Kirkko Suomessa 850 vuotta Kyrkan i Finland 850 år

Transkriptio

1 Kirkko Suomessa 850 vuotta Kyrkan i Finland 850 år Kristillisten kirkkojen juhlavuosi De kristna kyrkornas jubileumsår 2005 SUOMEN EV.LUT. KIRKON KESKUSHALLINTO SARJA C 2006:1

2

3 Kirkko Suomessa 850 vuotta Kyrkan i Finland 850 år Kristillisten kirkkojen juhlavuosi De kristna kyrkornas jubileumsår 2005 SUOMEN EV.LUT. KIRKON KESKUSHALLINTO SARJA C 2006:1

4 Toimittaja: Helena Rummukainen Juhlavuoden tunnus ja Nousiaisen sarkofagista piirretty Pyhä Henrik sivulla 1: Erkki Kiiski Kuva sivulla 25: Mikko Huotari Muut kuvat: Studio Tita Rossi Käännös ruotsiksi: Åsa Holmvik Painatus: Kirkkohallituksen monistamo Kirkkohallitus / Toiminnallinen osasto / Kirkko Suomessa 850 vuotta Helsinki 2006

5 Sisällys Juhlavuoden tausta ja tavoite... 1 Tausta...1 Tavoite...1 Juhlavuoden valmistelu... 2 Juhlatoimikunta...2 Työvaliokunta...3 Työryhmät...3 Projektisihteeri...3 Graafinen ilme...4 Verkkosivut...5 Valmisteltu aineisto... 5 Virikkeitä seurakunnille...5 Kotikirkkoviikon aineisto...6 Virikkeitä varhaisnuorisolle...7 Kolikko...7 Koulutelevisio...7 Asiantuntijalista...8 Muuta...8 Tapahtumat... 8 Valtakunnalliset tapahtumat...8 Seurakunnat Tiede Taide...10 Lapset ja kouluikäiset nuoret Kotikirkkoviikko Koulut Muita tapahtumia Kansainväliset yhteydet...13 Viestintä...14 Kirkkohallituksen sisäinen tiedotus...14 Ulkoinen tiedotus Lehdistö Hiippakuntien mediaseminaarit...16 Tiedotus Radio ja televisio Talous...19 Kirkkohallituksen talousarvio Avustukset Seurakuntien kokemuksia...19 Juhlavuoden vietto Virikeaineiston käyttö Teemavuosien vietto Toiveita teemavuosien suunnittelijalle...22 Ajoitus Sisältö Virikkeet Viestintä Muita ajatuksia Yhteenveto seurakuntakyselystä...24 Yleistä arviointia...25 Juhlavuoden nimi... 25

6 Valmistelut...25 Toteutuminen...26 Sammandrag på svenska Bakgrund till och målet för jubileumsåret...28 Förberedelser inför jubileumsåret...28 Jubileumsårets material...29 Evenemang...30 Internationella kontakter...31 Kommunikation...31 Ekonomi...32 Församlingarnas erfarenheter...32 Allmän utvärdering...32 Liitteet Bilagor Liite 1 Työryhmät...35 Liite 2 Juhlavuoden tunnus...39 Liite 3 Suomenkielinen mustavalkoinen ilmoituspohja...41 Liite 4 Ruotsinkielinen värillinen ilmoituspohja...43 Liite 5 Kirkkohallituksessa käytetty joulukortti Liite 6 Piispa Henrik paperinukke...47 Liite 7 Talonpoika Lalli paperinukke...49 Liite 8 Eri tyyppiset tapahtumat...51 Seurakuntien ja hiippakuntien järjestämät tapahtumat...51 Tiede...53 Taide...54 Lapset ja kouluikäiset nuoret...55 Liite 9 Tapahtumakalenteri Evenemangskalender...57 Liite 10 Kirkon tiedotuskeskuksen tiedotteet...64 Liite 11 Tiedotteet, julkaisija Kyrkans central för det svenska arbetet Nyheter från Kyrkans central för det svenska arbetet...67 Liite 12 Seurakunnille lähetetty kysely juhlavuoden kokemuksista...69 Liite 13 Sarjakuva...71

7 Juhlavuoden tausta ja tavoite Tausta Ajatus juhlavuoden viettämisestä syntyi Turussa keväällä Hiippakuntakokousedustajat Kalle Elonheimo ja Vesa Nuorva tekivät asiasta aloitteen Turun arkkihiippakunnan hiippakuntakokoukselle. Aloitteen tekijät kiinnittivät huomiota siihen, että varhaisimmat ajoitettavissa olevat tapahtumat, jotka liittyvät kirkon toiminnan alkamiseen sekä Suomessa että Turun hiippakunnassa, ovat vuodelta He esittivät, että ryhdyttäisiin toimiin Suomen kirkon 850 vuotisen toiminnan juhlistamiseksi vuonna Turun arkkihiippakunnan hiippakuntakokous totesi kokouksessaan , että vuonna 1955 vietettiin näkyvästi kirkon 800 vuotisjuhlaa. Seuraava suuri kirkollinen juhla oli Riemuvuosi 2000, johon Turussa liittyivät tuomiokirkon 700 vuotisjuhlallisuudet. Riemuvuonna korostettiin kristinuskon merkitystä yleensä ja erityisesti Suomessa. Hiippakuntakokous lähetti Kirkkohallitukselle aloitteen Suomen kirkon 850 vuotisen toiminnan merkkivuoden viettämisestä. Kirkkohallituksen täysistunnossa asetettiin nelihenkinen valmistelutyöryhmä kartoittamaan ja valmistelemaan mahdollisuuksia viettää vuonna 2005 kristinuskon Suomeen tulon 850 vuotisjuhlaa. Valmistelutyöryhmä totesi Kirkkohallituksen täysistunnolle , että nykyisen historian tutkimuksen mukaan kristinusko ei tullut Suomeen vasta vuonna 1155, vaan se on vaikuttanut täällä jo 800 luvulta lähtien. Tästä huolimatta pidettiin tärkeänä viettää juhlavuotta, sillä millään muulla organisaatiolla ei ole Suomessa näin pitkää historiaa. Kirkon huomassa ovat alkaneet mm. opetus ja kasvatus, terveydenhoito, sosiaalitoimi ja oikeuslaitos. Tehtävät ovat siirtyneet vähitellen yhteiskunnalle, mutta yhteiskunnallisen järjestyksen ja vastuunkannon juuret ovat kirkon työssä. Katsottiin, että vuotta on syytä viettää laajasti ekumeenisena, kirkkojen yhteisenä juhlana ja tarpeen on saada mukaan myös valtiovalta. Erityisesti haluttiin nostaa esiin kristinuskon ja kirkon merkitys suomalaisen yhteiskunnan ja kansan vaiheissa niin historiassa kuin nykyaikana. Juhlavuotta oli tarkoitus viettää koko kansan yhteisenä juhlana, mutta erityisenä kohderyhmänä olivat lapset ja kouluikäiset nuoret. Tavoite Juhlavuoden tavoitteena oli nostaa esiin kristinuskon ja kristillisten kirkkojen vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin sekä menneisyydessä että nykyisin. Tämä merkitsi juhlavuoden vietossa uskonnollista, kulttuurista ja yhteiskunnallista ulottuvuutta samoin kuin ekumeenista ja kansallista näkökulmaa. Juhlavuoden vietossa nostettiin esille kristinuskon anti nykyajassa ja kristillisen kirkon jäsenyyden merkitys. Niistä haluttiin kertoa myös lapsille ja nuorille. Samalla huomattaisiin monia kiitollisuuden aiheita siitä, että Suomessa eletään kristinuskon ja sen arvojen vaikutuspiirissä. Juhlavuoden nimeksi muotoutui Kirkko Suomessa 850 vuotta. Nimellä haluttiin kertoa, että järjestäytyneen 1

8 kristillisen ja kirkollisen toiminnan alkuna voidaan pitää vuotta 1155, jolloin Ruotsin kuningas Eerik tuli piispa Henrikin kanssa Suomeen ensimmäiselle ristiretkelle, ja että kristilliset kirkot juhlivat yhdessä. Juhlavuoden viettäminen juuri vuonna 2005 oli joka tapauksessa sopimuksenvarainen asia: Kristinuskon maahantulon 700 vuotisjuhlaa vietettiin vuonna 1857 ja 800 vuotisjuhlaa vuonna 1955 eikä nykyinen historian tutkimus lainkaan määrittele järjestäytyneen kirkon täsmällisiä alkuvuosia. Pidettiin kuitenkin tarpeellisena viettää vuonna 2005 kirkkojen ja kristittyjen yhteistä vuotta, koska haluttiin nostaa esille kristillisen kirkon ja suomalaisen kulttuurin läheiset yhteydet. Juhlavuoden valmistelu Kirkkohallituksen täysistunto päätti perustaa juhlatoimikunnan, jonka puheenjohtajana oli arkkipiispa Jukka Paarma ja johon kutsuttiin jäsenet Turun arkkihiippakunnasta, Opetusministeriöstä, Opetushallituksesta, Suomen Kuntaliitosta, Suomen ekumeenisesta neuvostosta, Kirkkopalvelut ry:stä, Helsingin yliopistosta, Museovirastosta, Suomen Kirjastoseurasta ja Suomen ortodoksisesta kirkosta. Kirkkohallituksen virastokollegio päätti pyytää, että Katolinen kirkko Suomessa nimeää edustajan juhlatoimikuntaan. Lisäksi syksyllä 2004 toimikuntaan liittyivät edustajat Suomen vapaakristillinen neuvosto SVKN ry:stä ja Frikyrklig samverkan FS:stä. Juhlatoimikunta asetti työvaliokunnan, joka puolestaan kokosi työryhmiä erilaisten teemojen ja tapahtumien valmistelua varten. Juhlatoimikunta Juhlatoimikunnan tehtävänä oli valmistella ja esittää kirkkohallituksen päätettäväksi juhlavuoden viettämistä koskevat toimenpiteet. Juhlatoimikunta kokoontui viisi kertaa. Juhlatoimikunnan jäsenet olivat: arkkipiispa Jukka Paarma, Turun arkkihiippakunta, puheenjohtaja varatoimitusjohtaja Pekka Alanen, Suomen kuntaliitto tiedottaja toimittaja Titta Baer, Suomen kirjastoseura ry pääsihteeri Jan Edström, Suomen ekumeeninen neuvosto ry tuomiorovasti Rauno Heikola, Turun arkkihiippakunta varatuomari Freja Häggblom, Kirkkohallituksen täysistunto kansliapäällikkö Risto Junttila, Kirkkohallitus dekaani, professori Aila Lauha, Helsingin yliopisto ylijohtaja Aslak Lindström, Opetushallitus pääsihteeri Vesa Kallinen / pääsihteeri Eeva Tervala, Suomen vapaakristillinen neuvosto SVKN johtaja Satu Kantola, Kirkkopalvelut ry hallintojohtaja Håkan Mattlin, Opetusministeriö generalsekreterare Håkan Nitovuori, Frikyrklig samverkan FS metropoliitta Panteleimon, Suomen ortodoksinen kirkko pääjohtaja Paula Purhonen, Museovirasto johtaja Marja Leena Toivanen, Kirkkohallitus piispa Jósef Wróbel, Katolinen kirkko Suomessa. 2

9 Kokouksiin osallistuivat säännöllisesti myös piispa Wróbelin tulkki, arkkipiispan sihteeri Heikki Jääskeläinen, työvaliokunnan puheenjohtaja Seppo Häkkinen ja juhlavuoden projektisihteeri Helena Rummukainen, joka toimi juhlatoimikunnan sihteerinä. Työvaliokunta Juhlatoimikunnan asettaman työvaliokunnan tehtävänä oli valmistella juhlatoimikunnalle tulevat asiat sekä panna täytäntöön sen päätökset sekä muutenkin toimia juhlavuoden valmistelujen koordinoijana ja toimeenpanijana. Työvaliokunta kokoontui 11 kertaa vuoden 2004 aikana ja kolme kertaa vuonna 2005 sekä piti yhteisen päätöskokoukseen juhlatoimikunnan kanssa tammikuussa Työvaliokuntaan kuuluivat: kirkkoneuvos Seppo Häkkinen, puheenjohtaja johtaja Satu Kantola, Kirkkopalvelut ry pastori Tapani Rantala, Turun tuomiokirkkoseurakunta toimituspäällikkö Anneli Vartiainen, Kirkon tiedotuskeskus. Työvaliokunnan sihteerinä toimi projektisihteeri Helena Rummukainen. Työryhmät Juhlavuotta valmistelevien työryhmien tehtävä oli ideoida materiaalia ja tapahtumia sekä innostaa ja kannustaa seurakuntia, kuntia, kouluja, oppilaitoksia, kirjastoja ja muita paikallisia toimijoita ottamaan juhlavuoden teemat huomioon omassa toiminnassaan. Juhlavuoden painopiste pyrittiin saamaan paikallistasolle seurakuntiin ja kuntiin. Kirkkohallituksessa perustettiin työryhmät valmistelemaan seuraavia tapahtumia tai virikeaineistoja: juhlavuoden avajaisjumalanpalvelus, Turku avajaisjuhla, Turku viestintä virikkeitä jumalanpalvelusten suunnitteluun virikkeitä varhaisnuorisolle kotikirkkoviikko ohjelmaa kouluja varten Läheisessä yhteistyössä työvaliokunnan kanssa tapahtumia valmisteli useita työryhmiä (LIITE 1), joista mainittakoon mm. Suomen kirkkohistoriallisen seuran Henrikin päivän symposiumin työryhmä, Helsingin yliopistokirjaston näyttelytyöryhmä ja Kansallisarkiston näyttelytyöryhmä. Lisäksi eri kirkoissa, seurakunnissa ja virastoissa tehtiin valmistelevaa työtä monissa erilaisissa työryhmissä ja monella tavalla järjestäytyneinä. Projektisihteeri Työvaliokunnan ja juhlatoimikunnan sihteeriksi kutsuttiin juhlavuoden projektisihteeri, jona toimi metsänhoitaja, diplomikielenkääntäjä Helena Rummukainen. Projektisihteerin tehtävä oli osa aikainen (30 t / viikko) ajalla

10 Hänen tehtävänsä oli suunnitella, toteuttaa ja koordinoida kristillisten kirkkojen juhlavuoden toimintaa. Keskeiset tehtäväkokonaisuudet olivat: Ekumeenisen juhlatoimikunnan kokousten valmistelu ja kokousten sihteerinä toimiminen, toimikunnan antamat tehtävät Työvaliokunnan kokousten valmistelu ja kokousten sihteerinä toimiminen, työvaliokunnan antamat tehtävät Yhteydenpito juhlavuoden eri osa alueita valmistelevien työryhmien kanssa, tiedotus ja työryhmien koordinointi Talousarvion valmistelu, budjetin seuranta ja maksujen tarkistaminen Viestinnän toteutus Kirkon tiedotuskeskuksen kanssa: esitteiden ja tiedotteiden suunnittelu ja toteutus, verkkosivujen sisällön suunnittelu ja päivitys, seurakuntien, lehdistön ja muiden kiinnostuneiden kyselyihin vastaaminen Loppuraportin kirjoittaminen Projektisihteeri organisoi ja koordinoi juhlatoimikunnan ja työvaliokunnan ohjeistuksen mukaisesti yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: Seurakuntien virikemateriaalia valmistava työryhmä (KJM) Varhaisnuorisolle virikemateriaalia valmistava työryhmä (KKN, PTK) Kotikirkko tutuksi työryhmä (KJM, SLK) Koulumateriaalin työryhmä (KT, Koulu TV) Viestintäryhmä (KT + KCSA, Turun seurakuntayhtymä, YLE, Kirkkopalvelut) Seurakunnat Suomen ekumeeninen neuvosto Turun avajaisten työryhmät Tieteellisen symposiumin työryhmä (Suomen kirkkohistoriallinen seura) Kirkollisten toimitusten historianäyttelyn työryhmä (Helsingin yliopiston kirjasto) Kansallisarkiston näyttelyä ja luentosarjaa valmisteleva työryhmä Tiedotusvälineet ja muut juhlavuodesta tietoa haluavat Graafinen suunnittelija, verkkosivujen tekijä, verkkosivujen kuvittaja ym. Graafinen ilme Juhlavuoden graafinen ilme tilattiin graafikko Erkki Kiiskeltä (Suunnittelukiiski, Turku). Tunnuksen sana KIRKKO KYRKAN muodostaa eri aikakausien kirjaintyypeistä aikajanan. Tulevaisuuteen viittaa ajatusviiva, joka kertoo kirkon työn jatkuvan edelleen (LIITE 2). Käytettävissä oli suomeksi ja ruotsiksi tunnus sekä musta valkoisia ja värillisiä ilmoituspohjia A4 ja A3 kokoisina. (LIITTEET 3 ja 4). Tilaisuuksien järjestäjät saattoivat ottaa juhlavuoden tunnuksen ja ilmoituspohjat käyttöönsä verkkosivuilta. Juhlavuodeksi valmistettiin kirjelomake ja kaikessa Kirkkohallituksen postituksessa käytettiin juhlavuoden frankeerausleimaa. Kirkkohallituksen yksiköt saattoivat lähettää Erkki Kiisken suunnitteleman juhlavuosiaiheisen joulukortin jouluna 2004 (LIITE 5). 4

11 Verkkosivut Juhlavuoden verkkosivut olivat osoitteessa Sinne oli linkki evankelis luterilaisen kirkon suomen ja ruotsinkielisiltä pääsivuilta Verkkosivut valmisti TM Mikko Huotari (Uzume Media, Helsinki) ja ne kuvitti graafikko Tita Rossi (Studio Tita Rossi, Helsinki). Verkkosivuilla oli noin miljoona sivukäyntiä. Verkkosivuilla esitettiin juhlavuoden vieton tarkoitus ja kutsuttiin paikallistason toimijoita osallistumaan ohjelman laatimiseen. Kirkon vuosisadoilta esiteltiin kiinnostavia henkilöitä. Juhlakalenterissa kerrottiin järjestäjien ilmoittamista tapahtumista. Materiaalia otsikon alla oli tunnus ja ilmoituspohjat, kirjallisuutta ja linkkejä, vuoden teemoja valaisevia kirjoituksia ja puheita sekä lähinnä seurakuntien käyttöön valmisteltuja virikkeitä varhaisnuorten tilaisuuksiin ja kotikirkkoviikon valmistelijoille. Järjestä tilaisuus otsikon alla oli tarjolla asiantuntijalista ja jumalanpalvelusvirikkeitä. Lisäksi oli tietoja tilattavista musiikkiesityksistä ja näyttelyistä, keskiaikaisten pitojen asiantuntijasta ja nuorisolle sopivan näytelmän käsikirjoituksesta. Oli myös mahdollisuus tutustua kirkollisaiheisiin ruokaohjeisiin. Suuren suosion saavuttivat graafikko Erkki Kiisken piirtämät paperinuket piispa Henrikistä ja talonpoika Lallista (LIITTEET 6 ja 7). Valmisteltu aineisto Suurin yksittäinen virikkeiden käyttäjä oli Suomen evankelis luterilainen kirkko, joka niitä myös valmisteli. Virikkeet muotoutuivat lähinnä sen tarpeiden mukaisiksi. Materiaali oli kuitenkin kaikkien kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen käytettävissä ja niiden tarpeiden mukaisesti sovellettavissa. Virikkeitä seurakunnille Seurakunnille ideoitiin ja koottiin virikeaineistoja neljään eri tarkoitukseen. Avajaisja päätösjumalanpalvelusten virikkeistä lähetettiin vihkoset kaikille suomen ja ruotsinkielisille evankelis luterilaisille seurakunnille, Suomen ekumeenisen neuvoston jäsen ja tarkkailijakirkoille sekä helluntaiherätyksen seurakunnille. Koulujumalanpalvelusaineisto lähettiin suomen ja ruotsinkielisille evankelis luterilaisille seurakunnille ja virsituokioideat suomenkielisille evankelis luterilaisille seurakunnille. Jumalanpalvelusten virikkeet valmistettiin juhlavuoden merkeissä, mutta ne ovat käyttökelpoisia myöhempinäkin vuosina. Virikkeet tallennetaan Kirkon jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta yksikön verkkosivuille ( ja vihkosia voi tilata Kirkkohallituksen julkaisumyynnistä. 5

12 Juhlavuoden avajaispyhänä eli loppiaisena vietettyjä jumalanpalveluksia varten tuotettiin vihkoset Jeesus, maailman valo ja Jesus, världens ljus. Vihkoset sisältävät saarnajuuria, päivän rukouksia sekä suomenkielisessä versiossa virsien sovituksia ja toteutusideoita. TM Markku Kilpiö kokosi virsituokioiden ja virsi iltojen valmistelua innoittamaan vihkosen Tulkaa ja riemuitkaa! Aineistossa kulkevat rinnan virret ja kirkon historia. Koulujen jumalanpalveluksien viettoa varten oli tarjolla vihkoset Valon & toivon kirkko ja Ljusets & hoppets kyrka. Ne sisältävät ajatuksia ja esimerkkejä koulujumalanpalveluksen toteuttamisesta. Juhlavuoden päätöspyhän eli ensimmäisen adventin virikkeitä oli vihkosissa Toivon & avun tuoja ja Med hopp & hjälp. Niissä käsitellään adventtia vanhatestamentillisessa valossa ja virsien raamatullisten kuvien avulla. Kotikirkkoviikon aineisto Suomen Ev. lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ja Kirkkohallitus suunnittelivat Kotikirkko tutuksi viidellä aistilla teemaviikon tuomiosunnuntain ja ensimmäisen adventin väliseksi viikoksi ( ). Seurakunnat kutsuivat lapsia tutustumaan kotikirkkoon viiden aistin avulla: katsomaan, kuuntelemaan, tunnustelemaan ja haistelemaan, ehkä saamaan makuelämyksenkin. Opetushallitus ja Kirkkohallitus lähettivät keväällä 2005 kouluille kirjeen, jossa kannustettiin seurakuntia ja kouluja yhteistyöhön kotikirkkoon tutustumisen merkeissä. Juhlavuoden laajimmaksi osoittautuneen tapahtuman tueksi valmistettiin runsaasti materiaalia. Virikevihkosta Tervetuloa kirkkoon! / Välkommen till kyrkan! jaettiin lähes 3000 kappaletta suomen ja ruotsinkielisiin seurakuntiin ja hiippakuntiin sekä Suomen ekumeenisen neuvoston jäsen ja tarkkailijakirkoille sekä helluntaiseurakunnille. Virikevihkoset Tervetuloa kotikirkkoon! / Välkommen till kyrkan! tarjoavat seurakunnille tietoja kirkkovierailun järjestämisestä. Kotikirkko tutuksi viidellä aistilla. Kirkkopedagogiikan opas. Toimittanut Tytti Issakainen. Lasten Keskus. Peruskirja kaikkia aisteja käyttävään kirkkopedagogiikkaan ja pyhän kohtaamiseen antaa ohjaajille eväät teoriaan ja käytännön toteutukseen. Atte ja Anna kotikirkossa. Tytti Issakainen Helena Lindfors. Lasten Keskus. Atte käy mielenkiintoisella tutustumisretkellä kirkossa, ja jälkeenpäin Anna ja koko perhe saavat osansa retken annista. Erityisesti alle kouluikäisille. Mitä kuuluu kotikirkkoon? Toimittanut Tytti Issakainen. Lasten Keskus. Kouluikäistä kiinnostava tehtäväkirja, jota voidaan käyttää sekä orientoitumiseen ennen tutustumiskäyntiä että kokemusten työstämiseen kirkkokäynnin jälkeen. Kohti leikkivää kirkkoa. Toimittanut Kalevi Virtanen. Lasten Keskus. Leikkivä kirkko on unelma kirkosta, joka ottaa lapsen tosissaan. Kirja innostaa etsimään uusia ajattelutapoja ja toimintamalleja kirkon työhön ja ottamaan lapset erityisesti huomioon. Pyhäkoululehdet 4 5 ja 6 8/2005 kertoivat monipuolisesti kirkkovierailun suunnittelusta ja toteutuksesta. 6

13 Kotikirkkokirjojen lisäksi oli esillä mahdollisuus tilata kirkon mallisia piparkakkumuotteja (Anja Suutala, Tampere) tai palapeli (Datanikkari Oy, Haapajärvi ja Foresp Oy, Espoo). Virikkeitä varhaisnuorisolle Juhlavuoden erityisenä kohderyhmänä olivat lapset ja kouluikäiset nuoret, joille haluttiin kertoa sekä kirkon merkityksestä suomalaisen kulttuurin muotoutumisessa että kristinuskon annista nykyään. Kerhoihin ja leireille tarkoitetut ideat julkaistiin varhaisnuorten omilla verkkosivuilla ( ohjaaja.net/kirkko850/linkit850.html). Ne koottiin varhaisnuorten ideakirjaseksi Aarrearkku (Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2005:8). Lähes 100 sivuisessa julkaisussa on tarinoita, raamattutyöskentelyä, seikkailuja, pyhiinvaeltajan messu ja askartelua. Aarrearkku lähetettiin suomenkielisille evankelis luterilaisille seurakunnille. Sitä voi tilata Kirkkohallituksen julkaisumyynnistä. JiiPee lehden erikoisnumerossa (2/2005) käsiteltiin kirkon historiaa, kirkkorakennuksia ja rukousta ( Kolikko Juhlavuoden kolikko oli suunnittelija Erkki Kiisken käsialaa. Se oli mahdollista lyödä Oulun kirkkopäivillä, Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus PTK ry:n leireillä tai sopimalla asiasta PTK:n kanssa. Kolikon tuotolla kerättiin varoja Partaharjun suurleirin 2007 stipendeihin. Kolikon toisella puolella on sen arvo, 850, ja toisella puolella kolikkoa käyttävän valtakunnan tunnus, Kristuksen monogrammi. Koulutelevisio Kirkon tiedotuskeskuksen AV toimitus tuotti viisiosaisen koulutelevisiosarjan Risti ja siniristi, joka lähetettiin TV 1:ssä ja digitaalisella Teema kanavalla. Sarja kertoi 5 9 luokkalaisille kirkon ja kristinuskon historiasta Suomessa. Kaksi nuorta vietti viimeistä kesätyöviikkoa, jolloin he huomasivat historiaan johtavia asioita elinympäristöstään ja myös omasta itsestään. Tavalliset arjen asiat ja ilmiöt löysivät kiehtovat historialliset juurensa. Jaksot olivat: Muinaista ja ikuista, Yhteisön tuki ja turva, Kieli ja mieli, Tiedettä ja taidetta sekä Eurooppaan ja maailmalle. Televisio ohjelman tueksi valmistettiin verkkosivut joilta opettajat saivat taustatietoja ohjelmasarjasta ja Wäinön aikakone vei oppilaat 7

14 tutustumaan 1600 ja 1700 lukujen kirkollisiin tilanteisiin. Ohjelma on saatavissa DVD:nä Kirkon AV keskuksesta. Piispa Henrikistä ja talonpoika Lallista tehdyt paperinuket muokattiin koulutelevision verkkosivuille niin, että niillä voi leikkiä. Toimittaja Lasse Kastarisen ideoimat puhekuplat ja sarjakuvat toivat verkkosivuille peliä ja huumoria. Asiantuntijalista Luentosarjojen, esitelmien, seminaarien ja keskustelutilaisuuksien järjestämistä helpottamaan verkkoon koottiin luettelo asiantuntijoista ja heidän erikoisaloistaan. Seuraavat laitokset antoivat tietoja asiantuntijoista: Helsingin yliopisto: Kirkkohistorian laitos, Käytännöllinen teologian laitos ja Taiteiden tutkimuksen laitos Oulun yliopisto: Historian laitos Tampereen yliopisto: Historiatieteen laitos Turun yliopisto: Taidehistorian laitos Åbo Akademi: Allmän historia, Teologi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Kuopion hiippakunta Lapuan hiippakunta Mikkelin hiippakunta Porvoon hiippakunta Kirkkohallitus Lisäksi yksittäisiä henkilöitä ilmoittautui listalle, johon kertyi 144 nimeä. Heistä 20 oli ruotsinkielisiä. Asiantuntijalistasta tiedotettiin seurakunnille, suomen ja ruotsinkielisten kansalais ja työväenopistojen liitoille sekä muutamille järjestöille. Muuta Edita julkaisi kirjasarjansa teoksen Logos 2005 juhlavuoden merkeissä. Kirjassa kerrotaan mm. kirkon historiasta ja seurakuntaelämän tästä päivästä. Kalevala Koru valmisti Kirkkoristin juhlavuoden kunniaksi. Suunnittelija Mari Saaren korun aihe on peräisin keskiaikaisten kirkkojen vihkiristeistä. Tapahtumat Valtakunnalliset tapahtumat Juhlavuoden tapahtumat toteutettiin pitkälti paikallistasolla seurakunnissa. Varsinaisen juhlavuosiorganisaation toteuttamia valtakunnallisia juhlavuoden tapahtumia oli kolme: juhlavuoden aloitus 6.1. Turussa, juhlanäytelmä Valon kantaja Turussa sekä kansanjuhla, seminaari ja ortodoksisen kirkon juhla Oulun Kirkkopäivillä Turun tuomiokirkossa vietettiin loppiaisena 2005 juhlavuoden ekumeeninen avajaisjumalanpalvelus. Tapaninpäivänä 8

15 tapahtuneen Aasian luonnonkatastrofin takia alkuperäiset suunnitelmat muutettiin pikaisesti ja jumalanpalvelus oli paitsi juhlavuoden avajaisjumalanpalvelus, myös katastrofin uhrien valtakunnallinen muistojumalanpalvelus. Surun elementit leimasivat vahvasti juhlavuoden avajaispäivää. Palvelukseen osallistui tasavallan presidentti Tarja Halonen puolisonsa tohtori Pentti Arajärven kanssa sekä suuri osa valtioneuvostosta. Arkkipiispa Jukka Paarma saarnasi ja kirkkoherrat Rauno Heikola ja Eero Sepponen olivat liturgeina. Kolme kuoroa esiintyi: Schola Cantorum, Chorus Cathedralis Iuniorum ja Kamarikuoro Nova. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän lasten muodostama evankeliumikulkue oli valoisuudessaan koskettava hetki surun keskellä. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokansalle tarjottiin kirkkokahvit Tuomiokirkon torilla. Turun kaupunki kutsui valtiollisia ja ekumeenisia vieraita kutsuvieraslounaalle Turun linnaan. Tilaisuus radioitiin suomeksi ja ruotsiksi sekä televisioitiin suomeksi. Juhlavuoden avajaisnäytelmä Valon kantaja esitettiin ensimmäisen pääsiäispäivän iltana Turun tuomiokirkon aukiolla. Näytelmä suunniteltiin alun perin esitettäväksi loppiaisena, mutta avajaisjuhlan luonteen muututtua se päätettiin siirtää pääsiäiseen. Esitys tarjosi liikettä, musiikkia ja visuaalisia elämyksiä. Lopuksi nautittiin kahvit Tuomiokirkon torilla. Oulun Kirkkopäivien teemana oli Kiinteä yhteys. Kirkkopäivillä vietettiin kansanjuhlaa Kirkko Suomessa 850 vuotta. Kirkon 850 vuotisjuhla oli suuri tilaisuus, jossa käytiin kavalkadina läpi Suomen kirkkohistoriaa Lallista tähän päivään. Juhlanäytelmän Osoita minulle tie rooleissa oli seurakuntien draamaproduktioissa kouliintuneita näyttelijöitä, joita ohjasi Marjo Kemppainen. Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja arkkipiispa Jukka Paarma käyttivät puheenvuoron. Pohjan sotilassoittokuntaa johti Kari Westman. Tilaisuus tulkittiin viittomakielelle. Juhlavuosiseminaari Kristillinen kirkko pohjoisen ihmisen elämässä valotti näkökulmia seurakuntien itsenäistymistaisteluihin, kirkolliseen kansanopetukseen, kirkolliseen kansanperinteeseen ja kirkon kuvaan kirjallisuudessa. Oulun ortodoksinen hiippakunta vietti Kirkkopäivillä 25 vuotisjuhlaansa. Pyhän kolminaisuuden katedraalissa toimitettiin juhlaliturgia, jonka jälkeen vietettiin päiväjuhlaa Pyhän Tuomaan kirkossa. Kaupungin kirjastossa oli esillä valokuvaaja Topi Ikäläisen näyttely Pohjoiset pyhäköt. Merkkivuoden kunniaksi julkaistiin hiippakunnan neljännesvuosisataista historiaa valottava teos Sinä vahvistit pohjoisen kansan. Pyhän Henrikin päivänä vietettiin ekumeeninen iltarukous Pyhän Henrikin katedraalissa Helsingissä. Iltarukous radioitiin. Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin vihkiäiset helluntaina Turun Hirvensalossa kokosivat eri kirkkokunnat ja vakavan sairauden kohdanneet ihmiset taiteen ja tämän päivän arkkitehtuurin ääreen. Arkkitehti Matti Sanaksenahon piirtämän kappelin vihkiäiset televisioitiin. Gemensam frikyrklig sommarkonferens Enhet och mångfalt Gud mitt i livet Porvoossa kokosi yhteen ruotsinkielisten vapaakirkkojen jäseniä. Pyhän Henrikin ekumeeninen pyhiinvaellus lähti Turusta, Yläneen Mynämäen suunnasta sekä Mietoisista ja Maskusta ja suuntautui Nousiaisten Pyhän Henrikin 9

16 kirkkoon. Helluntaiseurakuntien kesäjuhlaa, jonka teema oli Onneksi on Jeesus! vietettiin Keuruulla Seurakunnat Seurakuntien tarjoama ohjelmakirjo oli laaja ulottuen loppiaisen avajaismessusta kinkereiden ja konserttien, omien vuosijuhlien ja virsi iltojen kautta adventin päätösmessuun. Juhlavuotta vietettiin paikallistasolla monin tavoin. Pitkäikäistä juhlavuoden antia olivat mm. Järvenpään seurakunnan aloittama sähköpostipalvelu Ajatus alkavalle viikolle ja Liedon seurakunnan jäsenilleen lahjoittama Seurakuntalaisen kirja. Juhlavuoden sähköiseen kalenteriin saatiin tapahtumatietoja joiltain seurakunnilta, mutta epäilemättä kalenterista puuttuu lukuisia tapahtumia. Tapahtumat luetellaan niiden luonteen mukaisesti (LIITE 8) ja kronologisena tapahtumakalenterina (LIITE 9). Tiede Juhlavuonna järjestettiin useita korkeatasoisia tieteellisiä symposiumeja. Ne tarjosivat kiinnostavia tutkimustuloksia ja paljon pohdittavaa. Myös seurakunnissa ja kunnissa järjestettiin esitelmätilaisuuksia tai luentosarjoja. Alla on mainittu laajimpia tieteellisiä tapahtumia, lisää liitteessä 8. Tieteellinen symposium Kristinusko Suomessa Kaukainen menneisyys ja nykyinen yhteiskunta Helsingissä Symposiumin teemat olivat Kristinuskon tulo Suomeen eurooppalaisia taustatekijöitä sekä Kristinusko, kulttuuri ja yhteiskunta. Järjestäjä oli Suomen kirkkohistoriallinen seura, jonka vuosikirjassa 95 (2005) esitelmät julkaistiin. Kansallismuseon luentosarja Kirkko Suomessa 850 vuotta ja Monitieteinen symposium Pyhä Henrik ja Suomen kristillistyminen Sankt Henrik och Finlands kristnande Helsingissä Järjestäjä: Glossa Keskiajan tutkimuksen yhdistys. Hemminki Maskulaisen virsikirjan 400 vuotisjuhlan seminaari Turussa Suomen kirkon vuosisadat Den finska kyrkans århundraden Kansallisarkiston luentosarja Symposium Kristinusko Suomessa Joensuussa Teemat: Kristinuskon tulo Suomeen, Keskiajan kirkollisuudesta pietismiin, Herätysliikkeet suomalaisen kirkollisuuden ominaispiirteinä, Ortodoksisuuden viehättävyys luterilaisuuden synkkyys, Kansankirkot haastettuina, Suomalaisen uskonnollinen homogeenisuus vähenee ja Onko kansankirkolla tulevaisuutta? Järjestäjät: Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura, Karjalan teologinen seura ja Joensuun yliopisto. Taide Juhlavuoden merkeissä järjestettiin musiikkiesityksiä, näyttelyitä ja näytelmiä. Taiteellista ohjelmaa järjestivät seurakunnat, musiikkiyhtyeet, yksittäiset taiteilijat ja suuret laitokset kuten esim. Helsingin yliopiston kirjasto ja Kansallisarkisto. Hemminki Maskulaisen 400 vuotisjuhlassa Turussa ja Maskussa pyrittiin rakentamaan siltaa menneisyydestä nykypäivään ja tutkimaan virren mahdollisuuksia ilmaisuvälineenä ja oman aikansa heijastajana. Samalla haluttiin innostaa virsien 10

17 laulamiseen. Kuopiossa veisattiin Kallaveden kirkossa virsikirjaa läpi sunnuntaiiltaisin, tavoitteena oli saada Wirrestä Woimaa Wiikolle. Nousiaisen kunta järjesti sävellyskilpailun, jossa etsittiin uusia kirkkokuoroille sovitettuja evankeliumimotetteja. Pyhän Henrikin legenda esitettiin useilla paikkakunnilla. Näyttely ortodoksisen ja evankelis luterilaisen kirkon vuoropuhelusta Epäluulosta ekumeniaan oli esillä Lappeenrannassa. Museoviraston kesänäyttely Kristinuskon tulo Suomeen / Kristendomens ankomst till Finland oli esillä Arkeologiakeskus Untamalassa, Laitilassa. Helsingin yliopiston kirjastossa oli kesällä mahdollisuus tutustua kirkollisten toimitusten historiaan näyttelyssä Kehdosta hautaan kirkon kautta? / Från vaggan till graven via kyrkan? Kansallisarkiston näyttelyssä Suomen kirkon vuosisadat / Den finska kyrkans århundraden asiakirjat, heraldiikka, kirkollinen kansanperinne ja kirkkotekstiilit valaisivat kirkon historiaa. Näyttelyyn liittyi luentosarja. Valokuvanäyttely ja seminaari USKO TRO valokuvia Helsingissä kuvasivat Suomessa ensimmäistä kertaa näyttelyssä uskoa ja hengellisyyttä valokuvan muodossa. Tarjolla oli myös kolme valmista näyttelyä, jotka oli mahdollista vuokrata: Kuvataidelainaamo Seccon Pienoiskrusifiksit olivat nähtävillä Säkylässä, Turun Taide ja antiikkimessuilla, Porissa, Kirkkonummella ja Loimaalla. Helsingin yliopiston kirjaston näyttely Ex Insula Lux eli riemuvuoden planssit Pyhästä Henrikistä vierailivat Nousiaisissa ja Torniossa. Kirkkopalvelut ry:n arkkitehtuurinäyttely Pyhyys ja arkkitehtuuri oli esillä Helsingissä. Talonpoika Lalli herätti suomalaisena toimen miehenä kiinnostusta: Lallia käsiteltiin näytelmän muodossa ainakin Nousiaisissa ja Helsingissä. Tietoja taide esityksistä sekä näyttelyistä on liitteessä 8, sivulta 54 alkaen. Lapset ja kouluikäiset nuoret Juhlavuoden erityisenä kohderyhmänä olivat lapset ja kouluikäiset nuoret. Heille haluttiin kertoa siitä, miten monella asialla suomalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa on kristillinen tausta. Lapsille ja kouluikäisille nuorille järjestettyjä tapahtumia on liitteessä 8, sivulta 55 alkaen. Kotikirkkoviikko Suomen Ev. lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus (SLK) ja Kirkkohallitus valmistelivat seurakunnille Kotikirkkoviikon tuomiosunnuntain ja 1. adventin välille Kotikirkkoon tutustuminen saksalaista kirkkopedagogiaa soveltamalla oli ensimmäisen kerran laajasti esillä juhlavuonna, mutta hanke liittyy isompaan hankkeeseen, joka jatkuu juhlavuoden jälkeenkin. Lapsityöntekijöitä ja muita seurakunnan työntekijöitä koulutettiin siihen, miten kirkko ja sen pyhyys saadaan aukeamaan lapsille. Kotikirkkoviikkoa varten valmisteltiin runsaasti kirjallista materiaalia, joka esitellään sivulla 6. Lisäksi SLK järjesti hiippakunnissa lähes 30 koulutustilaisuutta, joissa oli melkein kaksi tuhatta osallistujaa. 11