Esipuhe. Helsingissä Risto Suominen johtaja Suomen Yrittäjät ry

Transkriptio

1 Esipuhe Pankit ovat pk-yritysten pääasiallisia rahoittajia ja yritysten päivittäinen maksuliikenne kulkee pankkien kautta. Analysoimalla pk-yritysten rahoitusasemaa voidaan paikallistaa kotoisten rahoitusmarkkinoiden mahdolliset heikkoudet ja muutossuunnat, sillä pk-yrityksillä on kotitalouksia moninaisempia vaatimuksia rahoitusjärjestelmille ja ne ovat suuryrityksiä useammin sidoksissa kotimaisiin rahoitusvaihtoehtoihin. Siksi Pk-yritysten rahoituskysely on tehty jo 11 vuoden ajan. Raportissa tarkastellaan yritysten ulkoisen rahoituksen tarvetta ja ongelmia, rahoituslaitosten toiminnan laatua ja markkinaosuuksia. Nämä tiedot on kerätty alkuvuodesta puhelinhaastatteluna Tietoykkönen Oy:n toimesta. Kyselyssä haastateltiin kaikkiaan 3079 yrityksen edustajaa. Parantaakseen pankkipalvelumaksujen vertailtavuutta Suomen Yrittäjät on selvittänyt myös yritysten maksamia pankkipalvelumaksuja. Pankeilla on erilaisia palvelukokonaisuuksia ja niistä perittäviä maksuja, joiden sisällöt eivät useinkaan ole vertailukelpoisia. Pankkipalveluja koskevat tiedot on kerätty huhtikuun aikana. Kerätty aineisto antaa vastauksia myös siihen, miten yrittäjä voi vaikuttaa maksamiensa pankkipalvelujen hintoihin. Helsingissä Risto Suominen johtaja

2 Rahoitus- ja pankkipalvelukysely, toukokuu 2003 Tiivistelmä tuloksista Ulkoisen rahoituksen tarve on edelleen vähäinen Suomen Yrittäjien rahoituskyselyn mukaan pk-yritysten rahoitustarpeet ovat kaikkiaan yhä vähäisiä, sillä vain 53 prosentilla vastaajista on ylipäätään lainoja tai takauksia. Yrityksistä 83 prosenttia ei aio hankkia luottoja lähitulevaisuudessakaan. Yrityksistä 24 prosenttia oli hankkinut ulkoista rahoitusta viimeisen vuoden aikana. Ulkoisen rahoituksen osuus pieneni viime vuodesta. Ulkoisesta rahoituksesta suurin osa, 61 prosenttia, on hankittu kone- ja laiteinvestointien rahoittamiseen. Muiden käyttökohteiden osuus on selvästi pienempi. Palvelualoilla kone- ja laiteinvestointien osuus on muita toimialoja pienempi. Teollisuudessa korostuvat kone- ja laiteinvestointien ohella yrityksen kehittämishankkeet. Ulkoista rahoitusta hankkivista yrityksistä lähes kolmella neljästä ei ole ongelmia sen suhteen. Vakuusvaikeudet ovat edelleen yleisimmät ongelmat niillä, joilla on rahoitusongelmia. Pankkimarkkinoilla ei ole vaihtoehtoja Noin kahdella kolmasosalla ulkoista rahoitusta hankkineista on pankkiluottoja. Lisäksi 12 prosentilla on pankkitakaus. Ulkoinen rahoitus on siis edelleen pankkikeskeistä. Pankkimarkkinat ovat myös pysyneet keskittyneinä, sillä Nordean ja Osuuspankkien yhteenlaskettu markkinaosuus on 77 prosenttia. Pankkimaksut vaihtelevat - pienissä yrityksissä ne ovat 0,7 liikevaihdosta Pankkipalvelukyselyn mukaan yritysten käyttämiä pääasiallisia pankkipalveluja ovat viitteellinen maksu, paperitiliote ja viitteetön maksu. Käyttökertojen mukaan merkittävimmät palvelut ovat maksupääteyhteydet ja viitteelliset maksut. Edellistä käytetään pk-yrityksissä yli 200 kertaa ja jälkimmäistä vajaat 100 kertaa kuukaudessa. Pankkipalvelujen käyttö perustuu kyselyn mukaan noin puolessa tapauksista pakettisopimuksiin ja puolessa tapauksista listahintaan. Keskeisin ongelma pankkipalveluissa on niiden korkea hinta. Tämän ohella ongelmina pidetään valmispakettien epäsopivuutta ja pankkipalvelujen laatua. Pankkien listahinnat vaihtelevat huomattavasti sekä hinnaltaan että hinnan määräytymiskriteereiltään. Todellisiin käyttökertoihin perustuvassa esimerkkitapauksessa kokonaishinta pankkien välillä vaihtelee merkittävästikin siten, että palvelualan yrityksissä kalleimman pankin kokonaishinta on yli kaksinkertainen halvimpaan pankkiin verrattuna. Kaupan alan esimerkkiyrityksessä hintaero on kolmanneksen luokkaa. 2

3 Rahoitus- ja pankkipalvelukysely, toukokuu 2003 Näiden palvelujen käytöstä pienyrityksille aiheutuva kustannus on noin 0,7 prosenttia liikevaihdosta. Pienyritysten nettotulos on viime vuosina ollut hieman vuodesta riippuen noin 3-5 prosenttia liikevaihdosta. Yrittäjä voi vaikuttaa pankkipalvelujen hintaan seuraavilla keinoilla Sähköiset/Internet pohjaiset järjestelmät ovat paljon edullisempia kuin manuaaliset. Kannattaa aina käyttää niitä, jos se suinkin on mahdollista. Pankkien ja samankin pankin eri järjestelmien hinnat vaihtelevat, ja niitä kannattaa vertailla oman käyttötarpeen pohjalta. Laskut kannattaa aina lähettää viitteellisinä. Ohjeet viitenumeron tekemiseen on löydettävissä Suomen Yrittäjien portaalista - Laskun voi lähettää myös sähköpostina, jos laskutettavan kanssa on siitä etukäteen sovittu. Ohjeet sähköpostilaskun muodostamiseen löytyvät Suomen Yrittäjien portaalista. 3

4 Rahoitus- ja pankkipalvelukysely, toukokuu 2003 Sisältö I Rahoituskysely II Pankkipalvelukysely 1 Aineisto Pk-yritysten investoinnit Pk-yritysten kasvuhakuisuus Sukupolven- tai omistajanvaihdokset Yrityksen kehittämisen pahimmat esteet Ulkoisen rahoituksen yleisyys, koostumus ja käyttötarkoitus Ulkoisen rahoituksen lisätarve ja käyttötarkoitus alueellisesti Pääomasijoittajien tarve Ongelmat ulkoisessa rahoituksessa Ulkoisen rahoituksen ongelmat alueellisesti Pankkien markkinaosuudet Rahoituslaitosten toiminnan laatu Aineistot ja keskeiset tulokset Pankkien listahintoihin perustuvia palvelumaksuja Pankkipalvelumaksut esimerkkiyrityksissä Ohjeita yrittäjälle pankkipalvelujen hintojen kohtuullistamiseksi...31 Liite Pankkikohtaisten viitekorkoisten talletusten ja lainojen keskikorot

5 Rahoitus- ja pankkipalvelukysely, toukokuu 2003 I Rahoituskysely 1 Aineisto Pk-yritysten rahoituskysely, toukokuu 2003, on tehty puhelinhaastatteluna kevättalvella 2003 Tietoykkönen Oy:n toimesta. Kohderyhmänä on suomalaiset pkyritykset. Otantakehikkona on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 95 ja yritysrekisteriä. Vastauksia saatiin 3079 yritykseltä. Tuloksia laskettaessa aineisto on oikaistu painokertoimilla. Painottamattomassa aineistossa alueellinen otoskoko on vähintään 100 vastaajaa. Taulukko 1: Painotetun aineiston rakenne n(w)= Teollisuus (TOL: 15-37) PÄÄTOIMIALA Rakentaminen (TOL: 45) Kauppa (TOL: 50-52) Palvelut (TOL: 55,60-63,70-74,92-93) Alle 5 henkilöä henkilöä HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ henkilöä henkilöä henkilöä ,0-0,2 milj. euroa ,3-0,9 milj. euroa LIIKEVAIHTO v ,0-1,9 milj. euroa ,0 + milj. euroa Ei vastausta Helsinki Pääkaupunkiseutu Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme 94 3 Päijät-Häme Pirkanmaa Kymenlaakso 98 3 ALUE (MAAKUNTA) Etelä-Karjala 73 2 Etelä-Savo 93 3 Pohjois-Savo Pohjois-Karjala 87 3 Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa 85 3 Pohjois-Pohjanmaa Kainuu 38 1 Lappi Yrittäjä VASTAAJAN ASEMA Palkattu johtaja Muut YRITYKSEN PERUSTAMISVUOSI Voimakkaasti kasvuhakuinen Pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan YRITYKSEN KASVUHAKUISUUS Pyrkii säilyttämään aseman Ei kasvutavoitteita Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 31 1 SUOMEN YRITTÄJIEN JÄSEN Ei Kyllä YHTEENSÄ

6 Rahoitus- ja pankkipalvelukysely, toukokuu Pk-yritysten investoinnit Taulukko 2: Pk-yritysten investoinnit seuraavan 12 kuukauden aikana Rakennukset Koneet ja laitteet Tutkimus ja tuotekehitys Henkilöstön koulutus Mainonta ja markkinointi Atk-ylläpitokustannukset Yhteensä Kaikki yritykset 1,5 3,7 0,9 0,8 1,6 0,8 9,3 Teollisuus 1,8 4,5 1,5 0,6 1,6 0,7 10,7 Rakentaminen 1,7 4,2 0,5 0,8 0,9 0,5 8,6 Kauppa 0,9 1,5 0,5 0,5 1,6 0,6 5,6 Palvelut 1,7 4,6 1,1 0,9 1,7 1,1 11,1 Pk-yritykset investoivat seuraavan 12 kuukauden aikana lähes 10 prosenttia liikevaihdosta. Palvelualoilla ja teollisuudessa investointiaste on hieman keskimääräistä korkeampi ja rakentamisessa ja kaupan alalla selvästi keskimääräistä alhaisempi. Kone- ja laiteinvestointeihin panostetaan noin 3,5 prosenttia liikevaihdosta. Rakennusinvestointien sekä mainonta- ja markkinointiinvestointien investointiaste on noin 1,5 prosenttia. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen, henkilökoulutukseen ja atk-ylläpitoon panostetaan kuhunkin noin prosentin verran liikevaihdosta. Pk-yritysten investointiodotukset ovat lievästi laskeneet vuodesta 2001 nykyisen taloustaantuman pitkittyessä. Rakennusinvestointiodotuksissa on tapahtunut suhteellisesti suurinta alentumista. Toisaalta kone- ja laiteinvestoinneissa on lievää kasvua syksyyn 2002 verrattuna. Kuvio 1: Pk-yritysten investointien kehitys, liikevaihdosta 2003/ I 1,5 3,7 0,9 0,8 1,6 0,8 2002/ II 1,9 3,4 1 0,8 1,7 0,9 2002/ I 2,3 4,2 1,4 1,1 2 1,1 2001/ II 2,5 3 1,1 0,9 1,6 0,9 2001/ I 1,7 3,5 1,6 1 1,8 0, Rakennukset Koneet ja lait t eet Tuot ekehit ys Henkilöst ön koulut us Mainont a ja markkinoint i ATK-ylläpit o 6

7 Rahoitus- ja pankkipalvelukysely, toukokuu Pk-yritysten kasvuhakuisuus Taulukko 3: Pk-yritysten kasvuhakuisuus toimialoittain ja perustamisvuoden mukaan On voimakkaasti kasvuhakuinen Pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Pyrkii säilyttämään aseman Ei ole kasvutavoitteita Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana Kaikki yritykset Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Perustamisvuosi ennen Pk-yrityksistä 6 prosenttia on voimakkaasti kasvuhakuisia ja hieman alle puolet pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Suhteellisesti vähiten voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä on rakennusalalla. Yrityksistä joka sadas odottaa lopettavansa toimintansa seuraavan 12 kuukauden aikana. Ennen vuotta 1995 perustetuista yrityksistä vain 4 prosenttia on kasvuhakuisia. Vuoden 2000 jälkeen perustetuista pk-yrityksistä joka kuudes on voimakkaasti kasvuhakuinen. Selvästi alle puolet ennen vuotta 1995 perustetuista pk-yrityksistä ja kuusi kymmenestä vuosina perustetuista yrityksistä pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Kasvuhakuisuudessa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia vuoden aikana. Kuvio 2: Pk-yritysten kasvuhakuisuuden kehitys, yrityksistä 2003/I /II /I On kasvuhakuinen Säilyttää asemat T i i t l d ik Kasvaa mahdollisuuksien mukaan Ei kasvutavoitetta 7

8 Rahoitus- ja pankkipalvelukysely, toukokuu Sukupolven- tai omistajanvaihdokset Taulukko 4: Sukupolven- tai omistajanvaihdokset pk-yrityksissä Sukupolven- tai omistajanvaihdos tapahtunut viimeisen 5 vuoden aikana Sukupolven- tai omistajanvaihdos odotettavissa seuraavan 5 vuoden aikana Ei ole tapahtunut Ei odotettavissa On tapahtunut Kyllä, 1-2 seuraavan vuoden sisällä Kyllä, 3-5 seuraavan vuoden sisällä En osaa sanoa Sukupolven- tai omistajanvaihdos on jo tapahtunut 16 prosentilla pk-yrityksistä viimeksi kuluneen 5 vuoden aikana. Sukupolven- tai omistajanvaihdos on odotettavissa 18 prosentilla pk-yrityksistä seuraavan 5 vuoden aikana. Lähimmän kahden vuoden aikana vaihdos on odotettavissa 8 prosentilla pk-yrityksistä. Lähes kolmella neljästä pk-yrityksestä sukupolven- tai omistajanvaihdos ei ole näköpiirissä seuraavan 5 vuoden aikana. Kymmenes pk-yrityksistä ei osaa arvioida tulevaisuuttaan tässä suhteessa. Kuvio 3: Sukupolven- tai omistajanvaihdos odotettavissa seuraavan 5 vuoden aikana, yrityksistä 2003/I Ei ole odotettavissa Odotettavissa seur. 1-2 vuoden aikana Odotettavissa seur. 3-5 vuoden aikana Ei osaa sanoa 8

9 Rahoitus- ja pankkipalvelukysely, toukokuu Yrityksen kehittämisen pahimmat esteet Taulukko 5: Yrityksen kehittämisen pahimmat esteet 40 Kaikki yritykset Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Byrokratia Työlainsäädäntö / työehtosopimukset Muu sääntely Verotus Palkat / muut tuotantokustannukset Työn sivukulut Epäterve kilpailutilanne Kireä kilpailutilanne Kysynnän riittämättömyys / epävakaus Rahoitusvaikeudet Ammattitaitoisen työvoiman saanti Pula alihankkijoista, tiloista ja koneista Jokin muu / ei osaa sanoa Kireä kilpailu on yleisin yrityksen kehittämisen este. Vaikka kireä kilpailu on yhteiskunnan kannalta hyvä asia, saattaa se joskus pakottaa yritykset niin tiukoille, ettei pitkäjänteisille kehittämistoimenpiteille jää tarpeeksi mahdollisuuksia. Yrityksissä on myös pulaa resursseista. Etenkin ammattitaitoisen työvoiman saanti on varsin yleinen ongelma. Lisäksi puutetta on alihankkijoista, tiloista, koneista ja laitteista sekä raaka-aineista. Teollisuudessa koetaan muita toimialoja useammin resurssipulaa. Alueellisesti eriytyneellä rakennusalalla on vaikeuksia myös ammattitaitoisen työvoiman saatavuudessa. Kaupassa esiintyy epätervettä kilpailua markkinoiden liiallisen keskittymisen muodossa. Kaupassa ja palveluissa on ongelmia myös verotuksessa ja kustannuksissa. Kuvio 4: Rahoitusvaikeudet 1 yrityksen kehittämisen pahimpana esteenä II/88 II/89 II/90 II/91 II/92 II/93 II/94 II/95 II/96 II/97 II/98 II/99 II/00 II/01 II/02 1 Rahoitusvaikeus on tässä eri käsite kuin taulukossa 5. 9

10 Rahoitus- ja pankkipalvelukysely, toukokuu Ulkoisen rahoituksen yleisyys, koostumus ja käyttötarkoitus Taulukko 6: Ulkoisen rahoituksen yleisyys, yrityksistä Toimialoittain Kaikki yritykset, Teollisuus, Rakentaminen, Palvelut, Ulkoista rahoitusta Ottanut rahoitusta viime vuonna Kasvuhakuisuuden mukaan Selvästi kasvuhakuiset, Kasvuhakuiset, Asemansa säilyttäjät, Ei kasvutavoitetta, Ulkoista rahoitusta Ottanut rahoitusta viime vuonna Kauppa, Sukupolven/omistajanvaihdoksen mukaan Tapahtunut viimeisen 5 vuoden aikana Odotettavissa seuraavan 5 vuoden aikana Ei, Kyllä, Ei, Kyllä, Ulkoista rahoitusta Ottanut rahoitusta viime vuonna Kuvio 5: Ulkoisen rahoituksen yleisyys, yrityksistä Ulkoista rahoitusta kaikkiaan Ottanut ulkoista rahoitusta edellisenä vuonna 2002/I 2002/III 2003/I Pk-yrityksistä 53 prosentilla on ulkoista rahoitusta keväällä Teollisuudessa ulkoista rahoitusta oli hieman isommalla osalla yrityksistä kuin muilla toimialoilla. 10

11 Rahoitus- ja pankkipalvelukysely, toukokuu 2003 Ulkoista rahoitusta on sitä harvemmin, mitä pienemmästä tai kasvuhaluttomammasta yrityksestä on kyse. Selvästi kasvuhakuisista yrityksistä 65 prosentilla on ulkoista rahoitusta. Viimeisen viiden vuoden aikana sukupolven- tai omistajanvaihdoksen toteuttaneista pk-yrityksistä 61 prosentilla on ulkoista rahoitusta. Niistä pk-yrityksistä, joilla vaihdosta ei ole tapahtunut, 51 prosentilla on ulkoista rahoitusta. Viimeisen vuoden aikana ulkoista rahoitusta on hankkinut 24 prosenttia kaikista, 39 prosenttia selvästi kasvuhakuisista ja 33 prosenttia sukupolven tai omistajan vaihdoksen toteuttaneista pk-yrityksistä. Ulkoista rahoitusta käyttävien yritysten osuus on laskenut viime keväästä 5 prosenttiyksiköllä ja viime syksystä 2 prosenttiyksiköllä. Uutta ulkoista rahoitusta ottaneiden yritysten osuus on pysynyt syksyn tasolla. Taulukko 7: Ulkoisen rahoituksen jakautuminen, ulkoista rahoitusta käyttävistä yrityksistä Kaikki yritykset, Teollisuus, Rakentaminen, Palvelut, Kauppa, Pankkiluotto Pankkitakaus Vakuutusyhtiön luotto Finnveran laina tai takaus Leasingrahoitus Osamaksurahoitus Ulkopuolisen pääomasijoitus Myyntilaskurahoitus Luotollinen shekkitili Muu Pankkiluottoja oli 67 prosentilla niistä yrityksistä, joilla ylipäätään oli ulkoista rahoitusta. Pankkitakaus oli 12 prosentilla. Finnveran luottoja tai takauksia oli 21 prosentilla kaikista ulkoista rahoitusta käyttävistä pk-yrityksistä. 2 Leasingrahoitusta käytti 25 prosenttia, osamaksurahoitusta 22 prosenttia ja luotollista shekkitiliä 19 prosenttia niistä, joilla oli ulkoista rahoitusta. Teollisuudessa oli käytössä keskimäärin enemmän ulkoista rahoitusta. Finnveran lainoja ja takauksia on 35 prosentilla teollisuusyrityksistä. Viime vuoden aikana pankkiluottojen suosio on hieman lisääntynyt ja leasingrahoituksen sekä luotollisten shekkitilien suosio vähentynyt. Finnveran lainojen ja takausten suosiossa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. 2 Lainsäädäntö rajoittaa Finnveran mahdollisuuksia rahoittaa yksityisille henkilöille tuotettuja palveluja. 11

12 Rahoitus- ja pankkipalvelukysely, toukokuu 2003 Kuvio 6: Ulkoisen rahoituksen jakautumisen kehitys pk-sektorilla, ulkoista rahoitusta käyttävistä yrityksistä Pankkiluotto Pankkitakaus Finnveran laina tai takaus Osamaksurahoitus Luotollinen shekkitili Leasingrahoitus /I 2002/III 2003/I Pk-yritysten hankkimasta ulkoisesta rahoituksesta suurin osa, 61 prosenttia, on hankittu kone- ja laiteinvestointien rahoittamiseen. Muiden käyttökohteiden osuus on selvästi pienempi. Palvelualoilla kone- ja laiteinvestointien osuus on luonnollisesti muita toimialoja pienempi ja käyttöpääoman tarve muita toimialoja suurempi. Teollisuudessa korostuvat kone- ja laiteinvestoinnit sekä yrityksen kehittämishankkeet ja rakennusalalla toimitusaikaiset vakuudet. Ulkoisen rahoituksen käyttötarkoituksessa ei ole juurikaan tapahtunut muutoksia vuoden 2002 aikana. Taulukko 8: Ulkoisen rahoituksen käyttötarkoitus, ulkoista rahoitusta käyttävistä yrityksistä 3 Kaikki yritykset, Teollisuus, Rakentaminen, Palvelut, Kauppa, Kone- ja laiteinvestointeihin Rakennusinvestointeihin Käyttöpääomaksi Viennin rahoitukseen Yrityksen kehityshankkeisiin Toimitusaikaisiin vakuuksiin Muuhun tarkoitukseen Ei osaa sanoa Koska vastaaja on voinut valita useita vastausvaihtoehtoja, sarakkeiden summa on yli

13 Rahoitus- ja pankkipalvelukysely, toukokuu 2003 Kuvio 7: Ulkoisen rahoituksen käyttötarkoitus Muu Toimitusaikaiset vakuudet Yrityksen kehityshankkeet Viennin rahoitus Käyttöpääoma Rakennusinvestoinnit Kone- ja laiteinvestoinnit /I 2002/III 2003/I Pk-yrityksistä 17 prosenttia aikoo seuraavan 12 kuukauden aikana hankkia luottoja yrityksensä kehittämiseen ja 7 prosenttia aikoo hankkia takauksia. Valtaosa yrityksistä ei siis aio laajentaa toimintaansa tai suoriutuu siitä tulorahoituksensa turvin. Teollisuusyrityksissä, voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten ja sukupolventai omistajanvaihdosta odottavien yritysten joukossa on muita enemmän aikeita ulkoiseen rahoitukseen. Kuvio 8: Ulkoisen rahoituksen tarve seuraavan 12 kuukauden aikana, yrityksistä 2003/I /III /I Aikoo hankkia takauksia Aikoo hankkia luottoja 13

14 Rahoitus- ja pankkipalvelukysely, toukokuu Ulkoisen rahoituksen lisätarve ja käyttötarkoitus alueellisesti Taulukko 9: Aiotteko hankkia ulkoista rahoitusta tai takauksia seuraavan vuoden aikana ja jos aiotte, niin mihin tarkoitukseen? Aikoo hankkia luottoja, Jos hankkii luottoja, aikoo hankkia takauksia, Investointeihin, Käyttöpääomaan, Helsinki Muu pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Päijät-Häme Pirkanmaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Pk-yrityksillä on Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla muita maakuntia useammin aikeita hankkia luottoja. Sen sijaan pääkaupunkiseudulla, Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Keski-Pohjanmaalla uuden rahoituksen hankintaa ei useinkaan suunnitella. Niistä yrityksistä, jotka aikovat hankkia uutta luottoa, takauksien hankinta on yleisintä Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa. Ulkoisen rahoituksen käyttötarpeista investoinnit korostuvat useimmissa maakunnissa varsinkin Pohjois-Karjalassa, Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Näissä maakunnissa ulkoisesta rahoituksesta reilut 70 prosenttia käytetään investointien rahoitukseen. Käyttöpääomatarve on muita maakuntia yleisempää Pirkanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. 14

15 Rahoitus- ja pankkipalvelukysely, toukokuu Pääomasijoittajien tarve Kuvio 9: Osakeyhtiöiden halukkuus kohtuullisin ehdoin ottaa pääomasijoittajia mukaan toimintaansa, osakeyhtiöistä Hallitustyöskentelyyn Rahoittajaksi Prosenttia Yksityisiä pääomasijoittajia Yksityisiä pääomasijoitusyhtiöitä Julkisia rahoituslaitoksia Reilut 20 prosenttia osakeyhtiöistä on halukas kohtuullisin ehdoin ottamaan pääomasijoittajia mukaan toimintansa rahoittamiseen ja vajaat 20 prosenttia mukaan yrityksensä hallitustyöskentelyyn. Yksityiset pääomasijoittajat ovat suositumpia kuin yksityiset pääomasijoitusyhtiöt tai julkiset rahalaitokset. 15

16 Rahoitus- ja pankkipalvelukysely, toukokuu Ongelmat ulkoisessa rahoituksessa Taulukko 10: Rahoituksen esteet, ulkoista rahoitusta hakevista yrityksistä Kaikki yritykset, Teollisuus, Rakentaminen, Palvelut, Kauppa, Ei ongelmia Vakuudet Korkeat korot Luoton saatavuus Korkeat takausprovisiot Toimitus- ja vakuuskustannukset Heikko taloudellinen tila Lähes kolmella ulkoista rahoitusta tarvitsevalla pk-yrityksellä neljästä ei ole vaikeuksia ulkoisen rahoituksen hankinnassa. Yrityksistä 19 prosentilla on ongelmia vakuuksissa. Rakennusalalla ja kaupan alalla vaikeuksia on vähiten. Rahoitusongelmat ovat selvästi vähentyneet 1990-luvun puolivälistä. Syynä tähän on ollut vakuusongelmien helpottuminen. Tänä keväänä vakuusongelmat ovat kääntyneet taas kasvuun. Kuvio 10: Rahoituksen esteiden kehitys, ulkoista rahoitusta hakevista yrityksistä /I 97/I 98/I 99/I 00/I 01/I 02/I 02/II 03/I Vakuuksissa Muussa Ei ongelmia rahoituksessa Koroissa Toimitus- ja vakuuskustannuksissa 16

17 Rahoitus- ja pankkipalvelukysely, toukokuu Ulkoisen rahoituksen ongelmat alueellisesti Taulukko 11: Ulkoisen rahoituksen ongelmat alueellisesti Ei ongelmia, Vakuudet, Korkeat korot, Luoton saanti, Toimitus ja vakuuskustannukset, Helsinki Muu pääkaupunkiseutu Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Päijät-Häme Pirkanmaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Pk-yrityksien rahoitusongelmien yleisyys ei oleellisesti poikkea eri maakuntien välillä. Kaikissa maakunnissa lukuun ottamatta Kainuuta ja Pohjois-Karjalaa prosenttia yrityksistä ei koe ongelmia ulkoisessa rahoituksessa. Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa toimivista yrityksistä vain noin 15 prosenttia kokee ongelmia ulkoisessa rahoituksessa. Kaikilla alueilla yleisimmät rahoituksen ongelmat liittyvät vakuuksiin. Lapissa korkotaso aiheuttaa selvästi muita maakuntia useammin rahoitusongelmia. Kanta- Hämeessä joka kymmenennellä pk-yrityksellä ongelmia aiheuttavat ulkoisen rahoituksen korkeat toimitus- ja vakuuskustannukset. 11 Pankkien markkinaosuudet Taulukko 12: Yrityksen pääasiallisesti käyttämä pankkiryhmä Kaikki yritykset, Teollisuus, Rakentaminen, Palvelut, Kauppa, Nordea Osuuspankkiryhmä Paikallisosuuspankki Sampo Säästöpankki/Aktia Handelsbanken Muu / ei vastausta

18 Rahoitus- ja pankkipalvelukysely, toukokuu 2003 Pk-yritykset ovat keskittyneet selvästi Nordean ja Osuuspankkiryhmän asiakkaiksi. Näiden pankkiryhmien markkinaosuus pk-yrityksistä on yhä 77 prosenttia yleisillä asiakasmarkkinaosuuksilla mitattuna. Sammolla ja Säästöpankeilla mukaan luettuna Aktia on kahdeksan prosentin markkinaosuus. Pankkien markkinaosuuksissa on vain vähän toimialoittaisia eroja. Kuvio 11: Pankkien asiakasmarkkinaosuudet pk-sektorilla /I 41,0 36,1 3,3 8,5 7,8 2002/II 41,5 35,0 4,4 7,8 8,0 2002/I 43,1 31,9 3,5 9,4 8,1 2001/II 43,3 33,9 3,4 8,5 7,4 2001/I 43,6 34,4 3,4 8,9 6,2 2000/II 44,5 33,8 2,8 8,2 6,5 2000/I 45,6 32,1 4,3 8,8 6, Nordea Paikallisosuuspankki Säästöpankki /Aktia Muu/Ei osaa sanoa Osuuspankkiryhmä/OKO Sampo (Leonia/ Postipankki) Handelsbanken Nordean markkinaosuus pk-yritysten pääasiallisena asiakaspankkina on laskenut vuosituhannen vaihteesta ja Osuuspankkiryhmän sekä Säästöpankkien markkinaosuus on noussut. Nordean markkinaosuus on laskenut 4,5 prosenttiyksikköä ja osuuspankkiryhmän noussut 4,0 prosenttiyksikköä. Taulukko 13: Rahoitusyhtiöiden käyttö yrityksen koon ja kasvuhakuisuuden mukaan Käyttää rahoitusyhtiöitä, Ei käytä rahoitusyhtiöitä, Yrityksen koko Alle 5 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä yli 50 henkilöä Yrityksen kasvuhakuisuus Selvästi kasvuhakuiset Kasvuhakuiset Asemansa säilyttäjät Ei kasvutavoitetta

19 Rahoitus- ja pankkipalvelukysely, toukokuu 2003 Rahoitusyhtiöiden käyttö kasvaa yrityskoon kasvaessa ja yrityksen kasvuhakuisuuden lisääntyessä. Alle 5 henkilön yrityksistä 15 prosenttia käyttää rahoitusyhtiöitä. Yli 50 henkilön yrityksistä 42 prosenttia käyttää rahoitusyhtiöitä. Selvästi kasvuhakuisista yrityksistä 34 prosenttia ja niistä yrityksistä, joilla ei ole kasvutavoitetta, 15 prosenttia käyttää rahoitusyhtiöiden palveluja. Nordea Rahoitus on yli 40 prosentin markkinaosuudella suurin rahoitusyhtiö. Kuvio 12: Rahoitusyhtiöiden markkinaosuudet vuonna 2003 Ei kerro/ei osaa sanoa Muu Sampo Rahoitus Oyj Nordea Rahoitus Oyj OP Rahoitus Oyj/OKO Handelsbanken Rahoitus Oyj Prosenttia 12 Rahoituslaitosten toiminnan laatu Rahoituslaitosten toiminnan laatua on seuraavassa kuvattu kolmessa eri rahoittajaryhmässä. Yrittäjiltä on kysytty heidän käyttämänsä pääasiallisen pankin, rahoitusyhtiön sekä Finnveran toiminnan laatua. Finnvera on yrittäjien arvion mukaan parhaiten paneutunut yritykseen. Myös muissa kohdissa Finnveraa arvostetaan laadultaan hyväksi lukuunottamatta rahoituspäätösten laatua, jossa rahoitusyhtiöt saavat parhaan arvion. Arviot pankkien ja rahoitusyhtiöiden toiminnasta ovat kaikilla neljällä mittarilla varsin lähellä toisiaan. 19

20 Rahoitus- ja pankkipalvelukysely, toukokuu 2003 Kuvio 13: Pk-yrityksen arvio pääsääntöisesti käyttämänsä rahoituslaitoksen toiminnan laadusta Indeksi (min 0 = erittäin huono,, 50 = neutraali,..., max 100 = erittäin hyvä) Rahoituspäätösten laatu Paneutuminen yritykseen Rahoituksen kustannukset Asiakaspalvelun laatu Käyttämänne pankki Käyttämänne rahoitusyhtiö Finnvera Asiakaspalvelun kokonaislaatu näyttää olevan pienissä paikallispankeissa paras. Heikoimmat kokonaisarviot saavat asiakasyrityksiltään Sampo ja Nordea. Tulokset vastaavat kansainvälisiä tutkimustuloksia, joissa yleensä paikallispankit saavat asiakasyrityksiltä parhaita arvioita palveluistaan. Kuvio 14: Pk-yrityksen arvio pääsääntöisesti käyttämänsä rahoituslaitoksen asiakaspalvelun kokonaislaadusta Indeksi (min 0 = erittäin huono,, 50 = neutraali,..., max 100 = erittäin hyvä) Muut rahoitusyhtiöt Sampo Rahoitus OP Rahoitus/OKO Nordea Rahoitus Finnvera Muut pankit Säästöpankit/Aktia Sampo Paikallisosuuspankki Osuuspankkiryhmä/OKO Nordea

21 Rahoitus- ja pankkipalvelukysely, toukokuu 2003 II Pankkipalvelukysely 13 Aineisto ja keskeiset tulokset Suomen Yrittäjien jäsenrekisteristä poimituille palvelualan ja kaupan alan yrityksille lähetettiin sähköpostikysely koskien pankkipalvelujen käyttöä. Kyselyyn vastasi 266 yritystä näiltä toimialoilta. Vastauksia ei voi pitää tiukasti edustavina, koska kysely lähetettiin satunnaisesti valituille yrityksille sähköpostitse, ja siihen vastasivat todennäköisimmin ne, jotka ovat tottuneet käyttämään sähköpostia. Vastaukset antavat kuitenkin jonkinlaista kuvaa siitä, miten palvelualan ja kaupan alan yritykset pankkipalveluja käyttävät. Kysely suunnattiin vain palvelualan ja kaupan alan yrityksiin siitä syystä, että näillä arvioitiin pankkipalvelujen olevan keskimäärin merkittävämpi kustannus liikevaihdosta kuin teollisuudessa ja rakennustoiminnassa. Erilaisista palveluista selvästi eniten käytettiin viitteellistä maksua, jota vastanneista yrityksistä käytti 70 prosenttia. Muita merkittäviä palveluja olivat viitteettömät maksut ja postitse saatava paperitiliote. Muiden pankkipalvelujen käyttö oli selvästi vähäisempää niin, että tyypillisesti eri palveluja käytti noin yksi kymmenesosa yrityksistä. Kuvio 15: Pankkipalveluja käyttävien osuus, erilliskyselyyn vastanneista Paperitiliote postitse Maksumääräys ulkomaille kassalla Viitteellinen maksu Tilisiirto maksupalveluna Käteismaksu kassalla Viitteetön maksu Tilisiirto kassalla Tilitapahtuma automaatista Maksupääteyhteys Vaihtoraha pankista Kassatilitys konttorissa Rahanhuoltosopimus Viittellinen maksu automaatilla 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 21

22 Rahoitus- ja pankkipalvelukysely, toukokuu 2003 Eniten käyttökertoja kuukaudessa niillä yrityksillä, jotka ylimalkaan käyttivät kyseistä palvelua, oli maksupääteyhteyksissä. Näitä palveluja yritykset käyttivät keskimäärin runsaat 200 kertaa kuukaudessa. Tämä tarkoittaa arkipäivää kohti laskettuna noin 10 maksupääteyhteyttä per päivä. Selvästi toiseksi merkittävin palvelu käyttömäärällä mitattuna oli viitteelliset maksut. Näissä käyttökertoja oli vajaa 100 kertaa kuukaudessa. Tämä tarkoittaa keskimäärin noin viittä maksukertaa päivässä. Kuvio 16: Käyttäjien keskimääräinen käyttömäärä kuukaudessa, lukumäärä erilliskyselyyn vastanneista Paperitiliote postitse Maksumääräys ulkomaille kassalla Viitteellinen maksu Tilisiirto maksupalveluna Käteismaksu kassalla Viitteetön maksu Tilisiirto kassalla Tilitapahtuma automaatista Maksupääteyhteys Vaihtoraha pankista Kassatilitys konttorissa Rahanhuoltosopimus Viittellinen maksu automaatilla 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 Vajaa puolet vastanneista yrityksistä katsoo, että niillä ei ole ongelmia pankkipalvelujen suhteen. Suunnilleen yhtä moni pitää kuitenkin pankkipalvelujen hintaa ongelmana. Lisäksi ongelmaksi koetaan jossain määrin valmispakettien epäsopivuus ja laatu. 22