Pk-yrityksen rahoituskysely

Transkriptio

1 Pk-yrityksen rahoituskysely Toukokuu 2002 Suomen Yrittäjät

2 Esipuhe Analysoimalla pk-yritysten rahoitusasemaa voidaan paikallistaa kotoisten rahoitusmarkkinoiden mahdolliset heikkoudet ja muutossuunnat, sillä pk-yrityksillä on kotitalouksia moninaisempia vaatimuksia rahoitusjärjestelmille ja ne ovat suuryrityksiä useammin sidoksissa kotimaisiin rahoitusvaihtoehtoihin. Siksi Pkyrityksen rahoituskysely on tehty jo kymmenen vuoden ajan. Finnvera Oyj ja Suomen Yrittäjät ry julkaisevat nyt ensimmäisen yhteisen Pkyrityksen rahoituskyselyn. Se perustuu runsaan 3000 pk-yrityksen vastauksiin ja heijastaa siten kattavasti pk-yritysten käsityksiä ulkoisen rahoituksen kehitysnäkymistä. Raporttiin on liitetty aiempaa enemmän alueellisia tuloksia. Helsingissä Veijo Ojala kenttäjohtaja Finnvera Oyj Risto Suominen johtaja Suomen Yrittäjät ry

3 Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry Tiivistelmä tuloksista Ulkoisen rahoituksen tarve on edelleen vähäinen Pk-yritysten rahoitustarpeet ovat kaikkiaan yhä vähäisiä, sillä vain 58 prosentilla vastaajista on ylipäätään lainoja tai takauksia ja 81 prosenttia yrityksistä ei aio hankkia luottoja lähitulevaisuudessakaan. 27 prosenttia yrityksistä oli hankkinut ulkoista rahoitusta viimeisen vuoden aikana. Ulkoisen rahoituksen osuus kasvoi toisena vuonna peräkkäin. Vuonna 2001 ulkoista rahoitusta oli 52 prosentilla pkyrityksistä ja uutta rahoitusta oli vuoden aikana hankkinut 21 prosenttia vastaajista. Vuoden 2000 vastaavat luvut olivat 46 ja 17 prosenttia. Pk-yritysten hankkimasta ulkoisesta rahoituksesta suurin osa, 45 prosenttia, on hankittu kone- ja laiteinvestointien rahoittamiseen. Muiden käyttökohteiden osuus on selvästi pienempi. Palvelualoilla kone- ja laiteinvestointien osuus on muita toimialoja suurempi, kun taas kaupassa ulkoisen rahoituksen yleisin tarve on saada käyttöpääomaa. Teollisuudessa korostuvat yrityksen kehittämishankkeet ja rakennusalalla investoinnit rakennuksiin sekä toimitusaikaiset vakuudet. Kahdella ulkoista rahoitusta hankkivalla yrityksellä kolmesta ei ole ongelmia sen suhteen. Vakuusvaikeudet ovat yleisimmät ongelmat niillä, joilla on rahoitusongelmia. Rahoitusvaikeudet ovat kauttaaltaan hieman lisääntyneet aiemmista kyselyistä, mutta yrityksen kehittämisen pahimpana esteenä niiden osuus ei ole kasvanut. Voimakkaasti kasvavilla ja nuorilla yrityksillä on hieman muita useammin ongelmia ulkoisessa rahoituksessa. Pankkimarkkinoilla ei ole vaihtoehtoja Noin 65 prosentilla ulkoista rahoitusta hankkineista on pankkiluottoja. Lisäksi 18 prosentilla on pankkitakaus. Ulkoinen rahoitus on siis edelleen pankkikeskeistä. Pankkimarkkinat ovat myös pysyneet keskittyneinä, sillä Nordean ja Osuuspankkien yhteenlaskettu markkinaosuus on edelleen 79 prosenttia. Viimeisen vuoden aikana vain 4 prosenttia pk-yrityksistä on vaihtanut pääpankkiaan. Etenkin Sammon osuus pankkia vaihtaneista on niiden asiakasmarkkinaosuutta suurempi. Sen sijaan Osuuspankeilla on selvästi markkinaosuutta pysyvämpi pk-asiakaskunta. Sitä ja yleensäkin harvinaista pankin vaihtoa selittänee vaihtoehtojen vähäisyys erityisesti maaseudulla. 2

4 Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 Sisältö 1 Aineisto Pk-yritysten investoinnit Pk-yritysten kasvuhakuisuus Pk-yritysten vienti ja vientitakuiden käyttö Yrityksen kehittämisen pahimmat esteet Asiakkaiden maksuhäiriöt Ulkoisen rahoituksen yleisyys Ulkoisen rahoituksen koostumus Ulkoisen rahoituksen käyttötarkoitus Ulkoisen rahoituksen lisätarve ja käyttötarkoitus Ulkoisen rahoituksen lisätarve ja käyttötarkoitus alueellisesti Ongelmat ulkoisessa rahoituksessa Ongelmat ulkoisessa rahoituksessa alueellisesti Pankkien markkinaosuudet Pankin vaihto

5 Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry 1 Aineisto Pk-yritysten rahoituskysely, toukokuu 2002 on tehty puhelinhaastatteluna kevättalvella 2002 Tietoykkönen Oy:n toimesta. Kohderyhmänä on suomalaiset pkyritykset. Otantakehikkona on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 95 ja yritysrekisteriä. Vastauksia saatiin 3013 yritykseltä. Tuloksia laskettaessa aineisto on oikaistu painokertoimilla. Painottamattomassa aineistossa alueellinen otoskoko on vähintään 100 vastaajaa. Taulukko 1: Painotetun aineiston rakenne PÄÄTOIMIALA HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ LIIKEVAIHTO v ALUE (MAAKUNTA) VASTAAJAN ASEMA YRITYKSEN PERUSTAMISVUOSI YRITYKSEN KASVUHAKUISUUS n(w)= Teollisuus (TOL: 15-37) Rakentaminen (TOL: 45) Kauppa (TOL: 50-52) Palvelut (TOL: 55,60-63,70-74,92-93) Alle 5 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä Mmk tai alle Mmk Mmk Mmk Yli 20 Mmk Ei vastausta Helsinki Pääkaupunkiseutu Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme 92 3 Päijät-Häme Pirkanmaa Kymenlaakso 96 3 Etelä-Karjala 71 2 Etelä-Savo 91 3 Pohjois-Savo Pohjois-Karjala 86 3 Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa 92 3 Pohjois-Pohjanmaa Kainuu 39 1 Lappi Yrittäjä Palkattu johtaja Muut Voimakkaasti kasvuhakuinen Pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Pyrkii säilyttämään aseman Ei kasvutavoitteita Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 45 1 Ei SUOMEN YRITTÄJIEN JÄSEN Kyllä PERHEYRITYS Ei Kyllä YHTEENSÄ

6 Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu Pk-yritysten investoinnit Taulukko 2: Pk-yritysten investoinnit seuraavan 12 kuukauden aikana Rakennukset laitteet tuotekehitys koulutus markkinointi kustannukset Koneet ja Tutkimus ja Henkilöstön Mainonta ja Atk-ylläpito- Yhteensä Kaikki yritykset 2,3 4,2 1,4 1,1 2,0 1,1 12,1 Teollisuus 3,5 4,5 1,8 0,8 1,7 0,8 13,1 Rakentaminen 2,4 5,4 0,7 0,9 1,1 0,9 11,4 Kauppa 1,2 1,7 0,7 0,8 1,8 0,7 6,9 Palvelut 2,5 5,2 2,0 1,4 2,4 1,4 14,9 Pk-yritykset investoivat seuraavan 12 kuukauden aikana eniten koneisiin ja laitteisiin. Rakennuksiin investoivat suhteellisesti eniten pk-teollisuusyritykset. Rakennusalan ja palvelualojen yritykset investoivat eniten koneisiin ja laitteisiin. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen, henkilöstön koulutukseen sekä mainontaan ja markkinointiin investoivat eniten palvelualojen pk-yritykset. Atk-ylläpitokustannukset ovat seuraavan 12 kuukauden aikana suurimmat palvelualojen pk-yrityksillä. Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset investoivat huomattavasti enemmän rakennuksiin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä markkinointiin kuin pkyritykset keskimäärin. Niiden T&K-investoinnit ovat kolminkertaiset suhteessa liikevaihtoon (4,3 ) ja markkinointi-investoinnit 1,5-kertaiset (3,2 ) kuin pkyrityksillä keskimäärin. Kuvio 1: Pk-yritysten investoinnit seuraavan 12 kuukauden aikana 10,0 8,0 Investoinnit seuraavan 12 kuukauden aikana keskimäärin liikevaihdosta JAKSO 1/01 2/01 1/02 6,0 4,0 2,0 0,0 Rakennukset Koneet ja laitteet Tutkimus ja tuotekehitys Henkilöstön koulutus Mainonta ja markkinointi 1/01 1,7 3,5 1,6 1,0 1,8 Atk-ylläpitokustannukset 2/01 2,5 3,0 1,1 0,9 1,6 0,9 1/02 2,3 4,2 1,4 1,1 2,0 1,1 5

7 Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry 3 Pk-yritysten kasvuhakuisuus Taulukko 3: Pk-yritysten kasvuhakuisuus On voimakkaasti kasvuhakuinen Pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Pyrkii säilyttämään aseman Ei ole kasvutavoitteita Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana Kaikki yritykset Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Pk-yrityksistä 8 prosenttia on voimakkaasti kasvuhakuisia ja alle puolet pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Toimialoittain tarkasteltuna voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on eniten kaupanalalla. Suhteellisesti vähiten voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä on rakennusalalla. Nuoremmat yritykset ovat kasvuhakuisempia kuin vanhemmat yritykset. Ennen vuotta 1995 perustetuista yrityksistä vain 6 prosenttia on kasvuhakuisia, kun vuosina perustetuista pk-yrityksistä joka kuudes on voimakkaasti kasvuhakuinen. Selvästi alle puolet ennen vuotta 1995 perustetuista pk-yrityksistä ja kuusi kymmenestä vuosina perustetuista yrityksistä pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Kuvio 2: Kasvuhakuisuus yrityksen perustamisvuoden mukaan On voimakkaasti kasvuhakuinen Pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Pyrkii säilyttämään asemansa Ei ole kasvutavoitteita Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana Perustamisvuosi

8 Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu Pk-yritysten vienti ja vientitakuiden käyttö Taulukko 4: Pk-yritysten vienti Kaikki Rakentaminen Teollisuus yritykset Kauppa Palvelut YRITYKSELLÄ VIENTIÄ Jos vientiä: Miten suora vienti on jakautunut? RUOTSI MUUT EU-MAAT NORJA VENÄJÄ BALTIA MUUT MAAT Joka neljännen pk-yrityksen tuotteita viedään ulkomaille joko suoraan tai osana jonkin toisen kotimaisen yrityksen tuotekokonaisuutta. Vientiä harjoittavien yritysten osuus vaihtelee rakennusalan 12 prosentista teollisuuden 57 prosenttiin. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä runsaalla kolmasosalla on vientitoimintaa. Vientiyritysten suhteellisessa osuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuodesta Viennin osuus liikevaihdosta on vientiyrityksillä keskimäärin 26 prosenttia. Toimialoittain tarkasteltuna viennin osuus liikevaihdosta on teollisuudessa 33, palveluissa 27, rakentamisessa 22 ja kaupassa 18. Pk-yritysten suorasta viennistä puolet suuntautuu Ruotsiin ja muihin EU-maihin, Venäjälle tai Baltiaan suuntautuu kuudesosa pk-yritysten suorasta viennistä. Pkyritykset ovat vakuuttaneet keskimäärin kaksi prosenttia vientisaamisistaan vientitakuilla. Eniten vientitakuita ovat käyttäneet rakennusalan yritykset ja pkteollisuusyritykset. Kuvio 3: Vientitakuilla vakuutetut vientisaamiset 10,0 8,0 6,0 4,0 3,1 4,2 2,0 2,0 1,7 0,9 0,0 Kaikki yritykset Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut 7

9 Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry 5 Yrityksen kehittämisen pahimmat esteet Taulukko 5: Yrityksen kehittämisen pahimmat esteet Kaikki yritykset Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Byrokratia Työlainsäädäntö./ työehtosopimukset Muu sääntely Verotus Palkat / muut tuotantokustannukset Työn sivukulut Epäterve kilpailutilanne Kireä kilpailutilanne Kysynnän riittämättömyys / epävakaus Rahoitusvaikeudet Epävarmuus Ammattitaitoisen työvoiman saanti Pula alihankk., tiloista, koneista yms Jokin muu / ei osaa sanoa Kireä kilpailu on yleisin yrityksen kehittämisen este. Vaikka kireä kilpailu on yhteiskunnan kannalta hyvä asia, saattaa se joskus pakottaa yritykset niin tiukoille, ettei pitkäjänteisille kehittämistoimenpiteille jää tarpeeksi mahdollisuuksia. Usein pitkäkestoisissa ja resursseja vievissä yritystoiminnan kehittämishankkeissa ei siis ole varaa virheisiin. Yrityksissä on myös pulaa resursseista. Etenkin ammattitaitoisen työvoiman saanti on varsin yleinen ongelma. Lisäksi puutetta on alihankkijoista, tiloista, koneista ja laitteista sekä raaka-aineista. Teollisuudessa koetaan muita toimialoja useammin resurssipulaa ja työmarkkinasäädösten rajoitteet. Alueellisesti eriytyneellä rakennusalalla on vaikeuksia myös ammattitaitoisen työvoiman saatavuudessa. Kaupassa esiintyy epätervettä kilpailua markkinoiden liiallisen keskittymisen muodossa. Kaupassa ja palveluissa on ongelmia myös verotuksessa ja kustannuksissa. 8

10 Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 Kuvio 4: Yrityksen kehittämisen pahin este kireä kilpailutil. epäterve kilpailutila. kysynnän puute rah.vaikeudet epävarmuus ammattitait. työv. puute verotus työn sivukulut palkat/muut tuot.kust. byrokratia työlains./tes muu sääntely Kuvio 5: Rahoitusvaikeudet yrityksen kehittämisen pahimpana esteenä II /88I/ 89 II/ 89I /90 II/ 90 I /91 II/91I /92II /92I/ 93II /93I/ 94II/ 94I /95 II/ 95I /96II/96I /97II /97I/ 98II /98I/ 99II/ 99I /00II/00I /01II/01I/ 02 9

11 Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry 6 Asiakkaiden maksuhäiriöt Taulukko 6: Odotukset asiakkaiden maksuhäiriöistä seuraavien 12 kuukauden aikana Lisääntyvät Pysyvät ennallaan Vähentyvät Saldoluku Kaikki yritykset Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Saldoluku on laskettu lisääntyvät ja vähentyvät -vastausten prosenttiosuuksien erotuksena. Uutena suhdannekysymyksenä keväällä 2002 kartoitettiin pk-yritysten odotuksia asiakkaiden maksuhäiriöiden muutoksesta seuraavien 12 kuukauden aikana. Hieman yllättäen niiden odotettiin lisääntyvän. Rakennusalalla ja isoimmissa pkyrityksissä asiakkaiden maksuhäiriöiden odotettiin lisääntyvän muita laajemmin. Kuvio 6: Odotukset asiakkaiden maksuhäiriöistä, saldoluvut kaikki teollisuus rakentaminen kauppa palvelut 10

12 Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu Ulkoisen rahoituksen yleisyys Taulukko 7: Ulkoisen rahoituksen yleisyys Kaikki yritykset, Teollisuus, Rakentaminen, Palvelut, On ulkoista rahoitusta Ei ole ulkoista rahoitusta Kauppa, On ottanut rahoitusta viimeisen vuoden aikana Ei ole ottanut rahoitusta viimeisen vuoden aikana Kyselyhetkellä 42 prosentilla pk-yrityksistä ei ollut lainkaan ulkoista rahoitusta eli lainoja tai takauksia. Teollisuudessa ulkoista rahoitusta oli hieman isommalla osalla yrityksistä kuin muilla toimialoilla. Ulkoista rahoitusta on sitä harvemmin, mitä pienemmästä tai kasvuhaluttomammasta yrityksestä on kyse. Viimeisen vuoden aikana ulkoista rahoitusta oli hankkinut runsas neljännes pk-yrityksistä. Ulkoisen rahoituksen osuus kasvoi toisena vuonna peräkkäin. Vuonna 2001 ulkoista rahoitusta oli 52 prosentilla pk-yrityksistä ja uutta rahoitusta oli vuoden aikana hankkinut 21 prosenttia vastaajista. Vuoden 2000 vastaavat luvut olivat 46 ja 17 prosenttia. Asiakastiedon analysoimien vuoden 1999 ja 2000 tilinpäätösten mukaan 48 prosentilla yrityksistä oli rahalaitosluottoja. Kuvio 7: Ulkoisen rahoituksen yleisyys ulkoista rahoitusta kaikkiaan ottanut ulkoista rahoitusta viimeisen vuoden aikana kyllä on ei ole 11

13 Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry 8 Ulkoisen rahoituksen koostumus Taulukko 8: Millaista ulkoista rahoitusta yrityksellänne on? Kaikki yritykset, Teollisuus, Rakentaminen, Palvelut, Kauppa, Pankkiluotto Pankkitakaus Vakuutusyhtiön luotto Finnveran laina tai takaus Leasingrahoitus Osamaksurahoitus Ulkopuolisen pääomasijoitus Myyntilaskurahoitus Luotollinen shekkitili Julkinen avustus tai tuki Muu Pankkiluottoja oli 65 prosentilla niistä yrityksistä, joilla ylipäätään oli ulkoista rahoitusta. Lisäksi 18 prosentilla oli pankkitakaus. Finnveran luottoja tai takauksia oli 21 prosentilla. Leasingrahoitusta käytti joka kolmas, osamaksurahoitusta joka neljäs ja luotollista shekkitiliä 28 prosenttia niistä, joilla oli ulkoista rahoitusta. Teollisuudessa oli käytössä kaikenlaista ulkoista rahoitusta useammin kuin yrityksissä keskimäärin, lukuun ottamatta leasingrahoitusta. Rakennusalalla oli useimmin pankkitakauksia, palvelualoilla puolestaan leasing- ja osamaksurahoitusta. Kaupassa korostuivat luotollinen shekkititili ja myyntilaskurahoitus. Kuvio 8: Ulkoisen rahoituksen koostumus pk-sektorilla Pankkiluotto Leasi ngr ahoit us Luotoll inen shekki ti li Osamak su rahoitus Fi nnver an laina tai takaus Pank ki takaus Julk inen avustus tai tuki Ul kopuol isen pääomasi joitus Vakuutusyhtiön l uot to Myynt ilaskur ahoitus Muu

14 Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu Ulkoisen rahoituksen käyttötarkoitus Taulukko 9: Mihin käyttöön ulkoista rahoitusta on yritykseenne hankittu? Kaikki yritykset, Teollisuus, Rakentaminen, Palvelut, Kauppa, Kone- ja laiteinvestointeihin Rakennusinvestointeihin Käyttöpääomaksi Viennin rahoitukseen Yrityksen kehityshankkeisiin Toimitusaikaisiin vakuuksiin Muuhun tarkoitukseen Ei osaa sanoa Pk-yritysten hankkimasta ulkoisesta rahoituksesta suurin osa, 45 prosenttia, on hankittu kone- ja laiteinvestointien rahoittamiseen. Muiden käyttökohteiden osuus on selvästi pienempi. Palvelualoilla kone- ja laiteinvestointien osuus on muita toimialoja suurempi, kun taas kaupassa ulkoisen rahoituksen yleisin tarve on saada käyttöpääomaa. Teollisuudessa korostuvat yrityksen kehittämishankkeet ja rakennusalalla investoinnit rakennuksiin sekä toimitusaikaiset vakuudet. Kuvio 9: Ulkoisen rahoituksen käyttötarkoitus Yr it yk sen kehi t yshan k 13 Toimitusaikaiset vakuu 3 Muu 1 Ei osaa sanoa 2 Viennin rahoi t 2 Kone- j a laitei nvesto 45 Käyt töpääoma 18 Rakennusi nvestoin 16 13

15 Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry 10 Ulkoisen rahoituksen lisätarve ja käyttötarkoitus Taulukko 10: Aiotteko hankkia ulkoista rahoitusta seuraavan vuoden aikana ja jos aiotte, niin mihin tarkoitukseen? Kaikki yritykset, Teollisuus, Rakentaminen, Palvelut, Kauppa, Aikoo hankkia luottoja Aikoo hankkia takauksia Kone- ja laiteinvestointeihin Rakennusinvestointeihin Käyttöpääomaksi Viennin rahoitukseen Yrityksen kehityshankkeisiin Toimitusaikaisiin vakuuksiin Muuhun tarkoitukseen prosenttia pk-yrityksistä ei tarvitse lähitulevaisuudessa luottoja yrityksensä kehittämiseen. Lisäksi vain 9 prosenttia aikoo hankkia takauksia. Valtaosa yrityksistä ei siis aio laajentaa toimintaansa tai suoriutuu siitä tulorahoituksensa turvin. Rakennusalalla on muita enemmän aikeita ulkoiseen rahoitukseen. Kaupassa aikeet ovat vähäisimmät. Keskimäärin ulkoisen rahoituksen käyttökohteet ovat samoja kuin ennen eli suurin osa hankkii rahoitusta kone- ja laiteinvestointeja varten. Rakennusalalla korostuvat toimitusaikaiset vakuudet ja kaupassa käyttöpääoman tarve. Kuvio 10: Ulkoisen rahoituksen tarve aikoo hankkia takauksia 9 91 aikoo hankkia luottoja kyllä ei 14

16 Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu Ulkoisen rahoituksen lisätarve ja käyttötarkoitus alueellisesti Taulukko 11: Aiotteko hankkia ulkoista rahoitusta seuraavan vuoden aikana ja jos aiotte, niin mihin tarkoitukseen? Aikoo hankkia luottoja, Aikoo hankkia takauksia, Investoinnit, Käyttöpääoma, Muu, Helsinki Muu pääkaupunkiseutu Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Päijät-Häme Pirkanmaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Pk-yrityksillä on Uusimaalla, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa muita maakuntia useammin aikeita hankkia luottoja tai takauksia seuraavan vuoden aikana. Sen sijaan Kainuussa, Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa uuden rahoituksen hankintaa ei useinkaan suunnitella. Ulkoisen rahoituksen käyttötarpeista investoinnit korostuvat useimmissa maakunnissa, mutta erityisesti Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Keski- Pohjanmaalla, joissa ulkoisesta rahoituksesta noin kolme neljäsosaa menee investointeihin. Käyttöpääomatarve on muita maakuntia yleisempää Pirkanmaalla, Helsingissä ja Etelä-Pohjanmaalla. 15

17 Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry 12 Ongelmat ulkoisessa rahoituksessa Taulukko 12: Ulkoista rahoitusta tarvitsevien ongelmat Kaikki yritykset, Teollisuus, Rakentaminen, Palvelut, Kauppa, Ei ongelmia Vakuudet Korkeat korot Luoton saatavuus Toimitus- ja vakuuskustann Heikko taloudellinen tila Kahdella ulkoista rahoitusta tarvitsevalla pk-yrityksellä kolmesta ei ole vaikeuksia sen suhteen. 17 prosentilla on ongelmia vakuuksissa. Rakennusalalla vaikeuksia on vähiten, mutta kauttaaltaan rahoitusvaikeudet ovat hieman lisääntyneet aiemmista kyselyistä. Voimakkaasti kasvavilla ja nuorilla yrityksillä on hieman muita useammin ongelmia ulkoisessa rahoituksessa. Kuvio 11: Rahoituksen ongelmat ,7 6,9 63, ,1 5,4 62, ,9 8,4 39, ,9 8,1 8, Vakuuksissa Muussa Ei ongelmiarahoituksessa Koroissa Toimitus- ja vakuuskustannuksissa 16

18 Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu Ulkoisen rahoituksen ongelmat alueellisesti Taulukko 13: Ulkoisen rahoituksen ongelmat alueellisesti Ei ongelmia, Vakuudet, Korkeat korot, Luoton saanti, Toim.- ja vakuuskust., Tal. tila, Helsinki Muu pääkaupunkiseutu Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Päijät-Häme Pirkanmaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Pk-yrityksillä on Keski-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa muita maakuntia useammin ongelmia ulkoisessa rahoituksessa. Sen sijaan Kymenlaaksossa, Pohjois-Karjalassa ja muualla pääkaupunkiseudulla kuin Helsingissä rahoitusongelmia on vain joka viidennellä pk-yrityksellä. Kaikilla alueilla yleisimmät rahoituksen ongelmat liittyvät vakuuksiin. Lapissa korkotaso aiheuttaa selvästi muita maakuntia useammin rahoitusongelmia. Kanta- Hämeessä joka kymmenennellä pk-yrityksillä ongelmia aiheuttavat ulkoisen rahoituksen korkeat toimitus- ja vakuuskustannukset. Varsinais-Suomessa yhtä moni kohtaa rahoitusongelmia yrityksensä heikon taloudellisen tilan takia. 17

19 Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry 14 Pankkien markkinaosuudet Taulukko 14: Yrityksen pääasiallisesti käyttämä pankkiryhmä Kaikki yritykset, Teollisuus, Rakentaminen, Palvelut, Kauppa, Nordea Osuuspankkiryhmä Paikallisosuuspankki Sampo Säästöpankki Muu / ei vastausta Pk-yritykset ovat keskittyneet selvästi Nordean ja Osuuspankkien asiakkaiksi. Näiden pankkiryhmien markkinaosuus pk-yrityksistä on yhä 79 prosenttia yleisillä asiakasmarkkinaosuuksilla mitattuna. Rahoituspalveluissa Nordea menettää yo. luvuista kolme prosenttiyksikköä Osuuspankeille muiden pankkien asiakasmarkkinaosuuksien pysyessä ennallaan. Maksuliikepalveluissa Sammon asiakasmarkkinaosuus on 11 prosenttia, pienimpien pankkien markkinaosuuden pudotessa yo. tasosta vastaavasti parilla prosenttiyksiköllä. Käytännössä pk-yritykset kohtaavat siten hyvin keskittyneet pankkimarkkinat rahoitusta hankkiessaan. Nordean markkinaosuus on säilynyt suurempana kuin Osuuspankkien, vaikka se on markkinajohtaja maakunnista vain Uusimaalla, Satakunnassa, Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa. Markkinaosuuksissa ei ole tapahtunut sanottavia muutoksia viime vuoteen verrattuna. Kuvio 12: Pankkien markkinaosuudet pk-sektorilla

20 Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu ,4 35,6 9,1 6, ,5 37,7 7,4 8, ,6 41 8, ,7 38,7 7,5 5, Nordea Osuuspankki Sampo Säästöpankki Muu 15 Pankin vaihto Taulukko 15: Oletteko vaihtanut pääpankkianne viimeksi kuluneen vuoden aikana ja mikä oli entinen pääpankkinne? Kaikki yritykset, Teollisuus, Rakentaminen, Palvelut, Kauppa, On vaihtanut Nordea Osuuspankkiryhmä Paikallisosuuspankki Sampo Säästöpankki Muu / ei vastausta Vain neljä prosenttia pk-yrityksistä on vaihtanut pääpankkiaan viimeksi kuluneen vuoden aikana. Etenkin Sammon osuus pankkia vaihtaneista on niiden asiakasmarkkinaosuutta suurempi. Sen sijaan Osuuspankeilla on selvästi markkinaosuutta pysyvämpi pk-asiakaskunta. Sitä ja yleensäkin harvinaista pankin vaihtoa selittänee vaihtoehtojen vähäisyys erityisesti maaseudulla. Kuvio 13: Pankin vaihto pk-sektorilla viimeksi kuluneen vuoden aikana 19

21 Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry Nordea Ei Kyllä Osuuspankki Paikallisosuuspankki Sampo Säästöpankki Handelsbanken Muu 20

22 Julkaisijat: Finnvera Oyj valtakunnallinen vaihde: Helsinki Vuorimiehenkatu 1 PL 1010, Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio Faksi Kaisaniemenkatu 13 A PL 999, Helsinki p. (09) , f. (09) toimisto@suomen.yrittajat.fi Kustantaja: Sypoint Kaisaniemenkatu 13 A PL 999, Helsinki p. (09) , f. (09)