AHONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KATARIINA AALTONEN AHONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA P19961 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19961

2 1 (14) P19961 SV;KhH Sisällysluettelo 1 Yleistä Perustiedot Suunnittelualueen sijainti Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun tavoitteet... 2 Maankäyttö ja rakennuslain antamat lähtökohdat ovat MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maankäyttö- ja rakennuslaki Muut kaavoituksessa erityisesti huomioitavat lait Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Suojelualueet Vuorovaikutus ja osalliset Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Vaikutusten arviointi Tavoiteaikataulu Yhteystiedot Tässä osallistumis- ja ssa (MRL 63 ) esitetään hankkeen sijainti ja tavoitteet sekä kerrotaan miten alueen osalliset voivat vaikuttaa suunnitteluun ja kuinka suunnittelun vaikutuksia arvioidaan työn aikana. a täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan, ja se on nähtävillä hankkeen ajan.

3 1 (13) AHONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 Yleistä 2 Perustiedot (OAS) on lakisääteinen (MRL 62, 63 ) kaavoitustyön alkuvaiheessa laadittava asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 2.1 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Taipalsaaren Kyläniemessä lähellä Ruokolahden kunnan rajaa, noin 3 kilometriä Kutveleen kanavasta länteen päin Kyläniementien pohjoispuolella. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti.

4 2 (13) Ranta-asemakaavan laatiminen koskee Taipalsaaren Ahoniemen tilaa Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus Ahoniemessä 2.2 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelu on käynnistynyt maanomistajan aloitteesta ja kaavamuotona on rantaasemakaava. Taipalsaaren kunnanhallituksen kehittämisjaosto on päättänyt kokouksessaan käynnistää Ahoniemen ranta-asemakaavan laadinnan. Kunnanhallituksen kehittämisjaosto asettaa ranta-asemakaavan osallistumis- ja n MRL 63 :n mukaisesti julkisesti nähtäville Taipalsaaren kunnan tekniseen toimistoon (Kellomäentie 1, Taipalsaari) väliseksi ajaksi. 2.3 Suunnittelun tavoitteet Tilalla on Suur-Saimaan osayleiskaavan mukaisesti neljä loma-asunnon rakennuspaikkaa ja kaavan mukainen rakennusoikeus 150 kem 2 rakennuspaikkaa kohden. Tavoitteena on siirtää rakennuspaikkoja paremmin soveltuviin kohtiin ja samalla tarkistaa rakennusoikeuden määrää kunnan uusien rantakaavapäivitysten mukaisesti.

5 3 (13) Maankäyttö ja rakennuslain antamat lähtökohdat ovat MRL 62, 63 ja 64 sekä MRA Suunnittelutilanne 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu Tavoitteet ovat tulleet voimaan Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä lomaasumisen viihtyisyys. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisen laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailu-alueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaaajantoimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Yleiskaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Alueidenkäytössä on otettava huomioon alueen maaja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. 3.2 Maankäyttö- ja rakennuslaki 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on alueiden käytössä ja rakentamisessa luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.

6 4 (13) 4 Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi ja ohjaamiseksi laaditaan yleiskaavoja ja asemakaavoja. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa. Asemakaavassa osoitetaan kunnan osa-alueen käytön ja rakentamisen järjestäminen. 5 Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti tasapainoisen ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saavutettavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. 3.3 Muut kaavoituksessa erityisesti huomioitavat lait Luonnonsuojelulaki: Luonnonsuojelulain päätarkoitus on säilyttää luonnon monimuotoisuus, edistää luonnonkauneuden ja maiseman säilyttämistä sekä tukea kestävänkäytön periaatetta. Edistää luonnon tuntemusta ja tutkimusta. Vesilaki Metsälaki: Metsälain ( /1093) 10 :ssä todetaan, että Metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. 3.4 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Etelä-Karjalan maakuntakaava, jonka Ympäristöministeriö on vahvistanut Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (MU/MY), jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta sekä erityisiä ympäristöarvoja. Alueen suunnittelussa tulee turvata maa- ja metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset, mutta huomiota tulee kiinnittää todettujen ympäristöarvojen säilyttämiseen ja edellytysten parantamiseen. Suunnittelualue on myös Suur-Saimaan kehittämisen kohdealuetta. Suur-Saimaan kehittämisen kohdealueen käytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota luonto- ja virkistysmatkailun sekä vesiliikenteen edellytysten turvaamiseen, alueen virkistys- ja suojelualueiden hoidon ja käytön suunnitteluun, eri toimintojen verkostomaiseen kytkemiseen reitistöin sekä maaseutu- ja matkailuelinkeinojen

7 5 (13) tukemiseen. Suunnittelussa tulee huolehtia siitä, ettei alueen luonto-, maisema-, rakennusperintö- ja kulttuuriarvoja vaaranneta. Kuva 3. Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta. Punaisella on rajattu suunnittelualue. Ahoniemen länsi- ja itäpuolella sijaitsevat Natura verkoston luonnonsuojelualueet - Ahoniemensaaren luonnonsuojelualue sekä Saunasaaren luonnonsuojelualue. Luonnonsuojelualueet sijaitsevat saimaannorpan suojelun kannalta tärkeällä alueella. Ahoniemen eteläpuolinen Kyläniemen osa kuuluu myös Natura 2000 verkostoon. Ahoniemen eteläisin osa rajautuu pohjavesialueeseen (sininen pistekatkoviiva). Kyläniemi kuuluu harjujensuojeluohjelmaan, jonka ensisijainen tavoite on, etteivät alueiden luonteenomaiset geologiset, geomorfologiset ja maisemalliset piirteet saa sanottavasti muuttua.

8 6 (13) ge/h Kyläniemeen sijoittuu Salpalinja -linnoitusketjun rakenteita, joita koskee suunnittelumääräys: Alueen maankäytön ja toimenpiteiden suunnittelussa on otettava huomioon suojeltujen rakenteiden historiallinen arvo. 3.5 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Suur-Saimaan osayleiskaava, jonka Taipalsaaren kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuonna Suunnittelualueen ulkopuolisella alueella on osittain voimassa myös Suur-Saimaan yleiskaavan muutos, joka on hyväksytty Taipalsaaren kunnanvaltuustossa Kuva 4. Ote suunnittelualueella voimassa olevasta Suur-Saimaan osayleiskaavasta vuodelta 1993 Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Osayleiskaavassa on osoitettu Ahoniemeen 9 rakennuspaikkaa, joista suunnittelualueella sijaitsee 4 rakennuspaikkaa.

9 7 (13) Ahoniemen pohjoisin kärki on maisemallisesti arvokasta aluetta, joka tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena (ma). Lisäksi suunnittelualueen luoteisrannalla sijaitsee luonnonolosuhteiltaan arka alue, joka tulee säilyttää luonnontilaisena (/s). Kuva 5. Ote Suur-Saimaan osayleiskaavan kaavamerkinnöistä 3.6 Asemakaava Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. 3.7 Suojelualueet Selvitysalueella ei sijaitse Natura verkostoon kuuluvia alueita, luonnonsuojelualueita eikä luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. Alueen läheisyyteen sijoittuu joitain Natura 2000-verkostoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita sekä suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita, joita on tarkasteltu seuraavassa Natura alueet Selvitysalueen läheisyyteen sijoittuu kolme eri Natura-aluetta (Kuva 10): Lietvesi (FI /SCI), Kyläniemi (FI /SCI) ja Ilkonselkä (FI /SCI).

10 8 (13) Luonnonsuojelualueet Kuva 6. Selvitysalueen (punainen rajaus) läheisyyteen sijoittuvat Natura 2000 suojeluverkoston kohteet (vihreä rasteri): Lietvesi, Kyläniemi ja Ilkonselkä (OIVA 2012, pohjakartta MML 2012). Selvitysalueen läheisyyteen sijoittuu kaksi yksityistä luonnonsuojelualuetta: Saunasaaren luonnonsuojelualue (YSA055653) sekä Ahoniemensaaren luonnonsuojelualue (YSA205962). Alueet ovat pieniä rakentamattomia saarikohteita, joiden suojelu perustuu lähinnä kohteiden arvoon saimaannorpan reservialueina. Kuva 7. Selvitysalueen (punainen rajaus) läheisyyteen sijoittuvat luonnonsuojelualueet (vihreä rasteri): Ahoniemensaaren ja Saunasaaren luonnonsuojelualueet (OIVA 2012, pohjakartta MML 2012).

11 9 (13) Harjujensuojeluohjelma Ahoniemen eteläpuolelle sijoittuu harjujensuojeluohjelman kohde Paltoinkangas- Kyläniemi (HSO050054) (Kuva 8). Harjujensuojeluohjelman tavoitteena on, että ohjelmaan kuuluvien harjualueiden luonteenomaiset geologiset, geomorfologiset ja maisemalliset piirteet voidaan säilyttää (Ympäristöministeriö 2008). Kuva 8. Harjujensuojeluohjelman kohteen Peltoinkangas-Kyläniemi sijainti (ruskea rasteri) (OIVA 2012, pohjakartta MML 2012) Rantojensuojeluohjelma Ahoniemen pohjoispuolelle sijoittuu rantojensuojeluohjelman kohde Saimaan Selkäsaaristot (RSO050010) (Kuva 9). Rantojensuojeluohjelmalla pyritään säilyttämään arvokasta meri- ja järviluonto eri puolilla Suomea (YM 2007).

12 10 (13) Pohjavesialue Kuva 1. Rantojensuojeluohjelman kohteen Saimaan selkäsaaristot sijainti (sininen rasteri) (OIVA 2012, pohjakartta MML 2012). Ahoniemen eteläisin osa kuuluu luokan II vedenhankintaan soveltuvaan pohjavesialueeseen (kuva 10). Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 14,9 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala 9,8 km 2. Kuva 10. Pohjavesialueen rajaus sinisellä värillä, vihreällä varsinaisen muodostumisalueen rajaus 4 Vuorovaikutus ja osalliset 4.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Maanomistajat ja asukkaat - asukkaat - yritykset - maanomistajat - loma-asukkaat

13 11 (13) Viranomaiset Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri Merenkulkulaitos, Järvi-Suomen väyläyksikkö Kaakkois-Suomen metsäkeskus Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan museo Museovirasto Kaakkois-Suomen tiepiiri Hallintoelimet Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Taipalsaaren rakennuslautakunta Taipalsaaren kunnanhallitus ja -valtuusto Naapurikunnat Ruokolahti Yhteisöt ja järjestöt - Mahdolliset kylätoimikunnat ja yhdistykset - Osakaskunnat 4.2 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Tiedottaminen ja nähtävillä olo Taipalsaaren kunnassa kaavahankkeen vastuuhenkilönä toimii kunnanjohtaja Jari Willman. Kunta vastaa kaavahankkeeseen liittyvästä tiedottamisesta ja ilmoittaa kaavan vireille tulosta. Kaavoituksen vireille tulosta ja osallistumis- ja n, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä olosta tiedotetaan kunnan virallisella ilmoitustaululla, kunnan kotisivuilla ( sekä paikallislehdessä. sekä kaavaluonnos ja kaavaehdotus pidetään nähtävillä kunnanvirastolla (Kellomäentie 1) ja internetissä kunnan kotisivuilla.

14 12 (13) Palaute ja osallistuminen Huomautukset osallistumis- ja sta tulee toimittaa mahdollisimman pikaisesti, kuitenkin ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville Taipalsaaren kuntaan. Mikäli osallistumis- ja a pidetään riittämättömänä, on osallisilla mahdollisuus esittää neuvottelua Kaakkois-Suomen ELY -keskukselle, osoitteella: Kaakkois-Suomen ELY PL Kouvola Osalliset voivat antaa kaavaluonnoksesta nähtävillä oloaikana mielipiteensä. Huomautukset ja mielipiteet osoitetaan Taipalsaaren kunnan kunnanhallituksen kehittämisjaostolle. Kaavaehdotuksesta voi antaa kirjallisen muistutuksen, joka on toimitettava nähtävillä oloaikana Taipalsaaren kunnan kunnanhallituksen kehittämisjaostolle. Osallisten kuulemistilaisuutta ei järjestetä kaavan teknisestä luonteesta johtuen. Kaavoitukseen liittyvät viranomaisneuvottelut järjestetään tarvittaessa luonnos- ja ehdotusvaiheiden jälkeen. Kaavan hyväksyminen Ranta-asemakaavan hyväksyy Taipalsaaren kunnan kunnanhallituksen kehittämisjaosto, kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto. Valtuuston hyväksymispäätöksestä osallisilla on oikeus tehdä valitus Kouvolan hallinto-oikeuteen. 5 Vaikutusten arviointi 6 Tavoiteaikataulu Ranta-asemakaavan laadinnan yhteydessä selvitetään kaavan toteutuksen vaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslain ja asetuksen edellyttämällä tavalla. MRA 1 :n perusteella selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvija eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Tärkeimmät vaikutukset ovat maisemaan ja luonnonympäristöön. Alueen rakentumisella on myös liikenteellisiä, yhdyskuntataloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. OAS, vireille tulo: 2/2013 Valmisteluvaihe: 10-12/2012 Luonnosvaihe: 1-2/2013

15 13 (13) - Luonnos nähtävillä 2/2013-3/1213 Ehdotusvaihe: 4/ Ehdotus nähtävillä 4-5/2013 Hyväksymisvaihe: 6/ Yhteystiedot Taipalsaaren kunta: Kellomäentie TAIPALSAARI Kunnan yhteyshenkilö: Tekninen johtaja Erkki Kallonen Puh Kaavaa laativa konsultti: Arkkitehti Kimmo Hartikainen p kimmo.hartikainen@fcg.fi Snellmaninkatu Lappeenranta