Esipuhe.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esipuhe. www.uusiutuvialiikenteeseen.fi"

Transkriptio

1

2

3 Sisällys Miksi biopolttoaineita on lisättävä liikenteessä? Mitä ovat biopolttoaineet? Mitä biopolttoaineita voidaan käyttää liikenteessä? Mitä ovat kaasumaiset biopolttoaineet? Biokaasu Puukaasu Muita Mitä ovat nestemäiset biopolttoaineet? Öljypohjaiset biopolttoaineet Kasviöljy Biodiesel Muut Alkoholipohjaiset biopolttoaineet Bioetanoli Muut Millaisiin autoihin biopolttoaineet käyvät? Millainen on sähköauto? Biopolttoaineiden valmistuksen ja käytön verotus Polttoaineen valmistus Liikenteen verotus Käyttövoimavero Polttoainemaksu

4 Esipuhe Käsissäsi on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hallinnoiman Uusiutuvia liikenteeseen hankkeen info-vihko. Tavoitteenamme on antaa sinulle hyödyllistä perustietoa uusiutuvista liikennepolttoaineista ja niiden valmistuksesta. Kehitämme Pohjois-Karjalan alueen liiketoimintamahdollisuuksia uusiutuvien liikennepolttoaineiden alalla ja edistäen alueen energiaomavaraisuutta. Tavoitteisiin pääsemme tehokkaan tiedonjakamisen ja laadukkaan koulutuksen keinoin. Löydät lisää tietoa projektistamme ja tapahtumista sivuiltamme. Hankkeemme asiantuntijat auttavat mielellään kaikissa mieleesi tulevissa kysymyksissä. Ota rohkeasti yhteyttä! Tekijät: Ville Kuittinen Anna-Maija Kontturi Veera Pyy Hanna Koponen Markus Hirvonen 4

5 Miksi biopolttoaineita on lisättävä liikenteessä? Ilmastonmuutos ja muut liikenteen ympäristövaikutukset sekä raakaöljyn ja maakaasun tuotantohuipun läheisyys herättävät kiinnostusta uusiutuvan energian käyttöön liikenteessä. Uusiutuvilla energiamuodoilla voidaan monella tavalla ratkaista sekä liikenteen päästöongelma että liikenteen raaka öljyriippuvuuden ongelma. Lisäksi uusiutuviin siirtyminen tarjoaa suuret liiketoimintamahdollisuudet. EU:n asettamien tavoitteiden mukaan Suomen on nostettava uusiutuvan energian osuus 38 %:iin ja biopolttoaineiden osuus 10 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Pohjois-Karjalan maakunnallisia tavoitteita vuoteen 2020 mennessä ovat lisäksi mm. Pohjois-Karjalassa vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä EU:n tavoitteita enemmän hajautetulla ja uusiutuvalla energiantuotannolla lisätään merkittävästi maakunnan työllisyyttä, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta maakunnassa on tarjolla ja käytössä fossiilisille liikennepolttoaineille vaihtoehtoisia liikenteen biopolttoaineita Liikennepolttoaineita koskeva visio on, että Pohjois-Karjalan liikenteessä käytetään 20 % biopolttoaineita ja maakunta on biokaasun kehittämisessä edelläkävijä. (Paikallisesti Uusiutuvasti Vietävän tehokkaasti, Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020, Pohjois- Karjalan maakuntaliiton julkaisu 145, 2011) Mitä ovat biopolttoaineet? Biopolttoaineita saadaan biomassasta. Biomassaksi kutsutaan kaikkia eloperäisiä aineita, joihin on yhteyttämisessä sitoutunut auringon energiaa. Biomassalla tuotettua energiaa kutsutaan bioenergiaksi. Biomassalla polttoaineena viitataan puihin, puunjätteisiin, kasveihin, eläinkunnan jätteisiin tai muihin biologista alkuperää oleviin polttoaineisiin. Biomassaa pidetään uusiutuvana energianlähteenä, koska biomassavarannot uusiutuvat luonnollisen kasvun kautta. Tästä syystä biopolttoaineita kutsutaan myös uusiutuviksi polttoaineiksi. Biomassan ominaisuuksia voidaan jalostaa muokkaamalla sen ominaisuuksia hyötykäyttökohteen tarpeiden mukaiseksi. Jalostus voi olla yksinkertaisimmillaan mekaanista käsittelyä, tai pitkälle vietyä kemianteollisuutta. Biopolttoaineet jaotellaan kiinteisiin, kaasumaisiin sekä nestemäisiin polttoaineisiin jalostusasteen vaihdellessa. Pidemmälle jalostettuja polttoaineita on kannattavampaa kuljettaa myös pitempiä matkoja. 5

6 Mitä biopolttoaineita voidaan käyttää liikenteessä? Liikenteessä voidaan käyttää nestemäisiä tai kaasumaisia biopolttoaineita. Lisäksi sähköautot kulkevat uusiutuvalla energialla, mikäli niiden käyttämä sähkö on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Mitä ovat kaasumaiset biopolttoaineet? Kaasumaisia biopolttoaineita saadaan esimerkiksi anaerobisella prosessilla ja kaasuttamalla. Kaasumaiset biopolttoaineet ovat jalostettuja polttoaineita, koska niiden valmistamiseen tarvitaan aina erillinen valmistus- ja prosessilaitteisto. Biokaasu Mitä on biokaasu? Biokaasua muodostuu erilaisten mikrobien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa. Hajotuksen tuloksena syntyy runsaasti metaania (CH4) sisältävää biokaasua sekä lannoitekäyttöön soveltuvaa orgaanista mädätysjäännöstä. Prosessia voidaan kutsua myös anaerobiseksi käsittelyksi, mädätykseksi tai joskus jopa biokaasutukseksi. Biokaasu on kaasuseos, joka sisältää tavallisesti % metaania, noin % hiilidioksidia ja hyvin pieninä pitoisuuksina mm. rikkiyhdisteitä. Biokaasu on arvokas, uusiutuva biopolttoaine ja energialähde, jonka ympäristöedut ovat huomattavat. Biokaasua hyödynnetään lämmön- ja sähköntuotannossa ja siitä voidaan jalostaa ajoneuvojen polttoainetta. Miten biokaasua voidaan valmistaa? Biokaasua muodostuu jatkuvasti kosteikoissa, vesistöjen pohjakerroksissa ja eläinten suolistossa. Kontrolloidusti biokaasua voidaan tuottaa biokaasureaktoreilla tai sitä voidaan kerätä kaatopaikoilta pumppaamalla. Biokaasun tuotannon raaka-aineena eli syötteenä voidaan käyttää lähes mitä tahansa helposti hajoavaa orgaanista ainesta, esimerkiksi lantaa, biojätteitä, jätevesilietteitä, energiakasveja ja kasvijätteitä. Biokaasun tuottamiseen on useita teknisiä vaihtoehtoja jotka vaihtelevat kohteittain. Karkeasti jaotellen mädätysprosessi koostuu mahdollisesta esikäsittelystä, esisäiliöstä, biokaasureaktorista ja jälkikaasutussäiliöstä tai jälkivarastona toimivasta lietesäiliöstä. Lisäksi liikennekäyttöön menevä biokaasu täytyy jalostaa eli poistaa siitä mm. hiilidioksidia ja rikkivetyjä. Jalostuksen jälkeen kaasun metaanipitoisuus on %. 6

7 Esikäsittelytavat ja tarve riippuvat laitoksesta ja syötteestä, esimerkiksi kasveille ja jätteille tarvitaan murskaus ja eläinperäisille tuotteille usein myös hygienisointi. Esisäiliössä syötteet sekoitetaan keskenään ennen kuin ne johdetaan biokaasureaktoriin. Reaktori voi olla yksi- tai moniosainen, jatkuvatoiminen tai panosperiaatteella toimiva, mesofiilisella (n. 35C) tai termofiilisella (n. 55C) lämpötila-alueella toimiva ja märkä-(kiintoainepitoisuus alle 15 %) tai kuivaprosessilla (kuiva-ainepitoisuus %) toimiva. Yleisin Suomessa käytössä oleva reaktorityyppi on märkäprosessilla toimiva jatkuvasekoitteinen reaktori, joka toimii mesofiilisella lämpötila-alueella. Reaktorista mädätetyt lietteet johdetaan jälkikaasutussäiliöön tai lietesäiliöön. Käsittelyjäännös soveltuu hyvin lannoitteeksi tai maanparannusaineeksi. Biokaasuprosessi ei kuluta syötemateriaalien sisältämiä ravinteita vaan muuttaa ne kasveille helpommin käytettävään muotoon. Kaasupoltin CHP-yksikkö E-41 Puhdistus Raaka-aineet Murskaus Seulonta Hygienisointi Sterilointi Esisäiliö LTO-piiri Mädätysreaktori Jälkimädätyskammio / Lietesäiliö Reaktorin lämmityspiiri Liikennebiokaasu Sähköenergiaa Lämpöenergiaa Lannoitetta Kuva 1 Biokaasun valmistus Alla olevasta taulukosta näkyy metaanin tuotantopotentiaaleja eri raaka-aineissa. VS (Volatile Solid) tarkoittaa orgaanista kuiva-ainesta. Metaanin lämpöarvo on 36 MJ/n-m3 eli noin 10 kwh. Taulukko 1. Eri raaka-aineiden metaanintuotantopotentiaaleja Raaka-aine CH 4 (l/kg VS) Lehmän lietelanta 230 Sian lietelanta 290 Säilörehu 330 Kauran oljet 320 Ruokohelpi 380 Biojäte 430 7

8 Miten biokaasua voidaan käyttää? Biokaasua voidaan hyödyntää lämmön- ja sähköntuotannossa (combined heat and power, CHP) tai jalostuksen jälkeen liikennepolttoaineena. Metaani palaa puhtaammin kuin mikään muu kemiallinen polttoaine vetyä lukuun ottamatta. Arvioitaessa anaerobisen käsittelyn soveltuvuutta jätteiden käsittelyyn on huomioitava energian saannin lisäksi myös käsittelyn ympäristönsuojelulliset edut. Anaerobisen käsittelyn avulla lannan ja muiden biojätteiden hajuhaitat ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät sekä hygieenisyys paranee samalla, kun saadaan puhdasta energiaa, biokaasua. Puukaasu Mitä on puukaasu? Kaasutuksen avulla hiilipitoinen orgaaninen tai fossiilinen polttoaine, kuten puu, peltobiomassa, yhdyskuntajäte, turve tai hiili, muutetaan kaasuseokseksi jota kutsutaan raakasynteesikaasuksi. Puuperäiset polttoaineet soveltuvat hyvin kaasutukseen, koska ne sisältävät paljon haihtuvia aineosia. Puuperäisistä polttoaineista tuotettua kaasua kutsutaan puukaasuksi. Polttoaineesta ja menetelmästä riippuen kaasutuksella saadaan kaasuseoksia, joissa palavina komponentteina on mm. hiilimonoksidia (eli häkää), vetyä ja metaania. Miten puukaasua voidaan valmistaa? Kaasutuksessa polttoaine kaasutetaan korkeassa lämpötilassa syöttämällä ilmaa vähemmän, kuin mitä täydelliseen palamiseen tarvitaan. Kaasutuksen polttoaine kuivuu (<250 C), hajoaa (pyrolyysi C) ja jäännöshiili kaasuuntuu ja palaa ( C). Jäännöshiilen polttamisella tuotetaan suurelta osin kaasutuksessa tarvittava lämpöenergia. Tuhkaa voidaan käyttää esimerkiksi lannoitukseen. Terva ja partikkelit ovat kaasun merkittävät epäpuhtaudet, jotka täytyy suodattaa pois ennen käyttöä, esimerkiksi sykloneilla, suodattimilla, sähkösuodattimilla tai pesureilla. Jos olosuhteet ovat hyvät, kaasun jälkikäsittelyä ei tarvita. Tervan osuus kaasussa vähenee yli 850 C lämpökäsittelyssä. Biopolttoaineiden kaasutukseen soveltuvia kaasuttimia on kahta tyyppiä: kiinteäkerroskaasutin ja leijukerrostekniikkaan perustuva kaasutin. Kiinteäkerroskaasuttimet toimivat pienessä ja keskisuuressa teholuokassa. Kiinteäkerros - kaasuttimissa on kolme erilaista toimintaperiaatetta, joiden erot ovat siinä, 8

9 miten polttoaine ja kaasuvirta menevät toisiinsa nähden: myötä-, vasta- tai ristivirtaan. Pien-CHP-laitoksissa käytetään yleisimmin myötävirtakaasutinta, jossa nimensä mukaisesti polttoaine ja kaasu virtaavat samaan suuntaan. Myötävirtakaasutuksessa polttoaine syötetään reaktorin yläosasta, josta se valuu hitaasti kuivumis-, pyrolyysi-, palamisvyöhykkeiden läpi, tuhkan mennessä reaktorin alaosaan, josta myös tuotekaasu otetaan. Tuhka poistetaan mekaanisesti arinan kautta. Puukaasun tuottaminen erityisesti pienessä kokoluokassa vaatii raaka-aineen tasalaatuisuutta, ja kaasutus vaatii yleensä kuivaa polttoainetta vaihdellen käytetyn tekniikan mukaan. Iso partikkelikoko (alle 300 mm) ei haittaa kaasutusta, mutta esimerkiksi hienojakoinen polttoaine voi estää kaasuvirtauksen. Miten puukaasua voidaan käyttää? Puupohjaisen biomassan kaasutuksella voidaan saada alhaisemmat hiukkaspäästöt kuin suoralla poltolla, mikä on kaasutukseen perustuvien laitteistojen etu. Kaasutus myös vähentää lämmönvaihtimien likaantumisriskiä ja mahdollistaa koko CHP-järjestelmän edullisemman hinnan. Kaasutuksen etuna on tehokkuus verrattuna polttoaineen suoraan polttoon, koska sitä voidaan polttaa korkeammissa lämpötiloissa tai jopa polttokennoissa. Kaasua voidaan polttaa suoraan polttomoottoreissa tai turbiineissa. Kaasu voidaan myös muuttaa synteettiseksi öljyksi. Muita Vedyn energiasisältö massayksikköä kohti on korkein kaikista kemiallisista polttoaineista ja sitä käytetäänkin avaruusrakettien polttoaineena. Bioenergiasta tuotettua vetyä voidaan kutsua biovedyksi. Menetelmät biovedyn tuottamiseksi ovat laboratoriotutkimusasteella. 9

10 Mitä ovat nestemäiset biopolttoaineet? Nestemäiset biopolttoaineet ovat joko kasviöljy- tai alkoholipohjaisia. Nestemäiset biopolttoaineet voivat olla jalostamattomia (kasviöljyt) tai jalostettuja (biodiesel ja bioetanoli). Nestemäisiä biopolttoaineita (etanoli ja biodiesel) tuotettiin maailmassa vuonna 2010 noin 60 miljoonaa tonnia öljyekvivalentiksi laskettuna. Bioetanolin tuotanto kasvoi vuonna 2010 noin 16 %; vastaava luku vuonna 2009 oli 9 %. Biodieselin tuotannon kasvu 2010 (9 % kasvu) putosi vuoden 2009 kasvun tasosta (24 % kasvu). Öljypohjaiset biopolttoaineet Kasviöljy Mitä ovat kasviöljyt? Kasviöljyä saadaan puristamalla tai uuttamalla öljykasveista, kuten rapsin, rypsin, camelinan, sinapin, pellavan tai auringonkukan siemenistä, ja kierrätysöljystä, esimerkiksi elintarviketeollisuuden jäterasvoista. Miten kasviöljyjä voidaan käyttää? Kasviöljyn lämpöarvo on 10 % dieselöljyä pienempi, Kasviöljy on kuitenkin tiheämpää, mikä kompensoi eroa. Kasviöljyä voidaan käyttää sellaisenaan öljypolttimessa lämmitykseen ja pienellä osuudella dieselmoottoreissa. Suuremmat määrät vaativat polttoainejärjestelmään muutoksia (esilämmitys) tai öljyn käsittelyä. Öljy ei yleensä sellaisenaan sovellu ajoneuvojen polttoainekäyttöön (paitsi joihinkin työkoneisiin) sen viskositeetin ja kylmäominaisuuksien takia, jonka vuoksi sitä täytyy jalostaa. Biodiesel Mitä on biodiesel? Yksi vaihtoehto kasviöljyn jalostukseen on esteröinti, jolloin siitä saadaan biodieseliä. Biodieselin käyttöön polttoainejärjestelmiä ei välttämättä tarvitse muokata. Käsittelemättömän kasviöljyn leimahduspiste on liian korkea dieselmoottorikäyttöön, noin 300 astetta (dieselillä >55 C), kun esteröidyllä kasviöljyllä se on astetta. Miten biodieseliä voidaan valmistaa? Tunnetuin ja käytetyin menetelmä kasviöljyn polttoaineominaisuuksien parantamiseen on vaihtoesteröinti alkoholilla katalyytin (hapon tai emäksen) läsnä ollessa. Katalyytti ja alkoholi (yleensä metanoli tai etanoli) sekoitetaan kasviöljyyn ja glyseroli erottuu öljystä raskaampana aineena säiliön pohjalle, jolloin jäl- 10

11 jelle jää raakaa biodieseliä. Biodiesel on käyttökelpoista tällaisenaan, mutta sen ph on korkea, mikä voi kiihdyttää polttoainejärjestelmien korroosiota. ph:ta saadaan laskettua vesipesulla ja samalla loput metanoli- ja katalyyttijäämät poistuvat. Vesipesun jälkeen vesi täytyy kuivata pois ja biodiesel suodattaa. Kasviöljyn puristuksen sivutuotteena saadaan puristuskakkua tai rouhetta. Sivutuotteen määrä riippuu raaka-aineen öljypitoisuudesta ja puristimen tehosta. Puristuskakku soveltuu hyvin rehuksi, tai se voidaan myös mädättää muiden syötteiden kanssa, jolloin saadaan biokaasua. Biodieselin tuotannosta saadaan sivutuotteena glyserolia, jota voidaan käyttää rehuna tai biokaasuntuotannossa kuten puristuskakkua tai rouhetta, tai kosteudensitojana esimerkiksi ihovoiteissa. Öljyesteristä käytetään kansainvälisesti lyhenteitä RME (rapeseed methyl ester) joka on rypsi- tai rapsiöljystä ja metanolista valmistettu esteri sekä FAME (fatty acid methyl ester) jonka raaka-ainevalikoima on laajempi sisältäen myös eläinrasvoista valmistetut esterit. Rypsi- tai rapsiöljystä etanolilla valmistettu biodiesel tunnetaan lyhenteellä REE (rapeseed ethyl ester) ja laajemmasta raaka-ainevalikoimasta etanolilla valmistettu biodiesel nimellä FAEE (fatty acid ethyl ester). Kuva 2 Biodieselin valmistus 11

12 Miten biodieseliä voidaan käyttää? Euroopassa biodieseliä tuotettiin vuonna 2010 noin miljoonaa litraa ja vuonna 2011 noin miljoonaa litraa. Biodiesel vastaa dieselöljyä ominaisuuksiltaan monin tavoin. Hyviä ominaisuuksia siinä on voiteluominaisuudet, rikittömyys ja hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjen väheneminen mutta toisaalta typenoksidipäästöt ovat suuremmat tavanomaiseen dieseliin verrattuna. Öljyesterit ovat myös biohajoavia, joten kasviöljyn ja biodieselin säilyvyys on rajallinen. Öljyestereiden ohjeellinen säilyvyysaika on puoli vuotta. Muut (Bio)dieseliä voidaan valmistaa myös vetykäsittelemällä kasviöljyä (NExBTLdiesel) tai synteesikaasusta Fisher-Tropsch prosessin avulla. Alkoholipohjaiset biopolttoaineet Bioetanoli Mitä on bioetanoli Bioetanolia (etyylialkoholi, C 2 H 5 OH) voidaan tuottaa käymisprosessin avulla kaikista sokeripitoisista tai sokeriksi muunneltavista raaka-aineista. Miten bioetanolia voidaan valmistaa? Bioetanolin tuotannon mahdollisia raaka-aineita ovat sokeripitoiset biomassat (sokerijuurikas, sokeriruoko), tärkkelyspitoiset biomassat (viljanjyvät, maissinjyvät) ja lignoselluloosapohjaiset biomassat (energiakasvit, oljet, puubiomassa). Käyminen (fermentointi) on aineenvaihduntatapahtuma jossa hiivasolut käyttävät sokereita ravinnokseen ja prosessin lopputuotteena erittävät alkoholia ja hiilidioksidia. Kun alkoholipitoisuus käymisliuoksessa nousee liian korkeaksi (n. 15 %), hiivasolut (hiivakannasta riippuen) kuolevat ja käymisprosessi loppuu. Etanolin valmistukseen kuuluvat esikäsittely- ja hydrolyysivaihe, käymisvaihe, tislausvaihe sekä väkevöinti. Sokeripitoisille raaka-aineille, kuten sokerijuurikkaalle, esikäsittelyksi riittää raaka-aineen murskaus ja sokeripitoisen nesteen erottaminen fermentointia varten. Tärkkelyspitoiset raaka-aineet, kuten viljan jyvät, vaativat esikäsittelyksi murskauksen, veteen liettämisen ja tärkkelyksen pilkkomisen glukoosi-sokeriksi entsyymien avulla. Fermentointivaiheessa reaktoriin lisätään hiiva (käymisvaihe). Käymisestä saatu etanoli tislataan ja väkevöidään polttoainekelpoiseksi (>99 %). 12

13 Lignoselluloosapitoisten biomassojen hemiselluloosasta, selluloosasta ja ligniinistä koostuva monimutkaisempi ja kestävämpi rakenne vaatii sokeri- ja tärkkelyspohjaisia raaka-aineita tehokkaamman, usein hapoilla tai emäksillä tehostetun esikäsittely ennen entsymaattista hydrolysointia sokereiksi. Etanolin tuotannon kiinteää sivutuotetta kutsutaan mäskiksi tai rankiksi. Sokerija tärkkelyspohjaisista raaka-aineista valmistetun etanolin sivutuotteena syntyvä mäski voidaan hyödyntää rehuna tai se voidaan mädättää, jolloin siitä saadaan biokaasua ja ravinteikasta lannoitetta. Lignoselluloosapohjaisen etanolin tuotannossa syntyvä sivutuote sisältää paljon ligniiniä, ja se voidaan hyödyntää energiantuotannossa. Ligniinin monimutkainen kemiallinen rakenne mahdollistaa kuitenkin myös muunlaisen hyötykäytön, ja sen jalostusarvoa tutkitaankin tällä hetkellä vilkkaasti mm. muovien, maalien ja kuitujen raaka-aineeksi. Bioetanolin tuotanto sokeri- ja tärkkelyspitoisista biomassoista on tekniikaltaan kehittynyttä, mutta ongelmana on kilpailu raaka-aineista ruuan- ja rehuntuotannon kanssa. Lignoselluloosapitoisten biomassojen saatavuus on hyvä, mutta ongelmana on kalliin esikäsittelyn tarve. Lignoselluloosapitoisten biomassojen hyödyntämistä etanolin tuotannossa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti ja niistä tuotettua etanolia kutsutaan toisen sukupolven polttoaineeksi. SOKERIPITOISET BIOMASSAT TÄRKKELYSPITOISET BIOMASSAT LIGNOSELLULOOSA- PITOISET BIOMASSAT Esikäsittely Hydrolyysi Hydrolyysi Hiiva KÄYMINEN Tislaus Mäski Bioetanoli Rehu/ biokaasun tuotannon raaka-aine Liikennepolttoaine Kuva 3 Bioetanolin valmistus Taulukossa näkyy etanolisaantoja eri raaka-aineista. 13

14 Taulukko 2. Eri raaka-aineiden etanolintuotantopotentiaaleja. Raaka-aine Etanolin saanto (l/t) Kauran jyvät 330 Sokerijuurikas 88 Sokeriruoko Maissi Klass DL 1998, Biomass for Renewable Energy, Fuels and Chemicals, Academic Press, San Diego, USA Miten bioetanolia voidaan käyttää? Bioetanolia voi käyttää joko sellaisenaan tai bensiinin osakomponenttina. Etanoli ei ole niin energiapitoista kuin bensiini, mutta lisättynä bensiiniin se korvaa fossiilisten polttoaineiden osuutta. Bioetanolia voidaan myös käyttää kasviöljyn esteröintiin (eli biodieselin valmistukseen). Muut Muut alkoholit kuten metanoli ja butanoli. Millaisiin autoihin biopolttoaineet käyvät? Biokaasua voidaan käyttää kaasuautoiksi rakennetuissa ajoneuvoissa, vaihtamalla ajoneuvon moottori kaasumoottoriksi tai konvertoimalla bensiiniä tai dieseliä käyttäviä ajoneuvoja. Kaikki bensiinikäyttöiseksi valmistetut ajoneuvot (joitakin hyvin vanhoja lukuun ottamatta) pystyvät käyttämään ainakin 10 tilavuus-% etanolia kaikissa olosuhteissa. Brasiliassa kaikessa bensiinissä on oltava vähintään 22 tilavuus-% etanolia (IEA 2004). Jälkikonversiossa auto voidaan muuttaa joko pelkästään etanolia käyttäväksi tai bifuel- autoksi, joka voi käyttää etanolin lisäksi bensiiniä. Etanolia voidaan käyttää myös dieselmoottoreissa dieselöljyyn sekoitettuna. Biodieselin moottoritekniset ominaisuudet ovat hyvin lähellä fossiilidieseliä. FAME- biodiesel soveltuu dieselmoottorilla varustettuihin ajoneuvoihin sellaisenaan tai vaatii korkeintaan pienen muutoksen. 20 tilavuus-% FAME sopii kaikkiin dieselajoneuvoihin (IEA 2004). (IEA 2004: International Energy Agency, Biofuels for transport - An international perspective) 14

15 Millainen on sähköauto? Sähköauton toiminta-ajatuksena on auton sisältämien akkujen lataus sähköverkosta ja ladatun sähkön käyttö sähkömoottorilla ajon aikana. Sähköautosta ei synny ajon aikaisia päästöjä, vaan päästöt liittyvät sähkön tuotantoon. Sähköautojen teknisen kehityksen keskeiseksi esteeksi ovat muodostuneet akut, jotka tyypillisesti ovat painavia ja tilaa vieviä ja siitä huolimatta pystyvät varastoimaan polttonesteisiin verrattuna vähän energiaa. Hybridiautoissa on sähköja polttomoottori sekä akkujärjestelmä. Tällä yhdistelmällä voidaan auton energiatehokkuutta parantaa erityisesti muuttuvarytmisessä kaupunkiliikenteessä. Markkinoilla olevat hybridiautot tuottavat tarvitsemansa sähkön polttomoottorilla tai hidastusenergian talteenotolla. Kehitteillä on hybridiautoja, joihin sähköä voidaan ladata myös sähköverkosta. Tällöin hybridiauton toiminta-ajatus lähenee sähköautoa, mutta akkujen koko voidaan pitää näitä pienempänä. Sähköön ja vetyyn auton energialähteenä liittyy samoja kysymyksiä. Kyseessä ei ole varsinainen energialähde, vaan muulla tavoin tuotetun energian kantaja, jonka käyttö on saasteetonta, mutta edellyttää energiaketjun edeltävien vaiheiden ratkaisemista. Sähköä käytetään yleisesti joukkoliikenteen energialähteenä juna- ja raitiovaunuliikenteessä. Tällöin sähkö syötetään liikkuvaan kalustoon suoraan reitille rakennetusta kiinteästä verkosta eikä akkuja tarvita käyttöenergian varastoimiseen. Biopolttoaineiden valmistuksen ja käytön verotus Polttoaineen valmistus Polttoaineveroa kannetaan polttoaineen valmistuksesta. Verotettavana ovat kaikkien muiden liikenteen polttoaineiden valmistus paitsi biokaasun. Polttoainevero koostuu energiasisältöverosta, hiilidioksidiverosta ja huoltovarmuusmaksusta. Suurin osuus verosta on energiasisältöveroa, joka vaihtelee moottoribensiinin 50 snt/l ja biopolttoöljyn 7,70 snt/l välillä. Hiilidioksidiveroa voidaan joutua kantamaan aina 13,25 snt/l ja huoltovarmuusmaksu vaihtelee 0,68 snt/l ja 0,28 snt/l välillä. Lisäksi liikenteen bioperäisten polttoaineiden verotuksessa on myös käytössä laatuporrastus, joiden vaatimuksista määrätään RES-direktiivistä (direktiivi 2009/28/EY). Liikenteen biopolttoaineiden ja niiden raaka-aineiden tulee täyttää direktiivissä säädetyt seuraavat kestävyyskriteerit: - Biopolttoaineen käytöstä saatava vähennys kasvihuonepäästöissä on oltava vähintään 35 %. 15

16 - Biopolttoaineita ei saa valmistaa raaka-aineesta, joka on hankittu biologiselta monimuotoisuudeltaan rikkaalta maalta. - Biopolttoaineita ei saa valmistaa raaka-aineesta, joka on hankittu maasta, johon on sitoutunut paljon hiiltä. - Biopolttoaineita ei saa tuottaa raaka-aineesta, joka on hankittu maalta, joka oli tammikuussa 2008 turvemaata, ellei esitetä näyttöä siitä, että tämän raaka-aineen viljelyyn ja korjuuseen ei liity aiemmin kuivaamattoman maan kuivatusta. - Hankittaessa yhteisössä viljeltyjen maatalouden raaka-aineita, joita käytetään biopolttoaineiden tuotantoon, on noudatettava yhteisön säännöstöissä, asetuksissa ja säädöksissä määriteltyjä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksia. Jos biopolttoaine ei täyttäisi lainkaan kestävyyskriteereitä, siitä kannettaisiin normaali, vastaavan fossiilisen polttoaineen hiilidioksidivero. Esimerkiksi biobensiinistä, joka ei ole täyttänyt kestävyyskriteerejä joutuu maksamaan hiilidioksidiveroa 11,66 snt/l, joka on saman verran kuin moottoribensiinillä. Mikäli polttoaine täyttää kriteerit, hiilidioksidivero on puolet pienempi fossiiliseen polttoaineeseen verrattuna ja mikäli kyseinen polttoaine on valmistettu kestävyyskriteerien mukaisesti ja raaka-aineena on jätettä, tähteitä tai syötäväksi kelpaamatonta selluloosa-ainesta, siitä ei tarvitse maksaa hiilidioksidiveroa lainkaan. Hiilidioksidiveron alennukset voivat koskea seuraavia polttoaineita: - Bioetanoli - Biobensiini - Biodieselöljy - Biopolttoöljy - Metanoli Mikäli biopolttoainetta sekoitetaan johonkin fossiiliseen polttoaineeseen, verotuksen alennus koskee vain kysymyksessä olevaa biopolttoaineosuutta. Liikenteen verotus Tieliikenteessä käytettävistä ajoneuvoista kannetaan kolmea erilaista veroa, joiden perimisestä huolehtii pääsääntöisesti liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Näitä ovat ajoneuvovero (voi koostua ajoneuvoverosta ja käyttövoimaverosta), rekisteröinnin jälkeinen autovero ja polttoainemaksu. Näistä biopolttoaineiden kohdalla tulee huomioitavaksi ajoneuvovero ja siitä nimenomaan käyttövoimavero sekä joissain tapauksissa polttoainemaksu. Ajoneuvoveron varsinainen osuus sekä autovero pohjautuvat auton hiilidioksi dipäästöihin, mutta eivät ole yhteydessä käytettävään polttoaineeseen. 16

17 Käyttövoimavero Käyttövoimaveroa kannetaan henkilö-, paketti- ja kuorma-autoista, jotka käyttävät polttoaineena muuta kuin moottoribensiiniä. Näitä ovat yleensä dieselautot, mutta käyttövoimaveroa kannetaan myös muista ajoneuvoista kuten sähköautoista, joihin voidaan syöttää energiaa auton ulkopuolella olevasta sähköverkosta (täyssähköautot ja ulkoisesti ladattavat hybridiautot). Nestemäisistä biopolttoaineista kannetaan käyttövoimaveroa saman verran kuin dieselautostakin eli 5,5 snt/päivä jokaista auton alkavaa 100 kg kohden. Biokaasun käytössä on poikkeuksia liikenteen verotuksessa. Vuoden 2004 alusta voimaantulleen ajoneuvoverolain (1281/2003) mukaan metaanista koostuvaa polttoainetta käytettävistä henkilö- ja pakettiautoista ei tarvitse suorittaa vuotuista käyttövoimaveroa, joka muutoin tulee suoritettavaksi silloin, kun ajoneuvossa käytetään moottoribensiiniä lievemmin verotettua polttoainetta. Vuoden 2013 alussa tilanne kuitenkin muuttuu kun käyttövoimavero porrastetaan eri polttoaineiden mukaan. Metaanipolttoainetta käyttävät henkilö- ja pakettiautot tulevat tällöin käyttövoimaveron piiriin. Nestemäisten biopolttoaineiden käyttövoimavero pysyy ennallaan. Alla olevasta taulukosta löytyvät käyttövoimaveron porrastukset. Taulukko 3 Käyttövoimavero vuoden 2013 alusta. Käyttövoima snt/pv/100 kg Diesel 5,5 Sähkö 1,5 Sähkö ja moottoribensiini 0,5 Sähkö ja dieselöljy 4,9 Metaanipolttoaine 3,1 Polttoainemaksu Polttoainemaksu tulee maksettavaksi ajoneuvoissa, joissa käytetään moottoribensiiniä tai dieselöljyä lievemmin verotettuja tai verottomia polttoaineita. Tällaisia ovat esimerkiksi kevyet polttoöljyt ja liikenteessä käytettävät biopolttoöljyt. Muut nestemäiset biopolttoaineet kuten etanoli, metanoli, biobensiinit tai biodieselöljyt eivät kuulu polttoainemaksun piiriin. Koska biokaasun tuotanto verotonta, sen käyttö liikenteessä tulisi olla lain mukaan polttoainemaksun alaista. Kuitenkin vuonna 2004 annetun direktiivin (2003/96/EY, energiatuotteiden ja sähkön verotuksesta koskevan yhteisön ke- 17

18 hyksen uudistaminen) mukaan jäsenvaltion on mahdollista myöntää biopolttoaineille veronalennuksia, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Näin ollen metaanikäyttöiset, joihin myös biokaasulla toimivat ajoneuvot kuuluvat, henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autot ovat vapautettu polttoainemaksusta. Polttoainemaksusta on vapautettu myös kilpailuautot, moottorikelkat ja työkäytössä olevat traktorit ja työkoneet. Myös ajoneuvot, joissa käytetään pääasiallisesti puu- tai turveperusteista polttoainetta, ovat vapaita polttoainemaksusta. Kuva 4 Biopolttoaineiden verotuksen rakenne 18

19

20 Mainostoimisto Grafex Kopijyvä 2012

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan? Biokaasu sisältää tavallisesti Biokaasuntuotannon perusteita Ville Kuittinen Metaania (CH 4 ) 40 70 % Hiilidioksidia (CO 2 ) 30 60 % Epäpuhtauksina mm. rikkivetyä Biokaasua muodostuu Erilaisten mikrobien

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto EMV:n kestävyyskriteeri-info 30.8.2013 Kansallisen kestävyyslainsäädännön tilanne Laki biopolttoaineista

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut

Lisätiedot

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Bioenergian kestävyys seminaari, 3.12.2015, Helsinki Kestävyyden osa-alueiden painottaminen

Lisätiedot

Projekti INFO. 04 Bioenergiaraaka-aineiden jalostus HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN Tiivistetty katsaus

Projekti INFO. 04 Bioenergiaraaka-aineiden jalostus HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN Tiivistetty katsaus HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta EUROPEAN UNION European Regional Development Fund Projekti INFO 04 Bioenergiaraaka-aineiden jalostus Viime

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille

Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 2012 Hallitusneuvos Anja Liukko Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyys RES-direktiivi Direktiivi 2009/28/EY

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

HE 26/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten. alkupäässä syntyvä keskimääräinen hiilidioksidiekvivalenttipäästö.

HE 26/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten. alkupäässä syntyvä keskimääräinen hiilidioksidiekvivalenttipäästö. HE 26/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 1 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 Energiahaaste St1 yhtiönä Polttoaineista Biopolttoaineista Taudeista ja hoidoista Energiayhtiö St1 Johtava CO 2 -hyvän energian valmistaja ja myyjä Tavoitteemme

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Projekti INFO BIOKAASU/ BIOMETAANI. Biometaanin liikennekäyttö HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008 2011

Projekti INFO BIOKAASU/ BIOMETAANI. Biometaanin liikennekäyttö HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008 2011 HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008 2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta Projekti INFO BIOKAASU/ BIOMETAANI Biokaasusta voidaan tuottaa lämpöä (poltto), sähköä (esim. CHP) ja

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

NPA. Asiakkaan viite. Verohallinto / valmisteverotus, PL 20, VERO

NPA. Asiakkaan viite. Verohallinto / valmisteverotus, PL 20, VERO NPA VEROILMOITUS Valtuutettu varastonpitäjä Nestemäisten polttoaineiden valmistevero 1/12 Verovelvollisen nimi Päätöksen ja lisätietopyyntöjen postitusosoite Verokausi Y-tunnus / henkilötunnus Valmisteverotustunnus

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Neste Oilin Biopolttoaineet

Neste Oilin Biopolttoaineet Neste Oilin Biopolttoaineet Ari Juva Neste Oil Oyj ari.juva@nesteoil.com 1 Miksi biopolttoaineita liikenteeseen? Tuontiriippuvuuden vähentäminen Kasvihuonekaasujen vähentäminen Energiasektoreista vain

Lisätiedot

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(1997) 30 2,

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(1997) 30 2, P5_TA(2003)0404 Energiatuotteiden ja sähkön verotus * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma luonnoksesta neuvoston direktiiviksi energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Kehittyvä öljy - mukana jokaisen arjessa

Kehittyvä öljy - mukana jokaisen arjessa Kehittyvä öljy - mukana jokaisen arjessa Biomass policies asiantuntijaseminaari 23.1.2016 Öljy- ja biopolttoainealan kommenttipuheenvuoro Helena Vänskä www.oil.fi @OilFi www.oil.fi Hallitusohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Ravinnerenki-hankkeen tuparit Iisalmi 21.1.2015 Ville Pyykkönen (tutkija, FM) Biokaasuteknologia Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus hapettomissa

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

BIOMETANOLIN TUOTANTO

BIOMETANOLIN TUOTANTO LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kemiantekniikan osasto Teknillisen kemian laboratorio Ke3330000 Kemianteollisuuden prosessit BIOMETANOLIN TUOTANTO Tekijä: Hiltunen Salla 0279885, Ke2 20.2.2006 SISÄLLYS

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Energiaa ja lannoitteita markkinoille

Energiaa ja lannoitteita markkinoille Energiaa ja lannoitteita markkinoille JALOJÄTE päätösseminaari 2.12.2010 Mika Horttanainen Jouni Havukainen Mika Luoranen ENERGIA- malli Keskitetty käsittely: Mikkeli 175 000 t/v Pieksämäki 155 000 t/v

Lisätiedot

Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon

Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon Uusiutuvan Energian ajankohtaispäivät Harri Haavisto Tekninen asiantuntija Helsinki Congress Paasitorni 3.12.2013 Sisältö Biopolttoaineet ja bionesteet sekä toiminnanharjoittaja

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Biokaasua Varsinais-Suomessa -seminaari 16.2.2016 Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen

Lisätiedot

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke 26.5.2010 Hotelli Scandic Continental, Helsinki Öljy ja Kaasualan Keskusliitto Toimitusjohtaja Helena Vänskä MIKSI POLTTOAINEET UUDISTUVAT? Ilmastonmuutoksen hillintä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.7.2015 COM(2015) 334 final 2015/0147 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset

Lisätiedot

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma

TransEco-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 TransEcon biopolttoainetutkimus Nils-Olof Nylund 20.4.2010 Liikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 20.12.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 16.12.2016 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 162/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Asia. Valiokuntakäsittely

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 162/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Asia. Valiokuntakäsittely EDUSKUNNAN VASTAUS 162/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä energiaverotusta koskevan lainsäädännön

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015 Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus kuvaa käytetyn energian ja tuotetun tuotteen suhdetta kwh/maitolitra kwh/lehmäpaikka

Lisätiedot

lähtien, että liikenteen riippuvuutta öljystä (nyt 98 prosenttia) on vähennettävä käyttämällä vaihtoehtoisia polttoaineita kuten biopolttoaineita.

lähtien, että liikenteen riippuvuutta öljystä (nyt 98 prosenttia) on vähennettävä käyttämällä vaihtoehtoisia polttoaineita kuten biopolttoaineita. L 123/42 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2003/30/EY, annettu 8 päivänä toukokuuta 2003, liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä EUROOPAN PARLAMENTTI

Lisätiedot

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ 15.05.2014 Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo Janne Suomela Projektitutkija, Levón-instituutti Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö Ruovikoiden hoito ja hyödyntäminen -luento Salossa 11.5.2016 Maria Yli-Renko Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruokopelto-hanke Miksi

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Liikenteen uusiutuvan tavoitteet 2030 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä

Liikenteen uusiutuvan tavoitteet 2030 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Liikenteen uusiutuvan tavoitteet 2030 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Liikenteen energiankulutus ja käyttövoimat - nykytilanne Liikennesektori on aivan viime vuosiin

Lisätiedot

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä Kimmo Rasa, vanhempi tutkija, MMT Luonnonvarakeskus Sivuhyöty-hankkeen Seminaari 8.4.2015 Esityksen sisältö Pyrolyysi teknologiavaihtoehtona Laboratoriomittakaavan

Lisätiedot

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan GASEK HEAT & CHP Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan Sisältö GASEK teknologiat GASEK Oy GASEK teknologiat GASEK kaasun tuotantoyksiköt MITÄ PUUKAASU ON? GASEK CHP ratkaisut GASEK

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen 20.5.2016 Esityksen sisältö 1. Yritys lyhyesti 2. Uusiutuva diesel 3. Ajankohtaista ympäristövaliokunnalle Nesteen strategia

Lisätiedot

Järviruo on hyötykäyttömahdollisuudet

Järviruo on hyötykäyttömahdollisuudet Järviruo on hyötykäyttömahdollisuudet 4.12.2014 Joensuu Karelia-ammattikorkeakoulu, Sirkkala-kampus Ilona Joensuu, Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka KEMIALLINEN HAJOTUS esim. butanoli, etanoli,

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot