POHJANMAAN SYNTY ASUTUS JA VÄESTÖLIIKKEET ETELÄ-POHJANMAALLA KESKIAJALTA Tutkimussuunnitelma
|
|
- Paavo Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 POHJANMAAN SYNTY ASUTUS JA VÄESTÖLIIKKEET ETELÄ-POHJANMAALLA KESKIAJALTA LUVULLE. NIMISTÖTIETEELLINEN JA HISTORIALLINEN TUTKIMUS. Tutkimussuunnitelma Tausta Asutuksen synty on kaiken historian perusta. Jos emme tunne alueen asutushistoriaa, emme voi täysin ymmärtää mitään sen jälkeen tapahtunutta kehitystä. Nykyisen tietämyksemme mukaan suurin osa Suomen alueesta sai pysyvän, ympärivuotisen talonpoikaisasutuksensa keskiajalla ja 1500-luvulla. Tämä asutusvaihe on hyvin keskeinen Suomen myöhemmän kehityksen kannalta, mutta silti tietämyksemme tuon ajan väestöliikkeistä ja asutuskehityksestä maan eri osissa on hyvin vähäinen. Uutta tietoa on mahdollista saada vain monitieteisen lähestymistavan avulla. Tässä tutkimuksessa keskeisellä sijalla on asutushistoriallinen nimistöntutkimus, jonka kautta saatavaa tietoa yhdistetään historiantutkimuksen, arkeologian, kielitieteen, genetiikan sekä luonnonmaantieteellisen tutkimuksen antamaan tietoon. Mikään yksittäinen tieteenala ei yksin pysty antamaan luotettavaa kokonaiskuvaa asutushistorian kehityslinjoista, sillä jokaisella niistä on omat rajoitteensa. Suomen ja varsinkin Pohjois-Suomen keskiajasta on hyvin vähän kirjallisia lähteitä. Näihin päiviin asti säilynyt arkeologinen löytöaineisto on niukkaa ja valikoitunutta, eikä sitäkään pystytä koskaan täydellisesti tutkimaan ja hyödyntämään. Genetiikan keinoin on mahdollista saada tietoa vain sellaisesta väestöstä, jonka jälkeläisiä on selvinnyt nykypäiviin asti. Suomen asutushistoriassa on ollut useita niin sanottuja geneettisiä pullonkauloja, sotia, nälänhätiä ja tautiepidemioita, joiden aikana suuri osa edeltäneestä populaatiosta ja siten myös geeniperimästä on karsiutunut pois. Genetiikan avulla tästä hävinneestä väestöstä ei ole mahdollista saada tietoja, mutta sen sijaan nimistöön heistä on voinut jäädä jälkiä. Paikannimet ovatkin ainoa historiallista aikaa edeltävä lähdeaineisto, jota on saatavilla runsaasti ja kattavasti koko nykyisen Suomen alueelta. Tämä tutkimus kohdistuu yhden Suomen keskiajan asutustoiminnan kannalta keskeisen uudisasutusalueen, Etelä-Pohjanmaan eli vanhan Kyrön suurpitäjän, asutuksen synnyn tutkimiseen. Kyrön suurpitäjään kuului kaikkiaan neljä jokilaaksoa: Kyrön-, Laihian- ja Lapuan- ja Vöyrinjokilaakso. Niiden alueella oli jo 1500-luvun puolivälissä vakiintunut asutus, jonka syntyvaiheita ei ole tähän saakka pyritty eikä edes pystytty kunnolla ratkaisemaan. Osittain tämä johtuu siitä, ettei kaikkia nykyisiä lähdeaineistoja, kuten Nimiarkiston kokoelmia, tai tietoteknisiä menetelmiä ole aiemmin ollut käytettävissä.
2 Etelä-Pohjanmaan asutushistoriassa keskeisin alue on Kyrönjokilaakso, jossa arkeologisten löytöjen perusteella oli jo rautakaudella, viimeistään 400-luvulta lähtien, koko Suomen mittakaavassa merkittävä asutuskeskus. Pienempiä asutuskeskittymiä oli tuolloin myös viereisten jokien suupuolella. Kalmistolöytöjen valossa Kyrön asutus näyttäisi taantuneen tai jopa täysin loppuneen 800-luvun kuluessa. Kysymys siitä, jatkuiko rautakautinen asutus keskiajalle ja siitä eteenpäin, vai asutettiinko koko Etelä-Pohjanmaa uudelleen keskiajan kuluessa, on edelleen ratkaisematta. Perusteellisen nimistöntutkimuksen avulla tähän kysymykseen on mahdollista saada uutta valaistusta. Jatkuvuudesta voisi todistaa esimerkiksi sellainen vanhakantainen nimistö, joita ei voida selittää muilta vanhoilta asutusalueilta, esimerkiksi Hämeestä, Satakunnasta tai Varsinais- Suomesta, tuoduiksi siirrännäisiksi. Suomalaisperäisen asutuksen ohella keskeisellä sijalla on vanhan skandinaavisen nimistön ja asutuksen ongelma, sen voimakkuus ja laajuus suomalaiseen asutukseen verrattuna. Tutkimuksen lähtökohtana on 1500-luvun puolenvälin veroluetteloiden antama kuva Kyrön suurpitäjän asutuksen tilasta, määrästä ja sijoittumisesta ja edelleen 1500-luvulla ja 1600-luvun alkupuolella tapahtuneesta kehityksestä. Tästä lähtökohdasta asutuksen kehitystä pyritään selittämään takautuvasti eli tutkimaan kuinka tilanteeseen oli päädytty. Tällöin tutkimuksessa hyödynnetään kaikki käytettävissä oleva asiakirja- ja nimistöaineisto. Myös olemassa olevaa arkeologista ja luonnontieteellistä aineistoa käytetään tutkimuksen tukena. Etelä-Pohjanmaan nimistöä ja asutuksen syntyä ei ole tutkittu modernien historiantutkimuksen menetelmien avulla. Tekeillä oleva tutkimus onkin merkittävä sekä uuden historiallisen tiedon saamisen että laajemmin keskiajan tutkimuksen metodiikan kehittämisen kannalta. Alueen asutushistoriaa on aiemmin tutkittu lähinnä arkeologisilla ja luonnontieteellisillä menetelmillä, mikä osaltaan hyödyttää nyt käynnissä olevaa tutkimusta. Tuoreimpana esimerkkinä voidaan mainita Jari-Matti Kuuselan vuonna 2013 valmistunut arkeologian väitöskirja Pohjanlahden itärannikon yhteisöjen poliittisen talouden rakenteet pronssi- ja rautakausilla 1500 ekr jkr., jossa Kuusela kyseenalaistaa vanhan käsityksen Pohjanmaan autioitumisesta rautakauden jälkipuoliskolla ja selittää arkeologisen aineiston vähenemisen kulttuurin ja kaupankäynnin muutoksilla. Aiemmin rautakautisen asutuksen jatkuvuutta on käsitellyt muun muassa Evert Baudoun tutkimuksessaan Järnåldersbygd i Österbotten: en ekologisk-arkeologisk studie av bosättningskontinuitet och resursutnyttjande vuonna Asutushistoriallisia kysymyksiä on käsitelty jonkin verran alueen paikallishistorioissa, joista merkittävin on Armas Luukon kirjoittama Etelä-Pohjanmaan historia I II vuodelta Luukko pyrki tutkimuksessaan hyödyntämään myös nimistöä, mutta hänen nimistöanalyysinsä on menetelmiltään vanhentunutta ja osin tarkoitushakuista, joten sen hyödyt nykyiselle tutkimukselle
3 ovat vähäiset. Myöhempien paikallishistorioiden asutushistoriaa käsittelevät osuudet tukeutuvat hyvin pitkälti Luukon tutkimukseen. Ruotsinkielisen Pohjanmaan rannikkoseudun osalta on vuonna 1977 julkaistu erillinen Svenska Österbottens historia, jossa käsitellään suppeasti myös alueen asutushistoriaa. Tutkimuksellisesti se ei juuri tarjonnut uusia näkemyksiä, vaan siinä tyydyttiin toistamaan vakiintuneita tutkimustuloksia. Nimiaineistoja tässäkin tutkimuksessa on hyödynnetty erittäin vähän. Tutkimusalueelta on julkaistu myös pienempiä paikallis- ja pitäjänhistorioita, joissa on käsitelty myös paikallista asutushistoriaa. Niiden laatu ja sisältö ovat kuitenkin hyvin vaihtelevia, eivätkä ne tarjoa selkeää kuvaa alueen asutuksen varhaisvaiheista. Kaikkiaan voidaan todeta, että Etelä-Pohjanmaan asutushistoriasta ei ole olemassa tuoretta tutkimusta, jossa sovitettaisiin yhteen eri tieteenalojen antamat tiedot ja annettaisiin laaja kokonaisnäkemys alueen asutuksesta ja väestöliikkeistä keskiajalla ja uuden ajan alussa. Nykyisen Pohjanmaan synty on vielä selittämättä. Tavoitteet Keskeisimmät tutkimuskysymykset Etelä-Pohjanmaan asutushistoriassa ovat: 1) Milloin alueen nykyinen asutus syntyi ja mistä se on peräisin, toisin sanoen, asutettiinko Etelä- Pohjanmaa kauttaaltaan vasta keskiajalla vai onko alueen voimakas rautakautinen asutus jatkunut keskeytymättä historialliselle ajalle saakka, 3) mitkä olivat asumisen edellytykset ja taustatekijät, 4) onko alueen eri osien asutushistoriassa eroja ja miten ne ovat selitettävissä, 5) ruotsalaisperäisen asutusliikkeen ulottuminen rannikolta sisämaahan, 6) savolaisten tunkeutuminen sisämaasta jokilaaksoon, 7) Etelä-Pohjanmaan asutushistorian vertailu muun Pohjanmaan, Suomen muiden osien sekä lähialueiden asutushistoriaan. Tutkimuksen perustana ovat asutushistoriallisen nimistöntutkimuksen metodit. Niiden pohjalla on teoria, jonka mukaan uudisasukkaat toivat lähtöalueeltaan mukanaan paikan- ja henkilönnimiä ja nimityyppejä, käytännössä kaikki osaamansa nimenmuodostustavat. Tutkimalla jonkin alueen vanhimman nimistön alkuperää ja maantieteellistä levintää, voidaan tehdä johtopäätöksiä nimenantajien eli varhaisten asuttajien alkuperästä ja asutuksen synnystä. Nimistöntutkimuksen avulla on mahdollista saada uutta tietoa historiallisen tutkimuksen käyttöön. Tämän tutkimuksen tavoitteena on myös edelleen kehittää asutushistoriallista nimistöntutkimusta ja luoda siitä todellinen monitieteinen tutkimusmenetelmä, jonka avulla voidaan tuottaa uutta tietoa Suomen keskiajan asutushistoriasta. Tutkimuksessa hyödynnetään esimerkiksi arkeologian, murretutkimuksen ja luonnontieteiden tuloksia. Monitieteisen lähestymistavan avulla
4 voidaan tutkia etenkin kahta, osin toisiinsa liittyvää asutusliikettä. Näistä vanhempi on keskiajalla alkanut ja ainakin 1560-luvulle saakka jatkunut kolonisaatio, jonka lähtöalueet ovat etupäässä Länsi-Suomessa ja Karjalassa. Nuorempi asutuskausi, johon nimistöntutkimus voi tuoda lisävalaistusta, on savolaisten 1500-luvun alkupuolella alkanut asutusliike. Tutkimus kohdistuu Etelä-Pohjanmaan vanhimman nimistön eri lajeihin, joita ovat: 1) vanhimmat henkilönnimet, 2) asutusnimet (talonnimet, kylännimet), ja 3) vanhin luontonimistö (vesistöjen, maastokohteiden ym. nimet). Nämä nimet analysoidaan useasta näkökulmasta. Ensimmäinen lähestymistapa on kielellinen, jolloin selvitetään nimien etymologinen alkuperä. Pelkästään tämä voi antaa tietoa nimenantajien kielellisestä taustasta. Tämän jälkeen tarkasteltavana on nimien ja nimityyppien typologinen analyysi ja maantieteellinen levintä, jolloin tutkimusalueen nimistölle etsitään yhtäläisyyksiä koko suomen kielialueelta. Vertailussa on käytettävä nimenomaan etymologisesti samaa alkuperää olevia nimiä, koska vain silloin tulokset ovat luotettavia. Nimilevintöjen vertailu mahdollistaa paitsi asutuksen maantieteellisen alkuperän selvittämisen, niin myös niiden taustalla olevien asutusliikkeiden suhteellisen ja joskus jopa absoluuttisen ajoittamisen. Tutkimusalueelta esille saatuja asutusliikkeitä pyritään selittämään sekä lähtö- että kohdealueen näkökulmasta, jolloin tutkimus kytkeytyy Suomen asuttamisen laajempaan kokonaisuuteen. Tutkimuksen runkona on kaksi suurta lähdeaineistoa, joiden voidaan katsoa kattavan kaiken relevantin alueen asutushistoriaa käsittelevän aineiston. Ensimmäisen muodostavat alkuperäisten vanhojen asiakirjojen ja karttojen sisältämät tiedot ja niissä esiintyvät henkilön- ja paikannimet. Tutkimusalueen veroasiakirjat, tuomiokirjat ja kartat löytyvät suurilta osin digitoituina Kansallisarkiston digitaaliarkistosta. Nämä vanhimmat alkuperäislähteet pyritään hyödyntämään kokonaisuudessaan aina 1600-luvun puoliväliin saakka, jolloin asiakirjoihin merkitään ensimmäisen kerran alueen kaikki talonnimet. Talonnimien ja tutkimuksen yhteydessä laadittavien talonhaltijaluetteloiden avulla voidaan alueen nykyinen asutus kytkeä vanhimmissa asiakirjoissa esiintyvään ja jopa keskiajalle periytyvään asutukseen. Toisen merkittävän lähdeaineiston muodostaa 1900-luvun kuluessa suomalaiselta kielialueelta haastattelemalla koottu nimistö, joka on koottu Kotimaisten Kielten Keskuksen Nimiarkiston kahteen kokoelmaan, pitäjänkokoelmiin ja yleiskokoelmiin. Näistä edellinen sisältää paikkakuntakohtaiset nimikokoelmat, jälkimmäinen taas sisältää aakkosjärjestyksessä kaikki suomalaiset paikannimet. Näiden ainutlaatuisten kokoelmien hyödyntäminen on jäänyt valitettavan vähäiseksi. Merkittävin aineistoa ja onomastista tutkimusmenetelmää hyödyntänyt asutushistoriallinen tutkimus on Jouko Vahtolan väitöskirja Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synnystä vuodelta Kyseinen tutkimus antoi aivan uuden kuvan koko Pohjois- Suomen asutushistoriasta ja valaisi monia, pitkään kiistanalaisina olleita varhaishistorian
5 kysymyksiä. Nyt Vahtolan käyttämiä menetelmiä on tarkoitus hyödyntää ja kehittää edelleen Etelä- Pohjanmaan asutuksen varhaisvaiheiden tutkimisessa. Toteuttaminen ja aikataulu Olen perehtynyt asutushistorian ja nimistöntutkimuksen menetelmiin vuonna 2010 valmistuneessa pro gradu -tutkielmassani sekä keväällä 2011 valmistuneessa lisensiaatintutkimuksessani, jotka käsittelivät Pohjois-Pohjanmaan Siikajokilaakson asutuksen syntyä. Ne antoivat paljon uutta ja entistä yksityiskohtaisempaa tietoa alueen varsin yksioikoisena pidettyyn asutushistoriaan. Perinteisen käsityksen mukaan Siikajokilaakson rannikkoalueet saivat asutuksensa Länsi-Suomesta, joen keski- ja latvaosat lähinnä Savosta. Tarkemmassa tutkimuksessa länsisuomalainen, erityisesti hämäläinen vaikutus osoittautui luultua voimakkaammaksi koko jokilaakson osalta. Toisaalta aiemmin vallitsevana ollut käsitys savolaisten suuresta merkityksestä osoittautui osittain vääräksi, sillä karjalaisperäinen asutusvirtaus näyttäisi olleen ratkaisevammassa roolissa suuressa osassa jokilaaksoa aina rannikkoa myöten. Täysin uutta oli saamelaisperäisen nimistökerrostuman löytyminen jokilaakson latvaosista, samoin vierasperäisten, erityisesti skandinaavisten vaikutteiden esiintyminen rannikolla. Siikajokilaaksosta saadut tulokset osoittavat, että vakiintuneissa asutushistoriallisissa tulkinnoissa on paljon tarkennettavaa. Tutkimuksessa hyödynnetyt työmenetelmät osoittautuivat myös toimiviksi, ja niitä on tarkoitus kehittää edelleen. Tähän mennessä saadun kokemuksen pohjalta katson omistavani tarvittavat tiedot ja taidot nyt alkavan tutkimuksen toteuttamiseen. Tutkimukseen kuuluva arkistotyön teen pääosin Oulun maakunta-arkistossa sekä Kotimaisten Kielten Keskuksen Nimiarkistossa Helsingissä. Tutkimus- ja kirjoitustyötä teen Oulun yliopiston Humanistisessa tiedekunnassa. Tutkimussuunnitelmani käsiteltiin Oulun yliopiston historiatieteiden seminaarissa , ja sen päivitetty versio seminaarissa Väitöskirjan tekemisen aloitin joulukuussa 2012 Oulun yliopiston Humanistisen tiedekunnan myöntämän apurahan turvin. Olen jatkanut työtä saman tahon myöntämällä rahoituksella syksyllä Kuluneen apurahakauden aikana olen käynyt läpi 1500-luvun verotusasiakirjoja sekä digitoinut aineistoa Nimiarkistosta yhteensä nimikortin verran. Digitoituna on tähän mennessä noin kolme neljäsosaa alueen nimimateriaalista, sillä koko tutkimusalueen nimistö käsittää arviolta paikannimeä. Vain pientä osaa niistä voidaan hyödyntää asutushistoriallisessa nimistöntutkimuksessa, mutta koko aineisto on välttämätöntä käydä läpi kokonaiskuvan saamiseksi. Tavoitteenani on saada tutkimus valmiiksi neljässä vuodessa ajalla Jatkossa työn aikataulu on seuraavanlainen:
6 1. vuosi. Käyn läpi lähdemateriaalia ja 1600-luvun verotusasiakirjojen osalta ja kokoan tutkimusaineistoa Nimiarkistosta. 2. vuosi. Jatkan tutkimusaineiston kokoamista. Laadin verotusasiakirjojen pohjalta talonhaltijaluettelon, jonka avulla voin kytkeä 1500-luvun asutuksen maantieteellisesti nykyiseen asutukseen. Nimiarkiston aineistosta seulon asutushistoriallisesti todistusvoimaista nimistöä ja etsin vertailumateriaalia koko Suomen kielialueen nimistöstä. Tekemäni havainnot yhdistän muiden tieteenalojen (historian, arkeologian, luonnontieteiden) kautta saatuun tietoon. 3. vuosi. Käyn läpi päälähteitä tukevia lähdeaineistoja, kuten 1600-luvun tuomiokirjoja ja 1700-luvun isojakoasiakirjoja ja -karttoja. Rakennan asutushistoriallisen synteesin kootun aineiston pohjalta. 4. vuosi. Jatkan tutkimuksen kokoamista ja kirjoittamista. Päätän tutkimuksen ja julkaisen tulokset.
KYRÖN SUURPITÄJÄN ASUTUKSEN SYNTY NIMISTÖTIETEELLINEN JA HISTORIALLINEN. Johdanto
KYRÖN SUURPITÄJÄN ASUTUKSEN SYNTY NIMISTÖTIETEELLINEN JA HISTORIALLINEN TUTKIMUS KYRÖN SUURPITÄJÄN ASUTUKSESTA KESKIAJALTA 1600-LUVUN PUOLIVÄLIIN Johdanto Nykyisen tietämyksemme mukaan suurin osa Suomen
LisätiedotAIEMPIEN VUOSIKYMMENTEN NIMISTÖNTUTKIMUSTA NIMISAMMON TAONNASSA
AIEMPIEN VUOSIKYMMENTEN NIMISTÖNTUTKIMUSTA NIMISAMMON TAONNASSA EERO KIVINIEMI 1971: SUOMEN PARTISIIPPINIMISTÖÄ Nimistöntutkimuksen suurmiehen Eero Kiviniemen väitöstyö. Aiheena ensimmäisen partisiipin
LisätiedotNIMIARKISTO. SUKU 2017 Helinä Uusitalo
NIMIARKISTO SUKU 2017 Helinä Uusitalo 16.3.2017 Nimiarkiston aineistot Systemaattinen paikannimien keruu alkoi v. 1915. Kokoelmat: paikannimikokoelmat henkilönnimikokoelmat asiakirjanimikokoelmat karttakokoelmat
LisätiedotLIMINGAN ASUTUKSEN SYNTY KESKIAJALTA 1600-LUVULLE
LIMINGAN ASUTUKSEN SYNTY KESKIAJALTA 1600-LUVULLE Oulun yliopiston Historiatieteet Suomen ja Skandinavian historia Pro gradu -tutkielma 31.1.2013 Markku Kuorilehto 2 Sisällys TUTKIMUSAIHEEN TAUSTA...3
LisätiedotKieltä ja kulttuuria
Kieltä ja kulttuuria Paikannimet kulttuurien välisten kontaktien kuvastajina neljässä saamelaisessa yhteisössä FM Taarna Valtonen Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 1.10.2010 Luennon sisältö Mitä?
LisätiedotNimistönsuunnittelun periaatteet Kirkkonummella
Nimistönsuunnittelun periaatteet Kirkkonummella PAIKANIMET OVAT OSA HISTORIAA Ennen maatalousvaltainen kuntamme on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä enemmän kuin sitä ennen vuosisadassa. MIHIN KAAVANIMIÄ
LisätiedotSiikajokilaakson asutuksen synty. Nimistöhistoriallinen tutkimus Siikajokilaakson asutuksesta keskiajalta 1600-luvun puoliväliin
Siikajokilaakson asutuksen synty Nimistöhistoriallinen tutkimus Siikajokilaakson asutuksesta keskiajalta 1600-luvun puoliväliin Oulun yliopisto Historiatieteet Suomen ja Skandinavian historian Lisensiaatintyö
LisätiedotMerikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013
Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta
LisätiedotKYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O
KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O M A A S E U D U N A S U T U S - J A E L I N K E I N O H I S T O R I A L L I S E T M U I N A I S J Ä Ä N
LisätiedotPaikannimistöntutkimus Suomessa
Terhi Ainiala Ritva Liisa Pitkänen (Helsinki, Suomi) Paikannimistöntutkimus Suomessa Käsittelemme suomalaista paikannimistöntutkimusta kolmen viime vuosikymmenen aikana. Esittelemme tutkimusta siinä tehtyjen
LisätiedotSalaojitetut peltohehtaarit Suomessa
Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa s. - ja uusintasalaojitukset 2003-2006... 1 Salaojitetut uudet- ja uusintahehtaarit 1991-2006... 2 Salaojitetut uudet hehtaarit 1920-2006... 2 Salaojitetut hehtaarit
LisätiedotMonitieteisyys ja humanistinen tutkimus. Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY
Monitieteisyys ja humanistinen tutkimus Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY Monitieteisyys? Menetelmä tutkia, opettaa tai opiskella laajan tieteenalakirjon näkökulmasta Voidaan toteuttaa
LisätiedotEDUTOOL 2010 graduseminaari
EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma
LisätiedotKIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET. Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi)
KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi) MITÄ OVAT PAIKANNIMET? Syntyneet tarpeesta Kulttuuri- ja paikkasidonnaisia Suullista perinnettä ESIMERKIT NIMIEN ETYMOLOGIOINNISTA
LisätiedotPielavesi Kirkonkylän ranta-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi 2017 Arkistoinventointi
1 Pielavesi Kirkonkylän ranta-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi 2017 Arkistoinventointi Timo Jussila Tilaaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Lähteet...
LisätiedotINVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014
INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa
LisätiedotSosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa
Sosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa Suomen väestön ikärakenne on muuttumassa Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan jopa aiemmin ennustettua nopeammin. Kun sosiaali- ja terveysmenojen
LisätiedotFysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet
Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Merkitys, arvot ja asenteet T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa L6, Tutkimisen
LisätiedotMAASEUDUN HISTORIALLISTEN ASUINPAIKKOJEN INVENTOINTI OHJE 2015 (5.5.2015)
1 MAASEUDUN HISTORIALLISTEN ASUINPAIKKOJEN INVENTOINTI OHJE 2015 (5.5.2015) Ohjeen päämääränä on selkeyttää ja yhtenäistää maaseudun historiallisten asuinpaikkojen määrittelyyn, rajaamiseen ja nimeämiseen
LisätiedotKatsaus suomalaisen henkilönimistön maantieteelliseen vaihteluun
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Forskningscentralen för de inhemska språken Research Institute for the Languages of Finland Katsaus suomalaisen henkilönimistön maantieteelliseen vaihteluun Antti Leino
LisätiedotPunkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014
1 Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot... 5 Tulos...
LisätiedotHenkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina
A B C D 0 1 Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina 2013 2016 Kuolleisuuden vuosittainen henkilövahinkoriski riskiluokan I riskiruudussa Vakavasti loukkantuneiden vuosittainen henkilövahinkoriski
LisätiedotHistorialliset paikat ja kartat
Historialliset paikat ja kartat Esko Ikkala 27.11.2015 Sisällys 1. Motivaatio ja tavoitteet 2. Sotasammon paikkaontologian kokoaminen 3. Historiallisten karttojen käyttöönotto 4. Sotasammon paikkanäkymän
LisätiedotPro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen
Pro gradu - tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Usein kysyttyjä kysymyksiä infon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Kandista graduun vai uusi tutkielma? Yksin
LisätiedotKATARINA, MARGARETA, KRISTINA. Jaakko Raunamaa Helsingin yliopisto
KATARINA, MARGARETA, KRISTINA NAISTEN NIMET KESKIAJAN SUOMESSA Jaakko Raunamaa Helsingin yliopisto ITÄMEREN ALUE VUOSINA 1100-1300 Vaikutteita antavat innovointikeskukset : Gotlanti, Kööpenhamina, Mälaren,
LisätiedotKiuruvesi Taajaman osayleiskaava-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösten täydennysinventointi 2017 Arkistoinventointi Timo Jussila
1 Kiuruvesi Taajaman osayleiskaava-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösten täydennysinventointi 2017 Arkistoinventointi Timo Jussila Tilaaja: Kiuruveden kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotSalaojitetut peltohehtaarit Suomessa
Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa s. Uudet- ja uusintasalaojitukset 2006-2010... 1 Salaojitetut uudet- ja uusintahehtaarit -2009... 2 Salaojitetut uudet hehtaarit 1920-2009... 2 Salaojitetut hehtaarit
LisätiedotYksityismetsätalouden liiketulos 2010
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna
LisätiedotTieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen
LisätiedotVastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt
Vastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt 2017-20 Poliittinen historia & talous- ja sosiaalihistoria Ohjeet siitä, miten aiemmin aloittaneet opiskelijat suorittavat tutkintoaan, jos
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
LisätiedotELY- Laajakaistahankkeet
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat
Lisätiedot19 % 1,2. Museokäyntien ennätysvuosi % museokäynneistä oli maksettuja käyntejä. TILASTOKORTTI 2/2016 MUSEOKÄYNTIEN KASVU
Museokäyntien ennätysvuosi 2016 MUSEOKÄYNTIEN KASVU Vuonna 2016 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa tehtiin kaikkien aikojen käyntiennätys. Museokäyntejä tilastoitiin kaikissa museokohteissa yhteensä
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
Lisätiedotnäkökulma lähekkäisten vedenkokoumien nimeämiseen
näkökulma lähekkäisten vedenkokoumien nimeämiseen http://www.cs.helsinki.fi/u/leino/jutut/ktp-03/ leino@cs.helsinki.fi aleino@kotus.fi 13. toukokuuta 2003 Sivu 0 / 6 Maanmittauslaitoksen paikannimirekisteri
LisätiedotMiksi opetuksesta ja koulutuksesta tulee keskustella?
Miksi opetuksesta ja koulutuksesta tulee keskustella? Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma -seminaari Paasitorni 20.8.2013 Ylijohtaja Petri Pohjonen Opetushallitus 18-22 vuotiaat
LisätiedotHAUHON LUOTIAN RANTAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell f
HAUHON LUOTIAN RANTAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2007 f. 144134 MUSEOVIRASTO 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 4 Kaava-aluekartta
LisätiedotIkaalinen Sarkkilan kylätontti. Täydennyksiä ja tarkennuksia v koekaivausraporttiin
1 Ikaalinen Sarkkilan kylätontti Täydennyksiä ja tarkennuksia v. 2011 koekaivausraporttiin Viite: mjrek 1000019274. Raportti: Poutiainen, Laakso & Bilund: Ikaalinen Sarkkila koekuopitus 2011 Viestissään
LisätiedotHämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012
1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3
LisätiedotHämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007
1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...
LisätiedotKotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot. Elisa Stenvall
Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot Elisa Stenvall 16.3.2017 kotus (vrt. kotos, kotsu, kotukka, kotuska) 1. Metsästäjän näkösuoja, ampumakatos 2. Talvella havuista tehty ansapyydyksen
LisätiedotVANHAN ASUTUKSEN JÄLJILLÄ. pitkän ajan asutuskehityksen rekonstruointi
Väestöluettelotietojen paikantamisella voidaan havainnollistaa pitkän ajan asutuskehitystä. Kuvassa rekonstruktio etelähämäläisen Lammin pitäjän asutusrakenteen kehityksestä ryhmäkylistä hajakyliin 1694
LisätiedotLEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila
1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...
LisätiedotHISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA
HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA TEEMAT 4. Pronssikausi JONI, TITTA, TUULI, JUTTA 5. Esiroomalainen rautakausi (ennen ajanlaskun alkua) MILJA, ANITRA, VENLJA 6. Roomalainen rautakausi ATTE,
LisätiedotTuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla
Tuulivoimala ja kulttuuriympäristö seminaari 7.5.2013, Helsinki Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla Antti Saartenoja Etelä-Pohjanmaan liitto Eteläpohjalaista maisemaa Etelä-Pohjanmaa jakautuu maisemamaantieteellisesti
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotKULTTUURIYMPÄRISTÖTIETO SIIRI TAMPEREEN KAUPUNKI, MUSEOPALVELUT, PIRKANMAAN MAAKUNTAMUSEO
KULTTUURIYMPÄRISTÖTIETO SIIRI Kuva: Tuija-Liisa Soininen, maakuntamuseo- ja kulttuuriympäristöpalvelut. TAMPEREEN KAUPUNKI, MUSEOPALVELUT, PIRKANMAAN MAAKUNTAMUSEO MIKSI Alueellinen kulttuuriympäristöviranomaistoiminta
LisätiedotYksityismetsätalouden liiketulos 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta
LisätiedotTampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014
1 Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Antti Bilund Tilaaja: Teiskon vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotBIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet
BIOS 1 ja OPS 2016 Biologian opetussuunnitelma 2016 Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 2. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus II/2006 - kehitys jatkuu myönteisenä lähes kaikissa
LisätiedotKoulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo
Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
LisätiedotKandidaatintutkielman arviointikriteerit
Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta
LisätiedotJärjestö 2.0: mukana muutoksessa valtakunnallinen koordinaatiohanke. Lähtötilannekartoituksesta
Järjestö 2.0: mukana muutoksessa valtakunnallinen koordinaatiohanke Lähtötilannekartoituksesta Verkostotapaaminen 13.3.2018, SOSTE Tarja Bergström Ritva Varamäki Järjestö 2.0: mukana muutoksessa avustusohjelma
LisätiedotJuankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011
Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa
LisätiedotKulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx
1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotKAM-sektori paikkatiedon kansallisessa ekosysteemissä. Mikko Lappalainen Nimitietopalvelua ja paikkatietopalvelua koskeva seminaari, 30.1.
KAM-sektori paikkatiedon kansallisessa ekosysteemissä Mikko Lappalainen Nimitietopalvelua ja paikkatietopalvelua koskeva seminaari, 30.1.2018 Mikä paikkatieto? Mikä paikkatieto? Tietoa, johon liittyy
LisätiedotValtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Johtaja 26.9.2017 Hannu Sulin OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLEISISTÄ KIRJASTOISTA 1 Asetuksen sisältö Yleistä Yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016)
LisätiedotTutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä
Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
Lisätiedot0 U L U N YLIOPISTO SUOMUSSALMI. Heinisaari. Myöhäisrautakautisen löytöpaikan tarkastus 14.5.2015 ARKEOLOGIA. FM Ville Hakamäki
0 U L U N YLIOPISTO SUOMUSSALMI Heinisaari Myöhäisrautakautisen löytöpaikan tarkastus 14.5.2015 ARKEOLOGIA FM Ville Hakamäki 2015 SISÄLLYSLUETTELO ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT... 1 KARIT AOTIEET... 2 1.
LisätiedotMuseokäynnit jatkoivat kasvuaan vuonna ,3 TILASTOKORTTI 2/2017 MUSEOKÄYNTIEN KASVU. Ilmaiskäynnit
TILASTOKORTTI 2/2017 Museokäynnit jatkoivat kasvuaan vuonna 2017 MUSEOKÄYNTIEN KASVU Vuonna 2017 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa tehtiin jälleen kaikkien aikojen käyntiennätys. Museokäyntejä
LisätiedotLähdeaineistot: Kaupunkilaeista Portolana-merikortteihin, tulkintaa riveiltä ja rivien välistä
Lähdeaineistot: Kaupunkilaeista Portolana-merikortteihin, tulkintaa riveiltä ja rivien välistä Panu Savolainen 9.3.2017 Keskiajan kaupungit Euroopassa Arkkitehtuurin historian tutkimuskohteita I Katsaus
LisätiedotOpinnäytetyön ulkoasu
Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus. 2. vuosineljännes 2004
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2004 Tutkimus/PP KESÄKUU 2004 Rakennusalalla tilanne edelleen paranee, muilla aloilla ei Työttömien diplomi-insinöörien
LisätiedotUUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, FILOSOFIAN OPINTOSUUNTA. 60 op
1 VASTAAVUUSTAULUKOT FILOSOFIA AINEOPINNOT UUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, FILOSOFIAN OPINTOSUUNTA OPS 2017-2020 OPS 2014-2017 Yhteiskuntatieteiden
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotSUOMEN VUOHIEN HISTORIA
SUOMEN VUOHIEN HISTORIA AULI BLÄUER, LUONNONVARAKESKUS BoNe: Naapurista lainaamassa. Kulttuurikontaktit karjanhoidon kehittäjänä Itämeren pohjoisosassa esihistoriallisena ja historiallisena aikana. Vuohien
LisätiedotFORSSA - LIETO ARKEOLOGINEN INVENTOINTI KILOVOLTIN VOIMAJOHTOHANKKEEN ALUEELLA
FORSSA - LIETO ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 400 110 KILOVOLTIN VOIMAJOHTOHANKKEEN ALUEELLA 7. 14.6.2010 Vesa Laulumaa Sisällys Johdanto 2 Tutkimusalue, sen ympäristö ja vesistöhistoria 2 Inventoinnin kulku
LisätiedotKunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia
Riia Metsälä Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia 19.8.2011 Aluetiede Filosofinen tiedekunta Johdanto Kuntarakenteessa tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten seurauksena
LisätiedotHistorialliset kartat verkossa. Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus
Historialliset kartat verkossa Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus Taustaa Jyväskylän yliopiston historian laitoksella 90- luvun puolivälissä virinnyt kiinnostus vanhojen historiallisten karttojen
LisätiedotSuomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik
Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik Kun pohditaan suomalaisten juuria, on hyvä tarkastella asiaa neljältä kannalta: Mistä ensimmäiset suomalaiset tulivat Suomeen? Milloin ensimmäiset suomalaiset
LisätiedotLinnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIRKKALAN KUNTA Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20317P001 Raportti 1 (7) Kalle Sisällysluettelo
LisätiedotFiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK
Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten
LisätiedotOPETTAJA. Tehtävä 1. KULTTUURI
Tehtävä 4. Paikannimet ja maankohoaminen Tehtävän tavoitteena on saada oppilaat ymmärtämään, miten paikannimet ovat syntyneet, miten vanhoja ne voivat olla ja millaiselta luonto näytti paikkakuntien/ paikkojen
LisätiedotVaasan muuttoliike 2000 2014
Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotTurun väestökatsaus. Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Syyskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-syyskuussa 1 830 hengellä Elävänä syntyneet 1 302 Kuolleet 1 406 Syntyneiden enemmyys
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus
LisätiedotFINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa
FINADAPT 343 Urban planning Kaupunkisuunnittelu Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa 13.3.2008 Sanna Peltola & Eeva TörmT rmä Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Tutkimuksen tehtävä
LisätiedotMitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus
Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia
LisätiedotLausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:
Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotFiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä
Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua
LisätiedotTeemaseminaari on. Historiatieteellisen ajattelutavan tarkastelutavan esittämisen keskustelun perusvalmiuksien harjoittelua
TEEMASEMINAARI Teemaseminaari on Historiatieteellisen ajattelutavan tarkastelutavan esittämisen keskustelun perusvalmiuksien harjoittelua Askel itsenäiseen tekemiseen jatkotutkinnot ja -tutkimukset maisteriseminaari
LisätiedotHISTORIA. Oppiaineen tehtävä
14.4.8 HISTORIA Oppiaineen tehtävä Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet.
LisätiedotHoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa
Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten
LisätiedotYhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen
Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon
LisätiedotYLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015
1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotPyhäjoki Matinsaaren-Ollinmäen maankäytön selvitysalue. Alueen maankäytön historiaa koskeva karttaselvitys 2016
1 Pyhäjoki Matinsaaren-Ollinmäen maankäytön selvitysalue. Alueen maankäytön historiaa koskeva karttaselvitys 2016 Timo Jussila Tilaaja: Pyhäjoen kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Karttaselvitys...
LisätiedotMateriaalinen kulttuuri päälähteenä Menetelminä arkeologinen kaivaus ja inventointi
Savon keskus? Arkeologia tutkii menneisyyttä maassa ja vedessä säilyneiden jäännösten avulla. Sen tutkimuskohteina ovat esineet ja rakenteet tai muodostelmat, jotka ovat syntyneet paikalla eläneiden ja
LisätiedotUuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle
7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Honkajoen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Mauno Mäkiranta 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotEtelä-Karjalan maakuntayhdistys ry:n aloite Lappeen Kauskilan arkeologisten kaivausten jatkamiseksi
Kaupunginhallitus 89 20.02.2017 Etelä-Karjalan maakuntayhdistys ry:n aloite Lappeen Kauskilan arkeologisten kaivausten jatkamiseksi 1111/00.04.02.00/2016 KH 89 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri
LisätiedotLEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015
1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6
LisätiedotOSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA
OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80
Lisätiedot