Kiekkokuume. leviää Tanskassa sivut Euroopan komission Suomen edustuston lehti. s s s

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiekkokuume. leviää Tanskassa sivut 18 20. Euroopan komission Suomen edustuston lehti. s. 6 11. s. 12 14. s. 26 27"

Transkriptio

1 Euroopan komission Suomen edustuston lehti Kuka huolehtisi Euroopan vanhuksista? s Komissaari: EU-tabut romukoppaan s Liikkuvuus EU:n parasta antia lukiolaiselle s Kiekkokuume leviää Tanskassa sivut 18 20

2 p ä ä k i r j o i t u s 2 Antti Peltomäki Euroopan komission Suomen edustuston päällikkö Masentava EU-puheenjohtajuus? Nyt se on sitten ohi! Ministerit ja virkamiehet ovat hommansa hoitaneet ja toivottavasti ovat jo hyvää vauhtia toipumassa puheenjohtajakauden jälkeisestä masennuksesta. Post-presidency depression on laajalti tunnettu ammattisairaus EU:ssa. Yleensä se puhkeaa, kun kuuden kuukauden hektinen EU-puheenjohtajuus päättyy kuin veitsellä leikaten. Välittömästi joulukuun Eurooppa-neuvoston jälkeen puhelimet lakkasivat soimasta Helsingissä ja kaikki ryntäsivät Berliiniin. Yhtäkkiä kukaan ei enää ollutkaan kiinnostunut suomalaisista tai Suomen poliittisista kannoista. Useille tällainen totaalinen hylkäys on liikaa. Vähemmästäkin sitä ihmiset masentuvat. Aivan kuin kiittämättömyys ja välinpitämättömyys olisivat EU:n palkka puheenjohtajan pyyteettömistä ponnisteluista. Kun siihen lisää muutamat kohtuuttoman kriittiset arviot mediassa, puheenjohtajakauden jälkeinen masennus on täydellinen. Tätä EU-depression muotoa ei juuri kukaan ole onnistunut välttämään, ellei sitten ole laiskotellut koko puheenjohtajakautta. Onneksi kuitenkin useimmat myös parantuvat masennuksestaan, joskin se vie aina oman aikansa. Itse olin yllättynyt siitä, kuinka kauan useilla meistä toipuminen kestikään Suomen ensimmäisen puheenjohtajakauden jälkeen. Ehkä toipumisaika oli suoraan verrannollinen siihen intoon, jolla puheenjohtajuutta hoidettiin vuonna Valitettavasti jotkut eivät toivu koskaan vaan muuttuvat kyynisiksi ja hieman syrjään vetäytyviksi perussuorittajiksi. Vaara tähän on varsinkin niillä, jotka yrittivät välttää masennusta jo etukäteen ja ottivat puheenjohtajuuden hieman löysin rantein, niinsanotulla business as usual -asenteella. Nyt se sitten kostautuu pahemman kerran. Jäljelle jää vain tyhjä fiilis, suomalaista rock-lyriikkaa vapaasti lainaten: puheenjohtajuus ei mittään, tulokset ei mittään, tappiot ei mittään mikään ei oo mittään. Parasta mitä puheenjohtajakauden jälkeen voi tapahtua on masennuksen ja siitä parantumisen jälkeinen valaistuminen. Oma itseymmärrys ja suoritustaso nousevat aivan uudelle tasolle, jos ja kun on omakohtaisesti oppinut, miten, missä ja kenen toimesta päätökset oikeasti syntyvät EU:ssa. Jos suomalaiset ryhtyvät myös saamiaan oppeja soveltamaan käytäntöön, Suomen EU-politiikan vaikuttavuus vankistuu ja vahvistuu jo ennen seuraavaa puheenjohtajakautta 2020! Sisältö 1/ Pääkirjoitus 3 Sisältö 4 Eilina Gusatinskyn kolumni 5 Katuparlamentti Lappeenrannassa 6 Euroopan ikäpommi 8 Vanhustenhoidon vaihtoehtoja 11 Mikko Kuustosen oma Eurooppa 12 Komissaari Wallström perää päättäjien vastuuta 15 TV-ohjaaja kertoo yhdistävistä tekijöistä 16 Maahanmuuttajalle paikka yhteiskunnassa 18 Euroopan kiekkopörssissä ostajan markkinat 22 Naiset nousevat Iranissa tapaa, jolla EU on parantanut elämääsi 24 Aivojumpalla dementiaa vastaan 26 Lukiolaiset antoivat unionille plussia ja miinuksia 28 Arabianrannassa testataan keksintöjen toimivuutta 30 Margot Wallström kräver debatt utan tabun 32 Lapset työllistävät Euroopan äitejä

3 Jakub Śliwa 3 Hoitoa Euroopan vanhuksille Zofia-sisko väittää olevansa vasta 90 vuotias, mutta älä usko häntä. Oikeasti hän on vanhempi, veli Bazan Tadevsz, 80, ilkamoi. Sisarukset asuvat Gdanskin vanhainkodissa, jossa heillä on vierekkäiset huoneet. Maksuksi hoitopaikastaan asukkaat maksavat 70 prosenttia eläkkeestään. Miten Euroopassa varaudutaan ikääntymiseen? Miten vanhukset hoidetaan Suomessa, Puolassa ja Saksassa? Raportti ikääntymisestä alkaa sivulta Miesten ja naisten työt Euroopassa 34 Huhu: tarvitseeko talo energiatodistuksen? 35 Kisavisa 36 Tilasto: todelliset työtunnit EU-maissa Julkaisija Euroopan komission Suomen edustusto Pohjoisesplanadi 31, Helsinki puh. (09) fax (09) Päätoimittaja Antti Peltomäki Toimitus Unionimedia Oy PL 36, Helsinki Toimitussihteeri Katja Palhus puh. (09) fax (09) AD Maarit Kattilakoski Kustantaja Unionimedia Oy Toimitusjohtaja Risto Paananen puh. (09) fax (09) Paino Forssan Kirjapaino Oy, Forssa Ympäristösertifikaatti SFS-EN ISO Painettu suomalaiselle WFC- ja Lumiart Silk -paperille. ISSN Edustuston tietopalvelu puh. (09) (ma pe klo ) Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sähköpostilla tai postitse takakannen tilauskortilla fax (09) Lehti on maksuton. Seuraava Europa-lehti ilmestyy Kannen kuva Christian T. Joergensen Lehden sisältö ei välttämättä vastaa Euroopan komission virallista kantaa.

4 k o l u m n i Venäjänkieliset televisiossa 4 kuva Anna Kervinen Eilina Gusatinsky Spektr-lehden päätoimittaja Viime kuussa minua pyydettiin osallistumaan TV:n aamuohjelmaan. Puhuimme siinä pastori Erkki Jokisen kanssa venäjänkielisestä yhteisöstä Suomessa. Keskustelu onnistui, vaikka kymmenessä minuutissa onkin vaikea saada juuri minkäänlaista kokonaiskuvaa tilanteesta (varsinkin kun juontajalla oli hyvin epämääräinen kuva aiheesta). Pastori Jokinen oli mainio puhuja venäjänkielisten puolesta. Hänen kirjansa Näkymätön kaupunki kertoo nimenomaan meidän hiljaisesta vähemmistöstämme, jolla ei ole virallista asemaa Suomessa. Olen iloinen, että näistä asioista puhutaan. Olen toimittanut vuodesta 1998 venäjänkielistä Spektr-lehteä, ja viime syksynä pieni innokas joukkomme aloitti myös uuden viikkolehden toimittamisen venäjän kielellä. Täytyy sanoa, että molemmat lehden syntyivät paikkaamaan tiedon puutetta. Sekä Spektrillä että Spektr Nedelillä oli sosiaalinen tilaus. Venäjänkieliset tarvitsevat tietoa uudesta kotimaastaan venäjän kielellä. Monille on vaikea seurata valtamediaa eri syistä, puhumattakaan osallistumisesta Suomen julkiseen keskusteluun. Pastori Jokinen nosti ohjelmassamme esiin venäläisiä kohtaan tunnetut ennakkoluulot. Meillä oli mahdollisuus kertoa, että hienot kotouttamisohjelmat eivät auta ihmisiä sopeutumaan Suomeen, jos yhteiskunta ei ole valmis näkemään maahanmuuttajia tasa-arvoisina jäseninä. Hämmästyin suuresti, kun sain myöhemmin kirjeitä lukijoilta, jotka kehottivat minua jatkossa kieltäytymään haastatteluista. He ymmärsivät koko ohjelmasta kolme sanaa: halveksunta, ryssä ja getto. He luulivat, että Erkki Jokinen haukkui minua ja juontaja myönteli pastoria. Suomen televisiossa aina haukutaan venäläisiä Miksi sinä Eilina osallistut ohjelmiin, jos he avoimesti loukkaavat sinua? Sinun olisi pitänyt nousta ja kävellä pois studiosta kesken ohjelman heti ryssä -sanan jälkeen Kannattaa boikotoida heidän mediaansa. Luettuani tämän kirjeen mietin pitkään. Millainen on ihmisen elämä, jos hän ei osaa tarpeeksi suomea ymmärtääkseen mistä puhutaan? Jos joku on törmännyt hyvin negatiiviseen suhtautumiseen, eikä hänellä ole yhtäkään suomalaista tuttavaa (puhumattakaan ystävästä). Kuinka vaaralliselta ja aggressiiviselta ympäristö näyttääkään? Mietin, miten voimme rakentaa hedelmällistä dialogia tällaisessa tilanteessa? Miten autamme ymmärtämään toisiamme? Kuinka pääsemme eroon jaottelusta meihin ja heihin? Ja kuinka saamme kaikille turvallisen olon? Parantumattomana optimistina uskon, että maailmaa voidaan muuttaa. Se ei onnistu hetkessä. Tuskin sitä pystyy muuttamaan vain lailla ja asetuksilla. Mutta etsimällä muita optimisteja ja yhdistämällä voimia saamme yhteiskunnastamme paremman. Meidän on tehtävä sitä yhdessä tulevaisuuden tähden.

5 Ensi vuonna Viroon ilman passia? Sisärajatarkastukset uusien ja vanhojen EU-maiden väliltä on tarkoitus poistaa maa- ja merirajoilla alkaen. Tarkastukset poistuvat myös lentoasemilta maaliskuussa Sisärajatarkastusten poistuminen tarkoittaa, että matkailijan passia ei EU-alueelle saapumisen jälkeen tutki enää kukaan. Siksi käytössä on oltava turvallinen Schengenin tietojärjestelmä ja uusien jäsenmaiden on täytettävä Schengenin säännöstön vaatimukset. Asiasta päästiin joulukuussa yksimielisyyteen EU:n oikeus- ja sisäasiainneuvostossa. Uudet jäsenmaat Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Tšekin tasavalta, Slovakia ja Slovenia liitetään nykyiseen Schengenin tietojärjestelmään. Jos se on valmis lokakuussa 2007, järjestelmä ehditään testata ja rajatarkastusten voidaan poistaa vuoden lopussa. Lähivuosina vapaan liikkuvuuden alue kattaa 23 valtion alueen kun EU:n ulkopuoliset Norja ja Islanti luetaan mukaan. Parikymppinen Erasmus tuttu yli miljoonalle Eurooppalainen Erasmus-opiskelijavaihtojärjestelmä on täyttänyt 20 vuotta. Vaihto-opiskelijaksi lähtemistä huomattavasti helpottanut järjestelmä perustettiin kesällä Ensimmäisenä vuonna Erasmus-vaihtoon lähti noin opiskelijaa, kun vuonna 2005 määrä oli kasvanut jo yli :een. Kahden vuosikymmenen aikana ulkomaan tuulia on lähtenyt Erasmuksen kautta haistelemaan yli puolitoista miljoonaa henkilöä. Vielä opiskelijoitakin tärkeämpi Erasmus on ollut opettajille, sillä lähes opettajaa on käynyt hakemassa uusia oppeja muualta Euroopasta. Helsingin yliopisto kuuluu Euroopan suosituimpiin opettajavaihtokohteisiin. Rauha ja ihmisoikeudet tärkeimpiä arvoja EU-kansalaisten mielestä rauha, ihmiselämän kunnioittaminen ja ihmisoikeudet ovat tärkeimpiä arvoja, ilmenee joulukuussa julkaistusta Eurobarometri-kyselystä. Samassa mielipidemittauksessa selvitettiin myös asenteita perustuslaillista sopimusta ja EU:n tärkeyttä kohtaan. Vastaajista 53 prosenttia kannatti EU:n perustuslain hyväksymistä, suurinta kannatus oli Puolassa ja Portugalissa. 54 prosenttia kokee kotimaansa hyötyneen EU-jäsenyydestä. Tutkimusta varten haastateltiin lähes ihmistä syys-lokakuussa. Katuparlamentti Johanna Liukkonen, kuvat Laura Vuoma, Lappeenranta Käytkö Venäjän puolella tankkaamassa auton? Pekka Myyrä En käy. En kehtaa jonottaa, ja saa sitä bensaa täältäkin. Työkaverit kyllä käyvät. Anna-Liisa Seppä En käy. Se on periaatekysymys, ja jotain periaatteita pitää olla. Lisäksi tullimeininki on välillä niin hullua. Tutut käyvät. Jenni Haarala Käydään Venäjällä tankkaamassa. Mies on rajalla töissä ja koko perheellä on viisumit. Käymme samalla ostoksilla. Leena Kohonen En käy. Autoilen niin vähän, ja lisäksi viisumin hakeminen on monimutkaista. Isä on käynyt pari kertaa ja joskus jotkut kaverit. Ari-Pekka Taimioja Olen Elimäeltä, joten minulle Venäjä on kaukana tankkaamiseen. Imatralla asuva isäni kyllä käy. Hän vaihtoi autonkin sellaiseen, johon sikäläinen bensa sopii paremmin. 5

6 Euroopan ikäpommi ei rä Väestön ikääntymisen ongelmat kolkuttavat Euroopan maista ensimmäisenä Suomen ovelle, sillä suuret ikäluokat tulevat ensimmäisenä eläkeikään. Miten pitää talous kunnossa ja sosiaalipalvelut riittävinä? 6 Suomalaiset sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat uskovat, että Suomessa on varauduttu ikääntymisen haasteisiin muita EU-maita paremmin. Erityisen tyytyväisiä Stakesin, Työterveyslaitoksen ja Eläketurvakeskuksen asiantuntijat ovat 90-luvun alussa tehtyyn eläkeuudistukseen, jonka myötä eläkkeelle voi jäädä vuotiaana. Eläkeuudistuksia on tehty muissakin EU-maissa tai niitä on parhaillaan tekeillä. Yleisenä trendinä on vanhuuseläkeikärajan nostaminen 65 vuoteen. Suomen eläkejärjestelmää on sopeutettu jo ikääntyvän väestön vastaanottamiseen, ja sopeutuminen on poikkeuksellisen hyvin hallussa, johtaja Hannu Uusitalo Eläketurvakeskuksesta toteaa. Suuri kysymys kuuluu, miten sosiaalimenot ja muu valtiontalous pystytään rahoittamaan, kun miljoonia työikäisiä vaihtaa kulunvalvonnan eläke-etuihin. Tällä hetkellä EU:ssa on yhtä eläkeikäistä kohti neljä työikäistä, mutta vuonna 2050 enää kaksi. Väitteet työväestön vähenemisestä ovat kuitenkin ennenaikaisia. EU:ssa on laskettu kokonaistyöllisyyden kasvavan vuoteen 2017 saakka. Työmarkkinoille tulee paljon naisia ja ikääntyneet viihtyvät töissä pitempään. Suomessakin on todettu, ettei eläkeiän alentaminen 63 vuoteen ole aiheuttanut joukkopakoa työpaikoilta. Suomessa ikääntymisen haasteisiin on pitänyt etsiä vastauksia hyvin aikaisin, sillä suuret ikäluokat syntyivät meillä heti sotien jälkeen, monissa Euroopan maissa vasta luvuilla. Suomen julkinen sektori kestää kyllä ikääntymisen, tulosaluejohtaja Mikko Kautto Stakesilta arvioi. Julkisen sektorin rahoitus ja taloudellinen tilanne on hyvällä tolalla, vaikka lamaaikana velkaannuttiin. Komission mukaan Suomi, muut Pohjoismaat ja Viro kuuluvat alhaisen riskin maihin, kun verrataan julkisen talouden rahoitustilannetta ja ikääntymisen kustannuksia. Suurimmat riskit liittyvät Kreikan, Kyproksen, Portugalin, Slovenian, Tshekin ja Unkarin talouksiin. Kokemuksen hylkääminen typerää Työvoiman leikkauksia ei missään tapauksessa pitäisi aloittaa aina vanhimmasta päästä, koska näin menetetään tärkeää osaamista ja kokemusta, professori Juhani Ilmarinen Työterveyslaitokselta huomauttaa. Tulevaisuuden sosiaalijärjestelmien taloudellinen pohja voi vaarantua, elleivät suuret ikäluokat saa jatkaa työelämässä mahdollisimman pitkään. Euroopan komissio on samoilla linjoilla. Sen mukaan julkisen talouden kestävyys paranee huomattavasti, jos ikääntyneiden työllisyysastetta saadaan nostettua. Olisi toivottavaa, että keskimääräistä eläkkeellejäänti-ikää saataisiin nostettua 60:sta vuoteen, Ilmarinen sanoo. Tarvitaan perusteellista asennemuutosta, jotta ikääntyvät työntekijät luottaisivat, että pomot arvostavat heidän osaamistaan, Juhani Ilmarinen ja Mikko Kautto arvioivat. Eri-ikäisten vahvuudet ja taidot olisi osattava ottaa huomioon. Tarvitaan ikäjohtamista, Ilmarinen sanoo. Yli viisikymppisten asema työnhakijoina on Suomessa monia EU-maita parempi. Ikäryhmässä vuotiaat työllisyys on meillä parantunut nopeammin kuin muissa maissa, Kautto toteaa. Perheen vai valtion vastuu? Euroopassa vanhusten hoitoa siirretään entistä enemmän laitoksista kotihoitoon. Pelkkä suvun apu ja ostettavat kotipalvelut eivät kuitenkaan riitä, sillä yhä useampien naisten siirtyessä työelämään heille jää vähemmän aikaa omaishoivalle, professori Anneli Anttonen ja erikoissuunnittelija Liisa Sointu arvioivat Stakesille tekemässään tutkimuksessa Hoivapolitiikka muutoksessa. Suomessa on monia Euroopan maita heikommat mahdollisuudet saada vapaata hoivatehtäviin. Siksi olisi kehitettävä uusia, luovia ratkaisuja vanhusten ja lasten kotihoivaa varten, tutkijat ehdottavat. Esteettömyyttä pyritään edistämään esimerkiksi Design for All -käsitteen avulla. Design for All tarkoittaa sellaisia suunnitteluun liittyviä strategioita ja keinoja, joilla edistetään ympäristöjen, tuotteiden ja palveluiden käytettävyyttä, saavutettavuutta ja esteettömyyttä kaikille käyttäjille. Rakennuksista, palveluista ja tuotteista suunnitellaan sellaisia, että kaikki väestöryhmät voivat niitä käyttää. Ikäsyrjintä globaali ilmiö Suomi ei ole Euroopan ainoa maa, joka on ottanut työpaikan vanhan kaluston silmätikukseen. Sama kehitys on meneillään koko Euroopassa ja globaalisti. Ikääntymissyrjintää esiintyy paljon esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa sekä Belgiassa ja Hollannissa, Juhani Ilmarinen arvioi. Monessa Etelä-Euroopan maassa, kuten Espanjassa ja Italiassa, saman katon alla saattaa asua neljä, viisikin sukupolvea. Se ei kuitenkaan Ilmarisen mukaan tarkoita, että ikääntyneitä kollegoja kohdeltaisiin työpaikalla sen paremmin kuin muuallakaan. Kansalla ei ole intoa jatkaa töissä lähes seitsemänkymppisiksi, jos työtahti kasvaa

7 jähdä Vuoden 2020 tienoilla eniten vanhuuseläkkeelle jääviä on Tshekissä ja Suomessa, mutta työmarkkinoilta poistuu paljon osaajia myös monissa uusissa jäsenvaltioissa sekä Ruotsissa ja Tanskassa. 7 Komission lääkkeet ikääntymiseen Euroopan komissio on esittänyt viittä keinoa EU:n väestökehityksen aikapommin purkamiseksi. 1 Työ-, perhe- ja yksityiselämän tasapainottamista on helpotettava. 2 Ikääntyvien mahdollisuutta työntekoon on parannettava. 3 Työelämässä jatkavien tuottavuutta ja kilpailukykyä on edistettävä. 4 Julkisen talouden kestävyys ja sosiaaliturva on taattava 5 Maahanmuuton myönteiset vaikutukset hyödynnettävä. koko ajan ja jatkuvasti on pelättävä lähtöpasseja. Eivät ihmiset rahan takia ole pitempään töissä vaan sen takia, että heidän hyvinvoinnistaan huolehditaan, Ilmarinen toteaa. Tuomo Tarvas kartta Tomi Westerholm vuotiaiden osuus väestöstä EU-maissa vuonna 2005: 15 prosenttia väestöstä Irlanti 16 prosenttia väestöstä Espanja, Liettua ja Kypros 17 prosenttia Luxemburg, Slovakia, Romania ja Kreikka (luku vuodelta 2004) 18 prosenttia Belgia (2004), Viro (2004), Ranska (2004), Latvia, Itävalta, Puola, Portugali ja Britannia (2004) 19 prosenttia Saksa, Italia (2004), Alankomaat ja Slovenia 20 prosenttia Tanska, Unkari, Malta, Ruotsi ja Bulgaria 21 prosenttia Tshekki ja Suomi 100,55,100,0 45,90,0,37 100,90,0,0 0,0,0,44 100,55,100,0 45,90,0,37 100,90,0,0 0,0,0,44 0,0,0,100 8,65,93,1 0,20,100,0 40, ,55,100,0 45,90,0,37 100,90,0,0 100,55,100,0 45,90,0,37 100,90,0,0 0,0,0,44 0,0,0,100 8,65,93,1 0,20,100,0 100,55,100,0 45,90,0,37 100,90,0,0 0,0,0,44 0,0,0,100 8,65,93,1 0,20,100,0 40,100,90,0 100,55,100,0 45,90,0,37 100,90,0,0 0,0,0,44 0,0,0,100 45,90,0,37 100,90,0,0 0,0,0,44 0,0,0,100 8,65,93,1 0,20,100,0 40,100,90,0 Ikääntyvien määrä EU-maissa

8 Hyvä kylvettäjä ja 8 Puolassa vanhustenhoidolla on huono maine Vanhustenhoidon taso nousee, mutta hoitopaikkoja on vielä liian vähän. Puolalaisissa vanhainkodeissa ollaan varpaillaan, sillä paikalliset tiedotusvälineet ovat leimanneet ne roistojen pesäpaikoiksi. Viime vuonna lehdet ja televisio kertoivat, miten vanhustentalojen henkilökunta rosvoaa höperöiltä asukkailtaan asuntoja ja muuta omaisuutta. Ehkä todellisempi vanhustenhoidon ongelma on hoitolaitosten pieni määrä. Puolalaisittain vauraassa Gdanskissa on yli puoli miljoonaa asukasta, mutta vanhustentaloja on vain kaksi. Yhteensä niissä on noin 150 hoitopaikkaa. Moni odottaa parikin vuotta, ennen kuin pääsee meille sisään, jos pääsee, vanhainkodin johtaja Małgorzata Ozga myöntää. Gdazskin vanhainkodin omistaa kaupunki. Siinä on reilut 100 hoitopaikkaa ja henkilökuntaa 65 henkeä. Gdanskissa kaupunki ostaa lisäksi hoitopaikkoja kirkolta ja joiltakin yksityisiltä tahoilta, mutta niukasti. Puolassa ei ole ollut tapana panostaa vanhustenhoitoon. Kommunismin ajalta periytyy vanhustenhoidon huono maine. Kommunistinen yhteiskunta kun oli olevinaan sillä tapaa täydellinen, ettei siellä ollut sairaita eikä vanhuksia. Heidät siivottiin katukuvasta laitoksiin, joiden olosuhteet olivat usein hirveät. Ozgan mielestä parasta olisi, jos suurten

9 keskustelija Maahanmuuttaja Ranji Prabhakaran hoitaa työkseen vanhuksia Hämeenlinnassa. Kerttu Järvi (oik.) toivoisi vanhainkotiin enemmän Ranji Prabhakaranin tapaisia hoitajia. Hämeenlinnassa sijaitseva Uppsala-talon vanhainkoti muutti joulukuussa uusiin isompiin tiloihin. Ranji Prabhakaran selaa Kerttu Järven kanssa päivän lehteä. Intialainen mies ja suomalainen vanhus juttelevat kuin vanhat ystävät. Kerttu auttaa minua suomen kielen kanssa, Prabhakaran kiittelee. Ranji on minun nuorempi sielunveljeni, vieressä istuva Järvi virnistää. Prabhakaran työskentelee lähihoitajana Uppsala-talon vanhainkodissa Hämeenlinnassa. Hänen uravalinnastaan tekee poikkeuksellisen se, että hän on tummaihoinen mies. Kerttu Järveä se ei häiritse. Järvi on asunut Uppsala-talon vanhainkodissa viisi vuotta, ja hän on saanut puheliaasta Prabhakaranista mieluisan keskustelukumppanin. Ranji on myös hyvä kylvettäjä. Olisi mukavaa, jos tällaisia maahanmuuttajia olisi enemmän. Prabhakaran kertoo, että vanhainkodin asukkaat ovat ottaneet hänet hyvin vastaan. Pari viikkoa meni tutustuessa, mutta sen jälkeen vanhukset innostuivat kysymään intialaisesta kulttuurista, ruoasta ja norsuista. Kerran Ranji teki meille intialaisen lounaan, Järvi muistaa. Kontaktit tärkeitä Prahbakaran muutti Hämeenlinnaan suomalaisen tyttöystävänsä luokse vuonna Nykyisin pari on naimisissa. Kotiseudullaan Keralan osavaltiossa Prabhakaran oli myyntitöissä, mutta Suomessa hänen piti opiskella kieltä ja uusi ammatti. Maahanmuuttajakurssilla hän tutustui työpaikkoihin. Lähihoitajan työ tuntui sopivalta. Ajattelin, että vanhukset voivat kuunnella ja minä puhua. Ranji pääsi puoleksi vuodeksi töihin yksityiseen Hoivakoti Nuutintupaan. Pesti liittyi maahanmuuttajien työllistämistä edistävään Ymmärräks sää? -hankkeeseen. Sen jälkeen hän aloitti lähihoitajan opinnot Tampereella sosiaali- ja terveysalan opistossa ja sai myöhemmin haluamansa oppisopimuspaikan Nuutintuvasta. Vaikka lähihoitajista on pulaa, opiskelemaan on vaikea päästä. Kontaktit olivat tärkeitä. Etsin oppisopimuspaikkaa pitkään. Lopulta Nuutintuvan johtaja soitti minulle. Valmistuttuaan Prabhakaran sai vakituisen työpaikan Hämeenlinnan kaupungilta. Taitava ihmissuhteissa Prabhakaranin mielestä myös maahanmuuttajilla on vastuu omasta työllistymisestään. Pitää olla rohkeutta tutustua suomalaisiin. Monet maahanmuuttajat pelkäävät, ettei heitä hyväksytä, hän sanoo. Prabhakaran näyttää löytäneen paikkansa yhteiskunnassa. Vanhainkodin käytävillä muut hoitajat tervehtivät häntä iloisesti. Lähihoitaja Tanja Latvala kehuu kollegansa ihmissuhdetaitoja. Maahanmuuttajat ovat hyviä hoitotyössä, etenkin läsnäolossa. Muut taidot voidaan oppia, mutta läsnäolon taito on luontaista, Latvala arvioi. Prabhakaran arvelee, että auttamisen halu on perua hänen omasta kulttuuristaan. Olen jo lapsena oppinut auttamaan. Siitä tulee hyvä olo. Entä miten intialainen vanhuus eroaa suomalaisesta? Prabhakaranin ei tarvitse miettiä pitkään. Hänen kotimaassaan perhe ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä. Suomessa vanhustenhoito on hyvää ja ammattitaitoista, mutta vanhukset kaipaavat seuraa. Terhi Hakala, Hämeenlinna kuva Laura Vuoma 9 kaupunkien kaikissa kaupunginosissa olisi oma pieni vanhainkotinsa. Silloin vanhusten ei tarvitsisi lähteä kauaksi kotoaan, ja vierailulla olisi helppo käydä. Maria Wejgieland ja vanhainkodin johtaja Małgorzata Ozga. Nuoruuden ihannointi on ohi Gdanskin vanhainkodissa on selvästi totuttu ulkomaalaisiinkin vieraisiin. Asukkaat esittelevät mielellään huoneitaan, jotka ovat uusia, siistejä ja valoisia. Jokaisella asukkaalla on oma, televisiolla varustettu huone. Vanhainkodin sosiaalityöntekijä Jarek Wierzbicki kertoo vaihto-ohjelmasta, joka lähettää gdanskilaisia vanhustenhoita- jia tutustumaan tanskalaisiin hoitolaitoksiin ja tanskalaisia opiskelijoita puolestaan Gdanskiin. Vaihto-ohjelma on lisännyt itseluottamustamme. Olemme nähneet omin silmin, ettei meidän vanhainkodillamme ole hävettävää pohjoismaisten vanhainkotien rinnalla, Wierzbicki toteaa. Tosin pohjoismaisissa vanhainkodeissa

10 Naistentalo rikkoo sukupolvirajoja Yhteisölliset asumisprojektit ovat Saksan vaihtoehto perinteisille vanhainkodeille. 10 Berliiniläisen kerrostalon rappukäytävälle on parkkeerattu rollaattori, nurkkaan pieni kolmipyöräinen. Viherkasvien välissä on asukkaiden kenkätelineitä. Täällä kaikki tuntevat toisensa, selittää kolmannen kerroksen asukas Ingrid Gräbert kotoisaa tunnelmaa. Neuköllnin kaupunginosassa sijaitsevan talon hyvä henki ei ole sattumaa. Asukkaat kuuluvat kaikki Offensives Altern -yhdistykseen. Vaikka nimi tarkoittaa hyökkäävää vanhenemista, yhdistyksen tavoitteena on tarjota harmonista yhteiseloa yli sukupolvirajojen. Vain naisille tarkoitetun talon nuorimmat ovat alta kolmikymppisiä yksinhuoltajia, vanhimmat yli seitsemänkymmentävuotiaita leskirouvia. Lapsia asuu talossa toistakymmentä. Naiset asuvat tavalliseen berliiniläiseen tapaan vuokralla omissa asunnoissaan, mutta taloa ja sen suurta puutarhaa hoidetaan yhdessä. Alakerran suuressa salissa käy pianonopettaja, suunnitelmissa on myös pieni kirjasto. Ingrid Gräbert löysi talon sattumalta etsiessään pienempää asuntoa miehensä kuoleman jälkeen. Pelko yksinäisyydestä kaikkosi. Kunhan vain muistaa, että ihmiset ovat erilaisia ja harvoin oman ihannekuvan mukaisia, Gräbert miettii valintaansa. Seuran lisäksi tutusta joukosta on myös tueksi. Gräbert kertoo naapuriavun toimivan kauppa-asioissa ja lastenhoidossa. Jotkut jakavat keskenään auton. Kotihoidon vanhimmat asukkaat ovat järjestäneet joko itse tai kimpassa. Ne jotka muuttavat tällaiseen taloon, ovat jo ennestään luonteeltaan avoimia, Ingrid Gräbert kiittelee Neuköllnin naistentalon yhteisen salin pianon ääressä. Yhteisöllisyys vaatii totuttelua Neuköllnin naistentalon kaltaiset, niin sanotut yhteisölliset asumisprojektit, lisääntyvät Saksassa hyvää vauhtia vaihtoehtoina perinteisille vanhainkodeille ja palvelutaloille. Niiden eduiksi luetellaan juuri sosiaalinen ympäristö sekä vapaus järjestää itse tai yhdessä muiden kanssa tarvitsemansa apu tukihoitopalveluita myöten. Suomessa vastaavia projekteja on Aktiiviset Seniorit -yhdistyksen Loppukiriksi ristitty talo Helsingin Arabianrannassa. Saksassa moni yhdistys on erikoistunut tiettyyn kohderyhmään. Esimerkiksi Berliinissä on naisten- ja sukupolvitalojen lisäksi omia projekteja muun muassa dementikoille, sukupuolivähemmistöille ja ympäristötietoisille vanhuksille. Suuresta tarjonnasta huolimatta asumismuoto vaatii vielä totuttelua. Projekteja koordinoivan Heidemarie Cramerin. mukaan monessa yhdistyksessä on huomattu, että mukaan on vaikea saada juuri. ikääntyviä ihmisiä. Moni on jo ehtinyt tottua yksin asumiseen ja yhteisöllisyys koetaan ehkä pelottavanakin, Cramer muotoilee. Myös Ingrid Gräbert on pannut merkille talonsa asukaskunnan nuorentuneen ja yhteisten toimien vähentyneen. Eihän tässä yhteiskunnassa olla enää pitkään aikaan totuttu asumaan suurperheissä. Ja sitä paitsi naiset osaavat olla välillä aika pahoja noitia keskenään, Gräbert nauraa. Seitsemääkymppiä lähestyvä eläkeläinen uskoo kuitenkin itse viihtyvänsä valoisassa kaksiossaan ainakin niin kauan kuin jalat kantavat. teksti ja kuva Anna Kauppi, Berliini on parempi varustus kauttaaltaan ja henkilökuntaa on enemmän. Ozgan mukaan Puolassa ei ole vieläkään otettu vanhuksia eikä vammaisia samalla tavoin huomioon kuin Pohjoismaissa, mutta muutos on nähtävissä. Liikuntarajoitteiset otetaan huomioon uusia rakennuksia suunnitellessa. Palkat ovat pienet Puolassa hoitohenkilökunta vaihtuu tiuhaan. Moni nuori työntekijä myöntää heti kätellessä, että aikoo vaihtaa työpaikkaa jo kuukauden tai parin kuluttua. Nuoret tulevat meille vain saadakseen käytännön harjoittelujakson. Sen jälkeen he usein suuntaavat ulkomaille töihin, kuka Norjaan ja kuka Englantiin, Ozga hymähtää. Etenkin miespuolisista työntekijöistä on vaikea pitää kiinni, sillä he ovat naisia kiinnostuneempia palkkapussinsa paksuudesta. Tässä vanhainkodissa on keskimääräinen bruttokuukausipalkka 1700 zlotya eli noin 450 euroa. Keskipalkka Puolassa on 650 euroa. Palkat kasvavat vuosittain jopa 10 prosenttia. Gdanskin vanhainkodin vuosibudjetti on reippaasti yli puoli miljoonaa euroa, mikä tekee siitä yhden Puolan rikkaimmista vanhustentaloista ellei kaikkein rikkaimman. Sami Lotila, Gdansk kuva Jakub Śliwa

11 o m a e u r o o p p a n i Eri alojen tunnetut nimet kertovat suhteestaan Eurooppaan. Häyrylänranta-blues kuuluu Mikko Kuustosen kesään. Konnevesi on paratiisi Vesa Jämsén Muusikko Mikko Kuustonen pähkäilee tovin kahden eurooppalaisen paikkakunnan välillä, ennen kuin päättää, mikä on hänen suosikkipaikkansa Euroopassa. Kyllä se kuitenkin on Konnevesi, Kuustonen ratkaisee. Katalonian pääkaupunki Barcelona hävisi kuusi nolla Järvi-Suomen helmelle. YK:n hyvän tahdon lähettiläänä vuodesta 1998 toiminut Mikko Kuustonen matkustaa paljon Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan kehitysyhteistyökohteissa muun muassa YK:n väestörahaston ja Planin tehtävissä. Matkustaminen koto-suomessa on espoolaismuusikolle liiankin tuttua. Siksi hän arvostaa vapaa-ajallaan luonnon rauhaa ja kiireettömiä Keski-Suomen ihmisiä. Konnevesi on paratiisi. Siellä on kauniita, kallioisia rantoja ja niin puhtaat järvet, että niistä voi juoda. Konnevedelle Kuustonen löysi alkukesällä 1994, jolloin hänet ja Ile Kallio tilattiin esiintymään ensimmäiseen Häyrylänranta-blues-tapahtumaan. Yhden päivän festivaalin terve kotikutoisuus ja yhteisöllisyys vetosivat soittajiin. Häyrylänranta-blues poikkeaa edukseen ruisrockeista ja vastaavista massatapahtumista. Siellä soitettiin traktorinlavalla, uimarannalla. Kallio ja Kuustonen nauttivat soiton lomassa muurinpohjalettuja ja makkaraa. Ensimmäisillä festivaaleilla ei yleisölle ollut anniskelua. Silmäätekevät kunnanjohtajaa myöten marssivat pitkässä letkassa halkopinolle tankkaamaan. Se oli hauskan näköistä touhua, Kuustonen nauraa kaihomielisesti. Sen jälkeen Mikko Kuustosen perhe on viettänyt kesiään Konnevedellä näihin päiviin asti. Myös blues-tapahtuma tilaa hänet keikalle vuosittain. Tapahtuma on säilynyt pienimuotoisena näihin päiviin. Tosin viime kesänä siellä kävi jo noin festivaalivierasta. Tapahtumasta on vaarallista puhua näin julkisesti, koska sitten se voi paisua. Kuustosen perhe ei tarvitse omaa kesämökkiä vaan he kannattavat vuokramökkeilyä. Konnevedeltä on aina löytynyt hyvä kesäpaikka, jossa vietetään pisimmillään noin kuukausi kesästä. Teatterikoulussa opiskelevat tyttäret eivät ole jääneet yhtenäkään kesänä pois mökkireissulta. Tyttöjä ei saa pois sieltä. Onhan se hauskaa, koska he asuvat jo omillaan. Mikko Kuustonen, hänen Marita-vaimonsa sekä tyttäret Minka ja Iina Kuustonen viettävät mökillä yksinkertaista elämää kalansavustamisineen. Mökiltä käydään lähinnä vain kaupassa ja tietenkin bluestapahtumassa silloin, kun se on. Jos kaupassa on siika loppunut, kauppias ottaa kyllä asiakseen etsiä sitä. Siellä välitetään kesäasukkaista. Tammikuussa ilmestyi Mikko Kuustosen 12. soololevy, ja nyt hän keikkailee ahkerasti esittämässä uuden levyn kappaleita. Kehitysyhteistyötehtävät ja -matkat puolestaan vievät häntä milloin Mosambikiin, milloin Nepaliin. Tiina Pelkonen Muusikko Mikko Kuustonen on toiminut YK:n hyväntahdon lähettiläänä vuodesta Laura Vuoma 11

12 Viestintäkomissaari Margot Wallström vaatii vastuuta Viestintäkomissaari Margot Wallstöm on huolissaan poliittisen vastuun pakoilusta. Entisen ympäristökomissaarin kritiikistä saavat osansa niin vihreät kuin muutkin tahot. 12 Ruotsin porvarihallitukselta hän odottaa myönteistä panosta EU-politiikkaan. Viestintäkomissaari Margot Wallström ei kaihda EU:n imago-ongelmasta puhumista. Hän myöntää, että komission ehdotusten kieltä ei ole helppoa ymmärtää. Myös muut tavat lähestyä eurooppalaisia ovat vanhentuneita. Tavallisilla ihmisillä on tunne, että omat asiat ovat siirtyneet kylmään instituutioon, johon ei voi vaikuttaa. Se on ongelman ydin, Margot Wallström tiivistää. Niissä jäsenmaissa, joissa kansalaiset eivät luota omaan hallintoonsa, he laittavat toivonsa Euroopan unioniin. Suomalaiset ja ruotsalaiset luottavat puolestaan omiin viranomaisiinsa, mutta ovat EU-kriittisiä. Wallström pitää pohjoismaalaisia käytännönläheisinä EU-jäseninä. Puhumme EU-jäsenyyden hinnasta ja siitä, pärjäisimmekö hyvin yksinkin. Belgiassa ollaan tunteellisia, mutta heillä on perusluottamus EU:hun rauhan takaajana. Olisiko Wallströmin markkinoimassa tuotteessa vikaa, kun eurooppalaiset eivät innostu siitä? Miten 27 jäsenen yhteisöä voisi parantaa poliittisesti? EU:n työtapaa ja päätöksentekoa pitää tehostaa ja muuttaa avoimemmaksi. Siksi tarvitsemme perustuslaillista uudistusta. Ihmiset voivat tarttua vain heille tuttuihin aiheisiin. Jos kysytään mielipidettä EU:n perustuslaista vain hyvin harvat osaavat vastata.

13 päättäjiltä Wallström on paitsi viestintäkomissaari myös komission varapuheenjohtaja. Jos varapuheenjohtaja ajaa avoimuutta, mitä muut komissaarit asiasta ajattelevat? Poliittiseen yhteisymmärrykseen on päästy, mutta sanoista voi isossa organisaatiossa olla pitkä matka tekoihin, komissaari naurahtaa. Kansalaisia ei voi ohittaa Suomalaiset huomaavat EU:n vaikutuksen arjessa joskus epäolennaisissa asioissa, kuten uutisissa susienmetsästyksestä. Ovatko kansalaiset väärässä, kun heistä tuntuu, että EU askartelee toisarvoisten asioiden parissa? Instituutiot toimivat usein aika kömpelösti. Useimmiten on kysymys siitä, että puuttuu selitys, miksi asiasta on päätetty EU-tasolla, Wallström vastaa. Jos asiasta päätetään EU-tasolla, kansallisten päättäjien pitää kertoa se ihmisille, eikä uskotella että siitä voidaan päättää yksin kotimaassa. Wallström sanoo olevan huolissaan siitä, että poliittisesti vastuussa olevat tahot katoavat ongelmatilanteissa. Hänen mukaansa kansallisten poliitikkojen tehtävä olisi selittää paremmin, mistä EU:ssa on kysymys. Aiemmin ympäristökomissaarina työskennellyttä ruotsalaista Wallströmiä harmittaa kotimaansa vihreiden retoriikka. 13

14 14 Onpa minua kritisoitu siitäkin, että olen liian pessimisti. EU:n ongelmiin keskittymisen sijasta pitäisi huomata myös yhteistyön fantastiset saavutukset. Kuunnellen ongelmien kimppuun Wallstömin mukaan EU on ollut pienen poliittisen eliitin työtä pitkään. Tämä on hyväksytty niin kauan kuin EU:sta on ollut näkyvää hyötyä. Mutta kun kansalaiset eivät ole nähneet EU:ssa kehitystä, he alkavat miettiä, ovatko enää EU:n kannalla. Jos vuoropuhelua kansalaisten kanssa ei käydä, he eivät enää halua olla mukana. Näin kävi vuonna 2005, kun ranskalaiset ja hollantilaiset äänestivät EU:n perustuslaista. Komissio suunnittelee EU:n kannatuksen nostamista vastahakoisten eurooppalaisten keskuudessa kuuntelemalla kansalaisia, keskustelemalla EU:n päätösten vaikutuksista arkeen sekä näkymällä paikallistapahtumissa. Omaa nettipäiväkirjaa jo vuosia kirjoittanut komissaari penää vastavuoroisuutta viestinnältä. Uusi media, radio ja tv voisivat tavoittaa kansalaiset. Keskustelua varten perustettiin viime vuonna internetiin Debate Europe -sivusto. Vuosi sitten komissiossa suunniteltiin jopa EU:n oman televisiokanavan käynnistämistä, mutta suunnitelmasta luovuttiin, kun todettiin, ettei kanava saisi katsojia. Maaliskuussa 2007 valmistuu loppuraportti komission ehdotuksista viestintäpolitiikasta. Tulosten perusteella aletaan tehdä suunnitelmia EU:n viestinnän parantamiseksi. Komission ehdotus viestintäpolitiikasta Vihreät puhuvat kuin EU:ta ei olisi olemassakaan. Ikään kuin Ruotsi yksin olisi voinut vaikuttaa Itämeren veden laatuun vähentämällä päästöjä, vaikka Itämeren puhdistustoimiin velvoittaa EU:n lainsäädäntö. Lisäksi EU antaa taloudellista tukea Itämeren rantavaltioille, jotta päästöjä voidaan rajoittaa. Tämä teeskentely on yleinen ongelma EU-maissa. Vipinää Ruotsin EU-politiikkaan Ruotsissa porvarihallitus nousi valtaan syksyn valtiopäivävaalien jälkeen. Mitä mieltä sosiaalidemokraatti Wallström on, miten se vaikuttaa Ruotsin EU-politiikkaan? Uusi hallitus suhtautuu EU:hun myönteisesti, kun sen edeltäjä joutui työskentelemään yhdessä kahden EU-kriittisen puolueen kanssa. Uskon, että muutosta tapahtuu. Komissaari on hyvillään siitä, että Ruotsin uusi hallitus aikoo herättää vilkasta keskustelua EU-aiheista. Lupaan olla siinä mukana. Katja Palhus kuvat Kimmo Brandt Vihreät puhuvat kuin EU:ta ei olisi olemassakaan. Kokenut komissaari,vastahakoinen puoluejohtaja Euroopan komission viestinnästä vastaava jäsen, 52-vuotias Margot Wallström aloitti uransa vuonna 1974 Ruotsin sosiaalidemokraattisen nuorisoliiton asiamiehenä. Valtiopäiväedustaja hänestä tuli vuonna 1979 ja ministeri vuonna Viime vuosikymmenellä hän piipahti ruotsalaisen paikallistelevision toimitusjohtajana ja työskenteli sen jälkeen kulttuuriministerinä ja sosiaaliministerinä Ruotsissa. Hän on naimisissa ja kahden nuoren miehen äiti. Vuonna 1999 Wallström valittiin Romano Prodin johtamaan komissioon ympäristöasioista vastaavaksi jäseneksi. Vuonna 2003 hän halusi edistää kemikaaliasetuksen säätämistä mittauttamalla verestään 77 eri kemikaalin pitoisuudet. Kun ympäristökomissaarista löydettiin jäämiä 28 eri myrkyllisestä aineesta, asia uutisoitiin laajasti EU-maissa. Komission ympäristöpääosastolla hänet muistetaan välittömänä ihmisenä, joka käytti aikaansa kansalaisjärjestöjen ja muidenkin kuin päättäjien tapaamiseen. Viestintäkomissaarina Barroson komissiossa Wallström on työskennellyt syksystä 2004 alkaen. Wallströmin tehtävä on kehittää komission viestintää sekä Brysselissä että jäsenmaissa. Margot Wallström olisi ykkösnimi Ruotsin sosiaalidemokraattien johtoon Göran Perssonin jälkeen, mutta hän on vetoomuksista huolimatta kieltäytynyt päättäväisesti. Margot Wallströmin nettipäiväkirja Debate Europe -keskustelufoorumi

15 Tarinoita tavallisista ihmisistä Tv-ohjaaja Maria Friman ei halua kertoa erilaisuudesta vaan siitä, mikä meitä kaikkia yhdistää. Tv-ohjaajalupaus Maria Friman toistelee moneen otteeseen, miten hyvä onni hänellä on ollut. Ohjaaminen on niin kivaa, että tekisin tätä ilmaiseksi. On hienoa, että voin ohjata työkseni. Friman päätyi alalle päästyään opiskelijaksi Yleisradion hallinnoimaan Mundoprojektiin. Mundo on Suomessa asuville maahanmuuttajille ja etnisille vähemmistöille suunnattu mediakoulutus- ja työssäoppimisprojekti. Friman saa keväällä 2007 valmiiksi audiovisuaalisen viestinnän näyttötutkinnon. Hän on etniseltä taustaltaan romani. Romaneilla on Suomessa keskimääräistä heikompi koulutustaso, ja romaninuoret ajattelevat usein, etteivät edes voi pärjätä. Uskooko Friman toimivansa esikuvana nuorille? Miksei, hän toteaa vaatimattomasti hetken mietittyään. Maria Friman ei kuitenkaan halua olla se romanitoimittaja. Minulla on oltava mahdollisuus olla toimittaja ilman etuliitettä. En halua juuttua tekemään vain romaniaiheisia juttuja. Friman kertoo saaneensa tehtäväkseen kiitettävästi muitakin juttuja. Tulevaisuus näyttää lupaavalta. Nuori nainen perustaa parhaillaan omaa tuotantoyhtiötä opiskelutoverinsa kanssa, ja töitä näyttäisi olevan tulossa. Ehkä kiinnostus kertookin siitä, että romaneja pidetään meillä vieläkin outoina ja eksoottisina. Kun on tarjolla joku, joka tulee romaniyhteisöstä, se tuntuukin iskevän. Haastateltavat karussa Friman pukeutuu romaninaisen asuun. Onko hän kohdannut ennakkoluuloja työtä tehdessään? Yleensä ihmiset ovat sen verran sivistyneitä, etteivät näytä ennakkoluulojaan, hän toteaa, mutta kertoo yhden esimerkin. Friman yritti lähestyä kadulla kulkijoita piilokamerapätkää varten. Pätkän kuvaaminen kesti kauan, sillä ihmiset lähtivät karkuun. Friman arvelee, että ohikulkijat luulivat hänen olevan kaupustelu- tai ryöstöaikeissa. Nuorella ohjaajalla on parhaillaan työn Ohjaajalupaus Maria Friman ei halua korostaa ihmisten erilaisuutta. Pyrin tekemään arkipäivän tilanteista kertovia dokumenttejä ja etsin draamaa yksinkertaisista tarinoista. alla minuutin mittaisia kertomuksia suvaitsevaisuudesta. Ne liittyvät EU:n yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden näkyvyyskampanjaan. Kertomuksia nähdään joka viikko syyskuusta joulukuuhun, ja niitä esitetään pääasiassa Basaari-ohjelman yhteydessä. Yksi tarina kertoo romaninaisesta, jolla on kuuro lapsi, Friman paljastaa. Romanien on usein hyvin vaikea puhua lapsensa vammaisuudesta, hän kertoo. Minna Suihkonen kuva Tomi Westerholm Teemavuonna torjutaan syrjintää Vuosi 2007 on Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi. Vuoden tavoite on edistää yhdenvertaisuutta ja torjua sukupuoleen, etniseen alkuperään, uskontoon ja vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Vuoden aikana Suomessa toteutetaan viisi kattohanketta: näkyvyyskampanja, monimuotoisuus taiteessa, monimuotoinen urheilu ja liikunta, monimuotoisuus työelämässä ja vähemmistöjen ja vammaisten toteutumattomat oikeudet -hanke. Ylen hallinnoimaa Mundo-projektia rahoitetaan Euroopan sosiaalirahaston Equal-ohjelmasta. 15

16 16 Haussa paikka Maahanmuuttajien lähiömellakat Ranskassa ja terrori-iskut Britanniassa ihmetyttivät. Mikä on mennyt pieleen, kun yhteiskunnan rakenteita vastaan hyökätään? Miten Suomi voi välttää muun Euroopan virheet? Maahanmuuttajalla on paljon odotuksia, kun hän astuu ensi kertaa Suomen kamaralle. Hän toivoo itselleen hyvinvointia, kotia, työtä, ehkä perhettä. Mutta odotukset ja todellisuus eivät aina kohtaa. Stakesin tutkimuspäällikkö Juhani Iivari on tarttunut tutkimuksessaan arkaan aiheeseen, maahanmuuttajien rikollisuuteen. Hätkähdyttävää on, että väkilukuun suhteutettuna rikoksista tuomittuja maahanmuuttajia on kaksi kertaa niin paljon kuin rikoksista tuomittuja suomalaisia. Tosin kaikista rikostuomioista maahanmuuttajien saamat tuomiot muodostavat vain kuusi prosenttia. Suuntaus on silti huolestuttava, myös Iivarin mielestä. Sopeutumisessa on mennyt jotain pieleen. Pääsääntöisesti maahanmuuttajat tulevat tänne kuitenkin oikeassa tarkoituksessa ja haluavat kotoutua yhteiskuntaan. Kieli on suurin ongelma Iivari haastatteli tutkimustaan varten 42 maahanmuuttajaa, jotka oli tuomittu rikoksista. Suurin osa tuomioista oli annettu väkivaltarikoksista sekä omaisuus- ja huumeainerikoksista. Haastatteluista kävi ilmi, että eniten sopeutumista vaikeutti kielitaidon puute. Ilman kieltä maahanmuuttajat eivät pääse sisälle suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin, Iivari selvittää. Vaikeaksi maahanmuuttajat kokivat myös ammatillisen koulutuksen ja työn puuttumisen. Maahanmuuttajilla työsuhteet ovat usein tilapäisiä, ja kun työttömyys tulee, se iskee kovaa. Enemmistö tuomituista maahanmuuttajista yritti parin vuoden ajan löytää paikkansa yhteiskunnasta mutta antoi sitten periksi. Etenkin Afrikan maissa ja arabimaissa miehen asema on patriarkaalinen. Työttömäksi jääminen merkitsi, että mies menetti asemansa perheessä ja siitä seurasi aviokriisi ja lasten huoltajuuden menettäminen vaimolle. Kun miehet eivät päässeet normaalin yrittämisen kautta kiinni yhteiskuntaan, alkoi rikoskierre. Iivari painottaa, että vain harva tuomituista oli tehnyt rötöksiä kotimaassaan. Rikollisuus ei siis ole tuontitavaraa. Naisia tuomittujen joukossa on vain muutama. Tutkimuksen perusteella ei voi päätellä, onko Suomessa asuvilla maahanmuuttajilla yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

17 yhteiskunnasta 17 Joku tuomituista kuitenkin myönsi, että liittyminen kansainväliseen liigaan tuntui palkitsevalta. Palkintona voi saada ulkomaanmatkoja ja lomia suurten kaupunkien hienoissa hotellisviiteissä, Iivari kertoo. Tippuminen kulttuurityhjiöön Luulisi, että maahanmuuttajien jälkeläisillä on helpompaa. He oppivat kielen varhain, eikä ainakaan se estä heitä sopeutumasta suomalaiseen kulttuuriin. Mutta myös heillä on vaikeuksia, sanoo sosiaaliohjaaja Mukthar Abib Helsingin sosiaalitoimesta. Hän itse saapui Suomeen 16-vuotiaana. Nykyisin 35-vuotias Abib tekee työtä afrikkalaisten nuorten kanssa. Kahden kulttuurin välissä eläminen on raskasta. Vanhemmat haluavat, että lapset säilyttäisivät heidän oman kulttuurinsa. Valtaväestö vaatii kuitenkin lapsilta toisenlaista käyttäytymistä. Suurin syy sopeutumisongelmiin on, etteivät maahanmuuttajanuoret löydä paikkaansa. He eivät kuulu mihinkään, Abib hahmottaa. Juhani Iivari korostaa, että yhteiskunnalla on vastuu myös toisen polven maahanmuuttajista. Jos yhteiskunta ei tue heitä, se kostautuu. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että toisen polven maahanmuuttajat syyllistyvät selkeästi useammin rikoksiin kuin ensimmäisen polven maahanmuuttajat. Iivarin mukaan syitä on useita. Maahanmuuttajien toinen polvi ei ole yhtä sitoutunut samoihin moraalisiin arvoihin kuin heidän vanhempansa. Heitä ei myöskään uhkaa karkotus, jos he saavat rikostuomion. Aina on niitä, jotka tippuvat kahden kulttuurin välistä kulttuurityhjiöön. Mitä yhteiskunta sitten voi tehdä? Iivarin mielestä maahanmuuttajien kanssa työskentelevien viranomaisten olisi puhallettava yhteen hiileen. Sosiaalityöntekijöiden ja poliisien tulisi verkottua ja rakentaa sen jälkeen verkostot myös lasten vanhempiin. Vanhemmilla on kuitenkin perinteisesti vahva auktoriteetti maahanmuuttajaperheissä. Pääkaupunkiseudulla on kokeiltu sosiaalista sovittelua, jossa sovittelijana rikoksentekijän ja uhrin välillä toimii maahanmuuttajataustainen sosiaalityöntekijä. Tulokset ovat olleet hyviä, kertoo Mukhtar Abib. Nuorelle uhrin kohtaaminen on tehokkaampaa kuin vankilaan tai yhdyskuntapalveluun määrääminen. Uhrin roolista ei ole apua Abib ei usko, että Suomessa maahanmuuttajanuoret ryhtyvät samanlaisiin lähiömellakoihin kuin Ranskassa. Mutta kyllä täytyy tehdä työtä sen eteen, että marginalisoituvat ihmiset löytävät paikkansa yhteiskunnasta. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on toiminut asiallisesti, kun se ei ole kaatanut maahanmuuttajia asumaan yhteen lähiöön. Mukhtar Abibin viesti erottuu siten, että hän korostaa yksilön vastuuta. Abibille itselleen tämä oivallus oli tärkeä, kun hän saapui Suomeen. Sanon aina nuorille, että emme voi vaatia suomalaisia muuttumaan sellaisiksi kuin haluamme. Ihmisen pitää päästä uhrin roolista ja löytää keinoja, joilla hän selviytyy tässä yhteiskunnassa. Itse tiesin heti Vaalimaalle saavuttuani, että tämä on kotimaani. Mies on myös toiveikas tulevaisuuden suhteen. Viiden, kymmenen vuoden päästä Suomi tarjoaa töitä maahanmuuttajanuorille, jotka osaavat kielen ja joilla on hyvä koulutus. Terhi Hakala piirros Aiju Hakala

18 Kiekko päätyyn ja Euroopan pelaajapörssissä on nyt ostajan markkinat 18 Hyvässä joukkueessa on aina helppo pelata, sanoo tanskalaisjoukkueessa pelaava ruotsalainen keskushyökkääjä Johan Hult. Jalkapalloinnostaan tunnetut tanskalaiset ovat vähitellen syttymässä myös jääkiekolle. Ulkomaalaisen pelaajan on joka kerta jäälle päästessään pystyttävä todistamaan osaamisensa kriittisen tanskalaiskatsomon edessä. Perjantai-iltana ennen kahdeksaa odenselaiset kiiruhtavat jäähallille. Turvatarkastuksen jälkeen katsojat odottelevat pelin alkua ja hörppivät olutta muovituopeista. Ilma on sakeana tupakansavusta. Tänään Tanskan liigan huippuottelussa kohtaavat kotijoukkue Odense Bulldogs ja Aalborg Aab, jonka kannattajat ovat tulleet Fynin saarelle Jyllannista. Paikalla on katsojaa. Suurin osa heistä seisoo, sillä kaikki tuhat istumapaikkaa on myyty loppuun. Kylmillä muovituoleilla istuvat joukkueen sponsorit, pelaajien vaimot ja vanhemmat rupattelemassa. Yritysten vieraat puikkelehtivat oluiden kanssa paikoilleen vasta kun valot ovat jo sammuneet.

19 perään! Kansalliset kiintiöt kielletty Urheiluseurat eivät saa asettaa kansallisia kiintiöitä pelaajilleen. EY-tuomioistuin on tulkinnut yhteisön perustamissopimusta siten, että työvoiman vapaa liikkuvuus koskee myös urheilijoita. Myös karanteenit eli seurojen asettamat siirtokorvaukset pelaajistaan todettiin tällä ns. Bosman-päätöksellä laittomiksi. 19 Peli alkaa, ja ensimmäisen maalin tekee Aalborg. Yleisö kannustaa kotijoukkuetta rytmikkäällä huudolla: Odense, Odense! Kiivas taputtaminen lämmittää käsiä. Vaikka olot kiekkohallissa ovat suomalaisittain vaatimattomat, jääkiekko on täällä entistä suositumpaa. Tanska teki vuosikymmenten tauon jälkeen paluun MM-kisoihin Suomessa vuonna Sen jälkeen maa on ollut mukana MM-kisoissa joka kevät. Pelaajista ylitarjontaa Ruotsalainen Johan Hult loistaa jäällä kultakypärässään. Hän on todellinen kiekkokiertolainen, joka on pelannut aiemmin Italiassa ja Itävallan Innsbruckissa. Ulkomaalaiskiintiöstä jääkiekkojoukkueissa puhutaan joka vuosi, kun pelaajat tekevät sopimuksensa seuraavaksi kaudeksi ja joukkueiden kokoonpanot selviävät. Viime kaudella Tanskassa eräs joukkue ilmoitti ettei palkkaa ulkomaalaisia, vaan joukkueessa pelaavat ainoastaan tanskalaiset. Pelin jälkeen Hult antaa pukuhuoneen ovella nimikirjoituksia. Hän on vierastyöläinen, joka joidenkin kiekkokannattajien mielestä vie Odensen poikien mahdollisuuden pelata Tanskan liigassa. Miltä tuntuu olla paha? Vai paha, minunhan pitää jatkuvasti näyttää, että minulla on jotain annettavaa tanskalaiselle jääkiekolle, ruotsalainen nauraa. Hult myöntää, että huonojen ulkomaalaispelaajien tuominen joukkueeseen estää nuoria edistymästä. Tehtäväni on neuvoa nuoria. Helmikuussa 34 vuotta täyttävä Hult pelasi Italiassa SG Cortina -joukkueessa. Ruotsalainen hämmästyi italialaisen median ja yleisön olematonta kiinnostusta jääkiekkoon. Osittain sponsorien harvalukuisuuden takia palkka oli pienempi kuin täällä. Itävallassa jääkiekon asema on samanlainen kuin Tanskassa. Hult arvioi, että liigat ovat yhtä hyviä. Yleisö ja sanomalehdet ovat yhtä innostuneita lajista molemmissa maissa. Yleisö haluaa nähdä hyvää jääkiekkoa ja

20 20 nimimiehiä pelaamassa. Toisaalta ulkomaalaiset tulevat seuralle kalliimmiksi kuin paikalliset pelaajat. Siksi ulkomaalaispelaajia seurataan tarkemmin kuin muita. Itävallassa ulkomaalainen pelaaja tunsi itsensä syntipukiksi. Jos joukkue ei menesty, ulkomaalaispelaaja vaihdetaan. Itävaltalaispelaajan vaihtaminen toiseen itävaltalaiseen ei onnistu siitäkään syystä, että hyviä pelaajia ei ole kovin monta. Euroopan kiekkomarkkinoilla on Hultin mukaan joukkueiden markkinat: pelaajista on ylitarjontaa. Se, että joukkueeseen osuu pelin kannalta huono pelaaja, voi johtua myös yliinnokkaista agenteista, jotka välittävät pelaajia joukkueille. Hyvä agentti tuntee sekä pelaajat että joukkueet ja osaa myydä sopivan pelaajan oikeaan joukkueeseen. Katja Palhus, Odense kuvat Christian T. Joergensen Liiketuttava toi Ole Baekin ensimmäistä kertaa kiekkomatsiin. Hän seuraa jatkossakin mieluummin jalkapalloa. Suomalaiset osaavat kyllä pelata jääkiekkoa, mutta jalkapallon he voivat jättää meille tanskalaisille, hän virnistää. Jos Ulf Werner saisi viedä taivaaseen koiran, hän veisi Odensen joukkueen maskotin bulldogin. Rasmus Stokholm Pedersen on rakastunut lätkään. Pia Nielsen, Tina Andersen ja Anja Jønsson ovat perillä jääkiekon säännöistä ja tuntevat myös joitakin pelaajia. Katsomo elää mukana Bulldogien fanikatsomossa juhlailta on hyvässä alussa. Erätauolla raikuvat eurohitit. Täällä on paras disko, nauravat Pia Nielsen ja Tina Andersen. He aikovat jatkaa iltaa keskustassa ja suuntaavat Frank A -ravintolaan, kuten muutkin juhlijat. Ystäväni tuntee pelaajia ja joskus me bailaamme heidän kanssaan, Andersen kertoo. Meijerissä työskentelevä Nielsen kävi jääkiekko-ottelussa ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten. Hän harrastaa itse käsipalloa. Ulkomaalaispelaajat vievät tanskalaisten paikat. Toisaalta se joukkue, joka ei palkannut ulkomaalaisia, jäi liigan pisteissä viimeiseksi. Nielsen kertoo tuntevansa jääkiekon säännöt, tottakai. Voisi pelistä nauttia, vaikka ei niitä osaisikaan, puuttuu puheeseen Anja Jønsson. Mieluummin jalkapalloa Odensen joukkueessa pelaa 15 ulkomaalaista, tietää Rasmus Stokholm Pedersen. Ulkomaalaispelaajat ovat hyviä, mutta nyt nuoret tanskalaispelaajat eivät pääse pelaamaan ja kehittymään, murehtii laitevalmistaja Danfossin kunnossapito-osastolla työskentelevä Pedersen. Pedersen asuu Jyllannin Sønderborgissa, lähellä Saksan rajaa. Hän lähti jo iltapäivällä töistä ajamaan kohti Odensea ja maksoi matkalla 500 kruunun siltamaksun, jotta pääsisi paikalle katsomaan ottelua. Jääkiekkoa pelataan lähempänä kotiakin, mutta tämä seura on paras. Rakastuin jääkiekkoon vuonna 1998, kun täällä vielä pelattiin vanhassa kaukalossa. Fanikatsomon vieressä seisoo isä lastenvaunujen vieressä. Kovaäänisten kannattajien mölinän yli hän kuulee ääntä vaunuista ja alkaa vaihtaa vaippaa. Ulf Werner selventää, mitä kannattajat mylvivät tanskaksi: Seuraamme Odensea kuolemaan. Jos taivaaseen voi viedä koiran, viemme bulldogin. Tanskalaisen jääkiekon tasoa voi arvioida huhti-toukokuun vaihteessa, kun jääkiekon MM-kisat pelataan Moskovassa. Suomi pelaa alkulohkossa D yhdessä Ukrainan, Tanskan ja isäntämaa Venäjän kanssa.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Tehtäviä. Teemu Saarinen: Pallosankari Unski

Tehtäviä. Teemu Saarinen: Pallosankari Unski Teemu Saarinen: Pallosankari Unski JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi 2012

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat CMI/Digital Vision Euroopan komissio 1 Mistä työtä voi hakea? Henkilöiden vapaa liikkuvuus on

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot