TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS

Transkriptio

1 ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM SIPOON KUNTA TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS

2 Talman osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (18) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Selvitysalue Aineisto ja menetelmät MAISEMA Maisemamaakunta Maisemarakenne Maaperä ja topografia, pienilmasto Maiseman erityispiirteet Maisemakuva Maisemahäiriöt YHTEENVETO Suositukset LIITTEET LÄHTEET... 17

3 Talman osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (18) 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Talman osayleiskaava-alue sijaitsee Sipoon kunnan pohjoisosassa noin 2 km Lahden moottoritien (vt 4) ja Keravantien (mt 148) risteyksestä itään. Selvitysalue on pinta-alaltaan 1600 hehtaaria aluerajauksen sisältäen Sipoon yleiskaavassa 2025 Talman alueelle osoitetun keskustatoimintojen alueen, taajamatoimintojen alueen sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen. Lisäksi selvitys kattaa Keravantien pohjoispuolisen osan yleiskaavan 2025 mukaisesta työpaikka-, teollisuus ja varastoalueesta sekä osan taajamatoimintojen aluetta ympäröivästä haja-asutusalueesta. Etelästä selvitysalue rajautuu Keravantiehen, lännestä se kulkee Sipoon ja Keravan kunnan rajaa pohjoiseen Koivumäelle saakka, idässä raja kulkee Kungsbergin ja Kalkbergin kautta Keravantiehen. Suunnittelualueen poikki kulkee itä-länsisuuntaisena Martinkyläntie. 1.2 Aineisto ja menetelmät Maisemaselvitys on laadittu Talman osayleiskaavatyön pohjaksi Sipoon kunnan tilauksesta. Eriksson Arkkitehdit Oy:ssä selvityksen ovat laatineet maisema-arkkitehti ylioppilas ja maisemasuunnittelija (AMK) Kaisa Junkkonen ja maisema-arkkitehti Anna Böhling. Työtä on ohjannut maisema-arkkitehti Maarit Suomenkorpi. Maisemaselvitys perustuu kesäkuun 2010 aikana tehtyihin maastokäynteihin, peruskarttatarkasteluun sekä aiempiin inventointeihin ja viranomaisten tietokantoihin, joista on koostettu yhteenveto tähän maisemaselvitykseen. Liitekartoille ja raporttiin koottiin alueen maankäytön suunnittelussa huomioitavat maisemalliset ja kulttuurihistorialliset lähtökohdat ja reunaehdot.

4 Talman osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (18) 2 MAISEMA 2.1 Maisemamaakunta Selvitysalue kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän (1993) maisemamaakuntajaon mukaan Eteläiseen rantamaahan ja tarkemmin Eteläiseen viljelysseutuun. Eteläinen rantamaa on korkokuvaltaan pääasiassa alavaa, mutta pienpiirteisyydessään hyvin vaihtelevaa. Alue on muinaista merenpohjaa. Sen nykyisen maiseman peruselementtejä luonnehtivat pohjoisesta etelään suuntautuvat jokilaaksot ja niiden laajat viljavat savikot sekä näiden välissä olevat kumpuilevat metsäiset ja paikoin paljastuneet kallioalueet. Elävyyttä maisemaan luovat myös lähes pohjois-eteläsuuntaiset katkeilevat harjulaaksot. Maatalouden pitkä perinne näkyy maisemakuvassa. Eteläinen viljelysseutu on maastonmuodoiltaan vaihteleva, yleensä tehokkaassa viljelyssä oleva alue. Savikkoja on kaikkialla, mutta erityisesti jokivarsien tuntumassa. Paikoitellen on karumpia kallio- ja moreenimaita. Seudun kasvillisuus kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Kasvillisuuden yleisilme on lähes koko seudulla rehevä. Poikkeuksena tästä ovat ympäristöään karummat kallioiset alueet. Peltoa on paljon, sillä savikot ovat jokseenkin kauttaaltaan viljelyssä. Seudulle ovat tyypillisiä savikoille raivatut kumpuilevat ja metsäsaarekkeiden rikkomat peltoalueet. Rakennukset on perinteisesti sijoitettu peltoaukeiden tuntumassa oleville kumpareille ja reunaselänteille, peltoaukeiden ja metsämaan rajavyöhykkeelle, minne myös suurin osa tiestöstä on syntynyt. 2.2 Maisemarakenne Alueen maisemarakenteen muodostavat pohjois-eteläsuuntaiset moreeniselänteet ja niiden väliin jäävät laaksot, jotka pääosin ovat viljelykäytössä ja joissa veden uomat kulkevat. Selvitysalueen eteläosassa Martinkyläntien eteläpuolella maastosta kohoavat karkeammista maalajeista muodostuneet kumpareet rikkovat muuten varsin alavaa maisemaa. Vedenjakajia muodostavat alueen keskiosassa oleva hiekka-moreenimuostuma ja pohjois-eteläsuuntainen moreeniselänne, jonka luoteisella kumpareella myös Talman laskettelurinne sijaitsee. Martinkyläntien pohjoispuolella maasto kohoaa pohjoiseen mentäessä. Idässä Degerbergin, Kalkbergin ja Tallbackan selänteet muodostavat moreeniselänteiden ketjun rikkomaan muuten alavaa savikkoa. Alueen pohjoisimmassa osassa Koivumäen selänteen korkeimmat kohdat kohoavat noin 60 metriä meren pinnan yläpuolelle, kun taas laaksoalueet ovat alle 40 mmpy. Viljelysalueet sijaitsevat välillä mmpy ja selänteiden lakialueet mmpy, jolloin maaston suhteelliset korkeuserot ovat keskimäärin 30 metriä. Tiestöt mutkittelevat pääosin harjujen ja selänteiden juurella ja alueen halkaisee itä-länsi suuntainen Kerava-Porvoo rata. Radan ylityksiä alueella on kolme: Vainikontie, Talmantie ja Ilvesmäentie. Rakentaminen on selvitysalueella sijoittunut pääosin viljelyalueiden reunoille, selänteiden rinnealueille ja osittain savikkoisille laaksoalueille. Paikoitellen

5 Talman osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (18) olemassa oleva rakentaminen on sijoitettu myös maisemarakenteelliselle laaksoalueelle. Kuva. Talman maisemarakenteen perusrunko muodostuu alueelle tyypillisistä harjuselänteistä ja niiden väliin jäävistä peltoaukeista. Maiseman solmukohdat Maisemallisten elementtien: selänteiden, laaksojen, jokien sekä teiden risteyskohtiin muodostuu maisemassa merkittäviä solmukohtia. Näissä koettu maisematila muuttuu tai maisemalliset elementit kohtaavat toisensa ja risteävät. Suljettu ja pienpiirteinen maisema voi muuttua avaraksi tai joen tai vesistön uoma kulkea kapean, jyrkkärinteisten selänteiden reunustaman solan lävitse. Selvitysalueella maisemallisia solmukohtia on erityisesti harjuselänteiden ja laaksojen risteyskohdissa. Kahden pohjois-eteläsuuntaisen selänteen väliin jäävä Talman kartano peltoineen on suurmaisemallinen solmukohta. Alueen pohjoisosassa sijaitseva Kumbäckenin vesistön uoman laajentuma Lillgård on maisemarakenteellista laaksonpohjaa ja muodostaa kasvillisuudeltaan kauniin uoman, joka erottuu alavasta viljelyalueesta. Alueen sisääntulo idästä Martinkyläntietä pitkin muodostaa myös maisemallisesti paikallisesti arvokkaan solmukohdan, kun avoimet peltoaukeat ja selvärajaiset selännekumpareet kohtaavat.

6 Talman osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (18) Kuva. Lillgårdin vesistön uoma keskellä alavaa viljelymaisemaa. Valuma-alueet Selvitysalue kuuluu Sipoonjoen päävesistöalueeseen, jonne laskevat Kumbäckenin ja Ollbäckenin valuma-alueiden vedet. Sipoonjoesta vedet laskevat Sipoonlahden kautta Suomenlahteen. Keravan keskustan kohdalla heti selvitysalueen länsirajan ulkopuolella on toinen vedenjakaja, jonka länsipuolella vedet laskevat Keravanjokeen ja sitä pitkin Vanhankaupungin selällä Suomenlahteen. Vesitalous Selvitysalueella on useita ojia, mutta hyvin vähän vesistöalueita. Alueella on muutamia pieniä lampia ja maastonpainautumiin muodostuneita kosteampia alueita. Alueen länsipuolella virtaa Keravanjoki ja noin 3 km päässä idässä Sipoonjoki. Selvitysalueella on kaksi pohjavesialuetta. Martinkyläntien eteläpuolella sijaitseva Ollisbacka kuuluu alueluokkaan II, vedenhankintaan soveltuviin pohjavesialueisiin. Selvitysalueen pohjoisosassa sijaitsee Nygårdin pohjavesialue, joka kuuluu luokkaan I, vedenhankintaa varten tärkeisiin pohjavesialueet. Maamerkit Alueella on maamerkkejä, jotka muodostavat alueella liikuttaessa maiseman kiintopisteitä ja helpottavat orientoitumista. Talman laskettelurinne on maisemasta kohoava kiintopiste, joka sijoittuu myös maisemarakenteelliselle solmukohdalle. Myös Talman ja Martinkylän koulut sekä Talman kartano ovat alueen tunnettuja kiintopisteitä.

7 Talman osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (18) 2.3 Maaperä ja topografia, pienilmasto Selvityskartalla esitetyt maaperätiedot perustuvat Geologisen tutkimuskeskuksen Geokartta-palvelun maaperäkarttoihin. ( Martinkyläntien molemmin puolin, Talman keskustan kohdalla ja tien eteläpuolella Grankullan ja Hiekkamalmin välissä on hiekkamuodostumat, kuten myös selvitysalueen pohjoisosassa Koivumäellä. Muuten selänteet, kuten Degenberg, Kärrkulla ja Talman laskettelukeskus ovat pääosin moreenia. Selänteiden väliin on kertynyt hienojakoisempia maa-aineksia, kuten karkeaa ja hienoa hietaa ja hiesua, mannerjään sulaessa ja maa-ainesten lajittuessa jääkauden lopulla. Laaksoalueet ovat pääasiallisesti savikoita. Rakentamisen ja asumisen kannalta epäedullisia ovat laaksopainanteisiin kerääntyneet savi-, hiesu- ja hieno hieta, jotka on esitetty liitekartalla. Savi, hiesu, ja hienohieta ovat pienilmastoltaan kylmiä ja kosteutta pidättäviä, kun taas karkea hieta, hiekka, sora sekä moreeni lämpöä kerääviä ja vettä läpäiseviä ja siten rakentamisen ja asuinviihtyisyyden kannalta parempia. On mahdollista, että tarkemmissa tutkimuksissa savi, hiesu ja hieno hieta -mailtakin löytyy rakentamiseen soveltuvia alueita, erityisesti maastoltaan viettäviltä ja puuston suojaamilta alueilta. Suhteelliset maaston korkeuserot koko selvitysalueella ovat pieniä, enimmillään noin 20 metriä. Selvitysalueen korkein lakialue sijaitsee alueen keskiosassa Degerbergillä, jossa korkeimmat kohdat kohoavat noin 65 metriin meren pinnan yläpuolella. Matalimmat alueet, laaksonpohjat ovat metriä mpy. Jyrkimmät alueet sijaitsevat Degerbergin ja Talman laskettelukeskuksen rinteillä. Keskilämpötila Sipoossa on vuosina ollut noin +5 astetta C. ( Lämpimintä on heinäkuussa ja kylmintä helmikuussa. Vuotuinen sademäärä on noin 600 mm. Pilvisintä on marraskuussa ja aurinkoisinta kesäkuussa. Vallitseva tuulensuunta on kaakko. Pienilmastollisesti kylmiä alueita ovat rinteet, jotka suuntautuvat luoteeseen, pohjoiseen tai koilliseen, koska niillä auringon lämmittävä vaikutus on pienin ja pohjoisesta puhaltavat kylmät tuulet. Avointen viljelysalueiden laidat ovat usein tuulisia ja siten pienilmastollisesti metsäisiä alueita viileämpiä. Alueella on joitain mahdollisia kohtia, joissa kylmä ja kostea ilmamassa voi patoutua maastonmuotojen, tien penkereiden sekä kasvillisuuden takia ja jäädä paikalleen seisomaan. Tällaisilla kylmänilmanjärvillä pienilmasto on kylmä ja kostea. 2.4 Maiseman erityispiirteet Historia Sipoon alue alkoi vapautua jäästä vuotta sitten, mutta vielä vuotta sitten Sipoo oli osittain veden alla. Ensimmäinen asutus, kivikauden ihminen, tuli Sipooseen vuotta sitten. Tuolloin ilmasto oli lämpimämpi ja metsät lehtipuuvaltaisia. Uudenmaan saaristossa kalastaneet virolaiset saivat viikinkiaikana ( jkr.) kilpailijoikseen hämäläiset, jotka alkoivat tehdä kalastus- ja metsästysretkiä rannikolle. Sipoonjoki toimi kulku-

8 Talman osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (18) väylänä Suomenlahden rannikolle, jossa hämäläiset saattoivat käydä kauppaa idänkulkijain kanssa ja 1300-luvulla ruotsalaiset uudisasukkaat purjehtivat Sipoonjokea ylös ja perustivat asuinpaikkansa Sipoonjoen ja sen sivujokien hedelmällisiin laaksoihin. Yksi merkittävä syy ruotsalaisten maahanmuuttoon oli väestöpaine Sveanmaan maakunnassa, josta muuttajat pääosin olivat kotoisin. Toinen syy oli tuottoisa silakanpyynti. Ruotsalaisten asettuessa asumaan Sipooseen täällä oli jo jonkin verran suomenkielistä asutusta, joka oli peräisin todennäköisesti Hämeestä. Hämäläiset harjoittivat kaskiviljelyä ja asettuivat sen vuoksi asumaan metsäisille alueille Sipoon itä-, koillis- ja lounaisosiin. Myös virolaisia muutti Sipooseen. ( Sipoon pitäjä oli keskiajalla ( jkr.) Ruotsin valtakunnan syrjäinen osa. Se sijaitsi kaukana valtakunnan keskuksesta Tukholmasta ja myös itäisen valtakunnanosan pääpaikasta Turusta. Sipoolaisten oli kuitenkin helppo solmia yhteyksiä meren yli ja matka hansakaupunki Rääveliin (Tallinnaan) ei ollut pitkä. Sipoolaiset saattoivat myös käydä kauppaa Porvoossa. Turun ja Viipurin välinen Suuri Rantatie (Kuninkaantie) kulki jo keskiajalla Sipoon pitäjän halki. Tie helpotti sipoolaisten kauppamatkoilla liikkumista ja pitäjäläiset puolestaan tapasivat valtakunnan muista osista tulevia matkamiehiä luvulla Sipoo oli talonpoikaisvaltainen yhteisö. Kartanot olivat melko pieniä, mutta 1600-luvun puolivälissä yli puolet kaikista tiloista oli aateliston omistuksessa. Ison reduktion seurauksena aatelisten suuri määrä talonpoikaistilojen omistajana väheni huomattavasti luvuilla. Talonpoikien tärkeimmät elinkeinot olivat maanviljely, karjanhoito ja kalastus. Jo 1600-luvulla sipoolaiset kävivät varsin vilkasta kauppaa Helsingin kanssa, vaikka kaupunki oli perustettu vasta vuonna 1550 ja se oli 1700-luvun puoliväliin saakka melko pieni. Sen jälkeen kun Ruotsi oli joutunut luovuttamaan Suomen Venäjälle vuonna 1809, Helsinki julistettiin vuonna 1812 pääkaupungiksi, jolloin Sipoo tuli sijaitsemaan autonomisen suurruhtinaskunnan keskuspaikan läheisyydessä. Hallinnollisesti Talma on osa Martinkylää. Henrik Tallgren, joka oli Sipoon nimismiehenä vuosina , hankki maaomaisuutta pitäjän eri osista, mm. Martinkylästä. Tuolloin kylän talot olivat kahta puolta Martinkylän purolaaksoa. Talojen peltoja, niittyjä ja metsiä riitti aina Tuusulan rajalle saakka. Tallgren antoi muodostamalleen uudelle tilalle nimen Tallmo, Joissakin kartoissa nimi on myös muodossa Tallgmo. Voidaan päätellä hänen käyttäneen sukunimeään tilan nimeä muodostaessaan. Tilan talouskeskus ja painopiste siirtyi vähitellen nykyiseen Talmaan. ( Kulttuurihistoriallisesti merkittävät ympäristöt Selvitysalueella ei sijaitse ympäristöministeriön/museoviraston valtakunnallisesti arvokkaaksi luokittelemia kulttuuriympäristöjä (2009). Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksessä (2006) tehdyssä inventoinnissa alueelle sijoittuvat seuraavat kohteet: Talman kartanomaisema Talman kartanomaisema on alueen merkittävin osaksi säilynyt kartanoympäristö ja säilynyt viljelysmaisema. Kartanokumpare on kauniisti kumpuilevien,

9 Talman osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (18) metsien rajaamien peltojen ympäröimä. Inventoinnissa se on arvotettu luvulla 2. Luokkaan kuuluvat kohteet ovat paikallisesti merkittäviä. Niillä on samantyyppisiä piirteitä kuin luokan 1 kohteilla, mutta ne ovat kuitenkin säilyneisyytensä ja esteettisen arvon suhteen vähäisempiä. Selvityksessä on todettu, että luokan 2 alueiden ominaislaadun säilyminen on turvattava. (Camilla Rosengren 2006) Osittain alueelle ulottuvat: Linnanpellon kylä ja viljelymaisema Linnanpellon kylä ja viljelymaisemakokonaisuus, joka on todettu yhdeksi alueen arvokkaimmista kohteista (arvoluokka 1) Flätbackan viljelymaisema Flätbackan viljelymaisema kokonaisuus, joka on todettu paikallisesti arvokkaaksi (arvoluokka 2). Kaavamerkintäsuositus: /s Arvokkaat rakennukset Tiedot, arvoluokitus ja numerointi perustuvat Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitykseen (2006), josta löytyy myös kohteiden tarkemmat kuvaukset. Kohteet on merkitty liitekartalle. Kohteet on selvityksessä arvotettu luokkiin 1-3. Luokkiin 1 ja 1-2 kuuluvat ovat arvokkaimpia kohteita, joiden joukista saattaa myöhemmin löytyä valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Luokkaan 2 kuuluvat kohteet ovat paikallisesti merkittäviä. Niillä on samantyyppisiä piirteitä kuin luokan 1 kohteilla, mutta ne ovat kuitenkin säilyneisyytensä ja esteettisen arvon suhteen vähäisempiä. Selvityksessä on todettu, että luokkiin 1 ja 1-2 kuuluvien kohteiden säilyminen on turvattava. Luokkaan 2 kuuluvien kohteiden säilymistä pidetään inventoinnin perusteella paikallisesti tärkeänä ja säilymisen turvaamista erittäin suotavana Bergabo Arvotus Mårtensby skolan Arvotus Björkbacka Arvotus Småskolan Arvotus Fagernäs Arvotus Lillängsbacka Arvotus Talman koulu Arvotus 1-2

10 Talman osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (18) Löfbacka Arvotus Grankulla Arvotus Vesterkulla Arvotus Tallmo Arvotus Kumbacka Arvotus Kärrkulla Arvotus 2 Kaavamerkintäsuositus: arvokkaimmat säilytettävät rakennukset sr Kiinteät muinaisjäännökset Alueella on 4 tiedossa olevaa muinaisjäännöstä, jotka on osoitettu liitekartalla. Kohdekuvaukset ja numerointi viittaavat Sipoon manneralueen esihistoriallisen ajan ja saariston esihistoriallisen sekä historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointiin (Museovirasto, 2007) sekä Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösinventointiin (Museovirasto, 2007). 14. Sipoo , Råbacka Asuinpaikka Kivikautinen Rauhoitusluokka 2 Råbackan kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Talmassa etelään viettävällä peltorinteellä. Paikalta on löytynyt kaksi poikkiteräistä kivikirvestä, joista toinen on yksityiskokoelmissa. Myöhemmin samalta paikalta on löytynyt kirves ja kiviesineen teelmä (KM 19421:1-2). Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Asuinpaikan länsipuolella sijaitsee Pajuniemen tehdas ja itäpuolella Talman laaja golfkenttä. Maisema alueella on muuttunut kovasti viime aikoina Talman golfkentän ja Pajuniemen lihanjalostamon rakentamisen myötä. Peltorinne oli inventointiajankohtana nurmella, joten pintapoiminta kohteella ei onnistunut. Pellon ylärinteessä, metsän rajassa, on sortuva törmä, jossa havaittiin muutamia palaneita kiviä. Peltorinteessä erottuu selkeästi muinainen rantaterassi 42,50 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa. Asuinpaikan pohjoispuolella olevalle mäelle tehtiin muutamia koepistoja, mutta niistä ei saatu erityisiä havaintoja. Paikan topografian perusteella on kuitenkin mahdollista, että asuinpaikka jatkuu osittain metsän puolelle. 15. Sipoo , Keskitalo Asuinpaikka Kivikautinen Rauhoitusluokka 2 Kohde sijaitsee loivasti lounaasen viettävällä metsänreuna- ja peltorinteellä Keravanjoen itäpuolella, Keravan nuorisovankilasta noin 1,4km itään. Paikalta on löytynyt telttoja, liuskekeihäänkärki ja kvartseja. Asuinpaikalta on myös löytynyt liuskekeihäänkärki ja pitkän kivi, jotka ovat hävinneet.

11 Talman osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (18) Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Ainoastaan asuinpaikan kaakkoispuolella oleva perunapelto oli avoin, mutta siinä ei havaittu mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa. Perunapellon länsipuolella on vuonna 2004 rakennettu omakotitalo. Maanomistajan mukaan talon rakentamisen yhteydessä ei ollut tavattu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Asuinpaikan keskusalue on sijainnut Vanhatalon 1997 koekaivauksen perusteella hieman pohjoisempana, turkoosin puutalon itäpuolella. Alue on nykyään nurmipeitteistä pihamaata. Maanomistajan mukaan alueella on joskus ollut hiekkainen kumpu, joka on kuitenkin vuosien saatossa tasoittunut. 33. Sipoo , Rauhamäki Asuinpaikka Kivikautinen Rauhoitusluokka 2 Reikäkivi (KM 4749) ja suiponsoikea reikäase (KM 7186) lienee löydetty Martinkylän Rauhamäen talon läheisyydestä. Tarkkaa löytöpaikkaa ei tiedetä. Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Talon etelä- ja lounaispuolella on hieno, loivasti lounaaseen laskeva peltorinne. Peltorinteen yläosa on hiekansekainen, alempana maaperä muuttuu saviseksi. Peltorinteellä on havaittavissa muinaisen rantaterassin reuna n. 35 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa. Terassin yläosasta, erityisesti pienen saunarakennuksen ympäristöstä, löytyi kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Kohde on osittain tuhoutunut peltoviljelyn ja läheisen asutuksen vaikutuksesta. 39. Sipoo , Nya Hemmet Asuinpaikka Kivikautinen Rauhoitusluokka 2 Poikkikirves (KM 15394) on löytynyt todennäköisesti Nya Hemmetin päärakennuksen eteläpuolella olevalta pellolta. Vuoden 1971 inventoinnissa ei löytöpaikalta havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Talon päärakennuksen etelä- ja kaakkoispuolella on loivasti eteläkaakkoon viettävä peltorinne. Pellon yläosa on hiekansekainen, alempana maalaji muuttuu saviseksi. Sähkölinjan ja tien väliseltä alueelta löytyi inventoinnissa kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Paikalla oli myös melko paljon historiallisen ajan löytömateriaalia, mm. lasia ja kuonaa, joita ei otettu talteen. Kohde on suurelta osin peltoviljelyn ja myöhemmän asutuksen tuhoama. Kaavamerkintäsuositus: kiinteät muinaisjäännökset SM

12 Talman osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (18) Kuva. Ote Kuninkaan kartastosta v Maisemakuva Maisemakuva on maisemarakenteen optisesti havaittava ilmiasu eli maisematilan muodostama visuaalinen kokonaisuus. Se on maiseman muutosprosessien jonkin vaiheen näkyvä ilmenemismuoto ja katsojan muodostama subjektiivinen näkemys maisemasta. Selvityksessä tulkitut Talman maisemakuvalliset arvot ja maiseman erityispiirteet on esitetty liitekartalla. Maiseman piirteitä hallitsevat selvitysalueen seudulle tyypillisesti alavat peltoaukeat ja niiden keskellä kohoavat metsäiset harjujaksot. Pohjoisesta lueteltuna Keravantie, junarata ja Martinkyläntie muodostavat itä-länsi suuntaisia katkoja alueiden välisiin näkymiin ja esteitä yhteyksiin alueiden välillä.

13 Talman osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (18) Selvitysalueen eteläosan maisemakuvaa rikkovat puuston kehitysvaiheessa olevat entiset hakkuut, kuten Kyllästämöntien itäpuoli. Tietä reunustava metsä muodostuu pensaista, erikokoisista lehtipuista ja kasvavista männyistä. Näkymiä ei avaudu pensaikon läpi jonka vuoksi maisematila tuntuu jäsentymättömältä. Alueella on kuitenkin myös joitain pienipiirteisiä maisemaa rikastavia peltoaukeita, kuten Sorsakorvesta Kyllästämöntieltä koilliseen avautuva viljelymaisema. Selvitysalueen kaakkoisrajan tuntumassa sijaitsee Flätbackan viljelymaisema kokonaisuus, joka Sipoon kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksessä (2006) on todettu paikallisesti arvokkaaksi (arvoluokka 2). Osa selvitysalueelle jatkuvan samaan viljelyalueeseen visuaalisesti liittyvän peltoalueen reunasta ei ole säilynyt yhtenäisenä. Sisääntulot alueelle ovat tärkeitä ja niiden perusteella tulija muodostaa ensimmäisen mielikuvan paikasta, jonne on saapunut. Martinkyläntietä lännestä tullessa Keravan ja Sipoon rajan jälkeen etelään avautuva maisema on jäsentymätön, kun avoin tila on pusikoitunut, eikä selviä maisematilan rajoja hahmota. Eteenpäin jatkaessa pohjoiseen avautuu kuitenkin harmoninen peltomaisema, jota rajaavat metsänreunat ovat säilynyt yhtenäisenä. Martinkyläntien ja Talmankaaren väliin on jäänyt pienipiirteinen peltoaukea, joka rikastaa maisemaa paikallisesti. Martinkyläntien molemmin puolin on paikoitellen pienipiirteisiä peltoaukeita, jotka rikastuttavat tiemaisemaa ja ajokokemusta. Kuva. Autoilijan näkymä Talmankaarta keskustaan ajaessa. Alueen identiteetin kannalta tärkein yhtenäinen maisemakokonaisuus on Talman kartanomaisema, joka on Sipoon kunnan vuonna 2006 teettämässä kulttuuri- ja rakennusperintöselvityksessä (Camilla Rosengren) arvotettu luvulla 2. Kartanomaiseman viljelyalueiden rajat ovat säilyneet melko ehjinä, vaikka avointa peltoaukeaa halkookin hieman näkymää häiritsevä sähkölinja. Kartanomaisemaan avautuu Martinkyläntieltä näkymiä, jotka korostavat Talmaan saapumisen mielikuvia.

14 Talman osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (18) Kuva. Talman kartanomaisema näkyy Martinkyläntieltä. Talman golfkenttä on Talma Ski -laskettelukeskuksen kanssa toinen merkittävimmistä erityisympäristöistä, jotka tuovat omaleimaisuutta alueen tämänhetkiseen maisemakuvaan. Alue erottuu muusta maisemasta golf-kentälle tyypillisellä voimakkaalla maastonkäsittelyllä. Kentän pohjoisosa sijoittuu maisemarakenteelliselle selännealueelle, jossa puuston voimakas poisto on luonnollisesti muokannut maisemakuvaa. Kentän eteläosa kiertää Kärrkullan selänteen ja maisemarakenne hahmottuu nykyisessäkin maisemakuvassa. Talman kartanolta pohjoiseen Golfkentän itäpuolella kulkeva Laaksotie on linjaukseltaan varsin suoraviivainen. Se halkoo alueen golfkenttään ja itäpuolelle jäävään puuston kehitysvaiheessa olevaan hakkuualueeseen ja siitä seuraavaan Blekdalin viehättävään peltomaisemaan. Kuva. Näkymä Laaksontieltä Golf Talmaan.

15 Talman osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (18) 2.6 Maisemahäiriöt Maisemahäiriöt ovat alkuperäiseen maisemaan tehtyjä tai muiden toimintojen seurauksena muodostuneita muutoksia, jotka useimmiten tekevät maisemakuvasta jäsentymättömän. Osa häiriöistä voidaan korjata maisemoinnilla ja tulevan maankäytönsuunnittelulla niin, että jäsentymätöntä rikkoinaista maisemakuvaa eheytetään uuden rakentamisen tai istutuksien avulla. Maisemahäiriöt alueella on merkitty Maiseman erityispiirteet ja maisemakuvalliset arvot -liitekarttaan. Maisemahäiriöitä ovat teollisuus-/varastoalueet, joiden tilatarpeiden johdosta alueen maaperä on tasoitettu ja puusto jouduttu poistamaan. Hiekkamalmin alueella on hiekkakuoppia, jotka erottuvat ympäröivästä maisemasta laajoina puuttomina aukioina. Vanhoja maa-ainesten ottoalueita voidaan maisemoida maastonmuotoiluin sekä istutuksin. Talman laskettelurinne ympäristöineen on varsin paljas ja huonosti jäsentynyt. Sen ympäristössä on vaikea orientoitua rinteen maamerkkimäisyydestä huolimatta. Laskettelualueelle tulisi luoda selkeä reunavyöhyke, joka erottaisi sen ympäristöstään. Istutettu puustoinen reunavyöhyke kätkisi sisäänsä laajat paikoitusalueet ja muut huoltoalueet. Tällöin komea rinne saisi myös ansaitsemansa huomion maamerkkinä. Golfkentän alue on korkealuokkaisesti hoidettu alue, joka ei ole varsinaisesti maisemahäiriö vaan ympäristöstään erottuva maisema-alue. Golfkentän sovittamista ympäristöönsä voidaan tukea noudattamalla sen kasvillisuudessa pääpiirteissään selänne- ja laaksojakoa. Selännealueet olisivat pääosin puustoisia ja niillä hahmottuvat reunat. Laaksot puolestaan ovat pääosin avoimia. 3 YHTEENVETO Selvityksen perusteella on maankäytön suunnittelua varten esitetty liitekartalla suositukset maiseman kannalta rakentamiseen sopivista alueista ja rakentamiset vaikutuksista maisemaan. Selvitysalue on luokiteltu viiteen ryhmään. Rakentamiseen ja aktiiviseen virkistykseen (leikki- ja pelikentät, pururadat ja muut oleskelualueet) suositeltavia ovat alueet, joilla maisemalliset tekijät ovat suotuisia (maaperä, topografia, vesisuhteet, ilmasto) ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä. Suositeltavaa on hyödyntää alueita, joille on olemassa oleva tieyhteys ja/tai joilla maisema kaipaa jäsentämistä. Maiseman kannalta vähiten vaikutusta alueen maisemaan, maisemallisiin arvoihin ja maisemakuvaan aiheuttaa jo rakennettujen alueiden täydennysrakentaminen ja niille kohdistuvat muutokset. Nykyisille rakennetuilla alueille voidaan mahdollisuuksien mukaan osoittaa olemassa olevaan ympäristöön sopivaa täydennysrakentamista tai uudisrakentamista. Ensisijaisesti uudisrakennettavilla alueilla rakentaminen aiheuttaa vähiten vaikutuksia maisemassa. Rakentaminen sijoittuu lähelle olemassa olevaa asutusta, teiden läheisyyteen, perinteisille paikoille metsän suojaan tai metsän ja pellon reunaan. Maaperä ja maasto ovat rakentamiseen hyvin soveltuvia ja pienilmasto edullinen.

16 Talman osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (18) Toissijaisena on suositeltu alueita, joille rakentaminen aiheuttaa maisemassa hieman suurempia muutoksia, rakentamiskustannukset saattavat olla suuremmat tai alue on muutoin hieman epäedullisempi. Etäisyydet olemassa olevasta tie- ja rataverkostosta ovat pidempiä tai maaperä on huonompaa. Avoimilla alueilla, loivilla pohjoisrinteillä tai laaksopainanteiden alueilla ympäristö asettaa rakentamiselle jo suuremmat haasteet huonomman maaperän, epäedullisemman pienilmaston, hule- ja pintavesien ohjauksen sekä avoimeen maisemakuvaan kohdistuvien vaikutusten osalta. Näille alueille rakentaminen on haasteellista ja maisemallisiin vaikutuksiin tulee kiinnittää huomiota. Kartalla on esitetty alueet, joille rakentamista ei suositella maisema-, maastoja ympäristötekijöiden vuoksi. Näillä maisemarakenne, maaperä, olemassa oleva rakennettu ympäristö tai maisemakuvalliset elementit asettavat rakentamiselle rajoitteita. Näihin kuuluvat kulutukselle herkät selänteiden lakialueet, joilla tapahtuvat muutokset näkyvät maisemassa laajalle. Lisäksi näihin kuuluvat jyrkät maaston kohdat ja epäedulliset pohjoisrinteet sekä arvokkaat viljelysaukeat. Yksittäiset rakennuspaikat ja pienialaiset rakennetut alueet voivat harkiten olla mahdollisia toteuttaa. Alueeseen kohdistuviin maisemallisiin vaikutuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. 3.1 Suositukset Rakentamisessa on huomioitava selvityksessä esille tuotuja maiseman ja ympäristön asettamia rajoituksia, vaatimuksia ja arvoja. Alueella on arvokasta ja paikan historiasta kertovaa vanhaa rakennuskantaa sekä muinaismuistolain suojelemia muinaisjäännöksiä, paikallisesti maisemakuvaa elävöittäviä peltoaukeita ja tärkeitä avautuvia näkymiä. Alueen maisemalliset arvot ja erityispiirteet tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida alueen kehittämisessä ja hyödyntää niitä alueen identiteettiä ja vetovoimaa vahvistavina tekijöinä. Avoimina säilytettävien maisematilojen reunoja tulisi korostaa puu- ja pensaskasvillisuudella ja maisemaan istuvalla rakentamisella. Rakennettujen alueiden ja avoimen maisematilan reunaa on hyvä pehmentää kasvillisuuden muodostamalla reunavyöhykkeellä. Reunavyöhykkeen kasvillisuus tulee koostua pääosin lehtipuista ja korkeista pensaista, mutta havupuiden tarjoamaan talvenaikaiseen suojaan tulee myös kiinnittää huomiota. Reunapuusto tarjoaa myös edullisemman ja suojaisamman pienilmaston asuinalueelle avoimen alueen laidalla. Vedenjakajat ovat huuhtoutuneita, kuivimpia ja siten herkimpiä selännealueita, jotka tulisi säilyttää rakentamattomina ainakin korkeimmat ja jyrkimmät päävedenjakajat. Lakialueet ja jyrkät rinnealueet tulee säilyttää metsäisinä tai vähintäänkin puustoisina. Talman laskettelurinteen mäen erikoista luonnetta avoimena lakialueena tulisi pehmentää metsävyöhykkeillä, jotka sijoittuisivat rinteiden laskettelullisesti vähemmän tärkeisiin kohtiin. Tavoitteena olisi osin paljas, mutta kuitenkin metsän kehystämä mäenselkä. Varsinkin selvitysalueen eteläosissa on paljon jäsentymättömiä maisematiloja. Uuden rakentamisen sijoittelulla ja pihakasvillisuuden ohjeistamisella, peltometsityksen ohjaamisella ja maisemahäiriöiden korjaamisella saadaan alueesta entistä jäsentyneempi ja mielenkiintoisempi.

17 Talman osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (18) Helsingissä ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Maarit Suomenkorpi maisema-arkkitehti, YKS-359 LIITTEET Maisemarakenne Maiseman erityispiirteet Maaperä, topografia ja pienilmasto Suositukset LÄHTEET Painetut lähteet Maisemanhoito (1992). Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto. Mietintö 66/1992. Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten invenointi vuonna Museovirasto/RHO, V.-P. Suhonen Sipoo, Manneralueen esihistoriallisen ajan ja saariston esihistoriallisen sekä historiallisen ajan muinaisjäännösten inventoinnit. Museovirasto/RHO, Satu Koivisto Sipoon kunnan kulttuuriympäristö ja rakennusperintöselvitys. Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy, Ympäristötoimisto Oy Sipoon kunta, Söderkulla maisema- ja luontoselvitys. Jaakko Pöyry Infra; Maa ja Vesi Sipoon kunta, Sipoon rannikon ja saariston osayleiskaava, Yhteenveto maisemallisista arvoista yleiskaavoitusta varten 630-C8968. Finnish Consulting Group Karttalähteet Historialliset kartat: - Kuninkaan kartasto Suomesta , Tekijät: Alanen, Timo (kirjoittaja), Kepsu, Saulo (toim.) (kirjoittaja), Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 1989.

18 Talman osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (18) Internet lähteet Geologisen tutkimuskeskuksen Geokartta-palvelu. Oiva Ympäristö- ja paikkatietopalvelu ammattilaisille. Sipoon kunnan internet-sivut. Talman kyläyhdistyksen internet-sivut. Ilmatieteen laitos. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY Valokuvat Eriksson Arkkitehdit Oy.