Esipuhe.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esipuhe. www.uusiutuvialiikenteeseen.fi"

Transkriptio

1

2

3 Sisällys Miksi biopolttoaineita on lisättävä liikenteessä? Mitä ovat biopolttoaineet? Mitä biopolttoaineita voidaan käyttää liikenteessä? Mitä ovat kaasumaiset biopolttoaineet? Biokaasu Puukaasu Muita Mitä ovat nestemäiset biopolttoaineet? Öljypohjaiset biopolttoaineet Kasviöljy Biodiesel Muut Alkoholipohjaiset biopolttoaineet Bioetanoli Muut Millaisiin autoihin biopolttoaineet käyvät? Millainen on sähköauto? Biopolttoaineiden valmistuksen ja käytön verotus Polttoaineen valmistus Liikenteen verotus Käyttövoimavero Polttoainemaksu

4 Esipuhe Käsissäsi on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hallinnoiman Uusiutuvia liikenteeseen hankkeen info-vihko. Tavoitteenamme on antaa sinulle hyödyllistä perustietoa uusiutuvista liikennepolttoaineista ja niiden valmistuksesta. Kehitämme Pohjois-Karjalan alueen liiketoimintamahdollisuuksia uusiutuvien liikennepolttoaineiden alalla ja edistäen alueen energiaomavaraisuutta. Tavoitteisiin pääsemme tehokkaan tiedonjakamisen ja laadukkaan koulutuksen keinoin. Löydät lisää tietoa projektistamme ja tapahtumista sivuiltamme. Hankkeemme asiantuntijat auttavat mielellään kaikissa mieleesi tulevissa kysymyksissä. Ota rohkeasti yhteyttä! Tekijät: Ville Kuittinen Anna-Maija Kontturi Veera Pyy Hanna Koponen Markus Hirvonen 4

5 Miksi biopolttoaineita on lisättävä liikenteessä? Ilmastonmuutos ja muut liikenteen ympäristövaikutukset sekä raakaöljyn ja maakaasun tuotantohuipun läheisyys herättävät kiinnostusta uusiutuvan energian käyttöön liikenteessä. Uusiutuvilla energiamuodoilla voidaan monella tavalla ratkaista sekä liikenteen päästöongelma että liikenteen raaka öljyriippuvuuden ongelma. Lisäksi uusiutuviin siirtyminen tarjoaa suuret liiketoimintamahdollisuudet. EU:n asettamien tavoitteiden mukaan Suomen on nostettava uusiutuvan energian osuus 38 %:iin ja biopolttoaineiden osuus 10 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Pohjois-Karjalan maakunnallisia tavoitteita vuoteen 2020 mennessä ovat lisäksi mm. Pohjois-Karjalassa vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä EU:n tavoitteita enemmän hajautetulla ja uusiutuvalla energiantuotannolla lisätään merkittävästi maakunnan työllisyyttä, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta maakunnassa on tarjolla ja käytössä fossiilisille liikennepolttoaineille vaihtoehtoisia liikenteen biopolttoaineita Liikennepolttoaineita koskeva visio on, että Pohjois-Karjalan liikenteessä käytetään 20 % biopolttoaineita ja maakunta on biokaasun kehittämisessä edelläkävijä. (Paikallisesti Uusiutuvasti Vietävän tehokkaasti, Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020, Pohjois- Karjalan maakuntaliiton julkaisu 145, 2011) Mitä ovat biopolttoaineet? Biopolttoaineita saadaan biomassasta. Biomassaksi kutsutaan kaikkia eloperäisiä aineita, joihin on yhteyttämisessä sitoutunut auringon energiaa. Biomassalla tuotettua energiaa kutsutaan bioenergiaksi. Biomassalla polttoaineena viitataan puihin, puunjätteisiin, kasveihin, eläinkunnan jätteisiin tai muihin biologista alkuperää oleviin polttoaineisiin. Biomassaa pidetään uusiutuvana energianlähteenä, koska biomassavarannot uusiutuvat luonnollisen kasvun kautta. Tästä syystä biopolttoaineita kutsutaan myös uusiutuviksi polttoaineiksi. Biomassan ominaisuuksia voidaan jalostaa muokkaamalla sen ominaisuuksia hyötykäyttökohteen tarpeiden mukaiseksi. Jalostus voi olla yksinkertaisimmillaan mekaanista käsittelyä, tai pitkälle vietyä kemianteollisuutta. Biopolttoaineet jaotellaan kiinteisiin, kaasumaisiin sekä nestemäisiin polttoaineisiin jalostusasteen vaihdellessa. Pidemmälle jalostettuja polttoaineita on kannattavampaa kuljettaa myös pitempiä matkoja. 5

6 Mitä biopolttoaineita voidaan käyttää liikenteessä? Liikenteessä voidaan käyttää nestemäisiä tai kaasumaisia biopolttoaineita. Lisäksi sähköautot kulkevat uusiutuvalla energialla, mikäli niiden käyttämä sähkö on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Mitä ovat kaasumaiset biopolttoaineet? Kaasumaisia biopolttoaineita saadaan esimerkiksi anaerobisella prosessilla ja kaasuttamalla. Kaasumaiset biopolttoaineet ovat jalostettuja polttoaineita, koska niiden valmistamiseen tarvitaan aina erillinen valmistus- ja prosessilaitteisto. Biokaasu Mitä on biokaasu? Biokaasua muodostuu erilaisten mikrobien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa. Hajotuksen tuloksena syntyy runsaasti metaania (CH4) sisältävää biokaasua sekä lannoitekäyttöön soveltuvaa orgaanista mädätysjäännöstä. Prosessia voidaan kutsua myös anaerobiseksi käsittelyksi, mädätykseksi tai joskus jopa biokaasutukseksi. Biokaasu on kaasuseos, joka sisältää tavallisesti % metaania, noin % hiilidioksidia ja hyvin pieninä pitoisuuksina mm. rikkiyhdisteitä. Biokaasu on arvokas, uusiutuva biopolttoaine ja energialähde, jonka ympäristöedut ovat huomattavat. Biokaasua hyödynnetään lämmön- ja sähköntuotannossa ja siitä voidaan jalostaa ajoneuvojen polttoainetta. Miten biokaasua voidaan valmistaa? Biokaasua muodostuu jatkuvasti kosteikoissa, vesistöjen pohjakerroksissa ja eläinten suolistossa. Kontrolloidusti biokaasua voidaan tuottaa biokaasureaktoreilla tai sitä voidaan kerätä kaatopaikoilta pumppaamalla. Biokaasun tuotannon raaka-aineena eli syötteenä voidaan käyttää lähes mitä tahansa helposti hajoavaa orgaanista ainesta, esimerkiksi lantaa, biojätteitä, jätevesilietteitä, energiakasveja ja kasvijätteitä. Biokaasun tuottamiseen on useita teknisiä vaihtoehtoja jotka vaihtelevat kohteittain. Karkeasti jaotellen mädätysprosessi koostuu mahdollisesta esikäsittelystä, esisäiliöstä, biokaasureaktorista ja jälkikaasutussäiliöstä tai jälkivarastona toimivasta lietesäiliöstä. Lisäksi liikennekäyttöön menevä biokaasu täytyy jalostaa eli poistaa siitä mm. hiilidioksidia ja rikkivetyjä. Jalostuksen jälkeen kaasun metaanipitoisuus on %. 6

7 Esikäsittelytavat ja tarve riippuvat laitoksesta ja syötteestä, esimerkiksi kasveille ja jätteille tarvitaan murskaus ja eläinperäisille tuotteille usein myös hygienisointi. Esisäiliössä syötteet sekoitetaan keskenään ennen kuin ne johdetaan biokaasureaktoriin. Reaktori voi olla yksi- tai moniosainen, jatkuvatoiminen tai panosperiaatteella toimiva, mesofiilisella (n. 35C) tai termofiilisella (n. 55C) lämpötila-alueella toimiva ja märkä-(kiintoainepitoisuus alle 15 %) tai kuivaprosessilla (kuiva-ainepitoisuus %) toimiva. Yleisin Suomessa käytössä oleva reaktorityyppi on märkäprosessilla toimiva jatkuvasekoitteinen reaktori, joka toimii mesofiilisella lämpötila-alueella. Reaktorista mädätetyt lietteet johdetaan jälkikaasutussäiliöön tai lietesäiliöön. Käsittelyjäännös soveltuu hyvin lannoitteeksi tai maanparannusaineeksi. Biokaasuprosessi ei kuluta syötemateriaalien sisältämiä ravinteita vaan muuttaa ne kasveille helpommin käytettävään muotoon. Kaasupoltin CHP-yksikkö E-41 Puhdistus Raaka-aineet Murskaus Seulonta Hygienisointi Sterilointi Esisäiliö LTO-piiri Mädätysreaktori Jälkimädätyskammio / Lietesäiliö Reaktorin lämmityspiiri Liikennebiokaasu Sähköenergiaa Lämpöenergiaa Lannoitetta Kuva 1 Biokaasun valmistus Alla olevasta taulukosta näkyy metaanin tuotantopotentiaaleja eri raaka-aineissa. VS (Volatile Solid) tarkoittaa orgaanista kuiva-ainesta. Metaanin lämpöarvo on 36 MJ/n-m3 eli noin 10 kwh. Taulukko 1. Eri raaka-aineiden metaanintuotantopotentiaaleja Raaka-aine CH 4 (l/kg VS) Lehmän lietelanta 230 Sian lietelanta 290 Säilörehu 330 Kauran oljet 320 Ruokohelpi 380 Biojäte 430 7

8 Miten biokaasua voidaan käyttää? Biokaasua voidaan hyödyntää lämmön- ja sähköntuotannossa (combined heat and power, CHP) tai jalostuksen jälkeen liikennepolttoaineena. Metaani palaa puhtaammin kuin mikään muu kemiallinen polttoaine vetyä lukuun ottamatta. Arvioitaessa anaerobisen käsittelyn soveltuvuutta jätteiden käsittelyyn on huomioitava energian saannin lisäksi myös käsittelyn ympäristönsuojelulliset edut. Anaerobisen käsittelyn avulla lannan ja muiden biojätteiden hajuhaitat ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät sekä hygieenisyys paranee samalla, kun saadaan puhdasta energiaa, biokaasua. Puukaasu Mitä on puukaasu? Kaasutuksen avulla hiilipitoinen orgaaninen tai fossiilinen polttoaine, kuten puu, peltobiomassa, yhdyskuntajäte, turve tai hiili, muutetaan kaasuseokseksi jota kutsutaan raakasynteesikaasuksi. Puuperäiset polttoaineet soveltuvat hyvin kaasutukseen, koska ne sisältävät paljon haihtuvia aineosia. Puuperäisistä polttoaineista tuotettua kaasua kutsutaan puukaasuksi. Polttoaineesta ja menetelmästä riippuen kaasutuksella saadaan kaasuseoksia, joissa palavina komponentteina on mm. hiilimonoksidia (eli häkää), vetyä ja metaania. Miten puukaasua voidaan valmistaa? Kaasutuksessa polttoaine kaasutetaan korkeassa lämpötilassa syöttämällä ilmaa vähemmän, kuin mitä täydelliseen palamiseen tarvitaan. Kaasutuksen polttoaine kuivuu (<250 C), hajoaa (pyrolyysi C) ja jäännöshiili kaasuuntuu ja palaa ( C). Jäännöshiilen polttamisella tuotetaan suurelta osin kaasutuksessa tarvittava lämpöenergia. Tuhkaa voidaan käyttää esimerkiksi lannoitukseen. Terva ja partikkelit ovat kaasun merkittävät epäpuhtaudet, jotka täytyy suodattaa pois ennen käyttöä, esimerkiksi sykloneilla, suodattimilla, sähkösuodattimilla tai pesureilla. Jos olosuhteet ovat hyvät, kaasun jälkikäsittelyä ei tarvita. Tervan osuus kaasussa vähenee yli 850 C lämpökäsittelyssä. Biopolttoaineiden kaasutukseen soveltuvia kaasuttimia on kahta tyyppiä: kiinteäkerroskaasutin ja leijukerrostekniikkaan perustuva kaasutin. Kiinteäkerroskaasuttimet toimivat pienessä ja keskisuuressa teholuokassa. Kiinteäkerros - kaasuttimissa on kolme erilaista toimintaperiaatetta, joiden erot ovat siinä, 8

9 miten polttoaine ja kaasuvirta menevät toisiinsa nähden: myötä-, vasta- tai ristivirtaan. Pien-CHP-laitoksissa käytetään yleisimmin myötävirtakaasutinta, jossa nimensä mukaisesti polttoaine ja kaasu virtaavat samaan suuntaan. Myötävirtakaasutuksessa polttoaine syötetään reaktorin yläosasta, josta se valuu hitaasti kuivumis-, pyrolyysi-, palamisvyöhykkeiden läpi, tuhkan mennessä reaktorin alaosaan, josta myös tuotekaasu otetaan. Tuhka poistetaan mekaanisesti arinan kautta. Puukaasun tuottaminen erityisesti pienessä kokoluokassa vaatii raaka-aineen tasalaatuisuutta, ja kaasutus vaatii yleensä kuivaa polttoainetta vaihdellen käytetyn tekniikan mukaan. Iso partikkelikoko (alle 300 mm) ei haittaa kaasutusta, mutta esimerkiksi hienojakoinen polttoaine voi estää kaasuvirtauksen. Miten puukaasua voidaan käyttää? Puupohjaisen biomassan kaasutuksella voidaan saada alhaisemmat hiukkaspäästöt kuin suoralla poltolla, mikä on kaasutukseen perustuvien laitteistojen etu. Kaasutus myös vähentää lämmönvaihtimien likaantumisriskiä ja mahdollistaa koko CHP-järjestelmän edullisemman hinnan. Kaasutuksen etuna on tehokkuus verrattuna polttoaineen suoraan polttoon, koska sitä voidaan polttaa korkeammissa lämpötiloissa tai jopa polttokennoissa. Kaasua voidaan polttaa suoraan polttomoottoreissa tai turbiineissa. Kaasu voidaan myös muuttaa synteettiseksi öljyksi. Muita Vedyn energiasisältö massayksikköä kohti on korkein kaikista kemiallisista polttoaineista ja sitä käytetäänkin avaruusrakettien polttoaineena. Bioenergiasta tuotettua vetyä voidaan kutsua biovedyksi. Menetelmät biovedyn tuottamiseksi ovat laboratoriotutkimusasteella. 9

10 Mitä ovat nestemäiset biopolttoaineet? Nestemäiset biopolttoaineet ovat joko kasviöljy- tai alkoholipohjaisia. Nestemäiset biopolttoaineet voivat olla jalostamattomia (kasviöljyt) tai jalostettuja (biodiesel ja bioetanoli). Nestemäisiä biopolttoaineita (etanoli ja biodiesel) tuotettiin maailmassa vuonna 2010 noin 60 miljoonaa tonnia öljyekvivalentiksi laskettuna. Bioetanolin tuotanto kasvoi vuonna 2010 noin 16 %; vastaava luku vuonna 2009 oli 9 %. Biodieselin tuotannon kasvu 2010 (9 % kasvu) putosi vuoden 2009 kasvun tasosta (24 % kasvu). Öljypohjaiset biopolttoaineet Kasviöljy Mitä ovat kasviöljyt? Kasviöljyä saadaan puristamalla tai uuttamalla öljykasveista, kuten rapsin, rypsin, camelinan, sinapin, pellavan tai auringonkukan siemenistä, ja kierrätysöljystä, esimerkiksi elintarviketeollisuuden jäterasvoista. Miten kasviöljyjä voidaan käyttää? Kasviöljyn lämpöarvo on 10 % dieselöljyä pienempi, Kasviöljy on kuitenkin tiheämpää, mikä kompensoi eroa. Kasviöljyä voidaan käyttää sellaisenaan öljypolttimessa lämmitykseen ja pienellä osuudella dieselmoottoreissa. Suuremmat määrät vaativat polttoainejärjestelmään muutoksia (esilämmitys) tai öljyn käsittelyä. Öljy ei yleensä sellaisenaan sovellu ajoneuvojen polttoainekäyttöön (paitsi joihinkin työkoneisiin) sen viskositeetin ja kylmäominaisuuksien takia, jonka vuoksi sitä täytyy jalostaa. Biodiesel Mitä on biodiesel? Yksi vaihtoehto kasviöljyn jalostukseen on esteröinti, jolloin siitä saadaan biodieseliä. Biodieselin käyttöön polttoainejärjestelmiä ei välttämättä tarvitse muokata. Käsittelemättömän kasviöljyn leimahduspiste on liian korkea dieselmoottorikäyttöön, noin 300 astetta (dieselillä >55 C), kun esteröidyllä kasviöljyllä se on astetta. Miten biodieseliä voidaan valmistaa? Tunnetuin ja käytetyin menetelmä kasviöljyn polttoaineominaisuuksien parantamiseen on vaihtoesteröinti alkoholilla katalyytin (hapon tai emäksen) läsnä ollessa. Katalyytti ja alkoholi (yleensä metanoli tai etanoli) sekoitetaan kasviöljyyn ja glyseroli erottuu öljystä raskaampana aineena säiliön pohjalle, jolloin jäl- 10

11 jelle jää raakaa biodieseliä. Biodiesel on käyttökelpoista tällaisenaan, mutta sen ph on korkea, mikä voi kiihdyttää polttoainejärjestelmien korroosiota. ph:ta saadaan laskettua vesipesulla ja samalla loput metanoli- ja katalyyttijäämät poistuvat. Vesipesun jälkeen vesi täytyy kuivata pois ja biodiesel suodattaa. Kasviöljyn puristuksen sivutuotteena saadaan puristuskakkua tai rouhetta. Sivutuotteen määrä riippuu raaka-aineen öljypitoisuudesta ja puristimen tehosta. Puristuskakku soveltuu hyvin rehuksi, tai se voidaan myös mädättää muiden syötteiden kanssa, jolloin saadaan biokaasua. Biodieselin tuotannosta saadaan sivutuotteena glyserolia, jota voidaan käyttää rehuna tai biokaasuntuotannossa kuten puristuskakkua tai rouhetta, tai kosteudensitojana esimerkiksi ihovoiteissa. Öljyesteristä käytetään kansainvälisesti lyhenteitä RME (rapeseed methyl ester) joka on rypsi- tai rapsiöljystä ja metanolista valmistettu esteri sekä FAME (fatty acid methyl ester) jonka raaka-ainevalikoima on laajempi sisältäen myös eläinrasvoista valmistetut esterit. Rypsi- tai rapsiöljystä etanolilla valmistettu biodiesel tunnetaan lyhenteellä REE (rapeseed ethyl ester) ja laajemmasta raaka-ainevalikoimasta etanolilla valmistettu biodiesel nimellä FAEE (fatty acid ethyl ester). Kuva 2 Biodieselin valmistus 11

12 Miten biodieseliä voidaan käyttää? Euroopassa biodieseliä tuotettiin vuonna 2010 noin miljoonaa litraa ja vuonna 2011 noin miljoonaa litraa. Biodiesel vastaa dieselöljyä ominaisuuksiltaan monin tavoin. Hyviä ominaisuuksia siinä on voiteluominaisuudet, rikittömyys ja hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjen väheneminen mutta toisaalta typenoksidipäästöt ovat suuremmat tavanomaiseen dieseliin verrattuna. Öljyesterit ovat myös biohajoavia, joten kasviöljyn ja biodieselin säilyvyys on rajallinen. Öljyestereiden ohjeellinen säilyvyysaika on puoli vuotta. Muut (Bio)dieseliä voidaan valmistaa myös vetykäsittelemällä kasviöljyä (NExBTLdiesel) tai synteesikaasusta Fisher-Tropsch prosessin avulla. Alkoholipohjaiset biopolttoaineet Bioetanoli Mitä on bioetanoli Bioetanolia (etyylialkoholi, C 2 H 5 OH) voidaan tuottaa käymisprosessin avulla kaikista sokeripitoisista tai sokeriksi muunneltavista raaka-aineista. Miten bioetanolia voidaan valmistaa? Bioetanolin tuotannon mahdollisia raaka-aineita ovat sokeripitoiset biomassat (sokerijuurikas, sokeriruoko), tärkkelyspitoiset biomassat (viljanjyvät, maissinjyvät) ja lignoselluloosapohjaiset biomassat (energiakasvit, oljet, puubiomassa). Käyminen (fermentointi) on aineenvaihduntatapahtuma jossa hiivasolut käyttävät sokereita ravinnokseen ja prosessin lopputuotteena erittävät alkoholia ja hiilidioksidia. Kun alkoholipitoisuus käymisliuoksessa nousee liian korkeaksi (n. 15 %), hiivasolut (hiivakannasta riippuen) kuolevat ja käymisprosessi loppuu. Etanolin valmistukseen kuuluvat esikäsittely- ja hydrolyysivaihe, käymisvaihe, tislausvaihe sekä väkevöinti. Sokeripitoisille raaka-aineille, kuten sokerijuurikkaalle, esikäsittelyksi riittää raaka-aineen murskaus ja sokeripitoisen nesteen erottaminen fermentointia varten. Tärkkelyspitoiset raaka-aineet, kuten viljan jyvät, vaativat esikäsittelyksi murskauksen, veteen liettämisen ja tärkkelyksen pilkkomisen glukoosi-sokeriksi entsyymien avulla. Fermentointivaiheessa reaktoriin lisätään hiiva (käymisvaihe). Käymisestä saatu etanoli tislataan ja väkevöidään polttoainekelpoiseksi (>99 %). 12

13 Lignoselluloosapitoisten biomassojen hemiselluloosasta, selluloosasta ja ligniinistä koostuva monimutkaisempi ja kestävämpi rakenne vaatii sokeri- ja tärkkelyspohjaisia raaka-aineita tehokkaamman, usein hapoilla tai emäksillä tehostetun esikäsittely ennen entsymaattista hydrolysointia sokereiksi. Etanolin tuotannon kiinteää sivutuotetta kutsutaan mäskiksi tai rankiksi. Sokerija tärkkelyspohjaisista raaka-aineista valmistetun etanolin sivutuotteena syntyvä mäski voidaan hyödyntää rehuna tai se voidaan mädättää, jolloin siitä saadaan biokaasua ja ravinteikasta lannoitetta. Lignoselluloosapohjaisen etanolin tuotannossa syntyvä sivutuote sisältää paljon ligniiniä, ja se voidaan hyödyntää energiantuotannossa. Ligniinin monimutkainen kemiallinen rakenne mahdollistaa kuitenkin myös muunlaisen hyötykäytön, ja sen jalostusarvoa tutkitaankin tällä hetkellä vilkkaasti mm. muovien, maalien ja kuitujen raaka-aineeksi. Bioetanolin tuotanto sokeri- ja tärkkelyspitoisista biomassoista on tekniikaltaan kehittynyttä, mutta ongelmana on kilpailu raaka-aineista ruuan- ja rehuntuotannon kanssa. Lignoselluloosapitoisten biomassojen saatavuus on hyvä, mutta ongelmana on kalliin esikäsittelyn tarve. Lignoselluloosapitoisten biomassojen hyödyntämistä etanolin tuotannossa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti ja niistä tuotettua etanolia kutsutaan toisen sukupolven polttoaineeksi. SOKERIPITOISET BIOMASSAT TÄRKKELYSPITOISET BIOMASSAT LIGNOSELLULOOSA- PITOISET BIOMASSAT Esikäsittely Hydrolyysi Hydrolyysi Hiiva KÄYMINEN Tislaus Mäski Bioetanoli Rehu/ biokaasun tuotannon raaka-aine Liikennepolttoaine Kuva 3 Bioetanolin valmistus Taulukossa näkyy etanolisaantoja eri raaka-aineista. 13

14 Taulukko 2. Eri raaka-aineiden etanolintuotantopotentiaaleja. Raaka-aine Etanolin saanto (l/t) Kauran jyvät 330 Sokerijuurikas 88 Sokeriruoko Maissi Klass DL 1998, Biomass for Renewable Energy, Fuels and Chemicals, Academic Press, San Diego, USA Miten bioetanolia voidaan käyttää? Bioetanolia voi käyttää joko sellaisenaan tai bensiinin osakomponenttina. Etanoli ei ole niin energiapitoista kuin bensiini, mutta lisättynä bensiiniin se korvaa fossiilisten polttoaineiden osuutta. Bioetanolia voidaan myös käyttää kasviöljyn esteröintiin (eli biodieselin valmistukseen). Muut Muut alkoholit kuten metanoli ja butanoli. Millaisiin autoihin biopolttoaineet käyvät? Biokaasua voidaan käyttää kaasuautoiksi rakennetuissa ajoneuvoissa, vaihtamalla ajoneuvon moottori kaasumoottoriksi tai konvertoimalla bensiiniä tai dieseliä käyttäviä ajoneuvoja. Kaikki bensiinikäyttöiseksi valmistetut ajoneuvot (joitakin hyvin vanhoja lukuun ottamatta) pystyvät käyttämään ainakin 10 tilavuus-% etanolia kaikissa olosuhteissa. Brasiliassa kaikessa bensiinissä on oltava vähintään 22 tilavuus-% etanolia (IEA 2004). Jälkikonversiossa auto voidaan muuttaa joko pelkästään etanolia käyttäväksi tai bifuel- autoksi, joka voi käyttää etanolin lisäksi bensiiniä. Etanolia voidaan käyttää myös dieselmoottoreissa dieselöljyyn sekoitettuna. Biodieselin moottoritekniset ominaisuudet ovat hyvin lähellä fossiilidieseliä. FAME- biodiesel soveltuu dieselmoottorilla varustettuihin ajoneuvoihin sellaisenaan tai vaatii korkeintaan pienen muutoksen. 20 tilavuus-% FAME sopii kaikkiin dieselajoneuvoihin (IEA 2004). (IEA 2004: International Energy Agency, Biofuels for transport - An international perspective) 14

15 Millainen on sähköauto? Sähköauton toiminta-ajatuksena on auton sisältämien akkujen lataus sähköverkosta ja ladatun sähkön käyttö sähkömoottorilla ajon aikana. Sähköautosta ei synny ajon aikaisia päästöjä, vaan päästöt liittyvät sähkön tuotantoon. Sähköautojen teknisen kehityksen keskeiseksi esteeksi ovat muodostuneet akut, jotka tyypillisesti ovat painavia ja tilaa vieviä ja siitä huolimatta pystyvät varastoimaan polttonesteisiin verrattuna vähän energiaa. Hybridiautoissa on sähköja polttomoottori sekä akkujärjestelmä. Tällä yhdistelmällä voidaan auton energiatehokkuutta parantaa erityisesti muuttuvarytmisessä kaupunkiliikenteessä. Markkinoilla olevat hybridiautot tuottavat tarvitsemansa sähkön polttomoottorilla tai hidastusenergian talteenotolla. Kehitteillä on hybridiautoja, joihin sähköä voidaan ladata myös sähköverkosta. Tällöin hybridiauton toiminta-ajatus lähenee sähköautoa, mutta akkujen koko voidaan pitää näitä pienempänä. Sähköön ja vetyyn auton energialähteenä liittyy samoja kysymyksiä. Kyseessä ei ole varsinainen energialähde, vaan muulla tavoin tuotetun energian kantaja, jonka käyttö on saasteetonta, mutta edellyttää energiaketjun edeltävien vaiheiden ratkaisemista. Sähköä käytetään yleisesti joukkoliikenteen energialähteenä juna- ja raitiovaunuliikenteessä. Tällöin sähkö syötetään liikkuvaan kalustoon suoraan reitille rakennetusta kiinteästä verkosta eikä akkuja tarvita käyttöenergian varastoimiseen. Biopolttoaineiden valmistuksen ja käytön verotus Polttoaineen valmistus Polttoaineveroa kannetaan polttoaineen valmistuksesta. Verotettavana ovat kaikkien muiden liikenteen polttoaineiden valmistus paitsi biokaasun. Polttoainevero koostuu energiasisältöverosta, hiilidioksidiverosta ja huoltovarmuusmaksusta. Suurin osuus verosta on energiasisältöveroa, joka vaihtelee moottoribensiinin 50 snt/l ja biopolttoöljyn 7,70 snt/l välillä. Hiilidioksidiveroa voidaan joutua kantamaan aina 13,25 snt/l ja huoltovarmuusmaksu vaihtelee 0,68 snt/l ja 0,28 snt/l välillä. Lisäksi liikenteen bioperäisten polttoaineiden verotuksessa on myös käytössä laatuporrastus, joiden vaatimuksista määrätään RES-direktiivistä (direktiivi 2009/28/EY). Liikenteen biopolttoaineiden ja niiden raaka-aineiden tulee täyttää direktiivissä säädetyt seuraavat kestävyyskriteerit: - Biopolttoaineen käytöstä saatava vähennys kasvihuonepäästöissä on oltava vähintään 35 %. 15

16 - Biopolttoaineita ei saa valmistaa raaka-aineesta, joka on hankittu biologiselta monimuotoisuudeltaan rikkaalta maalta. - Biopolttoaineita ei saa valmistaa raaka-aineesta, joka on hankittu maasta, johon on sitoutunut paljon hiiltä. - Biopolttoaineita ei saa tuottaa raaka-aineesta, joka on hankittu maalta, joka oli tammikuussa 2008 turvemaata, ellei esitetä näyttöä siitä, että tämän raaka-aineen viljelyyn ja korjuuseen ei liity aiemmin kuivaamattoman maan kuivatusta. - Hankittaessa yhteisössä viljeltyjen maatalouden raaka-aineita, joita käytetään biopolttoaineiden tuotantoon, on noudatettava yhteisön säännöstöissä, asetuksissa ja säädöksissä määriteltyjä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksia. Jos biopolttoaine ei täyttäisi lainkaan kestävyyskriteereitä, siitä kannettaisiin normaali, vastaavan fossiilisen polttoaineen hiilidioksidivero. Esimerkiksi biobensiinistä, joka ei ole täyttänyt kestävyyskriteerejä joutuu maksamaan hiilidioksidiveroa 11,66 snt/l, joka on saman verran kuin moottoribensiinillä. Mikäli polttoaine täyttää kriteerit, hiilidioksidivero on puolet pienempi fossiiliseen polttoaineeseen verrattuna ja mikäli kyseinen polttoaine on valmistettu kestävyyskriteerien mukaisesti ja raaka-aineena on jätettä, tähteitä tai syötäväksi kelpaamatonta selluloosa-ainesta, siitä ei tarvitse maksaa hiilidioksidiveroa lainkaan. Hiilidioksidiveron alennukset voivat koskea seuraavia polttoaineita: - Bioetanoli - Biobensiini - Biodieselöljy - Biopolttoöljy - Metanoli Mikäli biopolttoainetta sekoitetaan johonkin fossiiliseen polttoaineeseen, verotuksen alennus koskee vain kysymyksessä olevaa biopolttoaineosuutta. Liikenteen verotus Tieliikenteessä käytettävistä ajoneuvoista kannetaan kolmea erilaista veroa, joiden perimisestä huolehtii pääsääntöisesti liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Näitä ovat ajoneuvovero (voi koostua ajoneuvoverosta ja käyttövoimaverosta), rekisteröinnin jälkeinen autovero ja polttoainemaksu. Näistä biopolttoaineiden kohdalla tulee huomioitavaksi ajoneuvovero ja siitä nimenomaan käyttövoimavero sekä joissain tapauksissa polttoainemaksu. Ajoneuvoveron varsinainen osuus sekä autovero pohjautuvat auton hiilidioksi dipäästöihin, mutta eivät ole yhteydessä käytettävään polttoaineeseen. 16

17 Käyttövoimavero Käyttövoimaveroa kannetaan henkilö-, paketti- ja kuorma-autoista, jotka käyttävät polttoaineena muuta kuin moottoribensiiniä. Näitä ovat yleensä dieselautot, mutta käyttövoimaveroa kannetaan myös muista ajoneuvoista kuten sähköautoista, joihin voidaan syöttää energiaa auton ulkopuolella olevasta sähköverkosta (täyssähköautot ja ulkoisesti ladattavat hybridiautot). Nestemäisistä biopolttoaineista kannetaan käyttövoimaveroa saman verran kuin dieselautostakin eli 5,5 snt/päivä jokaista auton alkavaa 100 kg kohden. Biokaasun käytössä on poikkeuksia liikenteen verotuksessa. Vuoden 2004 alusta voimaantulleen ajoneuvoverolain (1281/2003) mukaan metaanista koostuvaa polttoainetta käytettävistä henkilö- ja pakettiautoista ei tarvitse suorittaa vuotuista käyttövoimaveroa, joka muutoin tulee suoritettavaksi silloin, kun ajoneuvossa käytetään moottoribensiiniä lievemmin verotettua polttoainetta. Vuoden 2013 alussa tilanne kuitenkin muuttuu kun käyttövoimavero porrastetaan eri polttoaineiden mukaan. Metaanipolttoainetta käyttävät henkilö- ja pakettiautot tulevat tällöin käyttövoimaveron piiriin. Nestemäisten biopolttoaineiden käyttövoimavero pysyy ennallaan. Alla olevasta taulukosta löytyvät käyttövoimaveron porrastukset. Taulukko 3 Käyttövoimavero vuoden 2013 alusta. Käyttövoima snt/pv/100 kg Diesel 5,5 Sähkö 1,5 Sähkö ja moottoribensiini 0,5 Sähkö ja dieselöljy 4,9 Metaanipolttoaine 3,1 Polttoainemaksu Polttoainemaksu tulee maksettavaksi ajoneuvoissa, joissa käytetään moottoribensiiniä tai dieselöljyä lievemmin verotettuja tai verottomia polttoaineita. Tällaisia ovat esimerkiksi kevyet polttoöljyt ja liikenteessä käytettävät biopolttoöljyt. Muut nestemäiset biopolttoaineet kuten etanoli, metanoli, biobensiinit tai biodieselöljyt eivät kuulu polttoainemaksun piiriin. Koska biokaasun tuotanto verotonta, sen käyttö liikenteessä tulisi olla lain mukaan polttoainemaksun alaista. Kuitenkin vuonna 2004 annetun direktiivin (2003/96/EY, energiatuotteiden ja sähkön verotuksesta koskevan yhteisön ke- 17

18 hyksen uudistaminen) mukaan jäsenvaltion on mahdollista myöntää biopolttoaineille veronalennuksia, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Näin ollen metaanikäyttöiset, joihin myös biokaasulla toimivat ajoneuvot kuuluvat, henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autot ovat vapautettu polttoainemaksusta. Polttoainemaksusta on vapautettu myös kilpailuautot, moottorikelkat ja työkäytössä olevat traktorit ja työkoneet. Myös ajoneuvot, joissa käytetään pääasiallisesti puu- tai turveperusteista polttoainetta, ovat vapaita polttoainemaksusta. Kuva 4 Biopolttoaineiden verotuksen rakenne 18

19

20 Mainostoimisto Grafex Kopijyvä 2012

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

BioGTS biojalostamokonsepti

BioGTS biojalostamokonsepti BioGTS biojalostamokonsepti Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna energiantuotantona BioGTS Biokaasu

Lisätiedot

BIOPOLTTOAINEET JA MUUT VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET TIE- LIIKENTEESSÄ

BIOPOLTTOAINEET JA MUUT VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET TIE- LIIKENTEESSÄ 27.4.2009 1 BIOPOLTTOAINEET JA MUUT VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET TIE- LIIKENTEESSÄ Tiivistelmän on koonnut professori Harri Kallberg Tieliikenteen Tietokeskuksesta Miksi tieliikenteeseen halutaan biopolttoaineita,

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

BIOPOLTTOAINEET JA MUUT VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET TIE- LIIKENTEESSÄ

BIOPOLTTOAINEET JA MUUT VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET TIE- LIIKENTEESSÄ 27.2.2012 1 BIOPOLTTOAINEET JA MUUT VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET TIE- LIIKENTEESSÄ Tiivistelmän on koonnut asiantuntija Harri Kallberg Tieliikenteen Tietokeskuksesta Miksi tieliikenteeseen halutaan biopolttoaineita,

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

BIOPOLTTOAINEET JA MUUT VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET TIE- LIIKENTEESSÄ

BIOPOLTTOAINEET JA MUUT VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET TIE- LIIKENTEESSÄ 1 BIOPOLTTOAINEET JA MUUT VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET TIE- LIIKENTEESSÄ Tiivistelmän on koonnut professori Harri Kallberg Tieliikenteen Tietokeskuksesta Miksi tieliikenteeseen halutaan biopolttoaineita,

Lisätiedot

Tekniikka elämää palvelemaan ry:n lausunto energiaverotuksen uudistamista koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta

Tekniikka elämää palvelemaan ry:n lausunto energiaverotuksen uudistamista koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta Valtiovarainministeriölle, 10.8.2010 Tekniikka elämää palvelemaan ry:n lausunto energiaverotuksen uudistamista koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta Tekniikka Elämää Palvelemaan ry, PL 15, 00521

Lisätiedot

Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi?

Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi? Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi? Lappeenrannan teknillinen yliopisto Biodieselin tuotannon koulutus 30-31.03.2006 Hämeen ammattikorkeakoulu Mustiala Tieliikenteen polttoaineet

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet. Ulla Lassi

Uusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet. Ulla Lassi Uusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet Ulla Lassi EnePro seminaari 3.6.2009 Aurinkoenergian hyödyntäminen Auringonvalo Energian talteenotto, sähkö BIOENERGIA Bioenergiaraaka-aineet

Lisätiedot

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 Vuosiseminaari Ari Juva RED dir. 2009/28/EC: EU polttoainedirektiivit ohjaavat kehitystä Uusiutuva energia (polttoaine + sähkö) liikenteessä min.10% 2020 Suomen tavoite

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Hajautettu energiantuotanto

Hajautettu energiantuotanto 1 Hajautettu energiantuotanto Tulevaisuuden hajautetut ja pienimuotoiset ratkaisut Ulf-Peter Granö 2011 2 Hajautettu energiantuotanto Tulevaisuuden hajautetut ja pienimuotoiset ratkaisut Ulf-Peter Granö

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista pe 30.10.2009 Technopolis Kuopio Euroopan unionin energiapoliittiset tavoitteet bioenergian tuotannolle Apulaispäällikkö Paavo Mäkinen, Euroopan komission

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset. Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia

Energiaverotuksen muutokset. Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia Energiaverotuksen muutokset Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia Energiaverotuksen taustaa Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla Säästä rahaa ja ympäristöä vähäpäästöisellä autoilulla Pysäköintialennus vähäpäästöisille henkilöautoille Saat 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista Helsingissä, jos omistat vähäpäästöisyyden kriteerit

Lisätiedot

JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ. Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Salossa 6.9.2010

JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ. Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Salossa 6.9.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Salossa 6.9.2010 W-FUEL edistää biokaasun tuotantoa ja liikennepolttoainekäyttöä Teemme Salon seudulla

Lisätiedot

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Tulevaisuuden liikennepolttoaineet teemapäivä 18.9.2014 Pekka Tuovinen Helsingin keskusta inversiotilanteessa Kuvattu 10.2.1999 Keilaniemestä itään 18.9.2014

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

POLTTOAINEVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN AUTOKAUPPIASPÄIVÄT 26.3.2010

POLTTOAINEVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN AUTOKAUPPIASPÄIVÄT 26.3.2010 POLTTOAINEVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN AUTOKAUPPIASPÄIVÄT 26.3.2010 Leo Parkkonen 26.3.2010 VM:N TOIMEKSIANTO VTT:LLE Energiatuotteiden ja niiden ympäristöhyötyjen kartoitus verotuksen kehittämiseksi Onko olemassa

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Harri Heiskanen 24.11.2011

Harri Heiskanen 24.11.2011 Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku BIOJALOSTUKSEN INNOVAATIOPÄIVÄ 30.5.2013, Lappeenranta Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku St1 Biofuels Oy Patrick Pitkänen Globaali energiahaaste

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Bioetanoli liikennepolttoaineena RES - direktiivi (artikla 3(4)): uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteen energiankulutuksesta koko EU:ssa 10 % vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Yrityksen kaupparekisteriin merkitty nimi ja yrityksen toimipaikan osoite tai henkilön nimi ja osoite

Yrityksen kaupparekisteriin merkitty nimi ja yrityksen toimipaikan osoite tai henkilön nimi ja osoite 1 (5) Sivu 1 Ilmoittajan nimi- ja osoitetiedot Ilmoituskausi Yrityksen kaupparekisteriin merkitty nimi ja yrityksen toimipaikan osoite tai henkilön nimi ja osoite Edellinen kalenterivuosi. Y-tunnus Yrityksen

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Biokaasuntuotannon kannattavuus

Biokaasuntuotannon kannattavuus Biokaasuntuotannon kannattavuus Ville Kuittinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Sisältö Biotila hankkeen laskelmat Toni Taavitsainen, Envitecpolis PKAMK:n biokaasulaskurin tuloksia

Lisätiedot

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Kimmo Klemola Yliassistentti, teknillinen kemia, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kaakkois-Suomen kemistiseuran öljyhuippu- ja bioenergiailta, Lappeenrannan teknillinen

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Mitä polttoaineita moottoreihin tulevaisuudessa?

Mitä polttoaineita moottoreihin tulevaisuudessa? Mitä polttoaineita moottoreihin tulevaisuudessa? Energian käyttö ja säästö maataloudessa Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Seppo Mikkonen Neste Oil seppo.mikkonen@nesteoil.com Monenlaisia

Lisätiedot

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco -tutkimusohjelman seminaari Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (www.liikennebiokaasu. )

Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (www.liikennebiokaasu. ) SETCOM-seminaari Biokaasuliikenne matkailualalla Ari Lampinen (etunimi.sukunimi at liikennebiokaasu. ) Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (www.liikennebiokaasu.

Lisätiedot

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Ilmase-hanke Nurmes 3.12.2013 Tutkija, FM Ville Pyykkönen Erikoistutkija, FT Sari Luostarinen 1 Biokaasuteknologia Eloperäisen

Lisätiedot

E10 bensiinin soveltuvuus automalleihin

E10 bensiinin soveltuvuus automalleihin E10 bensiinin soveltuvuus automalleihin Tiedotustilaisuus 7.12.2010 Tekn. tri Harri Kallberg Tieliikenteen Tietokeskus Oy SOVELTUVUUS AUTOMALLEIHIN Tietoja soveltuvuuslistasta ja autokaupalta Julkaisemme

Lisätiedot

Projekti INFO BIOKAASU/ BIOMETAANI. Biometaanin liikennekäyttö HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008 2011

Projekti INFO BIOKAASU/ BIOMETAANI. Biometaanin liikennekäyttö HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008 2011 HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008 2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta Projekti INFO BIOKAASU/ BIOMETAANI Biokaasusta voidaan tuottaa lämpöä (poltto), sähköä (esim. CHP) ja

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Suomen Biokaasuyhdistyksen biokaasuseminaari Missä menet biokaasu Ympäristötekniikan messut, Helsingin messukeskus 11.10.2012 Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi)

Lisätiedot

Millä Suomi liikkuu tulevaisuuden polttoaineet puntarissa

Millä Suomi liikkuu tulevaisuuden polttoaineet puntarissa Millä Suomi liikkuu tulevaisuuden polttoaineet puntarissa TkT Kimmo Klemola Kemiantekniikan yliassistentti Lappeenrannan teknillinen yliopisto Studia Generalia Oulu 31.10.2007 Öljynkulutus yhden ihmisen

Lisätiedot

HE 26/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten. alkupäässä syntyvä keskimääräinen hiilidioksidiekvivalenttipäästö.

HE 26/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten. alkupäässä syntyvä keskimääräinen hiilidioksidiekvivalenttipäästö. HE 26/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 1 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta

Lisätiedot

Uusiutuvat liikennepolttoaineet oljestako dieseliä?

Uusiutuvat liikennepolttoaineet oljestako dieseliä? Uusiutuvat liikennepolttoaineet oljestako dieseliä? Olki energiantuotantoon seminaari Loimaa 27.5.2014 Sisällysluettelo 1. Tarvitaanko uusiutuvia polttoaineita Fossiilisten polttoaineiden riittävyys Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Maapallon energiavarannot (tiedossa olevat)

Maapallon energiavarannot (tiedossa olevat) Maapallon energiavarannot (tiedossa olevat) Porin seudun kansalaisopisto 8.3.2012 Ilmansuojeluinsinööri Jari Lampinen YAMK Porin kaupungin ympäristövirasto jari.lampinen@pori.fi Energiamuodot Maailman

Lisätiedot

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 AUTO- JA AJONEUVOVERO Autoveron veroprosentti on 1.1.2008 alusta lukien määräytynyt auton ominaishiilidioksidipäästön

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto TransEco-seminaari 4.12.2012 Nykyinen biopolttoaineita koskeva lainsäädäntö EU-säädökset RES-direktiivi (2009/28/EY) Vaatimus

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 Energiahaaste St1 yhtiönä Polttoaineista Biopolttoaineista Taudeista ja hoidoista Energiayhtiö St1 Johtava CO 2 -hyvän energian valmistaja ja myyjä Tavoitteemme

Lisätiedot

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ Lähienergiaa liikennekäyttöön BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu,

Lisätiedot

RAPORTTI DIREKTIIVIN 2003/30/EY EDELLYTTÄMÄ KERTOMUS LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN JA MUIDEN UUSIUTUVIEN POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN EDISTÄMISESTÄ SUOMESSA

RAPORTTI DIREKTIIVIN 2003/30/EY EDELLYTTÄMÄ KERTOMUS LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN JA MUIDEN UUSIUTUVIEN POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN EDISTÄMISESTÄ SUOMESSA DIREKTIIVIN 2003/30/EY EDELLYTTÄMÄ KERTOMUS LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN JA MUIDEN UUSIUTUVIEN POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN EDISTÄMISESTÄ SUOMESSA 0.0.1Johdanto Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin liikenteen

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO BIOKAASU Energiaa orgaanisesta materiaalista Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO Niemitalo V 2012 Prosessi YKSINKERTAISIMMIL- LAAN REAKTORI ON ASTIA, MISSÄ BIOJÄTE SIIRRETÄÄN PAINOVOIMAISESTI

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Bioenergian jalostus hyödynnä paikalliset resurssit

Bioenergian jalostus hyödynnä paikalliset resurssit 1 Bioenergian jalostus hyödynnä paikalliset resurssit Ulf-Peter Granö 2013 2 Bioenergian jalostus - hyödynnä paikalliset resurssit Tulevaisuudessa on kaikki edellytykset olemassa, että myös pienet paikalliset

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot