SUOMEN KIELI SANOO TERVETULOA -tuokioiden sisällöt 00 09

Transkriptio

1 SUOMEN KIELI SANOO TERVETULOA -tuokioiden sisällöt

2 Tuokiot noudattavat samankaltaista runkoa, joskaan kaikkia vaiheita ei ole aivan kaikilla tunneilla ja järjestys voi hiukan vaihdella. Esimerkiksi tunnilla 00 ei ole puhuvaa sanakirjaa. Tuokiot koostuvat seuraavista palasista: tervehdykset ja nimien esittelyt tunnin tavoite: mitä tänään opitaan sanaston mallinnus puhuvan sanakirjan mallinnus dialogin mallinnus toistoa, toistoa, toistoa piirin lopetus: mitä tänään opittiin Lopuksi annetaan mukaan A4-moniste, johon on koottu tunnin sanasto ja dialogit. SIVU TEEMA 00 KUKA SINÄ OLET? MITÄ SINÄ PUHUT? Tässä tuokiossa opitaan yksinkertainen esittäytymistapa. Harjoitellaan lauseita minä olen, sinä olet, hän on, sekä minä puhun.... opitaan kysymään kuka sinä olet, mitä sinä puhut, kuka hän on, mitä hän puhuu? 01 OLETKO OK? Tässä tuokiossa opitaan -ko/kö-kysymykset voinnin kysymisen avulla: Onko kaikki ok? On. / Ei ole. Minulla on flunssa. 02 MINULLA ON YSTÄVÄ! Tässä tuokiossa opitaan kuvailemaan ihmistä vaatetuksen ja värien avulla. Opitaan omistusrakenne minulla on ystävä, ystävällä tai hänellä on punainen paita. Opitaan perusvärit ainakin punainen, sininen, vihreä, keltainen, ruskea, musta, valkoinen, violetti, sekä sanat tumma ja vaalea. Harjoitellaan vaatteiden ja asusteiden nimiä: takki, lakki, paita, housut, haalarit, hame, silmälasit, laukku. Opitaan tekemään onko hänellä -kysymys. Sanasto käydään ensin läpi kuvien avulla, mutta pääosa tuokiosta kuluu vanhan seuraleikin mitä sä tiedät mun ystävästäni? muunnelmaan. Katso, kuinka hauskaa aikuisilla oppijoilla on, kun he oppivat tämän seuraleikin uudella kielellä! 03 MISSÄ POIKA ON? Tässä tuokiossa tutustutaan erilaisiin paikkoihin ja harjoitellaan kysymään missä. Opitaan kysymään missä poika on ja vastaamaan poika on koulussa. Lisäksi opitaan kysymään missä sinä olet ja vastaamaan minä olen kaupassa. Tuokion alussa harjoitellaan paikkojen nimiä kuvien avulla. 2

3 BUSSILLA KOULUUN! Tässä tuokiossa tutustutaan kulkuneuvoihin ja lähiympäristön paikkoihin. Tuokion aikana opitaan ensin kertomaan minä menen bussilla ja hän menee autolla, ja sitten minä menen Helsinkiin ja hän menee kotiin. Seuraavaksi opitaan kysymään millä sinä menet ja mihin sinä menet. Lopuksi elementit voi yhdistää ja sanoa minä menen kouluun junalla. 05 PALJONKO KELLO ON? Tässä tuokiossa opetellaan kellonajan kysymistä ja vastaamista. Ensin opetellaan kysymys Paljonko kello on?, numerot 1 12 ja vastaaminen Kello on yksi/kaksi jne. Tämän jälkeen kellonaikoihin lisätään puoli-, vaille- ja yli-ilmaukset. Lisäksi opetellaan kysymään Moneltako ruoka/kurssi on? 06 OSTAN KAKSI LEIPÄÄ! Tässä tuokiossa tutustutaan numeroihin ja ruokasanoihin. Tuokion aikana harjoitellaan niiden käyttöä lauseyhteydessä, jolloin sanojen muoto saattaa vaihdella. Ensisijaisesti keskitytään pyytämiseen, kuten saanko (yhden) leivän?, saanko kaksi teetä?, saanko kolme omenaa?. Tällöin tulevat opeteltua myös myös kohteliaisuussanat: kiitos ja ole hyvä. Lisäksi voidaan harjoitella muodostamaan samanrakenteisia lauseita yhdistämällä numerot ja ruokasanat muihinkin verbeihin, kuten ostan, syön, juon, ostan kaksi banaania, syön kolme perunaa, juon kahvia. 07 MAANANTAINA SATAA VETTÄ Tässä tuokiossa opitaan säätiloja ja viikonpäivät. Tuokion aikana opitaan Suomen tavallisia säätiloja, kuten sataa lunta ja aurinko paistaa, sekä opitaan viikonpäivät. Opetellaan kysymään viikon sää jokaisena päivänä, kuten millainen sää maanantaina on? tai millainen sää tiistaina on?. Opetellaan vastaamaan kysyttyyn kysymykseen, esim. maanantaina sataa lunta tai tiistaina aurinko paistaa. 08 TÄSSÄ ON MINUN PERHE Tässä tuokiossa tutustutaan perhesanoihin. Tuokion aikana opitaan kertomaan minä olen lapsi ja hän on äiti. Lisäksi opitaan kysymään kuka hän on ja vastaamaan hän on minun äiti tai hän on minun tyttö. 09 TULE TÄNNE! Tässä tuokiossa opiskellaan tulla- ja mennä-verbien käyttöä tänne-, tuonneja sinne-sanojen kanssa. Tuokiossa opitaan kehotukset, kuten tule tänne, mene tuonne ja mene sinne. Lisäksi opitaan vastaamaan näihin kehotuksiin myöntävästi joo, minä tulen ja joo, minä menen. Harjoitus on toiminnallinen ja osallistujat pääsevät liikkumaan paikasta toiseen sekä matkustamaan kuvitteellisesti eri kaupunkeihin. Näin tulee opittua myös muutaman suomalaisen kaupungin nimet ja harjoiteltua hieman kartanlukutaitoa. 3

4 00 KUKA SINÄ OLET? MITÄ SINÄ PUHUT? OPISKELTAVA SANASTO JA RAKENTEET: minä olen sinä olet hän on minä puhun suomea/englantia/espanjaa/ kurdia/arabiaa/jne. TARVIKKEET: tarralappuja kyniä tulostettuja kuvia tunnetuista hahmoista tai henkilöistä maailmankartta tai karttapallo pelinappula opiskelijoille sanasto kotiin vietäväksi. VIDEOLLA KÄYTETYT KUVAT: joulupukki, Angelina Jolie, Mikki Hiiri, Minni Hiiri, Barack Obama, Elisabet II, Mika Häkkinen, Angela Merkel. TUOKION KULKU: TERVEHDYKSET Oppilaat ovat isossa ringissä, vetäjä ja avustaja tervehtivät oppilaita yleisesti. TAVOITTEET Tänään opitaan sanomaan Minä olen ja Minä puhun. MINÄ OLEN Vetäjä esittelee itsensä: Minä olen Venla. Hän kirjoittaa tarralapulle nimensä, panee sen rintamukseensa ja toistaa: Minä olen Venla. Sitten vetäjä kysyy avustajalta: Kuka sinä olet? Avustaja vastaa: Minä olen Noora. KUKA SINÄ OLET? ENSIMMÄINEN KIERROS: Vetäjä kysyy jokaiselta nimen. Kaikille jaetaan tarralaput, ja kykyjensä mukaan oppilaat kirjoittavat oman nimensä. Vetäjä kysyy: Kuka sinä olet? Kaikkien nimet käydään läpi, vetäjä kysyy aina uudestaan jokaiselta: Kuka sinä olet? ja osoittaa vuorossa olevaa oppilasta kädellä (ei sormella!). TOINEN KIERROS: Osallistujat kysyvät toisiltaan nimet. Kysytään nimet uudestaan ringissä läpi. Ensimmäinen kysyy: Kuka sinä olet? ja seuraava vastaa: Minä olen Vetäjä ja avustaja voivat aloittaa kierroksen. Käydään koko kierros läpi, jotta jokainen pääsee kysymään ja vastaamaan. HÄN ON JOULUPUKKI 1. Vetäjä esittelee seuraavaksi hän-muodon. Vetäjä esittelee ensin itsensä: Minä olen Venla ja sanoo avustajalle: Sinä olet Noora. Vetäjä ottaa esille jonkun tunnetun henkilön tai hahmon kuvan ja kysyy osoittaen kuvaa: Kuka hän on? Avustaja vastaa: Hän on X. Vetäjä kysyy samaa muutamasta eri kuvasta, jolloin ei jää epäselväksi, että hän viittaa sekä mieheen että naiseen. 2. Oppilaat jaetaan pareiksi selkein käsielein. Tämän jälkeen harjoitellaan kuvien avulla pareittain kysymään Kuka hän on? ja vastaamaan Hän on. MITÄ SINÄ PUHUT? MINÄ PUHUN SUOMEA Kun kuvia on tarpeeksi käyty läpi, otetaan kartta esille. Vetäjä sanoo ensin: Minä olen Venla, minä puhun suomea ja asettaa pelinappulan kartalle Suomen kohdalle. Vetäjä ja avustaja kysyvät oppilailta vuorotellen: Mitä sinä puhut? Jokainen saa esitellä itsensä ja kertoa puhumansa kielen. Tätä voidaan käydä useampi kierros. Jos puhuja ei tiedä kielensä nimeä suomeksi, vetäjä auttaa. PIIRIN LOPETUS: MITÄ TÄNÄÄN OPITTIIN Monisteen jakaminen. Lopuksi käydään opitut fraasit vielä suullisesti läpi. Kiitetään kaikkia taputuksin. KEHUT, KIITOKSET JA HYVÄSTELYT 4

5 01 OLETKO OK? OPISKELTAVA SANASTO JA RAKENTEET: Onko kaikki ok? Ei ole. Minulla on flunssa, yskä, nuha, pääkipu, nälkä, jano. On, minulla on kaikki ok. TARVIKKEET: tarralappuja nimikylteiksi tusseja kuvakortit, joissa visuaalistettu vaihtoehdot kaikki ok, flunssa, yskä, nuha, pääkipu, nälkä, jano vihreä ja punainen kortti matala, kevyt laatikko tai tarjotin kuvakortteja varten opiskelijoille sanasto kotiin vietäväksi. TUOKION KULKU: TERVEHDYKSET JA ESITTÄYTYMINEN Reippaat tervehdykset, hymyä ja esittäytyminen. Vetäjä ja avustaja sanovat: Hei, toistavat nimensä ja sanovat vielä: Minä olen.... Opiskelijat kertovat vuorotellen nimensä. Tehdään samalla nimilaput. TAVOITTEET Tänään opitaan kysymään Onko kaikki ok? ja vastaamaan On. ja Ei ole. Minulla on flunssa. SANASTON MALLINNUS Esitellään kuvakorttien avulla tunnin sanasto. Vetäjä näyttää kortin ja sanoo kuvan mukaan (flunssa, yskä, nuha, pääkipu, nälkä, jano). Vetäjä käy vielä uudestaan sanat yksitellen läpi niin, että ensin avustaja toistaa, sitten ryhmä toistaa. DIALOGIN MALLINNUS ENSIMMÄINEN KIERROS: Vetäjä ja avustaja kysyvät toisiltaan ja vastaavat kuva- ja värikortteja näyttäen ja eleitä käyttäen. Onko sinulla flunssa? On. / Ei ole. Onko sinulla yskä? Onko sinulla nuha? Onko sinulla pääkipu? Onko sinulla nälkä? Onko sinulla jano? TOINEN KIERROS: Vetäjä kysyy, avustaja toistaa ja sitten ryhmä toistaa. Kysymysten ja vastausten toisto: vetäjä sanoo kysymyksen kuvakorttia näyttäen, avustaja toistaa, ryhmä toistaa. Vetäjä sanoo vastauksen punaista tai vihreää värikorttia näyttäen. Punaista korttia näyttäessään vetäjä pudistaa päätään ja vihreää korttia näyttäessään nyökkää vahvistaakseen viestin perillemenon. Avustaja toistaa, ryhmä toistaa. 5

6 PUHUVAN SANAKIRJAN MALLINNUS Avustaja muuttuu puhuvaksi sanakirjaksi. Sanakirja esitellään: Tässä on sanakirja. Hän auttaa. Häneltä voi kysyä, jos ei muista. Vetäjä ja sanakirja havainnollistavat, miten sanakirja toimii. VARSINAINEN HARJOITTELUVAIHE. TOISTOA, TOISTOA, TOISTOA ENSIMMÄINEN KIERROS: Vetäjä kysyy, opiskelija vastaa. Vetäjä kysyy kysymyksen kuvakorttia näyttäen, ja opiskelija vastaa nostamalla punaisen tai vihreän kortin ja sanomalla On. tai Ei ole. Vetäjä kysyy saman kysymyksen vuorotellen jokaiselta opiskelijalta. Käydään läpi kaikki kysymykset. TOINEN KIERROS: opiskelija kysyy toiselta opiskelijalta. Vetäjä tarjoaa ensimmäiselle opiskelijalle kuvalaatikkoa ja pyytää ottamaan yhden kortin. Sitten hän sanoo opiskelijan nimen ja pyytää kysymään vastapäiseltä opiskelijalta kortin aiheen kysymyksen: Muhammad, kysy Annalta: Onko sinulla flunssa? Opiskelija kysyy. Sitten opettaja ojentaa vastapäiselle opiskelijalle värikortit ja pyytää tätä vastaamaan: Anna, vastaa: On. tai Ei ole. Vetäjä tarjoaa laatikosta kortin seuraavalle opiskelijalle ja ohjaa opiskelijaa kysymään kortin aiheen kysymyksen. Sanakirja siirtyy aina kysymysvuorossa olevan opiskelijan taakse, kun taas vetäjä auttaa tarvittaessa vastaajaa. Edetään niin, että yksi kysyy ja vastapäätä istuja vastaa. Kysymysvuoro siirtyy aina edellisen kysyjän vieressä istuvalle opiskelijalle, ja sanakirja liikkuu kysymysvuoron mukana. Näitä kierroksia voi käydä monta. PIIRIN LOPETUS Lopuksi käydään opitut fraasit vielä suullisesti läpi ja kiitetään kaikkia taputuksin. KEHUT, KIITOKSET, MONISTEEN JAKAMINEN JA HYVÄSTELYT 6

7 02 MINULLA ON YSTÄVÄ! OPISKELTAVA SANASTO JA RAKENTEET: väri- ja vaatesanastoa Minulla on ystävä. Ystävällä on punainen takki. Onko hänellä violetti hame? Ei ole. Hänellä on sininen hame. TARVIKKEET: värikortit (punainen, sininen, vihreä, keltainen, ruskea, musta, valkoinen, violetti, vaaleanpunainen, vaaleansininen, vaaleanvihreä, tumma, vaalea) vaate- ja asustekortit (esim. pipo, hattu, takki, paita, housut, haalarit, hame, kengät, helminauha, silmälasit, laukku) sakset ja värillinen A4-arkki opiskelijoille sanasto kotiin vietäväksi. TUOKION KULKU: TERVEHDYKSET JA ESITTÄYTYMINEN Reippaat tervehdykset, hymyä ja esittäytyminen. Vetäjä ja avustaja sanovat: Hei, toistavat nimensä ja sanovat vielä: Minä olen.... Opiskelijat kertovat vuorotellen nimensä. Jos tuntuu luontevalta, voi kätellä. TAVOITTEET Tänään opitaan sanomaan Minulla on, Hänellä on, Onko hänellä. PUHUVAN SANAKIRJAN MALLINNUS Avustaja muuttuu puhuvaksi sanakirjaksi. Sanakirja esitellään: Tässä on sanakirja. Hän auttaa. Häneltä voi kysyä, jos ei muista. Vetäjä ja sanakirja havainnollistavat, miten sanakirja toimii. SANASTON MALLINNUS Ruvetaan hommiin! Jakaudutaan enintään 8 opiskelijan ryhmiin, jokaiseen ryhmään tulee vetäjä ja avustaja. Esitellään tunnin sanasto. 1 VÄRIKORTIT: Minulla on punainen kortti. Minulla on kortti. Viivan kohdalla tarvitaan puhuvaa sanakirjaa. Vetäjä antaa jokaiselle piiriläiselle värikortin ja avustaja toimii puhuvana sanakirjana kulkien vastausvuoroisen opiskelijan takana auttamassa värien muistamisessa. 2 YSTÄVÄ: Tunnin vetäjällä on tarjottimellinen lehdistä leikattuja värikkäitä ihmisten kokovartalokuvia. Laatikossa on myös paperi, jossa lukee YSTÄVÄ. Hän nostelee ihmisten kuvia tarjottimelta kaikkien nähtäville ja puhuu hitaasti: Hänellä on sininen paita. Hänellä on silmälasit. Hänellä on pieni laukku. Hänellä on punaiset housut. Hänellä on tumma tukka. Hänellä on vaalea tukka. jne. Avustaja toistaa ja viittaa myös ryhmää toistamaan. Toistoihin voi mennä kauan, sanoja saa maistella, omalle kielelle saa kääntää, englantiakin saa käyttää, jos ryhmäläiset sitä pyytävät. DIALOGIN MALLINNUS Vetäjä ja avustaja näyttävät opittavan rakenneasian. Vetäjällä on sakset ja värillinen A4-arkki, jonka hän taittaa keskeltä kahtia ja leikkaa sydämen muotoon. Hän nostaa laatikosta sanan YSTÄVÄ, asettaa sen sydämen keskelle ja sanoo: Ystävä. Minulla on ystävä. Avustaja toistaa ja viittaa myös ryhmää toistamaan saman repliikin. Toistoon voi mennä kauan, sanoja saa maistella, ei ole kiire. Vetäjä kysyy: Kuka hän on? Kuka on ystävä? ja kääntyy näyttävästi selin. Tarjotin jää avustajan ja ryhmäläisten katsottavaksi. Avustaja valitsee ystävän, nostaa kuvan sydämen keskelle ja varmistaa, että kaikki ryhmäläiset näkevät. Sen jälkeen hän laskee kuvan takaisin ja sanoo vetäjälle: Nyt minulla on ystävä. Vetäjä kääntyy takaisin ryhmään päin. Hän nostaa tarjottimelta kuvan ja kysyy: Onko ystävällä keltainen pipo? tai muuta vastaavaa, kuvaan liittyen. Avustaja vastaa: Ei ole tai Kyllä on. Arvuuttelu jatkuu, kunnes vetäjä löytää avustajan ystävän. 7

8 VARSINAINEN HARJOITTELUVAIHE Puolet ryhmästä kääntyy poispäin. Yksi valitsee ystävän, jonka puolet ryhmästä näkee. Mallidialogin mukaisesti toistetaan repliikkejä, kunnes ystävä löytyy. Tärkeää on, että jokainen piirissä istuja saa toistaa opittavan rakenteen, ja sanakirja auttaa niin paljon kuin halutaan. Vaihetta toistetaan niin monta kertaa kuin aikaa on ja motivaatio kantaa. Pyritään jatkamaan pienpiirivaihetta 30 minuuttia, jotta kaikki ovat saaneet useaan kertaan toistaa sekä sanastoa että rakennetta. Lopuksi palataan isoon piiriin ja katsotaan äsken suullisesti toistetut lauseet tekstimuodossa. PIIRIN LOPETUS Lopuksi palataan ison pöydän ääreen ja katsotaan äsken suullisesti toistetut lauseet tekstimuodossa monisteesta, jonka opiskelijat saavat mukaansa. KEHUT, KIITOKSET JA HYVÄSTELYT 8

9 03 MISSÄ POIKA ON? OPISKELTAVA SANASTO JA RAKENTEET: julkisia paikkoja Missä sinä olet? Missä hän on? Minä olen torilla/kirjastossa/apteekissa. Hän on kaupassa/bussissa/leikkipuistossa. TARVIKKEET: kuvia tavallisista julkisista paikoista sekä yksi kotia esittävä kortti (yhtä monta korttia kuin on opiskelijoita + muutama ylimääräinen): koti, juna-asema, tori, kirjasto, leikkipuisto, apteekki, koulu, kauppa, bussi (lisäksi tarvittaessa: posti, pankki, kahvila, jalkapallokenttä, uimahalli muotoon leikatut hahmokortit, kuten poika ja nainen opiskelijoille sanasto kotiin vietäväksi. TUOKION KULKU: TERVEHDYKSET JA ESITTÄYTYMINEN Valinnainen aloitus: Vetäjä katselee kelloa, katselee ympärilleen ja puhuu itsekseen: Missä X [nimi] on? Hän on soittavinaan avustajalle: X [nimi], missä sinä olet? Tunti alkaa! Ahaa Bussissa Nähdään kohta! Oppilaille hän sanoo: X [nimi] tulee kohta, hän on bussissa. Aloitetaan esittelykierros: Tervetuloa! Minä olen X [nimi]. Kirjoitetaan oma nimi tarralappuun ja opastetaan oppilaita kirjoittamaan oma nimensä. Opiskelija kysyy vierustoverilta Kuka sinä olet?. TAVOITTEET Tänään opitaan kysymään Missä sinä olet ja vastaamaan. SANASTON MALLINNUS 1 KUVAT: Vetäjä esittelee kuvien paikat, kuten Tori ja viittaa ensin avustajaa toistamaan, jotta opiskelijat sisäistäisivät toistoa tarkoittavan eleen. Tämän jälkeen vetäjä ja avustaja viittaavat koko ryhmää toistamaan tori kuorossa. Kaksi ensimmäistä paikkaa toistetaan tällä tavalla ensin avustajan kautta, jonka jälkeen kaikki toistavat. Loput sanat vetäjä sanoo kerran, jonka jälkeen opiskelijat saavat toistaa ne suoraan. Kaikki paikat käydään läpi, ja lopuksi myös hahmot poika ja nainen. 2 MISSÄ POIKA ON?: Vetäjä ottaa yhden paikan kuvan esille, asettaa poikahahmon sen päälle ja kysyy avustajalta osoittaen kuvaa: Missä poika on? Avustaja: Poika on bussissa. Vetäjä kysyy uudestaan: Missä poika on? ja viittaa ryhmää toistamaan. Avustaja vastaa uudestaan: Poika on bussissa ja viittaa ryhmää toistamaan. Sanasto käydään uudelleen läpi niin, että ryhmä toistaa joka kerralla kysymyksen ja vastauksen. PUHUVA SANAKIRJAN MALLINNUS Vetäjä esittelee puhuvan sanakirjan: Tässä on sanakirja. Jos et muista sanaa suomeksi, voit kysyä sanakirjalta. Vetäjä osoittaa avustajaa ja sanoo sanakirja. Tämän jälkeen avustaja osoittaa itseään ja toistaa: sanakirja. Vetäjä näyttää kuvaa: Tässä on hmm (painaa sanakirjan kättä). Avustaja: Bussi. Vetäjä: Bussi! Toistetaan eri kuvan kanssa. DIALOGIN MALLINNUS Vetäjä sanoo: Nyt on teidän vuoro. Sanakirja nousee ylös ja asettuu vetäjän vieressä istuvan opiskelijan taakse. Vetäjä asettaa hahmon toisen kuvan päälle ja kysyy vieressään istuvalta opiskelijalta: Missä poika/nainen on? Kun opiskelija on vastannut (mahdollisesti sanakirjaa käyttäen), vetäjä ottaa uuden kuvan ja kysyy seuraavalta opiskelijalta saman kysymyksen. Kierros käydään läpi, kunnes kaikki ovat saaneet vastata. Tarvittaessa pelataan kaksi kierrosta. MISSÄ SINÄ OLET? 1 Vetäjä levittää kuvat viuhkaksi ja antaa avustajan valita yhden paikkakuvan ja kysyy: X [nimi], missä sinä olet? Avustaja vastaa: Minä olen bussissa osoittaen samalla ensin itseään ja sitten kuvaa. Vetäjä 9

10 osoittaa avustajaa ja toteaa ryhmälle: X [nimi] on bussissa. Toistetaan lauseet niin, että ryhmä toistaa aina puheenvuorot. Tämän jälkeen voidaan kierros uusia eri kuvalla. 2 Sanakirja siirtyy taas asemiin. Vetäjä levittää paikkakuvat viuhkaksi ja antaa opiskelijoiden valita itselleen kortin. Vetäjä kysyy joltain opiskelijalta: X [nimi], missä sinä olet? Tämä vastaa sanakirjaa apunaan käyttäen: Minä olen bussissa tms. kuvan paikan mukaisesti. Vetäjä ohjaa vastausvuorossa ollutta opiskelijaa kysymään saman kysymyksen toiselta opiskelijalta esim.: Erkki, kysy Kaisalta Missä sinä olet? Kierrosta jatketaan, kunnes kaikki ovat saaneet kysyttyä ja vastattua. Tämän jälkeen kerätään paikkakuvat takaisin ja otetaan toinen kierros samalla periaatteella. PIIRIN LOPETUS Palataan ison pöydän ääreen. Kerrataan äsken harjoitellut sanat ja lauseet. Opiskelijoilla on mahdollisuus harjoitella opittujen sanojen kirjoittamista pöydällä olevalle isolle suttupaperille. Heille jaetaan myös moniste, jossa on koottuna sanat, fraasit ja kuvat. KEHUT, KIITOKSET JA HYVÄSTELYT 10

11 04 BUSSILLA KOULUUN! OPISKELTAVA SANASTO JA RAKENTEET: liikennevälineitä, liikennesanastoa Millä sinä menet? Minä menen bussilla. Mihin sinä menet? Minä menen kouluun. Minä menen kouluun bussilla. TARVIKKEET: kuvakortit (kaikkia kolme): bussi, juna, metro, auto, pyörä, kävelijä ( hän kävelee ), koti, koulu, Helsinki tarralappuja nimilapuiksi opiskelijoille sanasto kotiin vietäväksi. TUOKION KULKU: TERVEHDYKSET JA ESITTÄYTYMINEN Iloiset tervehdykset ja oma paikka puoliympyrässä. Vetäjä ja avustaja sanovat: Hei, toistavat nimensä ja sanovat vielä: Minä olen... Opiskelijat kertovat vuorotellen nimensä. Jos tuntuu luontevalta, voi kätellä. Laitetaan nimitarrat rintaan. TAVOITTEET Tänään opitaan sanomaan Minä menen bussilla Helsinkiin. SANASTON MALLINNUS Vetäjä ja avustaja näyttävät kuvakortit liikennevälineistä yksi kerrallaan ja sanovat kuvassa olevan asian nimen, esim. bussi. Tämän jälkeen he toistavat: Bussi. Sitten vetäjä pyytää opiskelijoita toistamaan: Sanotaan yhdessä bussi. Jatketaan toisen liikennevälineen parissa. PUHUVA SANAKIRJAN MALLINNUS Vetäjä esittelee puhuvan sanakirjan: Tässä on sanakirja. Jos et muista sanaa suomeksi, voit kysyä sanakirjalta. Vetäjä osoittaa avustajaa ja sanoo: Sanakirja. Tämän jälkeen avustaja osoittaa itseään ja toistaa: Sanakirja. Vetäjä näyttää kuvaa: Tässä on hmm (painaa sanakirjan kättä). Avustaja: Bussi. Vetäjä: Bussi! Toistetaan eri kuvan kanssa. DIALOGIN MALLINNUS Avustaja panee liikennevälinekortit pöydälle. Vetäjä sanoo: Ota yksi. Samalla hän näyttää mallia ja ottaa yhden kortin. Avustaja ja opiskelijat ottavat kukin yhden kortin. Vetäjä kysyy jälleen: Millä sinä menet? ja pyytää opiskelijoita toistamaan. Avustaja näyttää kuvakorttia ja vastaa: Minä menen. Vetäjä kysyy avustajalta: Millä sinä menet? Avustaja näyttää kuvakorttiaan ja vastaa: Minä menen. Tämän jälkeen avustaja kysyy vieressään istuvalta opiskelijalta: Millä sinä menet? (Jos tuokiossa on vain yksi avustaja, hän muuttuu nyt sanakirjaksi. Jos avustajia on kaksi, toinen istuu koko ajan ryhmän mukana ja toinen on sanakirja.) Sanakirja siirtyy opiskelijan taakse. Opiskelija näyttää kuvakorttinsa ja vastaa. Hän voi turvautua tarvittaessa sanakirjan apuun. Tehdään kierros siten, että jokainen saa kysyä ja vastata. Kehutaan opiskelijoita: Hyvä! MILLÄ SINÄ MENET? Opiskelijoilla on edellisen kierroksen kuvakortit edelleen kädessä. Vetäjä näyttää omaa kuvakorttiaan ja sanoo: Minä menen (bussilla) ja pyytää opiskelijoita toistamaan. Sitten hän näyttää avustajan korttia ja sanoo: Hän menee (junalla) ja pyytää opiskelijoita toistamaan. Toiston vuoksi vetäjä ottaa vielä toisen kortin ja sanoo: Minä menen ja pyytää opiskelijoita toistamaan. Sitten hän näyttää avustajan korttia ja sanoo: Hän menee ja pyytää opiskelijoita toistamaan. Tässä esitellään kaksi kertaa toistaen myös minä kävelen -kuvakortti. Vetäjä näyttää omaa kuvakorttiaan ja sanoo: Minä menen. Sitten vetäjä näyttää vieressään olevan opiskelijan kuvakorttia ja sanoo: Hän menee. (Jos tuokiossa on vain yksi avustaja, hän muuttuu nyt sanakirjaksi. Jos avustajia on kaksi, toinen istuu koko ajan ryhmän mukana ja toinen on sanakirja.) Tehdään kierros siten, että kaikki saavat kysyä ja vastata, ja sanakirja auttaa. Kehutaan opiskelijoita: Hyvä! 11

12 MIHIN SINÄ MENET? Vetäjä näyttää kuvakortit paikoista yksi kerrallaan ja sanoo kuvassa olevan asian nimen, esim. koti. Avustaja toistaa: Koti. Sitten pyydetään opiskelijoita toistamaan: Sanotaan yhdessä koti. Jne. Vetäjä jakaa opiskelijoille paikkakortit (koti, koulu, Helsinki). Vetäjä kysyy avustajalta: Mihin sinä menet? ja pyytää opiskelijoita toistamaan. Avustaja näyttää kuvakorttiaan ja vastaa sen mukaan: Minä menen (kouluun). Pyydetään opiskelijoita toistamaan. Käydään läpi samalla tavalla myös koti ja Helsinki. Sitten vetäjä kysyy jälleen avustajalta: Mihin sinä menet? Avustaja näyttää kuvakorttiaan ja vastaa: Minä menen. Sitten avustaja kysyy vieressään istuvalta opiskelijalta: Mihin sinä menet? (Jos tuokiossa on vain yksi avustaja, hän muuttuu nyt sanakirjaksi. Jos avustajia on kaksi, toinen istuu koko ajan ryhmän mukana ja toinen on sanakirja.) Opiskelija näyttää kuvakorttinsa ja vastaa turvautuen tarvittaessa sanakirjan apuun. Tehdään kierros siten, että jokainen saa kysyä ja vastata. Kehutaan opiskelijoita: Hyvä! MINÄ MENEN KOULUUN JUNALLA Opiskelijoilla on edelliseltä kierrokselta paikkakortit (koti, koulu, Helsinki). Niiden lisäksi jaetaan jälleen myös liikennevälinekortit. Vetäjä näyttää omia kuvakorttejaan ja sanoo: Minä menen. (Minä menen Helsinkiin bussilla.) Pyydetään opiskelijoita toistamaan. Sitten avustaja kysyy vetäjältä: Mihin sinä menet? Pyydetään opiskelijoita toistamaan. Avustaja näyttää omia kuvakorttejaan ja sanoo: Minä menen. (Minä menen kävellen kotiin.) Pyydetään opiskelijoita toistamaan. Sitten avustaja kysyy vieressä istuvalta opiskelijalta: Mihin sinä menet? (Jos tuokiossa on vain yksi avustaja, hän muuttuu nyt sanakirjaksi. Jos avustajia on kaksi, toinen istuu koko ajan ryhmän mukana ja toinen on sanakirja.) Opiskelija näyttää kuvakorttinsa ja vastaa tarvittaessa sanakirjan avulla. Tehdään kierros siten, että jokainen näyttää omat kuvakorttinsa ja kertoo millä menee ja mihin, ja sanakirja auttaa. Kehutaan opiskelijoita: Hyvä! PIIRIN LOPETUS Jaetaan moniste opiskelijoille. KEHUT, KIITOKSET JA HYVÄSTELYT 12

13 05 PALJONKO KELLO ON? OPISKELTAVA SANASTO JA RAKENTEET: numerot Mitä kello on? Kello on kaksitoista. Kello on yhdeksän. TARVIKKEET: pahviset kellotaulut, esim. 10 kpl, joissa halkaisija on 10 cm, tunnit on merkitty numeroin, tunti- ja minuuttiviisari ovat erilliset ja kellotaulun väristä hyvin erottuvat haaranastoja viisareiden kiinnittämiseen tilannekuvakortit: 1. Oppitunti. Kuva opiskelijaryhmästä oppitunnilla. 2. Ruoka. Kuva ateriasta. 3. Kokous. Kuva pyöreän pöydän äärellä istuvista henkilöistä. 4. Tapaaminen. Kuva henkilöistä kättelemässä kellon alla. 5. Konsertti. Kuva yhtyeestä. 6. Herätys. Kuva istuvasta henkilöstä venyttelemässä sängyllä. 7. Kahvitauko. Kuva kahvikupista pöydällä. 8. Sauna. Kuva saunojasta. 9. Tanssitunti. Kuva tanssivasta parista. 10. Lähtö. Kuva lentokoneesta nousukiidossa. TUOKION KULKU: TERVEHDYKSET JA ESITTÄYTYMINEN Reippaat tervehdykset, hymyä ja esittäytyminen. Vetäjä ja avustaja sanovat: Hei, toistavat nimensä ja sanovat vielä: Minä olen.... Opiskelijat kertovat vuorotellen nimensä. Jos tuntuu luontevalta, voi kätellä. TAVOITTEET Tänään opitaan sanomaan Paljonko kello on? Kello on viisi. (Samalla vetäjä näyttää lähintä tasatuntia omassa kellossaan, seinäkellossa tai pahvisessa kellotaulussa, ja nopeimmille on mahdollisuus oivaltaa.) SANASTON MALLINNUS 1 KELLO. Vetäjä havainnollistaa kello-sanaa näyttämällä pahvista kellotaulua, mutta mahdollisuuksien mukaan myös rannekelloaan tai seinäkelloa osoittaen, opiskelijoiden joukossa kiertäen, opiskelijoiden kelloja ja älylaitteiden kellonäyttöjä osoittaen: Kello. Sitten vetäjä havainnollistaa kellonajan kysymistä kysyvällä ilmeellä ja asennolla: Paljonko? Paljonko kello on? Sitten vetäjä kohdistaa kysymyksen avustajalle. Tämä ottaa oman pahvisen kellotaulunsa esille ja siirtää viisarit haluamaansa tasatuntiin: Kello on viisi. Vetäjä toistaa kysymyksen: Paljonko kello on? Avustaja vastaa. 2 NUMEROT. Jaetaan kaikille omat kellotaulut (samalla voi sanoa ole hyvä ). Käydään vetäjän avulla kellotaulun numerot läpi yhtenä litaniana: Yksi, kaksi, kolme jne. useampia kertoja. Tämän jälkeen toistetaan vetäjän johdolla kellonajan ilmaukset järjestyksessä: Kello on yksi. Yksi. Kello on kaksi. Samalla kun vetäjä valitsee kellotaulustaan numeron, avustaja valitsee tämän saman numeron, näyttää mallia ryhmälle ja tarvittaessa auttaa yhtä opiskelijaa niin, että tämä tajuaa seurata mallia oman kellotaulunsa kanssa. Tässä olennaista on, että kellotaulua säätäessään vetäjä ja avustaja ottavat selvästi kontaktia opiskelijoihin ja elehtivät isosti. Kellonaikoja toistetaan niin kauan, että niistä alkaa muodostua rutiini: suurin osa ryhmästä osaa sanoa kellonajan ilman erityistä ponnistelua. PUHUVAN SANAKIRJAN MALLINNUS Avustaja kysyy ensin vetäjältä kellonaikaa, ja tämä siirtää viisareita, mutta takeltelee: Kello on Kello on Tällöin avustaja siirtyy vetäjän taakse tai viereen käsi ojennettuna kämmen ylöspäin. Vetäjä koskettaa sanakirjan kämmentä, ja tämä täydentää: Kuusi. Vetäjä toistaa sitten koko vastauksen: Kello on kuusi. Sitten vetäjä siirtyy uuteen paikkaan ja havainnollistus toistetaan. (Sanakirjan paikalle kutsumisen signaali pitää sopia.) 13

14 DIALOGIN MALLINNUS Nyt on teidän vuoro. Avustaja nousee ylös ja asettuu vetäjän vieressä istuvan opiskelijan taakse. PALJONKO KELLO ON? 1 Vetäjä viittoo sovitulla signaalilla avustajan luokseen, ja he alkavat kysyä toisiltaan kellonaikoja. Vastaaja valitsee kysymyksen jälkeen kellosta ajan ja näyttää sen ryhmälle: Kello on kaksitoista ja antaa käsieleellä ryhmälle vuoron vastauksen toistamista varten. Muutaman kysymys-vastausparin jälkeen vetäjä kiittää avustajaa ja tämä siirtyy puhuvaksi sanakirjaksi lähimmän opiskelijan taakse. 2 Vetäjä viittaa lähimmän opiskelijan suuntaan ja osoittaa samalla hänelle kysymyksen: Paljonko kello on? Sanakirja on opiskelijan takana ja tarvittaessa auttaa valitsemaan kellonajan ja antaa mallivastauksen: Kello on kahdeksan. Vetäjä kysyy jokaiselta opiskelijalta vuorollaan yhden kellonajan, ja sanakirja kiertää ryhmää sijoittuen aina vastausvuorossa olevan opiskelijan taa. KELLO ON PUOLI SEITSEMÄN 1 Kun kaikki opiskelijat ovat saaneet vastattua useamman kerran, voidaan mukaan tuoda lisäelementti. Vetäjä pyytää ryhmän huomiota: Anteeksi kello on puoli. Vetäjä näyttää taas tasakellonaikaa: Kello on seitsemän. Seitsemän. Sitten vetäjä siirtää minuuttiviisarin esimerkiksi kello kuuteen ja tuntiviisaria seitsemän ja kuuden puoliväliin: Kello on puoli seitsemän. Puoli. Puoli seitsemän. Muutaman toiston jälkeen hän kysyy kellonaikaa avustajalta, joka vastaa valitsemansa kellonajan mukaan: Kello on puoli viisi. Ryhmän annetaan toistaa mukana. Lisäksi voidaan antaa malli varttia yli- ja varttia vaille -kellonajoista. Tämän jälkeen voidaan joko palata vetäjän johtamaan kyselyyn tai siirtyä parityöskentelyyn. 2 Siirtyminen parityöskentelyyn: Vetäjä pyytää avustajan luokseen ja taputtaa tätä olkapäälle: Pari. Avustaja taputtaa takaisin ja toistaa: Pari. Tämän jälkeen vetäjä kiertää jakamassa ryhmän pareihin kahta vierekkäistä opiskelijaa samanaikaisesti osoittaen tai taputtaen: Pari. (Kolme opiskelijaa käy tässä tarvittaessa myös parista.) Seuraavaksi vetäjä ja avustaja kysyvät toisiltaan taas vuorotellen aikaa muutaman kerran ja viittovat sitten suurieleisesti koko ryhmän suuntaan ( Olkaa hyvä ). Vetäjä ja avustaja voivat kummatkin siirtyä sanakirjoiksi ja kiertää ryhmässä auttamassa. VALINNAINEN LISÄTEHTÄVÄOSA 1 ESITTELY JA MALLIDIALOGI. Vetäjä ottaa tilannekuvakortin 1) Oppitunti. Hän näyttää kuvaa koko ryhmälle, osoittaa kuvaa ja sitten ryhmää: Oppitunti. Oppitunti. Moneltako oppitunti on? Ryhmän voi panna toistamaan kysymyksen avustajalle, joka vastaa ja siirtää oman kellotaulunsa viisarit siihen kellonaikaan (kellonaika vartin tarkkuudella), jolloin oppitunti alkoi: Oppitunti on kello viisi. Dialogi voidaan toistaa ja toistattaa ryhmällä. Tämän jälkeen parit vaihdetaan ja jokaiselle parille jaetaan kaksi tilannekuvakorttia. Samalla vetäjä tai avustaja toistaa tilannekuvakorttien nimen (esim. 2) Ruoka), mallikysymykset ( Moneltako ruoka on? ) ja antaa mallivastauksen kellotaulun avulla ( Ruoka on kello. ). 2 HARJOITTELU. Kun tilannekuvakortit on jaettu, parien annetaan kysyä toisiltaan kuvan mukaisen tapahtuman kellonaikaa muutaman kerran. Tämän jälkeen vetäjä ja avustaja sanovat: Vaihto ja näyttävät mallia kortin vaihtamisesta ringissä: kortit siirtyvät yhden parin verran eteenpäin, ja keskustelu jatkuu uusin kortein. Kortteja voidaan vaihtaa useita kertoja sen mukaan, kuinka nopeasti ryhmä etenee. 3 KERTAUS. Kerrataan opitut asiat ja jaetaan ryhmälle monisteet. Tilannekuvien yhteyteen voidaan kirjoittaa yhdessä tilannetta koskeva kysymys: Moneltako oppitunti on? Moneltako ruoka on? PIIRIN LOPETUS: KEHUT, KIITOKSET JA HYVÄSTELYT 14

15 06 OSTAN KAKSI LEIPÄÄ! OPISKELTAVA SANASTO JA RAKENTEET: Numerot 1 6. Opitaan pyytämään Saanko? ja vastaamaan Ottaisin... Juon/syön.. Ole hyvä ja kiitos. TARVIKKEET: (pehmeä, iso) noppa ruokakortteja, joissa esitellään tavallisimpia ruoka-aineita (esim. sitruuna, banaani, omena, tomaatti, peruna, kahvia kupissa, teetä kupissa, kokonainen kala, sipuli, appelsiini, kananmuna, leipä, juusto, pulla, jäätelö, kurkku; yhdessä kortissa kuva yhdestä tuotteesta), kortteja vähintään yhtä monta kuin opiskelijoita mitä osaavammat opiskelijat, sitä enemmän kortteja kauppakassi (esim. paperikassi, muovikassi, kangaskassi) tarjotin rekvisiittana halutessa oikeita tuotteita opiskelijoille sanasto kotiin vietäväksi. TUOKION KULKU: TERVEHDYKSET JA ESITTÄYTYMINEN Reippaat tervehdykset, hymyä ja esittäytyminen. Vetäjä ja avustaja sanovat: Hei, toistavat nimensä ja sanovat vielä: Minä olen... Opiskelijat kertovat vuorotellen nimensä. Jos tuntuu luontevalta, voi kätellä. TAVOITTEET Tänään opitaan sanomaan mm. saanko banaanin ja saanko kaksi banaania ja opitaan ruokasanoja. Avustaja esittelee sanan ruoka ruoka-aiheista kuvaa käyttäen tai pantomiimina ja numerot (avustaja ottaa esiin nopan ja pyörittelee sitä käsissään). Opitaan sanomaan ole hyvä ja kiitos (esitellään käyttö). SANASTON MALLINNUS 1 NUMEROT: Piirin vetäjä luettelee peräkkäin numerot yhdestä kuuteen, ja avustaja näyttää nopalla kyseistä silmälukua. Tämän jälkeen vetäjä laskee sormia apuna käyttäen rauhallisessa tahdissa ja selkeällä äänellä yhdestä kuuteen. Avustaja toistaa samat numerot ja kädenliikkeellä pyytää opiskelijoita toistamaan vetäjän perässä jokaisen numeron. Numerot käydään läpi rauhassa 2 3 kertaa. PUHUVA SANAKIRJAN MALLINNUS Piirin vetäjä heittää noppaa ilmaan ja osoittaa selkeästi, ettei tiedä, mikä numero on kyseessä (hän siis esittää opiskelijaa). Avustaja nousee seisomaan ja muuttuu puhuvaksi sanakirjaksi: siirtyy vetäjän taakse seisomaan ja tarjoaa kättään hänelle. Vetäjän koskettaessa kättä puhuva sanakirja toistaa oikean numeron kuuluvalla ja selkeällä äänellä. Lisäksi hän sanoo: Minä autan. Hän kiertää vuorotellen muutaman oppilaan taakse ja tekee kädellään auttavan tai antavan eleen. SANASTON MALLINNUS JATKUU Seuraavaksi vetäjä heittää nopan yhdelle opiskelijoista (käden liikkeellä tai pyytämällä ole hyvä ilmaistaan, mitä on tarkoitus tehdä). Opiskelijan on tarkoitus sanoa nopan osoittama numero ääneen. Tämän jälkeen opiskelija heittää nopan seuraavalle oppilaalle. Kierrosta jatketaan niin, että jokainen opiskelija kerrallaan saa nopan ja sanoo saamansa numeron ääneen. Avustaja toimii kierroksen aikana sanakirjana ja auttaa opiskelijoita muistamisessa: hän siirtyy vastausvuorossa olevan opiskelijan taakse tarjoten apua tarvittaessa. Kun opiskelija on sanonut numeronsa, vetäjä pyytää eleellä muitakin toistamaan saman numeron. Tämä voidaan toistaa ja heitellä noppaa useita kierroksia, jotta numerot alkavat jäädä mieleen. Numerokierros voidaan toteuttaa myös tavallista noppaa heittäen. Heittoalustana voi tällöin käyttää isoa tarjotinta tai pöytää. (Jos numerot ovat opiskelijoille entuudestaan tuttuja, harjoituksessa voi käyttää kahta tai useampaakin noppaa. Tällöin on alussa käytävä läpi numerot 1 12.) 15

16 2 RUOKASANAT: Vetäjällä on ruokaa ja juomaa esittäviä kuvia tai kortteja. Mahdollisuuksien mukaan tarjolla voi olla myös oikeita tuotteita tai leikkivihanneksia. Vetäjä esittelee ruokakortit, lausuu ja toistaa niitä kuvaavat ruokasanat ja laittaa kortit ruokakassiin yksi kerrallaan. Muut toistavat sanat perässä avustajan johtamana. Tämän jälkeen vetäjä tarjoaa kassista kortteja vuorotellen jokaiselle oppilaalle. Opiskelijan on tarkoitus nostaa vuorollaan kassista kortti ja sanoa kortissa kuvatun ruoan nimi ääneen. Avustaja toimii taas puhuvana sanakirjana ja auttaa sanan muistamisessa. Vetäjä ja muut oppilaat toistavat perässä. Harjoitellaan ruokasanoja tällä tavalla, kunnes kortit loppuvat. Välissä ruokakortit laitetaan takaisin kassiin ja aloitetaan nostelu alusta. Piirin vetäjän täytyy muistaa toistamisen tärkeys joka vaiheessa ja ohjata myös opiskelijoita toistamaan. Lopetetaan siihen, että kortit jäävät opiskelijoiden käteen, jolloin yhdellä opiskelijalla voi olla useampia kortteja. DIALOGIN MALLINNUS Vetäjä ja avustaja esittävät saanko -rakenteen. Avustajalla on jokin ruokakortti tai esim. oikea banaani. Piirin vetäjä kysyy: Saanko banaanin? Avustaja ojentaa banaanin ja sanoo: Ole hyvä, piirin vetäjä ottaa sen ja sanoo: Kiitos. Sitten vetäjä pyytää opiskelijoilta heillä olevia ruokakortteja yksi kerrallaan sanomalla: Saanko banaanin/omenan/sipulin/jne...? Opiskelijan on osattava tunnistaa ruokasana omista ruokakorteistaan. Puhuva sanakirja kiertää piirin takana ja auttaa opiskelijoita sanojen muistamisessa. Hän myös ohjaa opiskelijoita sanomaan ole hyvä. Vetäjä sanoo kiitos saadessaan opiskelijalta kortin. Harjoittelua jatketaan, kunnes vetäjällä on kaikki kortit tarjottimella tai kädessään. Seuraavassa vaiheessa opiskelijoiden on tarkoitus pyytää itselleen ruokakortti ja toistaa rakennetta saanko banaanin. Tämäkin harjoitus esitellään ensin avustajan ja vetäjän välillä. Tässä vaiheessa ruokakortit ovat kaikki näkyvissä tarjottimella, joka on vetäjällä. Avustaja pyytää vetäjältä: Saanko banaanin (tms.)? Vetäjä antaa kortin sanomalla ole hyvä. Avustaja ottaa kortin ja kiittää. Sitten opiskelijat pyytävät yksi kerrallaan ruokakortin, he saavat valita tarjottimelta niistä minkä tahansa. Jos opiskelija ei muista ruuan nimeä, hän voi osoittaa korttia ja puhuva sanakirja auttaa sanan muistamisessa. Kun opiskelija on sanonut saanko omenan (tms.), kaikki toistavat lauseen yhdessä uudestaan vetäjän johdolla. Kierrosta jatketaan, kunnes kortit ovat loppuneet. Kortit kerätään takaisin tarjottimelle ja kierros voidaan ottaa uudelleen. SAANKO KAKSI TOMAATTIA? Vetäjä ja avustaja mallintavat harjoituksen ensin, tavoitteena on harjoitella rakennetta saanko kaksi tomaattia. Vetäjä heittää noppaa, saa sattumanvaraisen numeron ja nostaa ruokakortin kassista. Sitten yhdistetään nopan silmäluku ja ruokasana lauseeksi: Saanko kaksi tomaattia? Avustaja toistaa tämän ja pyytää muutakin ryhmää toistamaan. Avustaja tekee saman kuin vetäjä edellä: hän heittää noppaa, nostaa kortin kassista ja sanoo: Saanko viisi perunaa? Kaikki toistavat taas lauseen avustajan ja vetäjän johdolla. Tämän jälkeen avustaja siirtyy seisomaan sanakirjaksi ja opiakelijat alkavat harjoitella. Jokainen vuorollaan heittää noppaa, nostaa kortin ja yhdistää numeron sekä ruoan lauseeksi. Kortti pudotetaan oman vuoron jälkeen takaisin kassiin ja noppa annetaan seuraavalle. Numeroita ja ruokasanoja voi lisätä harjoitukseen tarpeen mukaan. LISÄOSA Jos opiskelijat ovat jo oppineet hyvin edelliset ilmaukset ja sanat, voidaan opettaa uusia ruokasanoja tai verbejä. Harjoiteltavaksi tuodaan vain yksi lisäosista kerrallaan. Vetäjä ja avustaja esittävät ensin lisäosan uusien sanojen merkityksen opiskelijoille. Jos halutaan opettaa verbit juoda ja syödä, on tarkennettava, että vain kahvi ja tee + mahdolliset muut juomia esittävät kortit ovat juotavia ja muiden ruokien kanssa sanotaan syön. Tämän jälkeen oppilaat alkavat harjoitella ja puhuva sanakirja avustaa heitä muistamisessa. Lisäosia voidaan harjoitella kuten kohdassa Saanko kaksi tomaattia: jokainen oppilas vuorollaan heittää noppaa, nostaa kortin ja sanoo: Ottaisin kolme pullaa tai Syön(/juon) viisi leipää(/teetä), sitten lause toistetaan yhdessä ja vuoro siirtyy seuraavalle. PIIRIN LOPETUS Kerrataan, mitä tänään opeteltiin. Jaetaan opiskelijoille monisteet opiskelluista sanoista ja rakenteista. KEHUT, KIITOKSET JA HYVÄSTELYT 16

17 07 MAANANTAINA SATAA VETTÄ OPISKELTAVA SANASTO JA RAKENTEET: sääsanastoa sataa vettä, sataa lunta, aurinko paistaa, on pilvistä, viikonpäivät, millainen sää on, sää on TARVIKKEET: 4 kuvakorttia sääilmiöistä, joka kortissa on piirros tai kuva yhdestä ilmiöstä ( aurinko paistaa, on pilvistä, sataa vettä, sataa lunta ) 8 pikkukorttia samoista sääilmiöistä (2 x aurinko paistaa jne.) viikon sääkartta, jossa joka viikonpäivän kohdalla on kaksi eri sääilmiötä kalenteri viikonpäiväkortit: maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai, perjantai, lauantai, sunnuntai 2 laatikkoa, hattua tms. pienille sääkorteille ja viikonpäiväkorteille rekvisiittaa sääilmiöiden esittämiseen (esim. sateenvarjo, kaulahuivi, aurinkolasit) tarralappuja nimilapuiksi sanasto opiskelijoille jaettavaksi. TUOKION KULKU: TERVEHDYKSET JA ESITTÄYTYMINEN Opiskelijat ovat isossa ringissä. Reippaat tervehdykset, hymyä ja esittäytyminen, nimilappujen kirjoittaminen. Vetäjä ja avustaja sanovat: Hei, toistavat nimensä ja sanovat vielä: Minä olen... Opiskelijat kertovat vuorotellen nimensä. Jos tuntuu luontevalta, voi kätellä. TAVOITTEET Tänään opitaan sää ja viikonpäivät. (Pöydällä on sääkortteja ja kalenteri. Avustaja näyttää kortit ja kalenterin samalla, kun vetäjä sanoo aiheen.) SANASTON MALLINNUS 1 SÄÄ. Pöydällä on neljä sääkorttia, jotka käydään vuorotellen läpi. Aloitetaan rekvisiitalla: Jos esimerkiksi ensimmäinen korteista on sataa vettä -kortti, avustaja ottaa sateenvarjon, avaa sen ja esittää olevansa vesisateessa. Vetäjä sanoo: Sataa vettä, jonka opiskelijat toistavat. Tämän jälkeen vetäjä nostaa sataa vettä -kortin ja näyttää sen opiskelijoille. Kaikki toistavat uudestaan: Sataa vettä. Samalla tavalla käydään läpi kaikki sääilmiöt. Kun sääilmiöt on esitetty, katsottu korteista ja toistettu ääneen, käydään sääilmiöt korteista läpi vielä uudestaan. Tätä voi toistaa niin kauan kuin haluaa ja on tarpeellista. 2 VIIKONPÄIVÄT. Vetäjä ottaa esille kalenterin ja sieltä yhden viikon auki. Ensin toistetaan kaikki viikonpäivät päivä kerrallaan: vetäjä sanoo päivän ensin, ja opiskelijat toistavat. Tätä voidaan toistaa muutamia kertoja. Seuraavaksi tehdään viikonpäiväkierros: Jokainen opiskelija sanoo yhden viikonpäivän järjestyksessä. Vetäjä aloittaa: Maanantai. Seuraava piirissä jatkaa: Tiistai, siitä seuraava sanoo: Keskiviikko jne. Tehdään tätä muutamia kierroksia. Lopuksi voidaan vielä toistaa viikonpäivät vetäjän johdolla, kuten tehtävän alussa. DIALOGIN MALLINNUS Otetaan esille viikon sääkartta. Vetäjä kysyy avustajalta: Millainen sää on? Avustaja aloittaa maanantaista, osoittaa sääilmiöitä ja vastaa: Maanantaina sataa vettä. Maanantaina aurinko paistaa. Yhden viikonpäivän kohdalla on siis kaksi sääilmiötä. Vetäjä ja avustaja toistavat tämän vielä seuraavan päivän eli tiistain kohdalla: Millainen sää on? Tiistaina sataa lunta. Tiistaina on pilvistä. Tässä kohdassa voidaan toistaa sanakirjan esittely, jos tarpeellista. 17

18 PUHUVAN SANAKIRJAN MALLINNUS Vetäjä osoittaa avustajaa ja sanoo: Sanakirja. Avustaja muuttuu puhuvaksi sanakirjaksi: nousee seisomaan vetäjän taakse ja toistaa: Sanakirja. Vetäjä alkaa luetella viikonpäiviä, mutta ei muista kaikkia. Hän koskettaa sanakirjan ojennettua kättä, ja tämä sanoo unohtuneen päivän. Vetäjä saa sanakirjan avulla sanottua kaikki viikonpäivät. Voidaan esittää pari kertaa. MILLAINEN SÄÄ ON? 1. Seuraavaksi vetäjä kysyy opiskelijoilta: Millainen sää tänään on? Mennään järjestyksessä sääkartan jokainen viikonpäivä. Opiskelijat saavat vastata vapaasti, eli ei siis mennä yksi kerrallaan. Kun kaikkien viikonpäivien säät on käyty läpi, vetäjä esittää kysymyksiä eri päivien sääilmiöistä niin, että hän osoittaa jotakin päivää ja kysyy: Millainen sää on? Nyt ei mennä viikonpäivien mukaisessa järjestyksessä, vaan voidaan kysyä ensin esimerkiksi perjantain säästä ja seuraavaksi keskiviikon säästä. Myös tätä voidaan toistaa sen verran kuin halutaan. 2. Viimeisenä tehtävänä opiskelijat nostavat kahdesta eri laatikosta ensin viikonpäivän, sitten pienen sääkortin. Jos esimerkiksi opiskelija nostaa viikonpäivistä tiistain ja sääkorteista aurinko paistaa -kortin, opiskelija sanoo: Tiistaina aurinko paistaa. Tehdään muutama kierros näin. Jos joukossa on lukutaidottomia, voi avustaja antaa päivän valmiina, jolloin opiskelijan tehtävänä on nostaa pelkästään sääkortti. PIIRIN LOPETUS Avustaja voi osoittaa ikkunasta ulos ja kysyä: Millainen sää tänään on? Opiskelijat vastaavat näkemänsä mukaan. Monisteen jakaminen. KEHUT, KIITOKSET JA HYVÄSTELYT 18

19 08 TÄSSÄ ON MINUN PERHE OPISKELTAVA SANASTO JA RAKENTEET: perhesanastoa kuka hän on, hän on, minun TARVIKKEET: kuvia erilaisista perheistä kuvat yksittäisistä perheenjäsenistä tarralappuja nimilapuiksi opiskelijoille sanasto kotiin vietäväksi. TUOKION KULKU: TERVEHDYKSET JA ESITTÄYTYMINEN Opiskelijat ovat isossa ringissä tai puoliympyrässä. Reippaat tervehdykset, hymyä ja esittäytyminen, nimilappujen kirjoittaminen. Vetäjä ja avustaja sanovat: Hei, toistavat nimensä ja sanovat vielä: Minä olen... Opiskelijat kertovat vuorotellen nimensä. Jos tuntuu luontevalta, voi kätellä. TAVOITTEET Tänään opitaan sanomaan kuka hän on, hän on minun äiti. SANASTON MALLINNUS Vetäjä näyttää vuorotellen yksittäisistä kuvista hahmot ja sanoo nimen, esim. äiti. Sanat ovat äiti, isä, lapsi, tyttö, poika, vaimo, mies, isoäiti ja isoisä. Vetäjä toistaa ensin, ja sitten opiskelijoita pyydetään toistamaan. PUHUVA SANAKIRJAN MALLINNUS Vetäjä osoittaa avustajaa ja sanoo: Sanakirja. Avustaja muuttuu puhuvaksi sanakirjaksi: nousee seisomaan vetäjän taakse ja toistaa: Sanakirja. Vetäjä näyttää jotakin hahmoa, mutta ei muista sen nimeä. Hän koskettaa sanakirjan ojennettua kättä, ja tämä sanoo unohtuneen sanan. Voidaan esittää pari kertaa. DIALOGIN MALLINNUS 1. PÖYDÄLLE LAITETAAN KUVALAPUT, JOISSA ON YKSITTÄINEN HAHMO (ISÄ, ÄITI, JNE.). Vetäjä kehottaa opiskelijoita: Ota yksi! ja näyttää yhtä sormea. Vetäjä ja avustaja ottavat malliksi myös omat kortit. Vetäjä näyttää omaa korttiaan ja esittelee hahmot: Isoäiti. Isoisä. (Jos avustajia on yksi, hän muuttuu sanakirjaksi. Jos avustajia on enemmän, loput jäävät rinkiin.) Avustaja näyttää oman korttinsa ja esittelee hahmot sanakirjan avulla: Äiti. Lapsi. Sitten opiskelijat nimeävät vuorotellen omien korttiensa hahmot tarvittaessa sanakirjan avulla. Kehutaan opiskelijoita: Hyvä! Pannaan yksittäiskortit pöydälle. 2. PERHEKUVAESITTELY. Vetäjä näyttää vuorotellen hahmoja perhekuvassa ja kysyy: Kuka hän on? Avustaja vastaa ja yrittää saada opiskelijat sanomaan vastauksen yhtä aikaa hänen kanssaan: Tyttö. Käydään hahmot läpi yksitellen samalla kaavalla. KUKA HÄN ON? Vetäjä panee pöydälle erilaiset perhekortit. Hän kehottaa opiskelijoita ottamaan oman kortin: Ota yksi! Vetäjä ja avustaja ottavat esimerkkikortit. Vetäjä kysyy: Kuka hän on? ja osoittaa avustajan kuvaa. Avustaja vastaa: Hän on vaimo. Avustaja kysyy ensimmäiseltä opiskelijalta: Kuka hän on? Sanakirja auttaa opiskelijoita vastaamaan. Käydään kierros. Kehutaan opiskelijoita: Hyvä! MINUN ISOÄITI Käsitellään samoja perhekuvakortteja. Vetäjä näyttää isovanhemmat-kuvaa ja sanoo: Minun isoäiti. Minun isoisä. Sitten hän näyttää toista kuvaa, jossa on pari: Minä olen vaimo. Minun mies. Avustaja näyttää oman perhekuvansa sanoo: Minä olen vaimo. Minun mies. Minun lapsi. Minun poika. Minun tyttö. Vetäjä kehottaa ensimmäistä opiskelijaa kertomaan omasta kuvastaan. Sanakirja auttaa tarvittaessa. Käydään kierros. Kehutaan opiskelijoita: Hyvä! 19

20 PARITYÖSKENTELYÄ Pidetään edellisellä kierroksella jaetut perhekuvat. Vetäjä näyttää vuorotellen hahmoja avustajan kortissa ja kysyy: Kuka hän on? Avustaja vastaa: Minun mies. Minun lapsi. Avustaja näyttää vuorotellen hahmoja vetäjän kortissa ja kysyy: Kuka hän on? Vetäjä vastaa: Minun mies. Kysytään myös henkilöä itseään, silloin vastataan: Minä olen vaimo. Kehotetaan muodostamaan parit. Vetäjä sanoo: Ota pari! Näyttää sormilla. Vetäjä sanoo: Kysy! Sanakirja auttaa pyydettäessä ja tarkkailee avun tarvetta. Opiskelijat kysyvät toisiltaan ja kuvaavat toisilleen perhettä, jonka kuva heillä on kädessään. PIIRIN LOPETUS Monisteen jakaminen. KEHUT, KIITOKSET JA HYVÄSTELYT 20

21 09 TULE TÄNNE! OPISKELTAVA SANASTO JA RAKENTEET: suomalaisia kaupunkeja Tule tänne. Mene tuonne. Mene sinne. Minä tulen. Minä menen. TARVIKKEET: Suomen kartta A-4-kokoiset nimikyltit, joissa kussakin lukee kaupungin nimi. Valitse oma kaupunkisi ja sen lisäksi 2 4 muuta kaupunkia, joihin voi matkustaa junalla tai linja-autolla. Tee jokainen nimikyltti eriväriselle paperille. Pienet nimikyltit, jotka lisätään karttaan. Valitse samat kaupungit ja värit kuin yllä. Matkalippuja, joissa on paikkakunnan nimi ja junan tai linja-auton kuva. Valitse matkaliput samoihin kaupunkeihin kuin yllä. Kunkin kaupungin matkaliput ovat saman värisiä keskenään ja samanvärisiä kuin kunkin kaupungin suuri ja pieni nimikyltti. Pieni kori tms. matkalipulle. Tarralappuja nimilappuja varten. Kyniä ja papereita (mahdolliseen lopputyöskentelyyn isolla pöydällä). Valmis moniste tunnin lopussa mukaan jaettavaksi. TUOKION KULKU: TERVEHDYKSET JA ESITTÄYTYMINEN Opiskelijat ovat isossa ringissä. Reippaat tervehdykset, hymyä ja esittäytyminen. Vetäjä ja avustaja sanovat: Hei, toistavat nimensä ja sanovat vielä: Minä olen... Opiskelijat kertovat vuorotellen nimensä. Jos tuntuu luontevalta, voi kätellä. Jokainen kirjoittaa oman nimensä nimilapulle ja laittaa lapun näkyville. Nimiä käytetään lauseita harjoiteltaessa. TAVOITTEET Tänään opitaan sanomaan tule tänne, mene tuonne, mene sinne ja opitaan vastaamaan minä tulen, minä menen. SANASTON MALLINNUS Esitellään opeteltavat lauseet. Lauseet esitellään dialogina, niin että vetäjä pyytää, avustaja vastaa: 1. Tule tänne! / Joo, minä tulen. 2. Mene tuonne! / Joo, minä menen. 3. Mene sinne! / Joo, minä menen. Lauseet sanotaan uudestaan ja ryhmä toistaa ne perässä. DIALOGIN MALLINNUS 1. Harjoitellaan sanomaan Tule tänne! Joo, minä tulen. Vetäjä siirtyy piirin ulkopuolelle ja sanoo samalla: Minä menen tuonne. Hän pyytää avustajan samaan paikkaan kutsuen: Heli (= avustaja), tule tänne! ja tekee kädellä kutsuvan eleen. Avustaja vastaa: Joo, minä tulen ja tulee vetäjän luo. Sitten avustaja pyytää pois piiristä yhden opiskelijan, tämä seuraavan, kunnes kaikki ovat tulleet pois piiristä. 2. Harjoitellaan sanomaan Mene tuonne! Joo, minä menen. Kaikki ovat piirin ulkopuolella. Vetäjä aloittaa sanomalla avustajalle: Heli, mene tuonne! (Osoittaa sormella piiriin.) Avustaja vastaa: Joo, minä menen. (Menee piiriin.) Vetäjä jatkaa: Opiskelija 1 (= opiskelijan nimi), mene tuonne! (Osoittaa piiriin.) Opiskelija 1 vastaa: Joo, minä menen. (Menee piiriin.) Opiskelijat kehottavat vuorollaan kaikkia muita menemään takaisin piiriin. Vetäjä osoittaa, kenen vuoro on puhua. 21

22 3. Vetäjä jää viimeiseksi piirin ulkopuolelle ja avustaja sanoo: Leena (= vetäjä), tule tänne!, opiskelijat toistavat ja vetäjä vastaa: Joo, minä tulen ja tulee piiriin. Tässä voidaan kerrata edellä opittu, mutta tämän vaiheen voi myös jättää väliin. Piirissä tulee tässä olla useita tyhjiä tuoleja siellä täällä. Vetäjän vieressä on ainakin yksi tyhjä tuoli. Vetäjä voi kehottaa vielä muutamaa opiskelijaa tulemaan tänne (viereiselle tuolille) tai menemään tuonne (kauempana olevalle tuolille). Sitten sanakirja menee seisomaan jonkun opiskelijan taakse, mikä tarkoittaa, että on tämän vuoro. Jos opiskelija ei tiedä mitä sanoa, sanakirja tarjoaa apua ja esittelee kaksi vaihtoehtoa vaikka sormilla havainnollistaen: 1) Tule tänne tai 2) Mene tuonne. Harjoitus jatkuu siten, että opiskelijat kehottavat vuorotellen toisiaan tulemaan tänne (viereiselle tuolille) tai menemään tuonne (osoitetaan jokin tyhjä tuoli). Paikasta toiseen siirtyvä opiskelija vastaa joko Joo, minä tulen tai Joo, minä menen tilanteen mukaan. Vetäjä ja sanakirja auttavat tarpeen mukaan. PUHUVAN SANAKIRJAN MALLINNUS Avustaja menee seisomaan vetäjän taakse. Vetäjä aloittaa: Opiskelija 1, tule? Näyttää kysyvältä, miettii, lopulta katsoo avustajaa, koskettaa tämän kättä ja avustaja-sanakirja sanoo: Tule tänne. Vetäjä oivaltaa: Opiskelija 1, tule tänne! (Tekee kädellä kutsuvan eleen ja näyttää viereistä tuolia.) Opiskelija 1: Joo, minä tulen. (Vetäjä tai sanakirja auttavat tarvittaessa.) Vetäjä jatkaa Opiskelija 2, mene...? Hän koskettaa sanakirjan kättä ja sanakirja sanoo: Mene tuonne! Vetäjä oivaltaa: Opiskelija 2, mene tuonne! Opiskelija 2 sanoo: Joo, minä menen. (Vetäjä tai sanakirja auttavat tarvittaessa.) KAUPUNKEIHIN Harjoitellaan sanomaan Mene sinne! - Joo, minä menen. Kaupungit on merkitty nimikyltein eri puolille huonetta. Vetäjä esittelee kartan ja siihen merkityt kaupungit. Kaupunkien nimet voidaan toistaa. Vetäjä näyttää värikoodattuja matkalippuja, jotka ovat pienessä korissa. Tässäkin kaupunkien nimet voidaan toistaa, jotta lukutaidottomatkin opiskelijat tajuavat yhteyden karttaan merkittyjen kaupunkien ja lippujen välillä. Sitten vetäjä ja avustaja näyttävät, mitä harjoituksessa tehdään: 1. Avustaja ottaa lipun korista ja näyttää sen kaikille. Vetäjä lukee lipusta kaupungin nimen ja toistattaa sen oppilailla. Vetäjä sanoo: Heli, mene sinne! Kaikki toistavat. Avustaja sanoo Joo, minä menen. Avustaja menee sen ison kaupunkikyltin luo, jossa lukee sama kaupunki kuin matkalipussa. (Huom! Älä osoita sormella isoja kaupunkikylttejä! Harjoituksen tarkoitus on havainnollistaa, että sinne on jossakin kauempana kuin tuonne, ja sitä ei voi osoittaa sormella.) 2. Kukin opiskelija ottaa vuorollaan yhden lipun ja näyttää sen muille. Vetäjä sanoo kaupungin nimen kehottaen muita toistamaan. Sitten toiset kehottavat lipun nostanutta opiskelijaa: Mene sinne! Opiskelija vastaa: Joo, minä menen. Kaikki ottavat vuorollaan lipun ja matkustavat kyseiseen kaupunkiin, kunnes kaikki paitsi vetäjä ovat kaupungeissa. KAUPUNGEISTA TAKAISIN PIIRIIN Kerrataan Tule tänne! Joo, minä tulen. Vetäjä on yksin piirissä. Hän sanoo avustajalle: Heli, tule tänne! Avustaja sanoo: Joo, minä tulen ja tulee takaisin piiriin laittaen matkalippunsa takaisin koriin. Sitten oppilaat kutsutaan yksitellen takaisin piiriin; aina viimeksi palannut saa kutsua seuraavan sanomalla X, tule tänne! Piiriin kutsuttu vastaa Joo, minä tulen, palaa piiriin ja panee matkalippunsa koriin. 1. PIIRISSÄ. Kerrataan kaikki edellä opittu. Piirissä tulee olla useita tyhjiä tuoleja siellä täällä. Vetäjän vieressä on ainakin yksi tyhjä tuoli. Vetäjä palauttaa mieleen opitut lauseet: 1. Tule tänne (toistetaan), 2. Mene tuonne (toistetaan), 3. Mene sinne (toistetaan) näyttäen samalla sormillaan 1,2,3. 2. ESITELLÄÄN SANAKIRJA, JOS SITÄ EI OLE ESITELTY AIEMMIN. Esittely voidaan tässä myös kerrata: vetäjä valitsee sanakirjan avulla joko fraasin Tule tänne! tai Mene tuonne ja kaksi ensimmäistä opiskelijaa siirtyy paikasta toiseen. Vetäjä valitsee fraasin Mene sinne! ja antaa opiskelijalle matkalipun. Opiskelija menee kyseiseen kaupunkiin. Vuoro siirtyy opiskelijoille. Kukin vuorollaan saa valita yhden opituista fraaseista ja kehottaa toista opiskelijaa siirtymään tänne, tuonne tai sinne. Mene sinne -kehotuksen yhteydessä annetaan kanssaopiskelijalle matkalippu korista. Tule tänne -kehotuksella voidaan kutsua eri kaupungeissa olevia opiskelijoita takaisin piiriin. Sanakirja liikkuu piirin ulkopuolella ja auttaa opiskelijoita sanomaan valitsemansa fraasin. Harjoittelua jatketaan, kunnes tuntuu, että fraasit on opittu. 22