HYVINKÄÄN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU. Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelma kuvataiteen alalle

Transkriptio

1 HYVINKÄÄN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelma kuvataiteen alalle

2 SISÄLTÖ 1. TAITEEN PERUSOPETUKSESTA 1. TAITEEN PERUSOPETUKSESTA 1 2. HYVINKÄÄN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TAVOITTEET Toiminta-ajatus ja yleiset tavoitteet Arvoperusta Oppimiskäsitys 3 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Työtavat Oppimäärän yksilöllistäminen Hakumenettely ja vapaaoppilaaksi ottaminen 6 4. OPINTOJEN LAAJUUS JA RAKENNE Opintojen laajuus ja rakenne Opintokokonaisuudet Varhaisiän kuvataidekasvatus Yleistä perusopinnoista Keskeiset tavoitteet Keskeiset sisällöt Opintokokonaisuus perusopinnot I Opintokokonaisuus perusopinnot II Opintokokonaisuus perusopinnot III Yleistä syventävistä opinnoista Keskeiset tavoitteet Keskeiset sisällöt Opintokokonaisuus syventävät opinnot 15 Taiteen perusopetus Suomessa on lailla säädeltyä toimintaa ja sitä ohjaavat seuraavat tekijät: laki (633/1998) ja asetus (813/1998) taiteen perusopetuksesta Opetushallituksen määräys taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma, joka pohjautuu em. perusteisiin. Lain mukaan Opetushallitus päättää taiteenaloittain taiteen perusopetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, oppilaan arvioinnista ja todistukseen merkittävistä tiedoista. Taiteen perusopetuksen piiriin kuuluvat seuraavat taiteen alat (9 kpl): arkkitehtuuri, kuvataide, käsityö, mediataiteet, musiikki, sanataide, sirkustaide, tanssi ja teatteritaide. Opetusta annetaan yleisen ja laajan oppimäärän mukaisesti oppilaitoksesta riippuen. Koulutuksen järjestäjä laatii ja hyväksyy paikallisen opetussuunnitelman. Opetussuunnitelmassa huomioidaan oppilaiden yksilölliset tarpeet ja valmiudet, taiteenalan traditio ja paikallinen kulttuuriperintö, taiteenalan kansalliset ja kansainväliset muutokset, jatko-opintojen vaatimukset sekä oppilaitoksen ja sen toimintaympäristön omaleimaisuus. Lakisääteiset tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma voidaan sisällyttää opetussuunnitelmaan. Tämä opetussuunnitelma on laadittu Opetushallituksen päättämien taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2017 mukaisesti. 5. OPPIMISEN ARVIOINTI Arviointi opintojen aikana Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksi lukeminen Oppimäärän arviointi Todistukset ja niihin merkittävät tiedot Oppilaitoksen itsearviointi 17 1

3 2. HYVINKÄÄN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TAVOITTEET 2.1 TOIMINTA-AJATUS JA YLEISET TAVOITTEET Hyvinkään lasten ja nuorten kuvataidekoulu järjestää ensisijaisesti hyvinkääläisille lapsille ja nuorille edellä mainitun lainsäädännön mukaista kuvataiteen laajan oppimäärän perusopetusta. Kuvataiteen perusopetus on tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää opetusta, joka tarjoaa mahdollisuuden kuvataiteen alan pitkäjänteiseen, päämäärätietoiseen ja monipuoliseen opiskeluun sekä taiteesta nauttimiseen. Kuvallisen kielen opettelu niin oma ilmaisu kuin visuaalinen lukutaito on perusta, jolle muut merkitykset rakentuvat. Opetuksessa huomioidaan taiteen merkitys niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin kannalta. Oppilaan oma ilmaisu, kriittinen, luova ja analyyttinen ajattelu sekä tulkinnan ja arvottamisen taidot ovat kehittämisen kohteina. Opetus tukee henkilökohtaisen taidesuhteen, sosiaalisten taitojen, osallisuuden kokemuksen ja kulttuurisen lukutaidon kehittymistä ja vahvistaa näin oppilaan identiteetin rakentumista ja kasvua ihmisenä. Oppimisen iloa ja opiskelumotivaatiota vaalitaan huomioimalla oppilaiden yksilölliset vahvuudet, potentiaalit ja kiinnostuksen kohteet. Opintojen edetessä oppilaita ohjataan ja rohkaistaan yhä omaaloitteisempaan toimintaan: asettamaan omia tavoitteita, suunnittelemaan opintojaan niiden pohjalta ja kantamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Kehittäessään kuvataiteelle ominaista osaamista, ilmaisua, ongelmanratkaisukykyä sekä materiaalin ja tekniikan hallintaa opetus antaa myös valmiuksia kuvataiteen alan ammatillisiin ja korkea-asteen opintoihin sekä luo pohjan elinikäiselle taiteen harrastamiselle. Oppilaita ohjataan havainnoimaan, tulkitsemaan ja arvioimaan visuaalisen kulttuurin ilmenemistä niin fyysisessä, esinekuin asenneympäristössäkin. Näin opitaan näkemään visuaalinen kulttuuri ja kuvataide paitsi oman ilmaisun myös yhteistyön, vuorovaikutuksen, yhteiskunnallisen vaikuttamisen sekä osallistumisen välineenä, ja ilmiönä, joka kuuluu maailmaan ja vaikuttaa maailmassa. Hyvinkään lasten ja nuorten kuvataidekoulun opetusohjelmassa painotetaan luonto- ja ympäristösuhteen merkitystä lapsen ja nuoren elämässä ja kasvussa. Kuvataiteeseen perehdytään monikerroksisesti sekä ajankohtaisena ilmiönä että historiallisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Opinnoissa kehittyvä tutkiva ja havainnoiva monilukutaito tukee kriittistä ja analyyttista ajattelua. Opetus antaa valmiuksia myös moniarvoisen, uudistuvan kulttuuriperinnön vaalimiseen. Pyritään myös rakentamaan yhteyksiä taiteiden ja tieteiden välille. Tavoitteena on, että oppilaat voivat kuvataiteen ymmärtämisellään ja tuntemuksellaan vaikuttaa yhteiskunnan arvoihin ja ilmapiiriin rakentaa kestävää tulevaisuutta taiteen keinoin. Opetusta toteutetaan yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa kulttuuri-, opetus-, ympäristö- ja sosiaalialan toimijoiden ja taiteen perusopetusta antavien laitosten sekä huoltajien kanssa niin paikallisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. 2.2 ARVOPERUSTA Taiteen perusopetus perustuu ajatukseen siitä, että jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja arvokas, eettinen ja moraalinen sekä vastuullinen ja valintakykyinen yksilö, joka vaikuttaa aktiivisesti omaan elämäänsä ja yhteiskuntaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristönsä kanssa. Ihmisellä on arvo sekä yksilönä että yhteisön jäsenenä. Opetuksessa toteutetaan ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kulttuurien moninaisuutta sekä kunnioitetaan, toteutetaan ja edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta. Opetuksen lähtökohtana ovat kuvataiteen alalle ominaiset esittämisen ja tiedon tuottamisen tavat, jotka pohjaavat alan käsitteiden ja sanaston hallintaan ja niiden avulla viestimiseen. Kuvallisen kielen oppiminen auttaa elämän sisältöjen ja voimavarojen löytämisessä, oman ympäristön ja kulttuuritaustan arvostamisessa, kulttuuriperinteen välittämisessä sekä kulttuurien vuorovaikutuksessa. Taiteeseen sisältyvät esteettisyyden, eettisyyden ja ekologisuuden kysymykset ohjaavat pohtimaan ja arvioimaan, mikä elämässä on merkityksellistä ja arvokasta. Opetus tukee terveen itsetunnon rakentumista ja ihmisenä kasvamista kehittämällä ajattelun taitoja ja luovuutta. Opetuksessa luodaan pohjaa sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestävälle maailmankuvalle. Oppiminen tapahtuu avoimessa, reilussa, turvallisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä, jossa toimintaa ohjaavat luottamus, toisten kunnioitus ja arvostus sekä yhteistyön periaate ja jossa jokainen oppii kantamaan vastuuta niin itsestään ja muista yhteisön jäsenistä kuin työstään ja ympäristöstään. Lasten ja nuorten luontaista uteliaisuutta ja kiinnostusta uuden oppimiseen vaalitaan, ja oppimiseen liittyviin tarpeisiin pyritään vastaamaan. Opetuksessa painotetaan ympäristötietoisuutta, ohjataan havainnoimaan luontoa ja elinympäristöä sekä esteettisestä että luonnonsuojelullisesta näkökulmasta. 2.3 OPPIMISKÄSITYS Taiteen perusopetuksessa oppiminen on yksilöllistä ja yhteisöllistä tietojen ja taitojen rakentamista, joka vahvistaa oppilaan kulttuurista osallisuutta. Se on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja hyvän elämän rakentumista. Taiteellinen oppiminen on kokonaisvaltainen ja vuorovaikutteinen prosessi, joka kehittää oppilaan tietoja ja taitoja monipuolisesti. Oppiminen perustuu oppilaan havaintoihin, tunteisiin, ajatuksiin, tietoihin ja taitoihin, joista omakohtainen ilmaisu syntyy. Taiteellisen oppimisen tarve lähtee oppilaan omasta motivaatiosta, ja oppilaalla on aktiivinen rooli prosessissa. Opetuksessa kehitetään oppilaan kykyä liittää uudet taidot ja tiedot jo opittuihin asioihin ja soveltaa niitä uusissa yhteyksissä. Tutkivassa oppimisessa oppilas tai ryhmä asettaa itse tavoitteita, käsittelee tietoa, pohtii ja muodostaa käsityksiä yksin ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Myönteiset kokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Kokemukset ja vuorovaikutus ympäristön kanssa samoin kuin eri aistien käyttö ja kehollisuus ovat oppimisen kannalta olennaisia. Oppilaita ohjataan ymmärtämään tiedon etsinnän ja oppimisen prosesseja. Harjoittelun oppiminen ja epäonnistumisten sietäminen mahdollistavat kehityksen. Rohkaiseva, kannustava ja keskusteleva ohjaus vahvistaa oppilaan itsetuntoa ja luottamusta omiin taitoihinsa. Monipuolinen, myönteinen ja realistinen palaute on keskeinen osa oppimista edistävää vuorovaikutusta. 2 3

4 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristö muodostuu fyysisestä, sosiaalisesta ja psyykkisestä ympäristöstä, opetussuunnitelmasta ja opetusmenetelmistä. Oppimisympäristöä ovat myös yhteisön arvot ja eettismoraaliset käsitykset. Hyvinkään lasten ja nuorten kuvataidekoulu toimii Villatehtaalla, Villa Artussa, jossa toimivat myös Lasten ja nuorten taidekeskus sekä Taito käsityö- ja muotoilukoulu Helmi. Kolmen toimijan synergia ja vuorovaikutus luovat ainutlaatuiset puitteet lasten ja nuorten laajaalaiselle ja monikulttuuriselle taidetoiminnalle, jonka myötä lasten ja nuorten kulttuurin arvostus lisääntyy. Toimijoiden yhteistyö toteutuu erinomaisesti mm. kansainvälisissä pedagogisissa kehittämishankkeissa, joiden myötä oppilaat pääsevät tutustumaan muihin kulttuureihin. Villa Arttu on taidekasvatuksen ja taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän tavoitteiden toteuttamiseen suunniteltu avara, valoisa ja inspiroiva tila, jossa niin fyysinen, sosiaalinen kuin psyykkinen turvallisuus on huomioitu ja niitä ylläpidetään. Tilat tukevat sekä toiminnallisuutta ja yhteistyötä että antavat mahdollisuuden omaan rauhaan ja kiireettömyyteen. Opetustilojen avoimuus helpottaa oppilaiden liikkumista eri työpajojen välillä sekä eri-ikäisten oppilaiden kohtaamista sekä pariopettajuutta. Rakenteisiin on integroitu funktionaalisia taideteoksia, jotka paitsi lisäävät viihtyisyyttä myös tukevat oppilaiden esteettistä ja sosiaalista kasvua. Varhaisiän taidekasvatuksen ja perusopetuksen käytössä on tilavat luokkahuoneet perustarvikkeineen, jotka on sijoiteltu niin, että oppilaat voivat pääsääntöisesti itse noutaa tarvitsemansa välineet ja palauttaa ne paikoilleen. Näin oppilaat tottuvat pienestä pitäen huolehtimaan työvälineistään itsenäisesti. Eri kuvataiteen alojen työpajat on varusteltu nykytaiteen menetelmien edellyttämällä välineistöllä, esim. valo- ja videokuvaukseen tarvittavat tietokoneet ohjelmistoineen sekä äänistudio. Traditionaalisempaa tarpeistoa edustavat pimiö ja keramiikkauunit sekä grafiikka- ja maalauspajojen työturvallisuutta edistävät vetokaapit. Villa Artussa on myös erinomaiset puitteet töiden esittelylle, galleria laajemmille näyttelyille ja lasivitriinit lukuvuoden aikana syntyneille suppeammille teoskokonaisuuksille. Villa Artun galleria toimii myös oppimisympäristönä kaikenikäisille oppilaille. Villa Artun lisäksi fyysisenä oppimisympäristönä toimivat paikkakunnan muut kulttuurilaitokset kuten taidemuseo sekä lähialueen ympäristö niin rakennettu kuin luonnontilainen. Erilaisten hankkeiden myötä mm. päiväkodit, vanhainkoti ja kauppakeskus tulevat tutuiksi oppimisympäristöinä. Muista kuin fyysisistä oppimisympäristöistä mainittakoon sosiaalinen media ja muu verkkoympäristö. 3.2 TOIMINTAKULTTUURI Yhteistyö ja vuorovaikutus niin oman paikkakunnan kulttuuri-, opetus-, ympäristö- ja sosiaalialan toimijoiden, lähiseutujen taiteen perusopetusta antavien laitosten, valtakunnallisten toimijoiden sekä huoltajien kanssa on oleellinen osa kuvataidekoulun toimintaa. Yhteistyö voi olla luonteeltaan toiminallista, opetuksellista, tiedollista, avustavaa tai tukevaa. Uusia yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan jatkuvasti. Koulu avautuu ulospäin, sillä on vakiintunut asemansa paikkakunnan kulttuurielämässä ja sen toiminnasta tiedotetaan paikallisessa mediassa. Koulu pyrkii toiminnallaan lisäämään lasten ja nuorten hyvinvointia. Se tarjoaa kokemuksen osallisuudesta ja yhdessä toimimisesta, ja ohjaa oppilaan kasvua aktiiviseksi ja tiedostavaksi yhteiskunnan jäseneksi, jonka elämässä taide ja kulttuuri ovat paitsi hyvinvointia lisääviä tekijöitä myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineitä. Koulu mahdollistaa oppilaan kasvun monimuotoisten kulttuuripalvelujen käyttäjäksi, taiteen kokijaksi ja ymmärtäjäksi sekä ympäristöä, luontoa ja kulttuuriperintöä arvostavaksi yksilöksi. Erilaiset temaattiset retket, opintokäynnit ja leirikoulut sekä kotimaassa että ulkomailla ovat tärkeä osa koulun toimintaa. Toimintakulttuuriin kuuluu olennaisesti myös oppilastöiden esittely sekä näyttelyissä että sosiaalisessa mediassa. Teosten esittämisen kontekstissa tutustutaan sananvapauden, yksityisyyden suojan ja tekijänoikeuksien käsitteisiin ja käytäntöihin. Oppilastöitä voi olla esillä myös muissa kuin kuvataidekoulun itsensä järjestämissä näyttelyissä sekä Suomessa että ulkomailla. Koulun toimintaa johtaa rehtori. Koulussa on sekä päätoimisia että sivutoimisia tuntiopettajia. Vuonna 2018 päätoimisia tuntiopettajia on kolme. Tuntiopettajien määrä on vakiintunut noin kymmeneen. Laaja työpajatarjonta on ominaista Hyvinkää lasten ja nuorten kuvataidekoululle. Työpajoissa opettavat alojensa ammattilaiset ja taiteilijaopettajat, jotka välittävät oppilaille omaa ydinosaamistaan. Opettajakunta suunnittelee ja organisoi koulun toiminnan tämän opetussuunnitelman pohjalta. Ammattitaitoiset, kokeneet ja laaja-alaisesti kuvataiteen kenttää edustavat opettajat luovat keskustelevan, kannustavan ja avoimen ilmapiirin, jossa vallitsee reilun pelin henki, toisten kunnioitus ja arvostus. Koulussa harjoitettavaa pedagogiikkaa ja alan osaamista ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti. 3.3 TYÖTAVAT Oppilaan omat kokemukset, taidot, tiedot ja kiinnostuksen kohteet ovat opetuksen lähtökohtia. Aiheiden ja teemojen valinnoilla pyritään ylläpitämään tekemisen ja oppimisen iloa, mutta opetussisällöissä huomioidaan myös ajankohtaisuus ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja osallisuuden näkökulmat. Pitkäjänteinen, prosessinomainen työskentely mahdollistaa harjaantumisen ja taitojen syvenemisen. Työtavat valitaan niin, että oppilas voi kehittää ja monipuolistaa ilmaisuaan mm. erilaisten materiaalien ja tekniikoiden avulla. Oppilaan vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot, keskittymiskyky, pitkäjänteisyys, eläytymiskyky, oma-aloitteisuus, vastuu ja itseluottamus kasvavat sopivien työtapojen myötä. Työtapojen tulee kasvattaa myös oppilaan sosiaalisia taitoja, ohjata oppilasta arvostamaan muita oppilaita sekä omia ja muiden oppimisprosesseja ja -tuloksia. Havainnointi, keskustelu, työn suunnittelu ja toteutus sekä leikki ovat keskeisiä työmuotoja. Kunkin työmuodon osuus opetuksessa riippuu oppilaan iästä, nuorimmilla oppilailla työskentelyn leikinomaisuus korostuu. Oppilas huomioidaan sekä yksilönä omine oppimistapoineen ja kehitysvaiheineen, mutta myös ryhmän ja yhteisön jäsenenä. Työtapojen valinnoissa huomioidaan oppilaiden omat tavoitteet, yksilölliset tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Oppilasta kannustetaan ottamaan aktiivinen rooli työtapojen valinnassa. Opetuksessa käytetään monipuolisesti erilaisia oppimisympäristöjä, teknologioita ja media-välineitä. Työtapojen monipuolisuutta edistetään hyödyntämällä paikallisia kulttuuripalveluja, verkostoja, toimijoita ja globaaleja mahdollisuuksia. Keskusteleva ilmapiiri ja vuorovaikutus oppilaan ja opettajan, oppilaan ja ryhmän sekä opettajan ja ryhmän välillä tukevat tutkivaa, uteliasta, kokeilevaa ja ratkaisukeskeistä asennetta oppimiseen ja ilmaisuun, luovat edellytyksiä kriittiseen ajatteluun sekä auttavat oppilasta löytämään paikkansa ryhmässä. 4 5

5 3.4 OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN Yksittäisen oppilaan opetusta voidaan yksilöllistää mm. tavoitteiden, sisältöjen, opiskeluajan, opetustavan ja arviointimenettelyn suhteen, jotta oppilas voi kehittää taitojaan omista lähtökohdistaan. Oppilaalle voidaan laatia henkilökohtainen opetussuunnitelma yhteistyössä huoltajien ja mahdollisten muiden tahojen esim. opettajan kanssa. Tieto mahdollisuudesta yksilöllistää oppimäärä kirjataan vuosittain opintooppaaseen. 3.5 HAKUMENETTELY JA VAPAAOPPILAAKSI OTTAMINEN Kuvataidekoulun oppilaaksi voi hakea neljästä ikävuodesta alkaen. Hakuaika on toukokuu, ja siitä ilmoitetaan paikallisissa lehdissä, koulun verkkosivuilla sekä koulussa jaettavilla tiedotteilla. Oppilaspaikat arvotaan. Ilman paikkaa jääneet siirtyvät jonottamaan mahdollisesti vapautuvaa paikkaa. Jo koulussa olevien oppilaiden tulee vahvistaa opiskelun jatkaminen vuosittain. Sosiaalisin perustein voi hakea vapaaoppilaspaikkoja. Perusteet ovat samat kuin kaupungin iltapäiväkerhojen vapaaoppilaspaikkojen myöntämisessä. Tieto mahdollisuudesta hakea vapaaoppilaspaikkaa kirjataan vuosittain opinto-oppaaseen. Hakulomake on saatavilla sekä sähköisenä koulun verkkosivuilla että paperisena koulun toimistossa. SYVENTÄVÄT OPINNOT PERUSOPINNOT III 4. OPINTOJEN LAAJUUS JA RAKENNE 4.1 OPINTOJEN LAAJUUS JA RAKENNE Kuvataiteen laajan oppimäärään mukaiset opinnot muodostuvat perusopinnoista ja syventävistä opinnoista, joiden laskennallinen laajuus on 1300 tuntia, joista perusopintoja on 800 tuntia ja syventäviä 500 tuntia. Opintojen laajuuden laskennan perusteena on käytetty 45 minuutin pituista oppituntia. Lukuvuodessa on 33 opintoviikkoa, syyslukukaudella 15 ja kevätlukukaudella 18. Perusopintojen tarkoituksena on taiteenalalle keskeisten taitojen tavoitteellinen harjoittelu ja pitkäjänteinen kehittäminen. Syventävien opintojen aikana opintomahdollisuuksia laajennetaan tai painotetaan yksilöllisten tavoitteiden mukaan. Taiteenalan laajan oppimäärän syventäviin opintoihin sisältyy lopputyö. Sekä perusopintoihin että syventäviin opintoihin voi sisältyä keskenään vaihtoehtoisia opintokokonaisuuksia, lisäopintoja ja lyhytkursseja. Opetus tapahtuu 8-10 oppilaan ryhmissä. Perus- ja syventävät opinnot on tarkoitettu kouluikäisille lapsille ja nuorille. Alle kouluikäisille (4-6 -vuotiaat) tarjotaan laajaa oppimäärää edeltävää ja pohjustavaa varhaisiän kuvataidekasvatusta. Koulussa voi opiskella 20-vuotiaaksi asti, opintoihin voidaan perustellusta syystä myöntää myös lisäaikaa. Esimerkiksi pitkäaikainen sairaus tai pitkä poissaolo paikkakunnalta vanhempien työn vuoksi voi olla tällainen syy. Laajan oppimäärän opetuksen runko rakentuu neljästä opintokokonaisuudesta: Perusopinnot I 200 tuntia Perusopinnot II 300 tuntia Perusopinnot III 300 tuntia Syventävät työpajat 500 tuntia yht tuntia Opintokokonaisuuksien tavoitteet määritellään seuraavien käsitteiden puitteissa: 1) taidesuhde, 2) visuaalinen lukutaito, 3) osallisuus ja vaikuttaminen ja 4) luonto- ja ympäristösuhde, joiden sisällöt puolestaan määritellään myös neljästä näkökulmasta: 1) kuvan kieli ja taiteen ilmaisukeinot, 2) omat kuvat, 3) taiteen maailmat ja 4) visuaalinen ympäristö. Oppilaat saavat sekä perus- että syventävistä opinnoista ja lopputyöstä todistukset, joiden sisältö esitellään luvussa 5. PERUSOPINNOT II PERUSOPINNOT I VARHAISIÄN KUVATAIDE KASVATUS 6 7

6 4.2 OPINTOKOKONAISUUDET 4) Luonto- ja ympäristösuhde 2) Omat kuvat Varhaisiän kuvataidekasvatus Varhaisiän kuvataidekasvatuksen lähtökohtana ovat lapsen maailmaan liittyvät visuaalisen kulttuurin ilmiöt ja lapsen omat kokemukset. Opetuksessa näitä ilmiöitä lähestytään leikinomaisin keinoin käyttäen hyväksi lapsen luontaista intoa, uteliaisuutta ja mielikuvitusta. Lasta rohkaistaan ilmaisemaan ja pohtimaan havaintojaan ja tulkintojaan nähdystä, kuullusta, koetusta ja kuvitellusta. Tavoitteena on vahvistaa lapsen aktiivista toimijuutta ja moniaistista suhdetta maailmaan tutkivien, kokeilevien sekä taiteiden ja tieteiden välisten työskentelytapojen kautta. Opetus kannustaa iloitsemaan omasta ja toisten työstä, mutta sietämään myös epäonnistumisia sekä toimimaan ryhmässä muut huomioiden. Motorisia taitoja, pitkäjänteisyyttä, työn ääreen hiljentymistä ja keskittymistä harjoitellaan kokeilemalla vaihtelevia materiaaleja, työtapoja ja välineitä. Materiaalien, välineiden ja kuvamaailman moninaisuus luovat pohjaa omalle, persoonalliselle ilmaisulle. Turvallinen, leikkiin ja mielikuvituksen käyttöön kannustava oppimisympäristö mahdollistaa edellä mainitut toimintatavat. Varhaisiän kuvataidekasvatuksen piiriin voi hakeutua 4-6 vuotiaana. Keskeisiä sisältöjä varhaisiän kuvataidekasvatuksessa ovat kuvallisen ilmaisun perusasioihin (väri, muoto, tila) ja perusmenetelmiin (piirtäminen, maalaaminen, valo- ja videokuvaus, animaatio), tutustuminen ts. kuvallisen kielen alkeiden opettelu, ympäristön havainnointi (luonto, rakennettu ja esineympäristö) ja havaintojen ja mielikuvien muuntaminen teoksiksi Yleistä perusopinnoista Perusopintojen tarkoitus on kehittää tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti oppilaan ajattelua ja ilmaisua sekä tukea omakohtaisen taidesuhteen muotoutumista ja identiteetin rakentumista kuvataidekulttuurin aktiivisena toimijana. Perusopintojen aikana opitaan myös perustelemaan kuvallisia ratkaisuja ja arvioimaan sekä omia että muiden töitä rakentavasti ja arvostavasti. Opinnot muodostuvat seuraavista opintokokonaisuuksista: perusopinnot 1, perusopinnot 2 ja perusopinnot Keskeiset tavoitteet 1) Taidesuhde - tukea kuvailmaisun taitojen, taidekäsityksen ja itsetuntemuksen kehittymistä tavoitteellisen työskentelyn ja oppimisen reflektoinnin kautta - kannustaa tekemään omia ratkaisuja, tunnistamaan innoituksen lähteitä ja perehtymään itselle merkitykselliseen taiteeseen - tutustuttaa erilaisiin materiaaleihin, välineisiin, teknologioihin, ilmaisun keinoihin, taiteellisiin prosesseihin ja taiteiden välisiin työskentelytapoihin. 2) Visuaalinen lukutaito - innostaa havainnoimaan ympäristöä moniaistisesti ja taiteiden ja tieteiden välisyyttä hyödyntäen - ohjata tutkimaan visuaalista kieltä erilaisissa ympäristöissä - ohjata tarkastelemaan ja pohtimaan visuaalista kulttuuria eri näkökulmista (teos, tekijä, katsoja) - kannustaa sanallistamaan, perustelemaan ja analysoimaan tulkintoja sekä kuuntelemaan ja arvostamaan toisten näkemyksiä - ohjata perehtymään taiteen historiaan ja nykyhetkeen sekä tarkastelemaan taidetta kulttuurisesta, yhteiskunnallisesta ja tulevaisuuden näkökulmasta. 3) Osallisuus ja vaikuttaminen - ohjata tarkastelemaan kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin välittämiä viestejä ja niissä ilmeneviä arvoja - kannustaa ottamaan omassa kuvailmaisussaan ja toiminnassaan huomioon esteettisiä, ekologisia ja eettisiä arvoja - tukea kriittisen ja analyyttisen ajattelun ja rakentavan kyseenalaistamisen taitojen kehittämisessä - rohkaista toimimaan erilaisissa ryhmissä ja yhteisöissä - tarjota mahdollisuuksia ajatuksien, tulkintojen ja kannanottojen esittämiseen julkisissa ympäristöissä - vahvistaa oman elinympäristön laaja-alaista tuntemusta ja arvostusta - herättää ymmärrystä oman toiminnan merkityksestä ympäristön tilaan - lisätä paikallishistorian tuntemusta ja oppia liittämään se laajempiin yhteyksiin - oppia tarkastelemaan kriittisesti ja analyyttisesti menneen, nykyisen ja tulevaisuuden ilmiöitä ja niiden yhteyksiä Keskeiset sisällöt Opetuksessa tutkitaan ihmisenä olemista, ympäristöä ja kulttuuria taiteen keinoin. Kuvataidetta lähestytään henkilökohtaisten, yhteisöllisten ja kulttuuristen merkitysten kantajana, välittäjänä ja purkajana. 1) Kuvan kieli ja taiteen ilmaisukeinot - tutkitaan kuvan kieltä ja kuvan merkitysten rakentumista sekä harjoitellaan visuaalista havaitsemista ja ajattelua, sanallistamista ja kuvista keskustelemista - kokeillaan erilaisten välineiden ja materiaalien ilmaisullisia mahdollisuuksia sekä hyödynnetään digitaalisten ja muiden teknologioiden mahdollisuuksia taiteellisessa ilmaisussa - tutkitaan oppilaiden havainnoista, kokemuksista, toimintatavoista ja elämänpiiristä sekä heille merkityksellisistä kuvakulttuureista nousevia sisältöjä - pohditaan oppilaiden omien kuvien henkilökohtaisia merkityksiä ja niiden suhdetta muuhun visuaaliseen kulttuuriin 3) Taiteen maailmat - tutkitaan teoksia, jotka edustavat eri aikakausia, kulttuureita ja visuaalisten taiteiden lajeja - tutustutaan nykytaiteen toimintatapoihin, pohditaan taiteen kulttuurisidonnaisuutta sekä käsitellään taiteen historiallisia, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä - hyödynnetään mahdollisuuksia osallistua paikalliseen taidetoimintaan - tutustutaan taiteen instituutioihin, muihin kulttuurikohteisiin, ajankohtaisiin taiteen ilmiöihin ja visuaalisten alojen ammattilaisten työhön 4) Visuaalinen ympäristö - tutkitaan erilaisia luonnonympäristöjä, rakennettuja ympäristöjä, esineympäristöjä, mediaympäristöjä ja visuaalisia osakulttuureja - harjoitellaan visuaalisen ympäristön esteettistä, ekologista ja eettistä arvottamista sekä käsitellään ympäristön merkitysten rakentumista. 8 9

7 Taidesuhde Taidesuhde Visuaalinen lukutaito Osallisuus ja vaikuttaminen Visuaalinen lukutaito Osallisuus ja vaikuttaminen PERUSOPINNOT I oma opettaja PERUSOPINNOT II periodiopinnot Ympäristösuhde Taiteiden ja tieteiden välisyys Ympäristösuhde Lisäopinnot Retket ja koulun projektit Retket ja koulun projektit Opintokokonaisuus perusopinnot I Opintokokonaisuus perusopinnot II Opintokokonaisuus Perusopinnot I aloitetaan seitsemän vuoden iässä, sen laajuus on 200 tuntia (opetuskerta 2x45 min) ja se suoritetaan kolmessa vuodessa (ryhmät po 1, 2 ja 3). Osa oppilaista on saattanut osallistua varhaisiän kuvataidekasvatukseen ennen perusopintoja, mutta sitä ei edellytetä. Opettaja pysyy samana koko kolmen vuoden jakson ajan, jollei oppilas joudu aikataulu- tai muista syistä vaihtamaan ryhmää. Tavoitteena on, että oppilas oppii käyttämään kuvalliselle ilmaisulle luonteenomaista muuntamista, lainaamista sekä uusia ja vanhoja symboleja, ja antamaan niille merkityksiä. Kuvallista ilmaisua opetellaan sekä tekemällä että tarkastelemalla kuvataiteen teoksia ja arjen kuvia. Tutkivassa opetuksessa korostuu tunneilmaisun, havaintojen, aistien, mielikuvituksen ja myötäelämisen merkitys. Opetuksen lähtökohdat ovat kuvallisen ilmaisun perusasioissa ja -menetelmissä (esim. väri, muoto, tila, tekstuuri, liike, rytmi, valo ja varjo). Keskeistä on mm. väriilmaisun perusteisiin tutustuminen, kaksi- ja kolmiulotteisuuden käsitteiden pohtiminen sekä omien tarinoiden kertominen mm. sarjakuvan ja animaation keinoin. Esim. käsitteisiin edessä ja takana, kaukana ja lähellä, tutustutaan leikkimällä, liikkumalla ja luomalla itse erilaisia tiloja ja kuvaamalla näitä (rakentelu, muotoilu, valo- ja videokuvaaminen). Tutustutaan myös taide- ja luontofilosofian ja estetiikan peruskäsitteisiin lapsen näkökulmasta. Ympäristön havainnointi moniaistisesti ja kokonaisvaltaisesti niin luonnon kuin rakennetun, esine- ja verkkoympäristön ja näiden havaintojen ja mielikuvien muuntaminen kaksi- tai kolmiulotteisiksi teoksiksi ohjaa työskentelyä. Tavoitteena on, että opitaan ymmärtämään ympäristön merkitys omalle ja muiden hyvinvoinnille. Opintokokonaisuuden aikana harjoitellaan erilaisten materiaalien, välineiden ja työtapojen käyttöä ja välinehuollon perusteita sekä työskentelytaitoja kuten työn ääreen rauhoittumista, pitkäjänteistä työskentelyä, hiljaisuutta ja keskittymistä. Myös vastuuta työrauhan säilymisestä, ryhmätyöskentelyä ja toisten huomioon ottamista opetellaan. Oppisisällöt ovat simultaanisia, lomittaisia ja sisäkkäisiä, ja niitä kerrataan kautta koko opintojen. Opintokokonaisuus Perusopinnot II aloitetaan kymmenen vuoden iässä, sen laajuus on 300 tuntia (opetuskerta 3x45 min) ja se suoritetaan kolmessa vuodessa (ryhmät po 4, 5 ja 6). Opinnot koostuvat vuosittain vaihtuvista eri kuvataiteen alojen opintojaksojen eli periodien yhdistelmistä. Lukuvuoteen sisältyy pääsääntöisesti neljä periodia esim. keramiikka, piirustus ja maalaus, sarjakuva ja valo- ja videokuva. Opetuksessa painottuvat teemalliset, pitkäkestoiset projektit, joissa hyödynnetään yhteistyötä eri pajojen välillä. Tämä opintokokonaisuus perehdyttää oppilaat syvemmin kaikkiin koulun tarjoamiin kuvataiteen aloihin ja antaa riittävästi tietoa kustakin alasta tulevia perusopintojen työpajavalintoja varten. Opettajina periodeilla toimivat kunkin alan erityisammattilaiset ja taiteilijaopettajat

8 Visuaalinen lukutaito Ympäristösuhde Taidesuhde PERUSOPINNOT III työpajaopinnot Retket ja koulun projektit Osallisuus ja vaikuttaminen Lisäopinnot Syventävät opinnot Syventävät opinnot muodostuvat syventävien työpajojen ja ateljeepajan opintokokonaisuuksista. Syventävien opintojen aikana perusopinnoissa hankittuja tietoja ja taitoja vahvistetaan opintoja laajentamalla ja/tai painottamalla. Luova ajattelu, mielikuvitus ja persoonallinen ilmaisu keskittyvät ja tiivistyvät ja oppilas löytää itselleen sillä hetkellä omimman tavan ilmaista itseään. Suunnittelu-, ilmaisu- ja arviointitaitojen lisääntyminen mahdollistaa työprosessin kokonaisvaltaisen hallinnan ja yhä itsenäisemmän työskentelyn. Työskentely perustuu omien tavoitteiden asettamiseen. Syventäviin opintoihin voi sisältyä vaihtoehtoisia opintokokonaisuuksia Keskeiset tavoitteet 1) Taidesuhde 3) Osallisuus ja vaikuttaminen - ohjata tarkastelemaan kriittisesti ja analyyttisesti visuaalisen kulttuurin välittämiä viestejä ja niissä ilmeneviä arvoja ja merkityksiä - kannustaa pohtimaan esteettisten, ekologisten ja eettisten arvojen merkitystä omassa elinympäristössä, yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa - ohjata kriittisen ajattelun syventämiseen sekä tarjota mahdollisuuksia uusien tulkintojen tekemiseen - vahvistaa kykyä toimia yhdessä erilaisissa ryhmissä, yhteisöissä ja ympäristöissä - ohjata tuomaan esiin ajatuksia, tulkintoja ja kannanottoja julkisissa ympäristöissä Opintokokonaisuus perusopinnot III Perusopintojen kolmas opintokokonaisuus muodostuu työpajaopinnoista, jotka aloitetaan noin 13-vuotiaana. Opintokokonaisuuden laajuus on 300 tuntia (opetuskerta 3x45 min) ja pääsääntöisesti se suoritetaan kolmessa vuodessa. Oppilaita kannustetaan tutustumaan monipuolisesti työpajatarjontaan valitsemalla rinnakkaisia tai vaihtoehtoisia työpajoja. Opetusta tarjotaan seuraavilla kuvataiteen aloilla: piirustus ja maalaus, kuvanveisto ja muu kolmiulotteinen työskentely, grafiikka, keramiikka, valokuvaus, videokuvaus, sarjakuva ja animaatio. Opetusohjelmaan voidaan sisällyttää myös muita pajoja. Työpajat etenevät vuosittain, esim. keramiikka I-III, joista kukin suoritetaan yhdessä lukuvuodessa. Opintojen yksityiskohtaisemmat tavoitteet ja sisällöt kirjataan vuosittain päivitettävään työpajaoppaaseen. Työpajoissa syvennetään aiempina vuosina hankittuja tietoja ja taitoja itse valituilla kuvataiteen alueilla. Opinnoissa pyritään kohti työprosessin monipuolista osaamista ja suunnittelu-, ilmaisu-, arviointija analysointitaitojen kokonaisvaltaisempaa hallintaa. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden luovaa ajattelua, mielikuvitusta ja persoonallista ilmaisua kunkin taidot ja tavoitteet huomioiden. Opintokokonaisuuteen Perusopinnot III sisältyy myös työpaja Kuvataide I, joka on tarkoitettu oppilaille, jotka aloittavat kuvataidekoulun vasta 13-vuotiaina. Opetuksen tarkoitus on tutustuttaa oppilaat koulun opetustarjontaan ja tarjota heille riittävästi tietoa työpajavalintojen pohjaksi. - syventää oppilaan omista tavoitteista ja itselle merkityksellisistä taiteen alueista kumpuavaa ilmaisua vahvistamalla oppilaan luottamusta omiin näkemyksiin ja ratkaisuihin rohkaisten erilaisten materiaalien ja teknologioiden sekä taiteiden välisten menetelmien ja lähestymistapojen käyttöön - tukea oppilaan identiteetin rakentumista kuvallisen työskentelyn, kuvien tulkinnan ja oppimisen reflektoinnin kautta 2) Visuaalinen lukutaito - syventää taitoa havainnoida visuaalista ympäristöä moniaistisesti ja taiteiden ja tieteiden välisyyttä hyödyntäen - syventää taitoa käyttää, lukea ja tulkita kuvan kieltä, kuvallisia muuttujia ja kuvallisen kerronnan keinoja - syventää taitoa tutkia, tulkita ja ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmiöitä tekijän, katsojan ja teoksen näkökulmista - ohjata oppilasta perustelemaan näkemyksiään sekä suullisesti että kirjallisesti - syventää taiteen historian, nykytaiteen ja visuaalisten alojen tuntemusta kulttuurisesta, yhteiskunnallisesta ja tulevaisuuden näkökulmasta 4) Ympäristösuhde - vahvistaa oman elinympäristön laaja-alaista tuntemusta ja arvostusta - lisätä paikallishistorian tuntemusta ja oppia liittämään se laajempiin yhteyksiin - oppia tarkastelemaan kriittisesti ja analyyttisesti menneen, nykyisen ja tulevaisuuden ilmiöitä ja niiden yhteyksiä - herättää ymmärrystä oman toiminnan merkityksestä ympäristön tilaan - rohkaista kannanottoihin ympäristön suhteen - syventää pohdintaa taiteen ja luonnon yhteydestä mm. luontofilosofien ajatuksiin tutustumalla 12 13

9 Keskeiset sisällöt Opetuksessa tutkitaan ihmisenä olemista, luontoa ja kulttuuria taiteen keinoin. Kuvataidetta lähestytään henkilökohtaisten, yhteisöllisten ja kulttuuristen merkitysten kantajana, välittäjänä ja purkajana. 1) Kuvan kieli ja taiteen ilmaisukeinot Visuaalinen lukutaito Taidesuhde Osallisuus ja vaikuttaminen Ympäristösuhde - tutkitaan kuvan kieltä ja kuvan merkitysten rakentumista sekä harjoitellaan visuaalista havaitsemista ja ajattelua, sanallistamista ja kuvista keskustelemista - kokeillaan erilaisten välineiden ja materiaalien ilmaisullisia mahdollisuuksia sekä hyödynnetään digitaalisten ja muiden teknologioiden mahdollisuuksia taiteellisessa ilmaisussa 2) Omat kuvat Työpajaopetus SYVENTÄVÄ OPETUS Projektit Ateljeepaja - tutkitaan oppilaiden havainnoista, kokemuksista, toimintatavoista ja elämänpiiristä sekä heille merkityksellisistä kuvakulttuureista nousevia sisältöjä, pohditaan niiden henkilökohtaisia merkityksiä ja suhdetta muuhun visuaaliseen kulttuuriin 3) Taiteen maailmat - käsitellään taiteen historiallisia, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä sekä taiteen kulttuurisidonnaisuutta mm. tutkimalla teoksia, jotka edustavat eri aikakausia, kulttuureja ja taiteiden lajeja - tutustutaan syvemmin nykytaiteen toimintatapoihin - tutustutaan paikalliseen taidetoimintaan, taiteen instituutioihin, muihin kulttuurikohteisiin, ajankohtaisiin taiteen ilmiöihin ja visuaalisten alojen ammattilaisten työhön ja hyödynnetään näitä opetuksessa 4) Visuaalinen ympäristö - tutkitaan erilaisia luonnonympäristöjä, rakennettuja ympäristöjä, esineympäristöjä mediaympäristöjä ja visuaalisia osakulttuureja - harjoitellaan visuaalisen ympäristön esteettistä, ekologista ja eettistä arvottamista sekä käsitellään ympäristön merkitysten rakentumista - opintoihin sisältyy lopputyö, joka muodostuu taiteellisesta työstä, työskentelyprosessin dokumentoinnista ja kirjallisesta osuudesta, jossa oppilas arvioi omaa työtään Opintokokonaisuus syventävät opinnot Työpajojen opetustarjonta saattaa vaihdella, mutta joka vuosi opetusta tarjotaan seuraavilla kuvataiteen aloilla: piirustus ja maalaus, kuvanveisto ja muu kolmiulotteinen työskentely, grafiikka, keramiikka, valokuvaus, videokuvaus, sarjakuva ja animaatio. Opintokokonaisuus aloitetaan aikaisintaan 16 vuoden iässä ja sen laajuus on 500 tuntia. Opintoihin voi sisältyä rinnakkaisia opintokokonaisuuksia, lisäopintoja ja lyhytkursseja. Opintojen tarkoituksena on oppilaan luovan ajattelun ja kuvallisen ilmaisun syventäminen opintoja laajentamalla tai niitä painottamalla hänen omien tavoitteidensa suuntaisesti ja hänen itse valitsemiaan työtapoja käyttäen. Opetuksen tavoitteena on kannustaa oppilasta osallistumaan ja vaikuttamaan omaan elinympäristöönsä ja yhteiskuntaan. Opintoihin sisältyy lopputyö, joka muodostuu taiteellisesta työstä, työskentelyprosessin dokumentoinnista ja kirjallisesta osuudesta, jossa oppilas arvioi omaa työtään. Lopputyössä oppilas tuo esiin kuvataiteellista ajatteluaan ja ilmaisuaan sekä hahmottaa niitä suhteessa kuvataiteeseen tai muuhun visuaaliseen kulttuuriin

10 5. OPPIMISEN ARVIOINTI 5.1 ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA Arviointi opintojen aikana perustuu opetussuunnitelmassa kuvattuihin perusopintojen ja syventävien opintojen opintokokonaisuuksien tavoitteisiin (taidesuhde, visuaalinen lukutaito, osallisuus ja vaikuttaminen, luonto- ja ympäristösuhde). Monipuolinen, kannustava ja oikeudenmukainen arviointi tukee oppilaan edistymistä opinnoissa ja ohjaa tavoitteiden asettamista. Arvioinnin tulee tukea myös itsetunnon ja minäkuvan kehittymistä, opettajan arvioinnin lisäksi itse- ja vertaisarviointi on tässä oleellista. Oppilaita harjoitetaan keskustelemaan omista ja muiden töistä rakentavasti ja rohkaisevasti. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan omat tavoitteet ja oppilasta ohjataan tarkastelemaan omaa oppimisprosessiaan näiden kautta. Arviointi pohjautuu pitkäaikaiseen näyttöön ja se kohdistuu sekä oppimisprosessiin että prosessin tuloksiin. Arviointi tapahtuu arvostavassa, rakentavassa ja kannustavassa dialogissa oppilaan ja arvioijan välillä. Arviointimenetelmät mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opetusmenetelmiin ja tukevat oppimista. Taideopetusta arvioitaessa on otettava huomioon, että sen merkitys yksilön elämässä näkyy vasta pitkällä aikavälillä. Oppilaalle tiedotetaan seuraavista arvioinnin periaatteista: arvioinnin tehtävät ja kohteet, arviointikriteerit ja opintojen etenemisen edellyttämät suoritukset, arvioinnin oikaiseminen ja päättötodistuksen sisältö. Oppilaalle annetaan jatkuvaa palautetta oppimistilanteessa. Arviointi on vuorovaikutuksellista opettajan, oppilaan ja ryhmän välillä. Sanallinen lukuvuosiarviointi kannustaa oppilasta ja tukee näin oppimista. Lukuvuosiarvioinnissa oppilas arvioi myös itse omaa oppimistaan. Oppilaiden huoltajille annetaan tietoa oppilaan opinnoista vuosittain. 5.2 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA OPINTOJEN HYVÄKSI LUKEMINEN Hyvinkään lasten ja nuorten kuvataidekoulussa arvioidaan ja tunnustetaan muissa kuvataidekouluissa suoritetut opinnot tai muutoin hankittu osaaminen. Osaaminen tunnustetaan ja opintoja hyväksi luetaan myös oppilaan siirtyessä opiskelemaan oppimäärästä toiseen. Tämä osaamisen tunnustaminen perustuu selvityksiin oppilaan opinnoista tai näyttöihin osaamisesta suhteessa kunkin hyväksi luettavan opintokokonaisuuden tavoitteisiin ja sisältöihin. 5.3 OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI Laajan oppimäärän arvioinnin lähtökohtana ovat oppilaan suorittamat opinnot ja arviointiin sisältyy palautetta kaikista laajan oppimäärän tavoitteista (taidesuhde, visuaalinen lukutaito, osallisuus ja vaikuttaminen, luonto- ja ympäristösuhde). Arviointi kertoo, miten oppilas on saavuttanut opintojen tavoitteet. Lopputyö arvioidaan osana syventäviä opintoja. Syventävien opintojen aikana oppilaalle annetaan mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Laajan oppimäärän arviointi perustuu koulutuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa määriteltyihin laajan oppimäärän arvioinnin kriteereihin. Päättötodistukseen merkitään sanallinen arvio oppilaan suorittamasta laajasta oppimäärästä. Sanallinen arvio kuvaa oppilaan edistymistä ja hänen saavuttamaansa osaamista suhteessa opintojen tavoitteisiin. Sanallisessa arviossa painotetaan oppilaan oppimisen ja osaamisen vahvuuksia. 5.4 TODISTUKSET JA NIIHIN MERKITTÄVÄT TIEDOT Oppilaalle annetaan perusopintojen todistus sen jälkeen, kun hän on suorittanut perusopinnot ja päättötodistus sen jälkeen, kun hän on suorittanut sekä perusopinnot että syventävät opinnot ja tehnyt opintoihin kuuluvan lopputyön. Todistuksista ilmenevät seuraavat seikat: - todistuksen nimi - koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi - taiteenala - oppilaan nimi ja henkilötunnus - opiskeluaika vuosina - suoritetut perusopintojen opintokokonaisuudet (perusopintojen todistus) - suoritetut perusopintojen ja syventävien opintojen opintokokonaisuudet sekä lopputyön aihe (päättötodistus) - sanallinen arvio oppilaan suorittamista opinnoista - rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima - ministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä - merkintä, että opetus on toteutettu Opetushallituksen päättämien taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2017 mukaisesti ja päivämäärä, jolloin koulutuksen järjestäjä on hyväksynyt opetussuunnitelman Todistukset voivat sisältää liitteitä. Oppilaalle annetaan pyydettäessä osallistumistodistus suoritetuista opinnoista, jos hän keskeyttää opintonsa tai jos hän siirtyy toiseen taiteen perusopetusta antavaan oppilaitokseen tai jostain muusta syystä sitä tarvitsee. Osallistumistodistus voi sisältää liitteitä. 5.5 OPPILAITOKSEN ITSEARVIOINTI Taiteen perusopetusta antavan oppilaitoksen itsearviointi on lakisääteistä. Arvioinnin tarkoituksena on koulun ja sen opetuksen kehittäminen. Koulussamme arviointikyselyt toteutetaan vuosittain tähän tarkoitukseen kehitetyllä Virvatuli-mallilla. Malli sisältää eri vastaajaryhmille (eri-ikäiset, koulun päättäneet ja keskeyttäneet oppilaat, huoltajat ja opettajat) räätälöidyt sähköiset kysymyslomakkeet. Yhteenvedot arvioinneista esitetään koulun verkkosivuilla. Virvatuli-kyselyn lisäksi itsearvioinnin välineitä ovat oppilaitoksen omat näyttelyt sekä muut näyttelyt, joihin oppilaitos ottaa osaa, vuosikertomukset, hankejulkaisut ja muut koulun toiminnasta kertovat dokumentit. Kehityskeskustelujen avulla saadaan palautetta opettajakunnalta

11 Valokuvat: Hyvinkään lasten ja nuorten kuvataidekoulun arkisto Piirrokset: Anni Karen Taitto: Elina Katara