Nämä ohjeet täydentävät Pirttimäen asemakaavaa sen tavoitteiden toteuttamiseksi.

Transkriptio

1 MASKU, PIRTTIMÄKIMÄKI RAKENNUSTAPAOHJEET 1 YLEISTÄ Nämä ohjeet täydentävät Pirttimäen asemakaavaa sen tavoitteiden toteuttamiseksi. 1.1 Ohjeiden tarkoitus Kaava-alue rajautuu itäreunastaan Maskuntiehen, eteläreunastaan Jonkkustentiehen, länsireunastaan rataan ja pohjoisreunastaan Pirttimäentiehen.Nämä rakentamistapaohjeet koskevat kortteli-, katu- ja lähivirkistysalueita Pirttimäen asemaakaavan alueella kortteleissa Rakennustapaohjeet on tarkoitettu edistämään viihtyisän ja yhtenäisen asuinympäristön rakentumista. Rakentamista kaava-alueella on syytä ohjata siten, että maastonmuotojen ja maisematekijöiden asettamat lähtökohdat voidaan huomioida aluetta rakennettaessa. Samalla edistetään miellyttävän, kauniin ja omaleimaisen rakennetun miljöön syntymistä. Yleiset periaatteet alueen rakentamisessa on tarkoitettu ennen kaikkea rakennussuunnittelijan ja rakentajan avuksi sopivan yksilöllisen ratkaisun valinnassa Ohjeiden vaikutukset Alueen rakentamisen pohjana on asemakaava, jossa määrätään kortteleiden sekä katu- ja lähivirkistysalueiden muoto, rakennusoikeus ja enimmäiskerrosluku. Lisäksi asemakaavassa esitetään ohjeelliset tonttien rajat ja rakennusalue, jolle rakennukset tulee sijoittaa. Maskun kunnan rakennusjärjestyksessä on määritelty yleiset rakentamissäännökset kunnan alueella sekä toimenpiteiden luvanvaraisuus ja ilmoituskäytännöt. Rakentamistapaohjeet täydentävät näitä määräyksiä muun muassa rakennusten sijoituksen, suositeltavien rakennustyyppien, materiaalien, muotojen, värien sekä piha-alueiden ja istutusten suunnittelun osalta. Ohjeet on asemakaava-alueelle hyväksynyt Maskun rakennuslautakunta joulukuussa Rakentamistapaohjeiden toteuttamisen valvonnasta vastaa kunnan rakennusvalvontaviranomainen, jonka suostumuksella ohjeista voidaan perustelluista syistä poiketa. Poikkeukset eivät kuitenkaan saa vaarantaa rakennusryhmien tai korttelialueiden yhtenäistä yleisvaikutelmaa. Rakennushankkeeseen ryhdyttäessä tulee neuvotella rakennustarkastajan kanssa rakentamisen periaatteista, jotta rakentajalla olisi ajoissa tieto siitä, mitä suunnitelmilta kyseisellä alueella vaaditaan. Pirttimäen alueella rakennussuunnittelijan pätevyyden tulee olla vähintään A-luokkaa. Rakentajan tulee huolehtia siitä, että rakennuksen maankäyttö- ja rakennuslain pätevyysvaatimukset täyttävällä suunnittelijalla on käytössään nämä ohjeet sekä tiedot alueen asemakaavasta ja Maskun kunnan rakennusjärjestyksestä. Alueen suunnittelussa korostetaan modernia, rakennusmateriaaleiltaan korkeatasoista sekä yhtenäistä yleisilmettä. Modernia ja korkeatasoista aluekokonaisuutta täydentävät alueen historiasta kertovat yksityiskohdat ja materiaalivalinnat. Luonto tuo alueelle ison elementin yhtenäisen arkkitehtuurin vastapainona. Rakennuskantaa tuetaan olevasta metsästä säilytetyillä puilla, kivenlohkareilla ja pensasistutuksilla, joita esitetään käytettäväksi laajalti piha- ja puistoalueilla. 2. Korttelialueet 2.1. Yleistä Asemakaavan alueella on yhteensä 127 rakennuspaikkaa, joista 102 on uusia omakotitalojen rakennuspaikkoja (AO) ja 3 uusia rivitalojen rakennuspaikkoja (AR) ja 4 uusia kerrostalojen rakennuspaikkoja (AK). 17 omakotitalon rakennuspaikkaa oli jo kaavaa laadittaessa rakennettu tai rakenteilla. Lisäksi kaavalla on osoitettu yksi rakennuspaikka julkisille rakennuksille.

2 2.2. Asemakaavan määräykset Rakennukset tulee sijoittaa tontille noudattaen asemakaavassa esitettyjä sitovia rakennusaloja. Jokaisen rakennuspaikan rakennusoikeus on ilmoitettu tehokkuuslukuna / e eli kerrosalan suhteena tontin pinta-alaan. Piharakennusten rakennusoikeus sisältyy tontin tehokkuuslukuun. AO-rakennuspaikalle ensimmäistä rakennuslupaa haettaessa on esitettävä asemapiirroksella kokonaissuunnitelma rakennuspaikan käyttämisestä. Suunnitelmassa tulee olla esitettynä rakennukset, autopaikat, pihajärjestelyt, ajoliittymä sekä rakennuspaikan liittyminen kunnallistekniseen verkostoon. AO- ja AR-rakennuspaikalla on oltava vähintään kaksi autopaikkaa/asunto. YS-rakennuspaikalla on oltava vähintään 1 autopaikka/työpaikka. Rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä ajo- tai kävelyteinä eikä pysäköintiin, on pidettävä huolitellussa kunnossa. Avokallioiden säilyttäminen mahdollisimman suurilta osin ja liittyminen luontoon tulee varmistaa. Rakennukset on sijoitettava rakennusalalle vähintään 4 metrin päähän naapurin rajasta Rakennusten sijoitus tontilla ja katutilan muodostuminen Yleisohjeita - Asuin- ja piharakennukset tulee sijoittaa rakennusalalle siten, että ne muodostavat naapurirakennusten kanssa ehjiä rakennusryhmiä ja sopivat lähiympäristöönsä. Myös näkymät tonteilta lähivirkistysalueille ja maisemaan on otettava huomioon. - Rakennukset tulee sijoittaa niin, että louhimista ja pengertämistä tarvitaan mahdollisimman vähän. Tontin puusto, kasvillisuus ja maastonmuodot tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. - Rakennukset tulee sijoittaa niin, että tontille jää tarpeeksi tarkoituksenmukaista ulko-oleskelutilaa aurinkoiseen ilmansuuntaan. - Autosuoja ja/tai muu piharakennus tulee sijoittaa siten, ettei se hallitse maisemaa tai tontin sisääntulonäkymää. - Postilaatikot on sijoitettava Maskun kunnan antamien ohjeiden mukaisesti. Postilaatikoiden tulee olla yhtenevät, rst-malliset ja yhteen riviin sijoitettuna samassa laatikkoryhmässä. - Piha-alueet ovat suojaisia ja avautuvat pääsääntöisesti kohti metsää. Piha on asunnon jatke ja tuntuu omalta. Asuintalot toimivat puskureina yksityisten pihojen ja julkisten pihakatujen välillä Pihojen kasvillisuus, tasaus ja pinnoitteet Piha-alueiden painaumat täytetään ja kallistusten tulee olla riittäviä. Nosto helpottaa pihapintojen kuivatusta ja mahdollistaa asuinrakennusten sisäänkäyntien luiskaamisen maastoa muokkaamalla. Piha-alueiden kadunpuoleisten liikennealueiden pinnoitteita ovat pääosin luonnonkivi, betonilaatta tai kivituhka. Piha-alueelle johtava tie voi olla asfalttia. Olevan metsän kallioita, kiviä ja puita hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan pihojen maisemoinnissa. Kasvillisuuden perusta ovat olevat puut ja istutettavat pensaat. Pihoille jäsennetään yhtenäisiä nurmipintoja, joita reunustetaan matalilla ja puolikorkeilla pensasistutuksilla sekä köynnöksillä. Pihoille saa istuttaa yksittäisiä puita.

3 2.5. Asuinrakennukset Julkisivut Rakennukset ovat kokonaisilmeeltään moderneja ja selkeitä. Kortteleiden yleisilmeen tulee olla rakennusten pintamateriaalien ja värisävyjen osalta yhtenäinen. Rakennusten julkisivumateriaalit: - päärakennusmassoissa valkoinen, taitettu valkoinen tai vaalea rappaus/ruiskutus/slammaus, tiili tai puu. Alueella 4 myös hieman tummempi (harmaa) julkisivuväri on mahdollinen. Liitekartalla on esitetty rakennusten pääasiallinen julkisivumateriaali ja väri. - korttelialueilla, joilla rakennusten julkisivumateriaali on puuverhous, tulee sen pääasiallisesti olla vaakaverhous, vähäisiltä osin pystyverhous on mahdollinen. Koristelistoja, muotosahattuja vuorilautoja yms ei sallita. - muut mahdolliset 1-kerroksiset erilliset talousrakennukset tai rakennuksen erilliset osat, esim. saunat, varastot tai työtilat/sivuasunnot: Musta/tumma tiili samanvärisellä saumalla tai vaakapaneelein/- laudoituksin puuverhoiltuja ja mahdollisesti tehostesävyllä käsiteltyjä. - tummanharmaa luonnonkivi tai muurikivi muurirakenteissa - Mahdolliset pergolat ovat puurakenteisia ja käsiteltyjä rakennuksen sävyyn tai tehostesävyyn. - Korkeita sokkelipintoja tulee välttää. Rakennuksen näkyvän sokkelipinnan ja rinteeseen sijoittuvan, kivirakenteisen pohjakerroksen julkisivujen tulee olla pintakäsittelyltään ja väriltään neutraaleja, esim harmaata betoni-, rappaus- tai slammauspintaa. Katot Rakennusten tulee olla päämassaltaan harja- tai pulpettikattoisia aluekohtaisesti annettujen ohjeiden mukaan, ks. liite 1. Aumakattoa tai mansardikattoa ei sallita. Katonharjojen tai lappeiden tulee olla korttelikohtaisesti lähes samansuuntaiset ja myötäillä kadun linjaa. Rakennuksiin ei sallita torneja tai muita korkeudeltaan poikkeavia osia. Rakennusten pääty-kolmioita tai räystäitä ei saa koteloida. Pulpettikatot: Kallistus 1:5...1:20, huopa- tai saumattu peltikate, väri tummanharmaa tai musta. Harjakatot: kallitus 1:3, betonitiili- tai saumattu peltikate, väri tummanharmaa tai musta Pulpettikatot kallistetaan asuntojen sisäpihoille päin (kaduilta poispäin). Piharakennukset; pulpettikatto kallistuu pihalle päin (kaduilta poispäin). Vedenpoisto ulkoisesti pihanpuoleiselta katto-osuudelta. Päätyjen, naapurinvastaisen ja kadunpuolen räystäiden muoto kivirakenteisissa rakennuksissa vaakasuora, tasakatonomainen pellitys. Muurit, aidat ja varusteet Katualueiden ja tonttien rajoilla käytetään tarvittaessa kortteleittain korkeudeltaan yhtenäisiä harmaita kivimuureja tai puuaitoja sekä pensasistutuksina ympäri vuoden vihreitä matalia havupuita tai pensaita. Pihakatualueiden ja tonttien rajapintaa voidaan täydentää paikalta löytyvin luonnonkivin. Muurit ja muurimaiset rakenteet toteutetaan tummanharmaasta luonnonkivestä, tummanharmaista muurikivistä tai puusta. Muurien maksimikorkeus on 1200 mm. Aidat, myös puiset, ovat kadun puolella ilmeeltään umpinaisia. Muureja sallitaan täydennettävän luonnonkivilohkarein ja pensasistutuksin. Tonttikohtaiset jäteastiat tulee suojata istutuksin, aitauksin tai katoksin.

4 Kuivaus- ja pölytystelineet tulee pyrkiä sijoittamaan siten, että ne eivät hallitse oman tai naapuritontin näkymiä eivätkä katu- ja puistonäkymiä Autopaikat Asemakaavassa on määrätty autopaikkojen vähimmäismäärä. Ajoliittymä piha-alueelta kadulle on rakennettava toimivaksi ja turvalliseksi. Ajoliittymiä saa olla yksi per rakennuspaikka, ja se saa olla enintään 6 m leveä. 3. Lisärakentaminen Päärakennusmassasta erilleen rakennettava lisärakennuksen on oltava materiaaleiltaan ja väritykseltään joko päämassan tai sen tehostesävyn värinen ja kattomuodoltaan samanlainen. Lisärakennuksen sijoittelun on oltava samansuuntainen kuin päämassa jos se on tontinmuodon puolesta mahdollista.

5