Pohjois-Savon kasvunäkymiä ja kilpailukykytekijöitä. Pohjois-Savon valtuuskunnan kokous Maakuntajohtaja Marko Korhonen

Transkriptio

1 Pohjois-Savon kasvunäkymiä ja kilpailukykytekijöitä Pohjois-Savon valtuuskunnan kokous Maakuntajohtaja Marko Korhonen

2 TALOUDEN, VÄESTÖN JA HYVINVOINNIN TUNNUSLUKUJA Aluetalous on kehittynyt Pohjois-Savossa viime vuosina koko maata paremmin. Pohjois-Savo on onnistunut kääntymään vahvalle kasvu-uralle taantumanjälkeen Vuosina liikevaihdon kasvu on Pohjois-Savossa ollut 2,1 % vuodessa, koko maassa 2,0 % Vuonna 2016 Pohjois-Savon yritysten liikevaihto kasvoi 3,5 %, koko maassa 2,4 % Kasvun vetureina ovat olleet mekaaninen puutuoteteollisuus, rakentaminen ja metalliteollisuus. Myös elintarviketeollisuus on onnistunut löytämään uusia markkinoita Venäjä-pakotteiden seurauksena Pohjois-Savon yritysten liikevaihdon muutos tammi-kesäkuussa 2017 oli +7,2 % ja koko maassa +6,8 %

3 Liikevaihto seuduittain Muutosprosentti keskim. Liikevaihto v v Kaikki toimialat milj. (11 v.) (1-6) (7-12) Kuopion seutukunta ,7 2,9 3,6 4,1 3,2 Varkauden seutukunta ,2-0,1 0,5 2,3-1,8 6,1 Sisä-Savo+ seutukunta 813 3,5 3,6-2 4,9 5,7 4,1 Ylä-Savon seutukunta ,9 2,3 1 5,2 6,7 3,8 Koillis-Savon seutukunta 418 0,9 0,4 0,7-6,5-12,5-0,1 Koko maa ,1-1 2,4 1,4 3, nopeinta yritysten liikevaihdon kasvu oli Ylä-Savossa (5,2 %) ja Sisä-Savossa (4,9 %) Myös Kuopion (3,6 %) ja Varkauden seudun (2,3 %) kasvu oli maan keskimääräistä (2,0 %) vuosikasvua nopeampaa Koillis-Savossa liikevaihto laski -6,5 % Erittäin myönteistä on Varkauden seudun piristyminen useamman heikon vuoden jälkeen

4 Pohjois-Savossa vienti kasvoi vuonna ,7 %, koko maassa vienti laski -0,6 % Vuosien viennin vuosikasvu oli Pohjois-Savossa 1,6 % ja koko maassa 0,8 % Vuoden 2017 tammi-kesäkuussa vienti kasvoi voimakkaasti kaikilla seuduilla. Vuonna 2016 Pohjois-Savon viennin vetureita olivat sahatavara (+ 15 %) ja metalliteollisuus (5,3 %) Lisäksi terveysteknologian vienti kasvoi voimakkaasti (+12,3 %) Elintarvikkeiden vienti on kääntynyt muutaman heikomman vuoden jälkeen kasvuun, v kasvua kertyi 4,5 % Metalliteollisuuden vienti kasvoi v Pohjois-Savossa 5,3 % ja laski koko maassa -2,6 % Energiateknologian vienti laski kolme vuotta peräkkäin, mutta v kasvua kertyi 4,8 %. Koko maassa alan heikko vientikehitys jatkui

5 Vienti seuduittain Teoll. vienti v (milj. ) (11 v.) Muutosprosentti (1-6) 2016 (7-12) Kuopion seutukunta (teoll.) 389 1,9-10,6 8,8-9,2-7,9-10,4 Varkauden seutukunta (teoll.) ,2-14,1 3,9-15,5 24,9 Sisä-Savo+ seutukunta (kaikki toimialat) 183 6,4-2,1-4,8 16,6 25,6 8,9 Ylä-Savon seutukunta (teoll.) 498 6,4 4,9 18,5 9,9 19 2,6 Koko maa (teoll.) ,2-1,6-4,5-0,1-2,4 2,1 Teollisuuden viennin arvo on suurin Ylä-Savon seudulla, vienti kasvoi 9,9 % Ylä-Savo ohitti teollisuuden viennissä Varkauden, jossa vienti kasvoi 3,9 % Kuopion seudulla vienti heikkeni -9,2 % Sisä-Savossa vienti kasvoi jopa 16,6 % Koko viennin arvossa Ylä-Savo nousi seuduista kärkeen ohi Kuopion seudun

6 6 Vuosina BKT on kasvanut Pohjois-Savossa 946 M, 13,7 % - koko maan keskiarvoa nopeammin (koko maan kasvu 12 %)

7 - Pohjois-Savon väestöosuus 4,5 % koko maasta - väestö vuoden 2016 lopussa henkilöä - josta 0-14 vuotiaita 15 %, vuotiaita 61,8 % ja 65 vuotta täyttäneitä 23,2 % (koko maassa 0-14 vuotiaita 16,2 %, vuotiaita 62,9 % ja 65 vuotta täyttäneitä 20,9 %) - väestön keski-ikä 44,2 vuotta (koko maa 42,5 vuotta), korkein keski-ikä Rautavaaralla 53 vuotta ja alhaisin Siilinjärvellä 40,6 vuotta - väestöstä 31,7 % eläkkeensaajia - väestöllinen huoltosuhde 61,8 (koko maa 59,1) Väestönmuutos: - Pohjois-Savon väestö väheni v henkilöä (-0,1 %) - korkein prosentuaalinen vähennys oli Vesannolla (-11,5%) ja Sonkajärvellä (-10,1%) - ainoastaan Kuopiossa (4,8 %) ja Siilinjärvellä (3,6 %) väestömäärä kasvoi 7

8 henk. 800 Pohjois-Savon väestönmuutokset v * Luonnollinen väestönlisäys * Kokonaisnettomuutto Kuopion kasvu on kiihtynyt 2008 ja toinen hyppy 2012 Kuopio on yksi nopeimmin kasvavia suuria kaupunkeja Kasvu muuttovoitosta Taustalla työpaikkojen määrän, rakentamisen ja vetovoiman kasvu Lähde: Tilastokeskus, * v ennakkotieto 1200 Kuopion väestönmuutokset v * Kuopio on parantanut koko maakunnan väestökehitystä Ongelma: vahvan viennin alueiden Ylä-Savon, Varkauden seudun ja Sisä-Savon väestökato jatkuu Luonnollinen väestönlisäys * Kokonaisnettomuutto Lähde: Tilastokeskus, *v ennakkotieto

9 Syntyneiden määrä on vähentynyt, kuolleiden määrä lisääntyy Maakunnassa kuolleiden määrä ylitti syntyneet vuonna 1998 Luonnollista väestönkasvua vain Siilinjärvellä ja Kuopiossa Kuopiossakin ikärakenne heikkenemässä Pienet nuorten ikäluokat heikentävät peruskoulun ja lukion toimintaa ja taloutta sekä vähentävät tulevaa työvoiman tarjontaa

10 Vain Siilinjärvellä sairastavuus on maan keskimääräistä vähäisempää (nuori ikärakenne) Sairastavuus on suurinta kunnissa, jotka olleet pitkään muuttotappioisia ja joissa maa- ja metsätaloudella suuri paino (raskas työ, alhainen koulutus, heikommat terveyspalvelut ja työterveyshuolto) 1 0

11 OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN VARMISTAMINEN Tulevaisuudessa Pohjois-Savon nuorten ikäryhmät ovat liian pieniä vastaamaan osaavan työvoiman tarpeeseen (poikkeuksena Kuopio). Työhön osallistuvuutta tulee saada nousemaan työelämän tarpeita vastaavalle tasolle. Tarvitaan lisää nettomuuttoa kotimaasta ja ulkomailta Paikalliset yritykset avaavat uusia toimistoja ja rekrytoivat etelään (esim. Ponsse Tampereelle, Normet Espooseen). Tällä hetkellä on pulaa mm. seuraavista osaamisista: Digitaalisesta osaamisesta (koodaaminen, data-analyysit, arkkitehtuurit, alustaosaaminen, markkinointi, AR/VR, AI, ) Metalli ja konepajat (suunnittelijat, PDM, PLM, 3D, robotiikka, tuotannonkehittäjät, hitsaajat, koneistajat, koneenasentajat, maalarit, ) Prosessiteollisuus (työnjohtajat, laitosmiehet, kemia- ja bio-osaaminen, sisälogistiikka, ) Rakentaminen (rakennusmestarit, raudoittajat, laatoittajat, ) SoTe (lääkärit, digiosaaminen, ) Osaavat johtajat (kv-liiketoimintaosaaminen, henkilöstön ja digitaalisuuden johtaminen, projektien johtaminen, ) Työssäkäyntialueiden välinen liikenne sekä oppilaitosten ja työpaikkojen saavutettavuus myös keskusten ulkopuolella. 11 Julkisen liikenteen kehittäminen ja rahoitus sekä tieverkon ylläpito

12 14

13 työpaikkaa Yhteensä toimijaa 1.,, 1_ - -.,_._r_., - "'-',,.....:-1 Liih n leellinte"n KESKlllififiM KESTÄVÄSTI!>äd VUl e ll avuu s, keskella Ku opiota, vosi tön ja luonnon la he isyys, ltä Suomcn hotspot..,... '- KUOPIO sum nen, tel<em1ntn OSAAVASTI YHDESSÄ

14 KUOPIO SCIENCE PARK TODAY

15 Ylä-Savon, Varkauden seudun ja Sisä-Savon vetovoima Yritysten kasvu ei ole parantanut ko. alueiden väestöllistä vetovoimaa. Pula teollisuuden työvoimasta ja tietoalan osaajista lisääntyy. Elinkeino-organisaatiot valmistelevat maakunnallisia toimimia vetovoiman lisäämiseksi, mm. kohdennettu rekrytointi, paluumuuttajat, kausityöntekijät, asuminen, muuttajapalvelut, opiskelijat ja rekrytointi, kv-opiskelijat, polku työllistymiseen. Ylä-Savon, Varkauden seudun sekä Sisä-Savon teollisen ja laajemminkin elinkeinopoliittisen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää varmistaa toimivat liikenneyhteydet sekä riittävät ammatillisen ja työvoimapoliittisen koulutuksen resurssit 22

16 TOIMIVAT LIIKENNEYHTEYDET ELINKEINOELÄMÄN KILPAILUKYVYN PARANTAJINA JA MAAKUNNAN VETOVOIMAN LISÄÄJINÄ Maakunnan ulkoiset ja sisäiset yhteydet tiestö ja juna 100 km/h VT 5 Iisalmeen saakka 3 h junalla Helsinkiin Kuopiosta / Savon radanperusparantaminen Elinkeinoelämän kannalta tärkeän vähäliikenteisen tieverkon ja muiden pullonkaulojen kehittäminen VT 23 Varkaus-Viinijärvi perusparannus VT 5 tason nosto ja turvallisuuden parantaminen, Leppävirta-Kuopio jasiilinjärvi-iisalmi VT 9:n parantaminen Jyväskylä-Suonenjoki-Kuopio-Joensuu-Niirala Lentoliikenne Kuopion lentoyhteyksien kehittäminen painopisteenä hyvä vuorotiheys Helsinkiin Sujuvat matkaketjut aamulla ja illalla ulkomaan lennoille myös Iisalmesta ja Varkaudesta Kansainvälisen vientiteollisuuden tarvitseman syöttöliikenteen toteuttaminen selvitetään Varkaudessa 26

17 Tietoliikenne Laajakaistarahoituksen jatkaminen vuoteen 2025 saakka. Valtion osuus vähintään 50 % hyväksyttävistä kustannuksista. Ehdoton vaatimus kuntien rahoituksesta tulee poistaa, mutta kunnille tulee olla mahdollisuus tukea rakentamista vapaaehtoisesti. Perustelut: Seutuverkot esittää ja on ilmeisesti neuvotellut LVM:n kanssa valtion tuen jatkamista vuoteen 2025 saakka. Nykyisen tuen käyttö edellyttäisi rakentamista jo ensi kesänä, mutta ainakaan Pohjois-Savossa ei näytä tapahtuvan mitään. Valtion tuki voisi olla vähintään 50 %, jolla tukimäärällä suuretkin toimijat voisivat saada tukea. 27