Mitä tutkimustietoa on puun ilmastovaikutuksista suhteessa muihin rakennusmateriaaleihin?
|
|
- Iivari Pesonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mitä tutkimustietoa on puun ilmastovaikutuksista suhteessa muihin rakennusmateriaaleihin? Rakennusmateriaalien ympäristökilpailukyky pärjääkö puu? Metsäalan tulevaisuusseminaari, hotelli Arthurin juhlasali Kim Pingoud, Ilmastotiimi, VTT
2 2 Sisältö Taustaa: ilmastonmuutos ja sen hillinnän aikajänne Miten arvioida puun ilmastovaikutuksia? Puutuotteet suhteessa kilpaileviin rakennusmateriaaleihin Puutuotteiden hiilivaraston kasvu nykyisin Yhteenveto
3 3 Taustaa: ilmastonmuutos ja sen hillinnän aikajänne
4 4 Ilmastonmuutos: kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvu CO2 grew from 280 ppm in 1750 to 379 ppm in 2005 Methane grew from 715 ppb in 1750 to 1774 ppb 2005 N20 grew from 270 ppb in 1750 to 319 ppb in 2005 IPCC 2007
5 5 Ilmastonmuutos: säteilypakote IPCC 2007
6 6 Ilmastonmuutos: säteilypakotteen kasvu ja sen rajoittaminen Vuonna 2007 pitkäikäisten kasvihuonekaasujen säteilypakote oli 2,7 W/m 2 mikä vastaa 460 ppmco 2 eq (NOAA 2008). CO 2 -pitoisuus oli 382 ppm vuonna 2007 ja kasvaa noin 2 ppm/vuosi. Säteilypakote 2,6 W/m 2 (450 ppmco 2 eq) vastaa 2 o C-asteen lämpötilarajoitetta (paras estimaatti ilmaston herkkyydelle (IPCC 2007)). Suomi ja muut EU-maat ovat sitoutuneet tähän tavoitteeseen. Lämpenemistä hidastavat ihmisen toiminnasta ilmakehään tulevat hiukkaset. Hiukkaspäästöjä on vähennettävä niiden vakavien terveysvaikutusten takia. Lämpenemisellä on suuri inertia valtamerien lämpökapasiteetin takia.
7 7 Ilmastonmuutos: vaihtoehtoisia päästönrajoitusskenaarioita If the concentration target is 1000 ppm (about 6 o C), the emission reductions can take place slowly in 300 years. If the concentration target is 450 ppm (about 2 o C), the emission reductions should take place in 50years.
8 8 Ilmastonmuutos: päästöjen vähentämisen aikajänne Jotta EU:n 2 o C-rajoitteen tuntumassa pysytään, maailman CO 2 - päästöjä tulee rajoittaa hyvin voimakkaasti: % vuoden 2000 tasosta noin 50 vuodessa, mikä merkitsee vieläkin tiukempia tavoitteita teollisuusmaissa. Pelkästään ruuantuotannosta syntyy 20-30% globaaleista päästöistä. Myös näitä päästöjä on rajoitettava tavoitteen saavuttamiseksi. Ilman hiilinieluja ja mahdollista hiilen talteenottoa ja varastointia (CCS) bioenergiasta tavoitteen saavuttaminen näyttää olevan mahdotonta. 3 o C tavoite vastaisi pitoisuustasoa 550 ppm CO 2 ekv, jolloin aikaa olisi noin 50 vuotta enemmän. Aikajänteen pituus on kytköksissä siihen, mille tasolle lämpötilan sallitaan nousta. EU:n 2 o C -rajoitteen mukaista on käyttää lyhyttä aikajännettä, jopa lyhempää kuin 100 vuotta.
9 9 Ilmastonmuutos: toteutuneet fossiilisen energiantuotannon CO 2 -päästöt ja kehitysvaihtoehdot Emission reduction scenarios for limiting the emission by 50% and by 85% corresponding the overlimit emissions and underlimit emission for temperature rise level of 2 C.
10 10 Puun käyttö ilmastonmuutoksen hillinnässä
11 11 Puun käyttö ilmastonmuutoksen hillinnässä? Onko puun hyödyntäminen materiaaleina/energiana tehokasta ilmastopolitiikkaa? Mitä päästönvähennysten aikajänne vaikuttaa puun asemaan? Ilmastonmuutoksen hillinnässä olennaista puutuotteiden käytöllä saatava nettomääräinen ilmastohyöty ajan funktiona eli hyödyt suhteessa referenssijärjestelmään (esim. fossiilliset polttoaineet, betonirakenteet jne.) Standardimetodologia, jolla verrataan biomassan käyttöä kilpaileviin vaihtoehtoihin.
12 12 Puun käyttö ilmastonmuutoksen hillinnässä: standardimetodologia IEA Bioenergy Task 38: "Greenhouse gas balances of biomass and bioenergy systems" Metodologiaa suhteellisten päästönvähennysten arviointiin kehitetty kansainvälisessä yhteistyössä 1990-luvun puolivälistä lähtien Kasvihuonekaasutaseen riippuvuus aikajänteestä otetaan myös huomioon
13 13 Geneerinen esimerkki: vanhan metsän uudistaminen ja puun käyttö materiaaleina/energiana Kumulatiivinen hiilitase Hiilen varastointi 0 Hiilen päästö Kokonaishiilitase sisältäen vältetyt foss. hiilipäästöt Managed forest Biomassan hiilitase Hiilen takaisinmaksuaika Aika (v) Suuri hiilen alkuvarasto/ha, biomassan hidas uusiutuminen, pitkä kiertoaika Alussa isot päästöt, eivät täysin kompensoidu substituutiovaikutuksella (=vältetyillä päästöillä, kun puu korvaa esim. betonia tai foss.polttoainetta) ja puutuotteisiin sitoutuneella hiilellä Joskus kompensaatioaika voi olla pitempi kuin metsien taloudellinen kiertoaika
14 14 Puun käyttö ilmastonmuutoksen hillinnässä: biomassan käytön tehokkuuden indikaattoreita Prosentuaalinen päästönvähennys suhteessa referenssiin [%], esim. EU:n RES-direktiivi Parempia indikaattoreita, jotka kuvaavat biomassan käyttöketjun tehokkuutta khk-taseen kannalta: Fossil carbon displacement factor = Fossiilisten kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset/ kulutettu biomassa [t C eq / t C biomass ] Pitkäkestoiseen puutuotteeseen sitoutuva biogeeninen hiilivarasto
15 15 Puun käyttö ilmastonmuutoksen hillinnässä: biomassan käytön tehokkuuden indikaattoreita Päästönvähennysten aikajännettä kuvaavia indikaattoreita Carbon payback time : kauanko kestää ennen kuin biomassan käyttö alkaa vähentää kumulatiivisia päästöjä suhteessa referenssisysteemiin (useissa tapauksissa bioenergia aluksi lisää päästöjä) Kumulatiivinen säteilypakote suhteessa referenssiin Indikaattori maan tuottavuudelle: Biomassan tuotto /ha vuodessa [ t C biomass /ha/yr ]
16 16 Miksi puuta kannattaa käyttää erityisesti rakennusmateriaalina? Periaatteessa suuremmat kasvihuonekaasuhyödyt kulutettua puumäärää kohti kuin pelkässä energiakäytössä: 1) Kun puuta käytetään korvaamaan energia- ja päästöintensiivisempiä materiaaleja (esim. teräs ja betoni), vältetään näiden tuotannossa syntyviä päästöjä 2) Puumateriaali toimii tilapäisenä biogeenisen hiilen varastona 3) Elinkaarensa lopuksi puu voidaan vielä kierrättää bioenergiaksi Tämän seurauksena useimmiten lyhyempi C payback time, vrt. kalvo 13 Lisäksi huomattava, että rakennusmateriaalien valmistuksen suhteellinen merkitys rakennuskannan elinkaaren aikaisissa kasvihuonekaasupäästöissä kasvaa, kun rakennusten energiatehokkuus kasvaa
17 17 Numeerisia arvioita puisten rakennusmateriaalien ilmastohyödyistä ( displacement factors ) Referenssi: Sathre, R. and J. O Connor A Synthesis of Research on Wood Products and Greenhouse Gas Impacts. Vancouver, B.C. FPInnovations Forintek Division. 74 p. (Technical report TR-19). Kirjallisuuskatsaus 48 tutkimuksesta, joissa puuta verrattu muihin rakennusmateriaaleihin. Meta-analyysi 20 tutkimuksesta, joiden tulosten perusteella oli mahdollista laskea estimaatit ja vaihteluvälit korvauskertoimille (=displacement factors). Tulokset laskettu fossiilisille päästönvähennykselle suhteessa lopputuotteen sisältämään puuperäiseen hiileen. RESULTS: The factors ranged from to 15, but the averages of the estimates were as follows: Low 0.7, Middle 2.0, High 4.4
18 18 Numeerisia arvioita puisten rakennusmateriaalien ilmastohyödyistä ( displacement factors ) Korvauskertoimia ( displacement factors ) laskettuna pyöreälle puulle (Pingoud et al. 2006) 1. Displacement factor Saw logs used for the Swedish wood-frame building*** 1.5**- 2.1* Saw logs used for the Finnish wood-frame building*** (with timber facing) 0.9**- 1.3* Energy wood for CHP *Marginal fuel = Coal, **Marginal fuel = Natural gas ***The displacement factors describe the GHG emission reductions with respect to a functionally equivalent concrete building 1 Pingoud, K., Pohjola, J., Valsta, L., ja Karttunen, K. 2006: Tapaustarkastelu: Metsien ja puutuotteiden yhdistetty vaikutus. Luku 4 julkaisussa Valsta, L., Ahtikoski, A., Horne, P., Karttunen, K., Kokko, K., Melkas, E., Mononen, J., Pingoud, K., Pohjola, J., Uusivuori, J. 2006: Puu ilmastonmuutoksen hillitsijänä. Helsingin Yliopisto, Metsäekonomian laitos, Tutkimusraportteja 39.
19 19 Reference: Häkkinen, Tarja & Wirtanen, Leif. Metlan Joensuun tutkimuskeskuksen ympäristö- ja elinkaarinäkökohtien arviointi [Environmental and life cycle assessment of the Finnish Forest Research Institute s (Metla) research centre in Joensuu]. Espoo VTT Tiedotteita Research Notes p.
20 20
21 21 Estimate of displacement factor (Pingoud): 0.5 t fossil C/ t biogenic C in end product (if bioenergy use of demolished building were included, the factor could be of the order of )
22 22 Puutuotteiden hiilivarasto
23 23 Finland Arvio Suomessa käytössä olevien puutuotteiden hiilivaraston kasvusta Fitting the (modified) 2006 IPCC HWP model to the sequential inventory results of solid wood products (1995, 2000, 2005) + model estimate of paper products: Stock change approach: 1) C stock changes Finland Stock change approach: 2) C stocks TgC/yr Tg C HWP 15 in use HWP 10 in SWDS Total 5 stock change HWP in use HWP in SWDS Total stock According to this estimate, the average annual increase ( ) of HWP carbon stock in Finland is 230 Gg C = 830 Gg CO 2, which is only about 1.2 % of the total GHG emissions in Finland (circa Gg CO 2 eq. in 2005)
24 24 Arvioita puutuotteiden globaalista hiilivarastosta ja sen kasvusta Reference Stock change (Tg C/yr) Stock (Tg C) IPCC Sampson et al Matthews et al Winjum 139 Pingoud et al * 3 300* IPCC ** * Solid waste disposal sites excluded ** Estimated global sequestration potential Reference: Pingoud, K., Perälä, A.-L., Soimakallio, S., Pussinen, A., 2003: Greenhouse gas impacts of harvested wood products. Evaluation and development of methods. VTT Research Notes 2189, 138 p.
25 25 Arvioita puutuotteiden globaalista hiilivarastosta ja sen kasvusta Estimated global C sequestration in HWP (range: Tg CO 2 /yr) Global GHG emissions about Tg CO 2 eq /yr in 2004 (IPCC 2007) 1 C sequestration into HWP only % of global GHG emissions 1 IPCC, 2007: Summary for Policymakers. In: Climate Change 2007: Mitigation. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [B. Metz, O.R. Davidson, P.R. Bosch, R. Dave, L.A. Meyer (eds)], Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA.
26 26 Yhteenveto
27 27 Puu rakennusmateriaalina, ilmasto- ja muut tekijät Tieteellisen kirjallisuuden perusteella puun käytöllä rakennusmateriaalina näyttäisi olevan kiistattomia ilmastohyötyjä suhteessa muihin rakennusmateriaaleihin ja suhteessa muihin puun käyttökohteisiin. Materiaalien suhteellinen merkitys kasvaa, mitä energiatehokkaampia rakennukset ovat. Tulosten hajonta on kuitenkin suuri ja kokonaispotentiaali ilmastonmuutoksen hillinnässä arvioimatta; puurakenteet eroavat myös suuresti toisistaan. Muistettava, että suhteelliset päästönvähennykset eivät riitä: tarvitaan absoluuttisia päästönvähennyksiä globaalisti. Puun kilpailukyvyn kannalta myös monet muut tekijät tärkeitä: rakenteiden kestävyys ja ylläpitokustannukset. Kirjallisuudessa keskitytty tarkastelemaan pääosin uudisrakentamista; puun mahdollisuudet korjausrakentamisessa päästöintensiivisempien materiaalien korvaajana tärkeä kysymys.
28 28 Lisäkalvot Puuainesvirtoja
29 29 What could be the mitigation potentials by wood? (cont.) Apparent sawn softwood consumption in Finland = 1 m 3 /cap/yr*. Average consumption in Europe = 0.2 m 3 /cap/yr* or 90 Mm 3 /yr*, which is approximately 20 Mt C/yr. Doubling the consumption to 0.4 m 3 /cap/yr and assuming a displacement factor = 2 would lead to emission reduction of 40 Mt C/yr or 150 Mt CO 2 /yr, which is about 0.3% of global emissions. However, this would require an increasing supply of saw logs of the order 180 Mm 3 /yr, which would decrease the forest C sink in Europe by??? * Reference: FAO, UNECE, Forest products statistics (ECE/TIM/BULL/ p.
30 30 What could be the mitigation potentials by wood? (cont.) Global consumption of semi-final solid wood products (= sawnwood + wood based panels) approximately 150 Mt C/yr Without this consumption global emissions could be roughly 300 Mt C/yr or 1100 Mt/CO 2 /yr higher which is 2% about global emissions (but then also the sink into global forests would be higher ) World Consumption of HWP y = x Solid wood pr Paper pr Tg C /yr y = 5E-28e 0.034x Expon. (Paper pr) Linear (Solid wood pr) IPCC GL Fodwood model
31 31 What could be the mitigation potentials by wood? (cont.) For comparison: global (bioegenic) C fluxes of wood products Table 1*. Global production of HWP in 2000 according to FAOSTAT The associated C fluxes have been estimated by assuming approximately that the dry weight of coniferous wood would be 0.4 t/m 3 and non-coniferous 0.5 t/m 3 and that the carbon fraction in biomass is 0.5. =2600 Mt CO2 *Reference: Pingoud, K., Perälä, A.-L., Soimakallio, S., Pussinen, A., 2003: Greenhouse gas impacts of harvested wood products. Evaluation and development of methods. VTT Research Notes 2189, 138 p.
Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki
Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava
LisätiedotMetsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset
Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset FORESTENERGY2020 tutkimusohjelman tutkijaseminaari, VTT, 4.6.2012 Sampo Soimakallio VTT Technical Research Centre of Finland
LisätiedotMetsätuotannon elinkaariarviointi
Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella
LisätiedotBoreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston
Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
Lisätiedotelinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.
Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17
LisätiedotTehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day Lauri Valsta
Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day 17.4.2013 Metsätieteiden laitos / 17.4.2013 1 Ilmastolliset tavoitteet metsänkasvatuksessa Metsän hiilivarasto Tuotteiden hiilivarasto
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: Hillintä
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: Hillintä Suomen IPCC-ryhmän seminaari 3.2.2010, Ilmatieteen laitos Ilkka Savolainen VTT Hillinnän tavoitteet Ilmastosopimus UNFCCC 1992 - Pitoisuuksien rajoittaminen
LisätiedotVähähiilinen puukerrostalo
Vähähiilinen puukerrostalo Puuidea 2016 Vantaa 17.03.2016 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkimuspäällikkö 1.Miksi vähähiilisyys? 2.Miten syntyy vähähiilinen kerrostalo? 3.Mahdollisuuksia puualalle EU: 10,9
LisätiedotBioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015
Bioenergian hiilineutraalius Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Suomen tavoitteet Suomi sitoutunut 2 C tavoitteeseen (Cancun 2010) Vuoden 2020 jälkeisten
LisätiedotMetsien ja puunkäytön ilmastovaikutukset keskeiset argumentit ja niiden johdonmukaisuus
Metsien ja puunkäytön ilmastovaikutukset keskeiset argumentit ja niiden johdonmukaisuus Dosentti, ryhmäpäällikkö, Sampo Soimakallio, Suomen ympäristökeskus, 43. Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta, 21.8.2018
LisätiedotMetsät ja ilmastonmuutoksen hillintä
Metsät ja ilmastonmuutoksen hillintä Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsät, metsien käyttö ja ilmastomuutos - seminaari, 21.1.2016 @jariliski Fate of Anthropogenic CO 2 Emissions (2004-2013 average)
LisätiedotSmart City -ratkaisut
Smart City ratkaisut Kaupungin rakennuskannan energialaskenta Pekka Tuominen Senior Scientist Pekka.Tuominen@vtt.fi +358407345580 06/10/2017 1 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MUUT PÄÄSTÖT ENERGIA EKOSYSTEEMIVAIKUTUKSET
LisätiedotPuun rakennuskäytön ympäristövaikutukset (khk)
Puun rakennuskäytön ympäristövaikutukset (khk) PUU-päivä TEMin osaseminaari: METSÄALAN STRATEGINEN OHJELMA Helsinki 29.11.2012 Tarja Häkkinen, Antti Ruuska, VTT 2 Tavoite Arvioida puun käytön potentiaa-lista
LisätiedotKotimainen biodieseltuotanto ja kansallinen kasvihuonekaasutase
Kotimainen biodieseltuotanto ja kansallinen kasvihuonekaasutase Kim Pingoud*, Juha Forsström*, Johanna Pohjola**, Terhi Vilén***, Lauri Valsta**, Hans Verkerk*** * Teknologian tutkimuskeskus VTT **Helsingin
LisätiedotRakentamisen hiilivarasto
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Rakentamisen hiilivarasto Puupäivä 30.11.2017 Wanha Satama Tarja Häkkinen, Sirje Vares Hiilivarasto Puun sisältämä hiili varastoituu puutuotteisiin tuotteen käyttöiän
LisätiedotMetsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta
Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta Antti Kilpeläinen Itä-Suomen yliopisto Metsätieteiden osasto Pielisen Karjalan TULEVAISUUSFOORUMI, 4.10.2018 Sisältö 1) Metsikön
LisätiedotKannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa
Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa Jussi Uusivuori Metsäntutkimuslaitos (Metla) YMPÄRISTÖTIEDON FOORUMIN AAMUKAHVIT: Suomi, maankäytön muutokset ja
LisätiedotSuomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase
Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa
Lisätiedot5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle
5 YKSITYISKOHTAISET LASKENTATULOKSET AURAJOELLE 28 5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle Seuraavassa on esitetty kuvina Aurajoelle: sateen, lämpötilan ja virtaaman muutokset eri ilmastonmuutosskenaarioissa
LisätiedotMetsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.
Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.2016 Ilmastopaneelin selvitystyön tekijät Hankkeen johtoryhmä - Jyri Seppälä
LisätiedotIPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT
IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen
LisätiedotIlmastonmuutoksen hillinnän dynamiikka onko bioenergia
Ilmastonmuutoksen hillinnän dynamiikka onko bioenergia ilmastoneutraalia? Esimerkkinä metsäenergia Systeemiteoria ennen ja nyt systeemit muuttuvassa maailmassa, Hotel Gullvivan 13.-14.5.2013 Kim Pingoud
LisätiedotSuomi muuttuu Energia uusiutuu
Suomi muuttuu Energia uusiutuu Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet 15.11.2018 Esa Vakkilainen 1 ENERGIA MUUTTUU Vahvasti eteenpäin Tuuli halvinta Sähköautot yleistyvät Bioenergia
LisätiedotCCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050
CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050 Tiina Koljonen & Antti Lehtilä VTT CCS-seminaari 28.10.2009, Hanasaari SISÄLTÖ 1. TAUSTAA 2. CCS:N MERKITYS GLOBAALISTI ILMASTONMUUTOKSEN HILLINNÄSSÄ
LisätiedotMitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?
Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta? Liisa Pietola, MTK OPAL-seminaari 5.2.2018 www.opal.fi Kun puuta ei saisi kaataa eikä lihaa syödä - haukutaanko oikeaa puuta? Miksi ilmastonmuutos?
LisätiedotMetsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus
Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto
LisätiedotIlmasto, energia, metsät win-win-win?
Ilmastonmuutoksen primääri syy globaalilla tasolla on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suomen metsillä on vain hyvin marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta parhaimmillaan voimme toimia
LisätiedotMetsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne
Asia: U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä
LisätiedotMaankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous; katsaus
Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous; katsaus Ympäristövaliokunta 10.10.2017 Heikki Granholm 10.10.2017 1 Sisältö Ilmastonmuutos, maankäyttö ja metsät Mikä on LULUCF / AFOLU? LULUCF ml. metsät
LisätiedotEU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää
EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää Aleksi Lehtonen Seminaaripäivä, tiistai 7.5.2019 Sisältö Kasvihuonekaasuinventaario ja sen tulokset EU:n ilmastotavoitteet maa- ja metsäsektorille
LisätiedotBiomassan ilmastoneutraalius
Biomassan ilmastoneutraalius Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 31.1.2013 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Sampo Soimakallio VTT Technical Research Centre of Finland 2 Sisältö Ilmastotavoitteet
LisätiedotNäkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?
Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus
LisätiedotYmpäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio
Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio Suomen metsät ja puutuotteet ilmastonmuutoksen torjunnassa nielut ja substituutiot sekä niiden taloudellinen ja oikeudellinen ohjaus 2004-2005 1 Hiilikonsortion
LisätiedotPuurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi
Puurakennusten hiilijalanjälki Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi 1. Miksi hiilijalanjälkeä lasketaan? 2. Mihin puun vähähiilisyys perustuu? 3. Esimerkki PES-elementin laskennasta 4. Yhteenveto 11.3.2013
LisätiedotKommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari
Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari 28.8.2019, Koli Jaana Bäck Professori (Metsien ja ilmaston vuorovaikutukset), Helsingin yliopisto 28/08/2019 1 7.8 PgC y -1 Ihmistoiminnasta syntyvät CO
LisätiedotHirsitaloteollisuus r.y.
Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon
LisätiedotMetsänhoidon strategiat metsien ja puutuotteiden hiilensidonnan sekä substituution edistämiseksi
Metsänhoidon strategiat metsien ja puutuotteiden hiilensidonnan sekä substituution edistämiseksi Kim Pingoud, Johanna Pohjola, Lauri Valsta ja Kalle Karttunen Puu ilmastonmuutoksen hillitsijänä, Ympäristöministeriö
LisätiedotVallankumous energian käytössä ja tuotannossa! Mikä vielä viivyttää?
Vallankumous energian käytössä ja tuotannossa! Mikä vielä viivyttää? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 22.8.2012 Ilkka Savolainen, tutkimusprofessori VTT 70 Industrial countries 60 Developing countries Total
Lisätiedotbioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen
bioe-biod bioenergy and biodiversity in 22 and beyond bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 22 ja sen jälkeen Anniina Haatanen & Michael den Herder Projektin tavoitteet Tavoitteena on luoda
LisätiedotPoliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi
Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi Jussi Uusivuori Helsinki 21.11.2012 Konsortiohankkeen Lynet-osapuolet Metla MTT Syke Hankkeen rahoitus:
LisätiedotENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija
ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet
LisätiedotPuuperäisten tuotteiden ja bioenergian kasvihuonekaasutaseet
ESPOO 2004 VTT WORKING PAPERS 2 Puuperäisten tuotteiden ja bioenergian kasvihuonekaasutaseet Puunielu2-hankkeen tekninen loppuraportti Kim Pingoud & Sampo Soimakallio VTT Prosessit ISBN 951 38 6554 1 (URL:
LisätiedotBiometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi
From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset
LisätiedotKANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI
KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI Oulu 3.12.2008 Kaarin Taipale, kaupunkitutkija Chair, Marrakech Task Force on Sustainable Buildings and Construction www.environment.fi/sbc ICLEI Local Governments
LisätiedotMetsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa
Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa WEC Finlandin & Ilmansuojeluyhdistys ry:n seminaari 12.3.2018 Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija Keskeiset viestit 1. Maankäytöllä on väliä
LisätiedotBetoni hiilinieluna. Tommi Kekkonen, Betoniteollisuus ry
Betoni hiilinieluna Tommi Kekkonen, Betoniteollisuus ry tommi.kekkonen@betoni.com CANEMURE Canemure Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia hanke edistää ilmastonmuutoksen hillinnän käytännön toimia
LisätiedotIlmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä
LisätiedotPohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,
LisätiedotBiomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050
Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,
LisätiedotKohti vähähiilistä rakentamista Rakentaminen ilmastokriisin ratkaisijana
Kohti vähähiilistä rakentamista Rakentaminen ilmastokriisin ratkaisijana Kimmo Tiilikainen Asunto, energia ja ympäristöministeri 30.1.2019 Pariisin ilmastosopimus Tavoitteena ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen
LisätiedotLow-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013
Low-Carbon Finland 25 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.213 Low-Carbon Platform -skenaariot Tarkastellaan seuraavia kuutta skenaariota: : Nykyinen politiikka, ei
LisätiedotEnergiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut
Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän
LisätiedotKasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla
Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen
LisätiedotPuutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa
UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa Puutuoteteollisuuden tutkimusagendan julkistamistilaisuus 9.12.2015 Jyrki Kangas, Metsäbiotalouden professori, Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotHIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY
HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA
LisätiedotPuun käytön substituutiovaikutukset
Puun käytön substituutiovaikutukset Jyri Seppälä, Tuomas Mattila, Sirkka Koskela, Tanja Myllyviita, Natasha Järvi, Timo Pukkala, Judl Jachym, Antti Kilpeläinen, Elias Hurmekoski ja Pekka Leskinen FORBIO-hankkeen
LisätiedotToimiiko bioenergia ilmastonmuutoksen hillinnässä? Hiilitiedon lounastapaaminen 26.9.2013, Helsinki Sampo Soimakallio, johtava tutkija, TkT VTT
Toimiiko bioenergia ilmastonmuutoksen hillinnässä? Hiilitiedon lounastapaaminen 26.9.2013, Helsinki Sampo Soimakallio, johtava tutkija, TkT VTT 2 Sisältö Taustat Bioenergia ilmastonmuutoksen hillinnässä
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotMetsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?
Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut
LisätiedotTulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT
Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,
LisätiedotMetsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka
Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka Jussi Lintunen 1, Jani Laturi 1, Johanna Pohjola 2, Aapo Rautiainen 1 & Jussi Uusivuori 1 1 Luke, 2 SYKE Metsätieteen päivä Käyttölisenssi: CC BY 4.0 Taustaa
LisätiedotAjankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä
Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA
LisätiedotGlobal Warming of 1.5 C IPCC-raportin pääkohdat Suomen näkökulmasta
Global Warming of 1.5 C IPCC-raportin pääkohdat Suomen näkökulmasta Heikki Tuomenvirta erikoistutkija Sään ja ilmastonmuutosten vaikutustutkimus Kiitokset materiaalista: Hannele Korhonen (IL), Laura Sokka
LisätiedotMetsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta
Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää
LisätiedotSuomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet. Bettina Lemström Korjausrakentamisen strategia 2050 kuulemistilaisuus
Suomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Bettina Lemström Korjausrakentamisen strategia 2050 kuulemistilaisuus 16.9.2019 Energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet eri aikajänteillä EU 20/20/20
LisätiedotYhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne?
Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos
LisätiedotClimateimpacts of bioenergy from forest harvestresidues
Deparm en tofmathem aticsan dsystem san alysis Climateimpacts of bioenergy from forest harvestresidues AnnaRepo DOCTORAL DISSERTATIONS Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS 60/2015
LisätiedotOnko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL
Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL METSÄALAN TULEVAISUUSSEMINAARI 17.2.2010 Rakennusmateriaalien ympäristökilpailukyky - pärjääkö puu? 2 On sillä! Rakentamisen ekologinen
LisätiedotMaa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm
U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uusiutuvan
Lisätiedotbioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen
bioe-biod bioenergy and biodiversity in 22 and beyond bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 22 ja sen jälkeen (kaikki tulokset) Anniina Haatanen & Michael den Herder Projektin tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotSocial and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi
Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari
LisätiedotMaapallon energiavarat
Luonnonfilosofian seura Tieteiden talo 2.10.2003 klo 18.00 Maapallon energiavarat Tkt Tuomo Suntola T. Suntola 1 Luonnonfilosofian seura Tieteiden talo 2.10.2003 klo 18.00 Maapallon energiavarat Tkt Tuomo
Lisätiedotsaatavuus energiantuotantoon
Metsäbiomassan saatavuus energiantuotantoon Timo Karjalainen, Perttu Anttila, Antti Asikainen, Yuri Gerasimov ja Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti
LisätiedotBIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN
BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset
LisätiedotIlmasto-vaikutukset-Suomi? Prof. Petteri Taalas Secretary-General
Ilmasto-vaikutukset-Suomi? Prof. Petteri Taalas Secretary-General Carbon dioxide level highest in 3 million years CO2 CH4 N2O Increase 146 % (since 18th century) Increase 257 % Increase 122% Lifetime several
LisätiedotIlmastonmuutoksen hillinnän kansainväliset haasteet
Ilmastonmuutoksen hillinnän kansainväliset haasteet Suomen Teollisen Ekologian Seuran seminaari 2008 Geologian tutkimuskeskus, Otaniemi Ilkka Savolainen VTT Anthropogenic climate change an integrated framework
LisätiedotKaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti
Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti Jussi Rasinmäki Simosol Oy Taksaattoriklubin syysseminaari 2.11.2010 Esityksen sisältö Tehtävänanto Hiilitaseen laskenta Tulokset Tehtävänanto Kuinka Lahden kaupungin
LisätiedotMe olemme Metsä Fibre
Me olemme Metsä Fibre Esityksen sisältö Metsä Fibre Globaalit volyymit Tuotannot / Varastot Pix-hinnat Markkina katsaukset Yhteenveto 2 Metsä Fibre, Saku Pänkäläinen Metsä Fibre: kestävää kasvua uusiutuvasta
LisätiedotOnko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
LisätiedotIlmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan?
Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? 27.3.2009 Jussi Nykänen / GreenStream Network Oyj ClimBus-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Tiede luo pohjan markkinoille...
LisätiedotMetsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari
Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa Maaliskuun 26. päivä 2010 Seminaarin tarkoitus Herättää ajatusten vaihtoa
LisätiedotSuomen ilmastotavoitteet vuodelle Asko Vuorinen
Suomen ilmastotavoitteet vuodelle 2050 Asko Vuorinen 1 Sisällysluettelo 1.Mitattu lämpötilan nousu 2.Auringon aiheuttama lämpeneminen 3. Lämpenemisen mallintaminen 4. Suomen päästöt ja nielut 5. Toimenpideohjelma
LisätiedotPuurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola
Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola Puu sopii omakotitalorakentamiseen mainiosti tunnelmallinen ja kustannustehokas materiaali 2 Puu palaa ja lahoaa urbaaniin
LisätiedotMETSÄT ILMASTONMUUTOKSEN JA MUIDEN GLOBAALIEN HAASTEIDEN RATKAISUNA SIJOITTAJAPÄIVÄ
METSÄT ILMASTONMUUTOKSEN JA MUIDEN GLOBAALIEN HAASTEIDEN RATKAISUNA SIJOITTAJAPÄIVÄ 11.4.2019 SISÄLTÖ 1. Tornatorin tilanne lyhyesti 2. Keskeisimmät tulokset vuodelta 2018 3. Metsät globaalien haasteiden
LisätiedotMETSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura
METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura 28.6.2016 Kestävä energiahuolto Järkevä energian käyttö Rational Use of Energy (RUE) - Energian säästö - Energiatehokkuus Integration Sustainability
LisätiedotMetsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä
Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) hankkeen aloituspaja 15.4.2016 Sisältö Metsien rooli maapallon
LisätiedotMaa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot
Maa ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot Tutkimusryhmä MTT: Kristiina Regina, Martti Esala, Helena Kahiluoto, Heikki Lehtonen, Jouni Nousiainen, Taru Palosuo, Marketta
LisätiedotIlmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet. 04.12.2014 Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet 04.12.2014 Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Miksi Sitra panostaa resurssiviisauteen ja hiilineutraaliuteen? Jos kestävyyskriisiä - jonka
LisätiedotIlmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)
Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI) 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen on mahdollinen mutta vaativa tehtävä 1,5 asteen tavoitteen
LisätiedotGeoenergian tulevaisuuden visio. Jari Suominen
Geoenergian tulevaisuuden visio Jari Suominen 1 The global energy challenge 3 Renewable energy potential does not limit its use Fossil energy: total estimated resources Renewable energy: estimated annual
Lisätiedot