Taipalsaari Kyläniemi Kesärannan ranta-asemakaava

Transkriptio

1 STORA ENSO OYJ Taipalsaari Kyläniemi Kesärannan ranta-asemakaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308

2

3 1 (13) Sisällysluettelo 1 Yleistä Perustiedot Suunnittelualueen sijainti Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun tavoitteet... 3 Maankäyttö ja rakennuslain antamat lähtökohdat ovat MRL 62, 63 ja 64 sekä MRA Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maankäyttö- ja rakennuslaki Muut kaavoituksessa erityisesti huomioitavat lait Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Suojelualueet Natura alueet Harjujensuojeluohjelma Rantojensuojeluohjelma Pohjavesialue Vuorovaikutus ja osalliset Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Vaikutusten arviointi Tavoiteaikataulu Yhteystiedot Tässä osallistumis- ja ssa (MRL 63 ) esitetään hankkeen sijainti ja tavoitteet sekä kerrotaan miten alueen osalliset voivat vaikuttaa suunnitteluun ja kuinka suunnittelun vaikutuksia arvioidaan työn aikana. a täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan, ja se on nähtävillä hankkeen ajan.

4 2 (13) Taipalsaari Kyläniemi Kesärannan ranta-asemakaava 1 Yleistä 2 Perustiedot (OAS) on lakisääteinen (MRL 62, 63 ) kaavoitustyön alkuvaiheessa laadittava asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 2.1 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Taipalsaaren Kyläniemessä lähellä Ruokolahden kunnan rajaa, noin 7 kilometriä Kutveleen kanavasta länteen päin Kyläniementien pohjoispuolella. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti.

5 3 (13) Ranta-asemakaavan laatiminen koskee Taipalsaaren Kesärannan tilaa Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus. 2.2 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelu on käynnistynyt maanomistajan aloitteesta. Suunnittelun tarkoituksena on ranta-asemakaavan laatiminen. Alueelle on hyväksytty kaavoitusmittausasetuksen /1284 mukainen pohjakartta Maanmittauslaitos 8/5/2014 MML 1571/ /2014. Viranomaisneuvottelu pidettiin luonnosvaiheessa Taipalsaaren kunnanhallituksen kehittämisjaosto päätti kokouksessaan Kesärannan ranta-asemakaavan vireille tulosta. Kaavan laatijaksi hyväksyttiin FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Kehittämisjaosto hyväksyi kaavaluonnoksen selostuksineen sekä kaavan osallistumisja n ja päätti asettaa asiakirjat julkisesti nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla väliseksi ajaksi. (MRL 62, MRL 63, MRA 30 ). Samalla tehtään ranta-asemakaavan vireille tulon kuuluttamisesta. 2.3 Suunnittelun tavoitteet Tila on Suur-Saimaan osayleiskaavan mukaisesti yhteisrantaisten loma-asuntojen aluetta ja kaavan mukainen rakennusoikeus 1350 kem 2. Tavoitteena on muuttaa alue loma-asuntojen alueeksi omarantaisine rakennuspaikkoineen.

6 4 (13) Maankäyttö ja rakennuslain antamat lähtökohdat ovat MRL 62, 63 ja 64 sekä MRA Suunnittelutilanne 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu Tavoitteet ovat tulleet voimaan Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä lomaasumisen viihtyisyys. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisen laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailu-alueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaaajantoimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Yleiskaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Alueidenkäytössä on otettava huomioon alueen maaja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. 3.2 Maankäyttö- ja rakennuslaki 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on alueiden käytössä ja rakentamisessa luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. 4 Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä

7 5 (13) Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi ja ohjaamiseksi laaditaan yleiskaavoja ja asemakaavoja. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa. Asemakaavassa osoitetaan kunnan osa-alueen käytön ja rakentamisen järjestäminen. 5 Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti tasapainoisen ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saavutettavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. 3.3 Muut kaavoituksessa erityisesti huomioitavat lait Luonnonsuojelulaki: Luonnonsuojelulain päätarkoitus on säilyttää luonnon monimuotoisuus, edistää luonnonkauneuden ja maiseman säilyttämistä sekä tukea kestävänkäytön periaatetta. Edistää luonnon tuntemusta ja tutkimusta. Metsälaki: Metsälain ( /1093) 10 :ssä todetaan, että Metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. 3.4 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Etelä-Karjalan maakuntakaava, jonka Ympäristöministeriö on vahvistanut

8 6 (13) Kuva 3. Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta. Punaisella on rajattu suunnittelualue. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (MU/MY), jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta sekä erityisiä ympäristöarvoja. Alueen suunnittelussa tulee turvata maa- ja metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset, mutta huomiota tulee kiinnittää todettujen ympäristöarvojen säilyttämiseen ja edellytysten parantamiseen. Suunnittelualue on myös Suur-Saimaan kehittämisen kohdealuetta. Suur- Saimaan kehittämisen kohdealueen käytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota luonto- ja virkistysmatkailun sekä vesiliikenteen edellytysten turvaamiseen, alueen virkistys- ja suojelualueiden hoidon ja käytön suunnitteluun, eri toimintojen verkostomaiseen kytkemiseen reitistöin sekä maaseutu- ja matkailuelinkeinojen tukemiseen. Suunnittelussa tulee huolehtia siitä, ettei alueen luonto-, maisema-, rakennusperintö- ja kulttuuriarvoja vaaranneta. Kesärannan pohjois- ja eteläpuolella sijaitsevat Natura verkoston luonnonsuojelualueet - Ahoniemensaaren luonnonsuojelualue sekä Saunasaaren luonnonsuojelualue. Luonnonsuojelualueet sijaitsevat saimaannorpan suojelun kannalta tärkeällä alueella. Kesäranta sijoittuu pohjavesialueelle (sininen pistekatkoviiva). ge/h Kyläniemi kuuluu harjujensuojeluohjelmaan, jonka ensisijainen tavoite on, etteivät alueiden luonteenomaiset geologiset, geomorfologiset ja maisemalliset piirteet saa sanottavasti muuttua.

9 7 (13) Kyläniemeen sijoittuu Salpalinja -linnoitusketjun rakenteita, joita koskee suunnittelumääräys: Alueen maankäytön ja toimenpiteiden suunnittelussa on otettava huomioon suojeltujen rakenteiden historiallinen arvo. Kyläniementie on merkitty kehitettäväksi matkailu- ja maisematieksi. 3.5 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Suur-Saimaan osayleiskaava, jonka Taipalsaaren kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuonna Suunnittelualueen ulkopuolisella alueella on osittain voimassa myös Suur-Saimaan yleiskaavan muutos, joka on hyväksytty Taipalsaaren kunnanvaltuustossa Kuva 4. Ote suunnittelualueella voimassa olevasta Suur-Saimaan osayleiskaavasta v Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu yhteisrantaisten loma-asuntojen korttelialueeksi (RA-4/s). Alueelle saa sijoittaa yhteisrantaisia loma-asuntoja, vähintään 50% rannasta tulee jättää alueen yhteiskäyttöön. Alueella on rakennuslain 135 :n nojalla, lukuun ottamatta rakennusluvan yhteydessä sallittuja toimia, maakamaran kaivaminen, louhiminen sekä muut vastaavasti ympäristöä muuttavat toimenpiteet kiellettyjä (/s). Suunnittelualuetta ympäröivä alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ympäristöarvoja ja ulkoilun ohjaamistarvetta (MU).

10 8 (13) 3.6 Asemakaava Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. 3.7 Suojelualueet Selvitysalueella ei sijaitse Natura verkostoon kuuluvia alueita, luonnonsuojelualueita eikä luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. Alueen läheisyyteen sijoittuu joitain Natura 2000-verkostoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita sekä suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita, joita on tarkasteltu seuraavassa Natura alueet Selvitysalueen läheisyyteen sijoittuu kolme eri Natura-aluetta: Lietvesi (FI /SCI), Kyläniemi (FI /SCI) ja Ilkonselkä (FI /SCI).

11 9 (13) Kuva 5. Selvitysalueen (punainen rajaus) läheisyyteen sijoittuvat Natura 2000 suojeluverkoston kohteet (OIVA 2012, pohjakartta MML 2012) Harjujensuojeluohjelma Kesärannan eteläpuolelle sijoittuu harjujensuojeluohjelman kohde Peltoinkangas- Kyläniemi (HSO050054). Harjujensuojeluohjelman tavoitteena on, että ohjelmaan kuuluvien harjualueiden luonteenomaiset geologiset, geomorfologiset ja maisemalliset piirteet voidaan säilyttää (Ympäristöministeriö 2008). Kuva 6. Harjujensuojeluohjelman kohteen Peltoinkangas-Kyläniemi sijainti (ruskea rasteri) (OIVA 2012, pohjakartta MML 2012).

12 10 (13) Rantojensuojeluohjelma Kesärannan pohjoispuolelle sijoittuu rantojensuojeluohjelman kohde Saimaan Selkäsaaristot (RSO050010). Rantojensuojeluohjelmalla pyritään säilyttämään arvokasta meri- ja järviluontoa eri puolilla Suomea (YM 2007) Pohjavesialue Kuva 7. Rantojensuojeluohjelman kohteen Saimaan selkäsaaristot sijainti (sininen rasteri) (OIVA 2012, pohjakartta MML 2012). Lähes koko Kyläniemen alue, mukaan luettuna kaava-alue, kuuluu luokan II vedenhankintaan soveltuvaan pohjavesialueeseen; Kyläniemi A. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 14,9 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala 9,8 km 2. Kuva 8. Pohjavesialueen rajaus. (OIVA 2012, pohjakartta MML 2012).

13 11 (13) 4 Vuorovaikutus ja osalliset 4.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Maanomistajat ja asukkaat - asukkaat - yritykset - maanomistajat - loma-asukkaat Viranomaiset Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri Merenkulkulaitos, Järvi-Suomen väyläyksikkö Kaakkois-Suomen metsäkeskus Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan museo Museovirasto Kaakkois-Suomen tiepiiri Hallintoelimet Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Taipalsaaren rakennuslautakunta Taipalsaaren kunnanhallitus ja -valtuusto Naapurikunnat Ruokolahti Yhteisöt ja järjestöt - Mahdolliset kylätoimikunnat ja yhdistykset - Osakaskunnat

14 12 (13) 4.2 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Tiedottaminen ja nähtävillä olo Taipalsaaren kunnassa kaavahankkeen vastuuhenkilönä toimii kunnanjohtaja Jari Willman. Kunta vastaa kaavahankkeeseen liittyvästä tiedottamisesta ja ilmoittaa kaavan vireille tulosta. Kaavoituksen vireille tulosta, nähtäville tulevista kaavavaiheista ja yleisötilaisuuksista ilmoitetaan Taipalsaaren kunnan internetsivuilla > Palvelut > Maankäyttö ja kaavoitus, kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan käyttämissä virallisissa ilmoituslehdissä Länsi-Saimaan Sanomissa ja Etelä-Saimaassa. Ranta-asemakaavan asiakirjat, osallistumis- ja, kaavaluonnos ja ehdotus selostuksineen ja liitteineen, asetetaan julkisesti nähtäville kunnan teknisessä toimistossa ja kunnan internetsivuilla osoitteessa Palaute ja osallistuminen Huomautukset osallistumis- ja sta tulee toimittaa mahdollisimman pikaisesti, kuitenkin ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville Taipalsaaren kuntaan. Mikäli osallistumis- ja a pidetään riittämättömänä, on osallisilla mahdollisuus esittää neuvottelua Kaakkois-Suomen ELY -keskukselle, osoitteella: Kaakkois-Suomen ELY PL Kouvola Osalliset voivat antaa kaavaluonnoksesta nähtävillä oloaikana mielipiteensä. Huomautukset ja mielipiteet osoitetaan Taipalsaaren kunnan kunnanhallituksen kehittämisjaostolle. Kaavaehdotuksesta voi antaa kirjallisen muistutuksen, joka on toimitettava nähtävillä oloaikana Taipalsaaren kunnan kunnanhallituksen kehittämisjaostolle. Osallisten kuulemistilaisuutta ei järjestetä kaavan teknisestä luonteesta johtuen. Kaavoitukseen liittyvät viranomaisneuvottelut järjestetään tarvittaessa luonnos- ja ehdotusvaiheiden jälkeen. Kaavan hyväksyminen Ranta-asemakaavan hyväksyy Taipalsaaren kunnan kunnanhallituksen kehittämisjaosto, kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto. Valtuuston hyväksymispäätöksestä osallisilla on oikeus tehdä valitus Kouvolan hallinto-oikeuteen. 5 Vaikutusten arviointi Ranta-asemakaavan laadinnan yhteydessä selvitetään kaavan toteutuksen vaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslain ja asetuksen edellyttämällä tavalla. MRA 1 :n perusteella selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvija eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja

15 13 (13) 6 Tavoiteaikataulu 7 Yhteystiedot yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Tärkeimmät vaikutukset ovat maisemaan ja luonnonympäristöön. Alueen rakentumisella on myös liikenteellisiä, yhdyskuntataloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Valmisteluvaihe 8-10/ OAS, vireille tulo: 10/2014 Luonnosvaihe: 10/ Luonnos nähtävillä 10-11/1214 Ehdotusvaihe: 12/ Ehdotus nähtävillä 12/2014-1/2015 Hyväksymisvaihe: 2/2015 Taipalsaaren kunta: Kellomäentie TAIPALSAARI Kunnan yhteyshenkilö: Hallintojohtaja Mika Kesseli Puh Kaavaa laativa konsultti: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Projektipäällikkö Kuisma Reinikainen, DI YKS-503 p kuisma.reinikainen@fcg.fi Snellmaninkatu Lappeenranta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy