden. Paikoitellen lennokas ja fanfaarimainen tunnelma rauhoittuu Bb-duuriurkupisteen ympäristöön, jota muut äänet koristelevat yksinkertaisesti ja kevyesti tutulla teemalla. Hajotetussa asemassa laulava kuoro soi hyvin. Bashmakovin musiikkia luonnehditaan usein valoisaksi. Oi Jeesus Kristus Nro 2 on tästä oiva esimerkki. Tämä sävellys kaikessa pehmeydessään ja valoisuudessaan on eheä helmi, jonka harmoniassa yhdistyvät ortodoksinen kirkkolauluperinne, pohjoismainen kuulas kuorolauluihanne sekä Bashmakovin aina niin tarkoituksenmukainen, kuulas tyyli. Veisun kauniit crescendot tarraavat tekstin kanssa sielun mukanaan kohti ihanaa valkeutta ja Jumalaa Isää, Poikaa ja Pyhää henkeä. Veisu jättää kuulijalleen lämpimän ja ihanan valon. Harmonisesti veisu on yksinkertaisen ja kauniin tonaalinen: sävellajin sointutehot saavat musiikin virtaamaan pehmeästi ja pakottamatta. Kerubiveisu nro 3 on tunnelmaltaan melko staattinen, mikä palvelee veisun musiikillista tehtävää liturgiajumalanpalveluksen ikään kuin palveluksen tapahtumien säestäjänä. Kerubiveisuksi sävellys on lyhyt. Kuitenkin molto lento -esitysmerkki antaa kanttorille mahdollisuuden ajoittaa veisun päättyminen jumalanpalveluksessa tapahtuvan suuren saaton kanssa juuri oikeaan aikaan. Sävellyksen lyhyyden selittänee Bashmakovin näkemys siitä, ettei tekstiä tulisi koskaan toistaa. Sävellys on tunnelmaltaan kehtolaulumainen ja vaatii laulajiltaan sitkeää legatoa. Ehtoollislauselma on Bashmakovin kirkkomusiikkituotannon eniten laulettu veisu. Tässä konsertissa kuultavan version Bashmakov on säveltänyt vuoden 2000 kirkkolaulupäivien juhlakonserttia varten. Myöhemmin vuonna 20 julkaistuun liturgian nuottijulkaisuun tämä sävellys on painettu neliäänisenä sekakuoroversiona, jota lauletaan liturgioissa eri puolilla Suomen ortodoksisia pyhäkköjä. Sävellyksen konstailematon tonaalisuus ja tarttuva melodia luovat jumalanpalveluksessa tapahtuvaan ehtoollisen jakamiseen pysähtyneen ja rauhallisen tunnelman. Veisun Halleluja -osan julistava sekvenssi ei säästele juhlavassa soinnissaan. Sävellyksen loppukadenssi johtaa musiikin sävellajin sointutehoja yksinkertaisesti mutta tyylikkäästi tehostaen kohti loppua. Bashmakovin viimeisimmiksi kirkkomusiikkisävellyksiksi jäivät joulun teksteihin sävelletyt aamupalveluksen veisut. Joulun tropari Sinun syntymästäsi, Kristus meidän Jumalamme on melodisesti hyvin liikkuva ja eteenpäin pyrkivä. Fraasit ovat pitkiä ja paikoin ambitukseltaan myös laajoja, minkä vuoksi sävellys vaatii laulajiltaan

49 hyvän hengitys- ja laulutekniikan lisäksi myös kykyä musiikin lineaarisesta ymmärtämisestä. Parhaiten tämä veisu toimiikin hieman pienemmällä kokoonpanolla vapauttaen musiikin energian kevyeksi ja ilmavaksi kuten se on tarkoitettukin. Joulukanoni on muunnelma vuonna Bashmakovin pääsiäiskanonista numero 2. Bassojen määrätietoinen ylöspäinen asteikkokulku toistuu läpi kanonin veisujen ja luo sävellyskokonaisuudelle kohoavan ja intensiteetin säilyttävän tunnelman. Tässä sävellyksessä jokaisessa äänessä on runsaasti melodialiikettä, ja fraasit etenevät linjakkaasti antaen selkeän suunnan laululle. Joulun eksapostilario eli valovirrelmä Luoksemme on tullut korkeudesta Vapahtajamme on joulun troparin tavoin lineaarinen ja ilmava sävellys. Paikoin kulmikas melodia ja hyvin pitkät fraasit sanelevat fraseerauksen mahdollisuuksia jopa joustamattomasti. Sävellyksen harmonian sävyt ja melodian notkeus alleviivaavat tekstin tapahtumia; tästä esimerkkinä kohdat korkeudesta ja pimeyden varjossa. Synninkatumuksen ovet on suuren paaston tekstiin sävelletty teos, joka henkii hyvin herkkää ja pidättäytynyttä sisäistä draamaa. Ilmaisu on vaatimaton ja puhdas ja tehokeinot hyvin harkittuja. Bashmakovin sävellys ei ole lainkaan sentimentaalinen vaan vilpitön ja nyansseiltaan erittäin hienovireinen heijastaen paastolle ominaista valoisan katumuksen henkeä. Sävellyksen tempon andante säilyttäminen aina lopun meno mossoon saakka henkii sävellyksen ilmaisun harkittua eleettömyyttä ja rajoissa pysymisen vapautta. Tulkaa, ylistäkäämme Josefia -sävellys on ilmaisultaan rikasta. Laulu tasapainottelee yksinkertaisen tonaalisen harmonian ja hillityn draaman välillä mausteenaan paikoin arkaainen ja itämainen henki. Keskiosan Voi minua lapseni! on kuin pysähtynyt kuva Neitsyt Mariasta poikansa kärsimyksien edessä. Sävellys ei ylitulkitse lyhyehkön tekstin runsasta sisältöä vaan musiikki tuo tekstissä olevat nopeatkin teeman vaihdot ilmeikkäästi mutta luontevasti esille. Pääsiäiskanoni on veisukokonaisuus, joka irmossi toisensa jälkeen kohottaa liikkuvalla musiikilla tekstin kohti ylösnousemuksen iloa. Sävellys noudattaa onnistuneesti suomen kielen sanapainoja. Veisujen jälkeen toistuu kolmesti pääsiäistervehdys Kristus nousi kuolleista, joka on kuin väsymätön pääsiäisriemun nostatus. Pääsiäissunnuntain iikossi Mirhaa tuovat naiset on kirkkaudessaan säveltäjän parhaimmistoa. Sävellys alkaa mieskuoro-osuudella, joka johdattaa kertojan tavoin musiikin kohti pääsiäisen päätapahtumia: naiskuoron sisääntulo tempaa harmonian sekä rytmin määrätietoisuudellaan mukaansa. Musiikin tehokeinot ja sen sisäinen draama ovat kiinteässä yhteydessä veisun aiheen kanssa. Naiskuoron laulaessa Kulkekaamme kiireesti niin kuin tietäjät musiikin ilmaisu on vakuuttava. Majesteetillinen meno mosso sekä viime silauksena vielä basson nouseva asteikkokulku kohti kuolleista -sanaa antavat sävellykselle upean musiikillisen loppuhuipennuksen, joka yhdessä tekstin kanssa julistaa Kristuksen ylösnousemusta. Pääsiäisen eksapostilario Oi Kuningas ja Herra lienee Bashmakovin rakastetuimpia sävellyksiä. Miesäänten juhlava kaksinnettu sekstisointu ja samanaikainen naisäänten aloitus pianossa on kuin nouseva aamusarastus. Sopraanojen pidätykset ja purkaukset viipyilevät kauneudessaan. Harmonia kelluu valossa ja luo kuulijan eteen ylentävän maiseman. Sävellys päättyy tenorin ja sopraanon laulaessa alun tutun teeman sekstikulkuna ja basson ja alton säestäessä tätä toonikaurkupisteellä. Musiikki huokaisee: Oi maailman pelastusta!

50 LIITE 2 PIISPALLISEN LITURGIAN VASTAANOTTOLAULUT AURINGON NOUSUSTA... Maestoso Leonid Bashmakov nou - sus - ta sen las - kuun saak - ka ol - koon y - - lis tet ty. FlJ ~- ol - koon Her - ran ni - mi nyt ja - an - J. Ji li li li~..,,; kmk ki - - ses - ti.

51 Andantino RIEMUITKOON SIELUSI HERRASSA... p,,..._ ~,, ;...J ', I\ "l -,,-,...J...J...J " J...J -.,._ "" tj r r '--' r f r r r '--' r sil - lä hän pu - kee yl - le - si au tuu - den.. '- - r..,, r,., ,....J...J -,., \,,,...Jo... r, ~-., ""' -...,-,.. tj vaat - teet, sil - lä hän pu - kee yl le - si ~-- n - J J J j j J~ J J - -,, n , - - :=,,,.,,- 'lllj,., pp ""' - -,.. '--' I , - ' \., '-.'V tj r au - tuu - den vaat teet. Ja ver - ho - aa.. J J J~j J.,, -, ,, - -,- - ' ~ ~, J r ~, - r, n - '--' r r r r r I '--' r < si - nut van -hurs - kau -den viit taan. - '-"" r',,

52 . tj I \_, r r r " m if ~,,,..---._... -, ~ '-' " = - -,, Rie - - muit-koon sie - lu - si Her - - ras - - sa, J,J J hj. )! ~J J - - ~?Ji r- -,-- -,.. "' r '- _,, r., au tuu - den P I ' ~ r., _, _, _, r., _,... _,., _, '- LI,- - - t) - r~ r~ - -,- r rvr r - vaat - teet, sil - lä hän pu - kee yl - - le - si au - tuu - den,j J~ ""e- ""e- ['s e- '- e-,.., ,., ' ,, r~r r r r r r r rj' vaat teet. Ja ver - - ho - aa si - - nut J J J J J J r.,,-.. -,-, - - r.l,- - '--,/ p r 5

53 sep pe löi ja --========~~=f p ja mp niin - kuin niin kuin mor si - a - - men ko - ris - ti Rie - - muit-koon, rie - - muit-koon, Her ras sa.

54 T R. Ö.PAR f APO STOt...l doha~jmg S TED LOlil [LE- -_-~-_-_-_---~- -_-~_:-_ -_-_ -_-_ -_-_ -_-_-_ -~-- _-_-_-_-_-_- Lf DNlt> BA5fq,4ec.-, _-_-_-_-_- _-_-_-_-_-_-_- _-_-_-.:. === l T -r- f r f f : l 0 A -.Po..S- "TO L- <-R_S-ruKSEN.JUµA- L..Al\l RA - KAS- TA MAJ, I + _,_ J_...J- ~+ + J_ +.!..., d ¼-.;-..J-, Ktl- R.LJHDA _,_.L r r PE: -.-AS, A- >-AAN ilir. - VA -'rdn -J- -4- t + r K.AtJ -.SA. /~. -f I H'A:N J.JONKA. r ; ' ' fpj~ C-re!/2c, f r, (?_ l'o. ' ' t : E - re'en S - t\j;,\' HEITT"I\YDYIT ~UD- 5- OL.- t-- SES-7 J.J_. _)....;.. J I t J.J- _J. 4- J_ K-uu- LEE SI - rvu -+-..J-.J_ - A / NIIN KUIN Hf\'N ~UUl,..I 6!- rvu-a SIL-LOl~K'UN j J.. J + J

55 3 (! l 5- NÄ H~- NEN R.IN- f..j_. '.f_.j_ --- r,.e... - " AANSA ) ) V'AS - Tft,i 'NO.JA SIT- R.U KOf - L.E 0 f -,f)-.;.(j- :,. f -~------~ t "' I J -+-_J J_..J-, ~-.. NEIL..:. Le A- PJ o eau -f AA,.JA -e ' ".. _I -V.... -,......!..;,r;tr r,. ' =. 70. ~... l r ' l. L. Tl= L(J - (;jl / +.. -J- ~\J u R-TA A-tt- M.V - A t J J_' ' - V T.. '. n... -,. LD, MIC S.S-8-0 A 4

56 //. i'l /... l/\ ';'.Jo.A c J ' d I -,., ' A:./-.J A.S - s ',r- -...,....!.,. -,.., "',fj..-,. I' T T! V #f _._ '. -., ' ' ~ '! L.. p 5 z ; r r r HAL - Lt-.:. t..li -,rf-,,c,~ '-;--=r~'-',.~-'-- i l J l--t._f'--,---.t>-. ~-: ~t-.:~-. ~~~-~"-;a,,,..., -=-r"_ :~_ ----~ ;'l>i'l>-'t,---,,.--jjf;--~_..,,.- :::~""".J'-~-'\-;,...,,--- i-: A-.-L.-. -t-.z :~-ti,,_, -,_--:~-r.~-- - '~-~"':!:'~-:.:.::--~- -,,~~ ,,_...,, ----5~:~.~.. ---_ +i - --.c-,,._- ~-~,,,if,_-r7~ , ;...; ::,~-----~----- ""~f' -.~.~~-:-~,-~~-f'-~4+-r..,,......,.,~... t i\ \ ~,, 0 \...::,: r r l! 'l.. J A,,_., -W -- '. l l J J d d :;;, MuT -T..:\ JVt--AlATTO~'l.A!N T"! E MIC A 4

57 - -tal - L'E:... LL,.t,,~..JA, mf~j:. l:fl± - _, -... l I f f

58 f...,._ H:AL-LE? l.-'u....ja I + _p. +.Jf-tAL- LE' - Lu--.JA, ~±-i \~..,.,. St l--h;w GW NA - IJ~iE:.. ~,! 'H. ~ ö~ l $ t ~- N;,);,. r-inni- JJ J J ' i j ki KAN EiA!-- L.c' "',,.. _,,_ l w d i r, (Jil./ I.J:-; _z v f r ~Jf,.!\-'.JIA, OL- {. 4~ r _J KAJ~-t s~-)i \,

59 r,,'i,l,0: LUc..lA,, -¾Ai.'.,E (..V JA,, r~ r ;---i - ~i []...,,i."' )-IA...L-E., -V.,.,_ Lj LJ i!.i) fe,~ t'- 0 i PfAt ~..J-...,,.-4 +.J.r! + r t f r r - t;lj(jb} -~ f fl"j\j t,_i ~--~ s ; "">-. ;,,...,,, I :,, l J.. l r r n t t : [_ 0.. J i,;.;~ t j! f t-~-0 \) \} Lli t ru...,_..a."i'.f- ~- f r r r r r r r '" p;,~~ J... ~,- ia..,;.. ot t:.don S, l'>jul--le' " -'

60 0 0 JEESUS KRISTUS N:o 2 p Andantino J = 92 Leonid Bashmakov.._,,; Oi Jee-sus Kris -tus, s-na py-hän kun-ni- an, i- an kaik-ki -sen tai-vaal-li-sen -san, py - hän, au -tu-aan i - ha - na J J J JPP_d~ py-hän, p au-tu - aan poco rall._ p Atempo val ke- us, e-let-ty - äm-me au-rin-gon-las-kuun, näh-ty-äm-me J) f il - lan koi - ton, me vei - sa-ten y-lis-täm-me Ju - ma - laa J J ;J_ vei-sa-ten y - lis-täm -~============:'.':::== f me

61 poco rall._ Li - I - saa, Poi - kaa Ja Py - hää hen - ke - a. J~ J"' Atempo p Ju-ma-lan '-' Poi - E-lä-män-an-ta-ja, koh-tuul-lis - ta on, et - tä Si nul-le kaik-ki- na ai-koi-na har - tain aa - nm y - lis -tys -tä J J J poco rall._ Menomosso pp J J J J J J J J aa-nm i i i r r: '-' --._/ vei - sa - taan. Sen-täh-denmaa-il - ma Si-nu-a y - lis_ tää. ""'\ 7', pp

62 KERUBIVE l::so L..BA.S H ~r\60v MOL Te> L.E~TO p \.,(_()_ -. J " "!" ' -.l,... ' J ses - '~,,.- t CJ,.JA -L'.0:-VA~St- g; TE - J f- l'v\-.., C-E a - v'al- Le l fj ~AI - - \/~L--LE-, KoL.-MI- NAI - suu-.del..-le J J l * l suu - ~L-- LE f<:.lll- M, - T\/(\-.sou.DE:L- J + J f PY- J :; - f HtN-rl\ J r V/Ri-T'A' 5.S,',~n {:'..AIK- --

63 MAAL.- t..r - SE:T,.J J_,r]:-, --+ L.. - SET J 'J r -LfT J_,,. /. l t \...Y ' t -,. -,.. ;!. ' '.,. c~ a.!.;... _,, ' VAS~ TAAN _J_ - ' "" J j J T r.±... - i A~ MEN. öt- TAAkn StM- Mf;" n J l,.. I' - 'f t,~ --'.. '7 ' / t.,...;"" '---'--,. - - /,J ' :.Jo - TA l l K/\S- l ~fl)- RAA - YAT f:" - l:(f - LEt,v...JOlJ - HAL-ll J. n b J_ :!. :l= _Q J KOT. r Lu - JA tfal - J- LV --JA, \..-\) - JA' f LV - JA,.JA,

64 Jee - - sus Kris tus, J f I - sän Ju - ma - lan kun - ni - ak - si. A men..0. EHTOOLLISLAUSELMA Andante MIESKUORO T I T II vas - taan Kris - tuk - - sen B I B II 6

65 NAISKUORO läh - tees tä. Ot-ta-kaa kuo - le - mat - to - mas - ta läh - 'tees tä. Y - lis - tä - kää Her - raa tai - vais ta, 62

66 y - - lis - - tä - kää hän - tä kor ke uk - sis sa Y - lis - tä - kää Her - raa tai - vais ta, y - lis - - tä - kää f hän - tä kor ke uk - sis sa. 63

67 f j~ "' k -,, - - k,,_ - V., J - - u - - Hal - le - lu ja, hai - le - lu I\ f,,, / " -,,...,,. - r t.j Hal - le lu ja, hal - le - lu " f ,,..., " -...J...J - - r,,,,,- r,, r- - V...J - r-,,. r- -...J u - ~ 8 Hal le - lu ja ,~ r,-, i..: V '- f Hai le - lu ja,, - ' t.j ja, I\ f.f - k " - j u,... - f.f.,,,,--_ hai - le - lu ,, k - /., ja, hal - le - lu ja, k \ ' - _,,- r- V -,, k - - '- u - hal - le - lu ja, 8.. L_ - LJ J.J ---- " ' - ---,,.... r- r-,-,... '- r- V - / hal - le - lu Ja, -,-,-, - hal - le - lu ja, hal

68 " p - I':'.. \I _,...,. - ' tj ~ le - lu j a, phal le - - lu ja. ' ;-... r, / '-... /.., /,. '..... '#.,.~.....,,- r- _, r- -, -..., - -..,, v,.,...,..., _, tj ,... -d -,u le - lu ja, hai le - - lu ja. ' p,, I':'.. - ~- - - k,, ><,-. - -,-,- r- t) '--"' ~ 8 le - lu ja, hai le - - lu j a.,r' ',_,.. _,...,...,,, r /, '-._./ p \;.,/ le - lu j a, hai le - - lu - ja. PYHIÄ LAHJOJA ESIINKANNETTAESSA u r Ot - ta - kaa vas - - taan Kri s - - sen ruu - - mis, p 65

69 6 NUN 5YNTY M7\STASI. KRI 5TUS,,, 7 T >- NuN 5)'N -"TY- M~ s- 7~, 5 ; l J,. (,,,, =-..:: _~-...,_,..._ ~ ,.~ ~ -+- k'.dl"t - T I MAA - 0 T, + _I J/' L - MA L LE' 'I -rr - ri ~---~-~A.. -==:;::-!:;,;. ~ - - ~= ====- ~ ~' VA I-- "-E -- US,.~ + i,._l ~.!.-r'a :""~; '7' 4--e; ' l lf f'al - VE - L. -.JAT -r4~h -0ENkAL)T-TA OP - -i- / I "t tv r PI -VA'T KU- M,lld2. - -f"a - rvaa N I r-j_ sl

70 ~, S - NU - A l..~ d _J_ ~r J_ l l 4- ~ - SL S.(- NU,- l"-or- IQJN-NJ -A OL - ~.OON f, KllN - Nt - Å, I] ' h., '. <,.,. f p u l 'i.>, ( d.,,,,) n u R. ntl O 5 - l\lvl - LE", r,, -e- V OL - /<.-00 N 5 - NUL - LE". d l v' r,, -= -,,.. V,>,.. V r V b l.-- k:..ool i S! - "-IU(... - LE. '-.!,_,, ra l/enfarr_cfa ' ' 4,/ f," K,uN - Nl - A.

71 Kristuksen syntymäjuhlan kanoni Pääsiäiskanonin N:o 2 teemoja käyttäen. irmossi Leonid Bashmakov (927-) Kris-tus syn - tyy, kiit - tä- kää! tai - vaas - ta vas-taan-ot - ta- kaa! Kris-tus maan lä, y -!et - kää u - teen. Vei - sat - koon Her-ral-le ko - ko maa ja ih - mi-set y- lis-tä-kööt hän-tä rie-mui-ten, f sil - lä hän kun ni tu.

72 3 V En-nen kaik - ki - a ai-ko-ja_ I-säs-tä ro - a-mat-to-mas-ti syn-ty-neel-le Po-jal-le_ja leel - le_ V,.,.-,_ po c o r a ll. tuk-sel - le huu - ta - kaam - me: Py-hä o -!et ra, jo ka J F r meil le ar - mon sar - ven y sit.

73 4 4. irmossi jen-nut kuk - ka. sees - tä; 8 ih-mi-sek-si, oi ruu - mii - ton Ju-ma-la, kos-ke-mat-to-mas-ta neit-sees - tä

74 KRJ STOKS EN 5YNTVl''lA' E KSAP06TI LARIO (:2-03),-.=go seer~~ :ri J i d~d al -! ij, l Ll>OK - 5SM-Me"' ON -rvi..-.ut KOR-K.E- u-..pes- 'TA VA-PAt--TA- ' {. _-_-:_-_-_-_-_-_-_-:_-_-_-_-_-_-_-:_-_-:_-:_-_-:_-_-_-_-:_-_-:.,_-_-_-_-:_-:_-_-:_-_-_-_-_-_-_-_-:_-:_-_-_-:_-_-:_-_-_-:_-_-_-_-:_-_-_- -t,_ J AL-ro u- DES.- TA (I ö - -n - HEN K.Ol'T - TO SoPe.. $6 + A--ro ' JA :: t ' i i - ME" 0 JOT-KA T ' _,_ o - Wl'-~-Mt: I>!! a. ' J, f >- -t'ie- Y- t:.n p -e- J, 'J i r T...JT i VAR- Jos- SA LÖY- :>fm- 4:;

75 / 't.:..-~ LUOK- SEM- ME ON ;= c,.-===~f'l==== --j_ ==-= =~=+=======~=,~===...:_J - +~==_J_~==+==f=-= -e--- =-_ -_ -_ -_ -_ -_ -_- :_ -_ ,--_ ~-. ~ c-_ -_ -_ -_ -_ -_ -_ -_ -_...: =-_ =--- --: _.,;--_-----r. -.--t.. - -_ -_ ++- -_-... ~ ~ ==- ~ -----'-~-~-+----'' == N~ JA ',A-M EN, _:,.,-._...-s_ -7"-_ +.,_-_ ++- -_-_-_-~-..,..!- -_ -_ -_ KOR,-KE: -U- )E"$-TA,...0 VA -?AH - TA- JAM J T""" r H-'~N \IAL. - _.--4- JA L ,, ::a.,. ' "'! '... 4il' ' :-,. :-.. fil -'.. --.,,.. ' J e -r- + '- f r-- r j F ' t JOT-KA 0- LtM- ME P!- ME"- Y- DEN VAR- Jo5 - SA J_ -j L J_. ] J J Jrj_ l - - r _._..d. - - ' 0 - '.. ft,.....,.,,.. - y,.,.,! ' '! l T.- J

76 L8y- SIM- MI: TO - 'TUtJ- Dl:N / J {.. _Q_ J_ + r--l_.j-~i... - ' LÖy -.SIM- ME TO -TU\J - D'E"N/ \-FNTO. ' -. '. l..,. ' ,..... '.tl l ' t_ r f l,,,_, f r 0 l -r--f r '--r t... _J V L.'A' K.R.IS - ') s. 6N 5YN- )'-NYT Nl=IT- Sc:ES- 4--'"' J +F\! l J f'"'\ +- A rj J " -...,_ y h l ; '( u 'I' d_j y l \ I" l r.i ' -e- TA. ' ', , t vers o I"""" r L.by- SM- MG "'io --wu - Dt:fN ~J..L..d...J. 4 ~l ',... SIL- 4-4-,,..._... J r L~ CI t._. r f -r l KeJS - VS OM..!:' J - '. ""' A "'._ W' r, T-T i,,,,,,- r -s- SYN - -ry-nyt NelT- '5EES- ~('""'.. J..! r~ +-- J w -... T u ; '",.,, ,. '/!,, 0 C,.J

77 SYNNINKATUMUKSEN OVET s. A. Andante j = 72 pp Kun - ni - a ol - koon I - säl - le ja Po-jal-le ja T. B. pp p Hen - gel _d J~ - le a - vaa mi - var - hain pyr - kii Si-nun : temp - pe - lil - le - si _J J J J~ mi - nun hen - ke - ni, ä. 7

78 Mut - ta Si nä, Ar - mol - Ii - nen, puh - dis - ta se lau pi- aal la pp si. "-'f Nyt, ai na ja an pp p kaik - ki - ses - ti. A -e-- men. Pe - las - tuk - sen po - luil le oh - jaa p o - Ien hä-pe-äl Ii - sil - lä syn _d_~ neil - lä : saas - tut- ta - nut sie - lu ni ja 8

79 0 Ien su - rut - to - teen rrrrr kai - ken e - lä - mä - ni nut. Mut - ta Si nä e - si - ru-ko - : uk - sil - la - si va-pah-da mi - nut pp kai kes - ta suu - des ta. Ar mqh-da mi - nu a pp --====== Ju-ma-la_----c-_ ar si. Pyy hi Si nun suu - res - ta ar - mos - ta si. hi pois mi - nun syn- ti -ni si. pois mi - nun lau pe - u - des - ta - si. 9

80 ref A ja _d d_ '-' - _Q_ tel Ien pa-ho -jen te - ko -je - ni pal jo ut _d d J J d J J J J d d_ pp - ta mi-nä, on ne - ton, va -pi - sen hir mui - sen tuo - mi - o - pp p päi - vän pe :fl: - : los - ta. Mut - ta lau, - pe - u - te - si ar - moon p Meno mosso mi-nä r Daa - vi-din ta - voin: huu - dan Si-nul-le: Ar - mah-da si. 20

81 S. A. T. B..J = ca 66 TULKAA, YLISTÄKÄÄMME JOSEFIA Suuri perjantai :pp Tul - kaa,, pptul - kaa, _ y - lis - tä - kääm - me i - ki - muis - tet -ta - vaa Jo se - fi ~ J au - rin - gon : pi - me - tes - sä si hä - nel - tä : sen, jo - ka on jil,,,: p kaik - ki - en An - na mi - nul - le tä - mä ko - di - ton kul ki - ja, p jol - la ei ol - lut mi - hin.. :paan - sa o - li - si kal - lis - ta - nut. An-na mi-nul-le 78

82 tä - mä ko - di - ton, jon - ka ka - va - la o -pe - tus - lap- si j, li j, li ja a tempo pp an toi kuo le maan. An - na mi - nul - le tä - mä ko - di - ton, pp hä-nen äi - tin - sä nä - ki ris - til - lä riip - pu - van ja _J_'). it ki-en p mp si se-kä äi - din tus - kal - la va-lit-ti: _J_ p Voi mi - nu p P Voi mi-nu-a pp voi mi-nu-a :PP : lap - se -ni, voi mi - nu - a -~: va-lo - ni, J J J J-t-----e- J _J_ J. pp 79

83 mp voi_ voi _J '-" ra - kas - tet - tu syn-nyt - tä - mä - ni. Se kä - vi nyt to - teen P Se me on 0 - Ii :temp-pe - lis - sä en nus - ta - nut: mi - tä Si - me - on : Miek - ka on käy - nyt J _J_ Miek - ka on käy - nyt sy dä-me - ni lä - pi. y - lös - nou - se - mi - se - si i-lok-si, me ku-mar - ram - me _J J_ kär si - myk - si - ä - si, oi Kris - tus, '-' ku-mar-ram-me : :J _):, J:, J J-: me ku-mar-ram-me 80

84 \,,,._.; si - myk - si - ä - si, oi Kris - tus. -_, Ku-mar-ram- me_:,-_i ku -mar-ram-me Kris tus, ja py hää_ lös nou se _d_ - mis ta si. J C 8

85 S. A. IRMOSSI YLÖSNOUSEMISEN PÄIVÄ Pääsiäiskanoni nro 2 Johannes Damaskolaisen runoon. VEISU Y - lös - nou - se - mi - sen kir kas - tu-kaam- me! T. B. Nyt on pää- si - äi Her-ran : Sil - lä Kris - tus, mei - dän r- Ju-ma-lam-me, \,_; : saat - toi kuo - le - mas - ta e - lä - mään ja maas-ta vaa -,---., mei - dät, jot - ka voit - to - virt - tä vei saam r me. LIITELAUSELMA TROPARI Kris - tus nou - si kuol - /""""'\ '--' ta. Puh- dis -ta -kaam - me tun - teem - me, r---,,..-..., 08

86 niin nä em-me - tuk-sen, jo - ka y - lös - nou se - mi - sen - sa,, me Hä-nen ter - veh - dyk - sen - sä: I - loit-kaa ten. Kris - tus nou - si kuol-leis : kuo - le - mal - la kuo - le - man ti ja 3. ad lib. hau - dois - sa o - le - vil - le e - lä-män an f toi. an toi. 09

87 IRMOSSI 3. VEISU Tul '--' '-' juo - kaam - me uut - ta juo - maa, ih - meel -li - ses - ti : vuo-da-tet-tu-a ' "-' ei he - del - mät - tö - mäs - tä kal li vaan Kris - tuk sen hau - das - ta, jos-ta on : kuo-le-mat-to-muu-den läh-de vir'-ran-nut. : Kris-tus on j) j) ) i j) '"'\ LIITELAUSELMA >- >- mei - dän voi mam-me. r Kris - tus nou - si kuol -,..-. ta. >- >- TROPARI dat tiin, oi Kris - tus; 0

88 '--" tä-nään mi - nut he - rä - tet - tiin,--.._ kuol - leis - ta Si - nun, y -lös -nous - seen kans - sa. Ei - Ien mi - nut nau lit - nyt Si - nä it - se, Va - pah - ta - ja, saa - ta mi - nut val - ta - kun - ta - si ni"--._-/ aan! Kris - tus nou - si kuol - leis - ta,,.-.-._ kuo - le - mal - la kuo le - man voit ti

89 hau dois - sa 0 le - vil - le e - lä - män J an toi. HYPAKOE (8. säv. mukaan) Nai - set, jot - ka,,--... Ma - ri an kans - sa '-..._..,/ li - vat, en - nät - ti - vät,,--... en - nen n aa - mu - a dal - le. He nä - ki - vät ki - ven pois vie - ri - te - tyn ja kuu - li - vat en - ke - Iin sa - no - van: "' _J J J_ J J J J J J J,,,_; Mik - si te i - an -.., kaik - ki - ses - sa va - los - sa a - su - vaa n J 2

90 -6 - kuo - - let - ta - nut, sil - - lä hän on ih - mis - kun - nan f,,,,., -.., - - "' - "' - '-'"' ' pe - - las - - ta - - van Ju - - ma - lan Poi ka. J J _J & J '.J J.J J. - r,, ' ,.., ' Moderato J = 80 P ÄÄSIÄISSUNNUNT AIN IIKOSSI Mir - haa tuo -vat nai - set i - kään kuin et - si - en päi - vää

91 - 7 - kii - ruh - ti - vat mui - noin var - hain aa - mul - la hau - taan las - ke - neen jo - ka on en - nen au - rin - ko - a ol - mp sa -noi -vat toi - sil - Ien sa: Oi hy - vän-tuok -sui - sil - la voi - teil del - - kaa

92 -8- ku -mar - ta -kaam -me hän -tä se -kä _J _J mf

93 - 9 - f Her - ra, jo - ka Jan - ge n -neil - le y - lös - nou - se - mi - sen ~: PÄÄSIÄISEN EKSAPOSTILAARI No pp Oi Ku - - nin gas ja Her ra. Si - nä

94 - 20- Jnn ka - - to - a - vai suu des ta hj ja teit tyh - jäk - si _J kuo - le - man..j. j, _J Oi

95 - 2- pe las n tus - ta! J J J = 72 ""' - PÄÄSIÄISEN EKSAPOSTILAARI No 2 -,{'" ' u ' (Solo) ' Oi Ku - nin - gas ja Her ra! ' ' PJ J J J.J J..h J ::J:r '. - ::J J '.J ' ' ' &,,--: Oi Ku - nin - gas ja ' Her ra!

96 LIITE 3 UNIVERSITYOF EASTERN FINLAND KYSELY/BASHMAKOV/KANTTORIT Lomake on ajastettu: julkisuus alkaa ja päättyy BASHMAKOV KYSELY SUOMEN ORTODOKSISEN KIRKON KANTTOREILLE SÄVELTÄJÄ LEONID BASHMAKOVISTA Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää kuinka paljon Suomen ortodoksisen kirkon vakityössä olevat kanttorit laulattavat kuoroillaan säveltäjä Leonid Bashmakovin kirkkomusiikkia. Tämän kyselyn vastauksia analysoin anonyymeina pro gradu -tutkielmassani. Vastaaminen vie noin 5 minuuttia. Suuri kiitos, että vastaat kyselyyn! Oletko laulattanut kuorollasi Leonid Bashmakovin kirkkomusiikkia? Kyllä Jos vastasit "Ei", miksi? /, Jos vastasit "Kyllä", miksi? /, Mitä Bashmakovin säveltämiä veisuja olet laulattanut kuorollasi? /, Miksi olet laulattanut juuri näitä veisuja? /, Mitä Bashmakovin veisuja käytätte eniten jumalanpalveluksissa? /, Mitä Bashmakovin kirkkomusiikkia kuuluu kuoronne konserttiohjelmistoon? /, Käytättekö Bashmakovin kirkkomusiikkia sekä jumalanpalveluksissa että konserttiohjelmistossa? /, Mitä Bashmakovin sävellyksiä olisit halunnut laulattaa, mutta et syystä tai toisesta ole sitä vielä tehnyt? /, Muita ajatuksia, kysymyksiä tai huomioita Leonid Bashmakovista, hänen kirkkomusiikistaan, kaikesta siihen liittyvästä tai tästä kyselystä. /, Suuri kiitos Sinulle vastauksistasi! TIETOJEN LÄHETYS Tallenna Järjestelmänä Eduix E-lomake