Maakaasuputket ja maantiet

Transkriptio

1 Maakaasuputket ja maantiet

2

3 Maakaasuputket ja maantiet Suunnitteluvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2009

4 ISBN TIEH Verkkojulkaisu pdf ( ISBN TIEH v /2008/30/10 Edita Prima Oy Helsinki 2009 Julkaisua myy/saatavana Edita Faksi Puhelin TIEHALLINTO, Gasum Oy, Maakaasuyhdistys ry.

5 MUU OHJAUS /2008/30/10 Vastaanottaja Tiepiirit Säädösperusta Maantielain 42 ja 109 Korvaa/muuttaa Kohdistuvuus Tiehallinto Asiasanat Maakaasuputket, luvat Voimassa toistaiseksi Maakaasuputket ja maantiet, TIEH Tätä Gasum Oy:n, Neste Jacobs Oy:n, Maakaasuyhdistys ry:n ja Tiehallinnon yhdessä laatimaa ohjetta sovelletaan maakaasuputkistoja suunniteltaessa ja myönnettäessä lupia sijoittaa maakaasun siirto- ja jakeluputkia tiealueelle. Ohjeen tarkoituksena on yhtenäistää tiepiirien käytäntöä käsiteltäessä maakaasun siirto-, jakelu- ja käyttöputkien rakentamista maanteiden alueella. Mikäli maakaasun siirtoputkelle on myönnetty lunastuslupa, erillistä sijoituslupaa ei tarvita, mutta toimenpiteestä on maantielain 42 perusteella hyvissä ajoin ennen siihen ryhtymistä ilmoitettava tienpitoviranomaiselle, joka antaa ohjeet tiealueella työskentelyyn. Tarvittaessa tämä julkaisu päivitetään Tiehallinnon verkkosivuilla ( Ohjeessa käsitellään myös rakennetun maakaasun siirtoputken aiheuttamia rajoituksia ja vaatimuksia uuden tien rakentamisen tai rakennetun tien parannustöiden yhteydessä. Ohjeen tarkoitus on kuvata rakentamisessa käytettävät suunnitteluperusteet, ratkaisut ja rakentamismenetelmät sekä toteutukseen liittyvät menettelyt ja vaatimukset. Yksikön päällikkö tekniset palvelut Matti Piispanen Kehittämispäällikkö Tietekniikka Kari Lehtonen LISÄTIETOJA Kari Lehtonen Tiehallinto, Puh

6 TIEDOKSI Laatijat, Kirjasto

7 ESIPUHE Ohje laadittiin työryhmässä, johon osallistuivat seuraavat henkilöt: Kaj Christiansen Gasum Oy Ilkka Taka-aho Gasum Oy Taneli Ojanen Gasum Oy Markku Aromaa Neste Jacobs Oy Tuomas Vasama Neste Jacobs Oy Hannu Kauppinen Maakaasuyhdistys ry. Kari Lehtonen Tiehallinto Aila Lohikivi Tiehallinto Matti Hämäläinen Tiehallinto Tiina Perttula Tiehallinto Tiehallinnon keskushallinnon tehtävät siirtyvät vuoden 2010 alussa Liikennevirastolle ja tiepiirien tehtävät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (ELY-keskuksille). Helsingissä joulukuussa 2009 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

8

9 Maakaasuputket ja maantiet Sisältö 1 MÄÄRITTELYT Tiealue ja tien suoja-alue Maantiet ja niiden luokittelu Maakaasuputkia koskevat säädökset ja standardit Maakaasuputken vaikutusalue 10 2 MAAKAASUPUTKI TIEALUEELLA JA SEN LÄHEISYYDESSÄ Yhteydenpito maakaasuputken suunnitteluvaiheessa Maantien ja maakaasuputken risteämäkohdan valinta Tien pituussuuntainen maakaasuputki Maakaasuputken sijainti korkeussuunnassa Muut suunnittelussa huomioitavat asiat 13 3 TIEALITUSTEN RAKENNUSSUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN Vähimmäispeitesyvyys ja -etäisyydet Alitusten työmenetelmät Rakentamistapaan vaikuttavat tekijät Maakaasuputken huolto- ja korjaustoimenpiteet tiealueella Työ- ja liikenneturvallisuus 16 4 MAAKAASUPUTKI JA SIIHEN LIITTYVÄT RAKENTEET Putkimateriaalit ja suojaus liikennekuormilta Katodinen suojaus Suojaputket Suojalaatat Maanpinnalle ulottuvat rakenteet Sijoittaminen sillalla Jakeluputkiston haaroitukset 19 5 LUVAT Yleistä Siirtoputki Jakelu- tai käyttöputki 22 6 TIEN RAKENTAMINEN JA KUNNOSSAPITO MAAKAASUPUTKISTON PÄÄLLÄ TAI VIERESSÄ Yleistä Maakaasuputkien siirrot Vahingonkorvaukset Korvaukset maan käyttöoikeudesta 23 7 LIITTEET 24

10 8 Maakaasuputket ja maantiet

11 Maakaasuputket ja maantiet 9 MÄÄRITTELYT MÄÄRITTELYT 1.1 Tiealue ja tien suoja-alue Tiealueen rajat määritetään ja merkitään maastoon maantietoimituksessa. Käytännössä raja tulee metrin päähän sivuojan, penkereen tai leikkausluiskan ulkoreunasta. Vanhemmilla rakennetuilla teillä tiealue on hiukan kapeampi. Kaikilla vanhoilla vähäliikenteisillä teillä kiinteistötoimitusta ei ole vielä pidetty eikä rajaa merkitty. Tällöin tiealue ulottuu maantielain 5 :n mukaan kahden (2) metrin päähän sivuojan tai missä ojaa ei ole, tieluiskan tai leikkauksen ulkosyrjästä. Tien suoja-alue määritellään maantielain 44 :ssä. Suoja-alue ulottuu 20 metrin etäisyydelle maantien ajoradan tai, jos ajoratoja on useampia, lähimmän ajoradan keskilinjasta. Erityisestä syystä voidaan tiesuunnitelmassa määrätyllä tiellä tai tienosalla osoittaa etäisyys 20 metriä lyhyemmäksi taikka pidentää etäisyyttä enintään 50 metriksi sekä enintään 300 metriksi tiehen kuuluvan varalaskupaikan kohdalla ja pituussuunnassa sen kummastakin päästä 750 metrin etäisyydelle ulottuvalla jatkeella. Rakennusta ei saa pitää suoja-alueella. Tienpitoviranomaisella on liikenneturvallisuuden sitä vaatiessa ja varalaskupaikan osalta myös lentoturvallisuuden vuoksi oikeus poistaa suoja-alueelta kasvillisuutta. Suoja-alueella ei saa pitää myöskään sellaista varastoa, aitaa taikka muuta rakennelmaa tai laitetta, josta tai jonka käytöstä aiheutuu vaaraa liikenneturvallisuudelle tai haittaa tienpidolle. Maantien 45 ja 46 :ssä on rajoitettu rakentamista myös näkemäalueella, joita on kaarteissa ja liittymissä. 1.2 Maantiet ja niiden luokittelu Maantie on sellainen tie, joka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja jonka ylläpitämisestä valtio huolehtii. Liikenteellisen merkityksensä mukaan maantiet ovat valtateitä, kantateitä, seututeitä tai yhdysteitä. Liikenne- ja viestintäministeriö määrää, mitkä maantiet ovat valtateitä ja kantateitä. Kartoissa ja suunnitelmissa käytetään tien numeroa. Valta- ja kantatien numero on enintään 99. Maantien lyhenne on Mt, valtatien Vt ja kantatien Kt. Moottori- tai moottoriliikennetie on merkitty erityisin merkein. Niillä saa pysähtyä vain tienpidon edellyttämissä tilanteissa tai kun autoon tulee vika.

12 10 Maakaasuputket ja maantiet MÄÄRITTELYT 1.3 Maakaasuputkia koskevat säädökset ja standardit Maakaasuputkien sijainnin suunnittelu ja rakentaminen maanteiden läheisyydessä perustuu valtioneuvoston asetukseen maakaasun käsittelyn turvallisuudesta, nro 551/2009, tässä ohjeessa maakaasuasetus. Siirtoputkiin sovelletaan myös standardeja SFS-EN 1594, Kaasuputkistot. Maksimikäyttöpaine yli 16 bar. Toiminnalliset vaatimukset ja SFS 2896, Maakaasuputkisto. Rakentaminen. Jakeluputkien, maksimikäyttöpaineeltaan enintään 16 bar, suunnittelu ja rakentaminen perustuvat standardeihin SFS-EN , Yleiset toiminnalliset suositukset, SFS-EN , Muoviset jakeluputkistot, SFS-EN , Teräksiset jakeluputkistot ja SFS-EN , Jakeluputkistojen uusiminen. Jakelu- ja käyttöputkien suunnittelussa otetaan huomioon myös Maakaasuyhdistyksen Maakaasukäsikirja ( 1.4 Maakaasuputken vaikutusalue Siirtoputken käyttöoikeusalue ja rajoitukset Maakaasuputket voidaan jakaa käyttötarkoituksensa perusteella siirtoputkiin ja jakeluputkiin. Siirtoputket siirtävät maakaasun kulutusalueelle. Näiden korkeapaineisten bar teräksisten siirtoputkien nimellishalkaisija on yleensä DN DN1000. Maakaasun siirtoputken vaatima pysyvä käyttöoikeusalue on 5 10 metriä ja asemakaava-alueella kaksi (2) metriä. Maankaivutyöt vaativat johdon omistajan luvan (Gasum Oy) 5 metriä lähempänä putkistoa ja räjäytystyöt alle 30 metrin etäisyydellä. Rakennusten suojaetäisyydet maakaasuputkesta on esitetty maakaasuasetuksessa. Maakaasuasetuksen mukaan moottori-, moottoriliikenne-, valta- ja kantateiden etäisyys maakaasun siirtoputkiston paineenvähennys-, linjasulkuventtiilija kaavinasemiin on oltava vähintään 25 metriä ja paineenlisäysasemiin vastaavasti 50 metriä. Etäisyys mitataan ajoradan reunasta. Paineenlisäysasemat ja paineenvähennysasemat ovat rakennuksia, ja venttiilisulku- ja kaavinasemat ovat aidattuja alueita, joilla voi olla pieni rakennus. Niitä ei yleensä sijoiteta tie suoja-alueelle. Käyttöoikeusalue on rasitteen kaltainen kiinteistön käytön rajoitus. Jakelu- ja käyttöputkien käyttöalue Jakeluputkella tarkoitetaan putkistoa, jolla maakaasua jaetaan vähennetyllä paineella alueelliseen kulutukseen. Paine on yleensä 8 tai 4 bar. Käyttöputkistolla tarkoitetaan putkistoa, jolla kaasu johdetaan käyttölaitteelle. Paineesta riippuu, millaisia suojaetäisyyksiä ja ratkaisuja on asetuksen mukaan käytettävä. Jakelu- ja käyttöputkiston etäisyys liikenneväylään tai raskaasti liikennöityyn alueeseen tulee valita niin, ettei putkisto vaurioidu siihen kohdistuvien kuormitusten ja rasitusten vuoksi.

13 Maakaasuputket ja maantiet 11 MAAKAASUPUTKI TIEALUEELLA JA SEN LÄHEISYYDESSÄ MAAKAASUPUTKI TIEALUEELLA JA SEN LÄHEISYYDESSÄ 2.1 Yhteydenpito maakaasuputken suunnitteluvaiheessa. On tärkeää, että maakaasun siirtoputken suunnittelun alkuvaiheessa neuvotellaan eri sidosryhmien kuten tiepiirien kanssa ja maakaasuputken paikka suunnitellaan yhdessä, jonka jälkeen pyydetään tiepiireiltä ennakkolausunnot. Tämä ennakkolausuntojen pyytäminen ei ole lakiin perustuva, mutta käytännössä hyväksi todettu menettelytapa. Sidosryhmäneuvottelujen tavoitteena on, että Tiehallinnon ennakkolausunnossa ei tarvitse esittää mitään muutoksia ehdotettuun sijaintiin. Suunnittelussa pyritään luonnollisesti huomioimaan ennakkolausunnot mahdollisimman hyvin. Tiehallinto ei tällöin myöskään osallistu maanomistajille tarkoitettuun kuulemistilaisuuksiin. Maanomistajien kuulemiskokousten jälkeen valmistellaan lunastuslupahakemus, jossa ovat mukana myös kaikki saadut ennakkolausunnot. Maanomistajista johtuvista suunnitelmamuutoksista kerrotaan vielä Tiehallinnolle. Jos siirtoputken sijaintiin tulee olennaisia muutoksia, pyydetään tiepiiriltä uudet ennakkolausunnot. Tiepiiristä saa suunnittelun lähtötiedoksi liikennemääräkartan ja tienumerokartan sekä tietoa aikaisemmista ja tulevista suunnitelmista. Jakelu- ja käyttöputkien osalta yhteydenpito maakaasuputken suunnittelijan ja Tiehallinnon välillä pitää aloittaa mahdollisimman aikaisin, kun putkilinjaa aletaan suunnitella tai, kun tietä suunnitellaan alueelle, jolle tulee maakaasuputki/putkia. Tällöin maakaasuputken ja tien keskinäinen sijainti saadaan mahdollisen edulliseksi. Tilannetta hankaloittaa se, että kaasua tarvitseva asiakas haluaa putken rakennettavaksi mahdollisimman nopeasti tilauspäätöksen jälkeen. Uuden tien suunnittelussa ja olemassa olevan tien muutossuunnittelussa on otettava huomioon käytössä olevan maakaasuputken sijainti ja käyttöturvallisuus. Mikäli maakaasun siirtoputken käyttöturvallisuus vaarantuu tiehankkeen vuoksi, on tiehankkeesta vastaavan suunniteltava ja toteutettava maakaasun siirtoputken siirto muualle. Jakelu- ja käyttöputkien siirrosta on sovittava putken omistajan kanssa. Tiehallinto voi velvoittaa putken omistajan siirtämään kustannuksellaan putken. Tämä velvoite ei koske lunastusluvalla sijoitettuja maakaasuputkia. Varauduttaessa tien rakentamisen yhteydessä maakaasuputkialitukseen, tulee tien suunnitteluvaiheessa ottaa yhteyttä suunnitteilla olevan maakaasuputken omistajaan tai suunnittelijaan. Myös meluvallin rakentamisesta tulee ilmoittaa alueella, jonne on myöhemmin suunnitteilla maakaasuputki tai sen laajennus. Putkivaraukset pyritään esittämään kaavoituksessa. Maakaasuputken sijainnin suunnittelussa tulee ottaa huomioon mm. tien leventäminen, meluvallit tai muut meluesteet, jos ne on esitetty tiesuunnitelmassa tai sen täydennyssuunnitelmassa.

14 12 Maakaasuputket ja maantiet MAAKAASUPUTKI TIEALUEELLA JA SEN LÄHEISYYDESSÄ 2.2 Maantien ja maakaasuputken risteämäkohdan valinta Alituskohdaksi valitaan sellainen paikka, jossa maakaasuputken suojaputki voidaan työntää tai porata tien ali. Tien aukikaivua tulee mahdollisuuksien mukaan välttää. Jos maakaasuputkea rakennettaessa on tiedossa putken kanssa risteävän, myöhemmin rakennettavan tien linja, ei risteämiskohtaa tulisi sijoittaa pehmeikölle. Maakaasuputken ja teiden risteämät pyritään tekemään mahdollisimman kohtisuoriksi. Risteyskulma ei saa ilman erityistä syytä olla pienempi kuin 45 o. Johto- ja putkiristeämissä pienin vapaa etäisyys putken ja risteävän rakenteen välillä on 0,5 metriä. Tiessä käytetty pohjanvahvistustapa ja tiessä ennestään olevat johdot on otettava huomioon sijaintia valittaessa. Suositeltavaa on rakentaa alitus kohtaan, jossa tiessä ei ole erityisiä pohjanvahvistusrakenteita. Suositeltavia paikkoja ovat: kivetön pohjamaa (savi, siltti, hiekka, sora) kivetön maalaatikkorakenne tai esim rummun siirtymäkiilarakenne riittävän suuri sillan aukko Lisäksi etua tuovat: tunnetut pienen routanousun kohdat risteävä sivutie, jolta työmaaliikenne voidaan hoitaa rakennettavan, siirtymäkiiloin varustetun rummun tai muun rakenteen vierus. Suojaetäisyyden (vapaa väli) maakaasuputkeen on oltava vähintään yksi (1,0) metri. Vältettäviä paikkoja ovat: pehmeikkö, kun tie on niin uusi, että painuminen jatkuu erityisesti vilkasliikenteisillä (KVL yli 3000 ajoneuvoa/vrk) teillä kohdat, joissa lohkareisuus tai muu syy estää maakaasuputken työntämisen tai poraamisen tien ali kohdat, joissa kallio on lähellä tien pintaa. kohdat, joissa routanousu on suuri pohjavesisuojaukset. 2.3 Tien pituussuuntainen maakaasuputki Maakaasun siirtoputkia ei sijoiteta normaalisti tien suoja-alueelle eikä, jos tiealue on leveä, 5 m lähemmäksi tiealueen rajaa. Tällä pyritään välttämään mm. raskaan ajoneuvon suistumisonnettomuudesta, tienpenkereen sortumisesta tai liikennemerkkien tms. kaivusta aiheutuvat riskit maakaasuputkelle. Kaupunkialueella ja asutusten lähellä tilanpuutteen vuoksi maakaasuputki voidaan joutua sijoittamaan heti tiealueen rajalle tai jopa tiealueelle. Tällöin yhteistyö tienpitäjän kanssa on aloitettava hyvissä ajoin, jotta tien nykyiset rakenteet ja tulevat parantamistarpeet ehditään selvittää. Ahtaissa taajamaolosuhteissa putki voidaan sijoittaa pakottavissa tapauksissa kevyen liiken-

15 Maakaasuputket ja maantiet 13 MAAKAASUPUTKI TIEALUEELLA JA SEN LÄHEISYYDESSÄ teen väylän alle. Maakaasuputken sijoituksessa on otettava huomioon kevyen liikenteen väylän rummut ja muut kuivatuslaitteet sekä alikulut. 2.4 Maakaasuputken sijainti korkeussuunnassa Maakaasuputki kulkee tien alituksissa pääsääntöisesti pohjamaassa. Joissain tapauksissa, kun sivuojat ja ovat matalat, voi putki kulkea tierakenteissa. Yleensä tämä koskee vain jakelu- ja käyttöputkia, sillä siirtoputkilla mitoittavaksi tekijäksi tulee usein vähimmäispeitesyvyys. Maakaasuputken peitesyvyyttä määritettäessä on otettava huomioon kuormituksen ja roudantorjunnan asettamat vaatimukset sekä tien sivuojat ja tierakenteessa ennestään olevat johdot (kohdat 2.6 ja 3.1). Siirtoputken alitusten suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan Gasum Oy:n uusimpia tyyppipiirustuksia. Vuoden 2009 versiot tyyppipiirustuksista ovat tämän ohjeen liitteinä. 2.5 Muut suunnittelussa huomioitavat asiat Maapohjan painumat ja tienpenkereen vakavuus Painumisen arvioinnissa ja ratkaisujen suunnittelussa tarvitaan riittäviin tutkimuksiin perustuvaa geoteknistä suunnittelua. Jos maakaasuputki tulee tiensuuntaisena korkean penkereen viereen tai leikkauslujuudeltaan heikolle pehmeikköalueelle, on varmistettava tiepenkereen vakavuus työn aikana. Jos tie tehdään pehmeiköllä jo olevan maakaasuputken päälle, ei tuleva rakenne saa aiheuttaa maakaasuputkelle lisäkuormasta johtuvaa vaurioitumisriskiä tai painumia maapohjan kokoonpuristumisen takia. Kuivatus Maakaasuputki ei saa tuoda vettä ympäristöstä tierakenteeseen. Jos putkirakenne johtaa vettä tierakenteesta, on varmistettava, ettei tien routanousuun tai painumiseen tule haitallista epäjatkuvuuskohtaa. Putken korkeussuuntaisessa sijoittamisessa tulee ottaa huomioon tien sivuojien toiminta. Tilannetta voidaan helpottaa siirtymällä avo-ojista salaojiin tai viemäriin tai muuttamalla ojien virtaussuuntia tai siirtämällä putki vedenjakajakohdalle. Avo-ojan pohja voidaan tiivistää muovilla tai savella. Tierakenteessa ennestään olevien johtojen toimintaa ei saa haitata.

16 14 Maakaasuputket ja maantiet TIEALITUSTEN RAKENNUSSUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN Routanousu Voimakkaasti routivassa maassa (hienoainespitoisuus yli 35 %) kaasuputki sijoitetaan, joko vähintään 1,8 m syvyyteen tien pinnasta tai tien paksuihin rakennekerroksiin. Muuten putki ja sen alkutäyttö voi aiheuttaa joka talvi painanteen tien pintaan. Myös lievemmin routivassa maassa on suositeltavaa noudattaa edellä esitettyjä keinoja. Rumpujen siiirtymäkiila on huono sijaintipaikka, koska maakaasuputki estää silloin rummun uusimisen. 3 TIEALITUSTEN RAKENNUSSUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN 3.1 Vähimmäispeitesyvyys ja -etäisyydet Maakaasuputken peitesyvyys maan pinnasta on vähintään 1 m, alle 4 bar putkilla vähintään 0,8 m. Maakaasuputkien vähimmäispeitesyvyydet maantien alituksessa ovat seuraavat. Mitat on esitetty myös tyyppipiirustuksessa MKY , lehti 3/3. Moottori-, moottoriliikenne-, valta- ja kantateiden sekä muiden raskaasti liikennöityjen teiden alituksissa 1,35 m. Muiden teiden alituksissa 1,00 m. Tien alituksissa sivuojan perkaustasosta kaasuputken lakeen 0,8 m. Tien alituksissa sivuojan perkaustasosta suojaputken lakeen 0,6 m. Maakaasuputken vähimmäisetäisyydet risteävistä ja yhdensuuntaisista rakenteista on esitetty tyyppipiirustuksessa MKY sekä alle 4 barin jakeluputkien osalta Maakaasukäsikirjan liitteessä. Vuoden 2008 versio on myös tämän ohjeen liitteenä. 3.2 Alitusten työmenetelmät Työntö- ja porausmenetelmä Maakaasuputken suojaputki voidaan työntää tai porata tien ali. Menetelmä soveltuu hyvin olosuhteisiin, jossa kallionpinta on riittävän etäällä maanpinnasta ja maaperässä ei ole isoja kiviä. Työntömenetelmässä maa on poistettava putken kautta, jos suojaputken halkaisija on yli 500 mm. Alle 500 mm työnnetty putki aiheuttaa joissain tapauksissa tien pintaan kohouman, joka jyrsitään tasaiseksi työn jälkeen tai korjataan jollain muulla menetelmällä, mikäli jyrsintävara on pieni. Suuntaporausmenetelmä Jos maaperäolosuhteet sekä maakaasuputken linjaus sallivat, voidaan maakaasuputki suuntaporata tien ali. Menetelmä soveltuu mm. savi tai siltti pehmeiköille, jossa tie on perustettu maanvaraisesti ja painuminen on vähäistä. Suuntaporauksella on myös mahdollista saada maakaasuputki kulkemaan sellaisella syvyydellä tienpinnasta mitattuna, jossa tien kuormasta johtuva maaperän kokoonpuristuminen on hyvin pientä.

17 Maakaasuputket ja maantiet 15 TIEALITUSTEN RAKENNUSSUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN Suuntaporausmenetelmä vaatii paljon työtilaa, vähintään porattavan osuuden pituuden verran. Mikäli tie kulkee pehmeikköalueella, voidaan maakaasuputkea suuntaporata pidempi matka kerralla, jolloin tien alitus on vain yksi osa isoa kokonaisuutta. Siirtoputkilla porattava osuus on yleensä pitkä, mutta jakeluputkilla lyhyempikin poraus voi olla taloudellinen. Suuntaporausta käytettäessä ei tiealituksissa käytetä suojaputkea tai suojalaattoja, kun peitesyvyys tien pinnasta on vähintään 2,5 m. Peitesyvyys on yleensä tätäkin suurempi. Aukikaivu Mikäli tien alitus tehdään aukikaivamalla, kaivanto ei saa vaarantaa tiepenkereen vakavuutta. Liikenne ohjataan kaivannon kohdalla rakennuspaikalle tehtyä kiertotietä tai tilapäistä siltaa tai olemassa olevia rinnakkaisyhteyksiä pitkin. Kiertoyhteyden valinnassa ja mitoituksessa otetaan huomioon myös tien liikennemäärä. Kaivannon luiskien kaltevuus riippuu maalajeista, kuivatustilanteesta, tukemistavoista sekä siirtymäkiilojen tarpeellisuudesta. Jos putken alkutäyttö ulottuu tien pengerrakenteen alapuolelle routivassa maassa, tehdään routanousuja tasoittava siirtymäkiila. Kaivanto täytetään alkuperäisiä vastaavina kerroksina, mutta soran ja ohuen hiekkakerroksen saa korvata helposti tiivistyvällä murskeella. Murskeen hienoainespitoisuus (0,063 mm) saa olla enintään 7 % Ennen uudelleen päällystämistä vanha päällyste on poistettava 0,5 metrin etäisyydeltä näin syntyneen kaivannon reunasta, koska päällysteen alla olevat kerrokset ovat voineet löyhtyä. Kevyen liikenteen väylällä ja tien reunassa vanha alle 1 m levyinen päällystekaistale poistetaan ja korvataan uudella. Luiskat ja tiehen kuuluvat johdot ja laitteet on saatettava alkuperäiseen tilaansa. Maakaasuputken rakennuttajan on ilmoitettava tienpitoviranomaisen yhteyshenkilölle, jos tierakenne poikkeaa suunnitelmassa oletetusta niin, että sopimusehtoja tai työskentelyohjeita voidaan tarkistaa. Tienpitoviranomaisen nimeämä yhteyshenkilö voi hyväksyä muutoksia lupaehtoihin, mutta tällöin muutokset on kirjattava asiakirjoihin. Rakennekerrokset on tiivistettävä hyvin ja päällyste on tehtävä viipymättä. Jälkitiivistymisestä johtuvat painumat korjataan putken omistajan kustannuksella.

18 16 Maakaasuputket ja maantiet TIEALITUSTEN RAKENNUSSUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN 3.3 Rakentamistapaan vaikuttavat tekijät Alitukset tehdään pääsääntöisesti työntö- tai porausmenetelmää käyttäen. Poikkeuksia ovat: Alitus joudutaan tekemään leikkaukseen tai muuten kapea tila estää lähialueella työntö- ja porausmenetelmän käytön. (Suunnitteluvaiheessa ei löydy alituskohtaa, jossa menetelmiä voitaisiin käyttää) Kyseessä on päällystämätön vähäliikenteinen tie Päällystämättömillä maanteillä käytetään yleensä aukikaivua. Jos maaperän tai muun syyn vuoksi alitus joudutaan tekemään auki kaivamalla, on pyrittävä kohtaan, johon voidaan järjestää kiertotie tai työaikainen silta. Routivissa kohteissa rakennetaan myös siirtymäkiilat. Mikäli tietä levennetään ja olemassa olevan suojaputken pituus on riittämätön, voidaan maakaasuputki suojata suojalaatoilla levennyksen kohdalla. Tällöin tulee varmistaa, ettei maakaasuputki painu maapohjan mahdollisen kokoonpuristuman vuoksi vuoksi. Tarvittaessa maakaasuputken kohta on suunniteltava painumattomana rakenteena ja rakennettava tarvittavat siirtymäkiilarakenteet. Painumisen arvioinnissa ja ratkaisujen suunnittelussa tarvitaan geoteknistä suunnittelijaa. Jos tien odotetaan painuvan pehmeiköllä, alituskohdassa on käytettävä jotakin seuraavista ratkaisuista olemassa olevan tien kohdalla: käytetään niin väljää suojaputkea, että tie ja suojaputki voivat painua il-man, että maakaasuputki vaurioituu perustetaan putki painumattomaksi ja tehdään tiehen siirtymärakenne perustetaan putki painumattomaksi ja jätetään tien päällysteeseen jrysintävaraa käytetään suuntaporausta, jolloin maakaasuputki saadaan kulkemaan sellaisessa syvyydessä, jossa painumat ovat hyvin pieniä. Menetelmä on riippuvainen mm. maaperästä ja putken linjauksesta. 3.4 Maakaasuputken huolto- ja korjaustoimenpiteet tiealueella Maakaasuputken käyttöikä on yleensä 50 vuotta. Yli-ikäisen tai liian pieneksi jääneen putken viereen rakennetaan tarvittaessa uusi putki. Vanhan paikalle sitä ei yleensä voida rakentaa pitkällä matkalla, koska se aiheuttaisi pitkän toimituskatkoksen. Maanteiden alituksissa on eduksi, jos maakaasuputki asennetaan suojaputkeen, jolloin se voidaan tarvittaessa vaihtaa kaivamatta tierakennetta auki. Putkiston huoltaminen maantieltä käsin edellyttää tienpitäjän luvan ja hyväksytyn liikenteenohjaussuunnitelman. Moottoritieltä toimiminen ei ole sallittua. 3.5 Työ- ja liikenneturvallisuus Työt eivät saa vaarantaa liikennettä. Työ on tehtävä niin, että liikenteelle aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Maamassoja ja rakennustar-

19 Maakaasuputket ja maantiet 17 MAAKAASUPUTKI JA SIIHEN LIITTYVÄT RAKENTEET vikkeita ei saa varastoida siten, että tämä lisää tai pitkittää liikenteelle aiheutuvaa haittaa. Tiellä ja liikennealueella työskentely luokitellaan työturvallisuuslainsäädännössä vaaralliseksi työksi. Tietöiden liikenteenjärjestely- ja turvallisuuskoulutuksen järjestäminen työntekijöille on ensiarvoisen tärkeää. Turvallisten työmenetelmien opastaminen työntekijöille on jokaisen työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Urakoitsijan työnjohdon tai muun työstä vastaavan ja liikennealueella työskentelevienpätevyysvaatimukset on esitetty Tiehallinnon ohjeessa Liikenne tietyömaalla, Pätevyysvaatimukset ja työturvallisuuden perusteet. Maakaasuputkityömaalla tai maakaasuputken läheisyydessä ei saa työskennellä ilman putken omistajan lupaa. Jokaisen työnsuorittajan tulee käydä putken omistajan turvallisuuskoulutus ennen työn aloittamista, mikäli putken omistaja sen vaatii. Tarkemmat ohjeet on esitetty Tiehallinnon ohjeessa Liikenne tietyömaalla, Luvanvaraiset työt ja muissa Liikenne tietyömaalla sarjan ohjeissa. 4 MAAKAASUPUTKI JA SIIHEN LIITTYVÄT RAKENTEET 4.1 Putkimateriaalit ja suojaus liikennekuormilta Siirtoputket ovat teräksisiä. Jakeluputkisto on muovia tai harvemmin terästä. Muoviputkien enimmäiskäyttöpaine on materiaalista ja kohteesta riippuen joko 4 bar tai 8 bar. Rakennusten ulkopuoliset jakelu- ja käyttöputkistot on rakennettava yleensä maanalaisena. Liikenneväylän alueelle sijoitetun putken tai sen suojaputken tulee kestää kaikki ulkopuoliset rasitukset sekä asennus- että käyttöolosuhteissa. Putki suojataan kuormilta suurentamalla asennussyvyyttä suuntaporauksessa kasvattamalla putken seinämäpaksuutta käyttämällä suojaputkea käyttämällä suojalaattaa.

20 18 Maakaasuputket ja maantiet MAAKAASUPUTKI JA SIIHEN LIITTYVÄT RAKENTEET 4.2 Katodinen suojaus Teräksisissä maakaasuputkissa käytetään katodista suojausta. Maahan syötetään anodikentällä elektroneja, jotka siirtyvät kosteassa maassa putken kohtiin joissa muovipinnoite on mahdollisesti rikkoontunut. Syntynyt suojavirta estää putken ruostumisen. Anodikenttä sijoitetaan tavallisesti savikolle m päähän putkesta. Kentän päälle ei rakenneta tietä. Vaikutus lähistöllä oleviin putkisiltoihin selvitetään tapauskohtaisesti. Rakennettaessa katodisesti suojattua maakaasuputkea maantien läheisyydessä tai risteävänä, tai vastaavasti rakennettaessa maantietä kaasuputken lähelle tai risteävänä on erityisesti seuraavat seikat otettava huomioon: siirtoputken mittapylväät sijoitetaan tyyppipiirustuksen MKY L2/2 (Liite 2) mukaisesti tiealuetta reunustavan ojan reunalle paikkaan, missä pylväs aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa muulle maankäytölle. mittapylväiden kaapelointi sijoitetaan ja merkitään siten, että rakennettaessa esim. maantien suuntaisia muita kaapeleita ei mittajohtimia vaurioiteta. maantien suuntaiset EI-MUOVIPINTAISET kaapelit (maadoitukset) ja metalliputket on kaivettava esille ja pinnoitettava tyyppipiirustuksen MKY (Liite 2) mukaisesti 10 metrin (maadoitukset 20 m) etäisyydelle kaasuputkesta, ja vastaavasti, pinnoittamattomien kaapeleiden ja putkien asentaminen 10 m (20 m) lähemmäksi kaasuputkea on kielletty (SFS-5717). Pinnoittamattomien rakenteiden läheisyys voi aiheuttaa maakaasuputkelle ylijännitevaaran tai rajoittaa putken korroosiosuojajärjestelmän toimintaa ja maakaasuputken katodisen suojauksen suojavirta voi nopeuttaa ko. rakenteiden korroosiota. Kaidepylväissä ei tähän mennessä ole havaittu ruostumista 4.3 Suojaputket Suojaputkena käytetään teräs- tai betoniputkia, jotka on hyväksytty kyseiselle peitesyvyydelle ja täyttävät muutkin Tiehallinnon ja putken omistajan laatuvaatimukset. Poraus- ja työntömenetelmässä käytetään tavallisesti teräsputkea. Siirtoputken teräs- ja betonisuojaputkien seinämäpaksuus ja asentaminen on esitetty Gasum Oy:n tyyppipiirustuksissa MKY ja MKY (Liite 3). Jakeluputkissa tulee kysymykseen myös paksuseinämäinen muovinen suojaputki. Suojaputki ulotetaan tien sivuojan ulkoluiskan yläreunasta vähintään kahden metrin etäisyydelle. Mikäli tiessä ei ole sivuojaa, ulotetaan suojaputki vähintään kahden metrin etäisyydelle tieluiskan alareunasta. Siirtoputken suojaputken pituus on esitetty Gasum Oy:n tyyppipiirustuksessa MKY (Liite 3). Suojaputken pituudessa varaudutaan tiedossa oleviin tien leventämistarpeisiin ja halkaisijassa tarvittaessa putkiverkon tuleviin laajennustarpeisiin.

21 Maakaasuputket ja maantiet 19 MAAKAASUPUTKI JA SIIHEN LIITTYVÄT RAKENTEET Suojalaatat Suojalaattaa käytetään mm. silloin kun, maakaasuputki asennetaan aukikaivamalla eikä käytetä suojaputkea tietä levennetään ja olemassa olevan suojaputken pituus on riittämätön. Suojalaattana tiealituksissa käytetään betonilaattaa tai vastaavaa ontelolaattaa. Suojalaatta tulee luiskan alle tien reunaan ulkoluiskan yläreunasta vähintään kahden metrin etäisyydelle. Mikäli tiessä ei ole sivuojaa, ulotetaan suojalaatat vähintään kahden metrin etäisyydelle tieluiskan alareunasta. Maakaasuputken suojaus suojalaatoilla on esitetty Gasum Oy:n tyyppipiirustuksissa MKY , MKY ja MKY (Liite 3). Jos tie rakennetaan olemassa olevan maakaasuputken päälle tulee suojalaatta koko tien leveydelle. Lisäksi on varmistettava, ettei maakaasuputkelle aiheudu maapohjan painumasta tai muusta syystä johtuvaa lisäkuormitusta. Tarvittaessa putki on suojattava painumattomin rakentein. Joidenkin olemassa olevien maakaasuputkien kohdalla voidaan todeta esim kaapeliaurauksesta johtuen tarve asentaa tien luiskien alle ja sivuojiin suojalaatat riskien minimoimiseksi. Jälkeenpäin asennettavan laatan syvyys tien reunassa ei voi olla kovin suuri, jotta tien päällyste ei rikkoutuisi. Olemassa olevien maakaasun siirtoputkien lisäsuojaus suojalaatoilla tien sivuojien kohdalla on esitetty Gasum Oy:n tyyppipiirustuksessa MKY (Liite 3). Viimeisimmät siirtoputkien tyyppipiirustukset on esitetty Gasum Oy:n ohjeissa. 4.5 Maanpinnalle ulottuvat rakenteet Putkiston maanpäälliset asemat ja muut laitteet on aidattava tai muuten suojattava. Niittämistä vaikeuttavia maakaasuputken merkintäpaaluja, katodimittauspylväitä ym. ei saisi sijoittaa paikkoihin, joita niitetään useita kertoja kesässä. 4.6 Sijoittaminen sillalla Siltoihin voidaan sijoittaa kaasuputki, kuten muutkin johdot. Kaasuputkena käytetään aina teräsputkea. Kaasuputki sijoitetaan siten, että se ei estä sillan reunapalkin uusimista tai muuta ylläpitoa. Sijoittamistapa sovitaan tienpitäjän kanssa. 4.7 Jakeluputkiston haaroitukset Haaroituksissa ei tarvita välttämättä maanpäälisiä rakenteita. Jakeluputki sijoitetaan siten, että mahdolliset myöhemmät haaroitukset voidaan tehdä haittaamatta liikennettä.

22 20 Maakaasuputket ja maantiet LUVAT 5 LUVAT 5.1 Yleistä Maakaasuputkien sijoittamiseen hankitaan lupa siirtoputkien osalta yleensä valtioneuvoston lunastuslupamenettelyllä ja jakelu- ja käyttöputkien osalta Tiehallinnon sopimusmenettelyllä. 5.2 Siirtoputki Maakaasun siirtoputkien sijoittamista varten haetaan lunastuslain mukainen lunastuslupa. Lunastusluvan myöntää valtioneuvosto tai tietyin edellytyksin maanmittaustoimisto. Lunastusluvan perusteella suoritettavassa lunastustoimituksessa perustetaan kiinteistöihin kohdistuva käyttöoikeus maakaasuputkea varten. Lunastus kohdistuu myös maantiealueisiin. Lunastetusta käyttöoikeudesta tehdään merkintä kiinteistörekisteriin. Lunastustoimituksen suorittaa lunastustoimikunta, johon kuuluu maanmittausinsinööri sekä kaksi kunnanvaltuuston valitsemaa uskottua miestä. Toimituksesta tiedotetaan kutsukirjeellä. Lisäksi kutsu voidaan julkaista sanomalehdessä. Lunastustoimituksessa vahvistetaan lunastuksen kohde sekä merkitään se kartalle ja tarpeellisin osin maastoon laaditaan lunastettavasta omaisuudesta selitelmä tehdään tarpeelliset tilusvaihdot ja yksityisten teiden järjestelyt päätetään korvauksista. Lunastustoimituksen vaiheet ovat alkukokous, kiinteistökohtaiset arviointikatselmukset ja loppukokous. Maakaasuhankkeet ovat usein kiireellisiä. Jos hankkeen kiireellisyys tai muut tärkeät syyt vaativat, hakija voi hakea ennakkohaltuunottolupaa lunastushakemuksen yhteydessä. Tällöin hakija saa työalueen haltuunsa lunastustoimituksen ennakkohaltuunottovaiheessa ennen rakentamisen aloittamista. Lunastettavan omaisuuden omistaja saa taloudellisista menetyksistään täyden korvauksen. Myös se, jolta ei ole lunastettu omaisuutta, voi saada korvausta kärsimästään vahingosta tai haitasta. Gasum vastaa hankkeen toteutumisesta lunastusluvan mukaisin ehdoin. Siirtoputkelle myönnettävässä valtioneuvoston lunastusluvassa ei käsitellä rakentamisen yksityiskohtia. Putkihankkeesta on maantielain 42 :n 2. momentin mukaan ilmoitettava tienpitoviranomaiselle hyvissä ajoin. Käytännössä Gasum Oy toimittaa putken detaljisuunnitteluvaiheessa tiepiirille maakaasuputken ja maantien risteämissuunnitelman kommentoitavaksi. Rakentamisluvan siirtoputkelle myöntää Turvatekniikan keskus (TUKES).

23 Maakaasuputket ja maantiet 21 LUVAT Maakaasuputkihankkeen urakoitsija on velvoitettu ilmoittamaan tiepiirille rakennustöistä ja pyytämään rakentamiseen liittyvät ohjeet. Maantielain 42 :n mukaista lupaa maakaasun siirtoputken rakennustyö ei edellytä, kun sijoittaminen perustuu lunastuslupaan. Pyydettäessä ohjeita tiealueella työskentelyyn hakemukseen on liitettävä ainakin alustava liikenteenohjaussuunnitelma. Niiden pohjana voidaan käyttää mm. Liikenne tietyömaalla sarjan ohjeissa esitettyjä mallipiirustuksia. Seuraavassa kaaviossa on esitetty maakaasuhankkeen kulku ja yhteydenpito tiepiireihin. Kuva 1. Kaavio maakaasuhankkeen ja tiepiirien vuorovaikutuksesta.

24 22 Maakaasuputket ja maantiet TIEN RAKENTAMINEN JA KUNNOSSAPITO MAAKAASUPUTKISTON PÄÄLLÄ TAI VIERESSÄ 5.3 Jakelu- tai käyttöputki Maakaasun jakelu- ja käyttöputkien sijoittamisessa noudatetaan pääsääntöisesti maatielain momentin mukaista sijoituslupamenettelyä. Putken sijoittamisesta tehdään sopimus, joka sisältää sijoittamisluvan. Sopimus tehdään tiehallinnon ja putken omistajan välillä. Pitkillä jakeluputkiosuuksilla voidaan käyttää myös lunastusmenettelyä. Vaikka sopimus ei olisi tarpeen, työ tiealueella edellyttää luvan tilapäiseen liikennejärjestelyyn. Sijoituslupahakemuksessa tulee olla mukana seuraavat asiakirjat: putkiverkkoa kuvaava yleiskartta (1:10 000) putken sijaintikartta 1:500 tai 1:2 000, jossa putken sijaintia on tarkennettu numeroin) putken pituusleikkaus 1:100/1:500) tiealueella ja alituskohtien lähellä yksityiskohtainen risteämäsuunnitelma putkikaivannon poikkileikkaus mittoineen selostus aikataulusta ja muista järjestelyistä tarvittaessa liikenteenohjausta ja kiertotietä koskeva suunnitelma selostus pohjamaan painumisesta (miten tutkittu, miten epätasaisuudet torjutaan) ja tarvittaessa selvitys tien routanoususta. Sopimusmalli on esitetty liitteessä 1 ja päivitetty versio siitä on saatavissa Tiehallinnon internetsivulla. 6 TIEN RAKENTAMINEN JA KUNNOSSAPITO MAAKAASUPUTKISTON PÄÄLLÄ TAI VIERESSÄ 6.1 Yleistä Liikennemerkkejä, opasteita, kaiteita, tievalaistusta tai muita tien käyttöön liittyviä rakenteita ei saa pystyttää rakennetun maakaasuputken läheisyyteen ilman putken omistajan lupaa. Sama koskee telekaapeleita ja muita johtoja. Uutta maantietä ei sijoiteta pituussuunnassa maakaasuputken päälle. Poikittain tie joudutaan kuitenkin toisinaan rakentamaan putkisto yli. Ylityksiin tulee mahdollisuuksien mukaan varautua jo putkistoa rakennettaessa. Mikäli tie rakennetaan tai tietä levennetään olemassa olevan maakaasuputken päälle tai viereen, tulee varmistaa, ettei putkelle aiheudu lisäkuormituksesta johtuvaa painumaa mahdollisen pohjamaan kokoonpuristuman vuoksi. Tarvittaessa maakaasuputki suojataan painumattomin suojausrakentein. Mikäli suojausrakentein tai esim. kaavallisesta syystä ei voida varmistua maakaasuputken käyttöturvallisuudesta, niin maakaasuputkelle suunnitellaan ja rakennetaan korvaava yhteys. Lupa maantien rakentamiseen hankitaan tiesuunnitelmalla. Sitä laadittaessa kuullaan asianosaisia, myös putkistojen omistajia. Siirtoputkiston läheisyydessä työskenteleviltä edellytetään putken omistajan antama koulutus ja työkohdetta koskeva opastus. Myös osa jakeluputkistojen

25 Maakaasuputket ja maantiet 23 TIEN RAKENTAMINEN JA KUNNOSSAPITO MAAKAASUPUTKISTON PÄÄLLÄ TAI VIERESSÄ omistajista antaa ja edellyttää koulutusta. Verkkosivulla on opas Muista maakaasulinja! Siinä on opastusta kaivu- ja räjäytystöiden suorittamiseen maakaasuputkistojen läheisyydessä. 6.2 Maakaasuputkien siirrot Tienpitoviranomainen korvaa tienpidosta johtuvat tiealueelle sijoitettujen siirtoputkien siirrot, kun putken omistaja on lunastanut käyttöoikeuden tiealueeseen. Jakelu- ja käyttöputken omistaja korvaa tienpidosta johtuvat tiealueelle sijoitettujen putkien siirron. Jos aikanaan tiealueen ulkopuolelle sijoitetut putket ovat joutuneet tiealueelle tiealueessa tapahtuneiden muutosten johdosta, putkien siirto tapahtuu tienpitoviranomaisen kustannuksella. 6.3 Vahingonkorvaukset Putken omistaja on velvollinen korvaamaan Tiehallinnolle tai kolmannelle osapuolelle vahingon, joka aiheutuu maakaasuputken asentamisesta, kunnossapidosta tai sijainnista tiealueella. Putken omistaja on velvollinen korjaamaan viipymättä omalla kustannuksellaan ja Tiehallinnon hyväksymällä tavalla vahinkoa aiheuttaneen olosuhteen niin, että siitä ei enää aiheudu vahinkoa Tiehallinnolle tai kolmannelle osapuolelle. Jos korjaustyötä ei tehdä, Tiehallinto teettää työn putken omistajan kustannuksella. 6.4 Korvaukset maan käyttöoikeudesta Jos maakaasuputki suunnitellaan ja rakennetaan tämän ohjeen mukaisesti, tienpitäjä ei vaadi lunastustoimituksessa korvausta tiealueeseen kohdistuvasta käyttöoikeudesta maakaasuputken pitämistä varten. Vastaavasti, jos maantie suunnitellaan ja rakennetaan maakaasuputken käyttöalueelle, ei käyttöoikeuden haltija (Gasum Oy) vaadi korvausta tiealueen ulottamisesta käyttöoikeusalueelle.

26 24 Maakaasuputket ja maantiet LIITTEET 7 LIITTEET Liite 1 Ote Maakaasukäsikirjasta Alle 4 barin jakeluputkien vähimmäisetäisyydet muihin rakenteisiin. Liite 2 SOPIMUSMALLI TIEHALLINNON SIJOITTAMISLUPAAN Uusin sopimusmalli tai hakemuslomake on saatavissa Tiehallinnon verkkosivuilta Seuraavassa on ote vuoden 2009 sopimusmallista. Kulloinkin käytetään uusinta sopimusmallia.

27 Maakaasuputket ja maantiet 25 LIITTEET Maakaasuputken sijoittaminen maantien tiealueelle, kunta Ohje: Tästä sopimusmallista poistetaan ohjelaatikot näpäyttämällä Word-ohjelman näppäintä Poista ohjeet asiakirjasta. Korvaa otsikkorivillä sana kunta alituksen sijaintikunnan nimellä. Tarkempia ohjeita on julkaisussa Maakaasuputket ja maantiet, ). 1 Sopimusosapuolet xx Osoite (jäljempänä Putken omistaja) Tiehallinnon X-tiepiiri Osoite (jäljempänä Tiehallinto) 1 Yhteyshenkilöt 3 Sopimuksen kohde Putken omistajan yhteyshenkilö x.x. puh. nnn nnnnnnn Sähköposti Putken toteuttajan yhteystiedot x.x. puh. nnn nnnnnnn Sähköposti Tiehallinnon yhteyshenkilö y.y. puh. nnnn tai nnn nnnnnnn. Sähköposti Tiehallinnon yhteyshenkilöön on otettava yhteyttä ennen työn aloittamista ja välittömästi työn päätyttyä lopputarkastusta varten. Sopijapuolen on ilmoitettava rakentamisaikana tapahtuvasta yhteyshenkilön vaihdoksesta. Sopimus koskee maakaasuputken sijoittamista maantien tiealueelle. Sopimus antaa Putken omistajalle oikeuden sijoittaa maakaasuputken ja siihen kuuluvia laitteita tiealueelle ja tehdä tässä tarkoituksessa tiealueeseen kohdistuvaa työtä. Sopimuksella annetaan maantielain 42 :n mukainen lupa tehdä tiealueeseen kohdistuvaa työtä maakaasuputken sijoittamiseksi tiealueelle. Tästä luvasta Tiehallinto perii lupamaksun. Myöhemmin tapahtuviin maakaasuputken muutos- tai kunnossapitotöihin tarvitaan uusi erillinen lupa. Lupaa ei kuitenkaan

28 26 Maakaasuputket ja maantiet LIITTEET tarvita ajoradan ulkopuolella tapahtuvia lyhytkestoisia töitä varten, jos työ ei vaadi liikenteen järjestelyjä. Putken omistaja on velvollinen hakemaan myös mahdolliset muut lainsäädännön edellyttämät maakaasuputken sijoittamiseksi tarvittavat luvat. Maakaasuputki sijoitetaan seuraavasti: Pituussuuntainen 1: <Kirjoita tähän tierekisteriosoite> < Kirjoita tähän putken päiden x-, y- ja z-koordinaatit> Pituussuuntainen 2: <Kirjoita tähän tierekisteriosoite> < Kirjoita tähän putken päiden x-, y- ja z-koordinaatit> Tien alitus tehdään seuraavissa tierekisteriosoitteissa: Alitus 1: <Kirjoita tähän tierekisteriosoite> < Kirjoita tähän suojaputken päiden x-, y- ja z-koordinaatit> Alitus 2: <Kirjoita tähän tierekisteriosoite> < Kirjoita tähän suojaputken päiden x-, y- ja z-koordinaatit> Ohje: Hakemuksessa sijainti annetaan koordinaatteina. Luvan myöntäjä täydentää tierekisteriosoitteet. Sijoittamissyvyys ja rakenneratkaisut kuvataan lyhyesti myös sopimuksessa, jotta ne on helppo löytää myöhemmin. Liitepiirustuksia ja hakemusta ei välttämättä löydetä yhtä nopeasti, kun tienpidossa tarvitaan tietoja. 4 Katselmukset ja työn ohjaus Putken omistajan on otettava ennen työn aloittamista yhteyttä Tiehallintoon. Ennen töiden aloittamista sopijapuolet pitävät maakaasuputken ja laitteiden sijoituskohteessa katselmuksen ja työhön liittyviä järjestelyjä koskevan neuvottelun, josta laaditaan kirjallinen muistio. Työn aikana Tiehallinto voi antaa lisäohjeita maakaasuputken ja laitteiden asentamisesta. Mahdolliset maakaasuputken ja laitteiden asentamistyöstä tiealueelle aiheutuneet vahingot todetaan viimeistään 12 kk:n kuluttua rakennustyön päättymisestä pidettävässä katselmuksessa. Mahdollinen putken aiheuttama routanousuero tai painuma voidaan todeta myöhemminkin. 5 Kohdekohtaiset ehdot

29 Maakaasuputket ja maantiet 27 LIITTEET Ohje: Kunkin alituksen sijainti, asennussyvyys ja rakenne valitaan julkaisun "Maakaasuputket ja maantiet" mukaan kuhunkin alitus- ja sijoituskohtaan erikseen. Tässä esitetyt esimerkkirakenteet ovat vain yksi toteutustapa. Alitus 1 koskee tässä tietä, jolla käytetään 60 km/h tai korkeampia nopeuksia. Alitus 2 tulee kysymykseen vain vähäliikenteisellä tiellä. Putkirakenteen tyyppi ja mitat kerrotaan alussa. Alitus 1 Alitus 1 tehdään työntämällä suojaputki Mt xx:n ali piirustuksen XX mukaisesti. Suojaputken ulkohalkaisija on ja kaasuputken materiaali on ja sen nimellishalkaisija. Suojaputken yläpinnan etäisyys sivuojan pohjasta on vähintään 0,8 m, jolloin etäisyydeksi tien pinnasta tulee 1,8 1,9 m ja. Suojaputki ulottuu 2 m päähän sivuojan ulkoluiskasta. Työn ajaksi suojaputken jatkeeksi tehdään tien itäpuolella 6 m pituinen kaivanto ja siitä tulevat kaivumassat sijoitetaan enintään viikon ajaksi tien ulkoluiskaan ja maanomistajan luvalla viereiselle tontille. Länsipuolelle tulee pienempi kaivanto ja kaivumassat sijoitetaan tiealueen reunaan. Alitus 2 Alitus 2 tehdään kaivamalla piirustuksen xx mukaisesti sorapintaisen Mt yy:n ali. Kaivanto täytetään vanhoja kerroksia vastaavin materiaalein ja tiivistetään hyvin. Kaasuputki suojataan 1,2 m levyisin betonilaatoin, jotka ulottuvat 2 m päähän sivuojan ulkoluiskasta. Suojalaatta tulee 0,3 m kaasuputken yläpuolelle. Kaasuputken etäisyys sivuojan pohjasta on vähintään 0,8 m jolloin etäisyydeksi tien pinnasta tulee 1,2 m. Liikenteen ohjaus toteutetaan piirustuksen yyyy, pvm mukaan. Pituussuuntainen putki 1 Putki asennetaan tien ulkoluiskan yläosaan 20 m matkalle putkistosuunnitelman paaluvälillä xx yy. Putki suojataan törmäyksiltä ja kaivutöiltä betonilaatoilla. Työ tehdään tiealueen ulkopuolelta.

30 28 Maakaasuputket ja maantiet LIITTEET 6 Yleiset ehdot Maakaasuputken ja laitteiden asennustyö ei saa aiheuttaa vaurioita tierakenteelle tai muulle tiealueelle eikä tiehen kuuluville laitteille. Työnaikaisia kaivumaita ei saa sijoittaa tiealueelle ilman Tiehallinnon lupaa. Putken omistaja vastaa Tiehallinnolle käyttämänsä urakoitsijan työstä kuin omastaan. Mikäli työtä ei pystytä tekemään sovitulla tavalla, Putken omistajan on otettava yhteyttä Tiehallintoon. Työ on toteutettava siten, että työstä ei aiheudu vaaraa liikenneturvallisuudelle eikä haittaa tien kunnossapidolle. Putken omistajan on otettava yhteyttä maanmittaustoimistoon ennen töiden aloittamista, mikäli kaivualueen läheisyydessä on rajamerkkejä, jotka saattavat kaivutyön seurauksena peittyä tai kadota, taikka joita joudutaan kaivun takia siirtämään pois paikoiltaan. Putken omistajan on selvitettävä kustannuksellaan mahdolliset kaivukohteessa sijaitsevat kaapelit yms. rakenteet. Teloilla varustetut työkoneet saavat liikkua ajoradalla vain pakottavissa tapauksissa. Työkoneiden liikkumisesta ajoradalle kantautunut maa-aines yms. lohkareet on siivottava välittömästi pois. Telakoneen tai muun työkoneen ja laitteen tielle aiheuttamat vauriot on korjattava. Liikennejärjestelyt on tehtävä Tiehallinnon hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Suunnitelma on hyväksytettävä Tiehallinnolla ennen työn aloittamista. Urakoitsijan, työnjohdon tai muun työstä vastaavan pätevyysvaatimuksena on Tieturva II -koulutuksen tai vastaavan liikenteen vaaroille alttiin työn työ-turvallisuuskoulutuksen hyväksytty suorittaminen. Muita tiealueella työskenteleviä koskee Tieturva I -vaatimus.

31 Maakaasuputket ja maantiet 29 LIITTEET Velvollisuudet ja vastuu kustannuksista 8 Vastuu vahingoista 9 Sopimusrikkomukset Putken omistaja on velvollinen huolehtimaan ja vastaa kustannuksellaan maakaasuputken ja laitteiden a) merkitsemisestä maastoon tarvittaessa sekä merkkien ylläpidosta, b) sijaintikarttojen ja muiden sijaintia osoittavien dokumenttien tarkistamisesta lopputilannetta vastaavaksi ja niiden toimittamisesta Tiehallinnolle c) kunnossapidosta ja korjaamisesta niin, ettei putkista tai niitä koskevista toimenpiteistä aiheudu haittaa tai vahinkoa Tiehallinnolle tai kolmannelle osapuolelle d) putkien tiehen mahdollisesti aiheuttamien painumaerojen, routanousuerojen ja halkeamien korjaamisesta pysyvällä tavalla ja e) tiealueella olevien putkien siirtämisestä uudelleen määriteltävään paikkaan 3-6 kuukauden kuluessa ilmoituksen saatuaan, jos tien siirtäminen, parantaminen tai muu tienpito tätä edellyttää ja työ on sinä aikana sääolojen puolesta mahdollista tehdä. Ohje: Kohtaa e) ei sovelleta alun perin tiealueen ulkopuolelle sijoitettuihin putkiin, jotka ovat jääneet tiealueelle tiealueen laajenemisen vuoksi. Putken omistaja on velvollinen korvaamaan Tiehallinnolle tai kolmannelle osapuolelle vahingon, joka aiheutuu maakaasuputken asentamisesta, kunnossapidosta tai sijainnista tiealueella. Putken omistaja on velvollinen korjaamaan viipymättä omalla kustannuksellaan ja Tiehallinnon hyväksymällä tavalla vahinkoa aiheuttaneen olosuhteen niin, että siitä ei enää aiheudu vahinkoa Tiehallinnolle tai kolmannelle osapuolelle. Jos korjaustyötä ei tehdä, Tiehallinto teettää työn Putken omistajan kustannuksella. Mahdollisen, esim. liikenneturvallisuutta vaarantavan, sopimusrikkomuksen tapahtuessa Tiehallinnolla on Putken omistajan kustannuksella oikeus, jos tilanne ei korjaannu huomautuksesta huolimatta, keskeyttää työ ja ryhtyä toimenpiteisiin alueen ennalleen saattamiseksi sekä tarvittaessa ottaa hoitaakseen liikenteen järjestelyt.

32 30 Maakaasuputket ja maantiet LIITTEET 10 Lupamaksu 11 Muutoksenhaku Lupamaksu on euroa. Lasku lähetetään myöhemmin erikseen. Maksun perusteet: Valtion maksuperustelaki 4 ja 6 Valtion maksuperusteasetus 1 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Tiehallinnon maksuista Voimaantulo 13 Allekirjoitukset Oikaisuvaatimusosoitus maksun osalta lähetetään laskun mukana. Sopimus tulee voimaan heti, kun molemmat osapuolet ovat sen allekirjoituksillaan hyväksyneet. Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, toinen Tiehallinnolle ja toinen Putken omistajalle. päivänä kuuta 20nn. Putken omistaja päivänä kuuta 20nn.

33 Maakaasuputket ja maantiet 31 LIITTEET Liite 3 MAAKAASUPUTKEN TYYPPIPIIRUSTUKSET Viimeisimmät siirtoputken tyyppipiirustukset on esitetty Gasum Oy:n ohjeissa. Alla luetteloiduissa tyyppipiirustuksissa on esitetty erilaisia maakaasun siirtoputken tienalitusratkaisuja sekä muita suunnittelussa huomioitavia seikkoja. MKY , lehti 1/1, Siirtolinjan vähimmäisetäisyydet muista rakenteista. MKY , lehti 1/3, Putkikaivannon leikkauksia. MKY , lehti 2/3, Putkikaivannon leikkauksia. MKY , lehti 3/3, Putkikaivannon leikkauksia. MKY , lehti 1/1, Suojalaatat ojan alituksessa. MKY , lehti 1/1, Suojalaatta. Asentaminen ja rakenne. MKY , lehti 1/1, Tien alitus ilman suojaputkea, kaivusuojaus. MKY , lehti 1/1, Suojalaatat jälkiasennuksena, kaivusuojaus. MKY , lehti 1/1, Tien alitus. Terässuojaputkessa. MKY , lehti 4/4, Terässuojaputki. Asentaminen. MKY , lehti 1/1, Tien alitus ilman suojaputkea. Suojalaatat. MKY , lehti 1/1, Tien alitus. Ilman siirtymäkiilaa. MKY , lehti 1/1, Tien alitus. Siirtymäkiila MKY , lehti 4/4, Betonisuojaputki. Asentaminen. MKY , lehti 1/1, Suuntaporaus. MKY , lehti 1/1, Katodinen suojaus. Risteävien rakenteiden lisäeristys. MKY , lehti 2/2, Katodinen suojaus. Mittapylvään asennus.

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52 ISBN TIEH v 09