Vuosikertomus Elämme armosta, kerromme Jeesuksesta

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2017 Elämme armosta, kerromme Jeesuksesta

2 Ajassa Ytimessä Yhteydessä Aika on täyttynyt. Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Kääntykää ja uskokaa hyvä sanoma (Mark. 1:15). Näistä Jeesuksen sanoista nousevat KRS strategiamme ydinsanat Ajassa, Ytimessä ja Yhteydessä. Ajassa. Vuosi 2017 oli reformaation merkkivuosi. Liityimme siihen omassa työssämme eri tavoin. Erityishankkeina olivat Suomalainen messu Senaatintorilla elokuun lopussa ja Kristuspäivä Turussa joulukuun alussa. Ne kokosivat yhteensä noin osallistujaa. Molemmat myös televisioitiin, joten ne tavoittivat moninkertaisen määrän ihmisiä. Reformaation merkkivuoden ottivat huomioon ohjelmistossaan myös nukketeatteri Sananjalka ja Torstaiteatteri. Ajassa oleminen merkitsee yhä enemmän sähköisen median käyttämistä evankeliumin kertomisen välineenä. Viikoittainen Uskon askeleet -ohjelma Radio Deissä yhteistyössä Kristityt yhdessä ry:n kanssa alkoi vuoden alussa. Se tukee L10T -kristityn elämäntapavalmennusta ja sillä on ollut keskimäärin kuuntelukertaa viikoittain. Käytimme myös entistä aktiivisemmin Facebookia, You tube -kanavaa sekä Instagramia ja Snapchatia toiminnasta kertomiseen sekä varainhankintaan. Tämän ajan erilaiset nopeat muutokset haastavat koko ajan etsimään evankeliumille uusia ilmaisutapoja. Tommy Hellstenin ja Tommi Kaleniuksen Kasvotusten kiertue onnistui niin osallistujamäärän kuin saadun kiittävän palautteen perusteella tässä erinomaisesti. Ytimessä. Raamattuopetus on ollut aina KRS:n työssä keskeistä. Siksi oli erityisen ilahduttavaa, että vuoden 2017 Kristilliseksi kirjaksi valittiin Karas-Sanan kustantama ja Eero Junkkaalan toimittama Raamattu alusta loppuun. L10T -elämäntapavalmennuksen suosio jat - kui, ja kouluttajamme veivät sen myös Viroon. Valmennuksissa eri puolilla Suomea osallistujat kertoivat, miten L10T on rohkaissut heitä elämään uskoaan todeksi arjen keskellä. L10T on myös työmme keskiössä: mahdollisimman moni työala toteuttaa sitä omassa toiminnassaan. Uskon ytimeen vie yhteistyössä medialähetysjärjestö Sanansaattajan kanssa kehittämämme DominiLife -mobiilisovellus. Se julkaistiin Kristuspäivässä. Sovellus on tarkoitettu rohkaisuksi rukoukseen ja L10T -elämäntapaan. Yhteydessä. Kristuspäivä valmisteltiin yhdessä Hengen Uudistus kirkossamme ry:n ja Turun alueen seurakuntien kanssa. Päivässä oli kaksi hyvin konkreettista yhteyden hetkeä: Espoon piispa Tapio Luoma ja katolisen kirkon piispa Teemu Sippo rukoilemassa yhdessä sekä rukous maamme puolesta paikkakuntien edustajien seisoessa viireineen Turkuhallin permannolla. Kristuksen tahto on, että evankeliumin työtä tehdään yhdessä. KRS on kautta historiansa ollut avoin yhteistyölle. Vuosi 2017 oli siitä erinomainen esimerkki monine yhteistyöhankkeineen. Yhdessä tekeminen toteutui työssämme itse asiassa päivittäin. Työmme ystävien ja tukijoiden ja vapaaehtoisten ansiosta saatoimme elää armosta ja kertoa Jeesuksesta. Siksi pystyimme jopa palkkaamaan uusia työntekijöitä. Tämä kaikki tekee nöyrän kiitolliseksi. Ulla Saunaluoma toiminnanjohtaja Seurakuntapalvelut Seurakuntapalvelut käsittää julistus- ja koulutuspalvelut, aviopari- ja perhetyön sekä Lapin turistityön. Seurakuntapalvelut-kokonaisuudesta vastasi varatoiminnanjohtaja, pastori Kalle Virta. Julistustyö Järjestimme evankelioivia tapahtumia ja tilaisuuksia valtakunnallisesti ja vierailimme seurakuntien tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Tilaisuuksia oli yhteensä 308 (304) ja yhteistyöseurakuntia 102 (127). Helsingin Senaatintorilla järjestettiin Suomalainen messu yhteistyössä Radio Dein kanssa Suomi 100-juhlavuoden merkeissä. Messu keräsi torille noin 8000 kuulijaa, puhujavieraana oli rouva Jenni Haukio. Messu televisioitiin suorana lähetyksenä Alfa-TV:llä ja messusta tehty Facebook-live-otos keräsi näyttökertaa. Tapahtuman aloitteentekijä ja koordinaattori oli kapellimestari Lehari Kaustel. Toinen vuoden erityistapahtuma oli valtakunnallinen Kristuspäivä, jota olimme järjestämässä yhdessä Hengen Uudistus kirkossamme ry:n ja Turun alueen seurakuntien kanssa. Turkuhalliin kokoontui noin 7000 kristittyä yli kirkkokunta- ja herätysliikerajojen rukoilemaan yhdessä maamme puolesta. Tapahtuma televisioitiin TV7:n kautta. Rukousedustajia oli mukana noin 250 luterilaisesta seurakunnasta ja noin 110 yhteisöstä muista kirkkokunnista. Noin sadalta paikkakunnalta järjestettiin tapahtumaan yhteiskuljetus, paikoin useiden seurakuntien yhteistyönä. Päivä toi yhteen kristittyjä yli rajojen. Luterilaisen kirkon pääedustajana oli piispa Tapio Luoma ja valtiovallan tervehdyksen toi pääministeri Juha Sipilä. Mukana olivat myös saamelaisten, romanien ja maahanmuuttajien edustajat. Kristuspäivän tavoitteena oli rohkaista yhteistä rukousta. Tapahtuma viritti tai vahvisti monilla paikkakunnilla kristittyjen yhteistä rukousta oman paikkakunnan puolesta. Yhteistyössä Tommy Hellstenin, Tommi Kaleniuksen ja ohjelmatoimisto Kristallin kanssa järjestimme syksyllä Kasvotusten-illan Turussa, Tampereella, Seinäjoella, Porvoossa, Helsingissä ja Jyväskylässä. Kuulijoita illoissa oli yhteensä lähes Kuulijoissa oli paljon niitä, joille seurakunnan toiminta ei ole tuttua. Kasvotusten-kiertue jatkuu vuonna Uskon päivää pidimme esillä erityisenä rukouspäivänä oman paikkakunnan puolesta. Uskon päivä -nettisivuilla ja Facebook-sivulla tarjosimme virikeaineistoa rukoukseen. Uskon Yö -taidetapahtumia järjestettiin 21 (27) seurakunnassa. Seurakunnat suunnittelivat ja toteuttivat illan paikallisten taiteilijoiden kanssa. KRS vastasi tapahtuman mediakampanjasta. Sanan Suvipäivät järjestimme yhteistyössä Imatran seurakunnan kanssa, teemana: Sie kelpaat!. Kävijöitä oli 4800 (5800). Erityisen hyvän palautteen sai nonstop-raamattuopetus. Heinäveden Kirkastusjuhlien teemana oli Kirkasta uskoa. Kävijöitä oli noin (3 600). Erityisen hyvää palautetta saimme Ida-Elinan konsertista sekä Oro Bellissimo -musiikkileirin toteuttamasta Suomalaisesta messusta. Avioparityö Samassa Veneessä -työn koordinaattorin tehtävä siirtyi lokakuussa Saara ja Panu Rissaselta Terhi Ruokonen-Jalolle, josta tuli avioparityön pastori. Erkki Jalo nimettiin avustavaksi työntekijäksi. Koordinaattorin tukena olivat vapaaehtoisina Elina ja Sami Lehtomäki sekä Vuokko ja Tero Suutari. Vuoden aikana toteutui 4 (14) avioparileiriä tai -viikonloppua. Lisäksi järjestettiin 3 enneagrammikurssia, joista vastasivat Seija ja Erkki Taivainen sekä yksi Rikasta minua -kurssi yhteistyössä Parisuhdekeskus Katajan kanssa. Yhteistyössä Vivamon kanssa järjestimme Äitien ja tyttärien leirin. Seurakuntien kanssa yhteistyössä järjestimme 8 (15) parisuhdetapahtumaa, joista yksi oli viikonloppuleiri. Kolmessa tilaisuudessa tee mana parisuhteen lisäksi oli vanhemmuus. Sanan Suvipäivillä Imatralla ja Kirkastusjuhlilla toteutimme avioparityön kanavan ja työllä oli oma esittelypiste. Marraskuussa osallistuimme valtakunnallisille Parisuhdepäiville Helsingissä. Ilon aihe työssä olivat sitoutuneet vastuuparit sekä uudet vapaaehtoisparit. Vastuupareja leirien ja tapahtumien suunnittelussa oli mukana yhteensä 17. Vastuupareille järjestimme vuoden alussa Tuulta purjeisiin- ja vuoden lopussa Miehistönhuolto -viikonloput. Vuoden aikana tavoitimme noin 500 (770) aikuista ja noin 50 lasta. Palautteet tapahtumista olivat poikkeuksetta hyviä. Monet kertoivat saaneensa elämäänsä voimaa ja uusia näkökulmia ja hyvinvointinsa parantuneen. Elämme armosta, kerromme Jeesuksesta Kansan Raamattuseura on kristittyjen väliselle yhteistyölle avoin luterilainen evankelioimisjärjestö. Toteutamme Kristuksen kirkolle annettua lähetyskäskyä tavoittaen, varustaen ja lähettäen. Kansan Raamattuseura on olemassa, että jokainen Suomessa asuva oppisi tuntemaan Jeesuksen Kristuksen henkilökohtaisena Vapahtajanaan ja seuraamaan häntä. Tahdomme yhdessä seurakuntien kanssa rakentaa avointa, varustavaa ja hoitavaa seurakuntayhteisöä. jossa jokainen sen jäsen löytää oman paikkansa Kristuksen todistajana tässä maailmassa. Työmme perusta ja voimavara on Raamattu ja evankeliumista nouseva armo. Sisältö Toiminnanjohtajalta Seurakuntapalvelut Julistustyö Kesäjuhlat Aviopari- ja perhetyö Lapin turistityö Lapsityö Mediatyö ja some Musiikkityö Sanan matkat Koulutuspalvelut Krito-työ Työ kaupungeissa Nuorisotyö Opiskelijatyö Aikuistyö Loma- ja kurssikeskukset Kansainvälinen työ Pietarin katulapsityö Venäjän vankilatyö Työ Intiassa Agape Europe -yhteistyö ja muu kv-työ Kustannustoiminta / Karas-Sana Oy Toimintakertomus Talous Tase Tulos Tilintarkastuskertomus Hallinto Henkilöstökertomus Varainhankinta Henkilökunta Yhteystiedot Kansi: Suomalainen messu Senaatintorilla. Kuva: Jani Laukkanen Vuosikertomus Kristuspäivä 2017Turussa. Kuva Maria Syväniemi. 3

3 kuva Leena Punkari kuva Jani Laukkanen Lapin turistityö Turistityötä tehtiin Saariselällä yhteistyössä Inarin seurakunnan ja Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen kanssa sekä Kairosmajalla. Saariselän kappelissa KRS:n vastuulla oli kymmenen viikkoa. Tunturipappeina palvelivat pääosin vapaaehtoiset papit. Saariselän Pyhän Paavalin kappelin tilaisuuksissa tilastoitiin yhteensä (7 891) kävijää (ilman ovilaskuria). Käsikirjan mukaisia jumalanpalveluksia järjestettiin 60 (61), kävijöitä niissä oli (1 197), ehtoolliselle osallistui (1 197) henkilöä, muita hartaustilaisuuksia oli 22 (35), kuulijoita niissä oli 277. Musiikkitilaisuuksia oli 42, kuulijoita Toimituksia oli 21 ja niissä 853 osanottajaa. Kairosmajan Revontulikappelissa tilastoituja tilaisuuksia oli 464 (468). Tilaisuuksien kävijämäärä oli yhteensä (19 469). Tarkemmat tiedot löytyvät Kairosmajan toimintakertomuksesta, sivu 10. Lapsi- ja perhetyö Nukketeatteri Sananjalka valmisti vuoden 2017 reformaation merkkivuoteen nukkenäytelmän Eka vai vika, joka sai ensi-iltansa Esityksiä oli 201 (163) ja esityspaikkakuntia 86 (77). Katsojia oli (11 653). Kilometrejä kertyi (n ), pisin kiertue kesti 10 päivää. Kaikkiin esityspyyntöihin emme pystyneet vastaamaan. Eka vai vika -esityksen ohella emme esittäneet muita näytelmiä. Esiinnyimme päivä- ja perhekerholaisille, kunnan päivähoidon väelle, alakoululaisille ja perhetapahtumissa sekä kehitysvammaisten juhlissa ja eläkeläisten tilaisuuksissa. Nukkekursseja järjestimme 4 (13), kurssilaisia oli 70 (95). Kursseilla valmistettiin isoja tasonukkeja, pieniä pöytänukkeja ja harjoiteltiin nukella näyttelemistä. Sananjalka oli ohjelmavastuussa Oronmyllyn retkipäivässä, Suvipäivillä, Kirkastusjuhlilla sekä Äitien ja tyttöjen viikonlopussa Vivamossa. Pidimme työtä esillä Facebookissa ja suoramarkkinointiviestein seurakuntiin. Hankimme Sananjalan logolla varustetut työasut. Esitysten yhteyteen tehtiin roll up -teline. Sananjalan toiminnasta vastasi Merja Luukkonen, tiimiin kuuluivat Mikko Piiroinen ja avustavana työntekijänä Esko Luukkonen. KRS:n lapsityö täytti 40 vuotta. Järjestetyn juhlakeräyksen tuotolla hankittiin mm lasten Jeesus-elokuvan monikielistä DVD:tä. Sitä jaettiin Sananjalan vierailujen yhteydessä ja Vivamon leireillä DVD:tä lahjoitettiin jaettavaksi Lasten Missio -järjestön kautta. Mediatyö ja some Yhteistyössä Kristityt yhdessä ry:n kanssa tuotimme RadioDeihin viikoittaisen Uskon askeleita -ohjelman, jonka toimitti Mikko Matikainen. Ohjelma tukee L10T-valmennusta ja rohkaisee evankelioivaan elämäntapaan. Ohjelma lähetettiin maanantai-iltaisin ja uusintana lauantai-iltana. Matikainen oli myös yksi Rukous Suomen puolesta -ohjelman neljästä toimittajasta. Jorma Kalajoki teki 50 Leipää ja kalaa -ohjelmaa, jotka lähetettiin Radio Dein kanavalla maanantai-iltaisin. Lisäksi useat työntekijämme näkyivät kristillisissä medioissa asiantuntijavieraina. Olimme Medialähetys Sanansaattajien kanssa kehittämässä DominiLife-mobiilisovellusta, joka julkistettiin Kristuspäivässä joulukuussa. Sovelluksen tavoite on rohkaista rukousta ja L10T-elämäntapaa. Työryhmässä olivat mukana Kalle Virta ja Matti Mäkinen. Sovellus on saanut hyvä vastaanoton. Suomenkielisellä MyStory.me -sivustolla oli vuoden lopussa 53 (41) elämäntarinaa, joita oli katsonut yhteensä yli (59 000) yksilöllistä katsojaa. Sivustolla kuka tahansa voi kertoa kirjoitetulla tai videoidulla tarinallaan, miten Jumala on vaikuttanut omaan elämään. Kangasniemen seurakunta perusti ensimmäisenä seurakuntana oman mystory.me -tarinoiden alasivun järjestelmään. Thefour.com sivuston lanseerausta jatkettiin. Sivustolla on neljä lyhyttä videota, joilla esitellään kristinuskon ydinsanoma. Sivuston evankelistana toimii Leevi Helo. Sivuja katsottiin 1623 kertaa. Käytimme YouTube-kanavaa sekä Facebookja Twitter-tilejä. Monet työntekijät perustivat lähettäjilleen suljetun Facebook-ryhmän yhteydenpitoa varten. sananjalka.fi uskonyo.fi crescendo.fi kristuspaiva.fi avioliitto.fi Musiikkityö Minna ja Jussi Pyysalo vastasivat musiikista monissa tapahtumissa ja toimipisteissämme, Jussi kokoaikaisena ja Minna 40 %:n työajalla. Seurakuntavierailuja pariskuntien kynttiläillallisten, konserttien, kouluvierailujen sekä erilaisten seurakuntatapahtumien merkeissä oli noin 70. Näissä oli kuulijoita noin Lastenkonsertteja pidettiin 20, niistä 15 kouluissa. Kouluissa kuulijoita oli noin Leevi Helo oli mukana Pekka Laukkarinen -triossa yli 30 konsertin Joulun Tähti -kiertueella. Hieman erikoisempi soittopaikka oli Kirkon musiikkijuhlilla, jossa Leevi Helo toimi Helsingin tuomiokirkon edessä järjestetyn jääkiekon MM-kisojen pronssiottelun kisakatsomon urkurina. Kristiina Tanhua-Laiho veti musiikkitoimintaa nuorille ja nuorille aikuisille yhteistyössä Tampereen seurakuntayhtymän kanssa. Vivamossa hän opetti kolmella vapaan säestyksen kurssilla ja vastasi musiikista valtakunnallisessa sielunhoitoterapeuttien konferenssissa Tampere-talossa. Hän sävelsi musiikin Sananjalan nukkenäytelmään Eka vai vika. Suomen Crescendo-työstä vastasi kapellimestari Lehari Kaustel. Vuoden suuri ponnistus oli Helsingin Senaatintorilla järjestetty Suomalainen messu, johon osallistui lähes 1000 laulajaa noin 100 kuorosta. Messu juhlisti Suomen 100-vuotisjuhlavuotta ja oli samalla RadioDein 20-vuotisjuhlatapahtuma. Messu sai paljon mediahuomiota ja se televisioitiin Alfatv:n kautta. Kuulijoita torilla oli noin Järjestelyihin osallistui useita eri tahoja yhdessä KRS:n, Crescendon, RadioDein kanssa. Suuren työn laulajien kokoamisessa tekivät vapaaehtoiset Eeva Airila ja Riitta Ahonen. Sanan Suvipäivien yhteydessä Imatralla järjestettiin musiikkiseminaari. Oronmyllyllä pidettiin heinäkuussa Oro Bellissimo -musiikkileiri, jolla oli 25 osanottajaa Suomesta ja Virosta. Leiriläiset konsertoivat Parikkalassa ja Heinäveden Kirkastusjuhlilla. Crescendo järjesti taiteilijavieraat Stadin sävelet -iltoihin, joita toteutimme 6 Helsingin Vanhassa kirkossa yhteistyössä Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Myyrmäen kirkossa Vantaalla järjestimme helluntaina konsertin ja kansainvälisen messun. Crescendo Finland on osa Agape Europen Crescendo-verkostoa. 4 6 Koulutuspalvelut Koulutuspalvelut tarjoaa seurakunnille monipuolisen valikoiman koulutuksia ja palveluja seurakuntalaisten varustamiseen. Työstä vastaa koulutusjohtaja Mikko Matikainen. Työn kärkenä olivat L10T-valmennukset ja niihin perustuvat Uskon askeleita -ohjelmat Radio Deissä. Tunnin pituiset ohjelmat lähetettiin viikoittain kolme kertaa. Ohjelman kustansivat Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura ja sen toimitti Mikko Matikainen. Ohjelmalla oli reilusti yli viikoittaista kuuntelukertaa eli vuodessa noin 1,7 miljoonaa. Ohjelma on lisännyt merkittävästi sekä KRS:n että L10T:n tunnettavuutta. L10T-viikkovalmennuksia eli kerran viikossa pidettyjä valmennuksia pidimme 17 seurakunnassa. Viikonloppuvalmennuksia oli 10 seurakunnassa. Valmennukset pidettiin myös Kalajoen kristillisellä opistolla suomeksi ja dariksi, Kylmäkosken vankilassa sekä Tallinnassa, Virossa. Myös ensimmäiset jatkokurssit pidettiin seurakunnissa. Mystory.me ja thefour.com sivustojen esittelyt sisältyvät L10T-valmennuksiin. L10T vastaa hyvin seurakuntien tarpeeseen kehittää toimintaansa. Kangasniemen seurakunta on ensimmäisenä ottanut L10T:n osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua. Koulutustapahtumia oli yhteensä 452 (409). Moniin sisältyi useita osakokonaisuuksia tai erilaisia jaksoja. Tilastoituja osallistujia oli (14 696). Luvussa näkyvät kouluttajiemme pitämät tilaisuudet, mutta eivät seurakuntien itsensä pitämät L10T-kokoontumiset tai muut työmme hedelmänä syntyneet kokoontumiset. Useissa seurakunnissa pidimme raamattuopetussarjoja ja rukouskoulutuksia. Kouluttajamme Olli Seppäsen opetus Jumalan siunaus kansamme yllä ja hänen TV7:ssä lähetetty haastattelunsa sotaajan ihmeistä sopivat Suomi 100 -juhlavuoden teemaan loistavasti. Olimme mukana toteuttamassa Eero Junkkaalan johtamaa Raamatunopetusakatemiaa Suomen Raamattuopiston ja Suomen ev. lut. Kansanlähetyksen kassa. Osallistujia oli 40. Imatran Sanan Suvipäivien yhteydessä järjestimme seurakuntaseminaarin, jossa käsittelimme innostavia näkökulmia seurakunnan kasvuun. Osallistujia oli 30. Virpi Nyman vastasi kesäkuussa pidetystä Vivamon Raamattukonferenssista, jossa oli 40 (50) osallistujaa. Kouluttaja Matti Mäkinen oli mukana Medialähetys Sanansaattajien kanssa kehittämässä DominiLife -mobiilisovellusta. Ohjelmassa on elementtejä L10T-elämäntavasta. Rukoustyössä Rukouksen talo -toimintaa oli 16 seurakunnassa. Sen kautta monet ovat löytäneet palvelupaikkansa seurakunnassa. Vivamossa pidettiin kaksi rukoustapahtumaa, jossa oli yhteensä 140 (136) osallistujaa. Olimme mukana eri rukousliikkeiden kansallisen verkoston tapaamisissa. Mikko Matikainen toimitti Radio Deissä 10 suoraa Rukous Suomen puolesta -ohjelmaa. Kuulijoita oli /ohjelma. Vuoden aikana työyhteydestämme siirtyivät pois Kari ja Mari Valkonen sekä Krito-työstä pitkään vastannut Ulla Halttunen ja tiimiin siirtyi julistustyön puolelta Olli Seppänen. kuva Jani Laukkanen 5 Aukeaman kuvat: 1. KRS oli mukana kehittämässä Domini Life -sovellusta yhteistyössä Medialähetysjärjestö Sansan kanssa. Kuvassa oik. Ilkka Kastepohja, Matti Mäkinen, Mervi Viuhko, Kalle Virta, Vesa Häkkinen ja Tero Pesonen. 2. ja 4. Kohtaamisia Sanan Suvipäivillä Imatralla 3. Kristuspäivä Turussa Rouva Jenni Haukio osallistui Suomalaiseen messuun Senaatintorilla, vas. kapellimestari Lehari Kaustel ja oik. säveltäjä Lasse Heikkilä. 6. Mikko Matikainen (oik.) oli pitämässä ensimmäiset L10T-valmennukset Virossa. Kristillinen toipumistyö, Krito Vuotuisessa Krito-konferenssissa Vivamossa elokuussa teemana oli Kesken. Mukana oli noin sata osanottajaa. Luennoitsijoina olivat Satu Lähteenkorva, Mirja Sinkkonen ja Tommy Hellsten. Ryhmänohjaajakoulutukseen osallistui 16 (17) henkilöä. Turussa pidettiin yksi ryhmänohjaajakoulutus. Krito-ryhmiä kokoontui mm. Espoossa, Helsingissä, Kuopiossa, Lahdessa, Lapualla, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla. Turussa järjestettiin kaksi toipumisen iltaa, aiheina suru ja viha. Tampereella pidettiin kolme toipumisteemaista Kiinni elämässä -iltaa. Erosta eteenpäin -työssä Aila Keskinen piti ohjaajakoulutukset Tampereella (16 osanottajaa) ja Kalajoen kristillisellä opistolla (8 osanottajaa). Eroryhmiä toimi Oulussa, Kauhajoella ja Tampereella. Krito-työtä koordinoi vuoden aikana tiimi, johon kuuluivat Aino Vesti, Aila Keskinen, Mika Lahtinen ja Anja Komulainen. Vuoden 2018 alusta työtä koordinoi Merja Lehtinen. krskoulutus.fi krito.fi 4 Kansan Raamattuseura Vuosikertomus

4 Työ kaupungeissa Teemme työtä kaupungeissa eri ikäisten parissa. Nuorisotyötä teemme Helsingissä ja Turussa, opiskelijatyötä Helsingissä, Turussa ja Jyväskylässä. Aikuistyöllä oli oma työntekijä Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Lahdessa. Vapaa ehtoisvoimin toimittiin Joensuussa, Kuopiossa, Lapualla, Mikkelissä ja Seinäjoella. Nuorisotyö Järjestimme Vivamossa 4 rippikoululeiriä, leiriläisiä oli 148 (164). Rippikoululaisten määrä vaikuttaa koko vuoden viikkotoiminnassa mukana olevien määrään koulutuksissa ja nuorten illoissa. Helsingissä ensimmäisen vuoden isoskoulutukseen tuli 24 nuorta (20). Kaikkia nuoria kokoavissa illoissa kävijöitä oli keskimäärin 50 (48) illassa. Maksi-raamattuopetusilloissa oli mukana 36 (39) nuorta ja vanhemmille nuorille tarkoitetussa K-17 toiminnassa 9 (12). Toisen vuoden isoskoulutukseen osallistui 22 (25) nuorta. Ikäluokat ovat keskenään erilaisia. Vakiinnutimme läsnäoloamme sosiaalisessa mediassa. Instagramissa (IG) työllämme (@krsnuoret) oli seuraajia 570 (468). Olemme sovelluksessa myös jotka eivät sisälly mainittuun seuraajien määrään. Kesällä Leevi Helo toimi viikon ajan päivittäjänä ja sai kuvillaan 2706 tykkäystä. Snapchat-sovellusta käytimme paljon Minun tarinani -kuvilla tai lyhyillä videoilla. Myös rippikoululeireillä nuoret toimivat sometiiminä kuvaten asioita nuoren näkökulmasta. Leirien isoset saivat koulutusta videoblogien tekemiseen. Kesän leirivlogeilla oli YouTubessa 6900 (5500) näyttökertaa. Olimme mukana Nuori 2017-päivillä Tampereella sekä Maata Näkyvissä -festareilla Turussa, jossa Leevi Helo oli opettamassa Raamattua Turkuhallin päälavalla. Vuotuinen Pekka Laukkarinen trion yli 30 konsertin Joulun Tähti -kiertue päätti vuoden valtakunnallisen nuorisotyömme kouluissa, seurakunnissa ja eri järjestöjen kanssa. Työn esimiehenä toimi Leevi Helo. Tiimiimme kuuluivat Helena Mäntylä (kirkon nuorisotyönohjaaja, sosionomi AMK) ja Heini Kontiainen (TM), joka vihittiin papiksi toukokuussa Nuorisotyömme kasvatti teol.yo Janika Pitkänen toimi yhdellä rippileirillämme kesäteologina. Turun nuortenilloissa vapaaehtoisina vetäjinä toimivat Aino Haataja, Paula Pöntinen sekä Oiva Ristimäki. nuoret.fi Opiskelijatyö Keskeisiä tavoitteitamme vuodelle olivat L10T-elämäntavan vahvistaminen sekä evankeliumin eteenpäin vieminen vahvistamalla opiskelijayhteisöjä sekä panostaminen tavoittavaan työhön. Työn runkona ovat opiskelijaillat, solut, opiskelijahallitusten kokoontumiset ja Hengellisen kutsumuksen löytöretki eli Henkseli. Järjestämme myös leirejä, hengailuiltoja, tavoittavaa toimintaa, osallistumme uusien opiskelijoiden messuille ja tarjoamme tutorointia uusille opiskelijoille. Jyväskylässä opiskelijat osallistuivat aktiivisesti uuden toimitilan remonttitalkoisiin. Opiskelijaillat ja -tapahtumat keräsivät viikoittain kävijää paikkakunnasta riippuen. Tavoittavissa tapahtumissa kohtasimme yhteensä noin 1300 nuorta aikuista. Helsingissä järjestimme Alfa-kurssin yhteistyössä Vanhan kirkon seurakunnan ja Liikemiesten Lähetysliiton kanssa, Jyväskylässä oli tavoittavia kahvituksia opiskelijoille suunnatuissa tapahtumissa ja Turussa pidimme yhteistyössä paikallisten seurakuntien kanssa Food & Hope -iltoja 1 2 kertaa kuussa. opiskelijat.fi Järjestimme kaksi valtakunnallista tapahtumaa, Avain-raamattukonferenssin elokuussa Vivamossa (113 osanottajaa) ja vuodenvaihteessa Kairosleirin Kairosmajalla (85). Vapaaehtoisten opiskelijoiden panos tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa oli tärkeä. Opiskelijoita ja nuoria aikuisia eri kaupungeista oli mukana osallistujina ja talkoolaisina myös Turun Kristuspäivässä joulukuussa. Perustimme opiskelijoille tavoittavan työn lähettäjäpiirin. Se starttasi lähettämällä Ainomaija Virtasen Sveitsiin harjoitteluun tutustumaan My Friends -valmennukseen. Sen jälkeen Ainomaija ja lähettäjäpiiri ovat edistäneet My Friends -toiminnan käyttöönottoa opiskelijatyön tavoittavassa toiminnassa. Jyväskylässä työlle perustettiin avoin Facebook-sivu ja Instagram-tili työn näkyvyyden lisäämiseksi ja uusien opiskelijoiden tavoittamiseksi. Turussa perustimme Whatsappryhmän yhteydenpitoon. Lähettäjille perustimme suljetut Facebook-ryhmät. Näkyvyyttä somessa keräsivät erityisesti opiskelijaja nuorisotyön joulukeräyksen videot. Hannu Välimäki ja viisi opiskelijaa osallistuivat Agape Europen National Campus Director -konferenssiin Malagassa. Jani Heino suoritti loppuun Agapen järjestämän vuoden mittaisen School for Movement Builders -koulutuksen, joka sisälsi kolme ulkomaanjaksoa. Elina Ahonen jatkaa Itävallassa Agapen opiskelijatyössä. Turun opiskelijatyöstä vastasi Hannu Välimäki, joka toimi myös KRS:n opiskelijatyön johtajana. Helsingissä Jani Heino ja Jyväskylässä Anu Palojärvi toimivat kokoaikaisina työntekijöinä. Avustavana työntekijänä Jyväskylässä toimi Hilla Kullaa, Turussa Inka Helminen ja Helsingissä Annastiina Toppari. Jokaisella paikkakunnalla toimi 6 12 opiskelijan opiskelijahallitus, joka suunnitteli toimintaa työntekijän kanssa. Lisäksi jokaisella paikkakunnalla toimi suuri joukko opiskelijoita erilaisissa tiimeissä ja työryhmissä. Turussa vastattiin koko Suomi kahville -haasteeseen Helsingin SenioriFoorum täytti 10 vuotta Aikuistyö kaupungeissa Helsinki Toiminta keskittyi Stadin Rukouksen talolle Kaisaniemeen, mutta teimme yhteistyötä myös seurakuntien kanssa. Palkattuna työntekijänä oli Päivi Peittola 80 % työpanoksella. Vuosi oli Stadin Rukouksen talon neljäs ja viimeinen toimintavuosi. Tilan vuokrasopimus päättyi vuoden lopussa. Rukouksen talo oli avoinna rukousta varten kevät- ja syyskaudella neljänä päivänä viikossa. Päivystyspäiviä oli 99 (124), jolloin talossa vierailtiin 283 (357) kertaa. Paikalla oli kaksi rukouspäivystäjää. Vapaaehtoisia päivystäjiä oli kuusi. Rukouksen talolla oli yhteensä 328 tilaisuutta, joihin osallistui 1802 ihmistä. Rukousryhmiä kokoontui 8, niistä kaksi oli Stadin Rukouksen talon alaisia. Kokoontumiskertoja oli 155 (192), osanottajia yhteensä 587 (758). Talossa kokoontui ryhmiä myös eri aihepiirien ympärille, kuten naisten Avoin Elämänkaaripiiri. Muita tilaisuuksia olivat raamattuopetukset, rukouskoulutukset ja joulukuinen kiitosjuhla. Aikuisten tilaisuuksia oli 60 (60) ja niissä kävijöitä yhteensä 446 (575). Nuoriso- ja opiskelijatyön tilaisuuksia oli 14 ja niissä 288 osanottajaa. Keväällä pidimme Hoitava rukous -kurssin ja syksyllä uuden Rukoile kansat Kuninkaalle -kurssin, yhteensä 17 osanottajalle. Nuorille pidettiin oma rukouspalvelukoulutus. Raamattuopetusilloissa Päivi Peittola opetti Ilmestyskirjasta ja Riitta Keskimäki VT:n profeetoista. Uskon päivänä yhdessä opiskelijatyön kanssa kohtasimme ihmisiä Kaisaniemen puistossa kahvitempauksen merkeissä. Lisäksi Rukouksen talolla oli tarjoilua ja rukousta kaupungin puolesta. Rekolan kirkossa järjestimme 4.3. raamattu- Lintubongausta Turussa Turusta tehtiin retki Tukholmaan St. Klaran seurakuntaan. lauantain teemana Alkupalanen paikalleen, mukana 63 henkilöä. Rekolassa järjestetty Avoin yhteys -rukoustapahtuma päättyi Kohti Kristuspäivää -iltaan. Kristuspäivään Turkuun järjestettiin bussiretki yhdessä Rekolan, Hakunilan ja Tikkurilan seurakuntien kanssa. Vuoden alussa aloitimme Lähde elämään -illat Kallion kirkossa kerran kuukaudessa. Vanhassa kirkossa järjestimme 6 Stadin sävelet -iltaa yhteistyössä Crescendon ja Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Syksyn aikana suunniteltiin vuoden 2018 alusta alkavaa Verkosto ry:n ja Munkkivuoren seurakunnan kanssa toteuttavaa yhteistyötä Munkkiniemen kirkossa. KRS:n osuus on erityisesti raamattu- ja rukousopetuksen kehittämisessä. SenioriFoorum-toiminta Helsingissä vietti kymmenvuotisjuhlaa. Toiminnan tarkoitus on rohkaista eläkeiässä olevia astumaan kirkon ovesta sisälle ja tarjota mahdollisuus kuulla tasokkaita luentoja uskosta ja elämästä. Iloksemme aktiiviosallistujien joukko on kasvanut merkittävästi. Postituslistalla oli vuoden lopussa (2500) osoitetta. Kokoonnuimme kevät- ja syyskaudella viikoittain keskiviikkoisin Agricolan kirkolla. Luentoja järjestettiin 31, kuulijoita oli yhteensä (10 722), 349/tilaisuus. Eniten kuulijoita saivat neurologi Kati Juva, ortopedi Esko Kaartinen, psykologi Pirkko Lahti ja piispa Eero Huovinen. Toiminta toteutettiin yhteistyössä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kanssa, josta mukana olivat rovasti Matti Amnell, usein myös kanttori Pentti Ingerö sekä suntio. KRS:n puolesta ohjelmasta vastaavana toimi rovasti Ensio Klemi sekä noin 25 vapaaehtoisen ryhmä, joka järjesti tarjoilun. Merkittävä osa SenioriFoorumin toiminnassa ovat retket erilaisiin kulttuurikohteisiin. Retkiä tehtiin 17 (22), joihin osallistui yhteensä 823 (1166) senioria. Ulkomaanmatka tehtiin Kroatiaan. Retkijärjestelyistä vastasi Tellervo Lan kinen, jonka panos koko toiminnassa oli erittäin merkittävä. Ohjelmakulut katettiin kolehdein ja tarjoilumaksuilla. Retkien tuotot käytettiin toiminnan kuluihin ja ylimenevältä osalta KRS:n evankelioimistyön tukemiseen. Joensuu Järjestimme yhteistyössä Joensuun, Pielisensuun ja Rantakylän seurakuntien aikuistyön kanssa seitsemän Nyyttikesti-iltaa toimintakaudella kuukauden viimeisenä lauantaina. Illat pidettiin Joensuun seurakuntakeskuksessa. Ohjelmassa toteutui nimen mukaisesti nyyttikestiajatus: kaikki tarjottava on osanottajien samana päivänä tuomia lahjoituksia yhteiseen pöytään. Mukana oli osanottajaa/ilta. Ohjelmavastuussa olivat KRS:n työntekijät Ulla Saunaluoma, Kalle Virta, Kristiina Nordman ja Mika Lahtinen. Työryhmään kuuluivat Aune-Inkeri Keijonen, Matti ja Pirjo Ketonen, Outi Kärnä, Minna Tolonen, Ilona Suojama ja Heikki Salomaa (pj.). Retkiä tehtiin Sanan Suvipäiville ja Kirkastusjuhlille sekä Kristuspäivään yhdessä Kiteen seurakunnan kanssa. Rukouksen talon toiminta on vakiintunut. Se järjesti säännöllisiä rukousaamuja sekä joka sunnuntai rukouspalvelua Joensuun kirkon messun yhteydessä. Toiminnan yhdyshenkilönä toimi Irma Nygren. Rippikoululeirin 6 tunnelmaa Vivamossa Opiskelijoiden Henkseli-ryhmäläisiä Kansan Raamattuseura Vuosikertomus

5 Kaupunkityön tiimi: Aino Vesti (edessä vas.), Mika Lahtinen, Ulla Saunaluoma, Ulla Kovanen, Elina Vettenranta, Tuija Pennanen ja Päivi Peittola. Jyväskylä Marraskuussa 2016 hankittu toimitila kaupungin keskustassa remontoitiin perusteellisesti KRS:n kiinteistöpäällikön Staffan Ståhlen johdolla ja pitkälti talkoovoimin. Tila sai nimekseen Omenapuu ja se siunattiin käyttöön 3.9. kaupunginkirkossa pidetyn KRS:n juhlajumalanpalveluksen jälkeen. Muuttoon asti käytössä oli Sanan Kulma. Päiväkahvi- ja raamattutapahtumia järjestettiin 9 kertaa, osallistujia oli keskimäärin 32/kerta. Raamattupiiri kokoontui 16 kertaa ja Viisikielisen lauluilta 7 kertaa. SenioriFoorum kokoontui 4 kertaa, 120 osallistujaa/kerta. Näistä vastasivat Inkeri Virkkala-Järvinen ja Tuula Hakkarainen. Bussiretket tehtiin Sanan Suvipäiville ja Heinäveden Kirkastusjuhlille. Naisia kaivolla -illoista vastasi Ulla-Maija Kovasen johtama tiimi. Iltoja järjestettiin 7 (6) sekä helmikuussa naistenpäivä. Teemoina olivat mm. kodin perintö, Jumalan johdatus ja rukous. Puhujina vierailivat puhujavieraina mm. Eliina Heinonen, Heli Karhumäki, Elina Vettenranta ja Maija Nyman. Iltoja pidettiin Nikolainsalissa, Omenapuussa ja Huhtasuon kirkossa. Uusi Omenapuu-tila tarjoaa hyvät puitteet illoille. Tavoitimme illoissa yhteensä noin 500 (326) osanottajaa. Kari Valkonen piti Vaajakosken kirkolla viiden illan sarjan Elämästä on kyse. Osallistujia oli keskimäärin 70/ilta. Tammikuun rukousretriitissä Vesalan leirikeskuksessa oli 72 osallistujaa. Majataloiltoja oli keväällä yhteensä 4 Palokan ja Vaajakosken kirkoissa, osallistujia oli yhteensä n Tarinoiden majatalo Jyväskyläläisestä Tarinoiden majatalo -hankkeesta vastasi bibliodraamaohjaaja Mika Lahtinen. Hän käsikirjoitti, toteutti ja esitti Torstaiteatterin Missä armo? -näytelmän, jonka aiheita olivat ennakkoluulot toisenlaisuutta kohtaan ja henkinen alistaminen. Esitys puolusti ihmisen loukkaamatonta arvoa. Näytelmän lähteenä oli Raamatun kertomus Jeesuksen ja foinikialaisnaisen kohtaamisesta (Mark. 7:24 30). Ensiesitys oli Sanan Suvipäivillä Imatralla. Jyväskylässä näytelmää esitettiin syksyllä 10 kertaa. Näytelmä juhlisti reformaation merkkivuotta, mutta se ja muut Tarinoiden majatalon kiertuenäytelmät (Tuhlaajapojan veli ja Laupias samarialainen) säilyvät tilausohjelmistossamme. Keskisuomalaisen kriitikko kirjoitti Missä armo? -näytelmästä (9.9.), että tunnekuljetus ja -ilmaisu pysyivät vahvoina koko esityksen ajan. Missä armo? omaa vahvan pohjan erilaisille tulkinnoille ja analyyseille ennakkoluulojen syistä ja luonteesta. Esityksellä on sydän paikallaan. Mika Lahtinen vastasi Suutari Martin joulu -näytelmän ohjauksesta ja tuotannosta yhdessä Vaajakosken alueseurakunnan kanssa. Näytelmä esitettiin Vaajakosken kirkossa jouluaattona kirkontäydelle katsojakunnalle. Esitystä teki 15 hengen joukko seurakunnan työntekijöitä ja seurakuntalaisia. Katsojia Tarinoiden majatalon näytelmillä oli yhteensä 1080 (1520). Tarinoiden majatalo toteutti 20 bibliodraamatyöpajaa, joista 14 oli kaikille avoimia ja 6 oli koulutusvierailuja esim. diakoniatyöntekijöille. Kuopio Toiminnan painopisteinä olivat L10T-elämäntavan vahvistaminen ja levittäminen, evankeliumin näkyvyyden lisääminen, uusien ihmisten tavoittaminen sekä tiedottamisen tehostaminen. Erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia järjestimme yhteensä 249 (198). Kävijöitä niissä kirjattiin yhteensä (2 833). Toimintaan tuli mukaan niin uusia osallistujia kuin vastuunkantajiakin. Toimimme pääosin Sanan Kulmalla. Majataloiltoja pidettiin Lounasravintola Ajassa ja eri seurakuntien tiloissa 4, vieraita niissä oli yhteensä 440 (618). Puhu Jeesukselle retriitit pidettiin Neulamäen kirkossa ja Tervonsalmessa. Sanan Kulmalla kokoontuivat ryhmät Iloa ja yhteyttä elämään, heprean ryhmä sekä Kuopion seudun seniorit ry:n Virikettä aivoille ja virvoitusta sielulle kerho. Lisäksi säännöllisesti kokoontuivat rukouspiiri, raamattupiiri, Naisten solu, Krito-ryhmät ja Varjosta vapauteen -ryhmä sekä L10T-opintopiiri. Sanan illoissa Olli Seppänen opetti Ilmestyskirjaa ja Jesajaa. Hetki Rakkaudelle -aviopari-iltoja oli kaksi. Rukouspäivystys keräsi perjantaisin rukousta ja tukea tarvitsevia ihmisiä yhteensä 425 (369). Turun Kristuspäivän innoittamana aloitimme yhteiskristillisen aamurukouspiirin Yhdessä. Yksittäisiä tapahtumia vuoden aikana olivat Kristittynä olemisen ilo sekä Jumalan johdatus ja teot elämässäni. Niissä oli useita omakohtaisia puheenvuoroja. Kari ja Mari Valkonen vierailivat opettamassa armolahjoista. Uskon päivän tilaisuudessa Puijon kirkolla olivat Ulla Saunaluoma ja Kari Kuula. Sanan Kulmalla pohdimme Ulla Saunaluoman avauksen pohjalta KRS:n vuosistrategiaa Ajassa-Ytimessä-Yhteydessä. Vuoden aikana raamattuopetuksia olivat pitämässä myös Olavi Hartikainen, Riitta Keskimäki, Raili Tiihonen ja Jorma Kalajoki. Koko Suomi kahville -tapahtumia järjestimme 5. Retkiä tehtiin Tervonsalmeen, Heinäveden Kirkastusjuhlille ja Turkuun Kristuspäivään. Mukana oli yhteensä 98 henkilöä. Kaikki toiminta oli mahdollista sitoutuneiden vapaaehtoisten ja lähettäjäpiirin tuen ansiosta. Työtä koordinoi eri vastuualueiden vetäjistä koostuva tiimi Lea Tuiremon johdolla. Merkittävä kiitosaihe oli, että uusi työntekijä Topi Viitasalo aloitti työn vuoden 2018 alussa. Lahti SenioriFoorum kokoontui Salpausselän kirkossa neljä kertaa ja kokosi yhteensä yli tuhat kävijää. Foorumia isännöi Salamat Masih, järjestelyissä oli mukana suuri joukko vapaaehtoisia. Joutjärven seurakunnassa järjestettiin 5 Syke-iltaa Kalle Virran ja pastori Kia Sammalkorven johdolla. Keski-Lahden seurakunnan tiloissa kokoontui viikoittain rukouspiiri ja joka toinen viikko Sanan äärellä -ilta. Bussimatkoja järjestettiin Vivamon Raamattukylään ja Sanan Suvipäiville Imatralle sekä Kristuspäivään Turkuun. Varoja työlle kerättiin kirkkokahvituksilla. Lahden aluetyöryhmään kuuluivat Kalle Virta, Tuija Pennanen, Kristiina Nordman sekä Saara ja Panu Rissanen. Syksyllä Rissasten tilalle tuli Terhi Ruokonen-Jalo. Tampere Kokonaiskävijämäärä tilaisuuksissamme oli Keskeistä toimintaamme olivat SenioriFoorum, Naisten vapaaillat, Raamattulauantait ja Kiinni elämässä -illat. Mansen sävel -konseptin tilalle rakennettiin samalla tiimillä Uskon illat. SenioriFoorum kokoontui 14 kertaa Aleksanterin kirkolla. Osanottajia oli yhteensä Suosituimpia puhujavieraita olivat lääkäri Veli-Pekka Joki-Erkkilä, professori Jaakko Valvanne ja kirjailija Pia Perkiö. Uskon ilta -konseptissa keskityttiin Raamatun lukemiseen ja opetukseen laulujen siivittämänä. Nämä Raamattuun pureutuvat opetukselliset kirkkoillat Raamattulauantaiden rinnalla olivat tärkeä täydennys ohjelmaamme. Uskon päivän tilaisuus veti väkeä 65 henkilöä. Kiinni elämässä -iltoja järjestimme 6, kävijöitä oli 278. Puhujina olivat Satu Lähteenkorva, Kalle Virta ja Ulla Saunaluoma. Raamattulauantai-tilaisuuksia oli 6, kävijöitä 385 (4/255). Naisten vapaailtoja järjestimme 4, osanottajia oli yhteensä 251. Aiheina olivat itsetuntemus, jaksaminen, rajat ja luovuus. Puhujina Ilona Rauhala, Tarja Vilppola, Satu Lähteenkorva ja Leena Broman. Keväällä ja syksyllä Hämeenkulmassa kokoontuivat Krito- ja Erosta eteenpäin -ryhmät. Retkelle Turun Kristus-päivään osallistui 55 henkilöä. Rukouksen talo toimi yhteistyössä Tampereen keskustan seurakuntien nuorisotyön ja Uuden verson kanssa. Rukousaamuissa, avoimien ovien päivissä, rukousvuorokausissa ja erilaisissa rukoustapahtumissa kävi viikoittain ihmistä monista seurakunnista. Palvelimme arkipäivisin 175 aamuna tulijoita rukouspalvelussa tarpeen mukaan. Uusia ihmisiä tulee mukaan usein ensin omien rukousaiheidensa vuoksi ja he jäävät mukaan yhteiseen esirukoukseen. Kristiina Tanhua-Laihon ohjaama nuorten aikuisten Praisekuoro ja -orkesteri palvelivat nuortenleireillä ja seurakunnan tilaisuuksissa. Nuorten rukouskoulu Preikkari on liitetty osaksi isoskoulutusta. Nuorten aikuisten tavoittava työ on laajentunut yhteistyössä Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Tampere rukoilee -tapahtumia järjestimme eri seurakunnissa 6 ja Ylistys- ja rukousvuorokausia 4. Erilaisia kokoontumisia ja tilaisuuksia toiminnan puitteissa järjestettiin 229 (190). Osallistujia niissä oli yhteensä (1 500), mukana oli eri-ikäisiä ihmisiä. Tampereen aikuistyöstä vastasi Elina Vettenranta ja Rukouksen talo -toiminnasta Kristiina Tanhua-Laiho. Turku Työn tavoitteina olivat uusien ihmisten tavoittaminen, kristittyjen varustaminen evankelioimaan sekä somen kautta ihmisten kutsuminen tilaisuuksiin, uskoon ja uskon vahvistaminen. Perustoiminta jatkui vahvana. Työ tavoitti kaikkiaan (4 274) ihmistä. Työ sisälsi nokipannukahvitusten ja missiokahvilapäivystyksen lisäksi Naisia kaivolla -iltoja, miestyötä (raamattupiiri, saunaillat, Miesten lauantai, Miesten Yö ja Miesten Syyshuolto), Krito-toimintaa, raamattupiirejä ja seurakuntavierailuja. Toistuvia ryhmiä oli 9, osallistujia oli yhteensä 213 henkilöä. Uusia ihmisiä tavoitimme seurakuntavierailuissa (mm. Alfa-kursseilla), Saramäen vankilassa, mies- ja naistyössä, Kirkkopäivien ohjelmassa olleessa Rukouksen talossa, Osaava nainen -messuilla, toipumisen iltapäivissä ja puutarhaseuroissa. Uusia yhteistyötahoja olivat mm. Tuomiokirkkoseurakunnan rukoustoiminta, Turun vankila, Kokemäen ja Tarvasjoen seurakunnan naistenillat ja Lemun rukoushuone. Kuusiston linnanraunioilla retkeilimme lintubongailun merkeissä. Verkostoiduimme Operaatio Ruokakassin ja Love People -toiminnan kanssa ja vierailimme Tukholman Sankta Claran seurakunnassa. Nokipannukahvituksissa (9) ja missiokahvilassa tavoitimme yhteensä henkilöä ja muissa yksittäistilaisuuksissa yhteensä henkilöä (messut, retket, miestyö, Toipumisen illat, joulujuhla ym.) sekä 9 seurakuntavierailussa 277 henkilöä. Krito-toiminta alkoi Operaatio Ruokakassin järjestämänä ja pitkästä aikaa aloitti myös miesten Krito-ryhmä. Kesällä kokeilimme nk. avointa Kritoa. Mikaelin raamattukoulussa vastasimme 6 opetuksesta. Toteutimme myös Koko Suomi kahville -tilaisuuksia. Turun elokuisen puukotustragedian jälkeen olimme Kauppatorilla mukana laulamassa ja soittamassa virttä 600. Rukouksen talo -toimintaa oli keväällä kerran kuussa Henrikinkirkolla ja syksyllä viikoittain Tuomiokirkon Tarkk ampujan-kappelissa seurakuntien yhteistyönä sekä Kirkkopäivien yhtenä ohjelmana Betel-kirkossa. Viidessä Mikaelinkirkon messussa saimme palvella työn ystävien kanssa. Turun aikuistyöstä vastasi pastori Aino Vesti. Lapua Suositut raamattuillat jatkuivat säännöllisesti kevät ja syyskaudella yhteistyössä Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Tapio Sippola ja Olli Seppänen kävivät läpi Roomalaiskirjettä, Jesajan kirjaa ja Markuksen evankeliumia. Iltoja oli 17 ja kuulijoita 397. Sanan Talvipäivien puhujavieraana oli Jorma Kalajoki, kuulijoita 140. Helmikuussa Mika Lahtinen vieraili esittämässä näytelmänsä Tuhlaajapojan veli (85). Vappumyyjäiset ja -seurat järjestimme yhdessä ELY:n kanssa (50). KRS:n kirkkopyhää vietettiin (70) ja järjestimme joulumyyjäiset ja -seurat (35). Mikkeli Vuotuisen KRS:n talvitapahtuman pidimme tammikuun lopussa tuomiokirkossa kirkkopyhätyyppisesti Sanan talvipäivänä. Yksipäiväisyyteen päädyttiin, koska seurakunnassa oli alkanut saman vuoden syksyllä toteutuneen Mikkelimission valmistelu, joka sitoi runsaasti sekä työntekijöiden että vapaaehtoisten voimavaroja. Sanan talvipäivässä oli mukana toiminnanjohtaja Ulla Saunaluoma. Hän saarnasi messussa ja puhui päivätilaisuudessa, jonka juonsi KRS:n hallituksen puheenjohtaja Matti Karjalainen. Messuun osallistui 165 ja päivätilaisuuteen 82 henkilöä. Rukouksen talolle kokoonnuttiin joka maanantai-ilta. Paikkana toimi Lähemäen seurakuntatalo. Illoissa oli mukana keskimäärin henkilöä. Seinäjoki KRS-ystäväpiiri järjesti Olli Seppäsen Yhdessä sanoin ja sävelin -raamattuopetusiltoja 8 kertaa, kuulijoita oli yhteensä 631 (9/736). Raamattupiiri kokoontui 9 kertaa, kävijöitä yhteensä 134 (9/95). KRS:n kirkkopyhässä 9.4. ja viikonlopun rukoustapahtumassa puhujavieraina olivat Kari ja Mari Valkonen. Osallistujia tapahtumassa oli yhteensä 111. Olimme mukana toteuttamassa kristittyjen yhteisestä Vappumissiota sekä Uskon puhdistus nyt -tapahtumaa. Syksyllä avustimme Tommy Hellstenin ja Tommi Kaleniuksen Kasvotusten-illan toteuttamisessa Lakeuden ristissä. Seinäjoen KRS-ystävät järjestävät Sanan ja sävelen iltoja. Kuvassa tiimiläisistä Pirjo Rautio, Raili Kaataja ja Sari Latvala sekä musiikkivieras 8 Kansan Raamattuseura Vuosikertomus 2017 Terhi Gröhn (vas) ja puhujavieras Olli Seppänen. 9

6 Loma- ja kurssikeskukset Kansan Raamattuseuralla on viisi keskusta, joista ympäri vuoden toimivat Kairosmajan tunturikeskus Pelkosenniemellä ja Vivamon loma- ja kurssikeskus Lohjalla. Kesäisin toimivat Orisberg Isossakyrössä, Säynämö Heinävedellä ja Tervonsalmi Tervossa. Keskuksista vastaa liiketoimintajohtaja Terhi Rajala. Kairosmaja Lapin matkailun hyvä toimintavuosi näkyi Pyhä-Luostolla noin 15 % kasvuna. Myös Kairosmajalle avautui useita mahdollisuuksia leirityön monivuotiselle laajentamiselle, mutta mahdollisuudet menetettiin, koska kapasiteetti oli suurille ryhmille poikkeuksetta liian pieni ja laadultaan epätasainen. Kapasiteetin ja resurssien puutteet rajoittavat Kairosmajan toimintaa. Rekisteröityjä majoitusvuorokausia oli (10 575). Laskuun vaikuttivat lähinnä ryhmien peruutukset, joita saatiin osaksi paikattua muilla asiakkailla. Revontulikappelissa tilastoituja tilaisuuksia oli 464 (468). Tilaisuuksien kävijämäärä oli yhteensä (19 469). Jumalanpalveluksia oli 61 (47) ja niissä osanottajia (2 411). Muita hartauksia oli 345 (362), kävijöitä (13 479). Ehtoollista vietettiin 41 (39) kertaa, niihin osallistui (1 840) henkilöä, musiikkitilaisuuksia oli 44 (42), niissä (2 960) kuulijaa. Vihkimisiä oli 14 (15). Kairosmajan aiempaa suurempi näkyvyys alueen viestinnässä lisäsi tilaussaunojen myyntituloja noin 98 % vuosien välillä. Korjaukset etenivät kiitettävästi omien työntekijöiden ja talkoolaisten ahkeroinnin ansiosta. Rantasaunojen valaistus, katot ja seinät uusittiin. Teeri-huonetta kylpyhuoneineen uudistettiin, keittiön ilmastointi saatiin tehtyä ja säädettyä; yläpohjien eristystä parannettiin puhallusvillalla päärakennuksessa, rantamajalla ja rantasaunassa; päärakennuksen yläkerran ja rantamajan vanhan puolen ikkunat uusittiin sekä hankittiin kaksi varavuodetta, vuodevaatteita ja potkureita. Korjaukset kustannettiin pääasiassa Kairoksen Ystävät ry:n lahjoituksilla, mistä kiitos työn tukijoille. Oman työn resurssit olivat korjauksissa tiukoilla. Tietoimitus saatiin päätökseen, ja ojalinjaa voidaan kesällä 2018 jatkaa, jolloin tulvavedet saadaan ohjattua kiinteistöltä pois. Lapin matkailun työvoimapula näkyi Kairosmajalla rekrytoinneissa ja tilapäisen työvoiman heikkona saatavuutena. Kun työntekijöitä ei saatu, omaa työtä jouduttiin lisäämään ohjelmapalveluissa ja niiden ohjauksissa sekä siivouksissa. Jonkin verran laskenut asiakasmäärä oli tässä tilanteessa jaksamisen kannalta suuri etu ja talouden kannalta ikävä haitta. Vuoden loppupuolella tilanne muuttui, kun uudet työntekijät asiakaspalvelija, kiinteistönhoitaja-retkiopas ja siivooja-keittiöapulainen aloittivat työnsä. Vivamo Toiminnan kehittämiseksi panostimme viestintään ja mainontaan painotuotteissa, eri medioissa ja somessa. Kokonaiskävijämäärä oli (26 800), joista Raamattukylän kävijöitä ja Lastenkylän 683. Yöpymisvuorokausia kertyi kaikkiaan (10 039). Vivamo suunnitteli 96 omaa kurssia ja tapahtumaa, joista toteutui 81 (65). Lisäksi KRS:n eri työalat sekä ulkopuoliset tahot järjestivät Vivamossa kursseja ja kokouksia. Kurssien järjestelyistä vastasivat ohjelmasihteerit Eeva Kuparinen ja Kerstin Malmberg. Särkyneen sydämen kirkossa viikoittaisissa jumalanpalveluksissa oli kävijöitä (6 088), ehtoolliselle osallistui (4 198) vierasta. Erotus johtuu pääosin sanajumalanpalvelusten osuudesta kesällä. Perjantain iltaehtoollisissa oli (2 273) kävijää. Lisäksi pidettiin kauneimmat joululaulut, jouluaaton hartaus sekä koululaisille joulukirkkoja, joissa kävijöitä oli 646 (660). Kirkossa oli 2 (1) vihkimistä ja 1 (2) kaste. Pyhän Birgitan kappelissa pidettiin 6 (3) hartaustilaisuutta, ruotsinkielinen messu ja vihkiminen. Pyhän Lapsen kirkossa oli 28 (27) hartaus- ja lauluhetkeä lapsille, kaste ja sieltä televisioitiin 4.8. lasten jumalanpalvelus. Pyhäkouluja lapsille pidettiin kevät- ja syyskaudella 32 (32), käyntikertoja oli 112 (106). Pyhäkoulutoiminnasta vastasi Marja-Liisa Kokkonen. Lisäksi Vivamossa kokoontui säännöllisesti erilaisia raamattu- ja rukouspiirejä. Rukouspalvelussa vapaaehtoiset päivystivät kerran viikossa, mukana oli 13 (14) vapaaehtoista. Palveluun tuli esirukouslappuja 602, kirjeitä 53, sähköposteja ja puheluita 278, yhteensä (2 895) yhteydenottoa. Toiminnasta vastasi Eeva Kuparinen. Toukokuussa juhlittiin Särkyneen sydämen kirkon 60-vuotisjuhlaa. Järjestimme juhlakeräyksen streamauslaitteiden hankkimiseksi. Säännöllisesti lähetettävät streamaukset Vivamon tapahtumista alkavat vuoden 2018 aikana. Kesäkuussa tehtiin retki Suvipäiville Imatralle. Vivamon pääsiäinen, juhannus, joulu ja uusivuosi säilyttivät suosionsa kooten asiakkaita ympäri Suomea. Yhteistyötä teimme eri tahojen kanssa. Lohjan Kansalliset Seniorit pitivät piiriko kouksensa Vivamossa, samoin HUS, Puolustusvoimat ja Lohjan kaupunki järjestivät koulutuspäiviä Leirikartanossa. Lohjan kaupunginorkesteri harjoitteli Vivamo-salissa. BNI-yrittäjät kokoontuivat Vivamon ravintolassa torstaisin 44 (43) kertaa, mukana yhteensä (1 550) yrittäjää. Vivamon keittiöpalveluista vastasi Hannu Harva Oy. Leirikartanon luokkahuoneen kalustus uusittiin, luokka- ja takkahuoneeseen hankittiin pimentävät rullakaihtimet, matot ja takkahuoneen lepotuolit uusittiin. Alueen kaavamuutoshakemus eteni joulukuussa viralliseksi valmisteluvaiheen luonnokseksi. Esille se tulee ensimmäisen kerran tammikuussa Vivamon Ystävät ry tuki toimintaa merkittävästi sekä taloudellisesti että osallistumalla talkootöihin remonteissa, siivouksissa, tapahtumissa, suntioina ja monissa muissa tehtävissä. Kirpputori oli avoinna kahtena päivänä viikossa. Keväällä ja syksyllä järjestettiin myyjäiset. Vivamon toiminnasta vastasi Leena Broman. Vivamon Lastenkylä Toiminnan tavoitteena on tarjota myönteinen yhdessäolon hetki lapsille yhdessä aikuisten kanssa. Kyläpäivään sisältyy mm. musiikkinäytelmä tai nukketeatteria, luontopolku sekä vierailut Mummolassa ja Vaarin verstaassa ja hiljentymishetki Pyhän Lapsen kirkossa. Eläinhahmoiset oppaat johdattavat lapsiryhmiä eri toimintapisteissä ja esittivät näytelmän. Viime kesänä ohjelmistossa oli uusi musiikkinäytelmä Jänishousu ja Rämäpää. Touko-kesäkuussa tehtiin yhteistyötä Lohjan seurakunnan perhepäiväkerhojen kanssa. Lastenkylä järjesti yhden kaksipäiväisen leirin yksin Suomeen tulleille pakolaislapsille, leiriläisiä oli 22. Yle1 taltioi elokuussa Pyhän Lapsen kirkosta lasten jumalanpalveluksen. Toimintapäiviä oli 15 (15), kävijöitä yhteensä 661 (797). Toiminnasta vastasi Anna-Mari Kaskinen. Vivamon Raamattukylä Kesän uutuusnäytelmä oli haasteellinen Paavalin salaisuus. Sen 41 puheroolia onnistuttiin täyttämään suuren rekrytointityön tuloksena. Vapaaehtoisten sitoutunut joukko puhalsi yhteen niin, että näytelmä puhutteli katsojia ja tekijöitä. Paavali henkilönä tuli tutummaksi kaikille. Kesän ohjelmistossa jatkoi edelliseltä vuodelta musiikkinäytelmä Johannes, ukkosenjylinän poika. Pääsiäisenä kerroimme Jeesuksen kärsimystiestä ja ylösnousemuksesta yli katsojalle, heistä noin 200 oli maahanmuuttajia. Joulun lempeä näytelmä Ihmeellinen Ilo Jeesuksen syntymästä keräsi katsojia ympäri Suomen. Vivamossa esitysten kokonaiskävijämäärä oli (7 457). Pääsiäisvaelluksella kävijöitä oli (930), kesän raamattunäytelmät keräsivät (3 350) katsojaa ja jouluvaellukselle osallistui (2 137) ihmistä. Lisäksi Tuhlaajapoika-näytelmästä valmistimme loppuvuodesta seurakuntiin tilattavan esityksen. Sen näki 190 katsojaa. Raamattukylän sitoutuneessa vapaaehtoisten näyttelijöiden joukossa oli mukana muutamia maahanmuuttajia. Vapaaehtoisista kootut musiikkiryhmät vierailivat neljässä seurakunnassa, joissa he esittivät näytelmien musiikkia ja kertoivat kylän toiminnasta. Raamattukylän toiminnanohjaajana toimi Matias Nyman ja projektikoordinaattorina Panu Haavisto. Kesäkeskukset Orisbergissa oli muutosten vuosi. Lähes seitsemän vuotta toiminnasta vastannut Marja Paukkunen siirtyi muihin tehtäviin. Orisbergin kappelin kannatusyhdistys ry:n johtokunta kutsui ohjelmavastaavaksi Terhi Gröhnin 1.5. lähtien. Kokonaiskävijämäärä oli (3 565). Majoitusvuorokausia kertyi 324 (895). Kesäkirkkoja pidimme 17 (16), niistä 6 messuja. Osallistujia oli yhteensä 734 (629) ja ehtoollisvieraita 325 (289). Vihkitilaisuuksia oli 4 (1). Ohjelmallisia tapahtumia toteutui 32 ja erilaisia leirejä 5. Osallistujia oli yhteensä Erilaisia ryhmiä kävi 32, niissä yhteensä 895 henkilöä. Suomen juhlavuotta juhlistimme Koko Suomi kahville -tapahtumalla ja gospel-konsertilla. Musiikillinen näytelmä Pohjalaisen kansan rukous esitettiin kesällä neljä kertaa. Kesän kohokohtia olivat raamattuseminaari, Sytytä meissä rukouksen tuli -tapahtuma ja juhannusjuhla. Taideleiri juhli 30-vuotisjuhlavuottaan. Raamatturisteily Uumajaan toteutettiin reformaation ja Suomen itsenäisyyden juhlavuosien merkeissä. Tasavallan presidentti myönsi Orisbergin entiselle johtajalle Raili Koposelle Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan mitalin kultaristein. Vietimme kunniamerkkijuhlaa heinäkuussa yhdessä Railin ja Isonkyrön Lottaperinne ry:n kanssa. Leader Yhyres ry:n tuella Marja Paukkunen kokosi kirjat Tarinoita Orisbergista 1 ja 2. Erityisesti ensimmäisessä osassa on tietoa KRS:n työn vaiheista Orisbergissa. Pohjanmaan maakuntamuseo myönsi kulttuuriympäristöpalkinnon Orisbergin ruukin alueen merkittävästä kunnostamisesta, entisöinnistä ja elävöittämisestä Marja Paukkuselle, Johan ja Riitta Björkenheimille ja Orisbergin kappelin Esittämisen iloa Vivamon lastenkylässä. kannatusyhdistys ry:lle. Leirintäalueen mökit kunnostettiin, kahvilan ja huviloiden sisustukset saivat uutta ilmettä ja kulkuväyliä parannettiin. Museoviraston tuella korjasimme yleisölle avautuneen maamieskoulun kattoa ja rakenteita. Kaikessa talkootyö oli elintärkeää. Säynämö oli avoinna kesäkuun puolivälistä elokuun alkuun asti. Paikasta huolehtivat kesän ajan Leena ja Pentti Rissanen yhdessä paikallisten talkoolaisten ja kannatusyhdistyksen kanssa. Ankkurikappelissa järjestettiin juhannusjuhla, Heinäveden musiikkijuhlien kuorokonsertti ja neljä kesämessua sekä Kirkastusjuhlien iltaseurat. Keskus palveli yöpyjiä, telttailijoita ja veneilijöitä. Tervonsalmessa monet seurakunnat ja tahot pitivät leirejään. Keiteleen ja Pielaveden päihdeleiri pidettiin ensimmäistä kertaa meillä. Vesannon seurakunnan lastenleirillä kaikki pihapiirin sängyt olivat käytössä. Myös retkiryhmiä kävi useita. Kokonaiskävijämäärä oli 5 930, yöpyjiä oli Juhannusjuhlien vieraina olivat Lavrenchukin musiikkiperhe ja Anna-Liisa Valtavaara. Luovat päivät tarjosivat mahdollisuuden kokeilla erilaisia taidemuotoja ja käden taitoja. Raamattu- ja yhteislaulupäivät sekä miesten- ja naistenpäivät sekä Puhu Jeesukselle -retriitti toteutuivat elo-syyskuussa. Kevättalvella saatiin valmiiksi talkoovoimin uusi lahjaksi saatu mökki, Raitala. Toukokuussa remontoitiin isännäntaloa kosteusvaurion jäljiltä. Talossa on nyt uudet keittiökalusteet ja uusi lattiapinta. Keskuksesta vastasi Salme Karttunen. kansanraamattuseura.fi/ toimintakeskukset Kansan Raamattuseura Vuosikertomus

7 Kanavoimme apua työhön Pietarissa lasten ja perheiden parissa. Kansainvälinen työ Teemme yhteistyötä Agape Europe -järjestön kanssa eri työaloilla. Teemme yhteistyötä myös lähialueilla Venäjällä ja Virossa. Intiassa avustamme paikallisia kristittyjä diakonia- ja evankelioimistyössä. Työstä vastaa toiminnanjohtaja Ulla Saunaluoma. Pietarin katulapsityö Kansan Raamattuseura on kanavoinut apua Pietariin vuodesta 1995 lähtien. Teemme yhteistyötä venäläisen kansalaisjärjestön Pietarin Lastensuojelun säätiön kanssa, joka ylläpitää tukiasuntolaa sekä päivä- ja perhekeskusta. Säätiössä työskenteli vuoden lopussa 24 venäläistä työntekijää, johtajana toimi Elena Levsina. Säätiö auttoi yhteensä 451 (549) lasta tai nuorta ja 202 (210) perhettä. Kattavaa sosiaalityötä teh tiin kaduilla ja toimistosta käsin vastaamalla erilaisiin avunpyyntöihin, joita tuli kaikkiaan 317 (485). Päiväkeskukseen käyvät lapset ja nuoret tulevat köyhistä perheistä, joissa on monenlaisia ongelmia: asuntojen ahtautta, kykenemättömyyttä lapsista huolehtimiseen, päihteiden käyttöä, aliravitsemusta ja sairautta. Osa lapsista tulee maahanmuuttajaperheistä. Noin 40 vakituisesta kävijästä enemmistö on alaluokkalaisia, ja suurella osalla on oppimisvaikeuksia. Keskus pitää yhteyttä lasten perheisiin ja antaa vaatteita, talous- ja koulutarvikkeita. Entisiä keskuksen kasvatteja tuetaan erilaisissa ongelmissa. Keskeisellä sijalla työssä on luova, terapeuttinen toiminta, kuten savipaja ja puutyöverstas. Savipajassa tehtiin vuoden aikana eri tekniikoilla noin 800 keramiikkatyötä. Puutyöverstaalla lapset tekivät mm. linnunpönttöjä, joita ripustettiin lähialueille. Teatteristudiolla panostettiin lasten puhe-, soitto- ja laulutaitojen kehittämiseen. Toimintansa vakiinnutti kansantaidetyöpaja, jossa lapset saivat päästää luovuutensa valloilleen käsitöissä, musiikissa ja kuvaamataiteissa. Luentoja järjestettiin eri teemoista, harrastettiin säännöllistä liikuntaa, käytiin kirkoissa ja luostareissa, tehtiin pitkiä retkiä luontoon ja kesällä arkeologisille kaivauksille. Apua sai noin 250 (258) lasta ja 140 (98) perhettä. Keskuksessa järjestettiin perheille 26 tapahtumaa. Perhekeskuksen seurannassa oli 26 kriisiperhettä. Aineellisen, henkisen ja hengellisen tuen lisäksi annettiin yksilöllistä apua tarpeen mukaan. Perheenjäsenten keskinäistä yhteyttä pyrittiin vahvistamaan yhteisellä tekemisellä. Perheet saivat toisiltaan myös vertaistukea. Perheiden kanssa valmistettiin teatteriesityksiä asuineen ja lavasteineen, askarreltiin ja retkeiltiin luonnossa. Viidettä kertaa järjestetty 20-päiväinen telttaleiri oli monelle kesän kohokohta. Perheet saivat aineellista apua 128 kertaa ja 74 lasta sai joululahjan. Perheiden tukena oli 31 (29) suomalaista kummia, jotka tukivat kuukausittain omaa nimikkoperhettään. Tukiasuntolaan muutti vuoden aikana 8 eri oppilaitoksissa opiskelevaa nuorta miestä. Useimmat heistä eivät hallinneet alkeellisiakaan sosiaalisia taitoja, mikä työllisti paljon kasvattajia. Pojat tekivät monenlaisia korjaustöitä kylpyhuoneessa, keittiössä ja omissa huoneissaan. Poikien hengellistä kasvatusta jatkettiin Raamatun pohjalta. Tukea sai kaikkiaan 17 poikaa, joista osa oli entisiä asukkaita. Suomesta Pietariin tehtiin 7 (9) avustusmatkaa yhdessä kuopiolaisen Pietarin Lasten tuki ry:n kanssa. Samalla vietiin yhteensä n kiloa humanitaarista apua eri toimintayksiköihin. Säätiön työntekijöitä oli entiseen tapaan toukokuussa Tervonsalmessa virkistymässä ja saamassa hengellistä opetusta. Työn koordinaattorina toimi Tuija Pennanen. Solomon ja Priya Pamidipamula Intiasta vierailivat kesällä Suomessa kertomassa työstä, jota tuemme. Vankilatyö Vankilatyöllämme Venäjällä on pitkät perinteet. Viime vuosina pääsy vankiloihin on vaikeutunut. Työ jatkui vielä vuonna 2017 vierailuin Murmanskiin Vankien apukeskukseen, mutta päättyi elokuussa, koska emme pystyneet enää toteuttamaan sitä mielekkäällä tavalla. Työtä teki 60 %:n työajalla diakoni Olavi Hartikainen. Hän vieraili Murmanskissa 4 kertaa ja vei keskukseen Raamattuja, vaatteita ja kenkiä ja piti raamattutunteja vankilasta vapautuneille naisille ja miehille. Tallinnan ja Tarton vankiloissa Olavi Hartikai nen vieraili neljä kertaa tutustumassa työmahdollisuuksiin siellä. Hartikaisen siirryttyä toisiin tehtäviin työn jatko on auki. Suomen vankiloissa Hartikainen vieraili kuukausittain keskimäärin 8 kertaa käyden säännöllisesti samoissa vankiloissa. Kesällä pidettiin perinteinen konsertti vankilatyön hyväksi Enossa. Musiikkivieraana oli Nina Åström. Hartikaisen työ Kansan Raamattuseuran yhteydessä päättyi vuoden lopussa. Vankilatyötämme jatkaa diakoni Timo Tuikkanen. Vuoden aikana Matti Mäkinen piti L10T-koulutuksen Kylmäkosken vankilassa ja Tuula Hakkarainen vieraili vankiloissa konsertoimassa. Työ intiassa Teemme yhteistyötä paikallisen Good News Prayerful Ministries -järjestön (GNPM) ja Mother Theresa Welfare Society -yhdistyksen kanssa (MTWS). GNPM tekee julistustyötä ja MTWS vastaa orpokotityöstä ja tekee lisäksi diakonista työtä leskien, katulapsien, kerjäläisten, leprapotilaiden ja vammaisten parissa. Orpokoti sijaitsee Andhra Pradeshin osavaltiossa lähellä Repallen kaupunkia. Talossa asui vuoden lopussa 19 lasta, kolme leskeä ja osa henkilökunnasta. GNPM-työn piirissä on 55 pastoria, joita koulutetaan ja tuetaan. Järjestön raamattukoulun kolmannelta vuosikurssilta valmistui 15 opiskelijaa. Talousvaikeuksien takia koulu on toistaiseksi tauolla. Hindunationalistinen suuntaus vahvistui Intiassa toimintavuonna ja vaikeutti merkittävästi niin kristittyjen kuin muslimien asemaa. Verkostopastorimme kokivat sanallista uhkailua, ilkivaltaa, pahoinpitelyjä ja kuolemaan johtanutta väkivaltaa. Tuimme työtä Intiassa sekä kuukausikannatuksella että kohdehankintoihin saaduilla lahjoituksilla. Lähettäjiä oli 335, joista lapsille, pastoreille ja leskille kummeiksi sitoutuneita 63. Marja Mäkelä ja Hannele Selesvuo vierailivat Intiassa tammi-helmikuussa opetus- ja hallinnollisella matkalla. Työn vastuunkantajaperhe Priya Swapna ja Solman Raju Pamidipamula vierailivat kahden tyttärensä kanssa Suomessa kesä-heinäkuussa. Lauri ja Sinikka Vuohelainen vierailivat Hyderabadissa ja Vijayawadassa opetusmatkalla loka-marraskuussa. Kustannustoiminta Karas-Sana Oy Sana-lehti Vuosi oli lehden 73. ilmestymisvuosi. Lehteä julkaistiin 48 numeroa, joista neljä oli kaksoisnumeroa. KRS tuotti lehteen kolme kertaa oman 8-sivuisen Sillanrakentaja-liitteen ja toukokuussa 16-sivuisen KRS-kesämenot -liitteen. Päätoimittajana toimi Heli Karhumäki ja markkinointitiimiä johti Karas-Sanan toimitusjohtaja Terhi Rajala. Rajalan johtamaan markkinointitiimiin kuuluivat Heli Karhumäki, Pekka Sorjonen ja Arja Nertamo. Levikki on pitänyt suhteellisen hyvin pintansa, vaikka kristillisten lehtien trendi on laskeva. Tärkeimpiä markkinointihuippuja olivat kevään ystävänpäiväkampanja ja keskikesän kesäkampanja, joita tehostettiin Radio Dein mainoksilla sekä some-näkyvyydellä. Markkinoinnissa jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua, kohdennettua Facebook-mainontaa. Yhteistyötä tehtiin medialähetysjärjestö Sanansaattajien kanssa julkaisemalla järjestön Lähde-lehti Sanan sisäänpistoliitteenä kahdesti vuoden aikana. Sana-lehti oli esillä Kirkkopäivillä, Sanan Suvipäivillä ja Heinäveden Kirkastusjuhlilla. Kentällä lehteä pitivät esillä päätoimittajan lisäksi monet KRS:n työntekijät. Sanaa jaettiin nipputilauksina ja markkinointijakeluna monien seurakuntien tilaisuuksissa erityisesti pääsiäisenä, jouluna sekä KRS:n kirkkopyhien ja kolehtipyhien yhteydessä. Sanaa oli jaossa KRS:n loma- ja kurssikeskuksissa ja kaupunkityön pisteissä. Manipurin pienessä vuoristoseudun Armon kodissa on 10 lasta. MTWS:n kautta tuemme taloudellisesti erityisesti lasten koulunkäyntiä. Intian uusi lasten huolenpitoa ja suojelua koskeva laki toi uusia vaatimuksia tukemillemme lastenkodeille ja asetti alkavalle vuodelle suuret taloudelliset haasteet määräysten täyttämiseksi. Agape Europe -yhteistyö ja muu kansainvälinen työ Agape Europen työyhteydessä oli 11 suomalaista, joiden lähettäjätuki kanavoitui kauttamme. Lisäksi 1 Viron ja 2 Moldovan työntekijää keräsi kannatusta Suomesta. Elina Ahonen jatkoi Itävallan opiskelijatyössä. Virossa yhteistyö jatkui Viron kirkon lähetyskeskuksen kanssa Kasvunaika-seurakuntakoulun merkeissä. Virpi Nyman ja Päivi Peittola pitivät maaliskuussa Tartossa kaksi Kasvunaikaohjaajakoulutusta. Mikko Matikainen piti L10T-koulutuksen Tallinnassa marraskuussa. Tuimme Lähetyskeskuksen työtä eurolla. Vuoden jälkipuoliskolla Sana toteutti Sanan ja DigiSanan markkinointia varten kaksi mainosfilmiä, jotka lanseerataan vuonna Joulukuussa toteutimme yhteistyössä seurakuntien diakoniatyön kanssa perinteisen Operaatio Joulupaketti -lahjatilauskampanjan. Pidimme esillä Suomi 100-juhlavuoteen liittyvää Koko Suomi kahville -kampanjaamme, jossa rohkaisimme lukijoita kutsumaan ystäviä koolle juhlavuoden kunniaksi rukous- ja kahvihetkeen ja jakamaan siitä kuvan somessa. Lehden toimituspäällikkönä toimi Freija Özcan, toimitussihteereinä Kristiina Miettinen ja Sari Tikkanen. Vakinaisia avustajia oli viitisentoista. Toimituksen muuta henkilökuntaa olivat toimituksen sihteeri Liisa Sarkimaa, myynti- ja markkinointivastaava Pekka Sorjonen, myyntineuvottelija Marjut Rautajoki sekä asiakaspalveluvastaava Arja Nertamo. Loppusyksyllä Sanan toimituspäällikkö sekä myynti- ja markkinointivastaava siirtyivät mui hin yrityksiin. Toimitukselliseksi työvoimaksi palkattiin määräaikainen toimitussihteeri Anu Heikkinen. Myynti- ja markkinointivastaavan rekrytointi siirrettiin vuodelle sana.fi Turkkiin suuntautuneelle evankelioimismatkalle osallistui 7 henkilöä, joille ennen matkaa järjestettiin koulutus. Ryhmä jakoi 150 Jeesus-elokuvaa, 40 Uutta testamenttia ja 40 muuta kirjaa. Matkanvetäjänä toimi Pirjo Honkanen. Hankimme kappaletta lasten Jeesuselokuvan monikielistä DVD:tä maahanmuuttajatyöhön Suomessa. Olimme edustettuna seuraavissa yhteistyöelimissä: Kirkon järjestöjen Inkeri-neuvottelukunta, Kirkon järjestöjen Viro-neuvottelukunta, Suomen Lähetysneuvosto, Suomen Evankelisen Allianssin Muslimityöryhmä (ALMU), luterilaisen kirkon piirissä toimivan Muslimien tavoittamisen toimikunta (MUST). KRS on Suomen Lähetysseuran jäsenjärjestö. Kansainvälisen työn yhteyksistä vastasi projektisihteeri Pirjo Honkanen. Marja Mäkelä oli avustava työntekijä Intian ja Turkin työssä ja Hannele Selesvuo Intian työssä. Turkin matkoilla avustivat Hannu ja Marjut Saarilahti. Muu kustannustoiminta Karas-Sana Oy kustansi kaksi uutta kirjaa ja yhdestä kirjasta otettiin uusintapainos. Lisäksi julkaisimme Joulun Sana -lehden. Uutuuksista Eero Junkkaalan toimittama Raamattu alusta loppuun valittiin Vuoden kristilliseksi kirjaksi. Valinnan teki lastenpsykiatri Jari Sinkkonen. Valinta toi kirjalle paljon näkyvyyttä ja siitä otettiin toinen painos marraskuussa Jatkoimme myynti- ja logistiikkayhteistyötä Päivä Osakeyhtiön kanssa. Päivä vastaa myös tuotteidemme nettikaupasta (nettikirjakauppa.com). Uutuustuotteet: Junkkaala Eero (toim.), 16 kirjoittajaa: Raamattu alusta loppuun 79 kirjoittajaa: Kanssasi tänään, päivähartauskirja Joulun Sana, lehti ja CD Uusintapainos: Päivänsalo, Hannu: Antamisen salaisuus Koulutusaineisto: Minun persoonani -aineisto uudistettiin 12 Kansan Raamattuseura Vuosikertomus

8 Toimintakertomus Talous Kansan Raamattuseuran Säätiö sr Tilinpäätös Kansan Raamattuseuran Säätiö sr jatkoi toimintavuonna evankelioimis-, sielunhoito- ja diakoniatyötä itsenäisenä evankelioimisjärjestönä sekä yhdessä luterilaisten seurakuntien kanssa mm. seuraavilla työaloilla: monipuolinen evankelioimistyö sekä eri kohderyhmille suunnattu toiminta seurakunnissa seurakuntien työntekijöiden ja maallikoiden kouluttaminen ja varustaminen evankelioimisja sielunhoitotyöhön Suomessa sekä maamme rajojen ulkopuolella eri ikä- ja kohderyhmille suunnitellut hengelliset tilaisuudet, kurssit ja ohjelmat viidessä omassa loma-ja kurssikeskuksessamme (Vivamo Lohjalla, Kairosmaja Pelkosenniemellä, Säynämö Heinävedellä, Tervonsalmi Tervossa ja Orisbergin kappeli Isossakyrössä) kirkollinen turistityö Lapissa Saariselän Pyhän Paavalin kappelissa ja Pyhätunturin Revontulikappelissa työ aikuisväestön keskuudessa kaupungeissa, erityisesti Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Mikkelissä ja Joensuussa nuoriso- ja opiskelijatyö valtakunnallisesti sekä pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Jyväskylässä lasten parissa tehtävä työ kouluissa, seurakunnissa ja omissa loma- ja kurssikeskuksissamme eläkeläisten parissa tehtävä työ seurakunnissa ja omissa loma- ja kurssikeskuksissamme tytäryhtiö Karas-Sana Oy:n julkaisema Sana-lehti ja kristillinen kirjallisuus vankilatyö kotimaan ja Venäjän vankiloissa Pietarissa katulapsityön tukeminen kansainvälinen lähetys-, evankelioimis- ja kehitysyhteistyö kansainvälisen yhteistyöjärjestömme Agape Europen kanssa ja Intiassa Säätiön palveluksessa ilman tytäryhtiö Karas-Sana Oy:n henkilöstöä oli vuoden aikana keskimäärin 58 (edellisenä vuonna 60) työntekijää. Heitä avusti lukuisa joukko vapaaehtoisia. Työtä tehtiin pääsääntöisesti vapaaehtoisen kannatuksen varassa. Työntekijöiden ja työalojen lähettäjäpiirit tukivat työtä säännöllisesti ja työn tukemiseksi järjestettiin erillisiä varainhankintakampanjoita. Keräysluvan nojalla koottu vapaaehtoinen tuki kattoi vähän yli puolet säätiön toiminnan kustannuksista. Tavara-arpajaiset järjestettiin kolmatta kertaa, nyt KRS:n evankelioimistyöhön lasten ja perheiden keskuudessa sekä evankelioimistyöhön liittyvän materiaalin tuottamiseen ja evankelioimistyön tiedotustoimintaan. Huolimatta korkeista kuluista tavara-arpajaiset olivat varainhankinnassa tärkeät, nettotuotto 73,2 t. Lähipiirille annettiin rahanarvoisia etuuksia Raamattukylän vapaalippujen, lahjakorttien ja henkilökunta-alennusten muodossa. Näiden arvo säätiöllä oli yhteensä alle 1 t. Varsinaisen toiminnan tuotot laskivat 130,2 t eli 10,9 % edellisestä vuodesta. Varainhankinnan nettotuotot laskivat puolestaan 362,3 t eli 10,5% edellisvuotisesta. Merkittävimpänä selittävänä tekijänä oli testamenttien nettotuotto, joka oli 792,1 t (vuonna 2016 peräti 996,6 t ). Lähettäjäkannatuksen nettotuotto jäi vain 15,1 t alle viime vuoden. Varsinaisen toiminnan kulut ilman myyntitappioita ja arvonalennuksia laskivat 12,6% eli 548,1 t. Vuonna 2017 säätiössä kirjattiin Ahtolankulman myyntitappioita ja Rukouksen talon pitkävaikutteisten menojen alaskirjauksia yhteensä 77,4 t (vuonna 2016 näitä ei ollut). Säätiön tukitoiminnot sijaitsevat Lohjalla vuokratiloissa osoitteessa Asemanrinne 9. Kaikissa loma- ja kurssikeskuksissa tehtiin vuosikorjauksia tilojen kunnossa pitämiseksi. Testamenteilla vuonna 2017 saatua omaisuutta realisoitiin, mikä turvasi vuoden 2017 maksuvalmiuden. Säätiön toiminnanjohtajana toimi rovasti Ulla Saunaluoma. Säätiön toimintaa jatketaan edellä kuvatun, sääntöjen mukaisen tarkoituksen toteuttamiseksi. Alkaneena vuonna 2018 taloudellinen tilanne on jälleen haastava - limiittilainoja oli tilinpäätöksen valmistumishetkellä käytössä 775 t. Parhaillaan etsimme ratkaisuja, joilla päästään hallituksen edellyttämään tulostasoon. Merkittävää on, että budjetissa testamenttituottojen määrä on 350 t. Alkuvuonna olemme saaneet vain yhden pienen rahalegaatin (5 t ). Karas-Sana Oy:n puolella on alkuvuonna panostettu Sana-lehden uudistamiseen, jolla pyritään vahvistamaan Kansan Raamattuseuran brändiä, lisäämään lehden menekkiä ja vähentämään postitukseen liittyviä kuluja lehden kokoa muuttamalla siten, että se täyttää automaattisen konelajittelun kriteerit. Pieniä kiinteistökorjauksia jatketaan kiinteistöstrategian mukaisesti käytettävissä olevien varojen puitteissa. Toiminnan kehitys on erittäin voimakkaasti riippuvaista säätiön strategisen johtamisen onnistumisesta, vapaaehtoisen tuen kasvusta ja talouden tervehdyttämistoimenpiteistä. Tuottojen jakautuminen sijoitus- ja rahoitustoiminta 1 % omakatteiset rahastot 7 % muu varainhankinta 6 % testamentit 17 % keräykset 7 % Kulujen jakautuminen sijoitus- ja rahoitustoiminta 2 % omakatteiset rahastot 6 % varainhankinta 10 % muut varsinaisen toiminnan tuotot 16 % ostopalvelut 8 % varsinainen toiminta 17 % kohdeavustukset 4 % kolehdit 3 % lähettäjätuki 39 % palkkaus 44 % matkustus 5 % toimitilat 8 % Tuotot: KRSS:n tuotot vuonna 2017 olivat ( vuonna 2016). Kulut: KRSS:n kulut vuonna 2017 olivat ( vuonna 2016). Tase säätiö KRSS:n taseen loppusumma oli ( vuonna 2016). Oma pääoma oli ( vuonna 2016), lisäystä edelliseen vuoteen Vieras pääoma vähentyi :lla ja oli vuoden lopussa Tase konserni Konsernin taseen loppusumma oli ( vuonna 2016). Oma pääoma oli , missä vähennystä Testamentit Toteutuneiden testamenttien nettotuotto oli ( vuonna 2016). Helsinki Hallitus Säätiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat seuraavat tunnusluvut: Kotimaan työn lähettäjätuen kehitys vv ja suhde palkkoihin Kampanjakeräykset varsinaiseen toimintaan 2017 (1 000 euroa) Varsinaisen toiminnan tuotot Varsinaisen toiminnan kulut Varainhankinta ilman testamenttituottoja Testamenttituotot Henkilöstön lukumäärä keskimäärin Palkat ja palkkiot (1 000 eur) (1000 eur) Lähettäjätuotot *) Muutos-% 3,5 % -4,6 % -7,3 % -2,5% Bruttopalkat ja sos.kulut Läh.tuki/palkat % 95 % 88 % 85 % 92% *) ilman omakatteisia Tuotot Kulut Netto Ystävänpäiväkeräys Pääsiäiskeräys Joulukeräys Tavara-arpa YHTEENSÄ Kansan Raamattuseura Vuosikertomus

9 Tase (1000 ) VASTAAVAA Säätiö Säätiö Konserni Konserni PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut pitkävaikutteiset menot AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat SIJOITUKSET Osuudet saman konsenin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Muut saamiset OMAKATTEISTEN RAHASTOJEN VARAT Osakkeet ja osuudet VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS SAAMISET Pitkäaikaiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Laskutussaamiset Siirtosaamiset Muut saamiset RAHOITUSARVOPAPERIT RAHAT JA PANKKISAAMISET Tuloslaskelma (1000 ) Säätiö Säätiö Konserni Konserni Varsinainen toiminta Tuotot Kohdeavustukset Liiketoiminnan tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Tuotto-/Kulujäämä Varainhankinta Tuotot Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Kulut Tilikauden tulos Sidotut rahastot Siirrot rahast pääomiin/pääomista Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Verot Tilikauden yli-/alijäämä (1000 ) VASTATTAVAA Säätiö Säätiö Konserni Konserni OMA PÄÄOMA Peruspääoma Sidotut rahastot Omakatteiset rahastot Muut sidotut rahastot Vapaat rahastot Nimikko- ja muistorahastot Muut vapaat rahastot Vapaiden rahastojen yli/alijäämä Edellisten tilikausien ylijäämä Vapaiden rahastojen yli/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Kertynyt poistoero PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahalaitoksilta Eläkelainat Ystävälaina Muut velat Lyhytaikainen Lainat rahalaitoksilta Eläkelainat Omakatteisten rahastojen velat Saadut ennakot Siirtovelat Muut velat Tilintarkastuskertomus Kansan Raamattuseuran Säätiö sr:n hallitukselle Tilinpäätöksen tilintarkastus Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin sekä säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Tilintarkastuksen kohde Olemme tilintarkastaneet Kansan Raamattuseuran Säätiö sr:n (y-tunnus ) tilinpäätöksen tilikaudelta Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että säätiön taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Muut lakiin perustuvat lausunnot Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto säätiölain 4:2.2 :n edellyttämistä seikoista. Hallitus vastaa tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa annetuista tiedoista sekä siitä, että säätiön toimielinten jäsenille suoritetut palkkiot ja korvaukset ovat tavanomaisia Lausuntonamme esitämme, että säätiön tilinpäätöksessä ja toiminta kertomuksessa on annettu säätiön toiminnasta tilikaudella tiedot, jotka ovat olennaisia säätiön tarkoitusta ja toiminta - muotoja koskevien sääntömääräysten noudattamisen arvioimiseksi. Palkkioita ja korvauksia, jotka säätiö ja sen tytäryhteisöt ovat suorittaneet toimielinten jäsenille, on pidettävä tavanomaisina. Helsingissä Pekka Loikkanen, KHT Päivi Väisänen, HT 16 Kansan Raamattuseura Vuosikertomus

10 Henkilöstö Hallinto Henkilöstö KRS-konserni Vuoden 2017 lopussa Kansan Raamattuseuran säätiössä ja Karas-Sana Oy:ssä oli työsuhteessa yhteensä 74 työntekijää (80/2016). Näistä säätiön työntekijöitä oli 55 (60) ja Karas-Sana Oy:n 19 (20). Vakinaisessa työsuhteessa oli 64 (69) ja määräaikaisessa työsuhteessa 10 (11) työntekijää. Kokoaikaista henkilöstöä oli 65 (66), osa-aikaisia työntekijöitä 9 (14). Avustavia työntekijöitä oli 19 (19). Lisäksi toimintaan osallistui satoja vapaaehtoisia. Vuoden aikana eläkkeelle siirtyi 3 (1) työntekijää. Vakinaisesta henkilökunnasta Varainhankinta Lähettäjäpiirit Useimmilla Kansan Raamattuseuran Säätiön työntekijöillä ja monilla työmuodoilla oli lähettäjä- tai kummipiiri. Yhteyttä lähettäjiin pidettiin kirjeitse, sähköpostitse ja lähettäjätapaamisissa. Useilla työntekijöillä oli lähettäjilleen myös suljettu Facebook-ryhmä. Kaksi kertaa vuodessa kaikki lähettäjät saivat kirjeen toiminnanjohtajalta. Lähettäjäkirjeitä lähetettiin kuluvana vuonna keskimäärin kpl/kk (19 617), lähettäjäpiirejä oli yhteensä 65 (65). Työntekijöiden lähettäjäpiirejä oli 37 (35) ja eri työmuotojen piirejä oli 28 (30). Lähettäjäkirjeiden postitusmäärässä tapahtunut muutos johtuu siitä, että postikulujen noustessa lähettäjiltä tiedusteltiin halukkuutta jatkaa lähettäjänä. Näin pyrittiin samalla vähentämään paperipostin määrää ja siirtämään kirjeitä sähköpostina lähetettäväksi. Vuoden lopussa 67 % kirjeistä lähetettiin sähköisesti. Lähettäjäkannatus laski 2 % edellisvuoteen verrattuna. Agape Europen ja Campus Crusade for Christ -järjestön työntekijöiden lähettäjäpiirejä oli 10 (10). Niissä oli yhteensä (1 750) lähettäjää. Keräykset Vuoden aikana toteutimme kolme valtakunnallista keräystä. Lapsi- ja perhetyön täyttäessä 40 vuotta työn hyväksi järjestettiin juhla-arpajaiset, joiden käytännön toteutuksen hoiti Tavara-arpa ry. Lisäksi järjestettiin keräys Vivamon särkyneen sydämen kirkon hyväksi kirkon 60-vuotisjuhlan merkeissä. Varainhankinnan tukena käytimme entistä oli vuoden aikana perhevapailla 4 (6), opintovapaalla 2 ja työvapaalla 1 työntekijä. Ylemmän tai alemman korkeakouluasteen tutkinto oli 43 työntekijällä. Teologian maisterin tutkinnon suorittaneita oli 14. Koko henkilöstö lomautettiin kolmeksi viikoksi vuoden aikana. Voidaan paremmin -työhyvinvointikampanja jatkui kolmatta vuotta. Henkilöstön hyvinvointikartoitus toteutettiin marraskuussa. Tyhy-toiminnan puitteissa järjestettiin henkilökunnan retkiä ja työyhteisön hyvinvointia edistäviä tapahtumia. enemmän sosiaalista mediaa. Kevätkeräyksen yhteydessä toteutimme meemikampanjan. Joulukeräyksen yhteydessä Facebookiin tehtiin neljä keräyskohteista kertova videota. Niillä oli yhteensä yli katselukertaa. Eija Purtola, Ulla Saunaluoma ja Marjatta Viirto osallistuivat Rastorin järjestämään tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon kou - lu tukseen, jonka koulutusalana oli ammattimainen varainhankinta. Lisäksi tehtiin yhteistyötä Radical Soul Oy:n kanssa. Sana-lehti toteutti Joulupaketti-lahjatilauskampanjan yhteistyössä seurakuntien diakoniatyön kanssa. Paketti sisälsi Joulun Sana -lehden ja Sana-lehden lahjatilauksen. Muu Kirkkohallitus myönsi KRS:lle yhden virallisen kolehdin nuoriso- ja opiskelijatyölle sekä suosituskolehdit evankelioimistyölle Anna ilon näkyä -hankkeeseen ja lapsi- ja perhetyölle Perheen parhaaksi -hankkeeseen, jolla tuetaan parisuhdetta, vanhemmuutta ja lapsen terveen identiteetin kasvamista. Lisäksi se myönsi avustusta Vivamon Lastenkylälle ja nukketeatteri Sananjalan ja Tarinoiden majatalon reformaation merkkivuoteen liittyville näytelmille. Kirkkohallitus tuki myös työtämme Lapin turistien parissa Kairosmajalla ja Saariselällä. Stiftelsen 7:nde Mars Fonden tuki Pietarin katulapsityötä ja Vivamon Lastenkylää. Tunkelon säätiö antoi avustuksen nuorisotyölle ja Vivamon Lastenkylälle. Myös loma- ja kurssikeskusten kannatusyhdistysten taloudellinen tuki oli merkittävä. Kansan Raamattuseuran Säätiö sr, hallitus Matti Karjalainen, talouspäällikkö, puheenjohtaja Salamat Masih, rovasti, varapuheenjohtaja Kyösti Niiranen, rakennusinsinööri, LKV, varapuheenjohtaja Matti Ketonen, LT Mirja Kontio, FL, viestinnän lehtori Tero Latikka, varatuomari Anja Laurila, PsT, psykologi Paula-Maria Lehtipuu, terveyskeskuslääkäri Henrikki Mertaniemi, DI Nina Niittynen, DI Anu Santala, KTM, henkilöstöjohtamisen lehtori Ari Tuhkanen, TM, Nurmijärven srk:n kirkkoherra Luottamusjäsen Kukka-Maaria Polso, luokanopettajaopiskelija Konsernin johtoryhmä Toiminnanjohtaja Ulla Saunaluoma, rovasti, pj Varatoiminnanjohtaja Kalle Virta, pastori, varapj Sana-lehden päätoimittaja Heli Karhumäki, Hum.kand. Henkilöstöpäällikkö Tarja Pohjolan-Pirhonen, TtM Liiketoimintajohtaja, Karas-Sana Oy:n toimitusjohtaja Terhi Rajala, ETM Talouspäällikkö Marjatta Viirto, KTM Karas-Sana Oy:n hallitus Matti Karjalainen, talouspäällikkö puheenjohtaja Terhi Rajala, toimitusjohtaja, ETM Ulla Saunaluoma, toiminnanjohtaja, rovasti Tilintarkastajat Varsinaiset tilintarkastajat Pekka Loikkanen, KTM, KHT Päivi Väisänen, KTM, HT Varatilintarkastaja KHT-yhteisö PriceWaterhouseCoopersOy Julistustyöntekijät olivat koolla Vivamossa syksyn työkauden alkaessa. Kuvassa takana vas. Kaisa Tuikkanen, Olavi Hartikainen, Maija ja Hannu Nyman, Jarkko Lassila, Heikki Mikkonen, Timo Tuikkanen, Merja Luukkonen, Kalle Virta, Jussi Pyysalo, Sisko Vainionkulma, Kari Hämäläinen, Leena Broman, Tuula Hakkarainen, Arto Valkeapää, Eliina ja Taisto Heinonen, edessä vas. Eila Mikkonen, Heli Karhumäki ja Mikko Piiroinen. Kansan Raamattuseuran Säätiö sr Saunaluoma Ulla, toiminnanjohtaja, rovasti Seurakuntapalvelut Virta Kalle, varatoiminnanjohtaja, pastori Julistus Heinonen Eliina, julistaja, avustava Jalo Erkki, avioparityö, avustava Kaskinen Anna-Mari, Lastenkylä, avustava Kaustel Lehari, Crescendo-työ Kaustel Keiti, Crescendo, avustava Keskinen Aila, Erosta eteenpäin-työ, avustava Lahtinen Mika, Tarinoiden majatalo Lassila Jarkko, julistaja Luukkonen Esko, julistaja, avustava Luukkonen Merja, Nukketeatteri Sananjalka Mikkonen Eila, julistaja, avustava Mikkonen Heikki, laulaja-evankelista, avustava Nyman Hannu, julistaja, rovasti, avustava Nyman Maija, julistaja, avustava Piiroinen Mikko, nukketeatteri Sananjalka Pyysalo Jussi, musiikkityö Pyysalo Minna, musiikkityö, osa-aik. Ruokonen-Jalo, Terhi, avioparityö, pastori Tuikkanen, Kaisa, julistaja, pastori Tuikkanen, Timo, julistaja Valkeapää Arto, julistaja Koulutuspalvelut Matikainen Mikko, koulutusjohtaja, pastori Keskimäki Riitta, raamattuopettaja, avustava Mäkinen Matti, kouluttaja Nordman Kristiina, kouluttaja, seniorityön koordinaattori Nyman Virpi, kouluttaja, pastori, osa-aik. Seppänen Olli, kouluttaja, avustava Tanhua-Laiho Kristiina, musiikkityö, Rukouksen talo/tampere Tukipalvelut Taloushallinto, kiinteistöt ja it Viirto Marjatta, talouspäällikkö Flythström Tina, kirjanpitäjä (KRS) Gerlin Iitu, taloushallinnon assistentti Kähkönen Minna, kirjanpitäjä (Karas-Sana Oy) Ståhle Staffan, kiinteistöpäällikkö Syvälahti Heikki, it-vastaava Henkilöstöhallinto Pohjolan-Pirhonen Tarja, henkilöstöpäällikkö Hämäläinen Anne, henkilöstösihteeri, palkanlaskija Työ kaupungeissa Klemi Ensio, Helsinki, Seniorioorumi, rovasti, avustava Kovanen Ulla-Maija, Jyväskylän naistyö, avustava Peittola Päivi, Helsinki, osa-aik. Vesti Aino, Turku, pastori, osa-aik. Vettenranta Elina, Tampere, määräaik. Opiskelijatyö Välimäki Hannu, Turku, opiskelijatyön johtaja Hautala Antti, Helsinki, pastori, osa-aik., opintovap. Heino Jani, Helsinki, määräaik. Palojärvi Anu, Jyväskylä, määräaik. Virtanen Ainomaija, avustava Nuorisotyö Helo Leevi, nuorisotyön johtaja sij. Kontiainen Heini, nuorisopastori, määräaik. Luttinen-Kivistö Susanna, nuorisotyön johtaja, pastori, perhevap. Nyman Katariina, nuorisotyöntekijä, perhevap. Mäntylä Helena, nuorisotyöntekijä, määräaik. Työ ulkomailla Hartikainen Olavi, Venäjän vankilatyö, määräaik., osa-aik. Honkanen Pirjo, kv-työn sihteeri Mäkelä Marja, Intian työ, avustava Pennanen Tuija, Pietarin katulapsityö Saarilahti Hannu, Turkin työ, avustava Saarilahti Marjut, Turkin työ, avustava Selesvuo Hannele, Intian työ, avustava Myynti ja varainhankinta Leinonen Maarit, asiakaspalvelusihteeri Purtola Eija, asiakaspalvelun tiimiesimies Savonen Päivi, lähettäjätyön sihteeri, osaaik. Vainionkulma Sisko, seurakuntapalveluiden sihteeri Markkinointi ja tiedotus Manner Johanna, tiedottaja Tschokkinen Anne, markkinointipäällikkö Vestovuo Lea, mainosgraafikko Liiketoiminta/Karas-Sana oy Rajala Terhi, liiketoimintajohtaja, toimitusjohtaja Kustannustoiminta Sana-lehti Karhumäki Heli, päätoimittaja Heikkinen, Anu, toimitussihteeri, määräaik., osa-aik. Miettinen Kristiina, toimitussihteeri Nertamo Arja, tilaajapalvelun sihteeri Rautajoki Marjut, myyntineuvottelija, osaaik. Sarkimaa Liisa, toimituksen sihteeri Tikkanen Sari, toimitussihteeri Loma- ja kurssikeskukset Kairosmaja Narkilahti Auli, johtaja Hepoviita Airi, ravintolapäällikkö Hämäläinen Kari, isäntä Kallinen Erja, kokki Kotiaho Juho, monitoimihenkilö, opintovap. Kovalainen Johanna, asiakaspalvelusihteeri Kovalainen Juha, monitoimihenkilö, määräaik.sij. Lampela Sirpa, kokki Pitkänen Marja-Leena, siivooja Vivamo Broman Leena, johtaja Ahjoniemi Nina, asiakaspalvelusihteeri Haavisto Johanna, Raamattukylän koordinaattori, perhevapaa Haavisto Panu, Raamattukylän koordinaattori, määräaik., sij. Järvenpää Marja, asiakaspalvelusihteeri Kuparinen Eeva, ohjelmasihteeri Kupias Jussi, kiinteistönhoitaja Malmberg Kerstin, asiakaspalvelusihteeri Nyman Matias, toimintakoordinaattori Campus Crusade for Christ/ Agape Europe Ahonen, Elina, Itävalta Reyes Castro Pedro ja Pirkko, Espanja Garoeb Niina, CCC, Namibia Happonen Markku ja Aulikki, Saksa Jarva Helena, CCC, Intl. Platner Marja, Iso-Britannia Rink Airi, Sveitsi Tolonen Pertti ja Merja, Saksa 18 Kansan Raamattuseura Vuosikertomus

11 vas: Vivamon raamattukylässä kesän uutuusnäytelmä oli Paavalin salaisuus. alh: Pääsiäisvaellus kuuluu Vivamon Raamatukylän vuotuiseen ohjelmaan. Yhteystiedot Kansan Raamattuseuran Säätiö sr Karas-Sana Oy PL Lohja Vivamontie Lohja krs@sana.fi kansanraamattuseura.fi Sana-lehti ja KRS:n Helsingin toimisto Siltasaarenkatu 28 D, 1. krs Helsinki toimitus@sana.fi sana.fi Toimipisteet Jyväskylä Kulttuuritila Omenapuu Vapaudenkatu Jyväskylä Kuopio Sanan Kulma Tulliportinkatu Kuopio Tampere Sairaalankatu 5-7 B Tampere Turku Aninkaistenkatu 14 B Turku Loma- ja kurssikeskukset Kairosmaja, Pelkosenniemi Vivamo, Lohja Kesäkeskukset Orisberg, Isokyrö Säynämö, Heinävesi Tervonsalmi, Tervo Vuosikertomus 2017 Toimitus Johanna Manner Kuvat KRS:n kuva-arkisto Ulkoasu ja taitto Marianne Siltala, Anne Tschokkinen Paino I-Print, Seinäjoki 2018