Kohti kansainvälistä kärkeä alueiden vahvuuksien ja yhteistyön pohjalta

Transkriptio

1 Kohti kansainvälistä kärkeä alueiden vahvuuksien ja yhteistyön pohjalta Länsi-Suomen EAKR ohjelman seurantakomitea , Wanha Satama Mika Pikkarainen Innovaatio-osasto, Innovaatioympäristöt -ryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö

2 Ohjelman menestystekijöitä : Erikoistuminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Valtio osaltaan pitkäjänteisesti sitoutunut Kilpailuttaminen: Ohjelmaan osallistuminen ja vuosittainen perusrahoitus Ponnistaa paikallisista tarpeista ja mahdollisuuksista Kansallisesti koordinoitu ja ohjattu Keskittyy maailmanluokan keihäänkärkiin Kotipesä teknologiakeskuksissa ja tiedepuistoissa Public-Private Partnership

3 OSKEn rahoitusmalli Ohjelman perusrahoitus vuosittain noin 20 M valtio 50%, alueet 50% (kunnat, kaupungit) perusrahoituksella generoidaan noin 10-kertainen hankerahoitus muista rahoituslähteistä (Tekes, EU, ministeriöt, kunnat, yritykset) Perusrahoituksen käyttökohteet: hankkeiden valmistelu, koordinaatio ja yhteistyön lujittaminen, yritysten aktivointi ja kansainvälistymisen tukeminen, esiselvitykset, pilottien osarahoitus, viestintä

4 Oske perusrahoitus katalyyttinä Meur 52 Meur

5 Ohjelman kokonaisrahoitus (577 Meur) Muu (VTT, Liitot ym.) Perusrahoitus LH Tekeskukset Yliopistot Kaupungit ja kunnat Tekes Yritykset ESR EAKR EU T&K

6 Arviointia Ohjelman välillinen vaikuttavuus osaamisalojen kehitykseen on ollut resurssien koordinoinnin ja kohdistamisen kautta huomattava. Ohjelma onnistunut profiloimaan alueiden elinkeinopolitiikkaa, edistänyt alueiden erikoistumista ja ohjannut kehittämisen voimavaroja kärkialoille Osaamiskeskusohjelma ja osaamiskeskukset ovat tuoneet laajemman näkemyksen osaamisalojen kehittämistyöhön ja edistäneet suurten public-private hankekokonaisuuksien syntyä Valtion näkökulmasta tehokas; suhteellisen pienellä rahalla voitu ohjata alueita vahvuuksiensa hyödyntämiseen

7 The World is Flat The World is Spiky. Scientific publications Patents Source: Tim Gulden, UMD, Richard Florida, U of T, Pekka Himanen, HIIT

8 Haasteet Arvoketjujen pilkkoontuminen ja eurooppalaiset ja maailmanlaajuiset T&K&I -verkostot Kilpailtavan julkisen rahoituksen kasvu (Tekes, EU) EU:n rakennerahastojen tehokkaampi hyödyntäminen kilpailukyvyn nimissä Uusien kilpailuetujen hakeminen eri alueiden ja toimialojen rajapinnoista: resurssit hajallaan Kriittinen osaamisen massa - maailman mittakaavassa osaamiskeskukset pieniä Vetovoimaisempien innovaatioympäristöjen luominen - ympäristöt luodaan paikallisesti Kaiken tasoisista osaajista tulevaisuudessa pulaa Kasvuyrityksiä vähän Osaamiskeskukset osaksi kansallista innovaatio- ja kasvustrategiaa

9 Vuoden 2007 alusta lähtien OSKEssa siirryttiin uuteen aluelähtöiseen klusterimalliin valtakunnalliseen ohjelmaan valittiin mukaan 13 klusteriohjelmaa, joita toteutetaan eri alueilla sijaitsevien osaamiskeskusten yhteistyönä Uusi klusterimalli tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden voimavarojen aikaisempaa tehokkaampaan käyttöön ja linkittää eri alueet entistä tiiviimmin kansalliseen innovaatiopolitiikkaan. Kansallisella tasolla osaamiskeskusohjelmaa ohjaa ja koordinoi valtioneuvoston asettama osaamiskeskustyöryhmä ja ohjelmaa hallinnoi perusteilla oleva työ- ja elinkeinoministeriö.

10 Työryhmä: Aluelähtöiseen klusterimalliin Tekes Akatemia VTT Klusteri A OSKE OSKE OSKE OSKE Finpro Kansallisesti merkittävien osaamisklustereiden ja niiden kehitystä tukevien osaamiskeskusten vahvistaminen Osaamiskeskusohjelma tukee osaltaan kansallisesti merkittävien klustereiden (X kpl) kilpailukykyä ja keskittyy kansainvälisesti korkeatasoisten osaamiskeskusten kehittämiseen Nykyistä selvästi suuremmat ohjelmakokonaisuudet ja osaamisklusterien valinnassa otetaan aiempaa enemmän OSKE huomioon kansalliset tavoitteet (mm. KTM/Tekes, TTN, OPM) Osaamiskeskusohjelman yhdeksi tehtäväksi koota yhteen kunkin klusterin kehitystä tukevien eri alueilla sijaitsevien osaamiskeskusten huippuosaamisen resurssit private-public yhteistyönä ja lisätä tätä kautta niiden hyödynnettävyyttä koko klusterissa - Ei pyritä vaikuttamaan toimi- tai teollisuusalan kaikkiin kilpailutekijöihin, vaan keskitytään kriittisten osaamisten kehittämiseen Yritykset

11 Uuden OSKEn strategiset painopisteet Huippuosaamisen hyödyntäminen yrityslähtöisesti Uudet yritykset, uusi liiketoiminta, kasvuyritykset, uudet liiketoimintamallit ja palvelut (uusiutuminen) Kansainvälistymisen vauhdittaminen Globaalissa ympäristössä avautuvien mahdollisuuksien hyödyntäminen Liiketoiminta-, muotoilu- ja muun osaamisen kehittäminen teknologian lisäksi Eurooppalaisten t&k-ohjelmien parempi hyödyntäminen Vahvistetaan osaamiskeskusten välistä yhteistyötä Ohjelma kytketään tiiviimmin kansalliseen innovaatiopolitiikkaan

12 Osaamiskeskusohjelman tavoitteena on Osaamiskeskusten yhteisten hankkeiden rahoituksen osuus klusterissa on vuonna 2010 vähintään 40 % ja vuonna 2013 vähintään 70%. Kansallisesti ja kansainvälisesti kilpaillun rahoituksen osuus kaikista toteutetuista hankkeista on vuonna 2010 vähintään 30 % ja vuonna 2013 vähintään 50 %. Hankkeet myötävaikuttavat vuoteen 2010 mennessä vähintään ja vuonna uuden osaamisintensiivisen työpaikan ja 500 ja vuonna yrityksen syntymiseen.

13 Ohjelmaan osallistuminen edellyttää uudentyyppistä yhteistyötä klusteriin kuuluvien toimijoiden välillä ja tämän lisäarvon osoittamista selkeää toiminnallista fokusta laadultaan korkeatasoista ja toiminnan kehittymisen kannalta riittävän suurta osaamisklusteria, joka koostuu vähintään kahdesta eri alueen osaamiskeskuksesta tiivistä ja osoitettua yhteyttä alan yritystoimintaan ja kansainväliseen huippuosaamiseen kykyä kehittyä, joka johtaa toimivaan yhteistyöhön ja klusterin sisäiseen työnjakoon ohjelmakauden aikana strategista pitkän aikavälin suunnitelmaa ( ), välitavoitteita vuodelle 2010 ja kykyä toteuttaa suunnitellut toimenpiteet alueiden keskeisten toimijoiden valtuutusta ja pitkäjänteistä sitoutumista (ml. perusrahoitus) koordinoinnin ja toteuttamisen organisointia ja resursointia

14 Klusteriohjelmien lisäarvo Alueellisten voimavarojen ja kompetenssien yhdistäminen (laajentuva resurssipooli) Alueellisen erikoistumisen terävöittäminen (työnjako) ja riittävän kriittisen massan synnyttäminen huippuosaamisaloille Lisää kansallisen ja eurooppalaisen tutkimusrahoituksen hyödyntämismahdollisuuksia Synergian mahdollistaminen osaamisalojen rajapinnoilla Alueellisen sisäänpäin lämpiävyyden ja lukkiutumisen estäminen, uudet ajatusmallit Yhteinen tahto ja strategia, huomio alueiden välisestä kilpailusta kansainväliseen kilpailuun (allianssi) Klusteriin kuuluvien osaamiskeskusten osaamisen tason asteittainen nostaminen Entistä laaja-alaisemmat projektit alueen yritysten ja TKI toimijoiden tarpeisiin Luo uuden ja tehokkaan tiedon ja osaamisen levittämisväylän Myönteinen kehittämisilmapiiri ja alueiden vetovoiman vahvistuminen

15 Osaamisklusterien valintakriteerit Uudentyyppisen, aidon yhteistyön synnyttäminen osaamiskeskusten välillä Edustaa maailmanluokan osaamista Kansallisesti merkittävä Vaikuttavuus OSKE-ohjelman tavoitteiden näkökulmasta - Huippuosaamisen hyödyntämiseen - Kasvuun - Kansainvälisyyteen Innovatiivisuus ja synergia Yritysten ja julkisten toimijoiden sitoutuminen Yhteys kansalliseen innovaatiopolitiikkaan Organisointi ja johtaminen

16 OSAAMISKLUSTERIT JA -KESKUKSET Asuminen Joensuu, Hämeenlinna, Lahti, Helsinki Digitaaliset sisällöt Hämeenlinna, Helsinki, Tampere, Kouvola Elintarvikekehitys Kuopio, Helsinki, Seinäjoki, Turku Uusiutuva metsäteollisuus Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kokkola, Mikkeli, Lappeenranta, Turku HealthBio Kuopio, Oulu,Helsinki, Tampere, Turku Hyvinvointi Kuopio, Oulu, Helsinki, Tampere Jokapaikan tietotekniikka Jyväskylä, Oulu, Pori, Helsinki, Tampere Matkailu ja elämystuotanto Helsinki, Rovaniemi, Savonlinna, Turku Meri Lappeenranta, Pori, Turku, Vaasa, Raahe Nanoteknologia Joensuu, Jyväskylä, Kokkola, Mikkeli, Oulu, Helsinki, Tampere Energiateknologia Joensuu, Jyväskylä, Vaasa, Pori ja Tampere Ympäristöteknologia Kuopio, Lahti, Oulu, Helsinki Älykkäät koneet Hyvinkää, Hämeenlinna, Lappeenranta, Seinäjoki, Tampere

17 Case: HealthBio-Terveyden bioklusteri Tampere Finn-Medi Tutkimus Oy Biomateriaalitt Kudosteknologia Immunologia Bio -ICT Oulu Oulu Innovation Oy / Medipolis GMP Oy Biomolekyylit Bioprosessit Biosensoritutkimus Bio - elektroniikka Kuopio Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy Lääkeainekehitys Molekyylilääketiede Farmaseuttinen lääkekehitys Biomateriaalit Turku Turku Science Park Oy / Turun Biolaakso Oy Lääketutkimus ja -kehitys Biomateriaalit Diagnostiikka Molekyylibiologia Pääkaupunkiseutu - Helsinki Business and Science Park Oy Ltd Molekyylilääketiede Neurotiede Bioinformatiikka Tuotannollinen prosessikehitys

18 KEHITTÄMISEN KEINOT Hyvinvointiklusteri KUOPIO TAMPERE Markkinoiden ja trendien ennakointi Liiketoimintakonseptit ja osaaminen Tuotteistaminen ja tuotekehitys Rahoitus TERVEYSTEKNIIKKA; LAITTEET ja VÄLINEET - Lääketieteelliset laitteet - Mittalaitteet - Hoitovälineet - Infrastruktuuri INFORMAATIOTEKNOLOGIA Integraatioalustat Systeemiratkaisut Avoimet rajapinnat Tietojärjestelmät Ohjelmistot Langaton tiedonsiirto Analyysityökalut HYVINVOINTIYRITYKSET ja PALVELUT: - Terveys- ja kuntoutuspalvelut - Omahoito - Wellness - Sosiaalipalvelut Pilotointi palvelujärjestelmissä Kansainväliset verkostot ITSENÄINEN SUORIUTUMINEN - Liikkumisen apuvälineet -Ympäristönhallintaratkaisut - Kommunikaatioratkaisut - Turvaratkaisut PK-SEUTU LIIKUNTATEKNOLOGIA ja LIIKUNNAN KONSEPTIT: -Liikunnan mobiililaitteet ja -aplikaatiot - Liikuntalaitteet - Älykkäät liikuntaympäristöt - Liikunnallista elämäntapaa edistävät konseptit OULU

19 Ympäristöteknologian osaamisklusteri KUOPIO LAHTI OULU UUSIMAA Materiaalitehokkuus Energiatehokkuus Yritysrakennekehitys Kansainvälistyminen Vesiklusteri CEWIC Cleantechliiketoiminta IITteknologia Ympäristömonitorointi Klusterin kärkihankkeet

20 Regional networking with partners from Oulu in electronics and telecommunications programmes Lappeenranta University of Technology (Lappeenranta) CCC (Oulu) Salcomp Oy (Kemijärvi) Sonera (Helsinki) Nokia Mobile Phones (Oulu) Efore Oy (Helsinki) National Semiconductor Finland Oy, former Fintec Oy (Kemi) Cybelius Software Oy (Oulu) University of Oulu (Oulu) Elektrobit Oy (Oulu) Tampere University of Technology (Tampere) Projekti-Insinöörit Oy (Helsinki) Nokia Networks (Oulu) NetHawk Oy (Oulu) Teleste (Turku) ABB (Helsinki) ADC Telecommunications Oy (Oulu) JOT Automation Oy (Oulu) VTT, Technical Research VTT, Technical Research Centre of Finland (Helsinki) Centre of Finland (Oulu) Helsinki University of Technology (Espoo) Polar Electro Oy (Oulu) Extrabit Oy (Oulu) Filtronic LK Oy (Oulu) Nokia Research Center (Helsinki) Aspocomp Oy (Helsinki) Vaisala Oyj (Helsinki) Elcoteq Network Oyj (Lohja) Includes partners who participated in at least three projects in Tekes Electronics and Telecommunications technology programmes. Suunto Oy (Helsinki) Picopak (Lohja) Ultrapoint Oy (Oulu) Planar Systems Oy (Helsinki) Nokia Mobile Phones (Salo) Source: Tekes

21 Rakennerahastot Osken näkökulmasta T&K -hankkeille enemmän painoarvoa rakennerahasto-ohjelmissa Kaudella näiden hankkeiden osuus ollut Suomessa n % Euroopan komission alainen Crest -työryhmä: tavoitteeksi EU:ssa 10 % Suomen EAKR -ohjelmien tavoitteena % Rakennerahastojen varat kokonaisuutena vähentyneet noin neljänneksen verrattuna aiempaan ohjelmakauteen Etelä- ja Länsi-Suomessa EAKR -rahoitusta vähemmän kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa ESR -rahoitusta 38 % vähemmän Rakennerahastokauden hidas käynnistyminen Rakennerahastojen ja puiteohjelmien (FP7, CIP) parempi synergia Uuden klusteriperusteisen OSKEn tavoitteiden kannalta eri alueella sijaitsevien osaamiskeskusten yhteiset hankkeet ovat tärkeitä: + Valtakunnallisessa ESR -osiossa erillinen valtakunnallinen kehittämisohjelma: Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistämisohjelma + Länsi-Suomen erityisteemat (28 %) hyvin linjassa OSKEn tavoitteiden kanssa Suuralueittaiset (Länsi-, Etelä-, Pohjois- ja Itä-Suomi) osaamiskeskusten yhteishankkeet (EAKR/ESR) alueellisissa tavoiteohjelmissa mahdollisia, mutta edelleen vaikeasti toteutettavissa maakuntien ja suuralueiden välillä

22 Olemassa Standardit Normit Käyttäjien verokann.?? Uusi / Puuttuva Kysyntäohjautuva innovaatiopolitiikka EU ERC EU FP7 Tekes ohjelmat VC verokannusteet Innovaatio -yliopisto Julk. Palv. Uudist. TYKES Lead markets Demand pull Green Procur t Julkiset hankinnat Pre-comp Proc. (R&D) SA Huippuyksiköt SA ohjelmat Tekes ohjelmat Osaamislähtoinen innovaatiopolitiikka SHOK EU JTI TEM Investointi tuet EU EIT OSKE Hankintaosaaminen Yritys- Suomi KYpalvelu EAKR ESR Tekes ohjelmat YIC rahoitus Living labs Käyttäjäyhteisöt Knowledge push

23 Kehittämisen painopisteet Liikkuvuus ja vetovoimaisuus Yhteisöt ja keskittymät INNOVATIIVISET YKSILÖT JA YHTEISÖT RAJATON MAAILMA OSAAMIS- PERUSTA Osallisuus ja vaikuttaminen Kannustavat markkinat KYSYNTÄ- JA KÄYTTÄJÄ- LÄHTÖISYYS Yksilöt ja yrittäjyys Osallistava innovaatiotoiminta SYSTEEMISYYS Laaja-alaisuus Muutosjohtaminen

24 Strategian keskeiset toimenpidekokonaisuudet (Top 10) Uudistetaan valtionhallinnon konserniohjaus systeemisten uudistusten edelläkävijäksi maailmassa. Muodostetaan Suomeen uudistumiskykyisiä sisällöllisiä ja alueellisia osaamisen keskittymiä. Uudistetaan kasvuyrittäjyyttä edistävä rahoitus- ja palvelujärjestelmä yrittäjä- ja sijoittajalähtöisesti toimivaksi selkeäksi kokonaisuudeksi. Luodaan ja hyödynnetään uusia, yrityksiä ja muita yhteisöjä laajasti innovaatiotoimintaan houkuttelevia kilpailu- ja markkinakannusteita. Päivitetään kansallinen asiantuntija- ja rahoituspalvelujen kokonaisuus kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan tarpeisiin. Kehitetään Suomeen laajasti innovatiivisuuteen kannustava oppimisympäristö. Kehitetään tutkimus- ja korkeakoulujärjestelmästämme kansainvälisesti kilpailukykyinen osaamisten ja innovaatioiden kehitysympäristö. Korjataan henkilöverotus ja muut Suomen houkuttavuutta oleellisesti heikentävät tekijät kilpailukykyiselle tasolle. Kehitetään suomalainen johtamiskoulutus kansainvälisen huipun tasolle. Mukautetaan innovaatiopolitiikan toteuttajien strategiat ja toiminta kansallisen innovaatiostrategian perusvalintoihin.

25 Yhteisöt ja keskittymät Tavoitetila ja haasteet Tavoitetila Tavoitetilassa Suomi on valikoiduilla aloilla yksi innovaatiotoiminnan kärkimaista maailmassa. Toimialarajoja ylittävät innovaatiotoiminnan keskittymät ovat haluttuja yhteistyökumppaneita kansainvälisissä verkostoissa, ja niillä on keskeinen asema Suomen kansainvälisen tunnettuuden, vetovoimaisuuden ja innovaatiotoiminnan tuloksellisuuden perustana. Haasteet Erityisiä haasteita Suomella on erilaisten alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten keskittymäaloitteiden yhteensovittamisessa. Suomessa on tehty vain vähän eri toimijoita sitovia kansallisia painotusvalintoja, ja valinnoilla on toistaiseksi ollut liian pieni rooli voimavarojen kohdentamisperusteena. Vuorovaikutteisia innovatiivisia yhteisöjä ei ole hyödynnetty tarpeeksi, eikä suomalaisten vuorovaikutus EU:n ja muiden kansainvälisten huippukeskittymien kanssa ole ollut riittävän tiivistä. Suomalainen tutkimustoiminta on laaja-alaista ja keskimäärin hyvätasoista, mutta erityisiä kilpailuetuja synnyttäviä tutkimuksen huipputuloksia syntyy liian vähän.

26 Yhteisöt ja keskittymät Toimenpiteet 1/2 Muodostetaan Suomeen uudistumiskykyisiä sisällöllisiä ja alueellisia osaamisen keskittymiä. Kehitetään strategisen huippuosaamisen keskittymien vahvistumista ja vaikuttavuutta palvelevat rahoitus- ja toimintatavat. (TEM, Tekes, OPM, SA) Luodaan kansallisten sisältövalintojen ja alueiden strategisten vahvuuksien pohjalta valikoitu joukko vahvoja alueellisia innovaatiokeskittymiä, joiden toimintaympäristöt ovat maailmanluokkaa. (TEM, OPM, Tekes, SA) Sovitetaan yhteen erilaiset innovaatiotoiminnan keskittymille tarkoitetut rahoitusohjelmat. (TEM, OPM, muut ministeriöt, Tekes, SA) Käynnistetään suomalaisia innovaatiotoiminnan erityisvahvuuksia koskeva suunnitelmallinen markkinointi ja brändinhallintatoimet. Käynnistetään suomalaisten osaamiskeskittymien ja -valintojen markkinointi ja brändinhallintatoimet, joilla vahvistetaan mielikuvaa Suomesta valittujen innovaatiotoiminnan alojen houkuttelevana edelläkävijäympäristönä. (TEM, IIF, Finpro, Tekes, OPM, SA, Sitra, UM) Selvitetään ulkomaisten innovaatioinvestointien Suomeen sijoittumista selittävät tekijät ja kohdennetaan investointien houkuttelun resurssit kansallisen edun kannalta parhaisiin kohteisiin. (TEM, IIF, Finpro, Tekes, OPM, SA, Sitra, UM)

27 1) Osaamisperustan vahvistaminen 2) Laaja-alainen innovaatiotoiminta Valtioneuvoston kehittämislinjaukset 3) Innovaatioympäristön kansainvälistyminen ja toiminta rajattomassa maailmassa 4) Vahvat ja verkottuneet innovaatiokeskittymät 5) Kansainvälisesti kilpailukykyinen koulutus- ja korkeakoulujärjestelmä 6) Suomalaisen kasvuyritysympäristön määrätietoinen kehittäminen 7) Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyden vahvistaminen 8) Valtion konserniohjaus ja systeeminen toimintatapa 9) Innovaatiotoiminnan voimavarat 10) Innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi

28 4) Vahvat ja verkottuneet innovaatiokeskittymät Suomeen muodostetaan uudistumiskykyisiä sisällöllisiä ja alueellisia osaamisen keskittymiä. Tavoitteena on, että Suomi on valikoiduilla aloilla yksi innovaatiotoiminnan kärkimaista maailmassa. Toimialarajoja ylittävät innovaatiotoiminnan keskittymät ovat haluttuja yhteistyökumppaneita kansainvälisissä verkostoissa, ja niillä on keskeinen asema Suomen kansainvälisen tunnettuuden, vetovoimaisuuden ja innovaatiotoiminnan tuloksellisuuden perustana. Kansallisten sisältövalintojen ja alueiden strategisten vahvuuksien pohjalta luodaan joukko vahvoja alueellisia innovaatiokeskittymiä, joiden toimintaympäristöt ovat maailmanluokkaa. Sovitetaan yhteen innovaatiotoiminnan keskittymille tarkoitetut rahoitusohjelmat sekä muut vetovoimaisten toiminta- ja elinympäristöjen kehittämistoimenpiteet. Luodaan kansallisten painopistevalintojen valmistelua ja ylläpitämistä varten ennakoinnin tuloksia hyödyntävä, läpinäkyvä ja laajasti vuorovaikutteinen prosessi osana uuden tutkimus- ja innovaationeuvoston toimintaa.

29