MAANKÄYTTÖPÄÄTÖKSET ALUSTATALOUS, MAANKÄYTTÖPÄÄTÖSTIEDOT JA TIETOPALVELUT
|
|
- Albert Lehtonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAANKÄYTTÖPÄÄTÖKSET ALUSTATALOUS, MAANKÄYTTÖPÄÄTÖSTIEDOT JA TIETOPALVELUT
2 Sisällys Työn tausta ja tarkoitus... 3 Tietopalveluita erilaisille käyttäjäryhmille... 3 Alustatalous ja avoimet rajapinnat... 4 Mitä ovat avoimet rajapinnat?... 5 Paikkatietoalusta ja siihen suunnitellut palvelut... 5 Maankäyttöpäätöstietoja sisältävien tietopalveluiden kartoitus... 8 Selvityksessä tarkastellut tietopalvelut... 9 KuntaTietoPalvelu Lupapiste Lounaispaikka Paikkatietoikkuna Maankäyttöpäätöstietojen maksuttomuudesta ja tietopalveluiden avoimuudesta Tietojen ja tietopalveluiden avoimuus Avoin lähdekoodi Päätelmät ja toimenpiteet Lähteet... 15
3 Työn tausta ja tarkoitus Tämä työ on jatkoselvitys Nosto Consultingin toteuttamalle selvitykselle maankäyttöpäätöstietoja sisältävistä tietopalvelualustoista (Selvitys Suomessa toimivista edistyksellisimmistä ja käytetyimmistä alueidenkäytön tietopalvelu-alustoista). Nosto Consultingin työ tehtiin osana Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio (KIRAdigi) hanketta ja sen tarkoituksena oli antaa yleiskuva suomalaisen julkisen hallinnon tuottamista alueidenkäytön tietopalvelualustoista ja niiden roolista suhteessa Paikkatietoalustaan. Tämä jatkoselvitys pyrkii syventämään tämän yleiskuvan muodostamista ja selventämään käsitystä erityisesti eri tietopalvelujen ja Paikkatietoalustan välisestä suhteesta. Tavoitteena oli pohjustaa keskustelua ja ratkaisuja kuntatietojen avaamisesta. Tämä jatkoselvitys pyrkii syventämään yleiskuvaa ja selventämään tietopalveluiden erilaisia rooleja ja niiden suhdetta Paikkatietoalustaan suunniteltuihin palveluihin. Työssä on huomioitu Nosto Consultingin selvitykseen tulleet kommentit. Työ pohjautuu myös muihin Maankäyttöpäätökset-osahankkeessa tuotettuihin selvityksiin, jotka löytyvät tämän työn liiteluettelosta. Jatkoselvitys tarkoittaa, että aiemmassa selvityksessä tehtyjä löydöksiä halutaan kirkastaa ja Paikkatietoalustan ja tarkasteltujen tietopalveluiden yhteyttä halutaan entisestään korostaa. Alkuperäisen selvityksen tehtävänanto oli kuvata ennalta määrätyistä tietopalveluista tekninen toteutus, palvelun sisältämät tietotuotteet, palvelun merkitys ja kuvaus palvelun INSPIRE-velvoitteista. Lisäksi selvityksen oli määrä sisältää tarkennettu kartoitus tiettyjen tietopalveluiden osalta alueidenkäytön suunnittelun ja suunnittelujärjestelmän uudistamistyön ja digitalisoinnin näkökulmasta. Tietopalvelujen kartoitus oli Nosto Consultingin selvityksessä toteutettu ja sitä käytetään myös tämän työn pohjana, kun tietopalvelut esitellään lyhyesti. Tässä työssä pyritään tuomaan selkeyttä tähän osaan. Erityisesti keskitytään tarkastelemaan, mikä voisi olla tietopalvelujen rooli suhteessa Paikkatietoalustaan. Alueiden käytön tietoja, joita Nosto Consultingin selvityksessä ja tässä jatkotyössä tarkastellaan ovat erilaiset maankäyttöpäätökset. Tällaisia lupia, määräyksiä ja päätöksiä ovat mm. asema-, yleis- ja maakuntakaavat, rakennusluvat, rakennuskiellot, toimenpideluvat, poikkeamispäätökset, suunnittelutarveratkaisut ja rakennusjärjestykset. Tässä jatkotyössä eri maankäyttöpäätöstietoja ei kuitenkaan tarkastella erillisinä kokonaisuuksina, vaan niitä tutkitaan yhtenäisinä tietotuotteita. Tietoja tuotetaan hyvin eri tavoin ja niitä käytetään eri tarkoituksiin, mutta paikkatietotuotteina, ne ovat kaikki samankaltaisia geometria- ja ominaisuustietojen yhdistelmiä, joiden katselu-, analyysi- ja latauspalveluiden tuottaminen ja tarjoaminen eivät eroa merkittävästi toisistaan. Tällä hetkellä yksi rakennetun ympäristön digitalisaation suurimmista haasteista on rakenteellisen tiedon puute. Rakenteellisten tietotuotteiden määrittäminen, tuottaminen ja hallinta ovat huomattavasti suurempi ponnistus kuin tietopalvelualustojen rakentaminen. Erityisesti jos Paikkatietoalustan ekosysteemipalvelut kehittyvät suunnitellulla tavalla, erilaisten maankäyttöpäätöstietoja tarjoavien ja hyödyntävien tietopalveluiden kehittäminen on entistä kevyempi prosessi. Tietopalveluita erilaisille käyttäjäryhmille Tietopalveluja tarkasteltaessa on tärkeää miettiä millaisia ovat potentiaaliset käyttäjäryhmät maankäyttöpäätöstiedoille. Käyttäjäryhmissä voidaan nähdä karkeasti jaoteltuna ainakin neljä hyvin erityyppistä kokonaisuutta: kuntalainen, kuntapäättäjä, paikkatiedon ammattilaiset ja sovelluskehittäjät. Kuntalaiset tarvitsevat tietoa itseään tai kuntaansa koskevista maankäyttöpäätöksistä. Kyseinen käyttäjäryhmä ei välttämättä halua tietää tietotuotteista tai prosesseista, vaan haluaa vastauksen, mitä ollaan päättämässä tai mitä tullaan päättämään ja mitkä ovat päätöksen konkreettiset vaikutukset elinympäristöön. Käyttäjäryhmä on lähinnä kiinnostunut erilaisista tiedon katselupalveluista.
4 Kuntapäättäjien tietotarve vastaa pitkälti kuntalaisten tietotarpeita, mutta heidän tarpeisiinsa tulee lisäksi tarjota esimerkiksi erilaisia analyysipalveluita. Erilaisia skenaarioita visualisoimalla voidaan tukea tiedolla johtamista. Suunnittelijat ja paikkatiedon ammattilaiset käyttävät rajapintoja omissa työpöytäsovelluksissaan. Tämä ryhmä käyttää aineistoja myös erilaisten latauspalveluiden kautta ja hyödyntää erilaisia selainpohjaisia kartta- ja analyysipalveluita, mutta varsinkin tulevaisuudessa käyttö painottuu yhä enemmän rajapintojen hyödyntämiseen. Sovelluskehittäjät ja ohjelmistoyritykset rakentavat rajapintoja hyödyntäviä sovelluksia. Jos halutaan tehdä kaavoituksesta ja suunnittelun tuloksista yhä helpommin ymmärrettäviä, tämä käyttäjäryhmä voi luoda tärkeän integraatiokerroksen suunnittelijoiden ja kansalaisten välille. Tämä voi tarkoittaa tulevaisuudessa esimerkiksi useita maankäyttöpäätöksiä yhdistelevää tietopalvelua, joka kertoo kansalaisille helposti ymmärrettävässä muodossa mitä heidän elinympäristössään tapahtuu. Tämä ryhmä edellyttää tietopalveluilta ja tietopalvelualustoilta tarkkoja tietomäärityksiä ja toimintavarmoja rajapintaratkaisuja. Jos halutaan keskittyä juuri alustoihin ja niiden hyödyntämiseen, on loogista keskittää tarkastelu rajapintoja hyödyntäviin käyttäjäryhmiin, jotka ovat tietopalvelualustojen ensisijainen käyttäjäryhmä. Ilman erilaisten sovellusten muodostumista tietovarantojen päälle, ei kahdella ensin mainitulla käyttäjäryhmällä ole juurikaan pääsyä tietovarantoihin. Näin ollen onkin järkevää rajata tietopalveluiden käyttöliittymien tarkastelu jättää tämän selvityksen ulkopuolelle. Alkuperäisessä Nosto Consultingin selvityksessä tietopalveluja oli tilaajan pyynnöstä tarkasteltu maankäytön suunnittelijan näkökulmasta, mutta tässä raportissa ei keskitytä yhteen käyttäjänäkökulmaan, vaan pyritään ottamaan rajapintapalvelut ja tietokokonaisuudet laajemmin huomioon. Alustatalous ja avoimet rajapinnat Maankäyttöpäätökset-osahanke kuuluu Paikkatietoalusta-hankekokonaisuuteen. Paikkatietoalusta, eli Julkisen hallinnon yhteinen paikkatietoalusta -hanke on osa hallituksen Digitalisoidaan julkiset palvelut - kärkihankekokonaisuutta. Käsitteellä paikkatietoalusta (eng. geospatial platform, location platform) tarkoitetaan järjestelmää, joka mahdollistaa ihmisten, palveluiden ja sovellusten yhteydet toisiinsa. Alustataloudella tarkoitetaan talouden alaa, jossa tietty taho tarjoaa alustan, jonka päällä julkinen sektori, yksityishenkilöt ja yritykset voivat tehdä erilaista lisäarvoa tuottavaa toimintaa. Alustatalouden kasvu liittyy laajemmin tieto- ja ohjelmointirajapintojen käytön yleistymiseen ja ajoittain puhutaankin osittain päällekkäisestä termistä API-talous. Digitaalisilla alustoilla tarkoitetaan yleisesti digitaalisia infrastruktuureita, jotka mahdollistavat yhden tai useamman ryhmän vuorovaikutuksen. Alustoja voidaan ajatella myös sääntöjen ja standardien kokoelmana. Nämä standardit ovat alustan omistajan määrittelemiä ja niiden kautta määräytyy kuka saa vuorovaikuttaa kenenkin kanssa ja millä tavalla. Ekosysteemillä tarkoitetaan joustavaa kokonaisuutta, jossa yhteisöt, ihmiset, palvelut ja teknologiat kytkeytyvät luontevan asiakastarpeen kautta yhteen hyödyntäen kaikkia ekosysteemiin kuuluvia toimijoita. Alustaekosysteemi tarjoaa valmiin kehitysalustan, jonka avulla eri toimijat voivat kehittää, ottaa käyttöön ja jakaa omia palvelujaan. Alusta yhdistää palveluntarjoajat ja asiakkaat ja huolehtii vuorovaikutuksesta.
5 Mitä ovat avoimet rajapinnat? API, eli Application Programming Interface tarkoittaa tarkasti määriteltynä ohjelmointirajapintaa, mutta yleisesti termiä käytetään kuvaamaan myös tietorajapintoja. Usein alustatalouden käytännön esimerkkeinä nostetaan esille Amazon, Uber ja Facebook. Paikkatietoalalta alustatalouden periaatteella toimivat esimerkiksi Google, HERE ja Microsoftin Bing. Tämän tyyppiset yritykset tarjoavat rajapintojen kautta esimerkiksi geokoodaus-, taustakartta- tai reitityspalveluita. Jo yksin julkisella sektorilla on käytössä useita erilaisia määritelmiä avoimelle ohjelmistorajapinnalle ja erilaisten määritelmien sisältö vaihtelee huomattavasti. Avoin rajapinta voidaan lyhyesti kuvata rajapintana, jonka kaikki ominaisuudet ovat julkisia ja jota voi käyttää ilman rajoittavia ehtoja. - Rajapinta mahdollistaa helpon pääsyn tietoon, joka on yhteisen päätöksen mukaisesti päätetty jakaa avoimesti. - Edellytyksenä voidaan yleisesti myös pitää sitä, että rajapintakuvaus ja sen dokumentaatio ovat avoimesti saatavilla ja että rajapintaa voi vapaasti käyttää esimerkiksi omien sovellusten tekemiseen ja testaamiseen. - Avoimen rajapinnan käyttö on maksutonta, eikä käyttäjän tarvitse kysyä lupaa rajapinnan haltijalta tai kertoa etukäteen mihin tarkoitukseen aikoo rajapintaa käyttää. Avoimesta rajapinnasta puhutaan ajoittain myös silloin, vaikka sen kautta saatavalle tiedolle olisi asetettu käyttöehtoja tai sen käyttäminen vaatisi käyttäjäntunnistuksen ja käyttöoikeuden tarkistamista. Rajapintojen maksuttomuus ja avoimuus ovat aina tapauskohtaista. Esimerkiksi edellisessä aiemmin mainitut kaupallisten toimijoiden rajapintapalvelut toimivat periaatteella, jossa käyttö on ilmaista tietylle määrälle rajapintakyselyitä tietyssä ajassa. Rajat ylittävät hyödyntävät joutuvat maksamaan rajapintojen käytöstä. Kuitenkin jos halutaan, että rajapintapalveluiden päälle syntyy alustatalouden periaatteiden mukaisesti uutta liiketoimintaa ja palveluita, tulee varmistaa matala kynnys rajapintapalveluiden käyttöön. Tämä tarkoittaa mahdollisimman avoimia ja toimintavarmoja rajapintoja. Tiedon avoimuutta ja maksullisuutta käsitellään myöhemmin tässä selvityksessä. Paikkatietoalusta ja siihen suunnitellut palvelut Maa- ja metsätalousministeriön valmistelussa olevan paikkatietopoliittisen selonteon luonnoksessa ( ) todetaan, että paikkatietoja jakavien palveluiden on oltava vaivattomasti löydettävissä ja käytettävissä. Paikkatietoalusta-hankkeessa luodaan edellytykset ekosysteemille, jossa tiedonsiirto ja palvelut ovat kansainvälisten standardien mukaisesti yhteensopivia ja niissä on huomioitu käyttäjien tarpeet. Tavoitteena on tarjota ajantasaista tietoa kaikkien hyödynnettäväksi ja rikastettavaksi. Paikkatietoalustan ei ole tarkoitus korvata yksittäisiä tietopalveluita, vaan koota yhteen hajallaan olevat tiedot helpommin hyödynnettäväksi ja toimia osana paikkatiedon ekosysteemiä. Maanmittauslaitoksen Paikkatietoalustaa kehitetään alustatalouden periaattein, jossa Paikkatietoalusta toimii osana paikkatiedon ekosysteemiä ja mahdollistaa myös uusien toimintojen syntymisen. Se ei siis tule olemaan yksittäinen lataus- tai katselupalvelu. Paikkatietoalustan pääpaino tuleekin olemaan rajapintakehityksessä, josta myös nykyiset maankäyttöpäätöstietoja sisältävät tietopalvelut voivat hyötyä. Paikkatietoalustan tarjoamien rajapintojen kautta nykyiset tietopalvelualustat voivat hyödyntää Paikkatietoalustan palveluita ja näin kehittää myös omaa toimintaansa (Kuva 1).
6 Kuva 1. Paikkatiedon ekosysteemi kuvattuna Paikkatietopoliittisen selonteon luonnoksessa Tässä selvityksessä tarkasteltavat tietopalvelut ovat yksittäisiä palveluita, joiden kautta tieto tuodaan kaikkien saataville Paikkatietoalustasta tai Paikkatietoalustan kanssa linkittyneen palvelun kautta. Alustatalouden periaattein toimivat tietopalvelut vaativat teknistä yhteensopivuutta Paikkatietoalustaan. Alla olevassa kuvassa voidaan nähdä hahmotelmaa Paikkatietoalustan palveluista KMTK-hankkeen näkökulmasta. Kuten kaaviosta voidaan nähdä, voi tiedon tuonti Paikkatietoalustaan tapahtua usean eri väylän kautta. Näitä väyliä voivat olla esimerkiksi kuntien omat palvelut tai tässä selvityksessä esitellyt tietopalvelut. Tiedontuottajat voivat hyödyntää esimerkiksi validointi- ja laatupalveluiden tuottamia raportteja omassa tiedonhallinnassaan ja niiden kautta arvioida omien tietojensa laatua ja luotettavuutta. Keskitetyn URI-palvelun kautta kohteisiin voidaan viitata yhtenäisellä tavalla muodostetun yksilöivän tunnuksen avulla
7 Kuva 2. Hahmotelma Paikkatietoalustan tiedon tuottajille tarjoamista palveluista (Lähde: Paikkatietoalusta) Paikkatietoalalla rajapintojen hyödyntämisestä on jo jonkin verran kokemusta esimerkiksi WFS- ja WMSpalveluiden kautta, mutta monessa tapauksessa paikkatiedot liikkuvat vielä usein tiedostopohjaisesti. Varsinkin kun keskitytään ainoastaan maankäyttöpäätöstietoihin, rajapintojen täysimittaisesta hyödyntämisestä ollaan vielä kaukana. Osittain tämä johtuu siitä, että nykyiset maankäyttöpäätöstiedot on suunniteltu ensisijaisesti ns. printtituotteiksi. Tästä johtuen niiden hyödyntämisen mahdollisuudet muuten kuin visuaalisella tarkastelulla erilaisissa karttapalveluissa ovat erittäin rajallisia. Kuva 2. Hahmotelma Paikkatietoalustaan kehitettävistä palveluista (Lähde: Paikkatietoalusta) Paikkatietoalustaan suunniteltuja palveluita ovat esimerkiksi erilaiset validointipalvelut, älykkäät haut ja luettelopalvelut (Kuva 3). Validointipalveluiden avulla voidaan esimerkiksi varmistaa kaavaa laatiessa sen
8 säännönmukaisuus ja älykkäiden hakujen avulla kaavaan liittyviä paikkatietoaineistoja voidaan löytää myös esimerkiksi perinteisten hakukoneiden kautta. Maankäyttöpäätöstietoja sisältävien tietopalveluiden kartoitus Onko tieto järkevintä hajauttaa vai keskittää yhteiseen tietovarastoon on riippuvainen käyttötapauksesta. Tiedon tallentaminen kopioina useaan paikkaan lisää epäselvyyttä siitä, mikä on ajantasaisinta tietoa. Voidaan olettaa, että ajantasaisin tieto on aina tiedon tuottajalla ja juuri tehokkaammalla rajapintojen hyödyntämisellä usean kopioversion säilyttämisestä voidaan päästä eroon. Maankäyttöpäätöksiä tuotetaan kunnissa kirjavin tavoin ja tämä ajantasainen tieto ei ole laajasti yhteensopivaa. Yhteensopivien ja koneluettavien maankäytön päätöstietojen määrittäminen on edellytys alustataloudessa hyödynnettäville, yhteiskäyttöisille maankäyttöpäätöksille. Myös tarjotut palvelut ovat usein toimiala-, virasto- ja kuntakohtaisia. Edellä mainitut seikat tekevät aineistojen valtakunnallisesta hyödyntämisestä haastavaa. Kun tieto saadaan harmonisoitua, rajapintojen hyödyt konkretisoituvat juuri siinä, että tietoa ei tarvitse kopioida moneen paikkaan. Keskeistä on, millä aikavälillä tietopalvelujen ja -alustojen kehityssuuntia halutaan tarkastella. Lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna palvelujen nykyinen käyttöaste kuntien keskuudessa (kuinka monta kuntaa toimittaa aineistojaan mihinkin palveluun) on keskeinen tekijä, mutta samaan aikaan tulee huomioida, että nykyisellään ko. palveluissa jaettavat tiedot eivät ole laajasti hyödynnettäviä. Palveluista saatavat maankäyttöpäätöstiedot on tuotettu nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain vaatimusten mukaisesti ja ovat pitkälti kuvamuotoisia karttatuotteita. Osa tiedoista on myös saatavilla vektoriaineistoina, mutta niiden jatkohyödyntämisen mahdollisuudet ovat erittäin rajalliset. Esimerkiksi kaavoituksen seurantaa toteutetaan nykyään erillisellä lomakkeella, kun taas tulevaisuudessa yhteismitallisista tietomallipohjaisista asemakaavoista tätä voitaisiin tehdä suoraan ja ylimääräisen tulkinnan aiheuttamille mahdollisille virheille ei jäisi sijaa. Tulkintavirheitä tapahtuu tällä hetkellä esimerkiksi tilanteissa, joissa kuntien omia kirjavia kaavamerkintöjä pyritään yleistämään lomakkeiden käyttämiin yleisiin luokkiin. Nosto Consultingin selvityksessä oli otettu ympäristöministeriön päätöksellä tarkempaan tarkasteluun Liiteri, Lounaispaikka, Lupapiste, KuntaTietoPalvelu (KTP) ja Paikkatietoikkuna. Näiden alustojen lisäksi on olemassa huomattava määrä kuntien ja kaupunkien omia tietopalveluja ja tietopalvelualustoja, mutta myös yritysten ylläpitämiä palveluja, joista on saatavilla vastaavia tietoja. Yritysten palvelut ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Yritysten rooli korostuu myös siinä, että julkisenkin sektorin alustojen kehitys- ja ylläpitotyöt ovat pitkälti yritysten tuottamia. Vaikka Nosto Consultingin toteuttamassa selvityksessä tarkasteltuja tietopalveluita kutsuttiin alustoiksi, tarkastellut järjestelmät eivät toimi pääsääntöisesti tietopalvelualustoina, vaan erimuotisina kartta- tai tietopalveluina. Kuten aiemmin selvennettiin, alustoista puhuttaessa voidaan olettaa, että palvelu voi toimia rajapintoja tarjoamalla uusien palveluiden verkostossa, jonka päälle on esimerkiksi mahdollista rakentaa omaa liiketoimintaa. Tarkasteltavista tietopalveluista on kuitenkin mahdollista tuoda vaihtelevasti ulos rajapintoja, mutta sen ei voida sanoa olevan niiden päätarkoitus siinä mielessä, että sovelluskehittäjät lähtisivät matalalla kynnyksellä kehittämään omia palveluitaan näiden tietopalveluiden päälle. Alla näkyvässä kuvassa on pyritty kuvaamaan maankäyttöpäätöstietojen liikkumista nykytilassa. Kuvan ei ole tarkoitus olla kaiken kattava, vaan kuvastaa, että tiedot liikkuvat useiden tietopalveluiden kautta (Kuva 4).
9 Kuva 3. Maankäyttöpäätöstietojen ja niitä käsittelevien tietopalveluiden nykytila (Lähde: ympäristöministeriö) Seuraavassa osassa on pyritty lyhyesti kuvaamaan Nosto Consultingin selvityksessä tarkastellut tietopalvelut tämän työn kannalta olennaisilta osilta. Kuvaukset perustuvat paitsi alkuperäiseen selvitykseen, mutta myös selvitykseen saatuihin kommentteihin ja muihin Maankäyttöpäätökset-osahankkeessa tehtyihin selvityksiin. Selvityksessä tarkastellut tietopalvelut Tässä osassa on tarkoitus tehdä lyhyt katsaus alkuperäisessä selvityksessä tutkittuihin tietopalveluihin. Huomioitavaa on, että palvelut on tehty hyvin erilaisiin käyttötarkoituksiin. Syventymättä kunkin palvelun lähdekoodiin ja tutustumatta niiden hallintamalleihin on mahdotonta tehdä niistä tarkempaa vertailua. Jonkun palvelun tietyt osat saattavat näyttää ulos kehityskelpoisilta, mutta todellisuudessa niihin liittyvät lisenssimaksut ja järjestelmien sisältämä vanhentuneet kerrostumat (ns. legacy ) saattaa nostaa todelliset kehityskustannukset palveluiden kohdalla moninkertaisiksi toisiin verrattuna. Liiteri on Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) tietopalvelu, joka sisältää erilaisia elinympäristöä koskevia tietoja. Aineistot tallennetaan Liiterissä välivarastoon ja aineistojen lataus on toteutettu pitkälti automatisoitujen ETL-prosessien avulla. Tietovaraston rajapintapalvelut ovat palvelun omiin tarpeisiin toteutettua.net pohjaista teknologiaa. Liiteri sisältää myös avoimen lähdekoodin komponentteja, mutta iso osa lähdekoodista ei ole avointa. Liiterin rajapintapalvelut ovat erillisiä ratkaisuja Liiteristä. Liiteri hyödyntää näitä rajapintaratkaisuja (SYKE ArcGIS, GeoServer) omassa karttapalvelussaan. Liiteriä ei voida käsitellä alustana, vaan ennemminkin kokoavana tietopalveluna ja karttapalveluna, koska se ei itsessään tarjoa rajapintoja. Myös Nosto Consultingin selvityksessä todetaan, että koska rajapintapalvelua ulospäin ei ole saatavissa koneluettavassa muodossa Liiteristä, ei palvelua ole mahdollista hyödyntää sellaisenaan Paikkatietoalustassa. Palvelulla on kuitenkin tärkeä rooli esimerkiksi SYKE:n omassa tutkimustyössä. Liiterin aineistoista suuri osa on maksuttomia. Maksavana sopimusasiakkaana kaikki palvelun tarjoamat aineistot ovat käytettävissä. Lisäksi erillisenä maksullisena lisäpalveluna on tarjolla yleiskaavapalvelu, jossa paikkatietona on esitetty koko Suomen kattava yhdistelmä hyväksytyistä yleiskaavoista.
10 Nosto Consultingin selvityksessä todettiin, ettei Liiteriin ole suunnitteilla kehitystoimenpiteitä. Selvitykseen saatujen kommenttien perusteella Liiterin tietosisältöä ja toiminnollisuuksia kehitetään jatkuvasti. KuntaTietoPalvelu KuntaTietoPalvelu (KTP) on Kuntaliiton ylläpitämä tietopalvelu kuntien tuottamasta tiedosta. KTP vaatii käyttäjiltään kirjautumisen ja se on käyttäjille maksullinen. Osa palvelun lähdekoodista on avoimesti saatavilla. Tämänhetkisessä versiossa ei ole tiedon katselupalvelua. Tiedon latauspalvelusta on saatavilla KuntaGML-muotoista tietoaineistoa. KTP on ainoa vertailussa mukana olevista palveluista, jota ei nykymuodossaan ole suunnattu lainkaan kuluttajakäyttöön. Nykyisellään se ei sisällä karttaliittymää, vaan se on väylä kuntien paikkatietoaineistoihin. Tätä selvitystä kirjoitettaessa on palvelusta tosin määrä ilmestyä uusi versio, joka sisältää myös karttakäyttöliittymän. Nosto Consultingin selvitys ehdottaa, että KTP on looginen paikka hallinnoida maankäyttöpäätöstietoja. Kuitenkin myöhemmissä Maankäyttöpäätökset-osahankkeessa teetetyissä selvityksissä on noussut esille, että KTP:n täysmittainen hyödyntäminen on teknisesti erittäin haastavaa esimerkiksi rajapintojen puutteellisesta dokumentaatiosta ja rajapintojen hajanaisesta versioinnista johtuen. KTP:n aineistot pohjautuvat KuntaGML-tietomalleihin. Gispo Oy:n selvityksissä ja Maanmittauslaitoksen suorittamissa testeissä on käynyt ilmi, että KuntaGML-tietomallin ongelmien ja KTP:n rajapinnan teknisten haasteiden myötä KTP ei ole tuonut ratkaisua tietojen yhteiskäyttöön. Lisäksi tähän asti asiakasohjelmistoilla on ollut hyvin rajallinen mahdollisuus vastaanottaa GML-muotoista dataa. Yleisimmin käytetyt paikkatietoohjelmat eivät siis ole KuntaGML-tietoa lukemaan ja hyödyntämään. Aiempiin selvityksiin tulleiden kommenttien perusteella KTP:n versio 2.0 oli määrä ilmestyä , mutta tämä ajankohta siirtyi entisestään ajankohtaan Aiemmin havaitut ongelmat oli määrä korjata uudessa versiossa, mutta vielä tätä jatkoselvitystä kirjoitettaessa uutta versiota ei ole ilmestynyt eikä rajapintojen ongelmien korjausta voida todentaa. Kuntien ylläpitämien KuntaGML-rajapintojen osalta korjaukset tehdään toimittajien ja kuntien erikseen sopiman aikataulun mukaisesti. Näitä korjauksia ja tarkennuksia ei ole voitu varmistaa raportin laatimisen puitteissa. Nosto Consultingin selvityksen mukaan KTP:n merkitys korostuu Paikkatietoalustan toimeenpanossa mm. siinä, että palvelu mahdollistaa tiedon saatavuuden koneluettavassa muodossa ja parantaa yhteensopivuuden tasoa. Kuitenkin suuret haasteet rajapintojen toiminnallisuudessa ovat osoittaneet, että näiltä osin KTP sisältää useita haasteita, ainakin tähän mennessä testattujen versioiden osalta. Lupapiste Lupapiste on Evolta Oy:n tarjoama sähköinen asiointipalvelu neuvontapyyntöjen, lupahakemusten ja ilmoitusten hoitoon kunnan rakennetun ympäristön palveluissa. Lupapiste on alun perin toteutettu SADeohjelmassa ja sen lähdekoodi on saatavilla avoimesti GitHubissa. Palvelua käyttää 187 kuntaorganisaatiota. Lupapiste hyödyntää omassa karttapalvelussaan esimerkiksi aiemmin esiteltyä SYKE:n yleiskaavojen WMS-palvelua. Lupapisteen karttapalvelussa on myös tarjolla yli 240 kunnan ajantasa-asemakaavat WMS-palveluista sekä kuntien itsensä lisäämiä kartta-aineistoja n. 400 rajapinnasta. Lupapiste toteuttaa kuntien rakennusvalvonnan lakisääteisissä tehtävissä syntyvien asiakirjatietojen pysyvän säilytyksen sähköisessä muodossa. Palvelussa on kaksisuuntaiset tiedonsiirtorajapinnat kuntajärjestelmiin ja asianhallintajärjestelmiin.
11 Lupapisteen rooli asiointipalveluna on selkeästi poikkeava muista tämän selvityksen tietopalveluista, koska sillä on jo kiinteä rooli usean kunnan prosesseissa ja jos esimerkiksi palvelun toimintavarmuus ei ole kunnossa, sillä on suora vaikutus lupaprosessien etenemiseen. Tulevaisuudessa sähköisten prosessien integroituessa kuntien sisällä ja kuntien välisessä toiminnassa, on todennäköistä, että Lupapisteellä tai sitä vastaavalla palvelulla on tulevaisuudessa tärkeä rooli sähköisen asioinnin kokonaisuudessa. Lounaispaikka Lounaispaikka on Varsinais-Suomen liiton ylläpitämä maksuton ja kaikille avoin Oskari.org-pohjainen karttapalvelu, joka sisältää paikkatietoja Varsinais-Suomen alueelta. Oskari.org on avoimen lähdekoodin komponenteista koostuva ohjelmistokokonaisuus, jonka avulla pystytään rakentamaan karttapalveluita. Nosto Consultingin selvityksessä todetaan, että Lounaispaikka ei tarjoaisi aineistoja latauspalveluiden kautta, mutta selvitykseen tulleen kommenttien mukaan kuntien ja maakuntien kaava-aineistoja on saatavilla ATOM-latauspalvelun kautta. Lisäksi karttapalvelun karttatasot ovat pyynnöstä saatavilla WMSrajapintapalvelun kautta. Selvitykseen tulleiden kommenttien mukaan tulevaisuudessa Lounaispaikan suunnitelmissa on lähitulevaisuudessa keskittyä yhä vahvemmin eri sivustoille tehtäviin dynaamisiin karttaupotuksiin. Alkuperäisessä Nosto Consultingin selvityksessä todettiin, että kansallisten palveluiden syntyminen olisi selkeästi vähentänyt Lounaispaikan tosiasiallista käyttötarvetta. On tärkeää kuitenkin eritellä, puhutaanko tällöin aineistoja kokoavista tietovarannoista vai niitä esittävistä karttapalveluista. Kuten tämän raportin alussa todettiin, on aineistojen keskittäminen aina tapauskohtaista ja alustatalouden kontekstissa sen merkitys vähenee. Paikallisille, spesifejä käyttötarpeita palveleville karttapalveluille on varmasti tarvetta myös tulevaisuudessa. Paikkatietoikkuna Paikkatietoikkuna on Maanmittauslaitoksen kehittämä ja ylläpitämä maksuton ja kaikille avoin karttapalvelu. Palvelu ei edellytä käyttäjiltä kirjautumista ja kaikki sen tarjoamat aineistot ovat maksuttomia. Paikkatietoikkuna kokoaa alkuperäisten tiedontuottajien aineistot sellaisenaan kuin ne ovat saatavissa rajapinnoista, eikä niitä tallenneta välivarastoon. Paikkatietoikkunassa on mahdollista julkaista valmiita INSPIRE-direktiivin mukaisia paikkatietotuotteita. Rajapintoja ei kuitenkaan tarjota ulos käyttäjien hyödynnettäväksi, vaan ne ainoastaan esitetään Paikkatietoikkunan karttapalvelussa. Tässä mielessä Paikkatietoikkunaakaan ei voida käsitellä alustana. Sama näkökulma nostetaan esille myös Nosto Consultingin selvityksessä, jossa todetaan, että koneluettavien rajapintapalveluiden puuttuessa palvelua ei ole mahdollista hyödyntää sellaisenaan Paikkatietoalustan toimeenpanossa. Maankäyttöpäätöstietojen maksuttomuudesta ja tietopalveluiden avoimuudesta Tietojen ja palveluiden avoimuudesta ja maksuttomuudesta keskusteltaessa on asiaan kolme erilaista näkökulmaa: 1. Tietojen avoimuus ja maksuttomuus 2. Tietopalveluiden käytön avoimuus ja maksuttomuus 3. Tietopalveluiden lähdekoodin avoimuus Yllä mainitut seikat ovat luonteeltaan hyvin erilaisia ja vaikuttavat eri asioihin, eikä niitä tulisi avoimuudesta keskusteltaessa sekoittaa keskenään.
12 Tietojen ja tietopalveluiden avoimuus Nosto Consultingin selvityksen kommenttikierroksella nousi useita mielipiteitä tiedon maksuttomuudesta. Kommenteissa nostettiin esille esimerkiksi tarve saada viranomaistyönä syntyvä tieto maksuttomana, jotta avoimen datan pohjalle voidaan luoda lisäarvopalveluita. Avoimen tiedon perusperiaatteena on, että kuka tahansa voi vapaasti lisenssien puitteissa käyttää aineistoa maksutta. Tiedon maksuttomuutta tarkasteltaessa on hyvä myös erottaa toisistaan palveluihin liittyvät maksut ja varsinaiseen tietoon liittyvät maksut. Maksullisuutta ja maksuttomuutta tarkasteltaessa on lisäksi nähtävä koko arvoketju; jos esimerkiksi yritykset maksavat datasta, näkyy se myös yritysten tuottamien lopputuotteiden ja -palveluiden hinnoissa, mikä voi vaikeuttaa lisäarvopalveluiden tuottamista ja hyödyntämistä loppukäyttäjän näkökulmasta. Toisaalta hallinta- ja liiketoimintamalleja mietittäessä on syytä huomioida, että nykyisin monet kunnat saavat myyntituloja maankäyttöpäätöstietojen irrotuksista ja jakamisesta. Jos siis nämä tiedot avataan ilmaiseksi saataville, on mietittävä millä menetetyt myyntitulot katetaan. Maankäyttöpäätökset-osahankkeessa tehtyjen hyötykustannusanalyysien mukaan maankäytön päätöstiedoista kunnat saavat tällä hetkellä noin 3,4 miljoonaa euroa myyntituloja. KIRA-digi hankkeessa on määritelty rakennetun ympäristön digitalisoinnin periaatteet, jotka on johdettu yleisistä valtioneuvoston digitalisoinnin periaatteista. Niissä todetaan tiedon avoimuudesta seuraavasti: Lähtökohtaisesti avaamme tiedon ja rajapinnat julkisesti saataville, ellei saatavuutta ole syytä erikseen rajata. Annamme tiedon hyödynnettäväksi uudenlaisten palveluiden kehittämiseen. Avoimuus koituu kaikkien eduksi! Maankäyttöpäätökset-osahankkeen toteutussuunnitelmassa tätä on vielä tarkennettu niin, että yhtenä hankkeen tavoitteena on avata koneluettavat ja avoimesti käytettävät rakenteellisen tiedon rajapinnat. Teknisen toteutuksen näkökulmasta tietojen maksuttomuus tai maksullisuus ei ole tietopalveluissa ei ole valtava muutos, etenkin jos palveluissa on jo käytössä jonkinasteinen tunnistautuminen. Sen sijaan tietojen tai palveluiden maksullisuus vaikuttaa ennen kaikkea palveluiden hallintamalleihin. Sovelluskehityksen lisäksi palvelinten ylläpito maksaa ja nämä kustannukset on katettava. Avoin lähdekoodi Selvityksessä tarkastelujen tietopalveluiden tekniset komponentit ovat pitkälti samoja. Näitä ovat esimerkiksi Oskari, ESRI:n tuotteet, FME ja GeoServer. Lisäksi jokainen palvelu sisältää vaihtelevan määrän omaa lähdekoodia. Puhuttaessa laajemmista avoimen lähdekoodin hankkeista, voidaan puhua projekteista. Selvityksessä todetaan, että KTP on avattu osittain avoimena lähdekoodina, Lupapiste on täysin avointa lähdekoodia ja muutkin tarkastellut tietopalvelut sisältävät useita avoimen lähdekoodin komponentteja. Pelkkä avoin lähdekoodi ei kuitenkaan ole ratkaisu maksuttomuuteen. Palvelujen ylläpito maksaa, minkä lisäksi avoimen lähdekoodin projektit vaativat jatkuvaa kehittämistä, ohjelmointivirheiden korjaamista ja ylläpitoa. On olemassa avoimen lähdekoodin projekteja, jotka toimivat pääosin aktiivisen kehittäjäyhteisön kautta. Kuitenkin näissäkin projekteissa on osittain maksullista kehittämistä, jonka tulokset jaetaan takaisin projektille. On syytä huomata, että avoimen lähdekoodin projekteista puhuttaessa ei ole projektien elinkaarten näkökulmasta kestävää, että projektien lähdekoodit ainoastaan julkaistaan GitHubiin tai vastaavaan palveluun vaan lähdekoodi vaatii jatkuvaa kehitystä. On erityisen tärkeää saada kokonaiskuva tietopalveluiden elinkaarisuunnitelmista, kun hallinnon toimijat miettivät mitä alustoja kehitetään ja millä tavalla. Myös avoimen lähdekoodin projektit vaativat selkeän vastuunjaon ja resursoinnin.
13 Koko keskustelu tietopalveluiden lähdekoodin avoimuudesta tulee pitää selkeästi erillään keskustelusta avoimesta tiedosta. Avoimen lähdekoodin käyttö vaatii selkeitä linjauksia julkiselta hallinnolta, mutta myös ymmärrystä avoimen lähdekoodin ylläpidon vaatimuksista. Päätelmät ja toimenpiteet Kaikki tarkastellut tietopalvelut on kehitetty hieman toisistaan poikkeaviin käyttötarkoituksiin. Kuten alkuperäisestä Nosto Consultingin selvityksestä ja tästä työstä voidaan tehdä johtopäätös, että minkään selvityksessä tarkastellun tietopalvelun alkuperäinen tarkoitus ei vastaa täysin Paikkatietoalustan toiminta-ajatusta avoimesti standardien mukaisia rajapintoja tarjoavasta tietopalvelualustasta. Yksi tämän jatkotyön johtopäätös on, että nykyisellään helposti Paikkatietoalustaan integroitavia maankäyttöpäätöstietoja sisältäviä tietopalvelualustoja ei ole ainakaan tässä työssä tarkasteltujen tietopalveluiden joukossa. Hyvien käytäntöjen kierrättämistä kannattaa kuitenkin harjoittaa, kun uusia palveluita suunnitellaan. Vertailluista tietopalveluista on mahdollista ottaa modulaarisesti käyttöön erilaisia komponentteja tulevaisuuden kehitystyötä ja Paikkatietoalustan kokonaisuutta ajatellen. Esimerkiksi alustoista saaduissa kommenteissa nostettiin esille, että tietyssä palvelussa oli hyviä analyysitoimintoja tai toisessa tietty rajapintatoiminnallisuus ei toimi halutulla tavalla. Kuitenkaan syventymättä jokaisen palvelun lähdekoodiin, ei voida tehdä päätelmiä tai oletuksia sitä kuinka paljon tietopalveluiden yksittäiset osat ovat hyödynnettävissä uudelleen. Palveluissa voi olla hyvin paljon ns. kovakoodattua sisältöä, jonka uudelleenkäyttö on erittäin vaikeaa tai jopa kokonaan mahdotonta. Toiminnallisuuksia pystytään siis sellaisenaan jatkohyödyntämään erittäin rajallisesti, mutta parhaista käytännöistä voidaan oppia esimerkiksi palvelun käyttäjiä haastattelemalla. Alkuperäisessä selvityksessä on listattu kattavasti eri palveluiden sisältämiä maankäyttöpäätöstietoja eri kunnilta. On ymmärrettävää, että lyhyellä aikavälillä yksittäisen tietopalvelun suuri kattavuus aineistoissa johtaa siihen, että se tulee olemaan helpoin paikka löytää tietoa myös lähitulevaisuudessa. Myös tiedon tuottajien kannalta on otettava huomioon, että tietojen toimittaminen moneen paikkaan on työlästä erilaisten tietovaatimusten ja esimerkiksi rajapintaratkaisujen johdosta. Jos integraatio ja tiedonsiirron toiminnallisuudet on nyt rakennettu yhteen tietopalveluun, on uuden palvelun käyttöönotolla oma kynnyksensä. Tarkastellut tietopalvelut eivät ole yhteismitallisia, joten tämän työn tuloksena ei niitä aseteta mihinkään järjestykseen tai todeta mihin kehitysresursseja kannattaisi suunnata. Käsiteltäessä julkisia päätöstietoja, kuten asemakaavoja tai muita maankäyttöpäätöstietoja, on keskeistä, että julkishallinto tekee selkeät linjaukset tietojen avoimuudesta. Nosto Consultingin selvityksessä on myös listattu eri palveluiden osalta, mitä kehityssuunnitelmia kunkin tietopalvelun osalta on, kuitenkin selvitykseen saatujen kommenttien perusteella nämä poikkeavat merkittävästi todellisesta tilanteesta. Ymmärrettävästä syystä kehityksen nopeus ja kehityssuunnat riippuvat paljon esimerkiksi taloudellisesta tilanteesta palveluita hallinnoivissa organisaatioissa. Alustaekosysteemin kehityksen kannalta parhaassa tapauksessa kaikkia tarkasteltuja tietopalveluita kehitetään edelleen ja ne pystyvät myös hyödyntämään Paikkatietoalustan tarjoamia palveluita omassa kehityksessään. Tietopalvelujen ja tietopalvelualustojen tarkastelussa on selkeästi erotettava puhtaasti tekninen tarkastelu ja hallinnolliset tai poliittiset seikat. Tietyt tekniset kehityssuunnat lukkiutuvat helposti, kun palvelua on jo kehitetty ja sinne on esimerkiksi totuttu toimittamaan aineistoja kunnista. Rakenteellinen tieto on avainasemassa digitalisaation mahdollistamisessa. Kaikki ilmiöt robotiikasta teköälyyn ja lisätyn todellisuuden sovelluksista kaupunkimalleihin tarvitsevat pohjalle tiedon joka on
14 koneluettavaa, tarpeeksi kattavaa, standardien mukaista ja selkeästi dokumentoitua. Mitä paremmin tämä pohjatyö tiedolle on tehty, sitä helpompaa on luoda uusia ratkaisuja, jotka hyödyntävät tätä tietoa. Paikkatietoalustan kokonaisuutta tarkasteltaessa tiedontuontikanavia ja tiedostoformaatteja oleellisempaa on tiedon laatu ja yhteensopivuus. Tähän tiedon määrittelyyn tulee panostaa selkeästi enemmän kuin yksittäisten tietopalveluiden kehitykseen.
15 Lähteet Data Business, 6Aika, Avoimet rajapinnat, Demos Helsinki, Selvitys digitaalisen aikakauden hallinnon edellytyksistä, Gispo Oy, Tulevaisuuden maankäyttöpäätösten kansainväliset vähimmäisvaatimukset, 12/2017 KIRA-digi, Rakennetun ympäristön digiperiaatteet, tiedonhallinta/digiperiaatteet.html KIRA-digi, Rakennetun ympäristön kokonaisarkkitehtuuri (luonnos), Maa- ja Metsätalousministeriö, Paikkatietopoliittisen selonteko (luonnos), df/1889b51c-a156-4c0a-b96e-4c6087caa07f Nosto Consulting, Selvitys Suomessa toimivista edistyksellisimmistä ja käytetyimmistä alueidenkäytön tietopalvelu-alustoista, 12/2017 Open Knowledge Finland, Avoin rajapinta, Ympäristöministeriö, Maankäyttöpäätösten nykytilakartoitus 5/2017
Maankäyttöpäätökset Topi Tjukanov
Maankäyttöpäätökset Topi Tjukanov 1.3.2018 1 Vuonna 2017 tehtyjä esiselvityksiä Maankäyttöpäätöstietojen nykytilakartoitus ja maankäyttöpäätösten määrittely (Ympäristöministeriö) Kaavatiedot tunnistettiin
LisätiedotMaankäyttöpäätökset-hanke
Maankäyttöpäätökset-hanke 1 Päävaihe I vuosina 2017-2019 toteutetaan priorisoidut paikkatietoalustan toiminnot Päävaihe II Vuosina 2020-2021 toteutetaan paikkatietoalustan koko toiminnallisuus 2 Maankäyttöpäätökset
LisätiedotMaankäyttöpäätökset-hanke / Satu Taskinen. Hankkeen Internetsivut:
Maankäyttöpäätökset-hanke 6.9.2017 / Satu Taskinen Hankkeen Internetsivut: http://maankaytto.paikkatietoalusta.fi/ 1 Päävaihe I vuosina 2017-2019 toteutetaan priorisoidut paikkatietoalustan toiminnot Päävaihe
LisätiedotMaankäyttöpäätökset yritystyöpaja Ympäristöministeriö Topi Tjukanov
Maankäyttöpäätökset yritystyöpaja Ympäristöministeriö Topi Tjukanov 1 Mistä hankkeessa on kyse? Hanke kehittää maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen digiloikkaa. Hankkeen pääpaino on edistää
LisätiedotTekninen alusta. Tavoitteet ja näkökulmia maankäyttöpäätöksiin Jani Kylmäaho, osahankepäällikkö Maanmittauslaitos
Tekninen alusta Tavoitteet ja näkökulmia maankäyttöpäätöksiin 14.12.2017 Jani Kylmäaho, osahankepäällikkö Maanmittauslaitos 1 TA - Tavoitteet tiivistetysti Muiden osahankkeiden käyttötapausten tukeminen
LisätiedotMaankäyttöpäätökset-hanke ja digikaavoituksen kuntapilotit. Maanmittauspäivät Satu Taskinen, YM
Maankäyttöpäätökset-hanke ja digikaavoituksen kuntapilotit Maanmittauspäivät Satu Taskinen, YM 21.3.2018 1 2 VALMISTELU TOTEUTUS KÄYTTÖÖNOTTO 09/17 01/18 05/18 01/19 05/19 12/19 NYKY -TILA KANSAINVÄLISET
LisätiedotPaikkatietoalusta. Maanmittauspäivät Antti Jakobsson hankepäällikkö
Paikkatietoalusta Maanmittauspäivät 2018 Antti Jakobsson hankepäällikkö 1 Mitä on Yhteiskunnan Digitalisaatio? Se on organisaatiorajoja ja toimintatapoja rikkovaa, asiakaslähtöistä uusien palvelujen ja
LisätiedotKaavoituksen digitalisaatio. Kari Oinonen, SYKE,
Kaavoituksen digitalisaatio Kari Oinonen, SYKE, 7.4.2017 Suunnittelujärjestelmä murroksessa Valtion rooli supistuu ja maakuntien kasvaa Alueiden käytön toimijoiden roolit muuttuvat Aluerakenteen kehitys:
LisätiedotSopimus paikkatiedon hyödyntämisen mahdollistajana. Inspire-verkoston työpaja Antti Rainio
Sopimus paikkatiedon hyödyntämisen mahdollistajana Inspire-verkoston työpaja Antti Rainio 17.1.2013 Sopimusviidakko Yhteinen sopimusmalli Käyttöehdot SOPIMUSMALLI Verkkopalvelusopimus
LisätiedotPaikkatietoalusta ja sen mahdollisuudet. HSY:n Paikkatietoseminaari 22.3 Antti Jakobsson Hankepäällikkö
Paikkatietoalusta ja sen mahdollisuudet HSY:n Paikkatietoseminaari 22.3 Antti Jakobsson Hankepäällikkö 1 Paikkatietoalustat ja -portaalit Varmistavat laadun ja poistavat päällekkäisen datan Helpottavat
LisätiedotKansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen
Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:
LisätiedotKulttuuriympäristötiedot yhteiseen käyttöön!
Kulttuuriympäristötiedot yhteiseen käyttöön! Kulttuuriympäristöä koskevan tiedon yhteentoimivuuden, saatavuuden ja saavutettavuuden edistämistä koskevat toimenpiteet 2017 2018 Metsähallitus, Museovirasto
LisätiedotPaikkatietoalusta-hanke. Maanmittauspäivät Antti Jakobsson Hankepäällikkö
Paikkatietoalusta-hanke Maanmittauspäivät 31.5.2017 Antti Jakobsson Hankepäällikkö 1 2 3 80% tiedosta on paikkatietoa!? = Julkishallinnon tiedoista 80% on paikkatietoa. =Onko meillä tarvetta Julkishallinnon
LisätiedotRajapintapalvelujen INSPIRE-yhteensopivuus
Rajapintapalvelujen INSPIRE-yhteensopivuus Paikkatietoinfran hyödyntäminen koulutukset 22.11. Jani Kylmäaho 1 Miksi? Sisältö Yleisimmät ongelmat rajapintapalvelujen yhteensopivuudessa WMS- ja WFS-standardeihin
LisätiedotPaikkatietoalusta Kuntafoorumi, Kuntaskype tapaaminen
Paikkatietoalusta Kuntafoorumi, Kuntaskype tapaaminen 8.5.2019 1 Tänään agendalla: KMTK-Tieliikenne Ajankohtaista osoitteista Muut ajakohtaiset asiat Kysykää ja kommentoikaa! 2 PTA:n kehitys- ja koulutusympäristö
LisätiedotAineistojen avoimuus alueellisesta näkökulmasta. Faris Alsuhail 15.10.2013
Aineistojen avoimuus alueellisesta näkökulmasta Faris Alsuhail 15.10.2013 Lounaispaikka? (paikkatietokeskus.lounaispaikka.fi) Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus Kokoaa yhteen lounaisen Suomen
LisätiedotMaankäyttöpäätökset-hanke Satu Taskinen
Maankäyttöpäätökset-hanke Satu Taskinen 6.2.2018 1 Päävaihe I vuosina 2017-2019 toteutetaan priorisoidut paikkatietoalustan toiminnot Päävaihe II Vuosina 2020-2021 toteutetaan paikkatietoalustan koko toiminnallisuus
LisätiedotTyöryhmätyöskentely. Ryhmä A Rajapinnat Rajapintojen uudet mahdollisuudet Teknologiavalinnat. Ryhmä B Tietomalli Kaavan esittäminen tietomallina
Työryhmätyöskentely Työryhmätyöskentely klo 10:15-11:00 Ryhmä A Rajapinnat Rajapintojen uudet mahdollisuudet Teknologiavalinnat Ryhmä B Tietomalli Kaavan esittäminen tietomallina Ryhmä C Kaavoitusprosessi
LisätiedotPaikkatietoalustahanke (MMM)
Paikkatietoalustahanke (MMM) Osakokonaisuudet Tekninen Paikkatietoalusta Määritellään, suunnitellaan ja toteutetaan julkisen hallinnon yhteinen paikkatiedon palvelualusta Maankäyttöpäätökset Muodostetaan
LisätiedotAvoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan
Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut
LisätiedotYhteenveto Kuntapilotit 2018
Yhteenveto Kuntapilotit 2018 1 Kuntapilotit hankkeen työpaketteina 2 Kuntapilottien tutkimuskysymykset 1. Suunnitteluprosessi Millainen on tulevaisuuden kaavan pohjakartta eli lähtötietomalli? Miten erilaisia
LisätiedotTampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan
LisätiedotMaankäyttöpäätöksethanke. Paikkatiedon Palvelualusta
Maankäyttöpäätöksethanke Paikkatiedon Palvelualusta Kahdeksan osahanketta keskeisiä yhtymäkohtia jokaiseen osahankkeeseen Satu Taskinen 2 Maankäyttöpäätökset osahankkeen tavoitteet: Tukea maankäyttöpäätöksiin
LisätiedotJulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM
JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten
LisätiedotJuridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo
Juridiset aineistot ja avoin tieto 10.3.2016 Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Oikeus tietoon 250 vuotta pohjoismaisesta julkisuusperiaatteesta avoimeen dataan Asiakirjajulkisuus vuodesta 1766, painetut
LisätiedotGeodesian päivä 10.9.2014. Matti Holopainen, Suomen Kuntaliitto
Geodesian päivä 10.9.2014 Verkosto-toimintamalli tavoitteena? - alkuperäinen tiedon tuottaja järjestää rajapinnan - tarvitsija noutaa tarvitsemansa ajantasaisen tiedot rajapinnasta PROSESSI + RAJAPINTA
LisätiedotPaikkatietoalustatilannekatsaus
Paikkatietoalustatilannekatsaus PATINE 19.4.2018 Antti Jakobsson hankepäällikkö 1 Biotalous Energiatalous Kansalainen Paremmat palvelut, oman elämän parempi hallinta Liikenne ja logistiikka Rakennettu
LisätiedotAvoimen lähdekoodin karttapalvelu Oskarin hyödyntäminen HSY:ssä. Henna-Kaisa Räsänen HSY paikkatietoseminaari Finlandia-talo
Avoimen lähdekoodin karttapalvelu Oskarin hyödyntäminen HSY:ssä Henna-Kaisa Räsänen HSY paikkatietoseminaari 22.3.2017 Finlandia-talo Avoimen lähdekoodin ohjelmisto paikkatiedon esittämiseen ja monipuoliseen
LisätiedotPaikkatietoalusta. Kuntien digitaaliset paikkatiedot tehokäyttöön. Kuntakiertue Kari Hautamäki ja Jaakko Uusitalo
Paikkatietoalusta Kuntien digitaaliset paikkatiedot tehokäyttöön Kuntakiertue 2019 - Kari Hautamäki ja Jaakko Uusitalo Datalle on tarvetta. Tiedon pitää olla luotettavaa. Toiminta tehostuu Yhdenvertaisuus
LisätiedotTulevaisuuden maankäyttöpäätökset. Marko Kauppi / Ubigu Oy Maanmittauspäivät
Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset Marko Kauppi / Ubigu Oy Maanmittauspäivät 27.3.2019 Tausta Ympäristöministeriö on vuoden 2019 alusta käynnistänyt Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset hankkeen. Maankäyttöpäätökset
LisätiedotCase: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi
Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien
LisätiedotKunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP)
Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Hankkeen tavoitteet ja sisältö Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut projektin (KRYSP) tavoitteena on tuottaa sähköinen asiointipalvelukokonaisuus,
LisätiedotKunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö
Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö Sanna Jokela Paikkatietoyhteistyön koordinaattori LOUNAISPAIKKA Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus ja yhteistyöverkosto. Ajatuksena syntyi jo vuonna
LisätiedotTiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus
Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.
LisätiedotKuutoskaupunkien suositukset avoimista rajapinnoista
Kuutoskaupunkien suositukset avoimista rajapinnoista Versio 1.0.1, 26.4.2016 Sisältö Yleistä... 3 Visio: Kaupunkien palvelukehitys rajapinnat edellä... 5 Yhteiset tavoitteet... 6 Avoimuus käytössä ja kehityksessä...
LisätiedotAvoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa
Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,
LisätiedotPaikkatiedot käyttöön! -hanke
Digitalisaatioryhmä 15.12.2015 Paikkatiedot käyttöön! -hanke Hanke, jolla edistetään ja tuetaan paikkatietojen ja paikannuksen tehokasta käyttöä laaja-alaisesti. Välineinä paikkatietoihin liittyvän osaamisen,
LisätiedotPaikkatietoalustahanke (MMM)
Paikkatietoalustahanke (MMM) Rakennetaan yhteiskäyttöinen, muita järjestelmiä täydentävä paikkatieto- ja palvelualusta Parannetaan keskeisten paikkatietoaineistojen laatua ja käytettävyyttä Tuetaan kuntien,
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖ. Selvitys Suomessa toimivista edistyksellisimmistä ja käytetyimmistä alueidenkäytön tietopalvelualustoista R A P O R T T I
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Selvitys Suomessa toimivista edistyksellisimmistä ja käytetyimmistä alueidenkäytön tietopalvelualustoista R A P O R T T I Versio 1.1 / 2.11.2017 NOSTO CONSULTING OY puh. 010 583 0950
LisätiedotJulkICTLab. Kirsi Pispa, projektipäällikkö, CSC
JulkICTLab Kirsi Pispa, projektipäällikkö, CSC Viitekehys hallinnossa Avoimen tiedon ohjelma 2 Viitekehys kehittäjäyhteisöissä FVH COSS HRI OKF Apps4finland Jne. 3 JulkICTLab pähkinänkuoressa Kokoaa yhteen
LisätiedotRajapintapalveluiden toteutuksessa huomioitavaa. Rajapinnat tehokäyttöön Jani Kylmäaho
Rajapintapalveluiden toteutuksessa huomioitavaa Rajapinnat tehokäyttöön 7.3.2013 Jani Kylmäaho Rajapintapalvelujen toteutusvaihtoehdot Itse tekemällä Rajapintapalvelut suoraan organisaation omaan paikkatietojärjestelmään
Lisätiedot1 (6) Hankesuunnitelma Iisalmen elävä digitaalinen yleiskaava. Hankesuunnitelma
1 (6) Iisalmen elävä digitaalinen yleiskaava 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1. TIIVISTELMÄ 2. HANKKEEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET 3. ORGANISAATIO, ROOLIT, VASTUUT JA HALLINTO 4. HANKKEEN TOTEUTUS 5. HANKINNAT JA KUSTANNUKSET
LisätiedotPaikkatietojen yhteiskäyttö - mitkä mahdollisuudet!
1 Paikkatietojen yhteiskäyttö - mitkä mahdollisuudet! Teemu Saloriutta Maanmittauspäivät 31.5.2017 2 Sisältö Paikkatietoinfrastruktuuri Standardit ja yhteistyö Yhteiskäytön esteitä INSPIRE-direktiivi Yhteenveto
LisätiedotRajapintapalveluiden toteutusvaihtoehdot ja tilaaminen. Kunnat ja Inspire koulutus Jani Kylmäaho
Rajapintapalveluiden toteutusvaihtoehdot ja tilaaminen Kunnat ja Inspire koulutus 29.1.2013 Jani Kylmäaho Rajapintapalvelujen toteutusvaihtoehdot Itse tekemällä Rajapintapalvelut kunnan omaan paikkatietojärjestelmään
LisätiedotRajapintapalveluiden mahdollisuudet Tampere-talo 25.4.2012
Rajapintapalveluiden mahdollisuudet Tampere-talo 25.4.2012 Pasi Lappalainen pasi.lappalainen@nostoconsulting.fi GSM 0400 858 101 TAVOITETILA Metatieto Inspire WFS Kokoava tietopalvelu KuntaGML LandXML
LisätiedotDigitaalisen maankäytön suunnittelun kehityksen tilanne. Missä mennään, digikaava? -seminaari Juha Nurmi, ympäristöministeriö
Digitaalisen maankäytön suunnittelun kehityksen tilanne Missä mennään, digikaava? -seminaari 5.6.2019 Juha Nurmi, ympäristöministeriö MRL-uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä Lakia valmisteleva
LisätiedotKarttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen
Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen Sanna Jokela Aiheet tänään Lounaispaikka ja sen tavoitteet lyhyesti Mitä karttapalvelun suunnittelu vaatii? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia
LisätiedotPilottiprojektin tutkimuskysymykset
Pilottiprojektin tutkimuskysymykset 1. Asemakaavan tietomalli Tavoitteena on luoda asemakaavan tietomalli, jonka mukaisesti toteutetaan juridisesti sitova tietomallipohjainen asemakaava. Digitaalinen asemakaava
LisätiedotEsittely: Helsinki Region Infoshare Seudun tietovarannot avoimiksi. Ville Meloni ja Pekka Vuori
Esittely: Helsinki Region Infoshare Seudun tietovarannot avoimiksi Ville Meloni ja Pekka Vuori 6.6.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien saataville, vapaasti ja maksutta
LisätiedotViitekehys hallinnossa
JulkICTLab Viitekehys hallinnossa Avoimen tiedon ohjelma 2 Viitekehys kehittäjäyhteisöissä FVH COSS HRI OKF Apps4finland Jne. 3 JulkICTLab pähkinänkuoressa Kokoaa yhteen julkishallinnon eri projektien
LisätiedotPasi Lappalainen, Nosto Consulting Oy. Projekti osana rakennetun ympäristön kokonaisarkkitehtuuria
Pasi Lappalainen, Nosto Consulting Oy Projekti osana rakennetun ympäristön kokonaisarkkitehtuuria Projekti kaupunkimallitietojen vakiointiin 3Dkunta-projektissa vakioidaan kuntien tuottamien kaupunkimallien
LisätiedotVerkkopalvelusopimuksen täydentäminen: Karttajulkaisun käyttöehdot. Maanmittauslaitos / Inspire-sihteeristö
Verkkopalvelusopimuksen täydentäminen: Karttajulkaisun käyttöehdot Maanmittauslaitos / Inspire-sihteeristö Taustaa Verkkopalvelusopimus liitteineen (1-5) valmisteltiin vuonna 2010 yhteistyössä viranomaisten
LisätiedotKunnat ja Paikkatietoalusta. PTA-webinaari Heli Laaksonen / Maanmittauslaitos
Kunnat ja Paikkatietoalusta PTA-webinaari 27.2.2018 Heli Laaksonen / Maanmittauslaitos 1 Paikkatietoalusta: Nyt on aika saada paikkatiedot tehokäyttöön sekä kunnassa että koko yhteiskunnassa! Kunnissa
LisätiedotPaikkatiedon kehittämisohjelma
Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan
LisätiedotLifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)
LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-
LisätiedotPaikkatietoalusta-hanke. PATINE Antti Jakobsson Hankepäällikkö
Paikkatietoalusta-hanke PATINE 6.6.2017 Antti Jakobsson Hankepäällikkö 1 Paikkatiedon ja rakennetun ympäristön kokonaisarkkitehtuuri Muodostetaan käsitys kokonaisuudesta nykyisestä ja tulevasta paikkatiedon
LisätiedotJulkishallintoa koskeva taustaselvitys. Selvityksen ja raportin esittely Antti Rainio
Julkishallintoa koskeva taustaselvitys Selvityksen ja raportin esittely Antti Rainio 27.4.2017 Selvitystyön tavoitteet Selvitystyön tavoitteena on tuottaa julkishallintoa koskeva tietopohja paikkatietopoliittisen
LisätiedotAskeleet kunnan paikkatietopalvelujen toteuttamisessa. Antti Rainio Kunnat ja Inspire -koulutus
Askeleet kunnan paikkatietopalvelujen toteuttamisessa Antti Rainio Kunnat ja Inspire -koulutus 29.1.2013 Prosessit tuottavat ja tarvitsevat paikkatietoa Tuotetun tiedon jakaminen HALLINNON TIETOPROSESSEJA
LisätiedotINSPIRE:n määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: KIINTEISTÖT
INSPIRE:n määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: KIINTEISTÖT Suunnitelma Otsikko Päivämäärä 2010-11-10 Aihe/alue Julkaisija Tyyppi Kuvailu Tekijät Muoto Julkisuus Oikeudet Tunniste Kieli Viitteet
LisätiedotPaikkatietoalusta ja alueet
Paikkatietoalusta ja alueet Aluetietofoorumi 2018 Antti Jakobsson hankepäällikkö 1 Biotalous Energiatalous Kansalainen Paremmat palvelut, oman elämän parempi hallinta Liikenne ja logistiikka Rakennettu
LisätiedotRajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat
Tapio Ahomäki Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat 15.9.2016 Trimble yrityksenä Tekla Oy Trimble Solutions Oy Tekla on ollut osa Trimble Corporationia vuodesta 2011 Teklan liiketoiminnan kehitys
LisätiedotAVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto
AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen
LisätiedotPaikkatietoikkunan Verkkopalvelusopimus Karttajulkaisun käyttöehdot. Maanmittauslaitos / Inspire-sihteeristö / Antti Rainio 29.9.
Paikkatietoikkunan Verkkopalvelusopimus Karttajulkaisun käyttöehdot Maanmittauslaitos / Inspire-sihteeristö / Antti Rainio 29.9.2011 Taustaa Verkkopalvelusopimus liitteineen (1-5) valmisteltiin vuonna
LisätiedotYTPA Yksityistietiedon palvelualusta
YTPA Yksityistietiedon palvelualusta Metsätieto ja sähköiset palvelut hankkeen loppuseminaari 22.1.2019 Seppo Niskanen Suomen metsäkeskus Biotalouden tietietojärjestelmä -hanke Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotKaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014
Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Jani Heikkilä Bitcomp Oy Uuden ajan toiminnanohjausjärjestelmät Modulaarisia selainsovelluksia Käytettävissä selaimella työskentelypaikasta
LisätiedotJULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 6/2016. Paikkatieto asiantuntemusalueen tilanne (liite 6)
JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 6/2016 Paikkatieto asiantuntemusalueen tilanne (liite 6) Taustaa Organisointi Toiminta ja hankkeet Esittelijä: tietohallintojohtaja Antti Vertanen
LisätiedotKiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio: BIM & GIS
Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio: BIM & GIS Kiinteistön elinkaari Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio. Miten tämän perinteisen alan digitalisaatio käytännössä tapahtuu ja mitä hyötyjä
LisätiedotINSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: PAIKANNIMET
INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: PAIKANNIMET Suunnitelma Otsikko Päivämäärä 2015-05-19 Aihe/alue Julkaisija Tyyppi INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen:
LisätiedotOSKARI. Yhteistyöllä eteenpäin Jani Kylmäaho Oskari-verkoston koordinaattori
OSKARI Yhteistyöllä eteenpäin Jani Kylmäaho Oskari-verkoston koordinaattori 8.11.2016 Oskari.org on monipuolinen avoimen lähdekoodin ohjelmisto web- ja mobiilikarttasovellusten rakentamiseen Karttaportaalit
LisätiedotDatan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014
Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta
LisätiedotPaikkatietoalusta Missä mennään nyt ja tulevaisuudessa? HSY:n Paikkatietoseminaari 2019 Paikkatiedon uudet ulottuvuudet Antti Jakobsson
Paikkatietoalusta Missä mennään nyt ja tulevaisuudessa? HSY:n Paikkatietoseminaari 2019 Paikkatiedon uudet ulottuvuudet 20.3.2019 Antti Jakobsson 1 Yhteentoimivuuden hallinta Laatuvahti, koordinaatistomuutospalvelu,
LisätiedotAvoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org
Avoin lähdekoodi Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoimen lähdekoodin määritelmä (OSI) Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana
LisätiedotPaikkatiedon luovuttamisen pelisäännöt
Paikkatiedon luovuttamisen pelisäännöt Koulutuspäivä 9.3.2010 Maanmittauslaitos / Tietopalvelukeskus Pasi Pekkinen etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi Inspire: säädökset ja suositukset Lainsäädäntö Inspire
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala MRL- kokonaisuudistuksen vaiheita Tietopohjan laajentaminen ja suuntaviivojen valmistelu (esivalmisteluvaihe)
Lisätiedot- KuntaGML - ekosysteemi. Matti Holopainen Suomen Kuntaliitto
- KuntaGML - ekosysteemi Matti Holopainen Suomen Kuntaliitto 11.10.2018 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen varhaiskasvatus esiopetus, perusopetus, lisäopetus, aamuja iltapäivätoiminta lukiokoulutus ammatillinen
LisätiedotAvoimen rajapinnan hallinta (Tilaajan hallitsema rajapinta)
18.2.2016 Avoimen rajapinnan hallinta (Tilaajan hallitsema rajapinta) - tausta ja tarpeen kuvaus - Rajapinnan elinkaaren hallinta ja siihen liittyvä dokumentaatio (VALMIS 1.4) Versionhallinta: Versio Pvm
LisätiedotData käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014
Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Antti Eskola Kaupallinen neuvos Innovaatiopolitiikan ryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö Data käyttöön mutta mikä data?
LisätiedotAvoin data Avoimempi hallinto Avoin hallinto Maija-Liisa Honkola
Avoin data Avoimempi hallinto Avoin hallinto 27.3.2105 Maija-Liisa Honkola Sisällys Mitä on avoin data Ilmatieteen laitoksen avoin data Avoin data aineistoja Verkkopalveluun rekisteröityminen HelpDesk
LisätiedotKatselu- ja latauspalveluiden toteuttaminen kunnissa
Katselu- ja latauspalveluiden toteuttaminen kunnissa Kunnat ja Inspire -koulutus Jani Kylmäaho 18.11.2014 Hyödyntämisen vaiheet Lisensointi ja käyttöoikeudet Metatiedot Aineisto saataville helposti hyödynnettävässä
LisätiedotKuntaGML rajapinnat Kuopiosta: Neljä prosessia - neljä rajapintaa
KuntaGML rajapinnat Kuopiosta: Neljä prosessia - neljä rajapintaa Jari Torvinen 10.2.2016 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ KuntaGML rajapintojen käyttöönoton tilanne KuntaGML rajapinnat osana prosesseja tai palvelua
LisätiedotSuomi.fi-palvelutietovaranto
Suomi.fi-palvelutietovaranto Kaikki oleellinen julkishallinnon palveluista yhdessä paikassa PTV:n perusteet ja hyödyt -tiivistetty tietopaketti 29.11.2017 Esimerkkejä Suomi.fi-palvelutietovaranto on yksi
LisätiedotOskari/Karttaliittymäinfo. 27.2.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus
Oskari/arttaliittymäinfo 27.2.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos / ehittämiskeskus Paikkatietoinfrastruktuuri INSPIRE-arkkitehtuuri - Rajapintapalvelut Palveluväylä Sovellukset ja paikkatietoportaalit
LisätiedotKansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous
Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 13.6.2013 Paikkatietostrategian päivityksen pohjatyöt Avoin sähköinen kysely helmi-maaliskuu, 58 vastausta Toimintaympäristön muutosanalyysi
LisätiedotAsemakaavat yhteisenä tietovarantona
Asemakaavat yhteisenä tietovarantona Asemakaavojen tiedonhallinnan kehittäminen niin, että tiedontuotanto palvelisi mahdollisimman hyvin kaikkia asemakaavoituksen ja muun maankäytön suunnittelun vaiheita
LisätiedotKuntaTietoPalvelu ja tietotuotteet MHO
KuntaTietoPalvelu ja tietotuotteet MHO 27.10.2017 Rakennetun ympäristön ja maankäytön prosessit kunnissa Maapolitiikka - maanhankinta ja kaavan toteuttamisen varmistaminen YLEISKAAVA ASEMA- KAAVA TONTTI-
LisätiedotDigikaavoitus, tietomallinnus ja MRL:n uudistus
Digikaavoitus, tietomallinnus ja MRL:n uudistus Kuntamarkkinat 2019 12.9.2019 MAANKÄYTTÖ JA RAKENNUSLAKI UUDISTUU Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, kehittää
LisätiedotKokemuksia julkisen datan avaamisesta
Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Tietojohtamisen verkoston seminaari 23.11.2012 Helsinki Region Infoshare Avataan Helsingin seutua koskevaa julkista tietoa kaikkien
LisätiedotAVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA
DIMENTEQ OY SALORANKATU 5-7 24240 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA SKOL ja FLIC, 29.10.2015 Teemu Virtanen, Dimenteq Oy DIMENTEQ OY Tietotekniikan palveluyritys,
LisätiedotUusi kunta ja suomalaisen yhteiskunnan digitaaliset palveluverkostot
Uusi kunta ja suomalaisen yhteiskunnan digitaaliset palveluverkostot 1 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 2 Yhteenveto Kunta on keskeinen toimija osana digitaalisen yhteiskunnan ansaintaketjuja ja
LisätiedotPaikkatietoalusta. Kuntien digitaaliset paikkatiedot tehokäyttöön. Kuntakiertue Kari Hautamäki ja Jaakko Uusitalo
Paikkatietoalusta Kuntien digitaaliset paikkatiedot tehokäyttöön Kuntakiertue 2019 - Kari Hautamäki ja Jaakko Uusitalo Datalle on tarvetta. Tiedon pitää olla luotettavaa. Toiminta tehostuu Yhdenvertaisuus
LisätiedotTietopalvelu Liiteri
Tietopalvelu Liiteri Kari Oinonen, SYKE 21.8.2014 Mikä Liiteri on Tietopalvelu, jonka avulla viranomaiset ja yritykset voivat hoitaa maankäytön suunnitteluun ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tehtäviä
LisätiedotOrganisaatio. 2. Yhteyshenkilön tiedot. 3. Suositusluonnoksen hyväksyminen. 4. Vastustusperusteet
Palautekooste ja työryhmän vastine (2. vaihe): JHS 211 Kuntien teknisen ja ympäristötoimen aineistorajapinnat -päivitys (aiemmin JHS 178 Kuntien paikkatietopalvelurajapinta) 24.6.2019 1. Organisaatio Vastaajien
LisätiedotPaikkatietoikkunan Verkkopalvelusopimus Karttajulkaisun käyttöehdot. Maanmittauslaitos / Inspire-sihteeristö / Antti Rainio
Paikkatietoikkunan Verkkopalvelusopimus Karttajulkaisun käyttöehdot Maanmittauslaitos / Inspire-sihteeristö / Antti Rainio 22.11.2011 Taustaa Verkkopalvelusopimus liitteineen (1-5) valmisteltiin vuonna
LisätiedotINSPIRE ArcGIS-tuotteilla. Ulla Järvinen ja Jussi Immonen INSPIRE-koulutuksessa
INSPIRE ArcGIS-tuotteilla Ulla Järvinen ja Jussi Immonen INSPIRE-koulutuksessa 14.10.2010 ArcGIS-teknologian avulla organisaatiot voivat kehittää palvelujaan ja tehostaa toimintaansa... Improving How We
LisätiedotPaikkatiedon yksilöivät tunnukset. Pekka Sarkola
Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Pekka Sarkola Taustaa - Inspire Inspire-direktiivi (2007/2/EY) edellyttää soveltamisalallaan yksilöiviä ulkoisia kohdetunnisteita, jolla tarkoitetaan alkuperäisen tiedon
LisätiedotAvoin Data Kehittäjäyhteisön käynnistäminen
Avoin Data kyselyn yhteenveto 11.09.2017 Avoin Data Kehittäjäyhteisön käynnistäminen Mikko Katajamäki Vesa Ilola Oletko käyttänyt toiminnassasi hyväksi avointa dataa 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 %
LisätiedotAvoimilla aineistoilla monipuolisia karttapalveluita. Mikko Hynninen Suvi Hatunen Kaisu Harju Paikkatietoinfrastruktuurin hyödyntäminen
Avoimilla aineistoilla monipuolisia karttapalveluita Mikko Hynninen Suvi Hatunen Kaisu Harju Paikkatietoinfrastruktuurin hyödyntäminen 23.11.2016 SYKEn Avoin tieto -sivut Uudet Avoin tieto sivut korvasivat
LisätiedotMiksi Avointa Dataa? 11/15/13 Heikki Sundquist
Miksi Avointa Dataa? Heikki Sundquist Painovapauslaki 1766 (Chydenius) Vuoden 1766 painovapausasetus, joka säädettiin perustuslakina, takasi laajemman painovapauden kuin missään muualla. Lisäksi lähes
LisätiedotPOROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,
POROT Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa Kari Oinonen, SYKE, 14.05.2012 Lähtökohtia hankkeelle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät poronhoitotarpeiden
LisätiedotOpen Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä
Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen
Lisätiedot