Agn 3. I tr tti. soprmus suomen LUoNToKESKUS HALTIAN rorurnn.qx.ranrnsraursnsra

Transkriptio

1 Agn 3 I tr tti ll I r-. soprmus suomen LUoNToKESKUS HALTIAN rorurnn.qx.ranrnsraursnsra l Sopijaosapuolet 1) Solvalla Nedre Ab Y-tunnus: ) Espoon kaupunki Y-tunnus: ) Metsdhallitus Y-tunnus: ) Helsingin kaupunki Y-tunnus: ) Vantaan kaupunki Y-tunnus: ) Kauniaisen kaupunki Y-tunnus: ) Kirkkonummen kunta Y-tunnus: ) Vihdin kunta Y-tunnus: Sopimuksen kohde Tiimii sopimus koskee Suomen luontokeskus Haltian toiminnan jlrjestiimistii ja sen rahoituksen jakautumista sopijaosapuolten kesken. Ttillii sopimuksella sopijaosapuolet sopivat keskiniiisesta yhteistydsta Suomen luontokeskus Haltian tavoitteiden ja periaatelinjausten toteuttamiseksi seka toiminnan jarjestamisesta ja sen rahoittamisesta. Tiimii sopimus korvaa 23.1 I.2007 allekirjoitetut Sopimuksen Nuuksiokeskuksen toiminnan jiirjestamisesta ja Pdytakirjan Nuuksiokeskus - yhteistoimintaryhmzin roolista ja tehtiivistti. Tiillii sopimuksella ei muuteta edell?i mainituissa sopimuksissa miiiiriteltyji sopijaosapuolten oikeuksiaja velvollisuuksia, vaan liihinnti pziivitetiiiin ja tasmennetaan yhteistoiminnan muotoja ja kustannusvastuita luontokeskuksen toiminnassa. Sopimuksen tausta Suomen luontokeskus Haltian (tyiinimena oli Nuuksion luontokeskus) esiselvitys laadittiin lll ja sitii jatkettiin /2005 valtion toiseen lisatalousarvioon (11/2005) sisaltyneen rahoituksen turvin. Ympiiristdministeri6n tilauksesta Metsiihallitus laati luontokeskusratkaisua koskevan esityksen, joka perustui kustannusten jakoon valtion, kuntien ja muiden toimijoiden kesken. Tavoitteena oli, etta Suomen luontokeskus Haltiasta, Nuuksion kansallispuistosta ja ympziriiivasta jiirviylangdsta luodaan piiiikaupunkiseudun luonnossa virkistdytymisen ja luontomatkailun pdiikohde sekzi kansainv?ilisestikin kiinnostava ikkuna Suomen luontoon Vuoden 2006 II:ssa lisiitalousarviossa momentille (osakkeiden hankkiminen) eduskunta hyvziksyi mzilirzirahan euroa valtion osuudeksi luontokeskuksen rakentamiseksi perustettavasta kiinteistoosakeyhtidsei. Yhti6n perustamisedellltyksenii oli, efta osakkaiksi tulisivat Metsahallituken lisziksi ainakin Espoon kaupunki ja Solvallan urheiluopiston omistajatalot. Lisiiksi m&iriirahan edellytyksena oli, ena paiakaupunkiseudun kunnat sitoutuisivat omalta osaltaan vastaamaan luontokeskuksen toiminnan ja kiinteistdn ylliipidon menoista siten, ette Metsiihallituksen osuus Vuosittaisista keyttdmenoista on noin 20 %.

2 Mai?iretahapaiaos nojautui p?ieyhteistydtahojen (Metsahallitus, Espoo, Helsinki, Vantaa seka Solvallan urheiluopiston omistajatahot) vlilisiin neuvottelutulokiin jatkosuunniftelusts. hankkeeseen osallistumisesta, hankkeen toteutuksenja rahoituksen pli.lilinjaukista. Edella mainittujen pziatosten mukaisesti Metsaihallitus, Espoon kaupunki ja Solvalla Ab perustivat I rekisterdidyn Nuuksiokeskus - nimisen kiinteistdosakeyhtitin. Nuukiokeskus Koy on perustettu omistamaan ja hallinnoimaan Suomen luontokeskus Haltian tiloja. Nuuksiokeskus Koy vastaa kohteen rakennusinvestoinneista ja kiinteistdnpidon hallinnosta. Kiinteistdosakeyhtidlle kuuluu kiinteist6n ja sillii sijaitsevan rakennuksen kiinteistdnpito, jolla kiinteiston kunto, arvo ja ominaisuudet sailytetaan. Kiinteist6npitoon kuuluu mm. kiinteistonhoito ja kunnossapito. Luontokeskuksen rakennustydt aloitettiin heiniikuussa 2011 ia sen arvioitu valmistumisajankohta on helmikuussa Suomen luontokeskus Haltian tavoitteet Suomen luontokeskus Haltian tavoitteet lisetalousarvion miiairzirahapiiatdksen mukaan ovat: l. Luoda Suomen luonlokeskus Haltiasta ja jerviylangdsta piilikaupunkiseudun luontomatkailun pii?ikohde sekii kansainviilisestikin kiinnostava ikkuna Suomen luontoon. 2. Luoda Suomen luontokeskus Haltiasta paiikaupunkiseudun luontokasvatuken piiiikohde, joka palvelee p?iiikaupunkiseudun noin lasta ja nuorta. 3. Monipuolistaa ja parantaa luonnon virkistyskaytdn, ulkoihurja liikunnan palveluja pii,iikaupunkiseudun noin 1,3 miljoonalle asukkaalle ja niiin lisiitii hyvinvointia. 4. Luoda Suomen luontokeskus Haltiasta yhdesse Solvallan urheiluopiston kanssa kokonaisuutena merkittiivli terveysliikunnan ja terveyskasvatuksen paikka. Suomen luontokeskus Haltiassa esitellaan koko paiikaupunkiseudun viherkehiiii ja myds Sipoonkorven kansallispuistoa. Yhteistydn muoto ja toiminnan jiirjest5minen Luontokeskuksen toimintaa ohjaa luontokeskus Haltian toimintaryhmzi, joka meiirittelee vuotuisesti luontokeskuksen toiminnan tavoitteet, periaatteetja laajuuden. Toimintaryhmzi?in kuuluu yksi edustaja kultakin sopijaosapuolelta. Kukin sopijaosapuoli vastaa siitzi, etta sen edustajalla on ta-rpeellinen toimivalta osallistua ja mydtiivaikuttaa tydryhmzin toimintaan ja piiatdksentekoon. Toimintaryhmii pyrkii tyttsszi:in yksimielisyyteen. Toimintaryhmiin kutsuu koolle Metsiihallitus. Toimintaryhman ohjauksen seka keytettavissa olevien varojen pohjalta Metsahallitus esittda toimint ybmalle vuosittain luontokeskuksen toimintasuunnitelman ia toimintabudietin seka raportoi niiden toteutumisesta.

3 ToimintaryhmAn toiminta- ja kokousmenettelyista voidaan sopia tarkemmin toimintaryhmein erillisel la tydjarj estyksella. Metsiihallituksella on luontokeskuksen toiminnan jii{estzimisen vetovastuu. Metsfiallitus tekee luontokeskuksesta vuokasopimuksen Nuuksiokeskus Koy:n kanssa. Ennen vuokrasopimuken tekemista sopuaosapuolille tulee varata mahdollisuus kommentoida vuokasopimusta. Metsfiallitus sisallyttiia vuokan luontokeskuksen toiminnan kuluihin ja laskuttaa sopijaosapuolten osuudet kustannuksista nelje kertaa \ruodessa. Luontokeskuksen johtaja vastaa luontokeskuksen toiminnasta ja raportoi suoraan MetsAhallitukselle seka toimintaryhmalle. Metsaihallitus palkkaa luontokeskuksen johtajan, jonla palkkakulut sisallytetaiiin luontokeskuksen toiminnan kuluihin. ToimintaryhmM on kuultava ennen johtajan valintaa. ToimintaryhmA ohjaa ja seuraa luontokeskuksen toimintabudjettia, kustannusten kehityst?i ja osallistuu tiimiin sopimuksen mukaisesti luontokeskuksen toiminnan kehittiimiseen ia yll?ipitoon. Luontokeskuksen toiminnan ja yll6pidon rahoiataminen Sopijaosapuolet sitoutuvat jakamaan luontokeskuksen ylliipidosta ja toiminnasta aiheutuvat kustannuket ja toimimaan niiden periaatteiden ja jakoperusteiden mukaan siten kuin tiissii sopimuksessa on mziihitelty ja sovittu. Sopijaosapuolten maksamat luontokeskuksen ylliipito- ja toimintakulut ovat palvelumaksu4 jota vastaan sopijaosapuolet saavat vastiketta yhteisesti sovittavalla tavalla. Luontokeskuksen toimintakuluja ovat keskuksen toiminnasta ja sen niiyttelyiden toteuttamisesta aiheutuvat kulut. Tiillaisia ovat mm. hallinto- ja henkilcistdkulut seka muut toimintakulut kuten esim. vakuutukset, koneet ja laitteet, tietotekniikka, viestinta, esittely-, nayttely-, materiaali- ymv. kulut sekii Nuuksiokeskus Koy:lle maksettavat vuokrakulut. Kiinteisttiosakeyhti6ssa vuokan suuruus maiiritelliiiin siten, ettai se kattaa yhtidn yllapitokulut ja korvausinvestoinnit, mutta yhtidn ei ole tarkoitus tuottaa voittoa. Korvausinvestoinneilla tarkoitetaan pii,iioman kulumisen kattavia investointej4 jotka ovat tarpeen kiinteistdn, rakennuksen seka nayfielyiden arvon ja ominaisuuksien yllapitiimiseksi. Korvausinvestointeja ovat tiedossa olevat peruskorjauskulut tai vaihintdain viiden woden velein paivitefiev,issa korjaustaruearviossa arvioidut korjauskulut seke muut sellaiset kiinteist00n tai niiyttellyn kohdistuvan kulumisen tai rikkoutumisen vuoksi ilmenneet peruskorjaustarpeet, joita arviossa ei ole osattu ottaa huomioon. SopUaosapuolet eivat vastaa luontokeskuksen uudisrakennuskuluista eivatka muista rakennusinvestoinneista, joista vastaa Nuuksiokeskus Koy. Kiinteistdnpidon kulut Nuukiokeskus Koy laskuttaa luokan muodossa vuokalaisena toimivalta Metsiihallitukselt4 joka veloittaa ko. kulut sopijaosapuolilta. Metsahallitus vastaa siitz! efta toimintaryhma saa riiftaviisti ja riittaviin ajoissa tietoa ja mahdollisuuden vaikuttaa luontokeskuken nettokustannusten muodostumiseen mm. siten, ette!,uokraan sisellytetai?in riittiivat korvausinvestoinnit rakennuksen arvon siiil).tt?imiseksi. Vuokran suuruus meiiritellai?in tz te osin viimeisimmiin korjaustarvearvion pohjalta tasaeriiisten korvausinvestointien mahdollistamiseksi kuitenkin siten, etta arviosta poikkeavat ja mytihemmin ilmenneet korjaustarpeet huomioidaan myds vuokran suuruutta maiiritettaessa.

4 Jos arvioitu kustannustaso ylittyy edellisen tilikauden tuloksesta elinkustannusindeksillzi tarkisteftuna muutoin kuin ylliitt?ivien ja valttiimattdmien korvausinvestointikulujen perusteella nousseen tilal,uokran johdosta, tulee Nuuksiokeskus Oy:n neuvotella ylifyksistii sopijaosapuolten kanssa. Perusindeksind on syyskuun 2012 pisteluku 1872 ja tarkistusindeksina on tarkastusajankohtana tiedossa oleva viimekij ulkaistu pisteluku. Sopijaosapuolet eiveit vastaa rakennuksen mahdollisista laajennuskuluista tai laajennuksen yllapitokuluista. Luontokeskus saa tuloja piiiisylipuista, myyntituotteista, palveluista ja kiiyttdkorvauksist4 jotka kiiytetzi?in luontokeskuksen bruttokulujen katramiseen. Jaljelle jiiavat toiminnan neftokustannukset jaetaan osapuolten kesken. 7. Kustannusten jakautuminen sopijaosapuolten vsilillii Lisiitalousarvion rahoitusp?iatdken mukaan valtion osuus luontokeskuksen toiminnan ja kiinteistcin ylliipidon menoista on 20 o% ja muiden yhleistyittahojen 80 %. Toiminta- j a ylliipitokustannuksista kohdennetaan seuraavasti - MetsAhallitus 20 % - Solvalla Nedre Ab 5 % ja - kunnat (Helsinki, Espoo, Vartaa, Kirkkonummi, Kauniainen ja Vihti) yhreensa 75 %. Kuntien osuus 75 yo jaetaan kayftajaimai?irien suhteessa. l. ja 2. toimintavuonna osuudet ovat: Espoo 46,7 %, Helsinki 40,0 yo, V antaa 6,7 %, Kauniainen 2,2 %, Kirkkonummi 2,2 o/o ia Vrhti 2,2 %. 3. Toimintavuonna eli vuon:ra 2015 ja tiimiin jiilkeen joka 3. ltosi kunriin keskinliiset jako-osuudet tarkistetaan keytt?ijiimii.iirien perusteella ja muutetaan. Metsiihallituksessa luontokeskuken tilit ovat oma kustannuspaikkansa. Metszihallitus laskuttaa toteutuneet nettokustannukset osapuolilta jiilkikdteen nelja kertaa vuodessa. Laskutuksen yhteydessa on erittely kuluista. vuoruisen tilikauden paatyttye Mersahallituksen tilintarkastajat antavat lausunnon tilinpidosta sekii siila, eth tilitapahtumat kohdishrvat luontokeskukseen ja ovat budjetin mukaisia. Sopimusrikkomus ja sopimuksen purkaminen Mikali Sopijaosapuoli rikkoo tatzi sopimusta tai toimii site vastaan, on tiim?i velvollinen maksamaan v?ilittdmasti toisille sopijaosapuolille yhteisesti sopimussakkona mii?ir?in, joka vastaa rikkomisesta saalua hydrye. Sopimussakon maiara on kuitenkin aina viihintiiiin euroa. Sopimussakko jakautuu sopijapuolten valilla niiden maksuosuuksien suhteessa. Tzim?in lisiiksi tate sopimusta rikkonut sitouruu korvaamaan toisille sopijaosapuolille aiheuttamansa vahingon kohdan 9 mukaisesti. Muilla sopijaosapuolilla on ainoastaan yhdessii oikeus purkaa sopimus, mikiili sopijaosapuoli oleellisesti rikkoo sopimusehtoja. Mikali sopimusrikkomus on korjattavissa, sopimuksen purkaminen edellyttzia kuitenkin, ettei sopimusrikkomukseen syyllistynyt ole korjannut sopimusrikkomustaan kirjallisesri asetetun kohtuullisen, kuitenkin viihintiiiin kolmenkymmenen (30) paivzin mii?iriiajaa puitteissa. Sopimuksen purkaminen ja selvitys purkamisen syysta on toimitettava kirjallisesti. Sopimuken purkavilla sopijaosapuolilla on oikeus saada sopimuksen rikkoneelta sopijaosapuolelta korvaus syntyneista vahingoista. 9. Vahingonkorvausvelvollisuus

5 Sopijaosapuolet vastaavat vahingosta, jonka ne aiheuttavat toisille sopuaosapuolille huolimattomuudellaan tai laiminlydnnilliitin. Sopijapuolet eivet kuitenkaan vastaa toisille sopijapuolille aiheutuneesta valillisesta vahingosta. Vahingonkorvausvelvollisuuden rajoitus ei koske tapausta, jossa on kyseesse sopijapuolen tahallisesti tai tdrkeiillii huolimattomuudella aiheuttama vahinko. 10. Sopimuksen siirt?iminen Sopijapuolilla ei ole oikeutta siirtaii teta sopimusta tai siihen kuuluvia oikeuksia tai velvoitteita kokonaan tai osittainkaan kolmannelle paitsi kohdan l3 mukaisissa tapauksissa. 11. Sopimuksen muuttaminen Tetii sopimusta voidaan muuttaa tai teydentm vain, mikiili sopijaosapuolet ovat siit,i kirj allisesti yksimielisesti sopineet. 12. Erimielisyydet TiistA sopimukesta mahdollisesti syntyv6t erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti neuvotteluteitse. Miklili osapuolten keskindisissii neuvotteluissa ei pzizistzia yksimielisyyteen, voidaan asia saattaa lopullisesti ratkaistavaksi Helsingin kiiriijiioikeudessa. 13. Sopimuksen voimassaolo Tiimi sopimus tulee voimaan heti kun sopijaosapuolet ovat sen allekirjoittaneet. Sopimus on voimassa 20 vuotta kayttodnottoa seuraavan luoden alusta. Kolme vuotta ennen sopimuskauden paattymista sopijaosapuolet kaynnistavat neuvottelut sopimuksen jatkamiseksi. Kesken sopimuskauden sopimus voidaan paattaa ainoastaan sopijaosapuolten yhteisella pii?itoksellii ja mikali luontokeskusta kaltetaan olennaisesti muuhun kuin sopimuskohdan 4 mukaiseen kalttdtarkoitukseen. Mikali sopimuksen voimassa ollessa valtion eli omistajatahon tekemien uudelleenjiirjestelyiden tai muiden paatdsten vuoksi alkuperiiisen sopimuksen ja toiminnan tarkoitus olennaisesti muuttuisi, neuvottelevat sopijaosapuolet sopimuksen muutostaryeista. Mikiili sopimuksen voimassa ollessa sopijaosapuolten, valtion, kuntien tai kuntayhtymien tehtavien hoito tai uudelleenjiirjestellt aiheuttavat muutoksia osapuolten oikeushenkiliiasemaan, sen lakkaamisen tai yhdistymisen muuhun toimijaan, sopijaosapuoli vastaa siita, etta tama sopimus oikeuksineen ja velvoitteineen siirtly kokonaisuudessaan sen sijaan tulevan toimijan vastattavaksi. 14. Allekirjoitukset Tiime sopimus on tehty kahdeksana kappaleena, yksi kullekin sopijaosapuolelle. Vantaalla kuuta 2013

6 ESPOON KAUPUNKI VANTAAN KAUPUNKI HELSINGIN KAUPUNKI KAUNIAISTEN KAUPUNKI VIHDIN KLINTA KIRKKONUMMEN KLINTA METSAHALLITUS SOLVALLA NEDRE AB