PÄLKÄNEEN KUNTA, KUNTAKESKUS NS. MAJARAN PELLON ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 PÄLKÄNEEN KUNTA, KUNTAKESKUS NS. MAJARAN PELLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee maatalousaluetta ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli Pälkäneen kunnan Kuntakeskuksen kortteli 457, katualuetta ja jalankululle ja polkupyöräilylle varattua tietä. KAAVASELOSTUS, Kaava-alueen sijainti. Voimassa oleva asemakaavatilanne ja kaava-alueen rajaus. Kaavoituksen vireilletulo: Kaavaehdotus: Kunnanvaltuusto: Kaavan voimaan tulo: Kaavaselostuksen liitteet: Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Pälkäneen kunta, Epaala Pälkänevedentie, meluselvitys Liite 3 Luonnosvaiheen palaute ja vastineet siihen Liite 4 Asemakaavan seurantalomake Liite 5 Kaavakartta määräyksineen 1:2000 Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Jokipolventie 15,37130 Nokia Puh (03) , gsm

2 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos on tullut vireille kunnanhallituksen aloitteesta. Kaavoitus käynnistyi tammikuussa Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on osoittaa alueelle omakotitontteja Suunnittelualueen laajuus Suunnittelualueen laajuus on 8408 m² Rakennusoikeus Rakennusoikeutta kaavassa on neljällä omakotitontilla yhteensä 1476 kem² Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa välittömästi, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleistä, rakennettu ympäristö ja maisema Suunnittelualue sijaitsee rakentamattomalla peltoalueella Pälkäneen keskustassa Kostianvirran eteläpuolella. Etäisyyttä Kostianvirran rantaan on vähimmillään 15 metriä. Tampere- Lahti-valtatielle on matkaa noin 115 metriä (tien keskiviivasta mitattuna). Suunnittelualueen pohjoispuolella Kostianvirran rannassa on laaja Karhunmaan venevalkama-alue, jonne on kulku alueen itäpuolitse Kalastajantien kautta. Alueelle on kulku Kalastajantien kautta. Peltoalue rajautuu ympäristöstään melko voimakkaasti ja suunnittelualue jää suojaisaksi ympäröivien rakennusten ja puuston keskelle. Vaikka Kostianvirta on lähellä, runsaan kasvillisuuden johdosta vesistö ei näy suoraan suunnittelualueelle. Kesäaikaan puusto on niin rehevää, että Kostianvirran läheisyyden havaitsee ainoastaan moottoriveneiden äänen perusteella. 2

3 Karttaan on osoitettu punaisella viivalla suunnittelualueen maiseman rajat. Pellon ja rannan välissä oleva kasvillisuus rajaa maisemaa Kostianvirran suuntaan. Etelässä maisemaa rajaa rivitalo ja lännessä tiheä pensasaita. Alueelta avautuu näkymiä ainoastaan venevalkaman parkkipaikan suuntaan ja Lahdentielle. Näkymät on osoitettu sinisillä viivoilla. 3

4 Suunnittelualueen eteläpuolella on omakoti- ja rivitalorakentamista. Rakennuskanta on pääosin 1-kerroksista, mutta joukossa on myös 1,5-kerroksisia omakotitaloja. Rakennuskanta on rakennusajankohdaltaan, -materiaaleiltaan ja väritykseltään sekalaista. Panoraamanäkymä Kalastajantieltä alueelle. Runsas kasvillisuus rajaa näkymät Kostianvirralle, joka on aivan vastapäisenä näkyvän puuston takana. 4

5 Venevalkaman pysäköintialue. Venevalkama. Venevalkama. Taustalla Lahdentien silta. Näkymä rantaan pajuista tehdyn portin läpi. Alueen historiaa Alue on kuulunut Pappilaan. Pälkäneen kylän keskus on sijainnut 1800-luvun loppupuolelle saakka Onkkaalassa, ja alkanut levitä sieltä uuden kirkon valmistuttua 1839 kohti kirkonmäkeä ja edelleen kohti Kostianvirtaa. Kostianvirran eteläpuolella asutus on levinnyt Onkkaalantien sillalta kohti Lahdentietä luvulta alkaen. Kuhatien varrella on asutusta 1950-luvulta ja Kalatiellä pääosin 1970-luvulta. Peruskartassa vuodelta 1953 suunnittelualue lähiympäristöineen on vielä kokonaan viljelykäytössä. Lähiympäristön kiinteistöt ovat kuuluneet Karhunkallion kantatilaan, josta on 1973 lohkottu tontit rivitalon tonttia ja Kalatien itäpuolen kolmea omakotitonttia ja kahta muuta kiinteistöä varten. 5

6 Virkistysalueet Alueelta on suora yhteys Kostianvirran rantaan, jossa on noin 200 metriä rakentamatonta, venevalkamana toimivaa rantaa. Ranta soveltuu hyvin virkistykseen. Uimaranta, urheilukenttä ja Pälkäneen Kuntakeskuksen virkistysalueet ovat alle 1km päässä. Palvelut Pälkäneen Kuntakeskuksen palvelut ovat alle 1 km etäisyydellä. Maaperä Suunnittelualueen maaperää ei ole tutkittu. Melu Tampere-Lahti- valtatielle on matkaa noin 90m. Valtatiellä on liikennettä noin 7000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenteen on ennustettu kasvavan yli 9000 ajoneuvoon vuoteen 2020 mennessä. Tiellä on 80 km/h nopeusrajoitus. Valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukainen melutason ohjearvo asumiseen käytettävillä alueilla on 55 db(a) päivällä klo 7-22 ja db(a) yöllä klo Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. Suunnittelualue ei ole uusi asuinalue, vaan olemassa olevan asuinalueen täydennyskohde. Alueelle on laadittu meluselvitys elokuussa Selvityksen mukaan alueen suurimmat äänitasot ovat seuraavat: Nykytilanne, klo 07-22, päivämelutaso db(a) Nykytilanne, klo 22-07, yömelutaso db(a) Ennuste vuodelle 2020, klo 07-22, päivämelutaso db(a) Ennuste vuodelle 2020, klo 22-07, yömelutaso45-50 db(a), aivan suunnittelualueen itäreunassa db(a) Päivämelutaso ylittyy nykyisen ja vuoden 2020 ennusteen mukaan 5 db(a) ja yömelutaso alueen itäreunassa vuoden 2020 ennusteen mukaan 5 db(a). Maanomistus Koko kaavamuutosalue on kokonaisuudessaan Pälkäneen kunnan omistuksessa. 6

7 3.2 Suunnittelutilanne Asemakaava Vuonna 1967 vahvistetussa, edelleen voimassa olevassa asemakaavassa alue on osoitettu maatalousalueeksi (M). Alueelle on kulku Kalastajantien kautta. Yleiskaava Pälkäneen kuntakeskuksessa ei ole ajantasaista yleiskaavaa. Maakuntakaava Pirkanmaan 1.maakuntakaavaehdotus on vahvistettu valtioneuvoston päätöksellä Siinä suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi A. Pohjakartta Kaavamuutosalueen pohjakartta on hyväksytty maanmittaushallituksessa

8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloite ja suunnittelun tarve Asemakaavamuutos on tullut vireille kunnanhallituksen aloitteesta. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Ns. Majaran pellon asemakaavan muutoksen yhteydessä osallisia ovat: Suunnittelualueen naapurit Venevalkaman käyttäjät Pirkanmaan ELY-keskus Pälkäneen rakennuslautakunta Pälkäneen tekninen lautakunta Lisäksi edellä olevan määrittelyn mukaan osallisiksi voivat itsensä katsoa kaikki, jotka uskovat hankkeella olevan vaikutusta oloihinsa. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaikissa kaavaprosessin vaiheissa osallistuminen on mahdollista esittämällä mielipiteitä nähtävänä olevista aineistoista. Kaavan laatijan edellytetään valintoja tehdessään arvioivan vaikutuksia ja kirjoittavan valintojensa perusteet näkyviin. Kaavaprosessin vaiheista ja kaava-asiakirjojen nähtävillä tiedotetaan ilmoittamalla Sydän- Hämeen lehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavakarttaluonnos ja muu valmisteluaineisto asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi ja aineistosta pyydettiin lausuntoja viranomaisilta. Palautteen ja vastineet siihen ovat kaavaselostuksen liitteenä. Kaavaehdotus pidetään ns. julkisesti nähtävänä. Päätöksen nähtäväksi asettamisesta tekee kunnanhallitus. Nähtävänä olosta ilmoitetaan Sydän-Hämeen Lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. Palautteen merkitys harkitaan, tarvittaessa kirjoitetaan vastineet ja tehdään tarkistuksia kaavaehdotukseen. Tämän jälkeen kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville, mikäli se nähdään tarpeelliseksi tai kunnanhallitus esittää valtuustolle asemakaavan hyväksymistä. Valtuusto hyväksyy asemakaavan. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, valitusaika on 30 päivää. Valitusaika alkaa päätöksen nähtäväksi asettamisesta, joka ajankohta ilmoitetaan valtuuston kokouskutsussa Sydän-Hämeen lehdessä, kunnan ilmoitustaululla sekä www-sivuilla. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on osoittaa alueelle omakotitontteja. 8

9 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELUT 5.1 Kaavan rakenne ja sisältö Havainnekuva asemakaavasta Kuhatien suunnasta nähtynä. Kaavamuutoksessa entinen maatalousalue on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Korttelialueelle on osoitettu ohjeellisesti neljä erillistä tonttia. Kerrosluvuksi on määritetty I u3/4. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,20. Korttelialueen itäosaan, Tampere-Lahti valtatien puoleiselle reunalle on osoitettu 10 metriä leveä istutettava alueen osa ja pohjoisosaan, Kostianvirran puolelle 8 metriä leveä istutettava alueen osa. Tonteille on ohjeellisesti osoitettu rakennusten suositeltavat rakennusalat. Yhteenveto tonteista ja rakennusoikeudesta: 9

10 Tontti Pinta-ala m² Kerrosluku Rakennusoikeus kerrosalaneliömetriä Tontti I u3/4 371 Tontti I u3/4 373 Tontti I u3/4 366 Tontti I u3/4 365 Korttelialueelle on muodostettu uusi katualue, jolle on annettu nimeksi Kalastajankuja. Voimassa olevan kaavan mukaisen Kalastajantien kääntöpaikan kokoa ja muotoa on muutettu. Korttelialueen länsipuolelle on osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle osoitettu tie, joka johtaa Kuhatieltä Kostianvirran rantaan. Kalastajankujan päästä on tonttien 2 ja 3 rajalle on osoitettu johtoa varten varattu alueen osa. Kaavaratkaisu. Liikennemelu Alueen melutaso ylittää valtioneuvoston ohjearvot ja sen vuoksi rakennusaloihin on määritetty sivut, jonka puoleisten rakennusten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 5 dba. Kaavassa on annettu yleismääräys, jossa rakentaminen suositellaan toteutettavaksi siten, että tontille voidaan suojata liikennemelulta oleskelualue asuinrakennuksella, autotallilla ja talousrakennuksella. Lisäksi ohjeistetaan, että istuttamalla tonttien itäosiin puita ja kookkaita pensaita voidaan melusuojausta tehostaa. Tehokkaimmin suojaus voidaan toteuttaa U:n tai L:n muotoisella kaksikerroksisella rakennusmassalla. 10

11 Havainnekuva liikennemelun vaikutuksesta kortteliin ja kaavassa suositellusta melusuojauksesta. Näkymä Kalastajantien suunnasta. 5.3 Kaavan vaikutukset Yleistä Asemakaavan muutos mahdollistaa neljän uuden omakotitontin muodostamisen ja noin 8-16 asukkaan muuttamisen alueelle. Asemakaavan muutoksen myötä alueen maatalouskäyttö päättyy. Maisema Eniten kaavamuutoksella on vaikutusta korttelin 50 asukkaiden näkymiin. Uudet rakennukset tulevat peittämään rivitalon asukkaiden näkymiä kohti Kostianvirtaa. Kostianvirran rannan maiseman kannalta uudella rakentamisella on vähäistä vaikutusta. Rannan olemassa oleva puusto ja tonttien istutettavaksi määrätyt alueen osat mahdollistavat alueen säilymisen suojaisena rehevän puuston keskellä. Melu Kaavamuutoksessa on huomioitu Tampere-Lahti valtatien liikennemelu antamalla määräyksiä koskien rakennusten ääneneristävyyttä. Kaavan yleismääräyksissä annetaan suosituksia sekä kasvillisuuden että rakennusten sijoittamisen osalta, jotta pihoille voidaan suojata oleskelualue liikennemelulta. Riittävän suuri rakennusoikeus, mahdollisuus rakentaa kahteen kerrokseen edesauttavat luomaan melulta tehokkaasti suojaavan rakennusmassan. Tonteilla on lisäksi riittävästi tilaa suojata oleskelualue melulta rakennuksilla ja kasvillisuudella. 11

12 Liikenne Kulku alueelle on osoitettu olemassa olevan Kalastajantien kautta. Liikenne tiellä kasvaa hieman uusien asukkaiden myötä, mutta kasvu ei ole merkittävää. Uusi kevyen liikenteen reitti korttelialueen itäpuolella parantaa Kostianvirran rannan ja venevalkaman saavutettavuutta. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Yleismääräykset: Rakentaminen on suositeltavaa toteuttaa siten, että tontille voidaan suojata liikennemelulta oleskelualue asuinrakennuksella, autotallilla ja talousrakennuksella. Istuttamalla tonttien itäosiin puita ja kookkaita pensaita voidaan melusuojausta tehostaa. 12

13 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava voidaan toteuttaa välittömästi, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Rakennuslupien myöntämisen yhteydessä tulevia asukkaita ja rakentajia tulee tiedottaa riittävästi liikennemelun vaikutuksesta ja antaa neuvoja kaavassa määrätystä ja suositellusta melusuojauksesta. Nokialla Helena Väisänen Arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 13