Iisalmi ARJEN KESKIÖSSÄ HANKKEEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT ASEMAKAAVA-ARKKITEHTI MARTTI NORJA

Transkriptio

1 Iisalmi ARJEN KESKIÖSSÄ HANKKEEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT ASEMAKAAVA-ARKKITEHTI MARTTI NORJA

2 Seinäjoki Seinäjoki 2005 ja 2009 kuntaliitosten jälkeen: Pinta-ala kasvoi yli kymmenkertaiseksi ja on nyt 1469 km2 Asukkaita tällä hetkellä ja väkiluku kasvaa kaupungissa lähes asukkaalla vuodessa ja maaseudulla hiukan vähenee eli kasvu on noin 1,4-1,5 % vuodessa - tänä vuonna noin 1,2% Vuonna 1960 väkiluku oli noin Vuonna 2000 väkiluku oli noin

3 Seinäjoen ja Nurmon raja kulki kaupungin halki ja hankaloitti molempien maankäyttöä Molemmat kunnat kasvoivat voimakkaasti - Nurmo jopa 1,8% vuodessa

4 7 km keskustasta asukasta 21 km säteellä yhteensä asukasta (joista 9500 Ilmajoella ja 3500 Lapualla) 42 km säteellä asuu asukasta Ylistaron taajamassa 2500 asukasta ja Peräseinäjoella 1500 asukasta Maaseudulla 2500 asukasta Kaupungin alueella asukkaista yli 90% asuu taajamissa

5 Kasvusta johtuen Ikäjakauma kaupungissa on tulevaisuudessakin suhteellisen tasapainoinen. Seinäjoelle muuttavista vain 3 % ja lähtijöistä 2 % on yli 64 vuotiaita, mutta silti ikääntyneiden määrä kasvaa 2-3 kertaiseksi 15 vuodessa, sitten tasaantuu Kasvusta johtuen rakennetaan paljon joten uuden ja esteettömän ja toivottavasti laadukkaamman ja paremmin asiakaslähtöisesti suunnitellun rakennuskannan määrä kasvaa suhteellisen nopeasti eli tilanne on siis helpompi kuin taantuvissa kunnissa Vanhassa asuntokannassa on silti mm. 300 hissitöntä rappukäytävää koska kaupunki rakennettiin pääsääntöisesti kolmikerroksiseksi luvuilla

6 Seinäjoen kasvun suurin syy on sijainti pääradan varressa ja saavutettavuus puolivälissä Helsinkiä ja Oulua, sekä rautateitse että maanteitse Tampereelle junalla 1h 5min, Vaasaan ja Kokkolaan alle tunnissa, Helsinkiin 2h 40min

7 Suuri markkina-alue Seinäjoen kasvun taustalla myös vahva ympäröivä markkina-alue- kuudenneksi suurin markkina-alue Markkina-alue ei kuitenkaan kasva koska Seinäjoen kasvu ei heijastu maakunnan laidoille

8 Seinäjoki on kasvanut pitkään

9 Asuntotuotanto kunnittain 2012 yli asukkaan kunnat Seinäjok i Rovaniemi Oulu Espoo Jyväsk ylä Tampere Helsinki Kuopio Vaasa Turku Lohja Vantaa Joensuu Hyvinkää Nurmijärvi Kokkola Lahti Lappeenranta Porvoo Mikkeli Kotka Pori Kouvola Salo H ämeenlinna 1,9 3,7 3,5 7,7 7,5 6,9 6,7 6,7 6,5 6,1 5,8 5,8 5,5 5,4 4,9 4,7 4,6 4,6 4, ,8 8, ,7 Koko maa 5, Valmistuneet asunnot/ asuk asta Vuoden 2013 alueraja Lähde: Tilastok esk us/rak entaminen, SeutuNet

10 Nettomuutto Seinäjoelle seutukunnittain 2013 Maakuntaraja Muuttajien lkm 93 muuttotappiota muuttotappiota 1-20 muuttotappiota muuttovoittoa muuttovoittoa muuttovoittoa

11

12 Väkiluvun vuosimuutos alueittain 1990, 1995 ja Vuosimuutos (%) 1,5 1 0,5 0-0, Seinäjoki Seinäjoen k aupunkiseutu Etelä- Pohjanmaa Vuoden 2013 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot SeutuNet

13 Erityisasumisen paineet keskittyvät Seinäjoelle Koska maakunta ei kasva vaan hiipuu myös erityisasuminen keskittyy Seinäjoelle koska investoijat eivät sijoita maakuntaan Seinäjoki ei itse voi vaikuttaa tähän millään tavoin Sen sijaan voidaan vaikuttaa erityisasumisen sijoittumiseen ja pyrkiä vaikuttamaan laatuun mm. kaavoitusmonopolin ja maanluovutuksen kautta

14 Väestön jakautuminen Lapsiperheet asuvat taajaman laitamilla kaupungin laajentuvilla alueilla ja ympäröivissä kylissä pientaloissa

15 Väestön jakautuminen Keskustassa asuu vanhempaa väkeä kerrostaloissa ja hyvin paljon yhden hengen ruokakuntia

16 Kasvun kehä: Vuonna 2030 asukkaita on taajamassa yli , Seinäjoen kaupunki on kompakti, tulevaisuuden kauimmaiset asuinalueet ovat vain noin 7 km keskustasta Asutus tiivistyy erityisesti keskustaalueilla voimakkaasti Vuosittain tuotetaan 750 uutta asuntoa, joista 55 % kerrostaloissa, 25 % omakotitaloissa ja 20 % rivitaloissa, näistä kerrostalojen osuus kasvaa

17 Hyvä asuminen kaikkien oikeus Luo hyvinvointia kaikkien asukkaiden arkipäivään, luo yhteisvastuullisuutta Edellyttää maankäytön, kaavoituksen, kaupunkisuunnittelun ja palveluiden sekä rakentamisen yhteensovittamista asumisen tarpeiden ja elämän vaiheiden kanssa; edellyttää yhteisvastuullista suunnittelua Toive tavallisesta arjesta on meillä kaikilla!

18 Seinäjoen kaupunki on halunnut olla mukana kehittämässä ja moninaistamassa asumista Seinäjoella on tarve ja velvollisuuskin kehittää uusia asumisratkaisuja koska meillä rakennetaan niin paljon: tarvitsemme uusia asuntoja, kaupungin on huolehdittava laatutavoitteista Kuntalaki ( /365) 1 : Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan Asuntopolitiikka ja kaupunkisuunnittelu ovat keskeinen osa hyvinvointipolitiikkaa - luovat hyvän asumisen edellytyksiä

19 Hoivakotityöryhmä 2010 Kaavoitukseen oltiin yhteydessä lukuisten hoiva- ja kuntoutuspalveluja tarjoavien yksityisten yrittäjien taholta: MEILLE TONTTI HETI! Olimme ihmeissämme mitä nyt on tapahtumassa? Minne ja miten paljon? Perustettiin hoivakotityöryhmä johon kuuluivat sosiaali- ja terveysasioista vastaava apulaiskaupunginjohtaja, sosiaalityön päällikkö, vanhustyön päällikkö, kaupungingeodeetti, kaavoituspäällikkö ja asemakaava-arkkitehti Tavoite: Etsitään paikkoja yksityisille vanhuspalveluille, raskaan hoivan yksiköille Vähitellen tehtävä laajeni etsimään kaikelle erityisasumiselle paikkoja kaupungista - työryhmä nimettiin uudelleen erityisasumistyöryhmäksi Toiminta jalostui kaaotisesta ongelmasta pohtimaan erityisasumista syvemmin osana kaupungin strategiaa

20 Erityisasumistyöryhmä Mahdollisuus perustaa poikkihallinnollisia työryhmiä on kaupungin voimavara johon yksityiset toimijat eivät pysty. Poikkihallinnollisesti työskennellessä saadaan laaja kokonaiskuva tilanteesta Apulaiskaupunginjohtaja Harri Jokiranta vetää Seinäjoella erityisasumistyöryhmää, johon kuuluvat myös, sosiaalityön tulosaluejohtaja, ikäihmisten palvelujen tulosaluejohtaja, vammaispalvelujohtaja, kaupungingeodeetti, kiinteistöinsinööri, kaavoitusjohtaja ja asemakaava-arkkitehti, elinkeinokeskuksen edustaja ja hankintajohtaja Tavoite: Katsotaan kaupungin tarpeet ja tavoitteet erityisasumiselle ja etsitään niille mahdollisimman hyvät ja toimivat paikat huomioiden olemassa olevat palvelut ja visio kaupungin tulevaisuudessa

21 Erityisasumisen ympäristö Itsenäinen asuminen omassa kodissa riippuu asukkaan oman kunnon lisäksi elinympäristöstä joka voi myös edesauttaa toimintakyvyn paranemista / säilymistä Palveluja ja virikkeitä tarjoava ympäristö houkuttelee osallistumaan. Asunnon sijainti ja sen ympäristön laatu, viihtyisyys ja palvelut sekä turvallisuus, on olennainen osa hyvää asumista Viheralueet, palvelut ja asumisen yhdistävät esteettömät verkostot ovat olennainen osa aktivoivaa ympäristöä, joka mahdollistaa pitkään samassa asunnossa asumisen ja monipuolisen yhdyskuntarakenteen

22 Esteettömyys Ympäristön fyysistä esteettömyyttä edellytetään jo laissa mutta esteettömyys on myös paljon muuta Ympäristön ymmärrettävyys, käytettävyys, luettavuus ja kokemuksellisuus ovat erityisen tärkeitä henkilöille joilla on orientaatio- tai hahmottamisvaikeuksia, eli väestön vanhentuessa yhä suuremmalle osalle meistä Kaupunkisuunnittelulla ja arkkitehtuurilla voi parantaa ympäristön hahmotettavuutta ja tunnistettavuutta, luoda turvallisuuden tunnetta ja kodikkuutta

23 Hyvä ympäristö kaikille Lähelle sijoittuvilla palveluilla, oleskelu- ja tapaamispaikoilla, puistojen verkostoilla sekä kaupunkitapahtumilla esteettömässä ja turvallisessa ympäristössä mahdollistetaan vanhenevan väestön ja kaikkien muidenkin erityisryhmien kuten lapsiperheiden itsenäinen liikkuminen Korkealuokkaisella ympäristöllä, katumiljöön elävöittämisellä ja istutuksin tehdään kaupunkitila miellyttäväksi. Elämän laatu kohenee ja eristäytymisen vaara pienenee!

24 Erilaisuus on normaalia ja voimavara Menestys kumpuaa erilaisuudesta ja suvaitsevaisuudesta. Erilaisuus on normaalia ja luonnollista kun taas samankaltaisuus on luonnotonta Suvaitsevaisuudelle ja monimuotoisuudelle rakentuneet kaupungit ovat menestyjiä (San Francisco) Väestön vanhentuessa, kansainvälistyessä ja jakautuessa yhä erilaistuviin ryhmiin normaaleja on yhä pienempi osa väestöstä Osallistuessaan yhteiskunnan toimintaan eri ryhmät tuovat uusia ajatuksia ja katsantokantoja

25 Arjen keskiössä ARA:n ja Kehitysvammaliiton yhteistyönä toteuttama hanke jossa mukana olivat kaupungeista Seinäjoki, Lahti, Turku ja Kotka; Eskoon ja Carean kuntayhtymät sekä Varsinais- Suomen erityishuoltopiiri Seinäjoen kaupungin työpajoissa erityishuomiona oli kehitysvammaisten asumisen ratkaisujen kehittäminen osana kaupungin yhdyskuntarakennetta ja kaupunkisuunnittelua Tarkasteltiin myös epävirallisen tuen ja resurssien mahdollisuutta, esimerkiksi asuntoverkostoja joissa syntyy luonnollista tukea jäsenten välille

26 Arjen keskiössä - hanke Kehitettiin uudenlaista asumisen suunnittelua, jossa kunnan asuntoja sosiaalitoimi ja kaavoitus työskentelevät yhdessä Tulevat asukkaat, kehitysvammaiset, ovat keskeisesti mukana suunnittelutyössä

27 Työpajoissa keskusteltiin kuvien ja karttojen ääressä mutta myös piirtämällä ja kirjoittamalla hahmotettiin miten jokaisen oman näköinen elämä olisi mahdollista Käyttäjien ääni ja toiveet olivat asumisen suunnittelun keskipisteessä

28 Mitä opimme? Mahdollisuus tutustua kehitysvammaisiin opetti aivan uuden näkökulman tarkastella ympäristöä ja hahmottaa ympäristön ongelmia Työpajat ovat tarjonneet harvinaisen tilaisuuden kohdata kasvokkain tulevia asukkaita; oppia mitä he haluavat asumiseltaan ja elämältään Toimintamahdollisuudet ja alueiden ominaispiirteet tutkimalla voidaan ongelmat usein ratkaista pienin toimenpitein. Pienet hyvät oivallukset ja joustavat ratkaisut voivat auttaa arjessa, kuten kulkemisessa, paljon enemmän kuin suuret investoinnit

29 Arjen keskiössä hanke lisäsi ymmärrystä siitä mitä on käyttäjälähtöinen suunnittelu, vahvisti kaupungin oman toiminnan arviointia ja hallintoalat ylittävää yhteistyötä Hankkeen kautta ja innostamana Seinäjoen kaupunki kehitti yhdessä kaupungin vuokrataloyhtiö Sevas Oy:n kanssa aivan konkreettisia ratkaisuja asuntojen hankkimiseksi sekä olevasta asuntokannasta että myös käynnistämällä uusia rakennushankkeita joissa erityisasumisen tarpeet on huomioitu integroimalla ne normaaliin asuntotuotantoon

30 Seinäjoen työpajan antia Valtaosa erityisryhmiin kuuluvista, kuten kehitysvammaiset, voi ja haluaa asua aivan tavallisissa asunnoissa mutta asumistoiveet vaihtelevat suuresti eri henkilöiden välillä Niille joiden itsenäinen asuminen vaatii enemmän tukea kehitetään uusia asumisratkaisuja : Autismin kirjon arkkitehtuurisuunnittelukilpailu Kasperiin ja Pohjaan Tampereen teknisen yliopiston kanssa yhteistyössä toteutettu asuntosuunnittelun harjoitustyö: Omannäköistä asumista

31 Autismin kirjon arkkitehtikilpailu Seinäjoen kaupunki oli mukana Autismin kirjo, suunnittelu- ja ideakilpailussa joka järjestettiin ARA:n aloitteesta Tavoitteena oli löytää innovatiivisia rakentamisen ja tilankäytön ratkaisuja, jotka auttaisivat autismin kirjon henkilöiden toimimista arjessa

32 Kilpailualueena oli Rastipuiston Voittanut ehdotus tarjoaa synergiaa muun asumisen kanssa. Tavalliset asunnot on integroitu hyvin kahdeksan erityisasunnon ryhmän kanssa Ehdotus tarjoaa erilaisia asuntoryhmiä eritasoisista autistisista oireista kärsiville Pihatoiminnot on hyvin yhdistetty julkiseen puistoon koulun tontti

33 Seinäjoen osalta kilpailun voitti paikallinen Lassila- Hirvilammi arkkitehdit Oy

34 Omannäköistä asumista Tampereen teknisen yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen asuntosuunnittelun kurssi toteutti yhteistyössä ARA:n, Seinäjoen kaupungin ja Eskoon kuntayhtymän kanssa asuntojen ja asuinympäristöjen kehittämishankkeen oppilastöinä Pohjan koulun viereiselle rakentumattomalle tontille Tehtävänä oli kehittää asiakaslähtöisiä ja joustavia asuntoratkaisuja erityisesti kehitysvammaisille, kokonaisvaltaisesti esteetöntä korttelirakennetta, joka liittyisi ympäristöönsä ja laajempaan asuntoverkostoon

35 Tulevien asukkaiden edustajat olivat mukana kurssin työpajassa Seinäjoella (Ilkka )

36 Omannäköistä asumista Pohjaan Useissa töissä pohdittiin liikkumista yksityisen ja julkisen tilan välillä siten että saavutettaisiin yhteisöllinen asuin- ja oleskeluympäristö Rakennukset oli suunniteltu luomaan alueelle omaa identiteettiä

37 Rakennukset on suunniteltu siten että kehitysvammaisten asunnot integroituvat muuhun asumiseen, ovat osa sitä Asuntojakauma oli ehdotuksissa monipuolinen ja mahdollistaa toisaalta eritasoisen tuen tarjoamisen ja toisaalta monipuolisen asukasrakenteen alueella

38 Seinäjoen asuinalueiden tutkiminen Arjen keskiössä hankkeen työpajoissa tutkittiin myös asuinympäristöjä. Tutkittiin eri alueiden tarjoamia palveluja, työ- ja harrastusmahdollisuuksia ja liikkumista, erityisesti joukkoliikennettä Tutkittavilta alueilta kaupungilla oli mahdollisuus tarjota keskeiseltä paikalta tonttimaata Kehitysvammaiset itse valitsivat eri puolilta kaupunkia mieluisia asuinpaikkoja, ja moni valitsi Pohjan kaupunginosan Pohjan kaupunginosa valittiin sen keskeisen sijainnin, palvelujen ja joukkoliikenteen vuoksi sekä myös sen tarjoamien yhteisöllisten mahdollisuuksien vuoksi

39 Seinäjoella kehitysvammaisten asuminen ja palvelut alkavat jo sulautua kaupungin muuhun asumiseen ja palveluihin Asuminen ja palvelut

40 Pohjan kaupunginosa Erityisen hyvin kehitysvammaisten asuntoverkostoa voidaan kehittää Pohjan kaupunginosaan; palvelut ja työpaikat ovat lähellä Kaupungilla on mahdollisuus luovuttaa tonttimaata kaupungin omalle vuokrataloyhtiölle joka puolestaan rakennuttaa tarvittavat tilat ja asunnot

41 Asuntoverkosto Pohjassa Tarkoituksena on rakentaa normaalin asumisen lomaan tuettua asumista kehitysvammaisille, osana yhteisöä Asuminen erillisissä asunnoissa ja asuntoryhmissä toteutetaan kunkin yksilöllisten tarpeiden mukaan Asukkaiden tueksi alueelle tulee tukipiste, josta tukea tuodaan asuntoihin, mutta josta tarvittaessa saa apua tai jossa voi kokoontua Asuntoverkosto mahdollistaa asukkaiden keskinäisen tuen ja turvallisuuden rakentumisen

42 Pohjan alue Pohjan alue on vanhaa asuntoaluetta jossa kuitenkin on paljon rakentumatonta aluetta. Sinne rakennetaan vilkkaasti joten osa uusista, esteettömistä asunnoista voidaan hyvin osoittaa kehitysvammaisille Koska sinne rakennetaan paljon on aluetta mahdollista kehittää edelleen lähivuosina, mm. rakentaa puistoja ja kevyenliikenteen yhteys radan yli kaupungin keskustaan Verkosto ei ole kuitenkaan alueeseen sidottu. Pohjan verkostoon voi tukeutua myös muualla asuvia kehitysvammaisia tai he oman alueensa tukiverkostoon. Tukiverkostot muuntautuvat tarpeen mukaan

43 Kaupungin vuokrataloyhtiön rooli on keskeinen Sevas Oy on keskeinen toimija asuntoverkoston rakentamisessa sillä se tarjonnallaan mahdollistaa verkoston joustavuuden Yhtiö pystyy tarjoamaan tarpeen mukaan erilaisia asuntoja alueella aivan normaaleista kerrostaloista Asuntoverkosto voi ajan myötä kasvaa tai pienentyä ja muuttua asuntojakaumaltaan. Asukas voi vaihtaa verkoston sisällä asuntotyyppiä Tukipalvelut voidaan myös sijoittaa yhtiön kerrostaloihin

44 Louhenkatu 2 Tavallinen Sevas Oy vuokratalo Taloon tulee kahdeksan asuntoa, joille tarjotaan kattava tuki, seitsemän asuntoa, jolle tarjotaan kohtalainen tuki ja 21 vuokraasuntoa, joista muutama voidaan osoittaa kehitysvammaisille Lähiympäristössä on myös tuleva asuntoverkoston tuki- ja palvelupiste sekä kehitysvammaisille asuntoja Sevas Oy:n muissa kohteissa

45

46 Kattavan tuen asunnot sijaitsevat ensimmäisessä kerroksessa Piha ja ensimmäisen kerroksen yhteistila ovat kaikkien talon asukkaiden käytössä

47 Kohtalaisen tuen asunnot ovat toisessa kerroksessa, ylempänä on tavallisia vuokra-asuntoja

48 Kaupungin ohjaus Omistajapolitiikan tavoitteena on monipuoliset erityisryhmien asuntomarkkinat (laatu ja kustannukset) Kaupunki tai kaupungin yhtiö toimii pääsääntöisesti rakennuttajana kaupungin oman palvelutarpeen tilojen osalta. Kaupunki tuottaa tiloissa palvelun itse tai hankkii sen omistamiinsa tiloihin kilpailuttamalla Ikääntyvien asumispalvelustrategian mukaan kaupunki tuottaa 60% palveluista itse ja kilpailuttaa 40%. Kaupunki hakee aktiivisesti uusia malleja palveluasumisen järjestämisessä. Yhteistyö palveluja tuottavien yritysten sekä yhdistysten ja järjestöjen kanssa on tärkeä osa palveluasumisen onnistunutta toteuttamista.

49 Lopuksi Kehitysvammaiset ja muut erityisryhmiin kuuluvat odottavat asumiseltaan aivan samoja asioita kuten me kaikki muutkin! Hyvä suunnittelu on taloudellista ja palvelee kaikkia väestöryhmiä luoden kaikille hyvää ympäristöä ja parempaa elämän laatua! Asunnon ja ympäristön suunnitteluun tulee panostaa ja uusia asumisratkaisuja kehittää! Kiitos!