RAJASEUTUTYÖN ÄÄNENKANNATTAJA VUODESTA /2014 RAJASEUTU 90 VUOTTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAJASEUTUTYÖN ÄÄNENKANNATTAJA VUODESTA 1924 3/2014 RAJASEUTU 90 VUOTTA"

Transkriptio

1 RAJASEUTUTYÖN ÄÄNENKANNATTAJA VUODESTA /2014 RAJASEUTU 90 VUOTTA 70 vuotta sitten 1

2 Joulu tulee... Muistamalla ystäviäsi Rajaseutuliiton korteilla tuet samalla nuorten opiskelua! Sisustustauluiksi Sirkka Linnamiehen luontoaiheisia julisteita! Kataja (53 x 76 cm) Pihlaja (53 x 76 cm) Tyrni (53 x 76 cm) Kortit A6, 1-osaiset 1 Kortit A6, 2-osaiset 2 Julisteet 15 Lisää kortteja 2

3 RAJASEUTU 90. vuosikerta Ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Kustantaja ja julkaisija Rajaseutuliitto r.y. ISSN X Päätoimittaja Matti Väistö Toimittaja Paula Penttilä Toimituskunta Matti Väistö Pentti Kurunmäki Olli Lihavainen Risto Nihtilä Matti Sippola Paula Penttilä Ilmoitushankinta ja laskutus Rajaseutuliitto r.y. Tunturikatu 6 A 19, Helsinki puh , telekopio sähköposti: Ilmoitushinnat Takakansi 900 Taka- ja III-kansissa 1/2 s 590 1/4 s 490 Kannet II ja III 690 Koko sivu tekstissä 590 1/2 sivu 490 1/3 sivu 440 1/4 sivu 400 1/5 sivu 280 1/6 sivu 200 1/8 sivu 190 Alv. 0 % Maksuehdot: Per 8 päivää, yliaikakorko 10 %. Huomautuslasku 7. Ilmoituksella tässä lehdessä tuet mm. rajaseutujen nuorison opiskelua ja paikallista yritystoimintaa. Lehteen 4/2014 aineisto mennessä: Postitse: Rajaseutuliitto, Tunturikatu 6 A 19, Helsinki Teema 4/2014: Rajakuntajuhla 2014 Seuraavan lehden ilmestymisaika: mennessä. Tilaukset ja osoitteenmuutokset Puh tai Lakon tai muun ylivoimaisen esteen takia ilmestymättä jääneistä numeroista ei suoriteta korvausta. Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää lähetettyjä aineistoja. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Puhelimitse annettuihin ilmoituksiin sattuneista virheistä lehti ei vastaa. Rajaseutu on valtakunnallinen julkaisu. Painosmäärä kpl Vuosikerta 25, irtonumero 7. Pankkiyhteys OP-Pohjola F Taitto: Osmo Jurvanen, Lappeenranta Painopaikka: KS Paino Oy, Kajaani Kansikuva: R. Kemppainen Maisema Kuhmosta. Sisältö 3/ Pääkirjoitus 6 Rajaseututyö esittäytyi Kiteellä 7 Puhe Elomarkkinoiden väelle 8 9 Ministeri Numminen muistelee Uuno Brander 12 Rajan Puu 12 Puhoksen perinnepäivä 13 Sirkka Linnamies 14 4H-työ 15 Paltamosta maailmalle Virolahden Harju 125 vuotta 18 Petsamon mummo 19 Lauri Jaatisen muistolle 19 Vanhoja uutisia 20 Hoilola 21 Kyrönmaalaiset Kiteellä 22 Rajatarkastusautomaatti 23 Rajavartiolaitoksen koiramestaruuskisat Itä-Lapin rajapitäjät 70 vuotta sitten 26 Evakkovaellus Antikvariaattilöytö 27 Kirjauutuus 28 Simolan pommitus 29 Näkökulma 30 Ristikon ratkaisu 30 Uusi kirja 30 Rajaseutu-lehden tilausmaksu 31 Opintoapurahahakemus 32 Ristikko 3

4 Toimisto: Tunturikatu 6 A 19, IV krs, Helsinki Puh , telefax Sähköposti: Pankkiyhteys: Helsingin OP Pankki: F Hallitus: Varajäsenet: Toimisto & talous: valtiopäiväneuvos Matti Väistö Kiihtelysvaara, puheenjohtaja kauppat.maist. Arno Latvus, Helsinki varapuheenjohtaja fil.maist. Markku Hakkila, Helsinki agronomi Eero Juntunen, Lappeenranta talous- ja elinkeinojohtaja Kirsi Kangas, Salla järjestösihteeri Eeva Karttunen, Helsinki valt.maist. Olli Lihavainen, Joensuu aluekehitysneuvos Matti Sippola, Vantaa fil.toht. Eino Siuruainen, Oulu kauppat.maist. Antero Parkkonen, Lappeenranta toimittaja Marja Suojoki-Gauriloff, Inari rahoitusjohtaja Kaarina Vaaraniemi, Turku kaupunginjohtaja Eila Valtanen, Kuhmo HSO-sihteeri Anu Korpinen Liiton tarkoituksena on edistää taloudellista, sosiaalista ja sivistyksellistä kehitystä toimialueellaan rajaseudulla ja kehitysalueilla. Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Liiton virallinen äänenkannattaja on Rajaseutu-lehti. Rajan Joutsen -muistolahja Rajan Joutsen -rintamerkki Lennart Segerstrålen Tunturijoutsen-aiheinen Adressi Kortti... 2 Sirkka Linnamiehen kukka-aiheiset kortit 2-osainen osainen... 1 Adressien ja taitettujen korttien hintaan sisältyy kirjekuori. Kaikkien tuotteiden hintoihin lisätään lähetyskulut. Rajaseutulehti 25 /vsk. Tilaukset ja tiedustelut: Puh Rajaseutuliiton jäsenjärjestöt ja niiden luottamushenkilöt vuonna 2014 RAJASEUTUYHDISTYS R.Y. Toimisto: Tunturikatu 6 A IV krs, Helsinki puh sähköposti: puh.joht., fil.maist. Markku Hakkila, puh toinen pj. kauppat.maist. Arno Latvus Hallituksen muut jäsenet: Marketta Hietanen Inka Müller Kirsti Sipiläinen Leila Vanhanen RAJASEUDUN YSTÄVÄT KESKI-SUOMI RY. Yhteyshenkilö: sihteeri, fil.maist. Mikko Lemmetti, Leikkiharjuntie 50, Konnevesi 4

5 Pääkirjoitus Vuosien takaa on jäänyt mieleeni Kiteen poliisin tienvarsimainos. Teksti kuului ytimekkäästi: pidä huolta. Näihin kahteen sanaan mahtuu paljon tärkeää sanomaa, kuten myös Pave Maijasen samannimiseen lauluun, joka oli vuoden 1981 suurimpia hittejä. Osuvasti laulussa kehotetaan pitämään huolta itsestä ja läheisistä sekä auttamaan heikommassa asemassa olevia. Näin lauluntekijä: Pidä huolta itsestäs ja niistä jotka kärsii. Anna almu sille, joka elääkseen sen tarvii. Muista siellä rakentaa, missä koti maahan sortuu. Lauluntekijän mukaan auttamisesta syntyy myönteinen jatkumo, se saa aikaan hyvää: Sillä jokainen, joka apua saa, sitä joskus tajuu myös antaa. Auttamisen halu leviää, aivan samoin kuin innostus. Sanotaan, että innostusta ei opita, se tarttuu. Pave Maijanen evästää myös päätöksentekoa: Koeta niitä rohkaista, jotka päätöksissään horjuu. Toisaalta hän korostaa tehtyjen päätösten merkitystä: Pidä kii päätöksistä, niistä voima itää. Kumpaankin laulun lauseeseen sisältyy tärkeä viesti myös tämän päivän päättäjille. Tarvitaan harkittuja ja selkeitä päätöksiä, joista sitten pidetään kiinni. Nykyinen taloudellisesti ahdas ja hyvinvointiyhteiskunnan perusasioita koetteleva aika on päättäjille erityisen vaativa. Helpompi olisi antaa kuin ottaa. Puhuttelevassa laulussa kiinnitetään lopulta huomiota kolmeen yhteiskunnallisesti tärkeään ja ajankohtaiseen asiaan, jotka ovat olleet läheisiä myös rajaseututyössä ja Rajaseutuliiton toiminnassa. Näitä ovat luonto ja sen vaaliminen, vanhustenhoito ja hoidon kodinomainen kehittäminen sekä rauhan säilyttäminen. Laulun sanoin nämä asiat tiivistyvät: Pidä huolta luonnosta, se susta huolen pitää Muista vanhukset ei kuulu vanhainkotiin. Toimi niin, ettei nuorukaiset joudu uusiin sotiin. Lappeenrannassa 1950 syntynyt ja nykyiseen Kiteeseen kuuluvan aurinkokunta Kesälahden maisemista virikkeitä ja voimaa ammentanut Pave Maijanen palkittiin kaksi vuotta sitten iskelmä-finlandialla. Monipuolisesti ansioituneena taitelijana hänelle myönnettiin viime kesäkuussa taitelijaeläke. On ilmeistä, että Pave Maijasen laulu on aikanaan ollut vaikuttamassa myös poliisin tienvarsimainokseen. Itse kukin on voinut tulkita sen pidä huolta -sanomaa omien ajatustensa ja oman elämäntilanteensa mukaisesti. Joku voi kokea huolenpidon tarkoittavan, että noudattaa nopeusrajoituksia ja että auto ja kuljettaja ovat ajokunnossa. Toiselle taas on tärkeää huolehtia perheestä, naapureista, läheisistä, yleensäkin apua ja turvaa tarvitsevista. Huomio voi kiinnittyä myös yleiseen lainkuuliaisuuteen ja siihen, että yhteiskunnassa kaikilla olisi hyvän ja turvatun elämän edellytykset. Rajaseututyössä pidä huolta on tarkoittanut ennen muuta toimintaa rajaseudun ihmisten hyväksi ja vaikuttamista näiden alueiden tasa-arvoiseksi kehittämiseksi. Sodan jälkeisinä puutteen aikoina monenlainen apu ja tuki on ollut todella tarpeen. Tuon ajan tukea ja apua saaneet ikäpolvet ovat nyt vuorostaan sitä antamassa tai päättämässä asioista. Moni rajaseudun nuori on saanut opintielleen taloudellista apua myös Rajaseutuliitolta ja muistelee tätä kiitollisuudella. Vuosien ja vuosikymmenien myötä monet asiat ovat yhteiskunnassamme muuttuneet ja muutos jatkuu. Kaupungin valot -ilmiö vetää puoleensa ja laajoilla alueilla väestö vähenee entisestään. Keskittävälle kehitykselle tarvitaan vastatoimenpiteitä, joilla koko maassa varmistetaan palvelujen saatavuus ja huolehditaan tiestöstä ja tietoliikenneyhteyksistä sekä parannetaan paikallisen yritys- ja kehittämistoiminnan edellytyksiä. Epävarmassa ja muuttuvassa maailmassa yhteinen etumme on, että kaikista asukkaista ja koko maasta rajaseutuja myöten pidetään huolta. Tässä tarvitaan niin kunnissa kuin maakunnissa laaja-alaista yhteistyötä ja alueellista kehitystä vahvistavaa valtiovallan myötäotetta. Tarvitaan myös vapaaehtoista yhdistystoimintaa rajaseututyö mukaan luettuna. Matti Väistö 5

6 Kitee Vuoden Rajakunta Rajaseututyö esittäytyi Koivikon Elomarkkinoilla Aurinkoinen sää suosi Kiteellä perinteisiä Koivikon Elomarkkinoita Elomarkkinat alkoivat Pohjois- Karjalan ELY-keskuksen maaseutuyksikön päällikön Pekka Tahvanaisen avauspuheella. Samaan aikaan Koivikolla pidettiin MUURIK- KI 2014 lypsykarjanäyttely. Näyttelyn avajaisohjelman jälkeen ihmiset siirtyivät katselemaan ja kuuntelemaan sekä tekemään omia ostoksiaan. Rajaseutuliitolla oli markkinoilla oma osasto, jossa esiteltiin liiton toimintaa ja arvuutettiin Raja - ihmisen tekemä -veistoksen painoa. Rajaseutuliiton osastolla oli näyttävästi esillä sekä rajaseutukirjallisuutta että Branderin sukuhistoriaa (Kuva: Risto Nihtilä). Elomarkkinoiden ohjelmaan oli merkitty klo Kiteen Vuoden Rajakunta 2014 nimitykseen liittyen Rajan Puun istutus. Ennen Rajan Puun istutusta puhuivat Kiteen kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen ja Rajaseutuliiton puheenjohtaja Matti Väistö. Heidän lisäkseen puun istutuksen Koivikon puistoon, lähelle kartanon päärakennusta, suorittivat Kiteen kaupungin ja Rajaseutuliiton edustajat. Mukana oli myös Uuno Branderin pojanpoika Timo Palosuo. Istutustyötä oli seuraamassa runsaasti yleisöä ja heidän joukossaan Brander-Palosuon -sukua. Kiteen kaupunki oli valinnut Rajan Puuksi Siperian lehtikuusen. Omassa puheenvuorossaan Rajaseutuliiton puheenjohtaja Matti Väistö käsitteli Vuoden Rajakuntaa ja rajaseututoimintaa todeten muun muassa: Vuoden Rajakunta Kitee on monin tavoin toiminut alueensa elinolojen, koulutuksen ja elinkeinoelämän kehittämiseksi. Kiteestä on kehittynyt alueensa elinvoimainen ja tulevaisuuteen luottava asuin-, työ- ja kasvuympäristö, kuten valintaraati perustelee tunnustuksen myöntämistä. Kitee on osaltaan ollut edistämässä myös Venäjä-yhteistyötä ja monipuolista lähialueyhteistyötä. Samalla kaupunki on hyvällä tavalla edistänyt kansainvälistymistä ja suvaitsevaisuutta. Vuoden Rajakunta Kitee ja erityisesti tämä Koivikko liittyvät läheisesti rajaseututyöhön. Täällä Koivikolla olemme rajaseututyön henkisillä juurilla. Olihan maataloudellisen rajaseututoiminnan alullepanija ja toteuttaja agronomi Uuno Brander. Maanviljelyn ohella hän oli monin tavoin edistämässä rajaseudun oloja ja erityisesti näiden alueiden pienviljelyvaltaisen maatalouden kehitystä. Maanviljelysneuvos Uuno Brander toimi myös kansanedustajana ja maatalousministerinä. Lisäksi hän oli maataloushallituksen ylijohtajana ja kymmenen viimeisen elinvuotensa ajan maataloudellisen rajaseututoiminnan ylijohtajana vuosina Maataloudellinen neuvontatyö käynnistyi aluksi erillismäärärahan turvin Kaakkois-Suomesta ja laajeni sitten koko maan rajaseuduille. Rajaseututyön tueksi eduskunta hyväksyi vuonna 1925 laajan rajaseutuohjelman. Tavoitteena oli saavuttaa rajaseutujen kehityksessä ja hyvinvoinnissa tasavertainen asema muuhun maahan nähden. Sittemmin vuonna 1967 valtio lopetti erillisen rajaseututoiminnan varojen myöntämisen maataloudelliselle rajaseututoiminnalle. Neuvonta yhdistettiin yleiseen, koko maan kattavaan maatalousneuvontaan. Palkitessaan Kiteen Vuoden Rajakuntana Rajaseutuliitto haluaa antaa tunnustusta Kiteelle, sen asukkaille, päättäjille ja kaikille toimijoille. Täällä on yritetty ja toimittu yhteiseksi hyväksi ja on katsottu eteenpäin, kuten tämän päivän Koivikonkin tilanne osoittaa. Lakanneen koulutustoiminnan tilalle on kehitetty uutta toimintaa ja vahvistettu uudenlaista osaamista. Tunnustuksen myötä Rajaseutuliitto haluaa samalla arvostaa ja muistaa kiitoksella ja kunnioituksella myös maanviljelysneuvos Uuno Branderin elämäntyötä. Paula Penttilä Kiteen Elomarkkinoilla järjestettyyn Raja ihmisen tekemä -veistoksen painon leikkimieliseen arvauskilpailuun osallistui 90 markkinoilla kävijää. Arvaukset liikkuivat kg:n välillä. Lähimmäs osuivat arvauksellaan 50 kg seitsemän henkilöä, joista onnetar arpoi voittajaksi Aada Toropaisen. Hän voitti Hankintatukun lahjoittaman korillisen ravintolisävalmisteita. Lohdutuspalkinnot osuivat Kari Keräselle ja Anna-Maria Elo-Rouviselle. Myös he voittivat ravintolisävalmisteita koko perheelle. Kaikki voittajat ovat Kiteeltä/Puhokselta. Onnittelemme voittajia ja kiitämme kaikkia osallistumisesta! 6

7 Kitee Vuoden Rajakunta Kaupunginjohtaja Auvinen: Puhe Elomarkkinoiden väelle Rajan Puun istutustapahtumassa oli mukana myös Uuno Branderin jälkipolvea perheineen. (Kuva: Risto Nihtilä). Rajan Puu, Siperian lehtikuusi, on istutettu. Vasemmalla Kiteen kaupungin hallituksen puheenjohtaja Esa Lahtela, kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen, Rajaseutuliiton puheenjohtaja Matti Väistö, Kiteen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sinikka Musikka ja Uuno Branderin pojanpoika Timo Palosuo. (Kuva: Risto Nihtilä). Olemme yhdellä Kiteen historian merkittävistä paikoista, Kiteen Koivikolla. Kuten kaikki voimme omin silmin havaita, tämä alue elää ja voi hyvin tänä päivänä. Maatilalla on mm. maidontuotantoa ja luomuviljelyä. Päärakennus on palautettu alkuperäiseen kukoistukseen. Alueella toimii lisäksi nautintoja, elämyksiä ja mukavuutta tarjoavia yrityksiä, täällä voi mm. nauttia lähiruokaa ja ratsastaa. Nämä jo perinteikkäät Elomarkkinat ovat yksi Kiteen lukuisista kesätapahtumista ja tämä miljöö tarjoaa viehättävät puitteet tapahtumalle. Koivikon Kartanon alue on kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus. Kartanon päärakennuksen rakennutti v Arppen suku. Heiltä kartano siirtyi Axel Emil Branderin hallintaan ja tällä alueella hän aloitti karjanhoito- ja meijerikoulun. Myöhemmin tila siirtyi Akseli Branderille, joka tanskalaissyntyisen vaimonsa kanssa jatkoi maineeseen noussutta voin ja juuston tuotantoa. Tila siirtyi valtiolle 1960-luvulla. Kiteen maatalousopisto muutti kartanon tiloihin v Oppilaitos siirtyi sittemmin Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän haltuun ja tällä hetkellä alue on monimuotoisen yritystoiminnan käytössä. Koivikon alue rakennuksineen, peltoineen, eläimineen ja toimintoineen on edustava portti etelästä ja lännestä tultaessa toivottaen vieraat tervetulleeksi meille Kiteelle ja Keski-Karjalaan. Tänä päivänä minulla on ilo toivottaa Kiteelle ja tänne Koivikolle tervetulleeksi valtakunnallisen Rajaseutuliiton väkeä. Rajaseutuliitto nimesi vuoden 2014 Rajakunnaksi Kiteen. Me kiteeläiset olemme kiitollisia ja ylpeitä nimityksestä. Rajaseutuliiton työn perustaja, maanviljelysneuvos Uuno Brander oli Koivikon tilan omistajan Axel Emil Branderin poika ja Akseli Branderin, Kiteen keisarin veli. Tänään Rajaseutuliitto ja kaupunki yhdessä istuttavat Vuoden 2014 Kiteen Rajakunta nimitykseen liittyen Rajan Puun. Puuhan symbolisoi tulevaisuuden uskoa. Uskoa ja tahtoa meillä kiteeläisillä on tehdä entistä parempaa tulevaisuutta. Mikä puu sopisikaan paremmin istutettavaksi kuin lehtikuusi tälle alueelle, sijaitseehan Suomen vanhin lehtikuusimetsä Puhoksessa aivan tässä tuntumassa. Minulla on ilo istuttaa lehtikuusi yhdessä kiteeläissyntyisen, Rajaseutuliiton hallituksen puheenjohtaja, valtiopäiväneuvos Matti Väistön kanssa. 7

8 Kitee Vuoden Rajakunta Kitee on valittu vuoden 2014 rajakunnaksi. Ministeri Jaakko Numminen on kirjoittanut Rajaseudun toimituksen pyynnöstä artikkelin Kiteen Brandereista ja pitäjän sivistyselämästä. Numminen kertoo myös omia muistojaan nuoruuden matkastaan Kiteelle. Jaakko Numminen Kiteen Brandereista ja muistoja pitäjän sivistyselämästä Julkaisin vuonna 1997 professori Seikko Eskolan juhlakirjassa artikkelin Onko Suomessa perinnöllistä poliittista aatelia. Kerroin siinä yksikamarisen eduskunnan jäsenten sukulaisuussuhteista. Jouduin toteamaan, että Suomen useista valtiopäivämiesperheistä ennätyksen vievät Kiteen Branderit. Kiteen Koivikon kartanon omistajalla, säätyvaltiopäivillä istuneella filosofian maisteri ja maanviljelysneuvos Aksel Emil Branderilla ( ) oli kaksi poikaa ja kaksi tytärtä sekä lisäksi vävy yksikamarisen eduskunnan jäseninä; sitä paitsi nämä jakautuivat kolmeen puolueeseen. Maataloushallituksen ylijohtaja Uuno Brander ( ) oli nuorsuomalaisen puolueen ja edistyspuolueen kansanedustajana useaan otteeseen vuosina Kiteen Koivikon omistaja, maanviljelysneuvos Akseli Brander nuorempi ( ) oli maalaisliiton kansanedustajana vuosina Tämä Kiteen keisari tuli erityisesti tunnetuksi välihuutojen mestarina ja eduskunnan naurattajana. Akselia vakavampia olivat sisarussarjan naispuoliset kansanedustajat Helena Brander ( ), joka oli edistyspuolueen kansanedustajana vuonna 1918, ja tunnettu marttajohtaja, talousneuvos Augusta Laine, o.s. Brander ( ), joka oli niin ikään edistyspuolueen kansanedustajana vuosina Viimeksi mainitun puoliso, Joensuun lyseon rehtori ja Joensuun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Johannes Laine ( ) oli lyhyen kauden edistyspuolueen kansanedustajana vuoden 1914 valtiopäivillä. Tämä oli alun pitäen viipurinvenäläisen kauppiaan orvoksi jäänyt poika Ivan Popoff. Tämän ja hänen sisarustensa holhoojaksi tuli Kiteen Wintereihin kuuluva viipurilainen tullinhoitaja Frithiof Winter. Lapset saivat suomalaiskansallisen kasvatuksen. Sisar Natalia oli naimisissa yksikamarisen eduskunnan varhaisen sihteerin Iivar Ahavan, entisen Winterin ( ) kanssa. Juhana Laine oli toiminut ennen Joensuuhun tuloaan Uudenkirkon kansanopiston johtajana. Tämän puoluetoverinsa ja edustajatoverinsa ovelle muutoin K.J. Ståhlberg meni kolkuttamaan, kun hänet oli vuonna 1930 kyyditty yölliseen Joensuuhun. Maanviljelysneuvos Aksel Brander vanhemman puoliso oli Kiteen kirkkoherran Uno Wilhelm Telénin ( ) tytär Anna Amalia ( ). Sitä kautta syntyivät laajat sukulaissuhteet Telénien, Sirelius-Siiraloitten, Warén-Waristen ja Winterien sivistys-sukuihin lukuisine haaroineen. Useat näitten sukujen tunnetut edustajat asuivat Kiteellä, ainakin kesäaikana. Maanviljelysneuvos Akseli Brander nuoremman puoliso taas oli tanskalaisen Høngin kansanopiston johtaja Jörgensenin tytär Anna Dorothea Kristina ( ), Theaksi kutsuttu, jota kautta suvulle avautuivat elävät yhteydet Tanskan laajaan kansanopistomaailmaan. * * * Augusta ja Johannes Laine rakensivat 1900-luvun alkupuolella Kotiniemen Kiteelle. Paikalla on sittemmin ollut Puhoksen satamakonttori. Ohessa Kotiniemi nykyisellään sekä talon pihassa oleva muistokivi Puhoksen syväväylän ja sataman rakentamisesta Akseli Brander vanhemman yhdeksästä lapsesta Eevi Brander ( ) avioitui vuonna 1901 eteläpohjalaisen Esa Eetu Takalan ( ) kanssa. Takala oli kotoisin Ylihärmästä ja oli Vaasan suomalaisen lyseon ensimmäisen vuosiluokan oppilaita, Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran varhaisia johtajia, Suomen Nuorison Liiton perustajia ja Santeri Alkion läheinen ystävä ja luottomies. Hän suoritti pitkähköjen opintojen jälkeen filosofian maisterin tutkinnon vuonna Lyhyenläntä Esa Eetu Takala oli tarmokas ja aikaansaapa mies, ihanteellinen ja aloitteellinen, aikalaisten kuvauksen mukaan liikkuva ja läikkyvä 8

9 Kitee Vuoden Rajakunta kuin elohopea, eteläpohjalaisen nuorison johtohahmo. Eevi Brander ja Esa Eetu Takala kohtasivat Tampereen yleisessä nuorisoseurakokouksessa kesällä 1897 ja rakastuivat yhteisillä kävelyretkillä Pyynikin harjulla. Nuorten välillä alkoi tiivis kirjeenvaihto, kunnes Esa Eetu lähti vuosisadan lopulla kahdeksi vuodeksi Yhdysvaltoihin perheen perustamisrahoja hankkimaan. Esa Eetun paluun jälkeen pariskunta perusti yhdessä yksityisen kansanopiston Kiteelle. Perheeseen syntyi tiheään tahtiin seitsemän lasta, ja kun viimeinen oli syntynyt, isä Esa Eetu kuoli vuonna Vanhin vuonna 1901 syntynyt Oiti otettiin kasvatiksi lapsettoman pariskunnan Augusta ja Johannes Laineen perheeseen. Oiti avioitui 1920-luvun alussa isäni veljen Eero Nummisen ( ) kanssa. Augusta ja Johannes Laineelle oli Koivikon maista erotettu Kotiniemen uudistila kauniille paikalle Oriveden rannalle, ei kaukana Puhoksesta. Setäni Eero raivasi siellä suota pelloksi ja tätini Oiti kehitti suuren kasvi- ja puutarhamaan; tila oli kauan harjoittelutilana. * * * Matkustin juuri valmistuneena ylioppilaana kesällä 1948 yhdessä isäni kanssa Eero-sedän ja Oiti-tädin hopeahäihin, jonne kokoontui suuri branderilais-teleniläis-winteriläinen heimopiiri. En milloinkaan unohda sitä musisoivaa ja laulavaa karjalaista sukulaispiiriä, joka lauloi hopeahääpidoissa ei vain kaikki maakuntalaulut ja kauneimmat virret, vaan paljon muuta aina Bellmanin gluntteja myöten. Saavuimme isän kanssa Kiteelle Saimaan viehättävällä sisävesilaivalla. Eero-setä oli vastassa meitä laivarannassa pienillä kieseillä. Kun ylitimme lossilla Syrjäsalmen, katsoi lossivahti meitä pitkään ja kysyi vihdoin Eero-sedältä, keitä nämä vieraat olivat. Eero-setä, joka oli paitsi ilkikurinen myös paikallisen metsästysseuran johtomiehiä ja tiesi seudulla tehdyn salakaatoja ilmoitti, että tässä on matkalla valtion metsästyksenvalvoja nuoren apulaisensa kanssa. Isäni, viisissäkymmenissä oleva korkeimman oikeuden jäsen, 196-senttinen mies, kävi kyllä metsästyksenvalvojasta, vuonna 1948 olin jo 19-vuotias poikanen, tietysti ylioppilaslakki päässä, tuskin metsästyksenvalvojan apulaisesta. Kun viikkoa myöhemmin palasimme samaa reittiä, hankkiutui lossivahti seuraamme ja kertoi muina miehinä, ettei seudulla viime aikoina ole havaittu salametsästystä. Pääsin myös mukaan kun Akseli Brander nuorempi lähti Koivikolta onnittelemaan läheiselle Tohmajärvelle tehtailija Zimmermannia, joka täytti 60 vuotta. Kun autoon pakattiin lautalevyyn kiinnitetyt suuret härän sarvet, kysyin neuvokselta niiden tarkoitusta. Brander ilmoitti, että hän vie ne lahjaksi Zimmermannille, kun tämä on itsepäinen kuin lautapäähärkä. Miehet toimivat yhteistyössä monissa pohjoiskarjalaisissa hankkeissa. Lähtiessäni Kotiniemeltä sain mukaani talon vintiltä monta laatikollista vanhojen valtiopäivämiesten Johannes ja Augusta Laineen kirjallisuutta, etupäässä kansanopistokirjasia ja poliittista broshyyrikirjallisuutta, mutta myös Snellmanin Läran om staten ja Litteraturbladin vuosikertojen täydellisen sarjan. Setäni ja tätini luopuivat 1950-luvun lopulla Kotiniemen tilasta. Poikkesin jollakin virkamatkalla 1980-luvulla Kotiniemen pihaan ja totesin, että talossa oli Puhoksen satamakonttori. Pihalla oli suureen luonnonkiveen kiinnitetty muistolaatta, jonka tekstissä luki Puhoksen syväväylän ja sataman rakentaminen sekä tiedot rakentajista. Siellä oli tehty Pohjois-Karjalan teollisuushistoriaa. Muistokivi Puhoksen syväväylän ja sataman rakentamisesta * * * Kotiniemellä oleskelun aikana kesällä 1948 minua vaadittiin pitämään juhlapuhe läheisen Suorlahden nuorisoseuran kesäjuhlassa. Se taisi olla ensimmäinen nuorisoseurapuheeni, mutta yllätyksekseni joensuulainen Karjalan Maa julkaisi puheen kokonaisuudessaan otsikolla Kotiseutu kullan kallis. Kirjoittaessani sittemmin nuorisoseuraliikkeen historiaa jouduin huomaamaan, että Kitee oli oikea nuoriseurapitäjä. Branderien valistusperhe oli perustanut jo vuonna 1890 Kiteen nuorisoseuran pitäjän kirkonkylään. Varhainen seura julkaisi Esa Eetu Takalan toimittaman seuran kymmenvuotisjulkaisun, joka sisälsi arvokkaita kuvauksia koko nuorisoseuraliikkeen ensimmäisistä vaiheista. Kiteen nuorisoseura piti kokouksiaan vuoron perään pitäjän eri kylissä. Yhteys eri kokousten välillä todettiin kuitenkin riittämättömäksi, kun Puhossalolla kirjoitettu pöytäkirja saatettiin lukea Riihijärvellä tai Kiteenlahdessa. Havaittiin myös, että kirkonkylässä pidetyt kokoukset rajoittuivat pieneen piiriin eivätkä hyödyttäneet etäämmällä asuvia. Myöskään seuran virkailijoiden peninkulmaiset matkat kylästä kylään eivät olleet hauskoja, etenkin kun vastassa saattoi olla tyhjä tupa. Kun seuratyöhön innostuneita oli pitäjän eri kylissä, katsottiinkin parhaaksi perustaa pieniä kylän tai kaksi käsittäviä nuorisoseuroja. Ensinnä syntyi vuonna 1907 Kirkonkylän seura, jonka jäsenmäärä kohosi vuoden loppuun mennessä 56:een. Jo seuraavina vuosina Kiteelle syntyi kahdeksan nuorisoseuraa. Monet seuroista toimivat vuosikymmeniä. Kiteen kirkonkylän nuorisoseura on ollut toista vuosisataa voimissaan, kuten muun muassa Arja Justanderin vuonna 2009 julkaisema huolella tehty Kiteen nuorisoseuran satavuotishistoria kertoo. * * * Ylijohtaja Uuno Brander oli Rajaseutuliiton perustajia ja rajaseutuaatteen ideologisia julistajia. Kitee ei ollut hänen elinaikanaan rajaseutukunta, mutta tänä päivänä se on koko pituudeltaan rajaseutua. Aatteellisella työllään Uuno Brander yhdeksän vuosikymmentä sitten tuli ennakoineeksi kauniin kotiseutunsa tulevaa kohtaloa. 9

10 Kitee Vuoden Rajakunta Uuno Branderin kuolemasta 80 vuotta Rajaseudun isän, maanviljelysneuvos Uuno Branderin kuolemasta oli kesällä kulunut 80 vuotta. Uuno Brander syntyi Kiteellä 23. heinäkuuta 1870 maanviljelysneuvos Axel Emil Branderin ja Kiteen rovastin tyttären Anna Amalia Telénin kolmantena lapsena. Uuno Branderin kasvuympäristö oli henkisesti rikas ja työteliäs koti Kiteen Koivikolla. Jo sieltä hän sai innostuksen tulevaa elämänuraa varten ja ohjenuorakseen lauseen: Ei pidä oppia ainoastaan ottamaan, vaan myös antamaan. Koulua Uuno Brander kävi ensin Viipurissa ja sitten Kuopiossa, josta hän pääsi ylioppilaaksi Elämänuran valinta ei kuitenkaan ollut heti selvää ja niinpä hän aloitti ensin opinnot Helsingin Yliopiston fyysis-matemaattisessa tiedekunnassa. Ensimmäinen opiskeluvuosi muodostui joka tapauksessa vaikutuksiltaan rikkaaksi. Osakuntatovereiltaan hän sai lisävirikkeitä jo kouluaikoina heränneisiin kansallisiin ja kansansivistysharrastuksiin. Hänelle kehittyi vakaumukseksi, että jokaisen ylioppilaan velvollisuutena oli maksaa kansalle koulunkäynnin hänelle itselleen suoma etuoikeus. Ensimmäisenä käytännön toimenpiteenä Uuno Brander teki aloitteen Kiteen nuorisoseuran perustamiseksi kesällä Siinä hän sitten toimikin johtavana voimana pitkään. Samaan aikaan hänessä heräsi ajatus antautua kokonaan kotiseudun kohottamiseksi. Hän jätti yliopistoluvut sikseen ja jäi kotitilalleen tilanhoitajaksi. Vuoden harjoittelun jälkeen hän lähti jatkamaan opintojaan Mustialaan. Valmistuttuaan agronomiksi 1893 Uuno Brander osti itselleen Suorlahdelta suoviljelyn kokeilutilaksi Kuurnan maapalstan. Tällöin hän oli jo tullut niin tunnetuksi maatalouspiireissä, että hänelle tarjottiin varsin edullisia toimia Etelä-Suomesta, mutta ihanteilleen uskollisena hän ei nyt eikä myöhemminkään halunnut jättää kotimaakuntaansa. Syksyllä 1896 Uuno Brander aloitti maatalousaineiden opettajana Uudenkirkon kansanopistossa Karjalan kannaksella. Nyt hän sai tilaisuuden koettaa voimiaan mieliajatustensa julistamisessa nuorison maataloudelliseen herättämiseen. Seuraavien vajaan kymmenen vuoden aikana hän ehti toimia niin nuorison herättäjänä, konsulenttina, kotimaisen karjanjalostuksen esitaistelijana kuin maataloudellisen järjestö- ja neuvontatoiminnan uudistajana. Opintomatka Tanskaan Ensimmäisellä opintomatkallaan Tanskaan Uuno Brander tutustui osuustoimintaan. Suomeen palattuaan hänestä professori Hannes Gebhardin herättämänä tuli vakaumuksellinen osuustoiminta-aatteen ajaja. Tanskassa saadut kokemukst vahvistivat myös hänen luottamustaan pienviljelyn tulevaisuuteen Suomessa. Maamies-lehden päätoimittajana hän saattoi ryhtyä ohjelmallisesti ajamaan pienviljelijän asiaa painottaen yhteistoiminnan merkitystä. Ei ole kyllin, että sivistystä levitetään ylhäältä päin, vaan ne, jotka sivistetään on itse saatava toimintaan ja itseään auttamaan yhteistoiminnan kautta, hän kirjoitti ensimmäisessä pääkirjoituksessaan joulukuussa Seuraavan vuoden syksyllä Uuno Branderista tuli maanviljelysseuran sihteeri Pohjois-Karjalaan. Tämä tehtävä muodostui monessa suhteessa uudisraivaajan työksi. Työ oli sekä Uuno Brander (Kuva:Timo Palosuon kuva-arkisto.). herättävä että ammatillisten parannustoimien syyskyntöä. Työssään hän saavutti maakuntansa ehdottoman luottamuksen ja tuli laajalti tunnetuksi maatalouden innoittavana asiantuntijana. Niinpä häntä pyydettiin hakemaan maaviljelyshallituksen ylitarkastajan virkaan keväällä Toimessaan hän sai aikaan runsaasti parannuksia maatalousopetusoloissa. Monipuolista maatalousasiantuntemustaan Uuno Brander saattoi käyttää hyödyksi myös eduskuntatyössä vuosina ja sekä että Vuonna 1917 hänet nimitettiin maataloushallituksen ylijohtajaksi. Seuraavan vuoden syksyllä hänet kutsuttiin sekä maatalous- että Karjalan ministeriksi. Tällöin hänelle kirkastui tulevan tehtävänsä luonne. Se tehtävä tarjoaisi hänelle tilaisuuden kokonaan omistautua syrjäseutujen hyväksi. Uuno Branderin mielestä nuori tasavalta ei saanut unohtaa rakentamisvaiheessaan syrjäseutujaan, jotka jo vuosisatojen ajan olivat saaneet kärsiä epävakaasta ja 10

11 Kitee Vuoden Rajakunta unohdetusta asemastaan. Rajaseudun elinoloja parantamalla sen asukkaat saataisiin kiinnitetyksi isänmaahansa, ja siten koko valtakunnasta muodostuisi vankka kokonaisuus syrjäisimpiä kolkkiaan myöten. Presidentti K.J. Ståhlbergin myötävaikutuksella maan hallitus päätti ryhtyä tukemaan maataloudellista rajaseututoimintaa vuosittain myönnettävien määrärahojen turvin. Uuno Brander jätti vakinaisen ylijohtajan virkansa ja ryhtyi tilapäisluontoiseen maataloudellisen rajaseututoiminnan johtajan toimeen saadakseen antautua työhön, jonka hän tunsi kutsumuksekseen. Rajaseututyön toiminta-alue käsitti tuolloin 47 kuntaa Kannakselta Lapin kautta Tornioon saakka. Neuvontatyö Rajaseudun maatalouden kehittämistyön käynnistimenä oli pätevä ja järjestelmällinen neuvonta. Se tapahtui yhteistoiminnassa maanviljelysseurojen ja marttapiiriliittojen kanssa. Niin tulokselliseksi kuin maataloudellinen rajaseututyö Uuno Branderin johdolla muodostuikin, oli se vain osa hänen saavutuksistaan. Hänen täydellinen paneutumisensa tehtäviinsä johti myös muihin uudistustoimiin, kuten liikenneverkoston, terveydenhuollon ja opetusolojen parantamiseen. Paitsi, että Uuno Brander oli taitava kynänkäyttäjä, hänellä oli synnynnäiset puhujan lahjat. Havainnollisella ja innostavalla esitystavallaan hän vangitsi kuulijoidensa mielenkiinnon, puhuipa hän pienviljelijän pihapiirissä tai kansainvälisessä maatalousalan kongressissa. Ulkomaanmatkat kuuluivat osana hänen työhönsä, mutta todellista kutsumustaan hän toteutti Suomen saloseuduille suuntautuneilla lukuisilla valistus- ja neuvontamatkoillaan. Satojen kilometrien taipaleet, joita tuolloin tehtiin huonokuntoisia teitä ja jopa kinttupolkuja pitkin, eivät muodostuneet Uuno Branderille rasitukseksi, kun hän pääsi ihailemaan jylhiä korpimaisemia ja tapaamaan siellä aitoja ja sydämellisiä kansanihmisiä. Tämä maauskon levittäjä oli voittanut rajaseudun ihmisten täyden kiintymyksen. Niinpä he tunsivat raskaana tukijansa menetyksen, kun tieto saapui Rajaseudun isän, meidän oman herran odottamattomasta kuolemasta heinäkuun 13 päivänä Marianna Louhimies JK. Teksti on julkaistu Rajaseutu -lehdessä 3/1984 ja päivitetty elokuussa Branderin haudalla Rajaseutuliiton hallituksen jäsenet Kaarina Vaaraniemi, Matti Sippola ja Markku Hakkila. 11

12 Siperian lehtikuusi (Larix sibírica) Rajaseutuliiton hallituksen jäsen, Matti Sippola asetti Vuoden Rajan Puulle kyltin: Rajanpuun Kiteelle, Vuoden 2014 Rajakuntaan istutti Rajaseutuliitto (Kuva: Risto Nihtilä). Siperian lehtikuusi kuuluu Larix -sukuun. Suvun toinen tunnettu edustaja on Eurooppalainen lehtikuusi (Larix europáea). Suvusta määritellään, että ne ovat kesävihantia havupuita, talveksi varisevilla neulasilla, joita on monta kimpussaan. Hyvänä tuntomerkkinä Siperian lehtikuusella on se, että sen neulasmaiset lehdet muuttuvat syksyllä kellertäviksi ja varisevat maahan. Myös kävyt ovat erilaiset muihin lehtikuusiin nähden. Siperian lehtikuusi on kotoisin Itä- Venäjältä ja Siperiasta. Siitä on ollut meillä Suomessa myös istutettuja metsiä. Kirjallisuuden mukaan sen kotiutuminen Suomeen on sujunut hyvin. Sitä pidetään eksoottisena puulajina, ja se on yrittänyt saavuttaa paikkansa myös suomalaisissa metsissä viimeisen 150 vuoden aikana. Ravinnepitoisessa ja valoisassa kasvuympäristössä Siperian lehtikuusesta tulee näyttävä suorarunkoinen puu. Sen pituuteen vaikuttaa kasvupaikka ja se voi kasvaa 30 m:iin. Siperian lehtikuusen merkitys nähdään maiseman elävöittäjänä ja sen käyttö puisto- ja katupuuna on lisääntynyt merkittävästi huolimatta siitä, että se pudottaakin talveksi neulasensa. Talviasuisena se näyttää karulta. Keväällä se on kauniin vihreä ja syksyllä kauniin kellertävä. Paula Penttilä Tiedot: Suomen kasvio Internet-tiedosto Kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen ja vasta istutettu Rajan Puu. (Kuva: Risto Nihtilä). Puhoksen perinnepäivä Puhoksen perinnepäivä järjestettiin yhdeksännen kerran Puhoksen kartanoalueen idyllisessä ympäristössä lauantaina ja sunnuntaina Perinnepäivät ovat koko perheen kesäinen ulkoilmatapahtuma, kuten tilaisuuden järjestäjät tiedottavat. Tilaisuus tarjosi paljon nähtävää ja koettavaa. Perinnepäivien aikana voi katsella vanhoja koneita ja työmenetelmiä. Tänä vuonna perinnepäivän aattona, perjantaina järjestettiin koko perheen iltatori, jossa oli mm. kansainväliseen Nightwish Days 2014 tapahtumaviikkoon sisältyvä musiikkitapahtuma. Myös tänä vuonna Puhoksen Perinnepäivillä oli runsaasti kävijöitä. Puhoksen kymmenennet Perinnepäivät järjestetään ensi vuonna Silloin saa kokea taas menneiden vuosikymmenten nostalgiaa vanhan Puhoksen ja myllyn historiallisessa miljöössä. Tiedot: Puhoksen Perinnepäivät Nils Ludvig Arppe (Kauko Päivänurmi), vaimo (Sirpa Pakarinen), ylikonstaapeli evp Kauko Raekorpi, rovasti Sakari Takala ja ruustinna Johanna Takala keskustelemassa (Kuva: Olavi Lautamäki). 12

13 Sirkka Linnamiehen syntymästä 100 vuotta Kuvataiteilija Sirkka Linnamies (o.s. Virtanen) syntyi Kittilässä ja kuoli Helsingissä Hän teki useimmat Rajaseutu-lehden kansikuvat vuosina ja lahjoitti kukka-aiheiset kortit Rajaseutuliitolle myytäväksi rajaseututyön hyväksi. Rajaseututyö oli häntä itseään lähellä ja hän toimi sen hyväksi. Sirkka Linnamies oli erikoistunut kasvimaalaukseen. Hän harrasti jo kouluaikana kasvien keräilyä ja maalausta. Kouluopintonsa päätettyään hän toimi kartanpiirtäjänä vv , viimeksi Sotakorkeakoulussa. Lukuun ottamatta lyhyttä aikaa Ateneumissa ja Vapaassa Taidekoulussa hän oli itseoppinut kasvimaalari. Hän oli erikoistunut kasvien kuvaajaksi jo 1930-luvulla. Laajimmalle Sirkka Linnamiehen töistä on levinnyt UNICEF:in joulukorttina julkaistu kuusikielinen joulukortti. Sirkka Linnamiehen näyttelyjä mm: 55 taulua rohdoskasveista selityksineen. Akateemisen Kirjakaupan järjestämä taulua Suomessa luonnonvaraisesti kasvavista puista ja pensaista sekä eri metsätyyppien opas- ja nimikkokasveista metsäviikolla Suomen rauhoitetut ja myynniltä suojellut kasvit sekä rohdoskasvit Mäntän kirjastossa. Rohdoskasvit Helsingin yliopiston kasvitieteen laitoksessa vuotisnäyttely Kulosaaren Apteekin näyttelytiloissa marraskuussa Rohdoskasvit Kylpylä Kasinossa Savonlinnan Oopperajuhlien aikana. Rauhoitetut kasvit ja rohdoskasvit Rovaniemellä Lapin maakuntakirjastossa Saksalaisen Goethe-Institutin järjestämät näyttelyt: Goethe-Institutissa Helsingissä 1975, Yhdyspankissa Tampereella 1975, Wäinö Aaltosen museossa Turussa 1975, Savonlinnan Oopperajuhlien ajan Kylpylä Kasinossa 1975, Hyvinkään Taidehallissa 1976, Keski-Suomen museossa Jyväskylässä Luonnonmarjat Suomessa -näyttely, Marttaliitto Ref: Rajaseutu-lehti 4/1999, s

14 4H-piiritoiminnan päättyessä Suomen 4H-liiton täyttäessä 85 vuotta oli meidän piirimme vain kaksi kuukautta nuorempi. Voimme olla ylpeitä toiminnastamme vuosien varrella. Monessa asiassa meidän piirimme on ollut tiennäyttäjä ja edelläkävijä. 4H on valtakunnallisesti suurin nuorisojärjestö. Sen taival on pitkä ja sen merkitys vuosien saatossa on kiistaton. Se on vuosikymmenien aikana elänyt ajassa, niiden asioiden äärellä joita kulloinkin on tarvittu. Näin on myös tänä päivänä. 4H:n perustoiminta nuorisotoimijana ja järjestönä ei muutu vuonna 2014, vaan hallintoa kevennetään ja yksinkertaistetaan. Se on edelleen vahva toimija nuorten kanssa nuo1ten hyväksi. Vaikka piiritoiminta lakkaa, niin alueellinen ja paikallinen yhdistystoiminta jatkuu, se vain muuttaa hallinnollisesti muotoaan. Paikallisen järjestötyön ja toiminnan merkitys tulee kasvamaan entisestään. Liiton ja paikallisyhdistysten suoraa vuorovaikutusta ja toimintaa on parannettava ja vahvistettava, se on välttämätöntä ja mielestäni myös hyvä asia. Meidän järjestömme ja kaikki toimijat ovat nuoria varten. Koska resursseja vähennetään, ja ne tulevat todennäköisesti vähenemään myös tulevaisuudessa, meidän on tehostettava toimintaa jokaisella tasolla. - Kaikki väliportaat ja päällekkäiset toiminnat on poistettava, hallintoa on kevennettävä, panokset on laitettava entistä enemmän suoraan nuoriin ja heidän toimintaansa. Nuoret Nuorisotyöllä on suuri merkitys tämän päivän yhteiskunnassa. Tuoreet oppimistulokset kertovat, että suomalaisoppilaiden osaamistaso on laskussa kaikkein tärkeimmissä oppimistaidoissa; luetun ymmärtämisessä, matematiikassa ja päättelykyvyssä. Erityisesti lukutaidossa ja matematiikassa suunta on ollut 2000-luvun alkupuolen jälkeen laskeva. Nuorten oppimiserot kertovat laajemmasta trendistä, joka yhteiskunnassamme on havaittavissa: nuorten elämät ovat eriarvoistuneet. Toisilla menee hyvin niin sosiaalisesti, taloudellisesti kuin terveydenkin kannalta ja toisilla taas valitettavasti ongelmat kasautuvat. Perhetausta vaikuttaa yhä enemmän siihen, mitkä mahdollisuudet nuorella on elämässään. Aiemmin meidän palvelujärjestelmämme tasoitti hyvin eroja, mutta nyt palveluiden vaikuttavuus tuntuu heikenneen. Tähän asiaan täytyy herätä nyt todella vakavasti ja etenkin päätöksentekijöiden, oli kyseessä maamme hallitus tai paikallisen kerhon johtokunta, pitää ryhtyä toimiin ihmisten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Ketään ei saa jättää syrjään! - Nuorten syrjäytyminen on yhä vaikeampi yhteiskunnallinen kysymys. Siksi on erinomaisen tärkeää, että esimerkiksi nuorisotakuun avulla saadaan jokaiselle nuorelle oma polku ja paikka yhteiskunnassa. Voimaan tulleen nuorisotakuun tavoitteena on saada jokainen nuori osalliseksi yhteiskuntaan koulutuksen ja työn kautta. Nuori sotakuu on juuri sellainen tasa-arvoteko, joita tarvitaan. Sitä ei sanele kuitenkaan pelkkä oikeudenmukaisuuden halu ja hyvä tahto vaan myös taloudelliset syyt. Nuorten syrjäytyminen ei ole vain inhimillisesti raskasta, vaan se on myös suuri taloudellinen kysymys yhteiskunnan näkökulmasta. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa pudottaa nuoria syrjään koulutuksesta ja työstä. Me tarvitsemme nuoriamme tämän päivän ja tulevaisuuden rakentamiseen. Myös Eurooppaa ajatellen nuorten työttömyys ja osattomuus on suuri haaste. Tämä kysymys tulee ottaa vakavasti koko Euroopan Unionin tasolla, jotta meillä on tulevaisuudessakin koulutettu, osaava, demokraattinen ja rauhallinen maanosa, jossa ihmisten hyvinvointi perustuu työhön ja siitä saatavaan kunnolliseen korvaukseen. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus elättää itsensä ja perheensä työnteolla, siinä on yksinkertainen lääke eurooppalaisiin talousongelmiin. Myös 4H -yhdistys haluaa olla osallisena tukemassa nuorten kasvua ja kehitystä ja työllistää nuoria, tuoda heille kokemusta työelämästä ja työstä. Ajokortti työelämään on hyvä esimerkki siitä, miten olemme halunneet tukea nuoren mahdollisuutta hakeutua työelämää ja vahvistaa täten hänen työmarkkinatuntemusta ja -kokemusta työelämän vaatimuksista ja perusasioista. Tulevaisuus Kaakkois-Suomen 4H-piiri on historiansa aikana kokenut sodat, lamat ja taantumat sekä onnistumiset, ilot ja toiminnan nousut. Nyt, kun piirinä olemme lopettamassa toimintaamme, on hyvä palata peruskysymysten äärelle. Mikä onkaan se voima, joka on aina saanut kerhoaatteen uudistumaan yhteiskunnan haasteiden mukaan? Millä me jatkamme tästä eteenpäin seuraavat 85 vuotta? Voima on meidän perusarvoissamme, eli yksinkertaisesti niissä neljässä hoossa: harkinta, harjaannus, hyvyys ja hyvinvointi. - Ne ovat kannatelleet toimintaa monien vaikeiden aikojen yli ja vaikuttaneet monen nuoren elämään ja tulevaisuuteen. Näin tapahtuu myös nyt. Mutta pelkillä arvoilla emme elä. 4H-toimintaa ei ole ilman lapsia ja nuoria, jotka omalla toiminnallaan vievät arvoja käytäntöön ja luovat uutta tulevaisuutta. Klisee tai, mutta nuorissa on tulevaisuus! Kaakkois-Suomen 4H-piirin hallituksen puheenjohtajana esitän parhaimmat kiitokset nuorille, heidän vanhemmilleen, jäsenyhdistyksille, liitolle ja yhteistyökumppaneille hyvistä yhteistyön vuosista. Anneli Kiljunen JK. Puhe on osa Kaakkois-Suomen 4H-piirin hallituksen puheenjohtajan puhetta piirin lopettamiskokouksessa Palvelu- ja organisaatiouudistuksen myötä kaikkien 4H-piirien toiminta päättyi ja toiminta siirtyi alkaen Suomen 4H-liitolle. 14

15 Paltamosta maailmalle Professori ja diplomaatti Keijo Korhonen syntyi Paltamon Melalahden kylässä. Nykyään kevät tuo hänet puolisonsa kanssa juurilleen ja syyskesällä on muutto takaisin Arizonaan, mutta koti on Paltamossa, jossa he ovat kirjoilla. Työtä vain on tehty muualla. Keijo Korhonen (Kuva: Antti Kärkkäinen Kainuun Sanomat, 2006). Keijo Korhosen koulutie vei ensin oppikouluun Kajaaniin, 45 kilometrin päähän. Suoraan vesitse matka olisi ollut 25 kilometriä. Koulumatkat junalla junanvaihtoineen veivät aikaa jopa neljä tuntia, joten hän oli viikot kaupungissa koulukortteerissa. Sinne äiti varusti nuorelle eväät: sianlihaa, voita ja kananmunia. Kotona olon pidempiä jaksoja olivat koulun loma-ajat. Keijo Korhonen sanoo, että äidillä oli huoli ja tuska nuoresta tämän ollessa vieraissa oloissa. Myös nuorella, 11-vuotiaalla 1934 syntyneellä, oli joskus ikävä kotiin. Kansakoulunopettaja-äiti halusi antaa neljälle pojalleen mahdollisuuden koulunkäyntiin. Keijo Korhosen mukaan kouluun oli mukava mennä: Siihen aikaan oli jännä mennä Kajaaniin, joka oli kuin ekokaupunki. Keskikaupungilla asukkailla oli lypsylehmiä ja hevosia oli 300. Takseja oli kolme ja muita autoja 2 3. Koulun kesäloma ei ollut loma, vaan silloin tehtiin kuutena päivänä viikossa töitä. Kotitilalla oli pari lehmää, hevonen, sika, lampaita ja kanoja, jotka turvasivat elannon. Lisäksi kerättiin luonnontuotteita. Keijo Korhonen sanoo, että ruokaa oli opittava arvostamaan. Isän kanssa hän oppi tekemään metsätöitä pokasahalla ja kirveellä. Jatko-opinnot Keijo Korhonen kirjoitti ylioppilaaksi Kajaanin yhteislyseosta vuonna Tuolloin Suomessa opiskelunsa sai päätökseen ylioppilasta. Silloin oli harvinaista, että maaseudun kylissä luettiin ylioppilaaksi. Hän halusi opiskella historian ja suomenkielen opettajaksi. Kainuusta oli lähdettävä jatkoopintoihin etelään. Paltamosta katsottuna Helsinki ja Turku olivat yhtä kaukana, sanoo Keijo Korhonen. RUK aikana hän sai opintoihin liittyen lisätietoa. Ennen opintojen aloittamista syksyllä 1955 Keijo Korhonen toimi opettajana ja keräsi varoja opintoihin, jotka hän sitten aloitti Turussa, josta oli helpompi saada asunto. Tuolloin oli tehtävä työtä kesällä tai otettava opintoihin lainaa. Keijo Korhonen teki työtä sekä keskittyi opintoihin päästäkseen mahdollisimman pian työelämään. Hänen aloittaessaan opintonsa historian professorina aloitti Mikko Juva, joka on ollut esikuvana Keijo Korhoselle. Keijo Korhosen väitöskirja käsitteli Pietarissa toiminutta Suomen asiainkomiteaa, joka esitteli maatamme koskevat asiat ja 1820-luvuilla Venäjän keisarille ja Suomen suuriruhtinaalle, Aleksanteri I:lle. Keijo Korhonen toimi ennen ulkoministeriksi siirtymistään (vuonna 1976) Helsingin yliopistossa poliittisen historian professorina. Keijo Korhosen kirjallinen tuotanto on mittava. Rajaseutu Ollessaan ulkoministeriössä siellä oli myös kenttäpiispa Toivo Laitisen poika, lähetystösihteeri Paavo Laitinen. Tätä kautta Keijo Korhosesta tuli monien rajaseudulla, Suomussalmella ja yleensä Kainuussa, pidettyjen itsenäisyysjuhlien juhlapuhuja. Hän sanoo luopuneensa näin juhlinnasta Helsingissä. Keijo Korhonen oli juhlapuhujana myös rajaseututyön 50-vuotisjuhlassa Hän sanoo tietävänsä mitä on köyhyys ja näkee rajaseututyössä puutteenalaisten auttamisen. Hänen mukaansa nykyään on kyse etelän rikkaiden suhtautumisesta syrjäseutuihin. Keijo Korhonen itse pitää syrjäseudun ihmisistä. Hän näkee myös rajan lisäävän kauppa- ja kulttuuriyhteyttä sekä avaavan portteja eikä siihen pitäisi laittaa aitoja. Kotona ja maailmalla Ulkoministeriön tehtävien jälkeen Keijo Korhonen kutsuttiin Kainuun Sanomien päätoimittajaksi vuonna Kainuusta hän siirtyi Arizonan Tusconiin. Arizonan yliopistossa Keijo Korhonen luennoi kansainvälisistä suhteista ja oikeudesta. Nyt tämä kausi on takanapäin. Arizonan elämään Keijo Korhosella ja Anita-puolisolla kuuluvat hevoset; molemmilla on oma hevonen, joista toinen on arabitamma ja toinen on intiaanihevonen. Keijo Korhonen sanoo olleensa vain savotassa Arizonassa. Ulkomailla työskennellessään hän on viettänyt kaksoiselämää. Koteja on kuitenkin vain yksi, Paltamossa. Melalahdessa on viitenä kesänä kyläteatteri esittänyt Anita-puolison ohjaamana kylän vaiheita esittävän näytelmän. Nyt kuudes näytelmä vie Keijo Korhosen lapsuuteen, noin 11-vuotiaan pojan muistoihin, kun saksalaiset syksyllä 1944 ajoivat kylän kautta. Sota oli Melalahden kylälle merkittävä, sillä kaatuihan sieltä 30 miestä. Paula Penttilä 15

16 Historiallinen oppimisympäristö osoittautui meille Vänrikki Stoolin tarinoista tutuksi tulleeksi eversti Kulneviksi. Kun kievarin isäntä ei osannut venäjän kieltä, tarjoutui Fredrik tulkiksi. Kulnev mieltyi nuorukaiseen ja otti hänet mukaansa. Tästä alkoivat Fredrikin sotaretket, jotka veivät hänet Aleksanteri I:n mukana Keski-Eurooppaan ja Pariisiin saakka. Oppilasasuntola Jussila vuodelta 1889 edustaa oppilaitoksen vanhaa rakennuskantaa. Museoviraston suojelukohde. Virolahden Ravijoella sijaitsevassa, nykyisellä Harjun oppimiskeskus -nimellä tunnetussa oppilaitoksessa maatalousopetus alkoi 125 vuotta sitten eli vuonna Uusi maanviljelyskoulu perustettiin entisen yksityisen maatilan, Harjun hovin alueelle. Valtio oli ostanut sen vuonna 1884 Julie von Knorringilta. Mallitila ja kansakoulu Fredrik ja hänen jälkeensä isännäksi tullut vanhin poika Woldemar kehittivät Harjun hovista mallitilan. Heidän aikanaan hovin pellot salaojitettiin (1850-luvulla, ensimmäisinä peltoina Suomessa!) ja karjanjalostusta edistettiin hankkimalla hoviin Skotlannista Suomeen tuodusta, ensimmäisestä ayshire-rotuisten lehmien erästä kaksi lehmää ja yksi sonni vuonna Lisäksi on merkittävää, että Harjun hoviin kuuluvan Hallilan talon saunassa aloitti maamme ensimmäinen kunnallinen kansakoulu toimintansa jo Esitys kouluopetuksen järjestämisestä Virolahden pitäjään syntyi vuonna 1856 Harjun hovissa pidetyn Virolahden kinkerikunnan ensimmäisen kokouksen yhteydessä. Kinkerikunnan esimiehenä toimi Woldemar Baekman. Yksityisomistuksen aikana hovilla oli useita omistajia. Eniten hovin toimintaa kehittivät Baecmanit, jotka omistivat Harjua lähes 40 vuoden ajan 1800-luvulla. Fredrik Baeckman osti Harjun kantatilan vuonna Sen jälkeen hän kasvatti tilan pinta-alan 6400 hehtaariin ostamalla siihen lisämaiksi ympärillä olevat, keisarinna Katariina Suuren lahjoitusmaat. Tuotteiden jatkojalostus Maatilan tuotteet jatkojalostettiin omalla tilalla. Hoviin rakennettiin oma meijeri 1800-luvulla. Aluksi siellä valmistettiin voita. Juustojen (Brie-, Sattumalta sotilaaksi Ennen viljelijäksi ryhtymistään Fredrik oli palvellut Venäjän armeijassa, josta hän siirtyi useiden haavoittumisten jälkeen 37-vuotiaana eläkkeelle everstiluutnantin arvoon korotettuna. Sotilas Fredrikistä tuli aivan sattumalta. Hän oli syntynyt Vehkalahdella maanmittarin perheeseen. Menetettyään vanhempansa jo lapsena hän sai kasvatuksensa Pyhtään Stockforsin kartanossa. Suomen sodan alla jouluna 1807 Fredrik sattui olemaan Pyhtään Kirkonkylän kestikievarissa, kun sinne saapui korkea venäläinen upseeri, joka Vanhan luokkarakennuksen on piirtänyt Karl Hård af Segerstad kansallisromanttisesti värittyneeseen jugend-tyyliin. Alun perin myös sisäpuolen seinät ja ovet olivat täynnä puuleikkauksia ja uunit koristeellisia. Vuodelta 1907 oleva rakennus on Museoviraston suojelukohde. 16

17 Opetusmaatila Oppilaitokseen kuuluu opetusmaatila, jonka kokonaispinta-ala on noin 900 ha. Siitä peltoa on 180 ha. Oppilaitoksen pelloilla viljellään pääasiassa kuivaa heinää, säilörehua ja laitumia sekä rehuviljaa hevosille. Myyntiin viljellään rehuohraa ja rehukauraa sekä syysvehnää. Hevostalouden opetusta varten oppilaitoksella on viisi tallia, joissa on paikat noin 120 hevoselle, kaksi maneesia sekä kaksi ravirataa. Vanhat traktorit ovat esillä oppilaitoksen puistossa Camembert- ja Nachtschatel -juustot) valmistus tuli kuvaan mukaan 1870 luvulla. Voi ja juustot markkinoitiin Pietariin. Meijerin lisäksi hovissa oli myös viinanpolttimo ja olutpanimo. Päärakennus ja Suomen laulu Harjun hovin tyyliltään uusklassistinen päärakennus valmistui Sitä pidetään nykyään rakennustaiteellisesti arvokkaana rakennuksena. Rakennuksen yhdessä salissa on kaikille suomalaisille rakas Suomen laulu saanut kantaesityksensä kadettien kvartetin kajauttamana. Haminassa kadettikoulussa ollut kadetti Emil von Qvanten kirjoitti runon Suomen laulu ollessaan vierailulla Harjussa pääsiäisenä 1842 kadettiystäviensä Woldemar ja Johan Baekmanin kotona. Johan sepitti runoon sävelmän ja neljä kadettia esitti sen. Kymmenen vuotta myöhemmin Pacius sävelsi Suomen laulun uudestaan ja hänen säveliinsä sitä laulammekin. Nykyään päärakennuksessa sijaitsee oppilaitoksen toimisto ja kokoustiloja. Vuoteen 2003 saakka siinä oli oppilaitoksen toimisto ja rehtorin virka-asunto. Salpalinja Viime sotien aikana Harjussa toimi sotasairaala ja useiden sotilasyksiköiden esikuntia. Oppilaitoksen alueen halki rakennettiin myös viimeiseksi puolustukseksi tarkoitettu Salpalinja. Linja käsittää panssarivaunujen esteeksi tarkoitetun, kivilohkareista rakennetun 4-rivisen kiviaidan ja siihen liittyvät betonista ja teräksestä valetut bunkkerit. Linja alkaa Ravijoelta ja jatkuu aina Sallaan saakka. Opetuksen pitkä taival Nykyisin Harjussa voi niin nuoret kuin aikuisetkin suorittaa hevostalouden ja puutarhatalouden perustutkinnot, ratsastuksenopettajan, kengityssepän ja puistopuutarhurin ammattitutkinnot, viljelijän starttikoulutuksen sekä hevostalouden ja puutarhatalouden lyhytkursseja. Ammatillisen tutkinnon lisäksi on mahdollista suorittaa myös ylioppilastutkinto. Lukioaineiden opetuksesta vastaa Virolahden lukio. Oppilaitoksen alkuvuosina sieltä valmistui maatiloille työnjohtajia. Myöhemmin alkoi lisäksi karjanhoitajien koulutus. Vuosien varrella on oppilaitoksessa toiminut myös puutarhakoulu, puutarhurikoulu, kalastajakoulu, maamieskoulu, maamiesosasto, maanviljelyskoulu, maatalous-teknillinen koulu, maatilatekninen koulu ja hevostalouskoulu. Opiskelijat ja henkilökunta Nykyisellään opiskelijoita on 225 ja henkilökuntaa noin 50. Harju on tunnettu miesten kouluna ja naisopiskelijoita oli karjanhoitokoulussa ensimmäisen kerran jaksolla Ensimmäiset naiset opiskelivat maamieskoulussa Sen jälkeen opiskelijajoukko on naisistunut puutarhaopetuksen ja erityisesti hevostalousopetuksen myötä. Oppilasjoukko on ollut kotoisin sekä eri puolilta Suomea että Venäjältä, Virosta ja Somaliasta. Palveluja matkailijoille Harju tarjoaa idyllisessä kartanomiljöössä monipuoliset mahdollisuudet retkien, kokousten ja juhlien järjestämiselle. Kauniit rantamaisemat Suomenlahden rannalla sekä itärajan historia ja kulttuuri ovat näkemisen ja kokemisen arvoisia. Harjun historia alkaa jo 1700-luvulta Venäjän keisarinna Katariina Suuren ajoilta. Oppilaitoksen ravintola Auran, kesäkahvila Kiessin ja Kiessi-museon tarjoamat palvelut ovat matkailijoiden käytettävissä. Olavi Ropponen Harjussa on omia hevosia varsat mukaan lukien 60 kpl. Kuvan hevonen on Paavo. 17

18 Petsamon mummo Petsamon mummo vierailulla Helstelässä. Meillä oli Petsamon mummo. Mummo asui kaukana Jäämeren rannalla Porovaarassa. Mummon isovanhemmat Nikita ja Pelagia Lazareva olivat muuttaneet Vienan Karjalasta, Vienanmeren rannalta Petsamoon kalastajiksi ja tilallisiksi. Heidän tyttärensä Varvaran perheeseen syntyi poikia ja tyttöjä, joista Vasalisa oli meidän mummo. Mummo avioitui isoisämme, kalastaja Dimitri Kemoffin kanssa. Yhdessä he kulkivat merellä kalansaaliita nostaen. Merestä nousi turskaa, pallasta ja lohta. Kun perhe kasvoi, oli Joan -pojasta jo suuri apu merellä. Eudogia tytär hoiti karjaa ja kotia ja nuorempia sisariaan, äitiäni 4 -vuotiasta Varvaraa ja 2 -vuotiasta Sarafiinaa. Eräänä synkkänä syysiltana perheen isä palasi mereltä hyvin sairaana. Kurkkukivun takia hän ei pystynyt nielemään. Liekö ollut angiina, minkä jälkitautiin hän menehtyi. Mummo jäi lapsien kanssa jatkamaan elämää. Elanto oli saatava edelleen mereltä. Joan -pojan kanssa sinne suunnattiin päivittäin. Pikkutytöt puuhastelivat pihapiirissä ja leikkivät naapurin venäläisperheen lapsien kanssa. - Sieltä heille tarttui venäjänkielen taito, mikä säilyi vanhuuteen asti. Perheen lapset varttuivat ja perustivat aikanaan kukin oman perheen. Äitini Varvara oli Petsamon Suomen Matkailijayhdistyksen Yläluostarinmajan palveluksessa. Rakkaana harrastuksena hänellä oli liikunta. Varvara lähti Tampereelle Varalan liikunnanohjaajakoulutukseen. Hänestä tuli Petsamon Turjan-tyttöjen liikunnanohjaaja vuosiksi. Eräs talvinen hiihtoretki Petsamon tuntureilla toi vastaan rajavartija Konsta Hellstenin. Konsta oli Säkkijärven Nisalahdesta maalaistalon poika. Armeijan jälkeen hän päätti lähteä Lappiin Suomen rajavartioston palvelukseen. Yhteinen sävel löytyi Varvaran kanssa ja perheen perustamisen aika tuli. Tuli myös pieni viesti Säkkijärveltä. Josko nuoret tulisivat etelään. Tekeville kyllä töitä löytyisi. Niin tuli muutto Jäämeren rannalta Suomenlahden rannalle, Konstan kotikonnuille. Ehtona Varvaralla oli, että viiden vuoden jälkeen palataan Petsamoon. Petsamon mummo jäi haikeana Porovaaraan, kun tytär niin kauas lähti miehelään. Nisalahden kylä otti tumman Jäämeren kasvatin ilolla vastaan. Varvara oli monitaitoinen nuori nainen. Kylän miehet kävivät Varvaran parturissa hiustenleikkuussa ja naiset lapsineen Varvaran ompelimossa saamassa uusia vaatteita. Maalaistalon työt karjanhoitoineen sujuivat hyvin tunturin kasvatilta. Puolisonsa Konsta kävi lastoossa kylän miesten tapaan ja kotitalostakin löytyi töitä. Oli kaunis Karjalan kesäpäivä 1939, kun tuli tieto, että Petsamon mummo on tulossa kyläilemään tyttären luokse Helstelään.(Nimi suomennettu 1935). Mummo lähti pitkälle matkalle Petsamosta. Ensin olivat autokyydit Rovaniemelle asti. Sieltä matka jatkui junalla etelään. Jännitystä riitti matkalla, kun mummo joutui junanvaihdon yhteydessä väärään junaan. Koppalakkiset, kultanappiset ystävälliset junailijat ohjasivat mummon oikeaan junaan. Sanoivat, että kyllä Petsamon mummo hoidetaan perille. Varvara-tytär oli Viipurissa mummoa vastassa, mutta mummoa ei kuulunut tulevaksi luvatussa junassa. Niinpä tytär palasi Nisalahteen tyhjin toimin. Seuraavana päivänä mummo saapui Viipurista tulevalla autolla ja tietä kysellen löysi Helstelän talon. Mummo istahti rapuille ja sanoi pihalla leikkivälle nelivuotiaalle Esko -pojalle, että mie olen siun mummo. Tähän Esko vastasi, että et sie ole miun mummo. - Yhteisymmärrykseen sitten pääsivät ja mummo otettiin vastaan pitkän matkan päätteeksi. Se oli viimeinen kesä, ennen talvisodan alkua. Mummo ehti käydä tyttärensä luona Helstelässä. Kotiin Petsamoon palattuaan mummo sai aina ja aina vaan uudestaan kertoa matkatarinaa serkuillemme. Kuinka kultanappiset herrat ohjasivat mummoa matkalla. Se oli jännitystarinaa kerrakseen! Sota vei mummoltakin kodin Petsamosta. Pitkä evakkomatka päättyi monien vaiheiden jälkeen Kittilän Lohinivalle. Muistona mummolta meillä on Lapin-laulu: Revontulet loimuaa, tähdet taivaan tuikkaa, Lapin äiti lapsellensa joikujansa toistaa. Laitinhansiko leijaa juu, ko nun nun nuu ko nun nun nuu. Kattenleittiko silppaa juu, ko nun nun nuu, ko nun nun nuu. Kuuluu suden ulvontaa tuntureilta tuolta, mutta Lapin lapsosella kodassa ei huolta. Laitinhansiko leijaa juu... Nuku piltti nun nun nuu, kerran ikä kartuu, Lapin lapsi naurusuu kera vuotten vartuu. Nun nun nuu u nun nun nuu u, Nun nun nun nun nuu. Lahja Havia 18

19 Lauri Jaatisen muistolle Suruviesti 1. kesäkuuta kertoi, että Lauri Jaatinen on poissa. Vuonna 1922 Sortavalassa maanviljelijäperheeseen syntyneen Laurin elämäntaival on pitkä ja vaiherikas tarina onnellisesta lapsuudesta, evakkotaipaleesta Pohjanmaalle, lukion keskeyttäneestä sodasta, agronomiopinnoista sekä elämäntyöstä poltetun Lapin rakentajana. Laurin työura alkoi Loimaalla maanlunastuslautakunnan agronomijäsenenä vuonna Jo samana vuonna Lauri muutti Rovaniemelle toimien Rovaniemen asutuspiirin asutustarkastajana ja piiripäällikkönä sekä tämän jälkeen Asutushallinnon muututtua Maataloushallinnoksi Rovaniemen maatalouspiirin piiripäällikkönä eläkkeelle siirtymiseen saakka vuonna Virkamiehenä hän joutui toteuttamaan monia eri toimenpiteitä ja lakeja ja toisaalta pääsi osallistumaan ja vaikuttamaan lukuisissa valtakunnallisissa komiteoissa, toimikunnissa ja virkamiesryhmissä. Maakunta ja ihmiset tulivat tutuiksi lukuisilla työmatkoilla eri puolille Lappia. Erityistä huolta hän kantoi kolttakansan asuttamisesta ja elinolosuhteiden parantamisesta uusilla asuinalueilla. Työuran loppuvaiheeseen osunut maataloustuotannon supistuskausi ja maatalouden alasajo tuntui vastenmieliseltä maatilojen elinkelpoisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttajasta ja soti kovasti Laurin ajatustapaa vastaan. Laurin omin sanoin hänelle tärkeitä asioita elämässään olivat Karjala, Lappi ja pohjalaiset, Rotarit ja kivikorut. Opimme tuntemaan Laurin aktiivisesta osallistumisestaan monien yhdistysten toimintaan sekä rivijäsenenä että puheenjohtajana. Harrastustoiminta jatkui aktiivisena vielä eläkepäivinäkin. Rovaniemellä Lauri liittyi heti paikalliseen Karjala-seuraan. Itärajan auettua hän kävi myös useita kertoja koti-karjalassa yhdessä sukulaisten kanssa. Lauri oli Napapiirin korukivikerhon perustajajäseniä ja tässä harrastuksessa Laurin kivituntemus ja taidot kehittyivät hyvin pitkälle. Hän työsti suuren määrän erilaisia koruja sekä lahjoiksi että omaksi iloksi. Lapin Agronomiyhdistyksessä Laurin työkokemusta, paikallistuntemusta ja henkilökontakteja hyödynnettiin sekä ammattikunnan edunvalvonta-asioissa että yhdistyksen virkistystoiminnassa. Yhdistyksen kunniajäsenenä hän nautti jäsenkunnan suurta arvostusta. Lauri oli hyvin kiinnostunut Rotary-toiminnasta, mistä kertoo hänen 40 vuotta kestänyt toimintansa Rovaniemen Rotary-klubissa. Laurissa yhdistyivät rotarina humaani elämän asenne, auttavainen luonne ja hienotunteisuus muita kohtaan. Lapissa Lauri innostui kalastuksesta ja tutuiksi tulivat lähes kaikki pohjoisen kalotin joet ja purot. Poikajärven kesämökki oli Laurin eläkepäivien tärkeä tukikohta. Se jäi myös hänen viimeiseksi olinpaikakseen sairauskohtauksen yllätettyä kesken alkavan kesän odotusta. Työtovereina ja yhteistyökumppaneina arvostamme suuresti Laurin työtä Lapin asuttajana sekä kyvykkäänä Jussi Leinonen ja viisaana elinkelpoisen maaseudun kehittäjänä. Elämänkokemuksellaan ja ymmärryksellään hän rakensi myös sukupolvien välisiä siltoja auttamalla ymmärtämään menneisyyttä ja määrätietoisen työn merkitystä tulevaisuuden tekemisessä. Ystävinä muistamme Laurin kannustavana, hienotunteisena ja hauskana seuraihmisenä. Lauri oli ylpeä karjalaisuudestaan ja hänelle monivaiheisen elämäntaipaleen kokemukset olivat suuri rikkaus. Lauri Jaatisen ystävät, työtoverit ja yhteistyökumppanit Uutisia Kolttien muutto Näätämön alueelle suoritettu Suonikylän kolttien muutto Näätämön alueelle suoritettiin Lapin lääninhallituksen toimesta maalis-huhtikuulla. Muutto alkoi 12/3 ja päättyi 4/4. Sitä oli johtamassa kapteeni Muhonen. Näätämöllä on nyt 55 kolttaperhettä ja 266 henkeä. Perheet koottiin ensiksi Nellimön- Ivalon maantien varteen määrättyihin kokoamispaikkoihin, josta ne kuormaautoilla siirrettiin Ivalon ja Inarin kautta sekä Inarinjärveä pitkin Nitshijärven pohjukkaan n. 160 km, mistä kuljetus jatkui porokuljetuksina määräpaikkoihin. Porokuljetukseen osallistui 73 poroa ja tuli porokuormia 400. Irtaimisto seurasi mukana. Siihen kuului mm. 76 venettä, verkkoja, nuottia, huone- ja talouskaluja ym. Porot, luvultaan n kpl, kuljetettiin erikseen pororaitoina pitkin Inarinjärven itäosaa. Muutto onnistui erittäin hyvin, vaikka pieniä lapsia oli melkoisesti. Sairastumisia ei sattunut. Valmiina on nyt Näätämön alueella 42 kolttakotia ja alkavana kesänä rakennetaan loput 9. Asunnot ovat parempia kuin mitä koltilla on ennen ollut, ja ovat koltat niihin tyytyväisiä. Kansakoulu on rakenteilla ja aloittaa se toimintansa ensi syksynä. Sairasmajan rakennustyöt pannaan keväällä käyntiin. Koltat toivovat, että heille rakennettaisiin vielä pieni rukoushuone. Alueella on kaksi kauppaa, joten elintarvikkeita on saatavissa. Anon Rajaseutu 3/

20 Hoilola kylä rajaseudulla Hoilola on kylä Joensuun kaupungin itäosassa, noin 70 kilometriä Joensuun keskustaajamasta kaakkoon. Hoilolan kylä kuului vuoteen 1946 asti Korpiselän kuntaan, jolloin kunta lakkautettiin suurimman osan alueesta jäätyä luovutetulle alueelle. Tämän jälkeen Hoilola kuului Tuupovaaran kuntaan aina vuoteen 2005 asti, jolloin se liitettiin nykyiseen Joensuun kaupunkiin. Alueen asutus on vanhaa. Nykyisen valtakunnan rajan jakaman Korpijärven länsinurkalla on Hoilolan kylä. Kylän nimi lienee tullut hoilottelusta kun huudetaan venettä toiselta rannalta tai kutsutaan karjaa kotiin. Vanhassa Korpiselän kirkonkylässä oli sekä ortodoksinen että luterilainen kirkko. Kummallekin kirkkokunnalle rakennettiin Hoilolaan sotien jälkeen uudet kirkot. Luterilainen kirkko valmistui jo vuonna Rakennusmestari Uuno Korhosen suunnittelema ja jälleenrakennusvaroilla rahoitettu Ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko valmistui 1957 ja siunattiin rukoushuoneeksi vuonna Piispa Ambrosius vihki rukoushuoneen kirkoksi vuonna Seurakuntasali valmistui pyhäkön kellarikerrokseen vuonna Sekä Hoilolan luterilaisessa että ortodoksisessa kirkossa on tänäkin päivänä esineistöä Korpiselän ja muiden luovutettujen alueiden kirkoista. Hoilolan kirkossa on Valamon ikoniverstaan tekemiä ikoneita vuosisadan alusta. Ikonostaasin ikonit on maalannnut Martta Neiglick-Platonoff 1950-luvulla. Hoilolan puunveistokursseilla on vuosien varrella valmistettu ikoneita myös Hoilolan ort. kirkkoon. Korpijärvestä Öllölänjärveen laskevan Onnenvirran sivustalla on iso kallio, joka on pyhitetty Kristuksen kirkastumiselle, Spuassalle. Tämän kallion päälle rakennettiin arkkitehti Erkki Helasvuon suunnittelema hotelli-ravintola Korpiselkätalo vuonna Talon esikuvana on käytetty luovutetulle alueelle jäänyttä Tolvajärven matkailumajaa. Talo on nykyisin yksityisomistuksessa. Moskovan rauhan raja vuonna 1940 merkitsi aikanaan suurta muutosta Hoilolassa. Korpiselän kirkonkylä jäi vain kolmen kilometrin päähän rajasta ja tieyhteydet katkesivat. Myös perinteiset pyhät paikat kirkot ja kalmistot Pastori Tuomas Järvelin siunaa uudet ikonit. jäivät rajan taakse. Raja varjosti Hoilolan ja naapurikylän Öllölän elämää monella tavalla. Raja-Karjalan historian olennainen osa oli runonlaulun perinne. Viimeinen tunnettu laulaja Pedri Shemeikka vietti viimeiset vuotensa Hoilolan naapurikylän Öllölän Ristivaarassa. Vuonna 1915 kuolleen Shemeikan muistomerkki löytyy Pörtsämön erämaakalmistosta. Ikoneja veistäen, maalaten ja valaen Hoilolan ikonien veiston ja maalauksen koulutusviikko toteutettiin kesäkuussa 2014 Hoilolan kirkossa. Kurssi alkoi sunnuntaina ja varsinainen työskentely maanantaina ja jatkui aina perjantaihin asti. Lauantaina työt viimeisteltiin ja rakennettiin kurssilaisten töistä kirkkoon näyttely. Kurssi päättyi sunnuntaina liturgiaan ja ikonien siunaamiseen. Liturgian jälkeen oli kurssin päätöstilaisuus ja Joensuun ortodoksisen seurakunnan seurakuntajuhla sekä ruokailu ja päätöskahvi. Sain olla mukana kurssiviikolla. Meitä oli yhdeksän ikonien veistäjää ja seitsemän ikonimaalaria. Puolet kurssilaisista oli Tuupovaarasta tai Ilomantsista ja toinen puolikas muualta Suomesta. Kaikilla oli mahdollisuus tehdä ikoni myös pronssivalutyönä. Neljä kokenutta opettajaamme Antero Salonen, Marjaana Laatikainen, Untamo Salonen ja Timo Tiira opastivat meitä veistämisen, maalaamisen ja valamisen taidoissa. Kurssi oli leppoisasti vedetty ja myös aloittelijaa mukavasti kannustava. Opiskelun rinnalla saimme aamurukousten, ruokarukousten, Pörtsämön mieliinpainuvan souturistisaaton, lauluillan ja sunnuntain liturgian kautta olla yhdessä ja kokea Luojan turvallista läsnäoloa. Hoilolan ortodoksikirkko tarjosi ikonimaalaukselle hyvät puitteet. Kurssilaiset maalasivat samaa ikoniaihetta Pyhää Magdalan Mariaa. Alakerran seurakuntasali toimi veistäjien työskentelytilana ja kurssin yhteisenä ruokasalina. Kurssilla me myös söimme hyvin. Kurssiemäntämme Tellervo loihti meille joka päivä aamupalan, lounaan, päiväkahvin ja päivällisen ammattitaidolla. Tuoreita sämpylöitä ja muita yllätyksiä oli runsaasti tarjolla. Hoilolan kesäinen ja kaunis luonto sekä vaihteleva sää antoivat hyvät puitteet yhdessäololle ja yhdessä tekemiselle. Kurssi järjestettiin nyt 15. kerran ja siten kuluneen kesän kurssi oli eräänlainen juhlakurssi. Viikon aikana saimme tutustua rajaseudun elämään ja opiskella käsillä tekemisen taitoja. OK-opintokeskus on useina vuosina tukenut kurssin toteuttamista. Tänä vuonna myös Rajaseutuliitto tuki kurssia omalla avustuksellaan. Olli Lihavainen RSL:n hallituksen jäsen 20

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen

Lisätiedot

Kuljen muistojen tietä

Kuljen muistojen tietä Kuljen muistojen tietä Vanhempieni tarina Kerttu Kuotola - s. 5 Sotapäiväkirja Stm Kaino Järvinen - s. 37 Minun tarinani Kerttu Kuotola - s. 91 Kotijärvi Kerttu Kuotola - s. 191 z Janakkala 2007 Alkusanat

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-kiina

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-kiina Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. 祝 贺, 愿 你 们 幸 福 快 乐 Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne 致 以 我 对 你 们 婚 姻

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Kauden kansainvälinen teema Kauden kansainvälinen teema oli Kuuntele sydäntäsi auttaaksesi muita RI presidenttinä toimi Kalyan Banerjee. Kokemäen rotaryklubilla oli

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Karj ala, sua ikävöin

Karj ala, sua ikävöin Karj ala, sua ikävöin Vuoksenrantalaisten muistojen kirja Toimittanut Tatu Vanhanen Julkaisija Vuoksenrannan pitäjäseura r.y. Sisältö Johdantoa muistojen kirjaan 13 Tatu Vanhanen Vuolteen varjossa 37 Arvi

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-kreikka

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-kreikka Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Συγχαρητήρια. Σας ευχόμαστε όλη την ευτυχία του κόσμου. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus?

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Askareita yläkouluille 27.3. 19.9.2015 esillä olevaan Kuopion korttelimuseon näyttelyyn. KORTTELIN KORHOSTEN JA HEIDÄN NAAPURIENSA ESITTELY: Maire Korhonen (o.s. Miettinen)

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Tapahtumia vuosien varrelta Kuvassa Aulangonjärvi ja Lusikkaniemi Anni Liukkala puheenjohtajana 1997 2002 Komeroiden kätköistä -näyttely

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kangasalan seurakunta Esityslista 1/2015 1/2

Kangasalan seurakunta Esityslista 1/2015 1/2 Kangasalan seurakunta Esityslista 1/2015 1/2 Aika 07.01.2015 klo 19:00 Paikka Suoraman seurakuntakeskus Käsiteltävät asiat Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus sekä laillisuuden ja päätösvallan toteaminen

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2005

TOIMINTAKERTOMUS 2005 TOIMINTAKERTOMUS 2005 YLEISTÄ Vuosi 2005 oli OuLVI:n 43. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN

Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN Suomalaisen maatalouden kärjessä jo 90 vuoden ajan. Hyvä agrologi tai agrologiopiskelija, Agrologien Liitto on agrologien ammatillisaatteellinen järjestö, joka ajaa

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Tunnustuksia osuustoiminnan hyväksi tehdystä työstä Hannes Gebhard 150 -juhlavuonna

Tunnustuksia osuustoiminnan hyväksi tehdystä työstä Hannes Gebhard 150 -juhlavuonna 1 Puhe 9.4.2014 Pellervo-Seura ry:n vuosikokous 2014 Vanha ylioppilastalo, Helsinki Valtuuskunnan puheenjohtaja maanviljelysneuvos Timo Komulainen Tunnustuksia osuustoiminnan hyväksi tehdystä työstä Hannes

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj.

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015 AIKA Maanantaina 31. elokuuta 2015 klo 15 17.25 PAIKKA Längelmäen seurakuntatalo LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. HAIKKA Juha KOPPANEN Elina

Lisätiedot

Kauden avaustilaisuus 06.05.2014

Kauden avaustilaisuus 06.05.2014 Kauden avaustilaisuus 06.05.2014 PÄIVÄN OHJELMA 12:05 OP-Pohjola - Isännän tervehdys (O. Latola) 12:10 Tilaisuuden avaus ja Superpesiksen kuulumiset (J. Pyysalo) 12:20 Superpesis Nelonen Median kanavilla

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

enttämestari Esko Mansikkaviita

enttämestari Esko Mansikkaviita enttämestari Esko Mansikkaviita Seppo Alakoski P arkanon tutkimusasema metsäntutkimusta 40 vuotta 147 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen laajennus Kenttämestari

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana.

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. 1/4 KORSON ELÄKELÄISET RY 50-VUOTISHISTORIIKKI 50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. Paikallistoiminnan

Lisätiedot

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 Ajankohta Tilaisuus Paikka Ilmoitt. viim. Alueell./ valtak. kutsu TAMMIKUU 13.1. Työvaliokunta kokoontuu, eduskunta Helsinki 25.1. Hankepoliklinikka

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot