KUINKA ITSE-PRONOMINISTA TULI INDEFINIITTINEN. Työtapaturmia kielioppien historiassa
|
|
- Sakari Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KUINKA ITSE-PRONOMINISTA TULI INDEFINIITTINEN Työtapaturmia kielioppien historiassa Maria Kok Pro gradu Itä-Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta Humanistinen osasto Tammikuussa 2011
2
3
4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO Itse-pronomini huoltoa kaipaava kielioppitermi Tavoitteet, aineisto ja menetelmät Työn rakenteesta Merkintätavoista REFLEKSIIVISYYS JA INDEFINIITTISYYS KIELIOPILLISINA TERMEINÄ Mitä on refleksiivisyys? Refleksiivinen tilanne ja refleksiivisyyden merkitsimet Suomen refleksiivimerkitsimien työnjaosta Refleksiivisen itse-pronominin alkuperästä Mitä on indefiniittisyys? Definiittinen ja indefiniittinen spesies Indefiniittipronominit kieliopillisena roskakorina PETRAEUKSESTA PERUSSANAKIRJAAN ITSE-SANAN KUVAUKSEN HISTORIAA Vanhimmat kieliopit ja varhainen tekstilingvistiikka Eskil Petraeus ja Linguae finnicae brevis institutio Matthius Martinius ja Finsk Wägwijsare Bartholdus Vhael ja Grammatica fennica Pronominien ryhmäjako syntyy Strahlmann: luokitteleva pronominijärjestelmä ja refleksisyyden hahmottumien Reinhold von Becker ja Finsk Grammatik Muita 1800-luvun alun kielioppeja Gustaf Renvall ja refleksiivisyyden käsite Koranteri ja itse-sana metakielessä Strahlmannin mallista Setälän malliin Refleksiivisyys täsmentyy, indefiniittisyys epämääräistyy Adnominaalinen ja adverbaalinen itse vanhoissa kieliopeissa Indefiniittinen itse-pronomini Kilpailevat kuvausmallit Tuomikosken malli Setälän malli murtuu mitä tilalle? Itse-sana moderneissa sanakirjoissa Päätelmiä 73
5 4. RAJANKÄYNNISTÄ RAJANVETOON ITSE-SANAN KÄYTÖSTÄ NYKYSUOMESSA Itse-sanan syntaktiset peruskategoriat ja niiden käyttö näkymä nykysuomeen Tämän luvun aineistosta ja merkintätavoista Itse-pronomini kieliopillistunut, obliikvimuotoinen itse-sana Refleksiivisyyden syntaktiset ja semanttiset kriteerit Emfaattinen itse-rakenne Perusmuotoinen kieliopillistunut itse Adverbaalinen itse Adverbaalinen itse voi olla kontrastiivinen Subjektiksi subjektin paikalle? Adnominaalinen itse fokuspartikkelina Adnominaalinen itse jälkimääritteenä Adnominaalisuus-adverbaalisuusjatkumo ja jälkimääritteen luonne Lohkeaminen Substantiivinen itse YHTEENVETOA JA JATKOTUTKIMUSSUUNNITELMIA Itse-paradigma, kielihistoria ja vanhan kirjasuomen mahdollisuudet Itse ja sukukielet Itse-sanan käyttö nykysuomen teksteissä 112 LÄHTEET 114
6 1. JOHDANTO 1.1. Itse-pronomini huoltoa kaipaava kielioppitermi Sana itse on etenkin syntaktisen käyttönsä kannalta suomen sanojen joukossa ainutlaatuinen. Tutkimukselle se on tuottanut paljon ongelmia, toteaa Osmo Ikola (1995: 25) Sananjalassa. Tarkoitukseni on pureutua jälleen tähän ongelmalliseen sanaan ja tarkastella historiallisesta näkökulmasta sen kuvausta ja käyttöä sekä näiden välistä ristiriitaa. Mielenkiintoni kohteena on ennen kaikkea, kuinka eri aikoina on kuvattu niitä itse-sanan esiintymiä, joita on perinteisissä kielioppikuvauksissa pidetty indefiniittisinä. Itse-sana refleksiivipronominina on yleensä kuvattu hyvin sekä tieteellisissä että kouluille suunnatuissa kieliopeissa. Indefiniittinen itsepronomini sen sijaan on osoittautunut hankalaksi. Erityisen paljon vaikeuksia on tuottanut perusmuotoinen itse-sana, jota perinteisissä kieliopeissa on pidetty indefiniittisen itse-paradigman perusmuotona. Parhaimmillaankin ei-refleksiivisen itse-sanan kuvaukset ovat olleet joko vaillinaisia tai sitten niin äärimmäisen monimutkaisia, että niitä ei voida ajatellakaan perusopetuksen tai maahanmuuttajaopetuksen käyttöön. Tavoitteeni on lopulta luoda itse-sanalle kuvausmalli, joka olisi toimiva, kielitieteellisesti perusteltu ja sopusoinnussa sanan todellisen käytön kanssa. Sen tulisi tehdä oikeutta itse-sanan syntaktiselle omaleimaisuudelle, mutta sen tulisi myös olla riittävän selkeä, jotta siitä voitaisiin muokata pedagogiseen käyttöön soveltuva versio. Ennen kuin uusi kuvaus voidaan tehdä, olisi kuitenkin selvitettävä, millaisia puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia vanhassa kuvauksessa on ja mistä ne ovat tulleet. Tutkimukseni tavoite ei ole varsinaisesti kielenhuollollinen. En pyri antamaan suosituksia siitä, kuinka itse-sanaa tulisi käyttää. Tarkoitus ei ole myöskään leimata vääräksi tai tarpeettomaksi tiettyjä sanan käyttötapoja, ei edes sellaisia, jotka ovat poistuneet käytöstä tai ovat olleet luonteeltaan kokeellisia. Sellaiset käyttämäni termit kuin alkuperäinen taimyöhäsyntyinen eivät myöskään ole arvottavia, vaan niillä viitataan yksinomaan erilaisen käyttötapojen synnyn mahdolliseen ajalliseen järjestykseen. Itse-sanan käyttöön ei edes vaikuttaisi liittyvän suuria kielenhuollollisia ongelmia. Jonkin verran ärtymystä näyttää kyllä herättävän sanan nykyisin hyvin yleinen käyttö minä-pronominin paikalla. Lasse Koskela purkaa tuntojaan Kotuksen blogikirjoituksessaan tähän tapaan:
7 2 Minä häipyy nöyrästi kun itse tulee aidosti Itseäni aidosti ärsyttää itse, vaikka lähestyisin aihetta lähestulkoon nöyrästi. Minä tuntuu katoavan ainakin persoonapronominina. Katsokaa vaikka itse: seuratkaa tekstejä sillä silmällä. Itse ostin juuri kengät ; Itse olen sitä mieltä, että ; Itselläni on uusi auto. ; Itse asun Itäkeskuksessa. ; Itselleni tuli mieleen, että - - Mitä enemmän olen tarkkaillut tekstejä itsen (en itseni) kannalta, sitä enemmän itse on alkanut ärsyttää. Itseäni itse alkaa jo suorastaan raivostuttaa. Rupean itsevainoiseksi. (Koskela 2010, Kielitoimiston verkkosivuilta, yleisimpien kielenhuoltoon liittyvien kysymysten joukosta, ei kuitenkaan löytynyt ainoatakaan, joka olisi koskenut itse-sanan käyttöä (Kielitoimiston kysytyimmät aakkosittain. Itse-sanan kuvaukseen liittyy kyllä paljon ongelmia, mutta kielenkäyttäjillä ei näytä olevan suurta epävarmuutta sanan käytön suhteen. Joitakin itse-sanan käyttöön liittyviä neuvoja antaa Terho Itkonen Kielioppaassaan: itse - - Ei genetiiviattribuutin yhteydessä seuraavaan tapaan: teettäjän itsensä tarvikkeista [par. teettäjän omista tarvikkeista] työntekijän itsensä [par. oma] osuus (Itkonen 1997 s.v. itse) Yleisesti ottaen itse-sana ei kuitenkaan näyttäisi olevan suuri kielenhuollollinen haaste. Huoltamista sen sijaan kaipaa itse-sanaan liittyvä kielitieteellinen ja pedagoginen terminologia, ja tältä osin tavoitteeni liittyy myös kielenhuoltoon. Pyrkiessäni korjaamaan itsesanaan liittyvää termistöä pyrin kehittämään parempaa työvälineistöä tutkimus- ja opetuskäyttöön. Marsa Luukkonen kirjoittaa teoksessaan Hauskaa kielenhuoltoa (2006): Tiesitkö tämän termeistä? Lyhyesti määriteltynä sanat ovat asioiden nimiä yleiskielessä ja termit ovat asioiden nimiä erikoiskielissä. Termit ovat siis tavallaan työvälineitä, ja siksi suuri osa eri alojen termeistä on standardoituja eli vakioituja, toisin sanoen niiden merkitys on tarkoin harkittu, määritelty ja sovittu. (Luukkonen 2006: 97) Kielitieteen työvälineitä ovat kielitieteelliset käsitteet. Väittäisin, että itse-sana ei olisi tuottanut tutkimukselle kovin suuria ongelmia, jos tarjolla olisi ollut hyvä välineistö sen analysoimiseksi. Itse-sanasta ei kuitenkaa perinteisissä kieliopeissa, oppikirjoissa ja sanakirjoissa ole puhuttu tarkoin harkituin, määritellyin ja sovituin termein. Itse-sanalla katsotaan perinteisesti olevan
8 3 kielessämme kahdenlaista käyttöä, refleksiivistä ja indefiniittistä. Sanan refleksiivisen käytön kuvausta voi pitää jokseenkin moitteettomana ja siitä käytetyn käsitteistön voisi katsoa täyttävän erikoiskielen termien kriteerit. Sen sijaan indefiniittisen itse-pronominin kuvauksesta ei voi sanoa samaa. Ensinnäkin sanan perinteinen kuvaus kattaa vain osan tapauksista ja jättää huomiotta merkittävän osan sanan peruskäyttöä. Esimerkiksi seuraavanlaiselta itse-sanan käytöltä puuttuu kuvaus perinteisissä kieliopeissamme: Mielestäni nykysuomalaisten kannattaisi taas alkaa leipoa ruoka- ja kahvileivät itse. Ensinnäkin: leipomalla itse säästää pitkän pennin. Toiseksi: itse tehty leipä on eri makuista kuin kaupasta ostettu. Se on hyvää. - - Antakaamme lapsille muistikuvat leipomisesta. Silloin voimme olla varmat, että vielä opiskeluaikanaan lapset osaavat leipoa itse ja perheen isinä ja äiteinä he opettavat omat lapsensakin leipomaan. (Luontaisterveys 6/2010: 89, kursivointi lisätty) Vain joissain asiantuntijoille suunnatuissa julkaisuissa tällä tavoin käytettyä itse-sanaa nimitetään adverbiksi, sen todellisen syntaktisen luonteen mukaan. Toiseksi termi indefiniittinen kuvaa huonosti itse-sanan merkitystä, joka on täsmentävä, painottava, kontrastiivinen ja siis pikemminkin definiittinen kuin indefiniittinen. Kolmanneksi koko suomen indefiniittipronominien luokitus ja kyseisestä sanaryhmästä käyttöön otettu termi ei ole vakiintunut tarkan harkinnan, määrittelyn ja sopimuksen tuloksena. Puhuttaessa tästä sanaluokasta, jonka jäsenet eivät sovi mihinkään selvärajaiseen pronominien ryhmään, viitataankin usein perinteisiin: Lopuksi syliimme jää suurin ja rajoiltaan epämääräisin ryhmä, jota on perinteisesti sanottu indefiniittipronomineiksi. Nimitys on jo sikäli ontuva, että osa ryhmän jäsenistä sellaiset kuin jokainen ja kaikki ovat pikemminkin definiittisiä eli määräisiä kuin indefiniittisiä (ks ). Suurinta osaa indefiniittipronomineista kutsutaan usein logiikasta tulevalla nimellä kvanttoreiksi. (Vilkuna 1996: 52) Perinteet ovatkin varmasti ainoa syy, johon voidaan vedota, kun nimitetään indefiniittisiksi sellaisia sanoja, joiden merkitys on definiittinen. Kiinnostavaa onkin selvittää, mistä tällaiset perinteet ovat peräisin, kuka ne aloitti, kuinka ne ovat siirtyneet eteenpäin ja kuka viime kädessä on vastuussa siitä, että niitä edelleen pidetään yllä. Perinteiden ei kuitenkaan tulisi ohjata erikoiskielen termien luomista, kehittämistä tai huoltoa. Jos kielitiedettä pidetään erikoisalana, sitäkin varten tarvitaan erikoiskieli, jonka termeihin kieliopillisiin käsitteisiin tulisi suhtautua kuten erikoisalojen termeihin ylipäätään. Luukkosen mukaan
9 118 SANAINEN ARKKU 7 = Sanainen arkku 7. Sari Harsu, Kaisu Korhonen. Yrityssanoma Oy, Järvenpää SETÄLÄ, E. N. 1880: Suomen kielen lauseoppi. Oppikirjan koe. K. E. Holm, Helsinki. SWK : Finska språkets satslära till läroverkens tjänst. Söderström & C:o, Helsingfors. SWK : Suomen kielioppi, äänne- ja sanaoppi. Otava, Helsinki. SWK [1880]: Suomen kielen lauseoppi oppikouluja varten. Otava, Helsinki, 9. painos [1898]: Suomen kielioppi äänne- ja sanaoppi oppikoulua ja omin päin opiskelua varten. Otava, Helsinki, 16. painos. SKS= Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. SKST= Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia. SISU 7 = Sisu. Peruskoulun äidinkieli ja kirjallisuus. Väinö Kuukka, Kirsi Lehtinen, Sis-ko Nampajärvi. Tammi, Helsinki SISU 7, S2 = Sisu 7. Suomea toisena kielenä. Susanna Huhta, Sanna Voipio. Tammi, Hel-sinki SOHLBERG, HERMAN FREDRIK 1861: Yhteinen Kieli-Oppi. [tekstikorpus] Helsinki: Koti-maisten kielten tutkimuskeskus [viitattu ]. Sisältyy kokoelmiin Varhais-nykysuomen korpus: Sohlberg. Saatavissa: SORJANEN, TIMO 1995: Nykysuomen peruskielioppi. Gummerus, Helsinki. 1998: Suomen kieli Käyttäjän käsikirja. Gummerus, Helsinki. STENBÄCK, GUSTAF LEONHARDT 1844: Sammandrag af Finska Språkets Formlära (efter von Becker;) till Skolornas tjänst. P. Viderholm, Borgå. SWK 3. STRAHLMANN, JOHANN 1810: Finnische Sprachenlehre für Finnen und Nicht-Finnen. M.E. Ibersen, St. Petersburg. SWK 1. SWK= Suomen wanhat kieliopit, toim. Kalevi Wiik. Turun yliopiston fonetiikan laitos, TAITO = Taito, äidinkieli ja kirjallisuus 7. Anne-Maria Mikkola, Minna-Riitta Luukka, Kaarina Ahonen. WSOY, Helsinki 2005, 1. painos. TAMMINEN, E. 1844: Äidinkielen oppikirja kansakoulujen tarpeeksi. G. W. Edlund, Hel-sinki. SWK 8.
10 119 VHAEL, BARTHOLDUS 1733: Grammatica Fennica. Näköispainos, SKS SWK 1. WESKE, MIHKEL 1881: Soome keele õpetus. SWK 8. WIKSTRÖM, M.W. 1832: Försök till en Finsk Grammatita, framställande en enda Dekli-nation och en enda Conjugation. C.A. Londicer, Wasa. SWK 2. WHITE, LEILA 2001 [1993]: Suomen kielioppia ulkomaalaisille. Finn Lectura, Helsinki, 4. uudistettu painos. YHTEISTÄ JA OMAA = Yhteistä ja omaa, harjoituskirja kahdeksasluokkalaisille. Paula Konsti, Helena Korpela, Anne Luusalo, Riitta Ufacik. Opetushallitus, Helsinki Tekstinäytteet, painetut lähteet ALTZ, FRANS 1991: Toimittajan alkusanat. C. G. Jung, Tie totuuteen poleemisia es-seitä (Das C.G. Jung Lesebuch 1983) s WSOY, Helsinki. APTEEKIN HYLLYLTÄ: Yliopiston apteekin uniikki-asiakaslehti. Numero 2008/talvi, 2009/kevät Yliopiston apteekki, Helsinki. HISTORIA (TIETEEN KUVALEHTI): numerot 3/2008/ ja 4/2009. Bonniers Publications International, Oslo. HÄKKINEN, KAISA 1997 [1990]: Mistä sanat tulevat: suomalaista etymologiaa. Tietolipas 117. SKS, Helsinki. 2. painos. KARLSSON, LIISA 2005: Sadutus avain osallistavaan toimintakulttuuriin. PS-kustannus, Jyväskylä. KOTILIESI. Numerot 4/2009, 5/2009, 7/2009, 19/2010. Otavamedia, Helsinki. KOTIRUOKAA. Kaisa Isotalo, Raija Kuittinen (toim.). Otava, Helsinki 2000, 69. painos. KOTIVINKKI. Numero 19/2010. Forma Publishing Group Oyj, Helsinki. LEMMIKKI: Numero 12/2008/. Yhtyneet kuvalehdet, Helsinki. LUONTAISTERVEYS. Numero 6/2010. Karprint Oy, Huhmari. MÄKI, REIJO 2006: Harf Luck Cafe. Otava, Helsinki. OPETTAJA. Opetusalan järjestö- ja ammattilehti. Numero 48/2010. Opetusalan ammatti-järjestö OAJ ry, Helsinki.
11 120 PYHÄ RAAMATTU. Vanha Testamentti: XI yleisen Kirkolliskokouksen vuonna 1933 hyväksymä painos. Uusi Testamentti: XII ykeisen Kirkolliskokouksen vuonna 1938 hyväksymä painos. Suomen Pipliaseura, Helsinki. SAARINEN, MIKAEL KOKKONEN, MARJA 2003: Tunneäly kohti KOKOnaista elämää. WSOY, Helsinki. TIEDE: numerot 8/2008/, 11/2008/, 1/2009. Sanoma Magazines, Helsinki. Tekstinäytteet: korpus-, verkko- ja muut painamattomat lähteet AGRICOLA, MIKAEL: Mikael Agricolan teokset [TEKSTIKORPUS]. Lähdekoodi A-I, A-II ja A-III. Aineistona on Agricolan teosten 1. uudistettu näköispainos vuodelta 1987, WSOY, Porvoo. Helsinki. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus [viitattu ]. Sisältyy kokoelmiin Vanhan kirjasuomen korpus: Agricola. Saatavissa: ALMANAKKATEKSTEJÄ JA 1800-LUVULTA [TEKSTIKORPUS]: 76 almanakkaa vuosilta Sisältää 76 almanakkaa vuosilta , , 1713, , , 1732, , , , 1798, 1800, ja 1809.Vuosien 1726, 1729, ja almanakkatekstit on saatu toimittaja Seppo Ojalta. Lähdekoodi [Alm+vuosiluku]. Helsinki : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus [viitattu ]. Sisältyy kokoelmiin Vanhan kirjasuomen korpus: Almanakat. Saatavissa: FLORINUS, HENRIK 1688 (suom.) [TEKSTIKORPUS]: Kircko-Laki Ja Ordningi. Lähdekoodi [Flor1688]. Helsinki : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus [viitattu ]. Sisältyy kokoelmiin Vanhan kirjasuomen korpus: laki- ja asetustekstejä. Saatavissa: GANANDER, KRISTFRID 1784: Uudempia Uloswalituita Satuja. Lähdekoodi [Gan1784]. [TEKSTIKORPUS]. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus [viitattu ]. Sisältyy kokoelmiin Vanhan kirjasuomen korpus: Ganander. Saatavissa: ILTALEHTI.fi. Sähköinen uutispalvelu. KOSKELA, LASSE 2010: blogikirjoitus Kotimaisten kielten tutkimuskeskus:
12 121 RAAMATTU, V:N 1642 SUOMENNOS [tekstikorpus]. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus [viitattu ]. Lähdekoodi [B1]. Sisältyy kokoelmiin Vanhan kirjasuomen korpus: Biblia. Saatavissa: TUPPURAINEN, ALLAN 1990: Rölli onnea etsimässä. CD-äänite. VL-Musiikki Oy, Nummela. VOITTOPOSTI.FI. Sähköpostimainos TUTKIMUSKIRJALLISUUS AHLQVIST, AUGUST 1877: Suomen kielen rakennus. Vertaavia kieliopillisia tutkimuksia. Helsinki, SKS. SWK 7. ELI = The Encyclopedia of Language and Linguistics. Ed. R.E. Asher, J.M.Y. Simpson. Pergamon Press, Oxford New York Seoul Tokyo GIVÓN, TALMY 2001: Syntax. An Introduction. Volume II. John Benjamins, Amsterdam/Philaledphia. HAKULINEN, AULI 1982: Itse-sanan merkityksestä ja käytöstä. Vir. 26 s HAKULINEN, LAURI 1968: Suomen kielen rakenne ja kehitys. Otava, Helsinki, 2. painos. 1979: Suomen kielen rakenne ja kehitys. Otava, Helsinki, 4. korjattu ja lisätty painos. HEINE, BERND CLAUDI, ULRIKE HÜNNEMEYER, FRIEDERIKE 1991: Grammaticalization: A Conceptual Framework. The University of Chicago Press, Chicago. HEINE, BERND KUTEVA, TANJA 2002: World Lexicon of Grammaticalization. Cambridge University Press, Cambridge. IKOLA, OSMO 1995: Itse-sanan syntaktinen käyttö suomen yleiskielessä ja murteissa. SJ 37 s ISK = Iso suomen kielioppi. AULI HAKULINEN (päätoim.), MARIA VILKUNA, RIITTA KORHONEN, VESA KOIVISTO, TARJA-RIITTA HEINONEN, IRJA ALHO. SKST 950. ITKONEN, ESA 1998: Mitä on 'kieliopilistuminen''? ANNELI PAJUNEN (toim.), Kieliopillistumisesta, analogiasta ja typologiasta s Suomi 185. Helsinki: SKS.
13 122 ITKONEN, TERHO 1980: Spesies suomessa ja germaanisissa kielissä. Vir. 84 s KAUNIO-VÄISÄNEN, SATU 1992: Itse-sanue suomen kielessä. Pro gradu -tutkielma. Suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos, Turun yliopisto. KK = Kieli ja sen kieliopit. Opetuksen suuntaviivoja. Opetusministeriön asettaman työryhmän mietintö. Opetusministerion painatuskeskus, Helsinki KKS = Karjalan kielen sanakirja. Ensimmäinen osa. Suomalais-ugrilainen seura, Helsinki KLEEMOLA, KATRI 2005: Itse-sanan käyttö suomen kielessä. Pro gradu -tutkielma. Suomen kielen laitos, Helsingin yliopisto. KOIVISTO, JOUKO 1990: Suomen murteiden refleksiivitaivutus. SKST 532 KOIVISTO, VESA 1995: Itämerensuomen reflektiivit. SKST 622. KOTUS = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki. KOUKI, ELINA 2010: Käsitteitä tarpeen mukaan". Kirjallisuustieteelliset käsitteet lukion kirjallisuudenopetuksessa. Kasvatustieteen väitöskirja. Turun opettajankoulutuslaitos, Turun yliopisto. Sähköinen teksti saatavissa: NS 6 = Nykysuomen sanakirja 6 Etymologinen sanakirja Toim. Kaisa Häkkinen. WSOY, Helsinki. OJUTKANGAS, KRISTA 1998: Itämerensuomalainen näkökulma kieliopillistumiseen. SJ 40 s : Ruumiinosannimien kieliopillistuminen suomessa ja virossa. SKST 845. SIRO, PAAVO 1957: Suomen kielen subjektista kielen rakenteen osana. Vir. 61 s SJ = Sananjalka. Suomen kielen seuran vuosikirja. SKES = Suomen kielen etymologinen sanakirja. Toim. Y.H. Toivonen. Tutkimuslaitos Suomen suvun julkaisuja III. Suomalais-ugrilainen seura, 1981 [1954], neljäs painos, Helsinki. SKS = Suomalaisen kirjallisuuden seura. Helsinki. SKST = Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia. Helsinki. SMS = Suomen murteiden sanakirja IV. Kotus, Painatuskeskus, Helsinki SSA = Suomen sanojan alkuperä Etymologinen sanakirja. SKST 556 ja Kotuksen julkaisuja , Helsinki.
14 123 SUOJANEN, M. K. 1977: Michael Agricolan teosten indefiniittipronominit: totalitiivit. SKST 334. PS= Suomen kielen perussanakirja. Päätoim. Risto Haarala. Valtion painatuskeskus, Helsinki SWK= Suomen Wanhat Kieliopit, toim. Kalevi Wiik. Turun yliopiston fonetiikan laitos, TOIVONEN, Y. H. 1944: Sanat puhuvat Muutamien sanojen ja kuvitelmien historiaa. WSOY, Helsinki. TUOMIKOSKI, RISTO 1969: Asemoisilmaustemme luokittelusta. SKS. VIR. = VIRITTÄJÄ. Kotikielen seuran aikakauslehti. Helsinki. VKS. = Vanhan kirjasuomen sanakirja. Ensimmäinen osa A I. KOTUS, Valtion painatuskeskus, Helsinki ÖSTERBACK, ANN-CHRISTIN 1998: Refleksiivisyyden ilmaiseminen suomen kirjakielessä luvulta lähtien. Pro gradu. Åbo Akademi, Finska institutionen, Humanistiska fakulteten. Sähköiset tutkimusaineistot ja muut painamattomat lähteet AINEISTOPALVELU KAINO. Sähköinen aineisto. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki: KIELITOIMISTON KYSYTYIMMÄT AAKKOSITTAIN.Verkkosivusto. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki: luetttu KOK, MARIA 2006: Itse-sanan syntaktinen käyttö vanhassa kirjasuomessa. Seminaariesitelmä, Joensuun yliopisto. Tekijän hallussa. LA = Lauseopin arkisto. Turun yliopisto. VISK = Ison suomen kieliopin verkkoversio. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: luettu
15 124
KUINKA ITSE-PRONOMINISTA TULI INDEFINIITTINEN. Työtapaturmia kielioppien historiassa
KUINKA ITSE-PRONOMINISTA TULI INDEFINIITTINEN Työtapaturmia kielioppien historiassa Maria Kok Pro gradu Itä-Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta Humanistinen osasto Tammikuussa 2011 SISÄLLYS 1. JOHDANTO
LisätiedotKotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot. Elisa Stenvall
Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot Elisa Stenvall 16.3.2017 kotus (vrt. kotos, kotsu, kotukka, kotuska) 1. Metsästäjän näkösuoja, ampumakatos 2. Talvella havuista tehty ansapyydyksen
LisätiedotMiten tietokone näkee suomen murteet?
Miten tietokone näkee suomen murteet? Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos tietojenkäsittelytieteen laitos Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2.11.2009
LisätiedotTervetuloa opiskelemaan suomen kieltä. Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Suomen kieli sivuaineena Opettajan kelpoisuusehdot
Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Suomen kieli sivuaineena Opettajan kelpoisuusehdot Henkilökunta syyslukukaudella 2016 Professorit Harri Mantila
Lisätiedot20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ
2 20 3 4 5 77 6 7 65 68 8 Cambridge Idioms Dictionary / [ d E Walter] Cambridge : CUP, 2006 505 p 9 Oxford Dictionary of Idioms / [ d J Siefring] Oxford : OUP, 2005 340 p 10 Oxford Idioms Dictionary for
LisätiedotKielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi
Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö
LisätiedotOppikirjat lukuvuonna 2015 2016
Oppikirjat lukuvuonna 2015 2016 Äidinkieli ja kirjallisuus Älä hanki valmiiksi täytettyjä oppikirjoja. Niiden käyttö on esimerkiksi vieraissa kielissä kielletty. kurssit 1 9: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus
LisätiedotVAASAN LYSEON LUKION KIRJALISTA
VAASAN LYSEON LUKION KIRJALISTA LUKUVUOSI 2015-2016 Kaikkien oppikirjojen tulee olla uuden, vuoden 2004 opetussuunnitelman mukaisia. Useista kirjoista on tullut myös vuoden 2004 jälkeen uudistettuja painoksia.
LisätiedotKielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015
Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 KOTUS Sanakirjaosasto Kielenhuolto-osasto Ruotsin kielen osasto Kielitoimisto? Kielenhuolto, nimistönhuolto, nykykielen sanakirjan toimitus
LisätiedotOppikirjat lukuvuonna
Älä hanki valmiiksi täytettyjä oppikirjoja. Niiden käyttö on esimerkiksi vieraissa kielissä kielletty. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI01-ÄI03: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus -sarjan uusi oppikirja (voit
LisätiedotOppikirjat lukuvuonna
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI01-ÄI03: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus -sarjan uusi oppikirja (voit hankkia myös sähköisenä) ja Kielenhuolto-tehtävävihko, Otava. Muiden tehtävävihkojen käytöstä sovitaan
LisätiedotTotta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli?
Totta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli? VAKKI-Symposium 13.2.2015 Liisa Kääntä Vaasan yliopisto Lähtökohdat kirjoitettu Puheen ja kirjoituksen erot ja yhteneväisyydet keskustelu (Välitteinen)
LisätiedotYlivieskan lukion oppikirjaluettelo 2015-2016
Ylivieskan lukion oppikirjaluettelo 2015-2016 Äi1 Särmä Suomen kieli ja kirjallisuus (Otava 978-951-1-23436-4) tai vastaava e-kirja Särmä Tehtäviä 1 (Otava 978-951-1-23721-1) tai vastaava e-kirja Äi2 Särmä
LisätiedotTervetuloa opiskelemaan suomen kieltä
Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Yleisen kielitieteen ja Fonetiikan peruskurssit ja Suomen kielen rakenne Luokanopettajien korvaavuudet Opettajan
LisätiedotMARIN KIELIOPPI. Alho Alhoniemi. Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura
Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten Hilfsmittel für das Studium der finnisch-ugrischen Sprachen X X Alho Alhoniemi MARIN KIELIOPPI Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura Apuneuvoja
LisätiedotItse-sanan syntaksi, semantiikka ja kieliopillistuminen
Itse-sanan syntaksi, semantiikka ja kieliopillistuminen Kok, Maria: Varjon kieliopillistuminen. Itse-sanan paradigman rakenne ja merkityksenkehitys itäisessä itämerensuomessa. Publications of the University
LisätiedotKirjoittamisen voima ja kuolintodistuksen performatiivisuus
Kirjoittamisen voima ja kuolintodistuksen performatiivisuus Tekstien valta ihmistyössä -seminaari, Kotimaisten kielten keskus 10.4.2018 Jenni Viinikka kielenhuoltaja, jatko-opiskelija (HY) Kela, Tieto-ja
LisätiedotKotimaisten kielten tutkimuskeskus taustaa ja vaiheita
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus taustaa ja vaiheita Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) perustettiin vuonna 1976 yhdistämällä useita suomen ja sen sukukielten sekä ruotsin kielen alalla toimivia
LisätiedotMitä voin lainata Kielipankista?
Mitä voin lainata Kielipankista? Mietta Lennes FIN-CLARIN, Helsingin yliopisto Tämä kalvosarja on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0-lisenssillä. Sisällön on tuottanut FIN-CLARIN-työryhmä (Mietta Lennes,
LisätiedotÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Opiskelijat voivat valita joko painetun kirjan tai digitaalisen kirjan.
Kuopion Lyseon lukiossa KÄYTÖSSÄ OLEVAT OPPIKIRJAT 2018-2019 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI01- Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus. Otava ÄI09 (runkokirja) ÄI03 Jukola 3 Sanoma Pro ÄI05 Jukola 5 Sanoma
LisätiedotFORSSAN YHTEISLYSEON OPPIKIRJAT lv /UUSI OPETUSSUUNNITELMA (OPS2016)
FORSSAN YHTEISLYSEON OPPIKIRJAT lv. 2018 2019 /UUSI OPETUSSUUNNITELMA (OPS2016) 27.9.2018 HUOM! Oppikirjalistan kirjoista hyväksytään myös saman kustantajan sähköinen materiaali ellei muuta mainita. Äidinkieli
LisätiedotNAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2016/2017
NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2016/2017 Kysykää painettujen kirjojen ja digikirjojen pakettitarjouksia! AINE ÄIDINKIELI 1-3 Jukola Tekstioppi, Sanoma Pro 1 Jukola 1, Sanoma Pro 2 Jukola 2, Sanoma
LisätiedotKURSSIKIRJAT 2015-2016
KURSSIKIRJAT 2015-2016 Sähköistä oppimateriaalia ilmestyy koko ajan lisää, joten eri oppiaineiden opettajat tiedottavat mahdollisista vaihtoehdoista lukuvuoden aikana. Ei siis kannata hankkia koko lukuvuoden
LisätiedotHaapala, Hellström, Kantola, ym.: Särmä - Suomen kieli ja kirjallisuus (2016 tai uudempi painos).
LUKUVUODEN 2016 2017 OPPIKIRJAT Toim. huom. LOPS2016 tarkoittaa uutta lukion opetussuunnitelmaa vuonna 2016 lukion aloittaville. Äidinkieli ja kirjallisuus, AI Haapala, Hellström, Kantola, ym.: Särmä -
LisätiedotAIKUISLINJAN OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2016 2017
AIKUISLINJAN OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2016 2017 LOPS2016 = Lukion opetussuunnitelma, otetaan käyttöön syksyllä 2016 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS: ÄI0: Ei oppikirjaa. Materiaali jaetaan kurssin aikana. ÄI1:
LisätiedotKuopion Lyseon lukiossa KÄYTÖSSÄ OLEVAT OPPIKIRJAT
Päivitetty 18.6.2019 Kuopion Lyseon lukiossa KÄYTÖSSÄ OLEVAT OPPIKIRJAT 2019-2020 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI01- ÄI09 Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus. Otava Runkokirja kaikille kursseille. ÄI03 Jukola
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja
LisätiedotAINE KURSSI KIRJA KUSTANTAJA
VAASAN LYSEON LUKION KIRJALISTA LUKUVUOSI 2018-2019 Pidä huolta, että valitset oikean kurssin kirjan. Useista kirjoista on tullut myös uudistettuja painoksia. Tarkista, että käytössäsi on tuorein painos,
LisätiedotKielineuvoston suomen kielen neuvonta
Kielineuvoston suomen kielen neuvonta Kielineuvoston kieliseminaari Tukholma 28.3.2019 Tarja Larsson ja Henna Leskelä Kielineuvoston suomen kielen neuvonnan kartoitus kartoitusvuodet 2007, 2010 ja 2017
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
LisätiedotOPPIKIRJALUETTELO 2014-2015
OPPIKIRJALUETTELO 2014-2015 OPPIAINE OPPIKIRJAN NIMI KUSTANTAJA Myös oppikirjojen sähköiset versiot ovat vaihtoehto perinteiselle oppikirjalle, jollei toisin mainita ÄIDINKIELI AI01 Särmä. Suomen kieli
LisätiedotHUOM.! TEHTÄVIÄ SISÄLTÄVIEN OPPIKIRJOJEN ON OLTAVA PUHTAITA!
Ressun lukio OPPIKIRJAT LV. 2015-2016 HUOM.! TEHTÄVIÄ SISÄLTÄVIEN OPPIKIRJOJEN ON OLTAVA PUHTAITA! WSOY ja Tammi ovat nyt Sanoma Pro Oy Kurssi Oppikirja Kustantaja Äidinkieli ja kirjallisuus ÄI1 Särmä
LisätiedotOPPIKIRJALUETTELO 2013-2014
OPPIKIRJALUETTELO 2013-2014 OPPIAINE OPPIKIRJAN NIMI KUSTANTAJA ÄIDINKIELI AI01 Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus. Otava Kivijalka. Lukion kielenhuoltoa. (Käytetään kaikilla kursseilla.) Tammi AI02 Särmä.
LisätiedotUNIVERSITY OF VAASA. Faculty of Philosophy. English Studies. First name Last name. Main Title. Subtitle
Liite 1. Pro gradu -tutkielman kannen malli (englannin kieli) UNIVERSITY OF VAASA Faculty of Philosophy English Studies First name Last name Main Title Subtitle Master s Thesis Liite 2. Pro gradu -tutkielman
LisätiedotLukion kirjaluettelo (12.6.2015)
Lukion kirjaluettelo (2.6.205) Käytettävät oppikirjat lukuvuonna 205-206 * Hankittu lv 203-204 koulun toimesta, perinteinen oppikirja. Annetaan lainaksi kurssin ajaksi, jonka jälkeen ne kerätään pois.
LisätiedotSUOMI TOISENA KIELENÄ Kipinä 1-2 (Oy Finn Lectura Ab) Kipinä 3-4 (Oy Finn Lectura Ab) Kipinä 5-6 ( Oy Finn Lectura Ab) RUOTSI
ÄIDINKIELI Kaikilla kursseilla Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus, LOPS 2016, tietokirja (Otava 2016 tai uudempi painos) Lisäksi: ÄI1-6 Särmä, tehtäväkirjat 1-6 (2016 tai uudempi painos) ÄI8-9 Särmä,
LisätiedotUUSI KIRJA / "UUDEHKO" KIRJA, KATSO TARKASTI ISBN-NUMERO, 61600 Jalasjärvi PAINOS YMS. LISÄTIEDOT Puh. 4580 460, 4580 461
JALASJÄRVEN LUKIO 1.-3. VUOSIKURSSI Kauppilantie 1 UUSI KIRJA / "UUDEHKO" KIRJA, KATSO TARKASTI ISBN-NUMERO, 61600 Jalasjärvi PAINOS YMS. LISÄTIEDOT Puh. 4580 460, 4580 461 Kirjoja on mahdollisuus kierrättää,
LisätiedotNAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2015/2016
NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2015/2016 AINE ÄIDINKIELI 1-9 Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus, OTAVA 978-951-1-23436-4 1-3 Särmä, Kielenhuolto, OTAVA 978-951-1-26586-3 3 Särmä, Tehtäviä 3, OTAVA
LisätiedotVuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat
1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,
LisätiedotOulun Lyseon lukio/kirjalista 2012-2013
Oulun Lyseon lukio/kirjalista 2012-2013 ÄIDINKIELI ÄI 1: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus SEKÄ Särmä. Tehtäviä 1 ÄI 2: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus SEKÄ Särmä. Tehtäviä 2 ÄI 3: Särmä. Suomen
LisätiedotHUOM.! TEHTÄVIÄ SISÄLTÄVIEN OPPIKIRJOJEN ON OLTAVA PUHTAITA!
Ressun lukio OPPIKIRJAT LV. 2014-2015 HUOM.! TEHTÄVIÄ SISÄLTÄVIEN OPPIKIRJOJEN ON OLTAVA PUHTAITA! WSOY ja Tammi ovat nyt Sanoma Pro Oy Kurssi Oppikirja Kustantaja Äidinkieli ja kirjallisuus ÄI1 Särmä
LisätiedotILTA-, MONIMUOTO- JA VERKKO-OPETUS
ÄIDINKIELI ÄI 1 SÄRMÄ - Suomen kieli ja kirjallisuus 978-951-1-23436-4 uusi ops ÄI 2 SÄRMÄ - Suomen kieli ja kirjallisuus 978-951-1-23436-4 uusi ops ÄI 3 ÄI 4 ÄI5 ÄI6 Kurssivihko 8 WSOY 951-0-29901-4 ÄI
LisätiedotLiitepartikkelit Sisältö
Liitepartikkelit Sisältö Alkusanat...2 1 Partikkelit yleinen katsaus...3 2 Liitepartikkelit...4 2.1 Liitepartikkelien ominaisuuksia...4 3 Liitepartikkelien lista ja niiden käyttö lauseissa...5 3.1 Ensimmäisen
LisätiedotHuom. Oppilas voi valita kustakin kurssista joko paperikirjan tai digikirjan, jos sellainen on tarjolla.
Huom. Oppilas voi valita kustakin kurssista joko paperikirjan tai digikirjan, jos sellainen on tarjolla. ÄIDINKIELI A1-9 Kauppinen ym: Äidinkieli ja kirjallisuus. Käsikirja. Sanoma pro 978-951-0-26300-6
LisätiedotSuomi toisena ja vieraana kielenä Perusopinnot Jyväskylän yliopisto 25 op 4.10.2013-2014
Suomi toisena ja vieraana kielenä Perusopinnot Jyväskylän yliopisto 25 op 4.10.2013-2014 Kohderyhmä Tavoitteet Opintojaksot Opinnot on tarkoitettu niille henkilöille, jotka ovat työssään tekemisissä maahanmuuttajien
LisätiedotOLARIN LUKION OPPIKIRJAT LV 2016-2017. SÄRMÄ. Digioppikirja Kurssit 1-3: digitehtäväkirjat 1-3
1/5 Äidinkieli ja kirjallisuus OLARIN LUKION OPPIKIRJAT LV 2016-2017 SÄRMÄ. Digioppikirja Kurssit 1-3: digitehtäväkirjat 1-3 SÄRMÄ. Digioppikirja tai painettu oppikirja Kurssit 4-9: tehtävävihkot 4-9 Kurssi
LisätiedotENGLANTI (ENA) SanomaPro ENA9
Oppikirjat 2013-2014 Kustantaja Ykkösvuosikurssilaisille koulu hankkii Särmä-kirjan. (Sopimus oman tietokoneen käytöstä.) Kursseilla 1-5 Särmä-käsikirja Otava ÄIDINKIELI (ÄI) Kursseilla 6-9 Äidinkielen
LisätiedotKAUHAVAN LUKIO Kauppatie 109, Kauhava Puh Sivu 1 / 21 OPPIKIRJAT LUKUVUODELLE KAIKISTA OPPIKIRJOISTA VIIMEISIN PAINOS!
KAUHAVAN LUKIO Kauppatie 109, 62200 Kauhava Puh. 040 5745460 Sivu 1 / 21 OPPIKIRJAT LUKUVUODELLE 2017-2018 ÄIDINKIELI ÄI oppikirjan nimi kustantaja 1 pak. Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus+ Tehtäviä
LisätiedotKielipankki ja FIN-CLARIN
Kielipankki ja FIN-CLARIN Mietta Lennes Tämä kalvosarja on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0- lisenssillä. Kielipankki / FIN-CLARIN CLARIN ERIC Eurooppalainen tutkimusinfrastruktuurikonsortio perustettiin
LisätiedotRAUTJÄRVEN LUKION OPPIKIRJALISTA LUKUVUONNA L1-L3
RAUTJÄRVEN LUKION OPPIKIRJALISTA LUKUVUONNA 2018-2019 13.8.2018 L1-L3 Oppiaine Oppikirja Kurssi Kustantaja ISBN BIOLOGIA Koralli 1, Elämä ja evoluutio BI1 Otava 978-951-1-29113-8 Koralli 2, Ekologia ja
LisätiedotMitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
LisätiedotKAIKKI OPPIKIRJAT JA OPPIMATERIAALIT NOUDATTAVAT VUONNA 2016 KÄYTTÖÖN OTETTUA OPETUSSUUNNITELMAA
KOKKOLAN SUOMALAISEN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV 2019 2020 KAIKKI OPPIKIRJAT JA OPPIMATERIAALIT NOUDATTAVAT VUONNA 2016 KÄYTTÖÖN OTETTUA OPETUSSUUNNITELMAA OPPIAINE: ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 1 ÄI Otava
LisätiedotPORIN AIKUISLUKION KIRJASTON OPPIKIRJALUETTELO
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 3 Äidinkieli ja kirjallisuus Käsikirja WSOY 978-951-0-26300-6 1 Kielenhuollon vihko WSOY 951-0-27495-X 1 Kurssivihko1 WSOY 978-951-0-27486-6 1 Kurssivihko 2 WSOY 951-0-27487-9
LisätiedotAineistot ja kenttä tänään
Aineistot ja kenttä tänään Liisa Raevaara, Kotimaisten kielten keskus Marja-Leena Sorjonen, Helsingin yliopisto Aineistojen kentällä ja äänten jäljillä Pertti Virtarannan syntymästä 100 vuotta Muistoseminaari
LisätiedotEtelä-Tapiolan lukion oppikirjat
Etelä-Tapiolan lukion oppikirjat 2019-2020 Kustantajilta on tulossa painettujen kirjojen rinnalle digikirjoja, joissa on lisämateriaaleja. Kannattaa harkita digikirjan hankkimista. Kirjaluettelon merkinnät
LisätiedotHuom. Oppilas voi valita kustakin kurssista joko paperikirjan tai digikirjan.
Huom. Oppilas voi valita kustakin kurssista joko paperikirjan tai digikirjan. ÄIDINKIELI A1-9 Kauppinen ym: Äidinkieli ja kirjallisuus. Käsikirja. Sanoma pro 978-951-0-26300-6 AI 1 Kouki ym: Kielikirja
LisätiedotOppikirjat 2014-2015. Saatavana e-
Oppikirjat 2014-2015 Aine Kurssi Kirja Kustantaja Äidinkieli ÄI1 Kieli ja tekstit 1 WSOY ÄI2 Kieli ja tekstit 1 WSOY ÄI3 Kieli ja tekstit 2 WSOY ÄI4 Kieli ja tekstit 2 WSOY ÄI5 Kieli ja tekstit 3 WSOY
LisätiedotToim. huom. LOPS2016 tarkoittaa uutta lukion opetussuunnitelmaa vuonna 2016 lukion aloittaville.
LUKUVUODEN 2017 2018 OPPIKIRJAT Toim. huom. LOPS2016 tarkoittaa uutta lukion opetussuunnitelmaa vuonna 2016 lukion aloittaville. Äidinkieli ja kirjallisuus, AI Haapala, Hellström, Kantola, ym.: Särmä -
LisätiedotLempäälän lukion oppikirjat jatkavat 3. ja 4. vuosikurssi KURSSI ISBN-koodi 1
Lempäälän lukion oppikirjat 2017-2018 jatkavat 3. ja 4. vuosikurssi KURSSI ISBN-koodi 1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS OTAVA Särmä: suomen kieli ja kirjallisuus ÄI (kaikilla kursseilla) 978-951-1-23436-4 tai
LisätiedotLempäälän lukion oppikirjat KURSSI ISBN-koodi 1
Lempäälän lukion oppikirjat 2018-2019 KURSSI ISBN-koodi 1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SANOMA PRO Jukola Tekstioppi ÄI (kaikilla kursseilla) 978-952-63-0386-4 SANOMA PRO Jukola 1 ÄI01 978-952-63-4937-4 SANOMA
LisätiedotKieli-, viestintä- ja metodiopinnot
Kieli-, viestintä- ja metodiopinnot Lyhenteet P = pakollinen (obligatorisk) VV = vapaasti valittava (fritt valbar) Kieli-, viestintä- ja metodiopinnot pääaineittain Kandidaattiopinnot Pääaine englanti,
LisätiedotPORIN AIKUISLUKION KIRJASTON OPPIKIRJALUETTELO
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 3 Äidinkieli ja kirjallisuus Käsikirja WSOY 978-951-0-26300-6 1 Kielenhuollon vihko WSOY 951-0-27495-X 1 Kurssivihko1 WSOY 978-951-0-27486-6 1 Kurssivihko 2 WSOY 951-0-27487-9
LisätiedotHuomio, jos ostat Maol-taulukkokirjan käytettynä, ei siinä saa olla mitään merkintöjä. Osta vain puhdas kirja.
VANHAN OPSin (OPS2009, kurssien lyhenteissä edessä v-kirjain) MUKAISTEN KURSSIEN OPPIKIRJAT Huomio, jos ostat Maol-taulukkokirjan käytettynä, ei siinä saa olla mitään merkintöjä. Osta vain puhdas kirja.
LisätiedotRautalammin lukion oppikirjat lukuvuonna
Rautalammin lukion oppikirjat lukuvuonna 2018-2019 Kurssikirjaksi voit valita myös digikirjan, mikäli sellainen on saatavilla. KIRJAN NIMI KUSTANTAJA KURSSI ISBN BIOLOGIA Paperiset kirjat Bios 1: Elämä
LisätiedotRANTASALMEN LUKION OPPIKIRJAT LV
RANTASALMEN LUKION OPPIKIRJAT LV 2019-2020 I lk Äidinkieli Jukola Tekstioppi (suos. 4. tai uudempi painos) Sanoma Pro Kaikki kurssit Jukola Kielikirja (uusi painos syksyllä hanki koulun alettua!) Sanoma
LisätiedotÄIDINKIELI Ensimmäisen vuoden kurssit: Jukola 1-3 kurssikohtaiset kirjat SanomaPro. Toisen ja kolmannen vuoden kursseilla
KIRJALUETTELO LV 2016-2017 Kurssin opettajalta saa tarkemman tiedon käytettävistä oppimateriaaleista. Yleensä kirjasta voi ottaa käyttöön myös digiversion. ÄIDINKIELI Ensimmäisen vuoden kurssit: Jukola
LisätiedotILTA-, MONIMUOTO- JA VERKKO-OPETUS
ÄIDINKIELI äi01 opettajan oma materiaali starttilukio ja LUVA äi02 opettajan oma materiaali starttilukio ja LUVA äi03 opettajan oma materiaali starttilukio ja LUVA äi04 opettajan oma materiaali starttilukio
LisätiedotFinishing Touch abikurssi (jakso 1) ENA 11 OTAVA Abi-Englanti vanha ops/ jakso 3 Abities Otava
HYVINKÄÄN YHTEISKOULUN LUKION KIRJALISTA LV. 2017-2018 Opetussuunnitelma (ops) vaihtui syksystä 2016. Jos aloitit viime syksynä tai nyt lukion, hankit pääsääntöisesti kirjoja, jotka on merkitty sanoilla
Lisätiedotkurssit 7 Otava Mäki, Silk: Abi-englanti (uudistettu versio ISBN 978-951-1-265344)
LUKION OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2013-2014 Biologia kurssi 1 WSOY Happonen ym.: Bios1. Eliömaailma (uusittu painos) kurssi 2 WSOY Happonen ym.: Bios2. Solu ja perinnöllisyys (uusittu painos) kurssi 3 WSOY
LisätiedotSuomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset PÄÄAINEOPISKELIJOILLE
Suomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset PÄÄAINEOPISKELIJOILLE Suomen kielen ja kulttuurin tutkintovaatimukset uudistuvat 1.8.2012. Siirtymäaika uusiin tutkintovaatimuksiin päättyy 31.7.2014,
LisätiedotArkadian yhteislyseon oppikirjat lukuvuodelle
Arkadian yhteislyseon oppikirjat lukuvuodelle 2019-2020 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI1 ÄI5 Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus, Vesa Haapala et al., Otava (ops 2016) Särmä, Tehtäviä 1, 2, 3, 4 ja 5 Inkeri
LisätiedotYleisen kielitieteen opetus
Yleisen kielitieteen opetus 2011-2012 Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Perusopinnot Yleisen kielitieteen peruskurssi (CYK110 402968) Ryhmä 1 P1, ma 12-14, ke 14-16,
LisätiedotHaapala ym. Särmä - Suomen kieli ja kirjallisuus (OTAVA 2012) ja Särmä Tehtäviä 1
Oulunkylän yhteiskoulun lukio OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2015 2016 HUOM: Kaikista kirjoista uusin painos! Aine, tekijät, kirjan nimi (kustantaja) Äidinkieli Särmä Tehtäviä 2 kurssi 3 (pak) Särmä Tehtäviä 3
LisätiedotOppikirjat 2014-2015. Saatavana e-
Oppikirjat 2014-2015 Aine Kurssi Kirja Kustantaja Äidinkieli ÄI1 Kieli ja tekstit 1 WSOY ÄI2 Kieli ja tekstit 1 WSOY ÄI3 Kieli ja tekstit 2 WSOY ÄI4 Kieli ja tekstit 2 WSOY ÄI5 Kieli ja tekstit 3 WSOY
LisätiedotOPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN. BIOLOGIA 1 BIOS1, Eliömaailma (Uusin painos 2014) Sanoma Pro 978-952- 63-1349-8
Haminan lukion oppikirjat lukuvuonna 01-016 Huomaa, että muutokset ovat vielä mahdollisia! OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN BIOLOGIA 1 BIOS1, Eliömaailma (Uusin painos 01) Sanoma Pro 6-19-8 BIOS,
LisätiedotOppikirjat lukuvuonna , tai sitä ennen aloitetut lukio-opinnot (kurssitarjottimessa w-etumerkin kursseille, esim.
Arkadian yhteislyseo Oppikirjat lukuvuonna 2016-2017, 1.8.2015 tai sitä ennen aloitetut lukio-opinnot (kurssitarjottimessa w-etumerkin kursseille, esim. wäi4) Klikkaa oppiainetta ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
LisätiedotLaskelmia uudenvuodenpuheista
Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat
LisätiedotOppikirjat lukuvuonna
Oppikirjat lukuvuonna 2017-2018 Äidinkieli Opiskelija voi valita Jukola-sarjasta joko painetun kirjan tai digikirjan. ÄI1: Jukola 1 ja Jukola Kielikirja. Sanoma Pro ÄI2: Jukola 2 ja Jukola Kielikirja.
LisätiedotFYSIIKKA Fysiikka 1 Fysiikka luonnontieteenä FY1 Sanoma Pro Fysiikka 2 Lämpö FY2 Sanoma Pro
RAUTJÄRVEN LUKION OPPIKIRJALISTA LUKUVUONNA 2017-2018 L1-L2 Oppiaine Oppikirja Kurssi Kustantaja ISBN BIOLOGIA Koralli 1, Elämä ja evoluutio BI1 Otava 978-951-1-29113-8 Koralli 2, Ekologia ja ympäristö
LisätiedotUUSI KIRJA / "UUDEHKO" KIRJA, KATSO TARKASTI ISBN-NUMERO, 61600 Jalasjärvi PAINOS YMS. LISÄTIEDOT Puh. 4580 460, 4580 461
JALASJÄRVEN LUKIO 1.-3. VUOSIKURSSI Kauppilantie 1 UUSI KIRJA / "UUDEHKO" KIRJA, KATSO TARKASTI ISBN-NUMERO, 61600 Jalasjärvi PAINOS YMS. LISÄTIEDOT Puh. 4580 460, 4580 461 Kirjoja on mahdollisuus kierrättää,
LisätiedotEnglanti, A-kieli kurssit 1-6 Otava McWhirr, ym.: Open Road 1-6 (myös sähköinen oppikirja käy) Silk, Mäki, Kjisik.: Grammar Rules!
LUKION OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2015-2016 Biologia kurssi 1 SanomaPro Happonen ym.: Bios1. Eliömaailma (uusittu painos) kurssi 2 SanomaPro Happonen ym.: Bios2. Solu ja perinnöllisyys (uusittu painos) kurssi
LisätiedotOppikirjat lukuvuonna
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI01-ÄI06: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus -sarjan uusi oppikirja (voit hankkia myös sähköisenä) ja Kielenhuolto-tehtävävihko, Otava. Muiden tehtävävihkojen käytöstä sovitaan
LisätiedotOppikirjat lukuvuonna
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI01-ÄI06: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus -sarjan uusi oppikirja (voit hankkia myös sähköisenä) ja Kielenhuolto-tehtävävihko, Otava. Muiden tehtävävihkojen käytöstä sovitaan
LisätiedotAamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan
lektiot Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan Suomen kirjoitetun yleiskielen morfosyntaktisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus Laura Tyysteri Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 5. syyskuuta
LisätiedotOhje tutkielman tekemiseen
Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen
LisätiedotHuomioi, että muutokset ovat vielä mahdollisia. Lisätietoja kurssien opettajilta. OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN BIOLOGIA BI
Haminan lukion oppikirjat lukuvuonna 06-07, opetussuunnitelma otettu käyttöön 00 Huomioi, että muutokset ovat vielä mahdollisia. Lisätietoja kurssien opettajilta. OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN
LisätiedotElämänkatsomustieto kurssi 1 Vihmanen, Airaksinen, Kuusela: Lukion et, kurssi 1 kurssi 2 Niiniluoto: Lukion et, kurssi 2 eri kirjoja, koulusta
LUKION OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2014-2015 Biologia kurssi 1 WSOY Happonen ym.: Bios1. Eliömaailma (uusittu painos) kurssi 2 WSOY Happonen ym.: Bios2. Solu ja perinnöllisyys (uusittu painos) kurssi 3 WSOY
LisätiedotHÄRMÄN LUKION KIRJALISTA 2015-2016
HÄRMÄN LUKION KIRJALISTA 2015-2016 MAANTIETO - Lukion maantiede Ge 1, Sininen planeetta (Otava) - Lukion maantiede Ge 2, Yhteinen maailma (Otava) - Lukion maantiede 3, Ge 3, Riskien maailma (Otava) - Lukion
LisätiedotKauppilantie 1 61600 Jalasjärvi UUSI KIRJA / "UUDEHKO" KIRJA, KATSO TARKASTI ISBN-NUMERO,
JALASJÄRVEN LUKIO 1.-3. VUOSIKURSSI Kauppilantie 1 61600 Jalasjärvi UUSI KIRJA / "UUDEHKO" KIRJA, KATSO TARKASTI ISBN-NUMERO, Puh. 4580 460, 4580 461 PAINOS YMS. LISÄTIEDOT Kirjoja on mahdollisuus kierrättää,
LisätiedotKOKKOLAN SUOMALAISEN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV
KOKKOLAN SUOMALAISEN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV 2017 2018 KOKKOLAN SUOMALAISEN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV 2017 2018 : LUKIO-OPINTONSA SYKSYN 2016 JÄLKEEN ALOITTANEET OPISKELIJAT : LUKIO-OPINTONSA SYKSYLLÄ
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asetus
LUONNOS 28.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen liitteen muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotÄIDINKIELI Ensimmäisen vuoden kurssit: Jukola 1-3 kurssikohtaiset kirjat SanomaPro. Toisen vuoden kurssit: Jukola 4-5 kurssikohtaiset kirjat SanomaPro
KIRJALUETTELO LV 2017-2018 Kurssin opettajalta saa tarkemman tiedon käytettävistä oppimateriaaleista. Yleensä kirjasta voi ottaa käyttöön myös digiversion. ÄIDINKIELI Ensimmäisen vuoden kurssit: Jukola
LisätiedotHelsingin luonnontiedelukio / oppikirjat lukuvuonna
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI0 ÄI06 sekä AI08 AI09: Särmä (LOPS 2016). Suomen kieli ja kirjallisuus -sarjan oppikirja (voit hankkia myös sähköisenä) sekä Kielenhuolto-tehtävävihko, Otava. Muiden tehtävävihkojen
LisätiedotMonilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center
Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito
LisätiedotSuomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012
Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 1
LisätiedotJukola Tekstioppi Sanoma Pro Kaikki kurssit. Jukola 1 Sanoma Pro Kurssi 1. Jukola 2 Sanoma Pro Kurssi 2. Jukola 3 Sanoma Pro Kurssi 3
RANTASALMEN LUKION OPPIKIRJAT LV 2017-2018 I lk Äidinkieli Jukola Tekstioppi Sanoma Pro Kaikki kurssit Jukola 1 Sanoma Pro Kurssi 1 Jukola 2 Sanoma Pro Kurssi 2 Jukola 3 Sanoma Pro Kurssi 3 A1-Englanti
LisätiedotKAUHAVAN LUKIO Kauppatie 109, Kauhava Puh Sivu 1 (21) OPPIKIRJAT LUKUVUODELLE KAIKISTA OPPIKIRJOISTA VIIMEISIN PAINOS!
KAUHAVAN LUKIO Kauppatie 109, 62200 Kauhava Puh. 040 5745460 Sivu 1 (21) OPPIKIRJAT LUKUVUODELLE 2016-2017 ÄIDINKIELI ÄI oppikirjan nimi kustantaja 1 pak. *Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus+ Tehtäviä
LisätiedotONGELMA. Käsittelen persoonapronominien monikon genetiivi- ja akkusatiivimuotojen morfologista
FRED KARLSSON Sija-allomorfit -dän ja -dät 1 (Virittäjä 113, 2009, 226-231) ONGELMA Käsittelen persoonapronominien monikon genetiivi- ja akkusatiivimuotojen morfologista tulkintaa. Kyseessä ovat siis sananmuodot
LisätiedotSuomen kielen opinnot syksystä 2017 alkaen. Kielen kehitys ja vaihtelu Kielenhuolto Äänne- ja muoto-oppi
Suomen kielen opinnot syksystä 2017 alkaen Perusopinnot 2 EI MUUTOKSIA Kielen kehitys ja vaihtelu Kielenhuolto Äänne- ja muoto-oppi Lauseoppi Tekstioppi Aineopinnot 35 (sivuaine) tai 4 (pääaine) Tekstilajit
Lisätiedot