PÄLKÄNE RANTAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS LUONNOS

Transkriptio

1 PÄLKÄNE RANTAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS LUONNOS

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSSELVITYKSET SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA RAJAUS YLEISTÄ JÄRVI- JA SAARILUETTELO Pienet järvet ja lammet Reittivesistöt SUUNNITTELUTILANNE SEUTUKAAVA MAAKUNTASUUNNITELMA YLEISKAAVAT JA YLEISSUUNNITELMAT ASEMAKAAVAT RANTA-ASEMAKAAVAT Vahvistuneet ja hyväksytyt ranta-asemakaavat Vireillä olevat ranta-asemakaavat RAKENNUSKIELLOT PÄÄTÖKSET JA MUUT SUUNNITELMAT POHJAKARTTA JA SUUNNITTELUAINEISTO MAANOMISTUS VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA PALVELUT RAKENNETTU YMPÄRISTÖ KOKONAISRAKENNE MAANKÄYTTÖ Asuinrakentaminen Lomarakentaminen Matkailu- ja virkistyspalvelut Virkistys Tieliikenne Veneily Kalastus LUONNONYMPÄRISTÖ JA ERITYISPIIRTEET VESISTÖALUEEN YLEISPIIRTEET MAAPERÄ JA RAKENNUSKELPOISUUS POHJAVESIALUEET VESISTÖN KUORMITTAJAT SUOJELUKOHTEET NATURA VERKOSTON ALUEET KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAAT ALUEET JA KOHTEET MUINAISMUISTOKOHTEET LUONTO- JA MAISEMASELVITYS...26

3 9. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN TAVOITTEET YLEISET LÄHTÖKOHDAT PÄÄTÖKSENTEON HELPOTTAMISEN TAVOITE MAANOMISTAJIEN TASAPUOLISEN KOHTELUN TAVOITE YLEISTEN TARPEIDEN HUOMIOIMISEN TAVOITE LUONTO- JA MAISEMATAVOITTEET ERI MAANKÄYTTÖMUOTOJEN TAVOITTEET Loma- ja asuinrakentaminen Matkailualueet Virkistysalueet Erityis- ja suojelualueet Maa- ja metsätalousalueet SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERIAATTEET SUUNNITTELUPERIAATTEET Kantatilaperiaate Muunnettu rantaviiva ja rakennettavuustekijät Ranta-asemakaavojen alueet Saman maanomistajan kiinteistöt ja rakennusoikeuden siirtäminen Rakennetut rakennuspaikat Muita perusperiaatteita MITOITUSMENETELMÄ MITOITUKSEN YLEISET LÄHTÖKOHDAT PÄLKÄNEEN RANTAYLEISKAAVAN MITOITUSLASKENNAN SOVELLUS Suunnittelualueen erityispiirteet Tavoitteiden ja mitoitusperusteiden käsittely Mitoitusmenetelmä Mitoituksen luokitus RANTAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT YLEISPERUSTEET SUUNNITTELUVAIHEET...43 LIITTEET

4 1 JOHDANTO Tämän työn tarkoituksena on laatia Pälkäneen kunnan ranta-alueille oikeusvaikutteinen rantayleiskaava. Yleiskaavoituksen päätavoitteena on muodostaa alueesta suunnitelmallinen kokonaisuus, jossa on huomioitu maanomistajien maankäyttötavoitteet, rantaalueiden lähiasukkaat sekä alueiden muu virkistysarvo. Kaavalla määritetään rakentamisen määrä ja sijoittuminen ranta-alueella. Mitoitusta ja rakennusoikeutta laskettaessa huomioidaan maanomistajien tasavertainen kohtelu. Rantayleiskaavan yhteydessä selvitetään alueen luonto- ja maisema-arvot sekä rakennetun ympäristön arvot niin, että niitä kaavoituksen keinoin tarvittaessa suojellaan. Ympäristönsuojelun ja -hoidon näkökohdat otetaan kattavasti huomioon. Elinkeinojen, vapaa-ajan palvelujen ja alueiden muun toiminnan kehittäminen ovat myös suunnittelun keskeisiä päämääriä.

5 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSSELVITYKSET 1. SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA RAJAUS 1.1 Yleistä Suunnittelualue käsittää Pälkäneen kunnan järvien ja lampien ranta-alueet lukuun ottamatta vireillä olevien Kirkonseudun osayleiskaavan ja Sappeen osayleiskaavan ranta-alueita. Myös Harhalan kylän ranta-alue jätetään rantayleiskaava-alueen ulkopuolelle. Suunnittelualueella on kaikkiaan 28 pienvesiksi luokiteltavaa järveä tai lampea. Reittivesistöistä suunnittelualueeseen kuuluvat Mallasvesi, Roineen Tossanselkä, Pintele, Pälkäneen Ilmoilanselkä ja Pälkänevesi. Rantaviivaa suunnittelualueella on n. 319 km, josta mantereen rantaviivaa on n. 224 km ja saarien(pinta-ala yli 0,5 ha) rantaviivaa n. 95 km. Kokonaisrantaviiva jakautuu eri kokoisille vesistöille seuraavasti: Järvet, joissa on rantaviivaa alle 1km 2,6 % Järvet, joissa on rantaviivaa 1-3 km 4,6 % Järvet, joissa on rantaviivaa 3-5 km 3,6 % Järvet, joissa on rantaviivaa yli 5 km 4,2 % Kunnan alueella olevat suuret reittivesistöt 83,7% Joet 1,3 % Kokonaisrantaviivasta saarten osuus 29,3% Suunnittelu kohdistuu rantavyöhykkeeseen, jonka syvyys on metriä maasto-olosuhteista ja suunnittelutarpeesta riippuen. Suunnittelualueeseen kuuluvat vesistöt tai vesistönosat on esitetty aluerajauskartalla (liite 2). 1.2 Järvi- ja saariluettelo Pienet järvet ja lammet NIMI RANTAVIIVAN PITUUS (km) PINTA-ALA (ha) Aivujärvi 1,49 3,5 Ansajärvi 2,59 16,8 Arajärvi 2,85 20,4 Hangasjärvi 0,91 5,0 Innasjärvi 4,20 24,1 Iso Herrailanjärvi 1,00 3,2 Jouttijärvi 5,24* 47,2*/58,2** Kaislammi 0,65 2,0 Kalajärvi 1,00 2,5 Karttasjärvi 0,54 1,9 Kissalammi 0,89 5,5 Kytöjärvi 1,08 1,9

6 3 Levälampi 1,20 7,3 Masakainen 0,51 1,7 Oksijärvi 1,30 8,1 Pieni Herrailanjärvi 0,59 1,7 Pitkäjärvi 4,56* 47/*75,5** Pyhäjärvi 1,22* 10,8*/12,1** Pyhänpohtianjärvi 1,05 6,0 Sulkajärvi 3,43 17,2 Sydänmaanjärvi 0,86 3,3 Särkijärvi(Laitikkala) 0,91 5,3 Särkijärvi(Pohjalahti) 1,20* 7,6*/9,3** Tuoresjärvi 1,48* 11,6*/18,4** Tykölänjärvi 3,35* 42,5*/148,5** Valkjärvi 0,21* 0,5*/9,5** Vähäjärvi 3,67 17,0 YHTEENSÄ: 47, Reittivesistöt ILMOILANSELKÄ-PINTELE NIMI RANTAVIIVAN PITUUS (km) PINTA-ALA (ha) Pintele 12, Ilmoilanselkä 8,37* 188,5* YHTEENSÄ: 21,09 MALLASVESI NIMI RANTAVIIVAN PITUUS (km) Mantere 35,05 > 0,5 ha saaret 18,56 YHTEENSÄ: 53,61 Saaret 0,5-2 ha NIMI RANTAVIIVAN PITUUS (km) PINTA-ALA (ha) Alttarisaari 0,37 0,5 Annansaari 0,67 1,6 Häntäsaari 0,81 1,7 Kalliosaari 0,31*/0,44** 0,59*/0,83** Muikkusaaret (suurin) 0,60 0,9 Mustasaari 0,71 1,3 Mäntysaari 0,48 0,84

7 4 Pitkäsaari 0,87 1,5 Puolivälinsaaret (suurin) 0,38 0,7 Pyörösaari 0,38 0,8 YHTEENSÄ: 5,58 Saaret 2-15 ha NIMI RANTAVIIVAN PITUUS (km) PINTA-ALA (ha) Liessaari 1,60 5,5 Leppäsaari 1,64 2,7 Niusalo 1,10 3,7 Orisalo 1,54 7,0 YHTEENSÄ: 5,88 Saaret >15 ha NIMI RANTAVIIVAN PITUUS (km) PINTA-ALA (ha) Karhusalo 3,50 37,4 Hausalo 3,60 93,7 YHTEENSÄ: 7,10 ROINE NIMI RANTAVIIVAN PITUUS (km) Mantere 22,05 > 0,5 ha saaret 21,38 YHTEENSÄ: 43,43 Saaret 0,5-2 ha NIMI RANTAVIIVAN PITUUS (km) PINTA-ALA (ha) Etusaari 0,49 1,0 Karjusaari 0,56 1,7 Kaskisaari 0,33 0,5 Lankiansaaret (Pirttisaari) 0,59 0,9 Pikku-Lättönen 0,47 0,5 Pitkäsaari 0,73 0,8 Riuttassaaret (suurin) 0,50 0,9 Selkäsaari 0,82 1,5 YHTEENSÄ: 4,49 Saaret 2-15 ha NIMI RANTAVIIVAN PITUUS (km) PINTA-ALA (ha) Kinnasaari 1,68 11,5

8 5 Kivisaari (Pirttisaaret) 2,53 10,0 Kämpinsaaret (suurin) 1,32 3,2 Lättönen 0,93 2,3 Möykösaari 1,32 4,4 Vassaa 1,26 7,3 Verkkosaaret 0,88 2,4 YHTEENSÄ: 9,92 Saaret >15 ha NIMI RANTAVIIVAN PITUUS (km) PINTA-ALA (ha) Hausalo 4,72 93,7 Niittysaari 2,25 17,0 YHTEENSÄ: 6,97 PÄLKÄNEVESI NIMI RANTAVIIVAN PITUUS (km) Mantere 93,98 > 0,5 ha saaret 54,88 YHTEENSÄ: 148,86 Saaret 0,5-2 ha NIMI RANTAVIIVAN PITUUS (km) PINTA-ALA (ha) Hanukka 0,38 0,9 Haukisaari 0,45 0,9 Hyppärit 0,73 0,8 Iso-Muna 0,93 1,9 Jylhä 0,33 0,5 Kaijakkasaari 0,54 1,1 Kalliosaari 0,40 0,6 Kalliosaari (Ahvenislahti) 0,43 1,0 Kantellinsaaret 0,47 0,9 0,45 0,9 0,51 0,8 Katajasaaret (suurin) 0,43 1,2 Lutut 0,69 1,9 0,32 0,6 Maijansaari 0,70 1,5 Multiluoto 0,47 0,6 Mäntysaari 0,59 1,3

9 6 Nimetön saari (Lepistönlahti) 0,47 0,8 Pikku-Muna 0,38 0,8 Pispansaari 0,60 1,2 Pitkäkallio 0,40 0,6 Poransaari 0,45 1,1 Pukkisaari 0,35 0,8 0,32 0,6 Pukkisaaret (suurin) 0,35 0,6 Sikosaari 0,54 1,3 Solianteri 0,30 0,6 Vähät saaret (suurin) 0,43 0,7 YHTEENSÄ: 13,41 Saaret 2-15 ha NIMI RANTAVIIVAN PITUUS (km) PINTA-ALA (ha) Eteläsaari 1,55 5,6 Hakki 1,58 11,2 Heinäsaari 1,04 5,3 Huhtisaari 1,71 13,4 Härkäsaari 0,76 2,4 Iso Martansaari 2,12 10,1 Iso Vohlinen 1,03 3,7 Kelppiänsaari 0,86 3,4 Kyttälänsaari 1,53 5,6 Lammassaari 1,21 4,9 Leinakka 1,52 10,5 Leppäinsaaret 1,51 7,0 Marinsaari 1,21 2,6 Musti 1,59 5,7 Mählä 1,71 13,1 Paskosaari 0,75 2,9 Rättäri 1,37 4,0 Teurassaaret 0,80 2,6 Vohlinen 0,97 2,9 Vähä Martansaari 0,82 2,4 YHTEENSÄ: 25,64 Saaret >15 ha NIMI RANTAVIIVAN PITUUS (km) PINTA-ALA (ha) Etusaari 4,06 38,7 Ratasaari 3,48 20,2 Ristisaari 4,52 44,7

10 7 Vohlionsaari (Mustasaari) 3,77 18,1 YHTEENSÄ: 15,83 * Rantaviivan pituus tai pinta-ala Pälkäneen kunnan alueella ** Rantaviivan kokonaispituus tai koko pinta-ala 2. SUUNNITTELUTILANNE 2.1 Seutukaava Pälkäneen kunta kuuluu Pirkanmaan liiton seutukaava alueeseen. Alueella on voimassa vahvistunut Pirkanmaaan 3. seutukaava. Pirkanmaan maakuntakaava on parhaillaan valmisteilla. Seutukaavassa on suunnittelualueelle ja lähiympäristöön osoitettu seuraavia aluevarauksia sekä viiva- ja kohdemerkintöjä: MAA- JA METSÄTALOUSALUEET MT (Maa- ja metsätalousalue) Merkinnällä osoitetaan maaperältään viljavia yhtenäisiä taajamiin tai kyliin rajoittuvia peltoalueita. - Jouttesselän Hasialahden lounais- ja länsirantojen peltoalueet - Tossanselän koillisrannan peltoalueet - Tossanselän Seittyen peltoalueet - Mallasveden pohjoisrannan Myttäälän peltoalue - Pälkäneveden Tyrynselän pohjoisosan peltoalue MTY (Luontosuhteiltaan ja maisemiltaan arvokas maa- ja metsätalousvaltainen alue) Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousalueita, joihin liittyy erityisiä kulttuuri ja/tai maisema-arvoja Varalan, Kirvun ja Iharin pellot / Kirvun kylän kulttuurimaisema(101) Luikalan ja Salmentaan pellot / Luikalansaaren ja Salmentaan kulttuurimaisemat(102) Epaalan pellot / Epaala-Kuuliala kulttuurimaisema(103) Kaitamon ja Laitikkalan pellot / Pinteleen ja Kuiseman kulttuurimaisemat(105) Sappeen pellot / Sappeenkylän kulttuurimaisema KYLÄT AT (Kyläalue) AT- kyläaluemerkinnällä osoitetaan asutuksen alueita, joilla on paikallistasoiset palvelut päivittäispalvelujen (koulu, postipalvelu, kauppa) lisäksi lisäksi esim. neuvola, baari, palvelutalo, pankki jne. Lisäksi Laitikkalan kylä

11 8 SUOJELUALUEET SL1 (Valtakunnallinen luonnonsuojelualue) Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisiin ohjelmiin kuuluvia luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltaviksi tarkoitettuja alueita. Tykölänjärvi, lintuvesiensuojelu Kukkolan Vähäjärvi, lintuvesiensuojelu Äimälän lehto, lehtojensuojelu Hausalon lehmuslehto, lehtojensuojelu SL (Luonnonsuojelualue) Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltaviksi tarkoitettuja alueita. Vaariansuo, soidensuojelu ARVOKKAAT HARJUALUEET ah (Arvokas harjualue) merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita harjualueita, joilla on erityisiä maisemallisia tai luonnonsuojeluarvoja tai jotka ovat geologisesti merkittäviä. Konkinharju-Karinkärk Syrjänharju ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET Arvokkailla maisema-alueilla tarkoitetaan kulttuuriympäristöjä, joilla rakennetun ympäristön arvojen lisäksi on arvokkaita maisemallisia ominaisuuksia. Maakunnallisesti arvokkaat maisemakokonaisuudet Saarikylien kulttuurimaisema Pälkäneveden kulttuurimaisema ARVOKKAAT KULTTUURIYMPÄRISTÖT Arvokkailla kulttuuriympäristöillä tarkoitetaan arvokkaita rakennettuja ympäristöjä, joko yksittäisiä rakennuksia tai laajempia rakennettuja kokonaisuuksia ympäröivine alueineen ja maisemineen. ak (Arvokas kulttuuriympäristö) merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä, joilla on maisemallisia ja rakennusperinteen arvoja. Epaalan Kuulialan kulttuurimaisema Mälkilän Myttäälän kulttuurimaisema Pinteleen kulttuurimaisema Sappeen kylä ja kulttuurimaisema Saarikylien kulttuurimaisema

12 9 KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET SM (Muinaisjäänösalue tai kohde) Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännösalueita tai kohteita. Rauhoitusluokka I Linnavuori Äimälä Ylinen Kaitamo Ahtiala Kokkostenkärki Niusalo Rauhoitusluokka I I Suunnittelualueella on 14 rauhoitusluokkaan I I kuuluvaa kiinteää muinaisjäännöstä. LIIKENNEALUEET Laivaväylä Mallasvedeltä Harhalan salmen, Pinteleen ja Ilmoilanselän kautta etelään (Hauhonreitti) Mallasvettä pitkin Valkeakoskelle ja edelleen Roineen kautta pohjoiseen Längelmävedenreitille Mallasvedeltä Kostianvirran kautta Pälkänevedelle päättyen Luopioisten Aitoon venesatamaan Ohjeellinen ulkoilureitti Pinteleen länsiranta VESIHUOLTO pv1 (Vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue) Syrjänharjun pohjavesialue pv2 (Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) Kollolanharjun pohjavesialue Köykkäänharjun-Eskolanharjun pohjavesialue

13 10 v (Päävesijohto) Isokangas-Valkeakoski ENERGIAHUOLTO Z (Pääsähkölinja) Tikinmaa-Pälkäne Pälkäne-Sahalahti Ote seutukaavasta (liite 1). 2.2 Maakuntasuunnitelma Pirkanmaan maakuntasuunnitelma on seutukaavaliiton laatima maakunnan kehittämisen päälinjat osoittava suunnitelma. Sillä ei ole lakisääteisiä oikeusvaikutuksia. Seutusuunnitelma on hyväksytty seutukaavaliiton liittovaltuustossa Yleiskaavat ja yleissuunnitelmat Suunnittelualueella ei ole aiemmin laadittuja yleiskaavoja. Vireillä olevien Pälkäneen kirkonseudun osayleiskaavan ja Sappeen alueen osayleiskaavan alueet on rajattu tämän rantaosayleiskaavatyön ulkopuolelle. Kirkonseudun osayleiskaavaan kuuluu Pälkäneveden ja Mallasveden ranta-alueita. Kirkonseudun osayleiskaavassa on laadittu ranta-alueiden osalta Pirkanmaalla käytettyjen rantayleiskaavoituksen suunnitteluperiaatteiden mukaisesti. Sappeen alueen osayleiskaavaan kuuluu Pälkäneveden ranta-aluetta sekä muutamien pienempien vesistöjen ranta-alueita kunnan itäosassa. Pälkäneen naapurikunnista Luopioisten koko kunnan rantayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa syyskuussa vuonna Kangasalan kunnan rantayleiskaava on Pirkanmaan ympäristökeskuksessa vahvistuskäsittelyssä (hyväksytty valtuustossa joulukuussa 1997). Valkeakosken ranta-alueille on laadittu Hämeen lääninhallituksen vuonna 1993 vahvistama yleiskaava. Hämeen ympäristökeskus on vahvistanut vuonna 1999 Hauhon kunnan rantayleiskaavan. (liite 3). 2.4 Asemakaavat Suunnittelualueella ei ole laadittu asemakaavoja. Asemakaava-alueet on rajattu pois rantayleiskaavoitettavasta alueesta. Harhalan kylän alueelle Mallasveden Ruotsilanselän kaakkoisrannalle on valmisteilla asemakaava. (liite3). 2.5 Ranta-asemakaavat Vahvistuneet ja hyväksytyt ranta-asemakaavat Suunnittelualueelle on laadittu 29 vahvistunutta tai hyväksyttyä rantaasemakaavaa. Kaavoitustilanne on esitetty liitekartalla 3. Kunnan alueelle on hyväksytty tai vahvistettu seuraavat ranta-asemakaavat:

14 11 PIENET JÄRVET JA LAMMET (1.) Innasjärvellä sijaitsee kaksipalstainen ranta-asemakaava alue. Samaan ranta-asemakaavaan kuuluu myös Pälkäneveden Kelppiänselän länsirannalla sijaitseva alue. Innasjärven ranta-asemakaava alueilla on yhteensä n. 140 m rantaviivaa. (2.) Pitkäjärven Romunkärjessä sijaitsevaan ranta-asemakaavaan kuuluu n. 1,1 km rantaviivaa. Pyhänpohtianjärven länsiranta kuuluu osana pääosin Pälkäneveden rantaalueella sijaitsevaan vuonna 1993 vahvistuneeseen ranta-asemakaavaan (28.). Pyhänpohtianjärven rantaviivasta 0,44 km kuuluu em. rantaasemakaava alueeseen. Pienten järvien ja lampien rantaviivasta on ranta-asemakaavoitettu yhteensä vain 1,68 km. REITTIVESISTÖT Ilmoilanselkä-Pintele Pinteleelle on vahvistettu kolme ranta-asemakaavaa. Järven lounaisrannan ranta-asemakaava alueella ( 3.) on rantaviivaa n. 2,5 km. Vesistön länsirannalle laadittuun ranta-asemakaavaan ( 4.) kuuluu ranta-aluetta n. 0,83 km. Valkeakosken tien viereen on laadittu ranta-asemakaava ( 5.), johon kuuluu yhteensä kolme osa-aluetta. Yksi alueista sijaitsee Mallasveden rannalla. Pinteleellä yleiskaavoitettavaan alueeseen kuuluu n. 0,4 m kyseisen rantaasemakaavan ranta-aluetta. Yhteensä ranta-asemakaavoilla on suunniteltu n. 3,7 km Pinteleen rantaviivasta. Mallasvesi Mallasvedellä sijaitsee 9 vahvistunutta tai hyväksyttyä ranta-asemakaavaa tai ranta-asemakaavan osaa. Pinteleen ranta-asemakaavaan ( 5.) kuuluu osana 60 metriä leveä ranta-alue Mallasveden Ruotsilanselän lounaisrannalta. Mallasveden Ruotsilanselän länsirannalle laadittuun ranta-asemakaavan (6.) kuuluu n. 2 km Mallasveden rantaa. Kaava on hyväksytty vuonna Lähellä Valkeakosken rajaa Etelä-Äimälässä Kyäntäänniemen kärjessä sijaitsee rantaviivaltaan 1,3 km:n laajuinen ranta-asemakaava ( 7.). Lh on vahvistanut kaavan vuonna 1975.

15 12 ( 8.) Mallasveden pohjoisrannalla Pispanlahden ja Siiponiemen alueella sijaitsee vuonna 1988 vahvistunut ranta-asemakaava. Kaavan kuuluu myös alue Roineen Putkilahden kaakkoisrannalta. Mallasveden puoleisessa osassa on rantaviivaa n. 0,75 km. Simolan tilalle Korhonvuoren ja Korhonkärjen alueelle Mallasveden pohjoisrannalle on laadittu Pälkäneen kunnan ensimmäinen ranta-asemakaava ( 9.) ( Lh vahvistanut vuonna 1973). Ranta-asemakaavaan kuuluu n. 1 km Mallasveden rantaa. Mallasveden pohjoisrannan ranta-asemakaavoitettu alue jatkuu Korhonlahdesta länteen kaksiosaisella ranta-asemakaavalla ( 10.), johon kuuluu myös Paskosaari ja Koivusaaret. Tähän ranta-asemakaavaan kuuluu n. 3,3 km Mallasveden rantaa. Kaava on vahvistunut vuonna Reväslahden ja Reväslahdenkärjen alueella sijaitsee vuonna 1988 vahvistunut ranta-asemakaava (11.), jossa on rantaviivaa n. 1,2 km. Mallasveden Hirvonselän pohjoisrannalla sijaitsevan Hausalon etelärannalle Kotalahden alueelle ja on vahvistettu vuonna 1990 ranta-asemakaava (12.), johon kuuluu n. 2 km Mallasveden rantaa. Kaava-alue ulottuu myös Hausalon pohjoisrannan Roineen Isolahden alueelle. Hirvonselän itäpuoliselle Sulkusalmen itärannalle on laadittu vuonna 1994 vahvistunut ranta-asemakaava (13.). Ranta-asemakaava käsittä kolme aluetta, joista kaksi aluetta sijaitsee Roineen puolella. Myös Sulkusalmen itärannan kaava-alue ulottuu osittain Roineen ranta-alueelle. Kaavan muut alueet sijaitsevat Roineen Putkilahden länsirannalla ja Seittyenniemessä. Kaavaan kuuluu Mallasveden rantaa n. 0,3 km. Ranta-asemakaavoilla on suunniteltu yhteensä n. 11,9 km Mallasveden rantaviivasta. Roine Roineen ranta-alueille on vahvistettu tai hyväksytty 7 ranta-asemakaavaa tai ranta-asemakaavan osaa. Hausalon vahvistuneen ranta-asemakaavan alue (12.) ulottuu Hausalon pohjoisrannalle Isolahden alueelle, käsittäen 0,54 km Roineen rantaviivaa. Sulkusalmen pohjoispuolella sijaitsevalle Metsähallituksen hallinnoimalle Roineen ranta-alueella on hyväksytty noin 1,6 km Roineen mannerrantaa käsittävä ranta-asemakaava. (14.). Kaavaan kuuluu lisäksi pienten saarien rantaalueita. Roineen Putkilahden länsirannalla ja Seittyenniemessä sijaitsee rantaasemakaava alue, johon kuuluu kolmantena alueena Sulkusalmen itäpuolinen ranta-alue (13.). Sulkusalmen kaava-alue ulottuu osittain Mallasveden puolelle. Roineen puoleisilla kaava-alueilla on rantaviivaa yhteensä 4,4 km.

16 13 Putkilahden kaakkoisrannalla sijaitsee pieni ranta-asemakaava, johon kuuluu toisena osana alue Mallasveden rannalta ( 8.). Roineen puoleisella kaavaalueella on rantaviivaa 0,6 km. Seittyenniemeen, Kivisaareen ja Pirttisaariin laadittuun ranta-asemakaavaan (15.) kuuluu Roineen rantaviivaa yhteensä n. 3,2 km. Roineen Tossanselän pohjoisranta (Raronsalo) on lähes kokonaisuudessaan ranta-asemakaavoitettu Pälkäneen puoleiselta osalta. Tossan tilan ranta-asemakaavaan (16.) kuuluu kaksi aluetta Raronsalon ranta-alueelta sekä Karhusaari ja Niittysaaren länsiosa. Kangasalan kunnan rajasta Kuusiniemestä alkavaan osaan kuuluu n. 1,2 km Raronsalon rantaviivaa ja Tossan tilakeskuksen ranta-alueeseen n. 0,8 km. Karhusaaren ja Niittysaaren kaava-alueen rantaviivan pituus on n. 2 km. Kaava-alueen kokonaisrantaviivan pituus on n. 4 km. Toiseen Raronsalon Pälkäneen puoleiseen ranta-asemakaavaan (17.) kuuluu n.1,7 km mantereen rantaviivaa. Kaavaan kuuluu myös Lättösen saari, Varissaari, Etusaari osittain ja suurimman Kämpinsaaren itäosa. Saarialueiden rantaviivan pituus on n. 2,3 km. Kokonaisrantaviivan pituus on n. 4 km. Roineen Tossanselän ranta-alueesta on ranta-asemakaavoitettu yhteensä n. 18,3 km. Pälkänevesi Pälkänevedelle on laadittu 14 vahvistunutta tai hyväksyttyä rantaasemakaavaa. Vahvistuneista kaavoista yksi sijaitsee kokonaan ja kaksi osittain Kirkonseudun osayleiskaavan alueella. Yhteen ranta-asemakaavaan kuuluu lisäksi alueita Innasjärvellä. Kirkonseudun osayleiskaavan alueella sijaitsevat ranta-asemakaavat on rajattu tämän rantayleiskaavan ulkopuolelle. Ristisaaren eteläosan ranta-asemakaava (18.) käsittää 1,8 km saaren rantaviivasta. Pälkänevedelle Ratasaareen, Mählän saareen ja osaan Kyttälänsaarta on hyväksytty ranta-asemakaava (19.). Kaava-alueella on saarien rantaviivaa yhteensä n. 5,4 km. Pälkäneen kunnanvaltuusto on hyväksynyt ranta-asemakaavan (20.), johon kuuluu alue Ristisaaren keskiosasta ja alue Lammassaaren länsiosasta. Yhteensä kaavassa on rantaviivaa n. 2,1 km. Pirkanmaan ympäristökeskus on vahvistanut kaavan. Kuulialanlahden itäpuoliseen Peräniemessä sijaitsee vuonna 1984 vahvistunut ranta-asemakaava alue (21.). Kaavaan kuuluu myös pieni alue Kirkonseudun osayleiskaavan alueella. Kaavaa on muutettu vahvistamisen jälkeen. Peräniemen ranta-asemakaavassa on rantaviivaa 1,6 km.

17 14 Kelppiänselän länsirannalla sijaitsee pieni ranta-asemakaava alue (1.), johon kuuluu alueita myös Innasjärvellä. Pälkäneveden kaava-alueella on rantaviivaa 0,26 km. Parinsalon alueella sekä Vohlionsaaressa sijaitsee vuonna 1991 vahvistunut ranta-asemakaava (22.). Parinsalossa kaava-alue rajoittuu Kangasalan kunnan rajaan. Kaavassa on yhteensä rantaviivaa 2,7 km. Tyrynselän länsirannalla sijaitsee vuonna 1993 vahvistunut ranta-asemakaava alue, johon kuuluu toisena alueena Kangasalan rajaan rajoittuva alue Hyrttiänlahden pohjoisrannalla (23.). Kaava-alueella on kokonaisrantaviivaa n. 3 km. Luikalan kylässä Järvelän tilan alueella sijaitsee laaja ranta-asemakaava, johon kuuluu mannerrantoja sekä useita pieniä saaria (24.). Kaavassa on mannerrantaa kahdessa osassa. Suurempi alue käsittää Järvelän tilakeskusta ympäröivät alueet laajassa niemessä. Toinen mannerranta sijaitsee Siltasalmen kapeikon kaakkoisrannalla. Kaava-alueeseen kuuluu lisäksi Marinsaaret, Pukkisaaret ja osa Härkisaaresta. Yhteensä kaava-alueeseen kuluu rantaviivaa n. 5,6 km. Alueella on vireillä kaavamuutos. Sulkusalmen pohjoispuoleisella alueella sijaitsee vuonna 1988 vahvistettu kahdessa palstassa oleva ranta-asemakaava (25.), johon kuuluu rantaviivaa yhteensä n. 2,4 km. Jouttesselän pohjoisosaan Ahvenislahden ja Lumikistonlahden ranta-alueelle sekä Taurassaariin on laadittu ranta-asemakaava (26.), jonka Hämeen ympäristökeskus on vahvistanut vuonna Kaava-alueella on kokonaisrantaviivaa n. 3,6 km. Jouttesselän etelärannalla Pyhänpohtianniemen ja Kylänniemen alueella ja Hasialahden alueella kahdessa palstassa sijaitsee vuonna 1991 vahvistunut varsin laaja ranta-asemakaava alue (27.). Kaavaan kuuluvat myös Hakin, Mustin, Iso-Munan ja Pikku-Munan saaret. Kaavan kokonaisrantaviivan pituus on n.10,3 km. Jouttesselän lounaisrannalla Lauttaniemen ja Töyränniemen alueella ja Kukkolanselän koillisrannalla Nenänkäänteen alueella sijaitsee vuonna 1993 vahvistunut laaja ranta-asemakaava (28.). Rantakaava-alueeseen kuuluvat myös Kukkolanselällä sijaitseva Leppäinsaari, Joutteselän puolelta Leinakka saari sekä Pyhänpohtianjärven länsiranta. Kaava-alueen rantaviivan pituus Pälkänevedellä on yhteensä n. 11,4 km. (29.) Vuonna 2001 vahvistettu ranta-asemakaava, johon kuuluu myös alue rantayleiskaava-alueen ulkopuolelta Kostianvirran rannalta. Rantayleiskaavaalueella ranta-asemakaavaan kuuluu noin 20 m Pälkäneveden mannerrantaa ja noin 150 m Pälkäneveden saaren rantaviivaa. (30.) Kirkonseudun osayleiskaava-alueella sijaitseva ranta-asemakaava. Rajattu rantayleiskaava-alueen ulkopuolelle.

18 15 Pälkäneveden ranta-alueesta on ranta-asemakaavoitettu yhteensä n. 50,3 km. tämän yleiskaavan alueella. Suunnittelualueen vesistöjen ranta-alueista on ranta-asemakaavoitettu yhteensä noin 86 km. Kaavoitustilanne on esitetty liitekartalla Vireillä olevat ranta-asemakaavat Mallasvesi / Roine Mallasveden Karhunsaloon sekä Hausalon itäosaan on parhaillaan valmisteilla ranta-asemakaava (1.). Hausalon osalta kaava-alue sijaitsee osittain Roineen puolella. Ranta-asemakaavoitettavaan alueeseen kuuluu Mallasveden rantaa n. 3,5 km ja Roineen ranta-aluetta n. 2 km. Lisäksi ranta-asemakaavan muutos on vireillä ainakin Pälkänevedellä Järvelän ranta-asemakaava alueella. Vireillä olevat ranta-asemakaavat on esitetty liitekartalla Rakennuskiellot Vesistöjen ranta-alueilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukainen suunnittelutarve. Rakennusta ei saa rakentaa vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Pälkäneen kunnan ranta-alueille on annettu neljä rantakaavan tarpeellisuuspäätöstä. Rantakaavan tarpeellisuuspäätösten alueet sijaitsevat Pälkäneveden etelärannalla Lahdenpojan/Riutankärjen alueella ja Pappilanlahden/Varppeenrannan alueella, pitkäjärven pohjoisosassa ja Hausalossa. Tarpeellisuuspäätösten alueet on esitetty liitekartalla Päätökset ja muut suunnitelmat Pälkäneen kunnanvaltuusto päätti rantaosayleiskaavan laatimisesta Pohjakartta ja suunnitteluaineisto Rantayleiskaava laaditaan numeerisena kartastokoordinaattijärjestelmässä mittakaavassa 1: Kaavan pohjakarttana käytetään rasterimuotoista 1:20000 maastokartta-aineistoa. Kiinteistörajaelementtinä käytetään numeerista kiinteistörekisterikarttaa. Suunnittelutyössä käytetään lisäksi apuna maastotietokannan numeerista kartta-aineistoa. Pohjakartta- ja maastotietokanta-aineiston on toimittanut Hämeen maanmittaustoimisto Kiinteistöraja-aineiston tiedot vastaavat toimitusajankohdan 01/2002 ajankohdan. Aineiston käyttölupa nro on?/hä.

19 16 3. MAANOMISTUS Alueen rannat ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Suunnittelualueella on arviolta yhteensä noin kiinteistöä. Kiinteistöillä on noin 2000 omistajaa. Metsähallituksen omistamat maa-alueet sijaitsevat Mallasveden ja Roineen Tossanselän rannalla. Metsähallituksen omistamalle Roineen Tossanselän ranta-alueelle on laadittu ranta-asemakaava. Pälkäneen kunta omistaa Pälkäneveden Jouttesselän koillisrannalla venevalkamakäyttöön hankitun kiinteistön, johon kuuluu rantaviivaa noin 90 metriä. Mallasveden luoteisrannalla Reväslahdenkärjessä sijaitsee kunnan omistama matkailu- ja virkistyskäyttöön ranta-asemakaavoitettu ranta-alue. Pälkäneen seurakunta omistaa Aivujärven eteläpuolisen ranta-alueen sekä leirikeskuksen alueen Roineen Tossanselän Seittyenniemessä. Tampereen ev.lut seurakunta omistaa leirikeskuksen alueen Pälkäneveden Kukkolanlahden itärannalla. Vesistöillä sijaitsee eri tarkoituksia varten perustettuja pieniä yhteisiä alueita. Useimmat näistä alueista ovat kylän tai jakokunnan yhteisiä venevalkamaalueita. Maanomistussuhteet selvitetään yksityiskohtaisesti kantatilaselvityksen yhteydessä. 4. VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA PALVELUT Pälkäneen koko kunnan väkiluku oli henkilöä. Pälkäneelläkin on nähtävissä useimmissa maaseutukunnissa menossa oleva kehitys, jossa väestö ikääntyy ja siirtyy sen myötä taajamiin palvelujen pariin. Muuttoliikkeen ansiosta Pälkäneen kokonaisväkiluvun kehitys on ollut kuitenkin ja luvuilla positiivinen. Kokonaisväkiluku on viime vuosina lisääntynyt muutamalla kymmenellä henkilöllä vuodessa. Pääosin kunnan väestö sijoittuu kuntakeskuksen alueelle. Taajamaväestön osuus on tällä hetkellä koko kunnassa noin 55 %. Haja-asutusalueiden ja ranta-alueiden asutus on lähinnä maatalouselinkeinnon liittyvää asutusta sekä loma-asurusta. Ranta-alueiden ja samalla koko kunnan väkiluku lisääntyy kesäkuukausina loma-asutuksen myötä huomattavasti. Pälkäneen loma-asunnoista on arvioitu olevan vain 15 % kunnan omien asukkaiden omistuksessa. Noin 85 % lomaasunnoista on ulkopaikkakuntalaisten omistuksessa. Pirkanmaalaiset omistavat n. 60 % loma-asunnoista, loput n. 40 % on muitten, pääasiassa eteläsuomalaisten omistuksessa. Pälkäneen kunnan työpaikat löytyvät palvelualalta ja jalostustuotannosta. Palvelutuotannon ja jalostuksen yhteinen osuus kunnan työpaikoista on jopa 85% ja alkutuotannon noin 13%.

20 17 Maa- ja metsätalous sivuelinkeinoineen on kuitenkin suunnittelualueella pääasiallinen työllistävä elinkeino. Alueella on joitakin matkailupalveluja tarjoavia pienyrityksiä, jotka harjoittavat mm. mökkien vuokraustoimintaa. Entisen Mallasmäen kurssikeskuksen alueella toimii nykyisin tilausravintolapalveluja, kokoustiloja ja majoitustiloja tarjoava yritys. Nämä yritykset työllistävät muutamia ihmisiä. Suunnittelualue rajautuu Pälkäneen Kirkonseudun osayleiskaava-alueeseen. Kirkonkylä tarjoaa kaikki keskiverto kirkonkylän julkiset ja kaupalliset peruspalvelut. Muutoin palvelutarjonta keskittyy haja-asutusalueen kylien lähiympäristöön. Suunnittelualueen välittömässä tuntumassa sijaitsevat seuraavat kyläkeskukset (esimerkkejä palveluista): Epaala: koulu Kukkola: seurakunnan leirikeskus Harhala: koulu, kauppa, Uotilan leipomo, Mallasmäen kurssikeskus Laitikkala: koulu, kauppa, Rönnvikin viinitila, maaseutumyymälä Kesänmaku, Tanilan mansikkatila, Sydän-Hämeen Kukkataito Ky, Heikkilän tilan juustola, Suttisen Marja- ja vihannestila, Ohjelmapalvelu Huvitus. Salmentaka: koulu Sappee: hiihtokeskuksen palvelut (rinnepalvelut, majoituspalvelut, ravintolapalvelut, ohjelmapalvelut), yksityiset majoituspalvelut 5. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 5.1 Kokonaisrakenne Suunnittelualueen rakentaminen on tyypillistä haja-asutusalueen rantarakentamista. Rannat ovat pääasiassa maa- ja metsätalouden käytössä. Omarantainen lomarakentaminen on rantojen vallitseva rakentamisen muoto. Alueen suurille vesistöille on muodostunut jo hyvin tiheitäkin lomarakentamisen alueita. Yksittäiset asuinrakennukset ja maatilojen talouskeskukset antavat oman lisänsä kokonaiskuvaan. (liitekartta 4) 5.2 Maankäyttö Asuinrakentaminen Rantavyöhykkeelle sijoittuvat asuinrakennukset ovat useimmiten maatilojen talouskeskuksia, joihin kuuluu samalla useita erillisiä talousrakennuksia sekä pääasiassa kyläkeskuksien läheisyyteen rakentuneita omakotitaloja. Talouskeskusten asuinrakennusten lisäksi suunnittelualueen rannoille on muodostunut jonkin verran pysyvän asutuksen alueita. Pääosin pysyvä asutus sijoittuu Pälkäneen taajaman läheisille ranta-alueille. Näiden alueiden maankäyttö on kuitenkin suunniteltu jo Kirkonseudun osayleiskaavassa. Muutoin pysyvää asutusta on syntynyt haja-asutusalueen kylien läheisille ranta-alueille mm.

21 18 Pälkäneveden pohjoisrannoille Luikalan ja Salmentaan kylien lähialueille sekä Mallasveden Ruotsilanselän rannoille Äimälän ja Harhalan kylien alueille. Useat ranta-alueilla olevat vanhat asuinrakennukset ovat nykyään vapaaajankäytössä. Toisaalta maanomistajat ovat esittäneet toiveita vanhojen lomaasuntojen käyttötarkoituksen muuttamiseksi yleiskaavassa asuinrakennuspaikoiksi ja uuden rakennusoikeuden osoittamisesta asuinrakennuspaikkoina. Kokonaisuutena asuinrakennusten osuus rantarakentamisesta on melko vähäistä. Suunnittelualueella sijaitsee yhteensä noin 180 asuinrakennusta, eli noin 15% koko suunnittelualueen rakennuskannasta. (liitekartta 4) Lomarakentaminen Lomarakentaminen on suunnittelualueen näkyvin maankäyttömuoto maa- ja metsätalouden lisäksi. Lomarakentaminen on alkanut yleistyä luvun alkupuolelta lähtien. Pirkanmaan rantaselvityksen mukaan (Tampereen seutukaavaliiton julkaisu B 170 vuodelta 1989) on Pälkäneellä vuoden 1980 jälkeen rakennettu keskimäärin 20 lomarakennusta vuodessa. Seutukaavaliiton julkaisun mukaan tällä hetkellä koko kunnan alueella on arvioitu olevan kaikkiaan n loma-asuntoa. Loma-asuntojen määrä ja kehitysarvio Pälkäneen kunnan alueella: Vuosi Loma-asuntoja(kpl) Suurin osa loma-asunnoista on Pirkanmaalaisten ja pääkaupunkiseudun alueen ihmisten omistuksessa. Pirkanmaalaisista loma-asuntoja omistavat eniten Tamperelaiset ja Valkeakoskelaiset. Ranta-alueiden ja samalla koko kunnan väkiluku moninkertaistuu kesäkuukausina loma-asutuksen myötä. Pälkäneen loma-asunnoista on arvioitu olevan vain 15 % kunnan omien asukkaiden omistuksessa. Noin 85 % loma-asunnoista on ulkopaikkakuntalaisten omistuksessa. Pirkanmaalaiset omistavat n. 60 % loma-asunnoista, loput n. 40 % on muitten, pääasiassa eteläsuomalaisten omistuksessa. Rakennus- ja huoneistorekisterin luokituksen mukaan suunnittelualueella (huom! ei koko kunta) on tällä hetkellä noin 1175 loma-asuntoa. (rajaus m levyinen ranta-alue). Lisäksi suunnittelualueella on lähes 200 erillistä (oma rakentamisyksikkö) saunarakennusta. Vanha lomarakentaminen on jakautunut seuraavasti:

22 19 Vesistö Loma-asuntoja(kpl) Saunoja Mallasvesi Roine Pintele Ilmoilanselkä 88 5 Kyllönjoki 16 1 Pälkänevesi Pienet järvet YHTEENSÄ: Seuraavassa on esitetty eri osa-alueiden nykyinen lomarakentamistehokkuus suhteutettuna todelliseen rantaviivan pituuteen. (Keskimääräisiä mitoitusarvoja määritettäessä kaikki ranta-alueelle ( m) sijaitsevat RAHU:n mukaiset loma-asunnot ja erilliset saunat on laskettu mukaan samalla painoarvolla.) Vesistö rp/ranta-km Mallasvesi 6,6 Roine 4,3 Pintele 3,5 Ilmoilanselkä 11,1 Pälkänevesi 3,8 Pienet järvet 2,3 Keskiarvo: 4,3 Erityisesti Mallasveden ranta-alueet ovat olleet perinteisesti erittäin suosittuja lomarakentamisalueita. Mallasveden ranta-alueille on muodostunut paljon huomattavan tehokkaasti rakennettuja nauhamaisia loma-asuntoalueita. Todelliseen rantaviivaan suhteutettu keskimääräinen mitoitusarvo 6,6 rakennuspaikkaa/ranta-km on huomattavan korkea. Roineen ranta-alueille on syntynyt myös varsin paljon loma-asutusta. Rakentaminen on kuitenkin ollut hajanaisempaa, kuin Mallasveden rannoilla. Keskimääräinen rakentamistehokkuusarvo on 4,3 rakennuspaikkaa/ranta-km. Pinteleen vanhan loma-asutuksen mitoitusarvossa 3,5 rakennuspaikkaa/ranta-km näkyy vanhan viljelykulttuurin vaikutus. Rantaan saakka ulottuvat viljelysalueet ovat säilyneet lomarakentamisesta vapaina ja keskimääräinen mitoitusarvo kohtuullisena. Ilmoilanselän rannat on puolestaan rakennettu suurelta osin aivan täyteen. Keskimääräinen mitoitusarvo 11,1 rakennuspaikkaa/ranta-km kertoo vanhan loma-asutuksen olevan taaja-asutuksenomaista. Ainoastaan muutamat peltoalueet ovat säilyneet rakentamattomina. Pälkäneveden ranta-alueet ovat myös erittäin suosittua mökkialuetta. Paikoin lomarakentaminen on hyvinkin tehokasta, mutta rakentamattomiakin rantaalueita on edelleen jäljellä. Erityispiirteenä voidaan huomioida Pälkäneveden saariston suuri loma-asutuksen määrä. Keskimääräinen mitoitusarvo 3,8 ra

23 20 kennuspaikkaa/ranta-km heijastaa melko hyvin Pälkäneveden vanhaa lomaasutusta suhteessa suureen todellisen rantaviivan pituuteen. Suunnittelualueen pienien vesistöjen lomarakentamistehokkuus on luonnollisesti alhaisempi kuin reittivesistöjen. Pienienkin järvien ja lampien lomaasutustehokkuudessa on kuitenkin suuria vesistökohtaisia eroja. Nykyinen rakentamistilanne (liitekartta 4) Matkailu- ja virkistyspalvelut Pälkäneen kunnan matkailupalvelut keskittyvät kirkonkylään, jossa on mm. leirintäalue. Roineen Tossanselän rannalla Seittyessä sijaitsee seurakunnan leirikeskus ja Harhalassa Mallasveden Ruotsilanselän itärannalla sijaitsee tilausravintolana toimiva Mallasmäen juhlatalo. Muutoin palveluja tarjoavat pääasiassa yksityiset maanomistajat vuokraamalla loma-asuntoja. Mökkien vuokraustoimintaa harjoitetaan jonkin verran myös maatalouden sivuelinkeinona. Maatalouden sivuelinkeinoiksi on kehittynyt myös moninaista maatilojen suoramyyntitoimintaa. Uotilan lomamökit niminen yritys harjoittaa mökkien vuokraustoimintaa Roineen Tossanselän pohjoisrannalla Lovensalossa. Pälkäneveden pohjoisrannalla Luikalassa Järvelän tilalla harjoitetaan mökkien vuokrausta. Suunnittelualueen lähiympäristössä toimii jonkin verran maatiloja, jotka myyvät tilan omista raaka-aineista jalostettuja tuotteita. Ostovoiman lisääntyminen kesäkuukausina loma-asutuksen myötä vaikuttaa paljon maatilojen suoramyynnin kannattavuuteen. Sydän-Hämeen safarit Oy järjestää vesisafareita Mallasveden ja Roineen vesistöalueelle. (lähtöpaikkana Keiniänranta) Virkistys Suunnittelualueella ei sijaitse lähivirkistysalueita tai retkeilyalueita. Rantaalueilla sijaitsee jonkin verran luontaisesti edullisiin rannan kohtiin muodostuneita kylien uimarantoja. Lisäksi useilla järvillä on pienimuotoisia rantaasemakaavoilla osoitettuja uimarantoja. Rannoilla tapahtuva liikkuminen on Pälkäneellä nykyisin ja tulevaisuudessakin pääasiassa jokamiehenoikeudella tapahtuvaa ranta-alueiden virkistyskäyttöä. Virkistysveneilymahdollisuuksia on kuvattu kohdassa Tieliikenne Valtatie 12 muodostaa liikenteellisen pääväylän Pälkäneen kunnan alueelle. Toinen merkittävä väylä on kantatien 57 Hämeenlinnan suunnasta. Seututie 307 Harhala-Valkeakoski, seututie 322 Pälkäne-Luopioinen-Kuhmalahti sekä

24 21 useat yhdystiet täydentävät alueen yleisen tieverkon. Lukuisat yksityistiet täydentävät tieverkoston koko suunnittelualueen hyvin kattavaksi Veneily Suunnittelualueen reittivesistöt tarjoavat veneilylle erinomaiset mahdollisuudet. Kostianvirta yhdistää Pälkänevedestä ja Mallasvedestä jo kunnan sisällä laajan vesistöalueen. Mallasvedellä yhtyvät pohjoisesta Roineen kautta Längelmäveden reitti ja kaakosta Pinteleen ja Harhalansalmen kautta Hauhonreitti. Seutukaavassa on osoitettu laivaväylä Pälkänevettä pitkin Luopioisten Aitoosta Pälkäneen kirkonkylään, Mallasvedelle Pälkäneen kirkonkylästä Valkeakoskelle ja edelleen Roineen kautta Längelmävedenreitille sekä kirkonkylästä Harhalansalmen ja Pinteleen kautta Hauhonreitille. Suomen Hopealinjan laiva liikennöin kesäisin Valkeakoskelta Mallasveden, Roineen ja Kaivannon kanavan kautta Kangasalalle. Perinteisen soutu- ja pienmoottoriveneilyn lisäksi nykyään mm. kanoottimatkailu on tullut entistä suositummaksi vesistöjen virkistyskäyttömuodoksi. Pälkäneen vesistöt tarjoavat kanoottimatkailun yms. virkistysveneilyn kehittämiselle erinomaiset mahdollisuudet. Suunnittelualueen pieniltä järviltä ja lammeilta ei ole merkittäviä veneilykelpoisia yhteyksiä suurempiin vesistöihin. Pääasiassa pienvesien veneily on pienveneillä ja kanooteilla tapahtuvaa paikallista kesäasukkaiden vesistöjen virkistyskäyttöä. Nykyisellään yleiskaava-alueen vesistöjen veneilyn palvelut ovat keskittyneet lähinnä Pälkäneen kirkonkylän venesatamiin. Pälkäneen kunnalla on kahdeksassa kohteessa yhteensä 182 vuokrattavaa veneidenpitopaikkaa. Kirkonkylän ranta-alueilla sijaitsevat Kostianmutkan, Karhunmaan, Pakanrannan, Varamaan, Pyykkärintien, Kalustovajan ja Vanhainkodin rannan venesatamat. Lisäksi Kukkolan kylän rannalla sijaitsee kunnan omistama veneranta. Kunnan venesatamien lisäksi taajaman ulkopuolisilla ranta-alueilla on lähinnä kylien ja talojen yhteisiä venerantoja Kalastus Mallasvedellä toimii kaksi ammattikalastajaa. Muutoin kalastus on pääasiassa kotitarve- ja virkistyskalastusta. Roine-Mallasvesi-Pälkänevesi kalastusalueen tärkeimmät kalalajit ovat ahven, hauki, kuha, siika, taimen ja järvilohi. Myös Täplärapu kuuluu Roine-Mallasvesi-Pälkänevesi vesistöalueen lajistoon. 6. LUONNONYMPÄRISTÖ JA ERITYISPIIRTEET 6.1 Vesistöalueen yleispiirteet Pälkäneen vesistöt kuuluvat Kokemäenjoen vesistön Vanajaveden reittiin. Mallasvedellä yhtyvät pohjoisesta Roineen kautta Längelmävedenreitti, idästä Kostiavirtaa pitkin Pälkänevesi sekä kaakosta Harhalan salmen Hauhonreitti.

25 22 Reittivesistöjen lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu 28 pienvesiksi luokiteltavaa järveä tai lampea, joiden virkistyskäyttöarvo on melko vähäinen. Luonnonympäristön ja eliölajien kannalta näiden vesistöjen arvo on kuitenkin usein virkistyskäyttöarvoa suurempi. 6.2 Maaperä ja rakennuskelpoisuus HARJUALUEET Suunnittelualueella sijaitsee neljä harjukokonaisuutta, jotka on inventoitu ja luokiteltu valtakunnallisessa harjututkimuksessa seuraavasti: 1. Konkinharju-Karinkärki, III 2. Syrjänharju, III 3. Kuurunkärki-Karinkärki, IV 4. Köykkäänharju-Eskolanharju, IV III = Maakunnallisesti arvokas IV = Paikallisesti arvokas Maakunnallisesti arvokkaat harjualueet on osoitettu seutukaavassa ah- merkinnällä (arvokas harjualue) Harjualueiden sijainti on esitetty liitekartalla 5 (Ympäristön erityispiirteet). Harjualueiden luonnonympäristöä on kuvattu rantayleiskaavan luontoselvityksessä. 6.3 Pohjavesialueet Pohjavesialueet on esitetty liitekartalla 5 (Ympäristön erityispiirteet). I-luokan pohjavesialue ulottuu suunnittelualueelle vain Pyhäjärven alueella. II-luokan pohjavesialue sijaitsee kunnan pohjoisosassa mm. Oksijärven alueella. 6.4 Vesistön kuormittajat Suunnittelualueella ei ole suurpäästöjä aiheuttavia teollisuusyrityksiä. Elinkeinoista vallitseva on maa- ja metsätalous, jonka haitat ovat lähinnä visuaalisia ja vesistön rehevöitymiseen liittyviä paikallisia häiriöitä. Rantojen lähialueilla tehdyt soiden ojitukset aiheuttavat kiinteän aineksen valumista vesiin. 6.5 Suojelukohteet Suunnittelualueella sijaitsevat seuraavat seutukaavassa esitetyt suojelualueet: 1.Tykölänjärvi, lintuvesiensuojeluohjelman alue, SL1 2.Kukkolan Vähäjärvi, lintuvesiensuojeluohjelman alue, SL1 3.Äimälän lehto, lehtojensuojeluohjelman alue 4.Hausalon lehmuslehto, lehtojensuojeluohjelman alue, SL1 5.Vaariansuo, soidensuojeluohjelman alue, SL SL (Luonnonsuojelualue) merkinnällä osoitetaan seutukaavassa luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltaviksi tarkoitettuja alueita.

26 23 SL1 (Valtakunnallinen luonnonsuojelualue) merkinnällä osoitetaan seutukaavassa valtakunnallisiin ohjelmiin kuuluvia luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltaviksi tarkoitettuja alueita. Suojelualueita on käsitelty tarkemmin rantayleiskaavan luontoselvityksessä. 6.6 Natura verkoston alueet Suunnittelualueella sijaitsee kolme Valtioneuvoston Natura verkostoon esittämää aluetta: 1. Äimälä 2. Kukkolanjärvi (Vähäjärvi) 3. Tykölänjärvi Yksityiskohtaiset tiedot Natura verkoston alueista on esitetty rantayleiskaavan luontoselvityksessä. 6.7 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet Pirkanmaan seutukaavakaavaliiton julkaisussa Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet vuodelta 1990 on suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä todettu olevan seuraavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet tai alueet : 1. Pinteleen kulttuurimaisema (R,MK) 2. Kuiseman kartano ja kulttuurimaisema (R,MK) 3. Ruotsilan kartano (R,M) 4. Klemolan tila (R,TH,M) 5. Huntilan kylän kulttuurimaisema (MK) 6. Luikalansaaren kulttuurimaisema (R,MK) 7. Salmentaan kulttuurimaisema (R,MK) 8. Kukkolan vanha kansakoulu (R,H) R = Rakennushistorialliset perusteet M = Miljöökohde MK = Maisemakokonaisuus HH = Historialliset perusteet (henkilöhistoria) TH = Historialliset perusteet (teollisuushistoria) Pinteleen kulttuurimaisema on todettu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistoriallisiksi ympäristöiksi Museoviraston ja Ympäristöministeriön julkaisussa Rakennettu kulttuuriympäristö vuodelta Ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosaston julkaisemassa Maisemaaluetyöryhmän mietinnössä Arvokkaat maisema-alueet Äimälän Lemolan alueen (10.) on todettu sisältävän kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaita vanhoja tilakokonaisuuksia, laidunalueita, rauhoitettuja lehtojensuojelualueita sekä muinaisjäännöksiä. Pirkanmaan 3. seutukaavassa on huomioitu aluevarauksina seuraavat suunnittelualueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet sekä arvokkaat peltoalueet:

27 24 ak (arvokas kulttuuriympäristö) 1. Pinteleen kulttuurimaisema 9. Saarikylien kulttuurimaisema MT (Maa- ja metsätalousalue) Merkinnällä osoitetaan maaperältään viljavia yhtenäisiä taajamiin tai kyliin rajoittuvia peltoalueita. - Jouttesselän Hasialahden lounais- ja länsirantojen peltoalueet - Tossanselän koillisrannan peltoalueet - Tossanselän Seittyen peltoalueet - Mallasveden pohjoisrannan Myttäälän peltoalue - Pälkäneveden Tyrynselän pohjoisosan peltoalue MTY (Luontosuhteiltaan ja maisemiltaan arvokas maa- ja metsätalousvaltainen alue) Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousalueita, joihin liittyy erityisiä kulttuuri ja/tai maisema-arvoja Varalan, Kirvun ja Iharin pellot / Kirvun kylän kulttuurimaisema(101) Luikalan ja Salmentaan pellot / Luikalansaaren ja Salmentaan kulttuurimaisemat(102) Epaalan pellot / Epaala-Kuuliala kulttuurimaisema(103) Kaitamon ja Laitikkalan pellot / Pinteleen ja Kuiseman kulttuurimaisemat(105) Kulttuurihistorialliset alueet ja kohteet on esitetty liitekartalla 5 (Ympäristön erityispiirteet), luonto- ja maisemaselvityksessä sekä seutukuntakaavan kohteet kaavaselostuksen kohdassa 2.1. Kaavoittaja on tutkinut alueen kulttuurimaiseman historiaa kartta-aineistojen perusteella. Vanhojen maanviljelysalueiden sijainti on selvitetty maakirjakarttoja ja isojakokarttoja tutkimalla. Vanhojen viljelysalueiden nykytila on selvitetty maastokartoituksin. Kulttuurimaisemaselvitys painottuu maakunnallisissaja valtakunnallisissa inventoinneissa arvokkaisi luokitelluille alueille. Maakirja- ja isojakokartoista on selvitetty myös alueen asutuksen syntyhistoriaa. Alueen rakennuskannan kehittymistä ja kerroksellisuutta on selvitetty eriikäisiä kartta-aineistoja vertailemalla sekä hyödyntämällä kunnan rakennusvalvonnan rakennustietoja. Rakennuksiin liittyvien arvojen invetoinnissa on tarkasteltu erityisesti maakunnallisissa- ja valtakunnallisissa inventoinneissa arvokkaiksi luokiteltujen alueiden rakennuskantaa, maatilojen talouskeskusten alueiden rakennuskantaa sekä mahdollisia julkisia rakennuksia. Inventoinnin tarkoituksena on pyrkiä löytämään kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennettuja kokonaisuuksia ei yksittäisiä rakennuksia.

28 Muinaismuistokohteet Museovirasto on toimittanut kaavoittajalle päivätyssä kirjeessä luettelon kiinteistä muinaisjäännöksistä, jotka tulee huomioida Pälkäneen kunnan rantayleiskaavassa. Tampereen museot on tehnyt rantayleiskaavoitusta varten kiinteiden muinaisjäännösten täydennysinventoinnin kesällä Tampereen museot on toimittanut täydennetyn luettelon Pälkäneen kunnan alueella sijaitsevista kiinteistä muinaisjäännöksistä, jotka tulee huomioida rantayleiskaavassa sen mukaan, kun ne sijaitsevat suunnittelualueella. Suunnittelualueella sijaitsevat em.aineistoon perustuen seuraavat 35 tiedossa olevaa muinaismuistolain (295/63) rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä: 1. HIRVO, Kivikautinen asuinpaikka, luokka 2 2. LAHTINEN, Kivikautinen asuinpaikka, luokka 2 3. UOTILA, Polttokalmisto, luokka LIETTEENNENÄ, Järvelä, Kivikautinen asuinpaikka, luokka SULKAJÄRVI, Röykkiö, luokka LINNAVUORI, Linnavuori, luokka LASSILA, Kuppikivi, luokka YLINEN, Rautakautinen polttokenttäkalmisto, luokka HINNINMÄKI, Rautakautinen röykkiö- ja polttokenttäkalmisto, luokka KAITAMO, Rautakautinen röykkiö, luokka AHTIALA, Kuppikivi, luokka NIINIKOSKI, Röykkiöitä, luokka KOKKOSTENKÄRKI, Röykkiöitä, luokka NIUSALO 1, Pronssikautisia/rautakautisia röykkiöitä, luokka NIEMI-MIKKOLA, Rautakautinen röykkiö, luokka ASPILA, Kivikautinen asuinpaikka, luokka HEIKKILÄ, Kivikautinen asuinpaikka, luokka MYLLYOJA, Kivikautinen asuinpaikka, luokka SUTTINEN, Kivikautinen asuinpaikka, luokka PUOLIVÄLINSAARI, Kivikautinen/pronssikautinen asuinpaikka, luokka SUONIEMI, Kivikautinen asuinpaikka, luokka RISTISAARI, Röykkiö, luokka LIESSAARI, Kivikautinen asuinpaikka, luokka ETUSAARI, Kivikautinen asuinpaikka/pyyntipaikka, luokka ISO-VOHLINEN, Kivikautinen pyyntipaikka, luokka 2 1. HUHDANNIEMI, Kaskiröykkiöitä, luokka 2 2. KYLÄNNIEMI 1, Historiallisia painanteita, luokka 2 3. LINTUMÄKI, Sudenkuoppa, luokka 2 4. KYLÄNNIEMI 2, Kuoppia, luokka 2 5. NIUSALO 2, Historiallisia kiviaitauksia, luokka 2 6. KYTTÄLÄNSAARI, Historiallisen ajan kivenlouhintapaikka, luokka 2 7. SEITTYENNIEMI, Historiallisen ajan kivenlouhintapaikka, luokka 2 8. KARHUNSALO, Isonvihan aikaisia pakopaikkoja, luokka 2 Muinaismuistolaki ei aseta kiinteitä muinaisjäännöksiä arvojärjestykseen, vaan sen mukaan ne kaikki ovat samalla tavoin rauhoitettuja. Käytännössä mui

29 26 naisjäännökset jaetaan kuitenkin seuraaviin luokkiin rauhoitusasteensa perusteella: 1-luokka : kohteet ovat valtakunnallisia muistomerkkejä tai alueellisesti niin arvokkaita, että niiden säilyminen on turvattava kaikissa olosuhteissa. Vaikka ne tutkittaisiinkin, ne on entisöitävä. Rauhoitusluokkaan kuuluvat suunnittelualueen kiinteistä muinaisjäännöksistä numerot 14, 16, 17, 19, 20, 24, 30 ja luokka : Kohteet ovat sellaisia, joiden arvoa ei voida selvittää ilman tarkempia tutkimuksia. Tutkimusten jälkeen ne siirretään joko luokkaan 1 tai tavallisimmin luokkaan 3. Rauhoitusluokan 2 kiinteitä muinaisjäännöksiä on suunnittelualueella tai suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä yhteensä 25 kohdetta. 3-luokka : kohteet, joita täysin tutkittuina tai kokonaan hävinneinä ei ole tarpeen pitää enää rauhoitettuina sekä sellaiset muinaisjäännökset, joiden sijainti ei ole tarkasti tiedossa. Museovirasto on esittänyt päivätyssä kirjeessä, että kiinteät muinaisjäännökset tulee merkitä rantayleiskaavakartoille kohdemerkinnällä ja kohdemerkintään tulee liittää selitysteksti ja kaavamääräys seuraavsti: 1-luokan kiinteät muinaisjäännökset tulee merkitä kaavakartalle isoilla SMkirjaimilla. Kaavaselitys on Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. 2-luokan kiinteät muinaisjäännökset tulee merkitä kaavakartalle pienillä smkirjaimilla. Kaavaselitys on Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Kiinteät muinaismuistokohteet ja -alueet on esitetty liitekartalla 5 (Ympäristön erityispiirteet). 7. LUONTO- JA MAISEMASELVITYS Suunnittelualueelle laaditaan maisema- ja luontoselvitys kaavanlaatijan toimesta. Selvityksen laatimisen kokoavana tekijänä on toiminut Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymässä ympäristösuunnittelijana toimiva Hannu Alèn. Selvityksessä on koottu merkittävimmät kohteet metsä-, suo-, vesi- ja rantakasvillisuudesta, linnuston ja nisäkkäiden esiintymisistä sekä uhanalaisista lajeista. Lisäksi on selvitetty luonnon, maiseman ja virkistyskäytön kannalta arvokkaat alueet. Yleiskaavaselostuksen liitteenä olevassa maisema- ja luontoselvityksessä on käyty läpi kaava-alueen luonnon ja maiseman yksityiskohdat.