Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto
Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin näkymät 2. Metsäalan palveluiden näkymät 3. Johtopäätökset 2
Esitys heijastelee analyysiä ja näkemyksiä, jotka esitetty vuonna 2011 julkaistussa kirjassa 3
Suomen metsäteollisuuden nykytuotteiden tuotanto tullee edelleen vähenemään 16 15 Puutuoteteol. miljoonaa tonnia tai kuutiometriä 16 15 14 13 12 Paperi ja kart. 14 13 12 11 10 9 Massat 11 10 9 8 Tilastot: Metla 7 7 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Hetemäki & Hänninen (2009) arvioiden perusteella metsäteollisuustuotteiden tuotannot vuonna 2020 olisivat 24-38 % alemmat kuin huippuvuosina 8 4
Entä metsäalan uudet tuotteet? 5
Bioenergiassa sekä puutuotteissa merkittävimmät puunjalostuksen kasvumahdollisuudet Suomessa vuoteen 2020 mennessä Bioenergia Biojalostamo Puutuotteet & Puurakentaminen 6
Kotimaisen raakapuun käyttö laskussa 2007 2011 2015 H&H 2020 H&H 2030 trendiennuste* Metsäteollisuus 59 53 50 47 41 Energia 6 9 15 Yhteensä 65 62 56 H&H = Hetemäki & Hänninen (2009) Rakenteilla tai suunnitteilla olevat biojalostamot 0,3-4,4 milj. k-m3/v Kotimaisen raakapuun käytön näkymät pikemminkin laskevat kuin nousevat Jatkossa entistä tärkeämpää keskittyä puun arvoon eikä määriin *trendi laskettu vuosilta 2000-2011 7
Rakenteelliset kilpailukykytekijät muuttavat puunjalostuksen mittakaavaa Suomessa Suomi ei todennäköisesti jatkossa valmista puunjalosteita 80 miljoonalle kuluttajalle, kuten tänään paperia ja kartonkia Hyvin laajamittainen raaka-aineiden teollinen jalostaminen, joka perustuu pääasiassa vientimarkkinoihin, ei näytä olevan Suomen tie 2000- luvun maailmantaloudessa (tai OECD-maiden) 8
Suomen metsäalan tulevaisuudessa palveluiden merkitys korostuu Tätä näkemystä tukevat tilastot ja taloustieteilijöiden analyysit (Baldwin 2006, 2012; Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila 2010) Vanhat teollisuusmaat palveluvaltaistuvat, eikä niiden metsäala ole tästä todennäköisesti poikkeus 2000-luvulle on ollut tyypillistä tuotannon toimintojen hajautuminen työtehtävien tasolla eri maihin. Kärjistäen: palvelut OECD-maissa, teollinen tuotanto nousevissa talouksissa 9
Jalostusarvo / työtunti Suomen metsäalan vahvuus yhä enemmän arvoketjun alku- ja loppupäässä T&k&i Muotoilu Suomen metsäala 2000-luvulla Brändäys Huolto, ylläpito Proto, pilotti Suomen metsäala 1900-luvulla Tuotannon aloittaminen Massatuotanto Jakelu Markkinointi Myynti Korkeiden kust. maat Matalan kustannustason maat Panokset Tuotanto Tuotos Kuva muokattu esitelmästä: Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy, ETLA, 7.10.2010 10
Esimerkki: Minne arvo jää? Nokia N95 puhelin Whitevectorin palvelu Muut 5 % Suomi 40 % Muut maat 60 % Suomi 95 % Nokian matkapuhelin (N95) valmistettiin Pekingissä, myytiin USA:ssa; suunnittelu, johtaminen ym. Suomessa => Suomen/Nokian osuus arvonlisästä n. 40%, Kiinan 2%. Whitevectorin palvelu (tiedon kerääminen sosiaalisesta mediasta ja jalostaminen globaaleille yrityksille), toimii Helsingissä. Lähde: Lehti Rouvinen Ylä-Anttila (2012). Suuri hämmennys. Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, ETLA. 11
Biotalous ja palvelut Biotalous voi olla vastaus yhteiskunnan ja talouden tarpeisiin, mutta vain jos se ymmärretään uutena palvelumahdollisuutena, eikä yksinomaan kasvuhakuisena biomassojen tuotantona ja jalostuksena (Mikko Kosonen 2010, Sitra) 12
Metsäalan palvelut jo tänään merkittäviä Metsäalaan liittyy jo tällä hetkellä paljon palveluja, kuten puunjalostustuotteisiin sekä metsäalaan laajemmin liittyvät hallinto-, suunnittelu-, tutkimus-, tuotekehitys-, teknologia-, konsultointi- ja koulutustoiminnot Lisäksi luontomatkailu- ja virkistyspalvelut ovat keskeisiä metsäalan palveluvaltaistumisessa Luontomatkailun ja virkistyspalveluiden kasvu on ollut nopeaa 2000-luvulla. Ennakoidaan olevan jatkossakin Metsäalan työpaikat ja liikevaihto jatkossa yhä enemmän palveluissa 13
Esimerkki: Joensuun metsäpalveluklusteri Joensuussa toimii jo tällä hetkellä yksi merkittävä metsäalan palveluklusteri Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja niitä suoraan tai välillisesti hyödyntävien asiantuntijayritysten- ja organisaatioiden klusteri (esim. Metla, UEF, EFI, RKTL, SYKE, PKAMKK, metsäkeskus, Tiedepuiston yritykset, Arbonaut, metsäteknologiayritykset, jne.) Työllistää useita satoja palvelualan työntekijöitä 14
Johtopäätökset Suomessa puunjalostus ja puunkäyttö saattavat määrällisesti laskea nykytasosta Puunjalostuksen sekä metsäalan palveluiden arvo voivat kuitenkin kasvaa; myös metsänomistajien tulot voivat kasvaa Metsäalan työpaikkojen kasvu on yhä enemmän palvelualoilla ja ne keskittyvät myös entistä enemmän kaupunkeihin (esim. Joensuu, Imatra, Lappeenranta) Biotalouden palvelumahodollisuuksiin kiinnitetty liian vähän huomiota Metsäalan monialaistuu ja hyvinvointi muodostuu jatkossa yhä useimmista eri puroista 15
Kiitoksia! Kysymyksiä? www.uef.fi