AHONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KATARIINA AALTONEN AHONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA Selostus P19961 Kunnanvaltuusto: xx.xx.2013 xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19961

2 Selostus 1 (32) P19961 SV;KhH Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi Kaavan tarkoitus Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu Asemakaavan tiivistelmä Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Pohjakartta Rakennusjärjestys Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet Suunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Vireilletulo Ranta-asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus ja aluevaraukset Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja ilmastoon Vaikutukset pohjavesiin Sosiaaliset vaikutukset Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax ,

3 Selostus 2 (32) P19961 SV;KhH Vaikutukset viihtyvyyteen ja virkistykseen Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset liikenteeseen Ranta-asemakaavan toteutus Toteutusta ohjaavat suunnitelmat Toteuttamisen aikataulu Kaavan hyväksyminen Liitteet Liitteet Liite 1: [Kirjoita liitteen nimi]... 1 Liite 1: [Kirjoita liitteen nimi]... 1 Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax ,

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (32) AHONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Taipalsaaren Kyläniemessä lähellä Ruokolahden kunnan rajaa, noin 3 kilometriä Kutveleen kanavasta länteen päin Kyläniementien pohjoispuolella. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. Ranta-asemakaavan laatiminen koskee Taipalsaaren Ahoniemen tilaa Kaavan nimi Kaavan nimi on Ahoniemen ranta-asemakaava. 1.3 Kaavan tarkoitus Tilalla on Suur-Saimaan osayleiskaavan mukaisesti neljä loma-asunnon rakennuspaikkaa ja kaavan mukainen rakennusoikeus 150 kem2 rakennuspaikkaa.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (32) kohden. Tavoitteena on siirtää rakennuspaikkoja paremmin soveltuviin kohtiin ja samalla tarkistaa rakennusoikeuden määrää kunnan uusien rantakaavapäivitysten mukaisesti. 1.4 Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali - Luontoselvitys 10/ Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu Suunnittelu on käynnistynyt maanomistajan aloitteesta ja kaavamuotona on rantaasemakaava. Taipalsaaren kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan xx.xx.2012 (Khall xx) käynnistää Ahoniemen ranta-asemakaavan laadinnan. Kunnanhallitus asettaa ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman MRL 63 :n mukaisesti julkisesti nähtäville Taipalsaaren kunnan tekniseen toimistoon (Kellomäentie 1, Taipalsaari) xx.xx. xx.xx.20xx väliseksi ajaksi. Kunnanhallitus hyväksyi ranta-asemakaavan laatijaksi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n. Alueelle on hyväksytty kaavoitusmittausasetuksen /1284 mukainen pohjakartta MML XXXXXXX. Kuulutus kaavan vireille tulosta annettiin kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä, jolloin kaavaluonnos ja OAS käsiteltiin Taipalsaaren kunnan rakennuslautakunnassa xx.xx Kaavaluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx.20xx. Viranomaisneuvottelu pidettiin xx.xx.xxxx. Kaavaehdotus oli nähtävillä xx.xx. xx.xx.xxxx välisen ajan. Taipalsaaren kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan xx.xx.xxxx xx. 2.2 Asemakaavan tiivistelmä Kaavassa on muodostettu kolme loma-asuntojen korttelialuetta (RA), joille sijoittuu yleiskaavamitoituksen mukaisesti neljä rakennuspaikkaa. Korttelialueille on määritetty rakennusoikeus ja rakennustapa. Muu kaava-alue on lähivirkistysaluetta, jolle on merkitty venesuojan rakennusala (vs) ja niemen kärkeen maisemallisesti arvokas alue (ma). Korttelialueille on osoitettu ohjeellinen ajoyhteys..

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (32) Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Johdanto Tämä on Ahoniemen tilan ranta-asemakaavoitusta palveleva luontoselvitysraportti. Ranta-asemakaavan tavoitteena on siirtää rakennuspaikkoja paremmin soveltuviin kohtiin ja samalla tarkistaa rakennusoikeuden määrää kunnan uusien rantakaavapäivitysten mukaisesti. Asemakaavoituksessa luonnonympäristöä tulee vaalia eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää (MRL 54 1 mom.). Raporttiin on koottu suunnittelualueen luonnonympäristöstä saatavilla olevat lähtötiedot sekä alueelle tehdyn maastokäynnin aikana havaitut luontoarvot. Luontoselvityksen tavoitteena on, että maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan huomioida luonnonsuojelun kannalta arvokkaiden alueiden ja luontotyyppien sekä kasvistolle ja eläimistölle tärkeiden alueiden ominaispiirteiden säilyminen. Raportissa on käsitelty tarkemmin suunniteltujen rakennuspaikkojen luonnonympäristöä ja annettu kohteille maankäyttö- ja rakentamissuositukset. Selvitystyön tuloksia voidaan hyödyntää kaavan ympäristövaikutustarkastelussa. Raportin on laatinut biologi, FM Tiina Mäkelä FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:stä Selvitysalue Selvitysalue sijoittuu Taipalsaaren kuntaan, Kyläniemen alueelle. Tarkemmin alue sijaitsee Kutveleen kanavasta noin kolme kilometriä Kyläniementietä länteen päin, tien pohjoispuolella. Alueen koko on 9,5 hehtaaria. Sijainti on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Selvitysalueen sijainti (punainen rajaus) (pohjakartta MML 2012)..

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (32) Tutkimusmenetelmät, käytetyt tietolähteet ja epävarmuudet Lähtöaineisto Tarvittavia taustatietoja on saatu Ympäristöhallinnon OIVA- ympäristö- ja paikkatietopalvelusta, Kaakkois-Suomen ELY- keskuksesta ja muista avoimista tietokannoista. Raportin lähteitä ovat olleet mm.: - OIVA -ympäristö ja paikkatietopalvelu, Asemaakaavan kaavaluonnosaineistot, FCG Kyläniemi, Ojatsunsaari, Iso Jänkäsalo, Hietasaari; luontoselvitys, Sipari Suur-Saimaan osayleiskaavan muutos Kyläniemen tilan 5:23 alueella; kaavaselostus, FCG 2009 Täydellinen lähdeluettelo on esitetty selostuksen lopussa, liite 3. Kohteiden arvottaminen Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat kohteet arvotetaan luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Alueen arvoa nostaa sen toimiminen eläimistön lisääntymis- tai ravinnonhankinta-alueena. Mitä harvinaisemmasta ja uhanalaisemmasta lajista on kyse, sitä arvokkaampi alue on. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioidaan metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen: a) kansainvälisesti arvokkaat kohteet (mm. Natura 2000 verkoston alueet, Ramsar - alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet) b) kansallisesti arvokkaat kohteet (mm. kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet ja luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LsL 29 ) sisältävät alueet) c) maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet (mm. seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset ja alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat) d) paikallisesti arvokkaat kohteet sekä (mm. metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ) e) muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet Uhanalaisuusluokitus Luontoselvityksen uhanalaisuusluokitus pohjautuu uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän esitykseen, joka on laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti. Tässä mietinnössä määriteltiin kaikille uhanalaisille lajeille uhanalaisuusluokan lisäksi elinympäristötyyppi ja uhkatekijät. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Alueellisesti uhanalaisten lajien osalta uhanalaisuusluokituksen aluejakona käytetään metsäkasvillisuusvyöhykkeitä osa-alueineen. Lajit jaetaan kahteen luokkaan: alueellisesti hävinneet (RE) ja alueellisesti uhanalaiset (RT)..

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (32) Uhanalaiset luontotyypit Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus pohjautuu Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointiin (Raunio ym. 2001a ja b). Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) luontotyypit. Luontotyyppi on silmälläpidettävä (NT), jos sen esiintymät ovat taantuneet tai se on harvinainen. Säilyvän (LC) luontotyypin esiintymiin ei kohdistu merkittävää häviämisen uhkaa keskipitkällä aikavälillä. Luontotyyppi kuuluu luokkaan hävinnyt (RE), jos sen kaikki esiintymät ovat hävinneet tarkastelualueelta. Maastotyöt Ennen maastokäyntiä suunnittelualueen luonnonympäristöön tutustuttiin alueella tehtyjen luontoselvitysten sekä ilmakuva- ja maastokartta-aineiston avulla. Näin saatiin alustavaa tietoa suunnittelualueen kasvillisuuskuvioista ja potentiaalisista luontoarvoista. Maastokäynti tehtiin Alueelta kerättiin tietoa mm. puustosta, lajistosta sekä uhanalaisesta lajistosta. Lisäksi arvioitiin kohteiden luonnontilaisuutta ja edustavuutta sekä sitä, esiintyykö alueella luontodirektiivin liitteiden lajeille (mm. liitoorava ja lepakot) soveliasta elinympäristöä. Maastotöiden jälkeen selvitys työstettiin kartoille ja raportiksi. Epävarmuudet Tiedot raportissa esitetyistä luontoarvoista perustuvat ensisijaisesti selvitysalueella syksyllä 2012 tehtyyn maastokäyntiin sekä alueelta aiemmin tehtyihin luontoselvityksiin. Maastokäynnin ajankohta oli myöhäinen, joten sen yhteydessä havaitut luontoarvot ovat viitteellisiä kasvillisuuden ollessa jo osittain lakastunutta. Alueen pesimälinnustoa ei pystytty havainnoimaan, vaan tehdyt lintuhavainnot koskivat alueella ympärivuotisesti eläviä paikkalintuja. Maastokatselmuksen perusteella pystyttiin kuitenkin muodostamaan kokonaiskuva selvitysalueen luontotyypeistä sekä arvioimaan alueen soveltuvuutta suojelullisesti arvokkaalle lajistolle. Selvitys on asemakaavoituksen tarpeisiin riittävä Luonnonympäristö Maa- ja kallioperä sekä topografia Selvitysalueen kallioperä sijoittuu paleoproterozoiseen svekofenniseen liuskejaksoon ja on pääasiassa kiillegneissiä (GTK 2012). Maaperä on pääasiassa kalliota ja soraa. Eloperäisiä maalajeja esiintyy vain vähäisissä määrissä. Maisema Selvitysalue kuuluu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa itäisen järvi-suomen Suur-Saimaan seudun alueeseen (OIVA 2012). Alue sijoittuu kapeaan niemeen, jota ympäröi Saimaan vesialue idässä, pohjoisessa ja lännessä. Maisemat avautuvat lähes koko suunnittelualueelta Möyhkiönselälle sekä Petraselälle aina Puumalan saaristoon saakka. Eteläiseen ilmansuutaan maisemakuva on sulkeutuneempi. Vuoden 2004 luontoselvityksessä selvitysalueen pohjoisimpiin osiin sijoittuvat silokalliot on arvioitu maisemallisesti arvokkaiksi (Sipari 2004)..

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 8 (32) Kuva 3. Selvitysalueen saaristoa. maisemat avautuvat Suur-Saimaalle kohti Kuva 4. Selvitysalueen pohjoisosan maisemallisesti arvokasta kallioaluetta.. Puumalan

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 9 (32) Kuva 5. Kitukasvuista rantapuustoa selvitysalueen pohjoisosassa Vesiluonto Selvitysalueen lounaisosaan sijoittuu pieneltä osin Kyläniemen ( A) II-luokan vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Varsinainen pohjaveden muodostumisalue sijoittuu asemakaavoitettavan alueen ulkopuolelle. Varsinaiseen muodostumisalueeseen etäisyyttä on lyhimmillään hieman alle sata metriä (Kuva ). Kyläniemen pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 14,9 km 2 ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala on noin 10 km 2. Pohjavesialueen antoisuus on noin m 3 vuorokaudessa. Pohjavesialueelle on kerrostunut paksulti hiekkaa ja soraa. Muodostuma on rantavoimien muokkaama ja se purkaa pohjavettä vesistöön tihkumalla (OIVA 2012)..

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 10 (32) Kuva 6. Kyläniemen pohjavesialueen sijainti (OIVA 2012, pohjakartta MML 2012) Kasvillisuus Selvitysalueen kasvillisuus on pääosin tuoretta, mustikkatyypin (MT, myrtillus-tyyppi) mäntykangasmetsää, joka on talouskäytössä. Sekapuuna kasvaa vaihtelevasti kuusta, raudus- ja hieskoivua, pihlajaa ja haapaa sekä paikoin myös pensasmaista katajaa. Rannoilla esiintyy hieman tervaleppää. Niemen lakiosien mäntyvaltainen metsä muuttuu selvitysalueen keskiosan kosteammassa painanteessa kuusivaltaiseksi, missä pääasialliset metsätyypit ovat tuore (MT) ja lehtomainen käenkaali-mustikkatyypin (OMT, Oxalis-myrtillus-tyyppi) kuusikangasmetsä. Kenttäkerroksen lajistoa edustavat mm. mustikka, käenkaali ja kultapiisku. Paikoin kallioiden välisessä painanteessa on havaittavissa korpisuutta sekä tihkupintaisuutta. Kosteimmilla alueilla kasvillisuudessa esiintyvät mm. hiirenporras, metsäalvejuuri ja lehväsammalet (Plagiomnium). Puusto on kosteammalla alueella lehtipuuvaltaista (haapa, tervaleppä, raudusja hieskoivu). Tihkupintainen korpipainanne on ojitettu. Niemen kärkeä kohti maaperä muuttuu kallioisemmaksi ja kivikkoisemmaksi, puusto harvenee ja poronjäkälälajit (Cladonia) lisääntyvät pohjakerroksessa. Pohjoiskärjessä on kasvillisuudesta paljasta silokallioaluetta. Kärjen lännenpuoleisella reunalla kallio laskee paikoin melko jyrkästi veteen, mutta niemenkärjen itäreuna on maastonmuodoiltaan loivempaa. Vesikasvillisuus (ilmaversoiset, kelluslehtiset ja uposkasvit) ovat selvitysalueen rannoilla melko vähälukuisia ja -lajisia. Kallio- ja kivikkorannoilta vesikasvillisuus puuttuu lähes kokonaan. Ahoniemen ja sen luoteissivulla olevan saaren välisellä.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 11 (32) matalikolla esiintyy järviruokokasvustoja. runsaampaa vesikasvillisuutta ja Kuva 7. Selvitysalueelle tyypillistä mäntykangasmetsää Kuva 8. Selvitysalueen keskiosan tuoretta kuusikangasmetsää. mm. pienehköjä

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 12 (32) Kuva 9. Selvitysalueen tervaleppä- ja hieskoivuvaltaista rantapuustoa. Kuva 10. Selvitysalueen pohjoisosiin sijoittuvaa kallioaluetta Eläimistö Selvitysalueen eläimistöä ei ole aiemmin selvitetty ja maastokäynnillä tehdyt eläinhavainnot olivat vähäisiä. Alueella voidaan olettaa elävän tavanomaista,.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 13 (32) metsätalousalueille tyypillistä nisäkäslajistoa kuten hirvi, metsäjänis- ja orava. Alueella ei esiinny luontodirektiivin liitteen IV (a) liito-oravalle soveliasta elinympäristöä eikä lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveltuvaa kolopuustoa. Suur-Saimaan alueella esiintyy luontodirektiivin liitteen IV (a) saimaannorppaa, joka on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi (CR). Saimaannorppaa esiintyy mahdollisesti toisinaan myös selvitysaluetta ympäröivällä vesialueella, missä läheisiä saaria on rauhoitettu Suur-Saimaan osayleiskaavassa ns. saimaannorpan reservialueina. Selvitysalueella havaittu linnusto edustaa tavanomaista suomalaista metsälintulajistoa. Maastokäynnillä havaittiin punatulkku, pyrstötiainen, tali-, sini- ja hömötiainen sekä varis. Metsätalousvaltaisella alueella esiintyy myös teertä (NT, lintudirektiivi liite I). Selvitysalueen ympäristössä pesivää vesilinnustoa ei myöhäisen ajankohdan vuoksi voitu havainnoida. Alueen läheisyyteen ei kuitenkaan sijoitu luotoja, jotka voisivat toimia uhanalaisten, silmälläpidettävien tai lintudirektiivin liitteessä I mainittujen saaristolintujen (kuten mm. selkälokki, kalatiira ja naurulokki) pesimäpaikkoina. Selvitysalueella ei esiinny uhanalaisille tai elinympäristöltään vaateliaille lintulajeille soveliasta pesimäympäristöä Rakennuspaikkojen luonnonympäristö Rakennuspaikka 1 Kuva 11. Rakennuspaikan 1 sijainti (sininen rasteri) Alueen pääkasvillisuustyyppi on tuore, mustikkatyypin (MT) mäntykangasmetsä. Puusto on iältään nuorta ja ensiharvennettua. Alikasvoksena esiintyy hieman kuusta ja pihlajaa sekä jonkin verran katajaa. Kasvillisuudessa kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka ja puolukka, joiden lisäksi esiintyy vähälukuisempana myös metsäkastikkaa, sananjalkaa, lillukkaa ja nuokkuhelmikkää. Rannanpuoleisella osalla on pienialainen, harvapuustoinen jäkäläkallio, jolla esiintyy lähinnä poron- ja hirvensarvijäkäliä. Puusto on kallioalueella melko nuorta, eikä alue täytä metsälain 10 määritelmää erityisen arvokkaasta elinympäristöstä (MetsäL 10, kohta 7 karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat ). Ranta on osin kallioinen ja kivikkoinen..

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 14 (32) Rakennuspaikalla ei esiinny uhanalaista tai harvinaista kasvi- tai eläinlajistoa eikä muita luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita, jotka tulisi erityisesti ottaa huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Kuva 1. Rakennuspaikan 1 länsireunan jäkäläkalliota Rakennuspaikka 2. Kuva 23. Rakennuspaikan 2 sijainti (sininen rasteri).

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 15 (30) P19961 Rakennuspaikka sijoittuu kallioalueelle, jonka maasto viettää pohjoiseen ja luoteeseen. Alueen pääkasvillisuustyyppi on tuore, mustikkatyypin (MT) mäntykangasmetsä. Puusto on iältään nuorta ja ensiharvennettua. Sekapuuna esiintyy hieman hieskoivua ja alikasvoksena esiintyy pihlajaa. Kasvillisuudessa kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka, puolukka, metsäkastikka ja kanerva. Alueen eteläreunan korkeimmalla kohdalla on pienialainen, harvapuustoinen jäkäläkallio, jolla esiintyy lähinnä vaalea- ja harmaaporonjäkälää. Puusto on kallioalueella melko nuorta, eikä alue täytä metsälain 10 määritelmää erityisen arvokkaasta elinympäristöstä (MetsäL 10, kohta 7 karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat ). Ranta on pääosin kivikkoinen. Alueen pohjoispuoleiselle rannalle sijoittuu pieni, puuton kallioalue, joka on Suur- Saimaan osayleiskaavassa merkitty kaavamerkinnällä /s (luonnonolosuhteiltaan arka alue, joka tulee säilyttää luonnontilaisena). Rakennuspaikalla ei esiinny uhanalaista tai harvinaista kasvi- tai eläinlajistoa eikä muita luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita, jotka tulisi erityisesti ottaa huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Kuva 3. Rakennuspaikan 2 mäntykangasmetsää

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus P (30) Rakennuspaikka 3. Kuva 15. Rakennuspaikan 3 sijainti (sininen rasteri) Alueen pääkasvillisuustyyppi on tuore, mustikkatyypin (MT, myrtillus-tyyppi) mäntykangasmetsä. Puusto on iältään nuorta ja ensiharvennettua. Sekapuuna esiintyy hieman hieskoivua ja alikasvoksena esiintyy pihlajaa sekä katajaa. Kasvillisuudessa kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka, puolukka ja metsäkastikka. Alueen luoteisosassa harvapuustoista jäkäläkalliota, joka laskeutuu rannan puolella melko jyrkästi veteen. Kalliolla esiintyy lähinnä vaalea- ja harmaaporonjäkälää sekä paikoin kasvillisuudesta paljaita alueita. Puusto on kallioalueella melko nuorta eikä rakennuspaikalle sijoittuva kallioalueen osa täytä metsälain 10 määritelmää erityisen arvokkaasta elinympäristöstä (MetsäL 10, kohta 7 karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat ). Ranta on kallioinen ja eteläisimmiltä osiltaan kivikkoinen. Rakennuspaikalla ei esiinny uhanalaista tai harvinaista kasvi- tai eläinlajistoa eikä muita luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita, jotka tulisi erityisesti ottaa huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Kuva 46. Rakennuspaikan 3 mäntykangasmetsää

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 17 (30) P Arvokkaat luontokohteet Selvitysalueella ei sijaitse Natura verkostoon kuuluvia alueita, luonnonsuojelualueita eikä luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. Alueella ei ole myöskään muita luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita kohteita tai suojelullisesti arvokkaiden eläinlajien elinympäristöjä. Alueella ei myöskään havaittu uhanalaisia eikä harvinaisia kasveja. Alueen läheisyyteen sijoittuu joitain Natura 2000-verkostoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita sekä suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita, joita on tarkasteltu seuraavassa. Natura alueet Selvitysalueen läheisyyteen sijoittuu kolme eri Natura-aluetta (Kuva 5): Lietvesi (FI /SCI), Kyläniemi (FI /SCI) ja Ilkonselkä (FI /SCI). Lietvesi (FI ) Kunta: Puumala, Taipalsaari ja Savitaipale Pinta-ala: 193 km 2 Aluetyyppi: SCI Lietveden Natura 2000-alue sijoittuu lähimmillään noin 250 metriä selvitysalueen pohjoispuolelle. Lietvesi on avointen selkävesien ja laajan monipuolisen saariston muodostama kokonaisuus, johon kuuluu varsinaisen Lietveden lisäksi alueita Petraselältä ja Liittokivenselältä. Alue on tärkeä saimaannorpan elinalue (Etelä-Savon ELY 2011). Kyläniemi (FI ) Kunta: Taipalsaari Pinta-ala: 460 ha Aluetyyppi: SCI Kyläniemen Natura 2000-alue sijoittuu lähimmillään hieman yli 400 metriä selvitysalueen eteläpuolelle. Alue on toisen Salpausselän Järvi-Suomen kaaren keskiosia edustava, noin 14 km pitkä reunamuodoston osa, joka käsittää leveitä deltamaisia reunatasanteita, kumpuilevia reunalaajentumia, reunaterasseja sekä suuria reunaselänteitä. Kasvillisuus on pääosin kanerva- ja puolukkatyypin kangasmetsää, paikoin esiintyy jäkälälaikkuja ja hiekkaisilla etelärinteillä nummimaisia kasviyhdyskuntia. Alue on suojeltu maa-aineslain nojalla (Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 2008a). Ilkonselkä (FI ) Kunta: Taipalsaari, Joutseno ja Ruokolahti Pinta-ala: 74 km 2 Aluetyyppi: SCI Kohde on laaja saaristokokonaisuus Kyläniemen harjualueen eteläpuolella. Toiseen Salpausselkään liittyviä harjujaksoja käsittävä alue sisältää harjusaaria, särkkiä, hiekkarantoja, louhikkoisia ja kivikkoisia pikkusaaria sekä niukkakasvustoisia kalliosaaria. Harju- ja kalliosaarten metsäkasvillisuus edustaa pääasiassa karuja tyyppejä, lähinnä puolukka- ja kanervatyypin kankaita sekä kalliometsiä (Kaakkois- Suomen ympäristökeskus 2008b).

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus P (30) Kuva 5. Selvitysalueen (punainen rajaus) läheisyyteen sijoittuvat Natura 2000 suojeluverkoston kohteet (vihreä rasteri): Lietvesi, Kyläniemi ja Ilkonselkä (OIVA 2012, pohjakartta MML 2012) Luonnonsuojelualueet Selvitysalueen läheisyyteen sijoittuu kaksi yksityistä luonnonsuojelualuetta: Saunasaaren luonnonsuojelualue (YSA055653) sekä Ahoniemensaaren luonnonsuojelualue (YSA205962)(Kuva 6). Alueet ovat pieniä rakentamattomia saarikohteita, joiden suojelu perustuu lähinnä kohteiden arvoon saimaannorpan reservialueina. Selvitysalueelta on kuivaan aikaan maayhteys kapean kannaksen kautta Ahoniemensaaren luonnonsuojelualueelle. Saareen on maihinnousukielto.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 19 (30) P19961 Kuva 6. Selvitysalueen (punainen rajaus) läheisyyteen sijoittuvat luonnonsuojelualueet (vihreä rasteri): Ahoniemensaaren ja Saunasaaren luonnonsuojelualueet (OIVA 2012, pohjakartta MML 2012) Harjujensuojeluohjelma Hieman alle kolmesataa metriä selvitysalueen eteläpuolelle sijoittuu harjujensuojeluohjelman kohde Paltoinkangas-Kyläniemi (HSO050054)(Kuva 7). Harjujensuojeluohjelman tavoitteena on, että ohjelmaan kuuluvien harjualueiden luonteenomaiset geologiset, geomorfologiset ja maisemalliset piirteet voidaan säilyttää (Ympäristöministeriö 2008).

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 20 (30) P19961 Kuva 79. Harjujensuojeluohjelman kohteen Peltoinkangas-Kyläniemi sijainti (ruskea rasteri) (OIVA 2012, pohjakartta MML 2012) Rantojensuojeluohjelma Lähimmillään alle sata metriä selvitysalueen pohjoispuolelle sijoittuu rantojensuojeluohjelman kohde Saimaan Selkäsaaristot (RSO050010)(Kuva ). Rantojensuojeluohjelmalla pyritään säilyttämään arvokasta meri- ja järviluonto eri puolilla Suomea (Ympäristöministeriö 2007).

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 21 (30) P19961 Kuva 20. Rantojensuojeluohjelman kohteen Saimaan selkäsaaristot sijainti (sininen rasteri) (OIVA 2012, pohjakartta MML 2012) Yhteenveto ja suositukset Selvitysalueelta ei tavattu uhanalaista tai muutoin harvinaista eliölajistoa eikä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita kohteita. Alueen luonnonarvot keskittyvät Ahoniemen pohjoiskärkeen, jonne sijoittuvat silokalliot ovat lähinnä maisemallisesti arvokkaita. Rakentamisalueilla ei sijaitse kohteita, jotka tulisi erityisesti ottaa huomioon rakentamista suunniteltaessa. Rakennuspaikkojen siirrolla ei ole vaikutuksia läheisten Natura-2000 alueiden tai luonnonsuojelualueiden suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin ja luontodirektiivin liitteen lajeihin eikä suojeluohjelmien kohteisiin Rakennettu ympäristö Maanomistus Kyläniemen ranta-alueille sijoittuu loma-asuntoja yleiskaavojen mukaisille korttelialueille. Ahoniemeen on valmistunut yksi loma-asunto Syvälahden rannalle. Rakennuksessa on määräysten mukaisesti julkisivumateriaalina puu. Rakennuskorkeus on sallittu 1 ½-kerrosta. Rakennus ei näy Kyläniementielle. Ahoniemen alue on muuten rakentamatonta. Kaavamuutosalueen maanomistaja on yksityinen henkilö.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 22 (30) P Pohjakartta Rakennusjärjestys 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Pohjakarttana käytetään MML/5/621/2013 hyväksymää karttaa. Taipalsaaren kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Suunnittelualueella on voimassa Etelä-Karjalan maakuntakaava, jonka Ympäristöministeriö on vahvistanut Kuva 6. Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta; Suunnittelualueen sijainti on rajattu punaisella. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta sekä erityisiä ympäristöarvoja. Alueen suunnittelussa tulee turvata maa- ja metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset, mutta huomiota tulee kiinnittää todettujen ympäristöarvojen säilyttämiseen ja edellytysten parantamiseen. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevien rakennusten lisäksi olemassa olevaa kylärakennetta täydentävää rakentamista.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 23 (30) P Yleiskaava Suunnittelualue on Suur-Saimaan kehittämisen kohdealuetta. Suur-Saimaan kehittämisen kohdealueen käytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota luonto- ja virkistysmatkailun sekä vesiliikenteen edellytysten turvaamiseen, alueen virkistys- ja suojelualueiden hoidon ja käytön suunnitteluun, eri toimintojen verkostomaiseen kytkemiseen reitistöin sekä maaseutu- ja matkailuelinkeinojen tukemiseen. Suunnittelussa tulee huolehtia siitä, ettei alueen luonto-, maisema-, rakennusperintö- ja kulttuuriarvoja vaaranneta. Ahoniemen länsi- ja itäpuolella sijaitsevat luonnonsuojelualueet (Ahoniemensaaren luonnonsuojelualue sekä Saunasaaren luonnonsuojelualue). Luonnonsuojelualueet sijaitsevat saimaannorpan suojelun kannalta tärkeällä alueella. Ahoniemen eteläisin osa kuuluu pohjavesialueeseen. Suunnittelualueen eteläpuolinen alue kuuluu Natura 2000 verkostoon sekä harjujensuojeluohjelmaan, jonka ensisijainen tavoite on, etteivät alueiden luonteenomaiset geologiset, geomorfologiset ja maisemalliset piirteet saa sanottavasti muuttua. Suunnittelualueella on voimassa Suur-Saimaan osayleiskaavan muutos Kyläniemen tilan 5:23 alueelle, jonka Taipalsaaren kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuonna Kuva 7. Ote suunnittelualueella voimassa olevasta Suur-Saimaan osayleiskaavan muutoksesta vuodelta 2009 Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta sekä ympäristöarvoja (MU). Alueen ympäristöarvot ja ulkoilutarve on huomioitava toimenpiteitä suoritettaessa. Alueella ei ole rakennusoikeutta.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 24 (30) P19961 Osayleiskaavassa Ahoniemeen on osoitettu 9 rakennuspaikkaa, joista suunnittelualueella sijaitsee 4 rakennuspaikkaa. Ahoniemen pohjoisin kärki on maisemallisesti arvokasta aluetta, joka tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena (ma). Lisäksi suunnittelualueen luoteisrannalla sijaitsee luonnonolosuhteiltaan arka alue, joka tulee säilyttää luonnontilaisena (/s) Asemakaava Kuva 8. Ote kaavamerkinnöistä Suur-Saimaan osayleiskaavan muutos Kyläniemen tilan 5:23 alueelle. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. 4 Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Suunnittelun tarve Ranta-asemakaavan muutoksen tarve perustuu maanomistajan jättämään kaavamuutosesitykseen. Tavoitteena on siirtää rakennuspaikkoja paremmin soveltuviin kohtiin ja samalla tarkistaa rakennusoikeuden määrää kunnan uusien rantakaavapäivitysten mukaisesti. Tilalla on voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti neljä loma-asunnon rakennuspaikkaa ja kaavan mukainen rakennusoikeus 150 kem 2 rakennuspaikkaa kohden.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 25 (30) P Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Maanomistajat ja asukkaat - asukkaat - yritykset - maanomistajat - loma-asukkaat Viranomaiset - Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri - Merenkulkulaitos, Järvi-Suomen väyläyksikkö - Kaakkois-Suomen metsäkeskus - Etelä-Karjalan liitto - Etelä-Karjalan museo - Museovirasto - Kaakkois-Suomen tiepiiri Hallintoelimet - Lappeenrannan seudun ympäristötoimi - Taipalsaaren rakennuslautakunta - Taipalsaaren kunnanhallitus ja -valtuusto Naapurikunnat - Ruokolahti Yhteisöt ja järjestöt - Mahdolliset kylätoimikunnat ja -yhdistykset - Osakaskunnat Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin xx.xx.2013.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 26 (30) P Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Taipalsaaren kunnanvirastolla (Kellomäentie 1) ja kunnan internet-sivuilla xx.xx. xx.xx.2013 välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin x mielipidettä nähtävillä olon aikana. Kaavaluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx Kaavaluonnoksesta jätettiin x mielipidettä. Lausuntoja saatiin x kpl: xx, xx ja xx. Kaavaehdotus pidettiin nähtävillä xx.xx. xx.xx.2013 välisen ajan. Ehdotuksesta saatiin x lausuntoa: xx. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu xx.xx Ranta-asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alueelle on merkitty kolme loma-asuntojen korttelialuetta (RA, korttelit 1-3) neljälle loma-asunnolle. Syvälahden rantaan on merkitty kullekin loma-asunnolle saunan rakennusalat (sa). Saunalahden puoleiselle pohjoisrannalle on merkitty venevajan rakennusala. Korttelialueiden ulkopuolinen alue on merkitty lähivirkistysalueeksi Ahoniemen metsänä, jolla normaali metsänhoito on sallittu. Ahoniemen kärkialue on rajattu maisemallisesti arvokkaana alueena (ma). Ajoyhteys kortteleihin on esitetty ohjeellisena Mitoitus ja aluevaraukset Kaavan aluevaraukset ja mitoitukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Käyttötarkoitus Pinta-ala (ha) Tehokkuus Kerrosala RA 2,34 0, VL-1 9,88 Yhteensä: 12, Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Loma-asuntojen korttelialue (RA) Kaavassa on osoitettu kolme loma-asuntojen korttelialuetta (RA, korttelit 1-3) Syvälahden ranta-alueelle lounas-luoteiseen ilmansuuntaan. Kortteleihin sijoittuu neljä rakennuspaikkaa, joille kullekin on merkitty 200 kem2 rakennusoikeus. Rakentaminen sallitaan puoleentoista kerrokseen (1½). Loma-asunnon rakennuspaikan minietäisyys rantaan on 30 metriä. Kullekin rakennuspaikalle sijoittuu yksikerroksinen 60 kem2 suuruinen saunan rakennusala. Rakennusoikeus mahdollistaa saunan yhteyteen toteutettavan pienen takkatuvan ja tarvittavat varastotilat. Saunan rakennuspaikan minietäisyys rantaan on 15 metriä. Lähivirkistysalue - Ahoniemen metsä (VL-1)

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 27 (30) P19961 Loma-asuntokortteleiden ulkopuolinen alue on lähivirkistysaluetta Ahoniemen metsää, jolla säilyy normaali metsänhoito. Alueen virkistysluonne korostuu lomaasuntojen välittömässä läheisyydessä. Ahoniemen kärjen avokallioalue on merkitty maisemallisesti arvokkaana alueena (ma). Maaperä muuttuu kärkeä kohden kallioisemmaksi ja kivikkoisemmaksi, puusto harvenee ja poronjäkälälajit lisääntyvät pohjakerroksessa. Pohjoiskärjessä on kasvillisuudesta paljasta silokallioaluetta. Kärjen lännenpuoleisella reunalla kallio laskee paikoin melko jyrkästi veteen, mutta niemenkärjen itäreuna on maastonmuodoiltaan loivempaa. Niemen kärki näkyy laajassa maisemassa. Lähivirkistysalueelle niemen pohjoisrannalle on rajattu venevajan rakennusala, johon on merkitty 100 kem2 rakennusoikeus yhteen kerrokseen. Venevaja palvelee kaavaalueen kortteleita 1-3. Yleiset määräykset Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla puu. Julkisivujen ja kattomateriaalien tulee olla sävyltään tummia ja soveltua ympäröivän maiseman sävyihin. Loma-asunnon alapohjan kosteudesta tai vedestä vaurioituvan alimman osan on oltava vähintään keskimäärin kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvakorkeuden tasolla (HW1/100) tasolla. Tämän lisäksi on huomioitava aaltoiluvara. Tämä koskee myös muita rakennuksia, jos niissä on veden noususta vaurioituvia rakenteita. Rakennuspaikan rantavyöhykkeen puusto tulee pääosin säilyttää. Vesi- ja jätehuoltoa koskevat määräykset: Rakennuslupahakemuksessa on osoitettava, että puhdasta vettä on saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohjavesiä tai pintavesiä saastuteta. Yleiseen viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen jätevesihuolto tulee hoitaa ympäristösuojelulain, terveydensuojeluasetuksen sekä kunnan ympäristömääräysten mukaisesti. Lisäksi on noudatettava asetusta haja-asutusalueen jätevesikäsittelystä. Jätevedet käsitellään siten kuin valtioneuvoston asetuksessa /209 ja Taipalsaaren kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla säädetään, milloin kiinteistö ei ole liitettävissä em. verkostoon. Jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma on liitettävä rakennus- ja toimenpidelupahakemukseen tai rakentamista koskevaan ilmoitukseen. Jätevesien käsittelytapaa valittaessa tulee huomioida Taipalsaaren kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä esitetyt vaatimukset rakennuspaikkojen maaperälle, rakennuspaikan ulottuvuuksille sekä rakennusten sijoittumiselle rakennuspaikalla. Vesikäymälän rakentaminen on kielletty, jos jätevesisäiliöiden tyhjentäminen tieyhteyden puuttumisen tai muun syyn vuoksi ei ole mahdollista. Laitepuhdistamosta jätevesi on johdettava maaperäkäsittelyyn.

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 28 (30) P Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Kaavassa esitetty rakennuspaikkojen siirto ja rakennusoikeuden lisäys ei tuo merkittävää muutosta voimassaolevan yleiskaavan mukaiseen tilanteeseen. Ranta-asemakaavassa rakennusalat on määritetty huolellisesti maastokatselmuksissa määritetyille alueille. Rakennusaloihin on kuitenkin jätetty väljyyttä, joka mahdollistaa toteutussuunnittelussa mm. luonnon erityispiirteiden paremman huomioimisen ja suojelun. Niukkakasvuiset kallioalueet sijoittuvat kortteleissa rakennusalojen edustalla rannan puolelle. Avoimet kallioalueet mahdollistavat loma-asuntojen sijoittamisen minimietäisyyttä kauemmaksi rannasta menettämättä kuitenkaan vesistönäkymää. Kaavamääräyksillä ohjataan rakentamista maisemaan soveltuvaksi materiaalien ja niiden sävyjen osalta. Uudet loma-asunnot eivät näy Kyläniementielle eivätkä Kutveleen kanavan suuntaan. Laivaväylältä Rehusaaren kohdalta näkyvät venevajat, mutta loma-asunnot saunoineen jäävät kaukomaisemassa pääosin niemen kärjen, Ahoniemensaaren ja Saunasaaren varsin tiheän kasvuston taakse. Kaavan mukaisella rakentamisella ei ole huomattavia vaikutuksia rakennettuun ympäristöön tai maisemaan Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja ilmastoon Selvitysalueelta ei tavattu uhanalaista tai muutoin harvinaista eliölajistoa eikä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita kohteita. Alueen luonnonarvot keskittyvät Ahoniemen pohjoiskärkeen, jonne sijoittuvat silokalliot ovat lähinnä maisemallisesti arvokkaita. Alueelle ei ole osoitettu rakentamista tai muuta aktiivia maankäyttöä. Rakentamisalueilla ei sijaitse kohteita, jotka tulisi erityisesti ottaa huomioon rakentamista suunniteltaessa. Rakennuspaikkojen siirrolla ei ole vaikutuksia läheisten Natura-2000 alueiden tai luonnonsuojelualueiden suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin ja luontodirektiivin liitteen lajeihin eikä suojeluohjelmien kohteisiin Vaikutukset pohjavesiin Kaava-alueen lounaisosaan sijoittuu pieneltä osin Kyläniemen ( A) II-luokan vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Varsinainen pohjaveden muodostumisalue sijoittuu asemakaavoitettavan alueen ulkopuolelle. Varsinaiseen muodostumisalueeseen etäisyyttä on lyhimmillään hieman alle sata metriä. Pohjavesialue on merkitty kaavaan. Kaavamääräyksissä edellytetään: Rakennuslupahakemuksessa on osoitettava, että puhdasta vettä on saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohjavesiä tai pintavesiä saastuteta Sosiaaliset vaikutukset Uusi loma-asuminen sijoittuu Ahoniemen kärkeen omaksi rakennusryhmäkseen eikä ole jatkumoa muuhun rakennuskantaan Ahoniemen aluetta laajemmalle. Niemen alue muodostaa selkeän asuntoryhmän ja sen mukaisen sosiaalisen ryhmän. Niemen rakentuminen rajaa alueen yleisempää käyttöä, joka sillä rakentamattomana on voinut olla. Niemeen ei kuitenkaan sijoitu merkkejä esimerkiksi tulenteko- tai rantautumispaikoista. Kyläniemi tarjoaa laajat yleiset rantautumis- ja retkialueet eikä Ahoniemen rakentamisella ole merkittävää vaikutusta alueella jokamiehen oikeuksien

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 29 (30) P19961 vähenemiseen. Uudet loma-asunnot tuovat Kyläniemeen lisää lomalaisia, joka synnyttää uutta sosiaalista verkostoa, palveluiden kysyntää ja alueen kehittämispotentiaalia Vaikutukset viihtyvyyteen ja virkistykseen Kaavan mukaisella rakentamisella ei heikennetä tai rajata merkittävästi Kyläniemen yleisten virkistysalueiden tarjontaa ja käyttömahdollisuuksia. Ahoniemen metsäalue säilyy lähivirkistysalueena, jossa liikkuminen ei ole rajoitettua. Osalla metsäalueetta sen luonne kuitenkin yksityistyy loma-asuntojen läheisyyden vuoksi. Näin käy todennäköisesti loma-asuntojen välisillä metsäalueilla ja niemen kärjessä. Kaavan mukaisissa loma-asuntokortteleissa rakennusten sijoittelulla ja piha-alueiden rajauksilla voidaan luoda viihtyisää ja virikkeistä vapaa-ajanympäristöä, jossa pääsee nauttimaan hiljaisuudesta koskemattoman luonnon keskellä ja toisaalta virkistävästä yhteydestä Kyläniemen lomayhteisön kanssa Taloudelliset vaikutukset Kaavan mukainen rakentaminen työllistää suunnittelijoita, valvojia ja rakentajia. Kasvava lomailijajoukko luo kysyntää liikenne-, kauppa ja virkistyspalveluihin Vaikutukset liikenteeseen Kaavan mukainen rakentaminen lisää liikennemäärää erityisesti kesäkaudella, mutta osittain myös ympärivuotisesti. Kesäkauteen liittyy myös vesiliikenteen kasvu ja siihen liittyvien palveluiden kysynnän kasvu. Ahoniemeen toteutettavat ajoyhteydet ovat yksityisteitä. Nykyinen liikenneverkko on toimiva ja palvelee myös kaavan mukaista tarvetta hyvin. 6 Ranta-asemakaavan toteutus Alueen toteutuksesta vastaa yksityinen taho. 6.1 Toteutusta ohjaavat suunnitelmat Rakennusten rakentaminen alueelle edellyttää rakennuslupaa. 6.2 Toteuttamisen aikataulu Kaavan toteuttaminen voi alkaa kaavan saatua lainvoiman. 6.3 Kaavan hyväksyminen Kaavan hyväksyy kunnanvaltuusto maankäyttö ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Laatinut: Kimmo Hartikainen arkkitehti

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 30 (30) P Liitteet Liite 1: Tilastolomake Liite 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3: Luontoselvityksen lähdeluettelo Liite 4: Kaavakartta Liite 5: Lausunnot

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 1 (1) P19961 Liite 1 Liite 1: [Kirjoita liitteen nimi] [Kirjoita asiakirjan teksti]

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 1 (1) P19961 Liite 2 Liite 2: [Kirjoita liitteen nimi] [Kirjoita asiakirjan teksti]