SISÄLTÖ. Anne Malmström Hilde Mugaas Sara Lundberg Martin Mohr Olsen, Jacob Mellåker

Transkriptio

1

2 SISÄLTÖ Tervetuloa Pohjoismaiselle kirjastoviikolle Vuoden teema: Ystävyys Pohjoismaissa Aamuhämärä Iltahämärä Ideakatalogi Ideoita Aamuhämärään Ideoita Iltahämärään Vuoden taideteos Lisäehdotuksia lastenkirjoiksi Lisäehdotuksia aikuistenkirjoiksi Ehdotuksia elokuviksi Projektipäällikkö Teksti Taiteilija Design ja layout Anne Malmström Hilde Mugaas Sara Lundberg Martin Mohr Olsen, Jacob Mellåker ERITYISKIITOS: Annica Andersson, Beate Kvien Flaa, Ditte Plauborg Pedersen, Heidi Lønne- Grønseth, Marjun Patursson, Natasja Hvalsøe-Andresen, Merete Riber, Susanna Puisto, Marit Gunhild Sara, Brigita Urmanaite, Eha Vain, Ieva Hermansone, Maria Parr, Marjun Syderbø Kjelnæs, Kristinn Johannesson, Gunnar Hansson, Nanna Hermansson, Malene Berthelsen Lindgren, Heyday

3 TERVETULOA POHJOISMAISELLE KIRJASTOVIIKOLLE! marraskuuta 2015 järjestetään Pohjoismainen kirjastoviikko 19:ttä kertaa! Suurena ääneenluvun päivänä 9. marraskuuta kokoontuvat nuoret ja vanhat kouluissa ja kirjastoissa ympäri Pohjolan ja Baltian kuuntelemaan samoja tekstejä ääneen luettuna. Aamuhämärä lapsille ja nuorille alkaa kello 9 aamulla, Iltahämärä aikuisille kello 19. Ajankohtia voi toki muuttaa oman tarpeen mukaan. Viikon aikana yli tuhat pohjoismaista ja baltialaista koulua ja kirjastoa täyttyvät ääneenluvusta, näyttelyistä, keskusteluista ja kulttuuritapahtumista. Vaikka olemme eri puolilla Pohjolaa ja Baltiaa, olemme silti yhdessä. Vuoden teema on Ystävyys Pohjolassa ja ääneen luettavat tekstit kuvastavat tätä tärkeää teemaa eri tavoin. Tämän ideakatalogin tarkoitus on antaa kirjastoissa ja kouluissa työskenteleville ideoita siihen, miten voi järjestää jännittävää ja monipuolista ohjelmaa kirjastoviikon aikana. Kolmen päätekstin lisäksi katalogista löytyy lisäehdotuksia vuoden teemaa käsittelevistä teksteistä, lista elokuvista sekä ohjelmaehdotuksia. Kirjastoviikon sivuilta org löytyy myös lisämateriaalia, jota voi yhdistää ääneenlukuun. Toivotamme kaikille järjestäjille ja osallistujille monia hyviä hetkiä Pohjoismaisen kirjastoviikon parissa! 3

4 YSTÄVYYS POHJOLASSA Mitä etsin ystävyydestä? En melkein mitään ja samalla enemmän kun voin yksin löytää Stein Mehren, norjalainen runoilija FOTO: MALIN BARKELID NORDJOBB PÅ ISLAND 2012 Kuten Mehrenin runo yllä osoittaa, voi olla vaikea pukea sanoiksi, mitä ystävyys tarkkaan ottaen on. Silti se ei estä yrittämästä. Kirjallisuudesta löytyy monia ystävyyksiä, sekä henkilöhahmojen että lukijan ja kirjan välillä. Tänä vuonna Pohjoismaisen kirjastoviikon teema on ystävyys, monesta hyvästä syystä. Ystävyys on yksi tärkeimmistä suhteista ihmisten välillä. Harva asia voi antaa saman turvallisuudentunteen kuin tieto siitä, että sinulla on hyvä ystävä! Lapsuutta ajatellessa voi joskus tulla nostalginen olo ja silloin solmituilla ystävyyksillä on usein erityinen paikka sydämessä. Tarvitsemme kaikki hyviä ystäviä, mutta meidänkin tarvitsee olla hyviä ystäviä toisille. On tärkeää tuntea yhteisyyttä. Ystävyyttä on monenlaista: ystävyyttä samanikäisten välillä, saman sukupuolen välillä ja eri sukupuolten välillä. On ystävyyttä yli sukupolvien sekä tiivistä ystävyyttä ihmisten ja eläinten välillä. Myös itsensä kanssa voi olla hyvä ystävä, kuten melkein tuntemattoman kanssa. Ystävyys rakentaa siltoja ihmisten välille, mutta se voi rakentaa niitä myös maiden välille. Ystävyys ja yhteistyö maiden rajojen yli on tärkeää, jotta voimme säilyttää maailmassa rauhan ja ymmärtää toisiamme. Pohjoismainen yhteistyö on nyt vahvaa, mutta aina näin ei ole 4

5 ollut. On osoittautunut, että yhteisen historiamme ja jakamiemme kulttuuri- ja kieliyhtäläisyyksien ansiosta meidän on helpompi olla ystäviä kun vihollisia naapurimaittemme kanssa. Onneksi! Pohjoismaisen kirjastoviikon kautta tämä ystävyys heijastuu silloin, kun kokoonnumme lukemaan ääneen Pohjoismaisia tekstejä. Se, että Baltian maat ovat niin kiinnostuneita Pohjoismaisesta kirjastoviikosta, kertoo vahvasta ystävyydestä myös Pohjolan ja Baltian välillä. Vuoden teeman kautta haluamme nostaa esille erilaisten ystävyyksien moninaisuutta ja avata aihetta eri näkökulmista, ehkä yllättävistäkin sellaisista. Tämän vuoden Iltahämärän teksti on ote Egillin, Kalju-Grímrinpojan saagasta, joka on yksi islantilaisista saagoista. Se kuvaa ystävyyttä aivan toisenlaisessa ajassa ja paikassa kuin tämän päivän yhteiskunta. Aamuhämärän lastenteksti Vaffelhjarte kuvastaa aivan toisenlaista seikkailevaa ystävyyttä pojan ja tytön välillä idyllisessä lapsuudenmaailmassa. Teksti nuorille on novellikokoelmasta Skriva í sandin, jossa esiintyy monenlaisia ystävyyksiä eri näkökulmista. On kuin kaikki tuntisivat toisensa Färsaarten pienessä yhteiskunnassa, mutta kukaan ei kuitenkaan tiedä kaikkea. Ystävyys on yhtenäisyyttä ja juuri tämän yhtenäisyyden toivomme välittyvän teille kirjastoviikon aikana. Kun samaa tekstiä luetaan ääneen samaan aikaan, voi ajatella kaikkia niitä tuntemattomia toisissa Pohjoismaissa ja Baltiassa, jotka hetken aikaa jakavat saman elämyksen kanssamme. FOTO: ÓLAFUR STEINAR GESTSSON,

6 AAMUHÄMÄRÄ ÄÄNEENLUKUA LAPSILLE JA NUORILLE Ääneenluku lapsille ja nuorille tapahtuu aamutunneilla. Valituista teksteistä Vaffelhjarte sopii hyvin lapsille kuudesta ikävuodesta ylöspäin, Skriva í sandin taas nuorille. FOTO: SIRI JUEL MARTINUSSEN MARIA PARR JA BO GAUSTAD Norjalainen Maria Parr (s. 1981) debytoi kirjalla Vaffelhjarte vuonna Kirjasta tuli nopeasti suosittu: Parr voitti Nynorsk barnelitteraturprisin ja oli ehdolla arvovaltaiseen Bragepriseniin. Moni on verrannut Parria Astrid Lindgreniin, erityisesti siksi, että hänen leikkisillä ja vilkkailla päähenkilöillään on paljon yhteistä Lindgrenin Pepin ja Eemelin kanssa. Vaffelhjartesta tehtiin tv-sarja vuonna Myöhemmin hän on julkaissut teoksen Tonje Glimmerdal, joka myös voitti useita palkintoja. Bo Gaufstad (s. 1946) on norjalainen piirtäjä ja kuvittaja, joka on opiskellut Roomassa ja Oslossa. Hän on kuvittanut yli 25 lastenkirjaa. Vuonna 2013 Gaufstad sai Norjan kulttuuriministeriön kuvittajapalkinnon. Tuomaristo kuvasi häntä kirjataiteilijaksi isolla rekisterillä. VAFFELHJARTE (2005) On ihan tavallista että meidän keittiö on täynnä Lenaa ja isoisää, vaikka kumpikaan niistä ei siellä asu. He vain ilmestyvät. Lena on käymässä niin usein, että hän melkein on naapuri itsensä kanssa. Vaffelhjartessa tapaamme Trillen ja Lenan, ainoat yhdeksänvuotiaat pienessä paikassa, jota he kutsuvat Knaert-Mathildeksi. He keksivät paljon jännittäviä asioita yhdessä, ja ajautuvat muutaman kerran jopa vaaraan. Siinä välissä täti-mummo paistaa maailman parhaat vohvelit. Lena on Trillen paras ystävä, mutta Trille ei tiedä onko hän Lenan, koska tämä ei siitä ikinä puhu. Hän haluisi olla, mutta voivatko he olla parhaita ystäviä kun Lena on kohta muuttamassa pois? Vaffelhjarte on hauska ja koskettava kirja ystävyydestä vahvimmillaan mutta samalla haavoittuvimmillaan. FOTO: SAMLAGET.NO 6

7 MARJUN SYDERBØ KJELNÆS Marjun Syderbø Kjelnæs (s. 1974) on färsaarelainen kirjailija. Hän on kouluttautunut sairaanhoitajaksi Kööpenhaminassa, mutta asuu nykyisin Färsaarilla ja kirjoittaa kokopäiväisesti. Hänen nuorten novellikokoelmansa Skriva í sandin (2010) voitti Nordisk Skolebibliotekarforenings barnebokprisin vuonna 2011 ja oli Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkintoehdokkaana vuonna Kjelnæs on julkaissut kirjoja lapsille, nuorille ja aikuisille sekä kirjoittanut runoja, novelleja ja näytelmiä. FOTO: BIRGIR KRUSE FOTO: FORLAGET TORGARD SKRIVA Í SANDIN (2010) Ehkä pyydät vain anteeksi. Sen hän voi itse tehdä! Erla huutaa niin lujaa, että edessä istuva vanhempi mies kääntyy ja katsoo. Tóki pudistaa hänelle hymyillen päätään. Toisen teistä täytyy tehdä se ensin Tóki kuiskaa, kun mies ei enää katso heitä. Erla laittaa kädet ristiin; Tókin pitää aina puuttua kaikkeen. Skriv í sandin on kymmenestä toisiinsa kytkeytyvästä novellista koostuva kokoelma. Tapahtumat sijoittuvat Tórshavniin Färsaarille. Kertojina on kymmenen hyvin erilaista nuorta, kaikki omissa novelleissaan. Joidenkin tiet risteävät, mutta he kokevat nämä tapaamiset aivan eri tavoin ja kertovat niistä eri tavalla. Tapaamme nuoria, joita odottavat sekä pienet että suuret haasteet. Yksi poika on rakastunut ystäväänsä, mutta ei uskalla kertoa siitä hänelle. Toinen yrittää järjestellä asioita haukuttuaan parhaan kaverinsa. Kolmas painii syömishäiriön kanssa. Yhteistä näiden nuorten kertomuksille on, että ystävyys ja hyvät suhteet toisiin ovat tärkeitä. Ja että ihmiset eivät aina ole sellaisia, miltä he ensin vaikuttavat. 7

8 ÄÄNEEN LUETTAESSA Sekä opettajat että kirjastonhoitajat voivat lukea lapsille. Mahdollisuuksien mukaan lukemaan voi pyytää näyttelijän, kirjailijan tai muun kirjallisuudesta kiinnostuneen henkilön. Luokassa ehkä joku nuorista voi lukea tekstin muille. Tunnelmaa voi luoda sytyttämällä kynttilöitä ja heijastamalla esimerkiksi vuoden tekstien kannet tai vuoden taideteoksen seinälle. Voi olla myös hauskaa lukea teksti alkuperäiskielellä tai toisella pohjoismaisella kielellä. Valitut katkelmat Vaffelhjartenista ja Skriva í sandinista ovat saatavilla kirjastoviikon kotisivuilla muutama viikko ennen tapahtuman alkua. Silti suosittelemme ostamaan tai lainaamaan kirjan parhaan mahdollisen lukukokemuksen takaamiseksi. FOTO: ÓLAFUR STEINAR GESTSSON,

9 ILTAHÄMÄRÄ ÄÄNEENLUKUA AIKUISILLE FOTO: WIKI COMMONS ISLANTILAISET SAAGAT Silloin kuningas sanoi: «Panet paljon peliin auttaaksesi Egilliä, Arinbjörn, enkä tekisi mielelläni sinulle pahaa, jos todella on niin, että ennen annat henkesi kuin annat tappaa Egillin. Mutta minulla on tarpeeksi syitä rangaista Egilliä; mitä minun siis pitäisi hänelle tehdä?» Islantilaisia saagoja pidetään Pohjolan tärkeimpänä antina maailmankirjallisuudelle. Useimmat saagoista kertovat luvuista, jolloin pohjoismaalaiset asuttivat Islannin, ensi kädessä norjalaiset. Saagat kertovat enimmäkseen tavallisista ihmisistä kuten maanviljeilijöistä ja kalastajista ja heidän elämästään. Vaikka saagat kertovat useista matkoista ympäri Pohjolaa, on Islanti keskipisteessä. Tarinat elivät suullisina kansankertomuksina sukupolvien ajan ja vasta 1200-luvulla tuntemattomat kirjailijat kirjasivat ne ylös. Sana saaga tulee muinaisnorjalaisesta verbistä segja, joka tarkoittaa kertoa. Vuonna 2014 julkaistiin täydellinen kokoelma islantilaisista saagoista, uudelleenkäännettynä skandinaavisille kielille. Kokoelma koostuu 40 saagasta ja 49 totterista, eli lyhyemmästä kertomuksesta islantilaisilta saagaajoilta. Käännös oli yhteisprojekti, joka oli samaan aikaan käynnissä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, kääntäjää jokaisessa maassa. Kirjallisuuden kääntäjiä ja asiantuntijoita käytettiin konsultteina modernin ja elävän kielen varmistamiseksi. Tavoitteena oli entistä paremmin välittää keskiaikaisten islantilaisten saagojen yhteispohjoismaiset kertomukset uusille lukijoille. Ja siinä myös onnistuttiin. Tyypillistä saagakirjallisuudelle on proosan ja runouden yhdistäminen: yhtäkkiä henkilöt voivat puhjeta runoilemaan. Nämä osat keskeyttävät 9

10 juonen, ja esittelevät samalla toisenlaisen kamppailun kuin puhtaasti fyysisen: terävä kieli tai kynä voi hyvin toimia aseena. Saagoissa tapaamme eri yhteiskuntamuodon ja elämäntyylin kuin tämän päivän Pohjolassa, mutta kuitenkin ja ehkä juuri siksi tämä suurenmoinen kirjallisuus vie mukanaan. Vaikka saagojen kieli voi vaikuttaa karulta ja kylmältä, tarjoavat ne vahvojen tunteiden virran. Samalla tavalla saagakirjallisuus voi tarjota raakoja, usein brutaaleja väkivallan ja kuoleman kuvauksia, samalla kun ne kertovat, miten vahvoja siteet ihmisten välillä voivat olla. Lojaalisuus oli tärkeä käsite jo muinaisessa Pohjolassa, mikä on selkeästi nähtävissä islantilaissaagojen ihmissuhteissa. Lojaalisuus ja ystävyys asetetaan vastakkain vihan ja koston kanssa, ja näin kuvataan mielenkiintoista osaa Pohjolan muinaishistoriasta ja entisaikojen suku- ja ystävyyssuhteista. Lukiessamme islantilaissaagoja voimme miettiä, mitä nykyään arvostamme ihmissuhteissa ja ystävyydessä. Olemmeko yhtä uskollisia ystäviämme kohtaan nykyään kuin saagojen henkilöhahmot? Nykyään ystävyyttä koetellaan aivan eri tavalla. Tänä päivänä ehkä suurin taistelu käydään siitä, löydämmekö aikaa toisillemme ja pystymmekö osoittamaan, että haluamme asettaa ystävät etusijalle aikana, jolloin niin moni muu asia kilpailee huomiostamme. Yhteiskunta keskittyy enemmän yksilöön kun yhteisöön, mutta emme saa unohtaa, että muut tarvitsevat meitä ja me tarvitsemme muita. Meidän täytyy tietoisesti vaalia hyviä ihmissuhteitamme. ÄÄNEEN LUETTAESSA Olemme valinneet kirjastoviikkoa varten Egillin, Kalju-Grímrinpojan saagasta katkelman, joka mielestämme edustaa sekä islantilaisia saagoja että vuoden teemaa. Katkelmaan on lisätty lyhyt esittely sekä lopetus, jotka saa mielellään lukea ääneen. Näin katkelma on helpompi ymmärtää. Katkelma löytyy kirjastoviikon kotisivuilta muutama viikko ennen tapahtuman alkua. Tekstit ovat seuraavilta sivuilta: s s s Kirjastonhoitajat sopivat yleensä hyvin lukijoiksi. Halutessanne voitte käyttää tilaisuuden hyväksenne ja kutsua ulkopuolisen henkilön lukemaan, esim. kirjailijan, näyttelijän tai jonkun muun joka on kiinnostunut kirjallisuudesta, kertomuksista ja kulttuurinvälityksestä. 10

11 IDEAKATALOGI IDEOITA AAMUHÄMÄRÄÄN Toivomme, että vuoden teema auttaa luomaan hienoja lukuelämyksiä ja herättämään hyviä keskusteluja ystävyydestä kouluissa ja kirjastoissa. Ideakatalogista löytyy useita ehdotuksia ohjelmanumeroista, joita voi toteuttaa kirjastoviikon yhteydessä. Ohjeet, materiaalit ja lisävinkit löytyvät verkkosivuilta FOTO: ÓLAFUR STEINAR GESTSSON, 2014 INSTAGRAM-KILPAILU Virallinen hashtag: #NORDBIB15 Mitä ystävyys tarkoittaa sinulle? Jaa omat kirjastoviikon kuvasi teemasta «Ystävyys Pohjolassa» hashtagilla #NORDBIB15, ja osallistu kirjastoviikon instagram-kilpailuun! Osallistujien kesken arvotaan palkintoja. JAA KUVASI FACEBOOKISSA: Miten SINUN koulusi tai SINUN kirjastosi osallistuu kirjastoviikkoon? Jaa kuvasi kanssamme ja seuraa muiden kirjastoviikon tapahtumia ympäri Pohjolan ja Baltian. Jaa kuvat Pohjoismaisen kirjastoviikon facebook-sivulla bibliotek.org. 11

12 KESKUSTELU YSTÄVYYDESTÄ LUOKASSA Ääneen lukemisen jälkeen voi olla mukava puhua vähän siitä, mistä teksti kertoi. Miten koitte sen, miten ystävyyttä kuvattiin tekstissä? Tunnistiko joku itsensä jostakin tekstin tilanteesta? Mitä tarkoittaa olla hyvä ystävä? Minkänlaisia toivoisit sinun ystäviesi olevan? Miltä tuntuu, jos hyviä ystäviä ole? Voivatko pojat ja tytöt olla ystäviä? Mitä voi tehdä, jotta kaikki tuntisivat kuuluvansa joukkoon? KESKUSTELU POHJOLASTA LUOKASSA Mitä tiedätte muista Pohjoismaista ja Baltian maista? Miltä liput näyttävät, mitkä ovat pääkaupungit ja missä ne sijaitsevat? Katsokaa kartasta yhdessä, ehkä teillä on ystävyyskaupunki tai ystävyysluokka jossain maassa? Pohjoismaat tekevät tiivistä yhteistyötä monessa asiassa. Pohjoismaisen kirjastoviikon kotisivuille tulee tietovisa Pohjolasta. Jakakaa luokka ryhmiin ja antakaa ryhmien ratkaista tietovisa yhdessä. Vaikeustasoa voi säätää ottamalla pois vaihtoehtoja tai sallimalla apuvälineiden, kuten internetin tai tietosanakirjan, käytön. Voitte oppia lisää Pohjolasta sekä pohjoismaisesta yhteistyöstä myös Pohjola-Nordenin ja Norden i skolanin verkkosivuilta. KÄYTTÄKÄÄ OPETUSPORTAALIA NORDEN I SKOLAN OPETUKSESSA Norden i skolan on ilmainen opetusportaali, joka on suunnattu opettajille ja oppilaille, jotka haluavat työskennellä kielten, kulttuurien sekä ilmastokysymysten parissa opetuksessa. Luokaa profiili sivulla niin saatte käyttöönne monipuolisen valikoiman opetusmateriaalia. Opetusportaalista löytyy materiaalia ystävyydestä kohdasta Kieli ja kulttuuri. Sivuilla on runsaasti monipuolista teksti- sekä videomateriaalia, soveltavia tehtäviä sekä pohjoismainen sanakirja. Lukekaa teksti ystävyysteemasta ja ratkaiskaa sen pohjalta tehtäviä. Löydätte sivuilta myös ainutlaatuisen virtuaalisen luokkahuoneen, jossa voitte ottaa yhteyttä ystävyysluokkiin ja antaa oppilaitten käyttää videochattiä ja kirjoitella samanikäisten kanssa ympäri Pohjolan. TEHKÄÄ NÄYTELMÄ Ottakaa lähtökohdaksi jokin ääneen luettavista teksteistä ja dramatisoikaa se. Voitte myös keksiä oman kertomuksen ystävyydestä ja tehdä siitä näytelmän tai elokuvan, jonka voi esittää muille luokan oppilaille. Ehkä se voi kertoa joistakin, jotka tapaavat ensimmäistä kertaa, siitä miksi riidellään tai miten pyydetään anteeksi jälkeenpäin? YSTÄVÄKIRJA Oppilaat voivat tehdä oman ystäväkirjan, josta jokainen luokkakaveri saa yhden sivun kirjoittaakseen tervehdyksen, runon tai muiston. Voitte myös keksiä kysymyksiä, joihin jokainen luokassa vastaa. Esimerkiksi miksi haluaa tulla isona, suosikkiruoka, suosikkiartisti jne. 12

13 PIIRTÄKÄÄ, KIRJOITTAKAA JA LUKEKAA Piirtäkää ja kirjoittakaa kertomus tai runo ystävyydestä. Lukekaa runot ääneen toisillenne ja näyttäkää piirrustukset. Tehkää ystävyydestä kollaasi tai juliste, jonka voi ripustaa luokkahuoneeseen tai kirjastoon. Se voi olla käsitekartta siitä, mitä ystävyys on, viihtymissäännöt luokalle tai yhdessä piirretty kuva. POHJOISMAISET YSTÄVYYSKAUPUNGIT Selvittäkää, mikä on teidän pohjoismainen ystävyyskaupunkinne ja tehkää näyttely tästä kaupungista. Voitte myös lähettää kirjeen samanikäiselle luokalle ystävyyskaupungissa. POHJOISMAINEN ILTA/YÖ KOULUSSA Koulussa oleskeleminen illalla/yöllä antaa erityisen tunteen. Yhdessä oman ja mahdollisesti muiden luokkien kanssa voi järjestää tunnelmallisen illan luokkahuoneessa. Voitte esimerkiksi paistaa vohveleita, kuunnella musiikkia tai katsoa jonkun ehdotetuista elokuvista. KEHUKAA LUOKKAKAVEREITANNE Pyytäkää oppilaita kirjoittamaan luokkakavereittensa nimet paperiarkille. Nimien väliin pitää jättää hieman tyhjää tilaa. Sen jälkeen he saavat miettiä, mikä olisi hienointa, mitä he voivat sanoa jokaisesta henkilöstä, ja kirjoittavat sen nimen alapuolelle. Lopuksi opettaja kerää arkit ja tekee jokaiselle oppilaalle listan, jossa lukee, mitä muut oppilaat ovat hänestä kirjoittaneet. TEHKÄÄ YSTÄVYYSLAHJOJA Voitte askarrella monia hienoja ystävyyslahjoja yksinkertaisista materiaaleista, kuten paperista ja langasta, ja värittää ne värikynin. Voitte esimerkiksi sitoa ystävyysnauhoja, leikata paperi-ihmisiä tai virkata amigurumi-ystävän. Ohjeet löytyvät kohdasta Materiaali verkkosivulla www. bibliotek.org. 13

14 IDEAKATALOGI IDEOITA ILTAHÄMÄRÄÄN Mikään ei ole mukavampaa kuin viettää iltaa sisällä muiden kanssa, kun ulkona on kaikkein pimeintä. Sytyttäkää kynttilöitä, leipokaa piparkakkuja tai paistakaa vohveleita, asettakaa tarjolle kannu kuumaa teetä tai glögiä. Iltahämärä on paras vuorokaudenaika, mitä Pohjolalla on tarjota talvisin. Yhdistäkää mielellään ääneenluku eri ideakatalogin ehdotusten kanssa ja järjestäkää pohjoismaiset illanistujaiset. FOTO: ÓLAFUR STEINAR GESTSSON, 2014 POHJOISMAINEN ELOKUVAILTA Katsokaa pohjoismaalainen elokuva. Ideakatalogin lopusta löytyy lista pohjoismaisista elokuvista, jotka kertovat ystävyydestä. Voi olla hyvä idea yhdistää ääneenluku ja joulumakeisperinne elokuvan kanssa. HUOM! Muistakaa perehtyä elokuvien tekijänoikeuksiin. KIRJAILIJAVIERAILU Järjestäkää kirjailijailta, jossa vierailee yksi tai useampi pohjoismainen kirjailija. Illan voi esimerkiksi aloittaa ääneenluvulla ja jatkaa kirjailijahaastattelulla, kirjakylvyllä tai keskustelulla siitä, millaista on olla kirjailija. Mahdollisesti kirjailijailtaan voi myös yhdistää pienen kirjoituskurssin. ESITELMÄT JA KESKUSTELUT Voitte kutsua professorin, lehtorin tai jonkun paikallisesta Pohjola- Norden-yhdistyksestä pitämään esityksen Pohjolasta, pohjoismaisesta kirjallisuudesta, historiasta tai kielistä. Ääneenlukuun yhdistettynä voi olla jännittävää, jos joku voi kertoa lisää islantilaisista saagoista. Ehkä voitte järjestää keskustelun siitä, miten saagat suhteutuvat meidän aikamme yhteiskuntaan, politiikkaan tai arvomaailmaan. USEIDEN KIRJOJEN ÄÄNEENLUKU Kirjastoviikon vuoden tekstien lisäksi voitte lukea ääneen myös muuta pohjoismaista kirjallisuutta. Katsokaa ehdotuksia listalta. 14

15 POHJOISMAINEN NURKKAUS KIRJASTOSSA Sisustakaa nurkkaus kirjastossa kirjoilla, jotka kertovat ystävyydestä. Voitte ripustaa nurkkaukseen julisteen vuoden taideteoksesta, esitellä kirjastoviikon kirjat tai muuta pohjoismaista kirjallisuutta. Pyytäkää paikallinen koululuokka tekemään piirustuksia ystävyydestä ja ripustakaa ne seinälle. POHJOISMAINEN TEATTERINÄYTELMÄ Järjestäkää teatterinäytelmä, mielellään kirjallisuuslistan kirjojen pohjalta. Voitte käyttää joko amatööri- tai ammattinäyttelijöitä. KONSERTTI Järjestäkää pohjoismaisen yhtyeen tai artistin keikka. On hienoa, jos musiikki sopii teemaan, joko sisällöllisesti tai tunnelmallisesti. Se voi olla kaikkea klassisesta musiikista hardrockiin. POHJOLAN PIDOT Järjestäkää pohjoismaiset illalliskutsut tai tehkää tyypillistä pohjoismaista ruokaa yhdessä. Esimerkiksi karjalanpiirakoita Suomesta, tanskalaisia smörrebrödejä tai norjalaista römmegrötiä. POP-UP LUKEMINEN Ottakaa yhteyttä teatterikouluun, kansalaisopistoon tms. ja kysykää haluavaisivatko ne järjestää pop-uptapahtumia kaupungilla ja lukea tekstejä ääneen. Voitte pukeutua esimerkiksi viikingeiksi tai kirjailijoiksi, ja samalla mainostaa paikallista kirjastoa ja Pohjoismaista kirjastoviikkoa. LUKUJOUKOT Kerätkää yhteen kirjastonhoitajia tai vapaaehtoisia ja kootkaa heidät kirjastojoukoiksi, jotka voivat kiertää kouluilla ja lukea ääneen lapsille. FOTO: ÓLAFUR STEINAR GESTSSON,

16 VUODEN TAIDETEOS Vuoden taideteoksen on tehnyt ruotsalainen Sara Lundberg (s. 1971). Hän on kuvataiteilija, kuvittaja ja kirjailija ja saanut koulutuksensa Tukholmassa ja USA:n Marylandissä. Lundberg voitti Augustprisetin vuonna 2009 kuvituksestaan kirjaan Skriv om och om igen. Samana vuonna hän debytoi kirjailijana kuvakirjallaan Vita Streck. Seuraava teos, Vita streck och Öjvind, oli ehdolla Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon saajaksi vuonna Lundbergilla on ollut taidenäyttelyjä muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Englannissa, Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa. Alla on Sara Lundbergin omia mietteitä taideteoksesta, jonka hän kuvitti Pohjoismaiselle kirjastoviikolle teemalla Ystävyys Pohjolassa. FOTO: ALVINAFORLAG.SE Leikissä ystävyys juurtuu Katson kuvaa, jonka olen tehnyt. Aina on niin, että sitä on vähän ihmeissään, kun kaikki on valmista. Ihmeissään ja itsekriittinen. Se kuuluu asiaan. Koska miten voisi kuvittaa ystävyyttä? Katseeni lepää laivassa, joka lipuu eteenpäin kesäusvassa. Olen mieltynyt muotoon ja peilikuvaan vedessä. Kolme ihmistä veneessä, perhe ehkä. Päivänvarjot jotka suojelevat auringolta. Miten mukavaa olisikaan ajelehtia eteenpäin siinä veneessä, tervehtiä jotain vanhaa, löytää jotain uutta. Näen lapsen isoisänsä kanssa, hän huutaa kahdelle sillan yli kulkevalle ihmiselle. Hän hakee yhteyttä. Keitä he ovat ja minne he ovat menossa? Ehkä he ovat hänelle tuttuja tai sitten hän haluaa oppia tuntemaan heidät. Yhteys. Ystävyys voi olla niin paljon. Miten saa mahtumaan sen koko merkityksen yhteen kuvaan, ilman että siitä tulee liian tahmea tai romanttinen, tai että haluaa liikaa? En tiedä, en ole asiantuntija. Ystävyys voi olla intiimiä ja läheistä, kuten läheinen keskustelu tai salaisuus, jonka jaamme. Polkua jota kävelemme, metsämansikat jotka poimimme. Voin heijastaa itseni sinuun. Voin nojata sinuun, meidän ei tarvitse puhua, hiljaisuudessa vain olemme. Ystävyys voi myös olla leveä ja kaikenkattava, kuten sillat saarten välillä, ihmiset jotka tapaavat ihmisiä, kulttuurit jotka sekoittuvat ja risteytyvät. Yhteistyötä. Vaihtoja. Kaksi harakkaa repivät kirjaa piknikviltillä. Edustalla näkyy piirileikki, aikuiset ja lapset pitävät toisiaan käsistä ja tanssivat. Poika henkselisortseissa katsoo ihailevasti tyttöä punaisessa mekossa. Suuret seikkailut odottavat heitä. Ehkä tyttö otti pojan kädestä kiinni, ja poika ujona seurasi, koska tytön silmissä oli jotain kimeltävän leikkisää. Jotain vastustamatonta. Ystävyys on pieni siemen, joka löytyy sydämestäsi, ja minä näen sen silmissäsi kipinänä. Leikimme jotain. Nauru houkutellaan esille ja se valuu joen lailla meidän välillämme, ja siihen ystävyys juurtuu. 16

17 LISÄEHDOTUKSIA TEEMAAN SOPIVISTA KIRJOISTA KIRJOJA PIENILLE LAPSILLE Vaskedamen Anna Fiske (no) Hermannin salaisuus Stian Hole (no) Kuka lohduttaisi Nyyttiä? Tove Jansson (fi) Muumi-kirjat Tove Jansson (fi) Ronja Ryövärintytär -kirjat ja Melunkylän lapset Astrid Lindgren (sv) Peppi-kirjat Astrid Lindgren (sv) Brune Øyvind Torseter (no) EI! sanoi pieni hirviö - Jónsdóttir, Güettler og Helmsdal (no, is, sv) Kumi-Tarzan ja Pikku Viljami Ole Lund Kirkegaard (dk) Kalaaq meeraqataalu / Kalaaq og hans venner - Juaanna Platou (gr, dk) Julia - arnaqquassaaq arnattartorlu / Julia heksen og ånden, der vandrede - Juaanna Platou (gr, dk) Nasaq teqqialik piginnaanilik / Den magiske kasket - Kathrine Rosing (gr, dk) Miteraq aamma Bjarni / Miteraq og Bjarni - Mette Felbo (gr, dk) KIRJOJA ISOMMILLE LAPSILLE JA NUORILLE Mikkas fra Lapland Kirsten Nordstrøm Hansen (dk) Leo og Mei Synne Lea (no) Det är jag som är Lisa Moa-Lina Croall (sv) Anton, jag gillar dig!, En vän som heter Mia og Janne, min vän Peter Pohl (sv) Kompisboken og Bästisboken Lin Hallberg (sv) Tonje Glimmerdal Maria Parr (no) Det er sådan man laver krig Flemming Jarlskov (dk) Tilstrekkelig vakkert Synne Sun Løes (no) Tähtimosaiikki - Iida Sammalisto (fi) Selvitymispeli - Markku Karpio (fi Maresi: Punaisen luostarin kronikoita - Maria Turtschaninoff (fi) Virhemarginaali - Salla Simukka (fi) KIRJOJA AIKUISILLE Laulaisin sinulle lempeitä lauluja Lena Olsson (sv) Homo Sapienne Niviaq Korneliussen (gr) Vennskap Björg Thorhallsdottir (is, no) En suostu Per Petterson (no) Fvonk Erlend Loe (no) Honningtunger Helene Uri (no) Et rikt liv Mirjam Kristensen (no) Jäälinna Tarjei Vesaas (no) Den kroniske uskyld Klaus Rifbjerg (dk) Dina brev lägger jag undar madrassen. En brevvexling Astrid Lindgren och Sara Scwardt (sv) Ned til hundene Helle Helle (dk) 17

18 Inuusuttut nunatsinni nunarsuarmilu / Ung i Grønland Ung i verden (gr, dk) Paaraluta : Oqaluttuaaqqiat 16-it inuusuttunit allatat / Vi passer på hinanden : 16 noveller skrevet af unge (gr, dk) Ukiut trettenit qaangiummata / tretten år efter - Mâliâraq Vebæk (gr, dk) GU2 : Oqaluttuaaraq nuannersoq / GU2 : Den gode historie / GU2 : The Good Story (gr, dk, en) Asavaanga asanngilaanga / Elsker mig Elsker mig ikke (novelle samling udgivet på 16 forskellige sprog) Lola uppochner / Lola ylösalaisin Monika Fagerholm (fi) EHDOTUKSIA ELOKUVIKSI LAPSET/PERHE Vain pilvet kuljettavat tähtiä (no) Ensirakkaus (no) Jäälohikäärme (se) Kuinka monta puolukkaa mahtuu maailmaan (sv) Risto Räppääjä ja Viileä Venla (fi) Kan du vissla Johanna? (sv) Äpplet & masken (dk) Eskil & Trinidad (se) NUORET Kick-it (no) AIKUISET Buddy (no) Vilkkuvat valot (dk) Alt for Egil (no) Jeg reiser alene (no) En man som heter Ove (sv) Blinkende lygter (dk) Zappa (dk) Känn ingen sorg (sv) 18