Biohiilestä lisätienestiä



Samankaltaiset tiedostot
BalBiC -hanke. Biohiilen tuotanto ja logistiikka

Biohiili osana biotaloutta Suomessa ja Euroopassa Mahdollisuudet ja vaikutukset EU:ssa

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Torrefiointiprosessi biomassan jalostamiseen biohiili

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Torrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi,

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Mitä nyt Baltia?

Kestävä bioenergia EU:ssa. Sini Eräjää BirdLife Europe Kohti kestävää bioenergiaa Helsinki

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset

Me olemme Metsä Fibre

KOKOEKO-seminaari Jätteen syntypaikkalajittelun merkitys leijupetipoltossa Timo Anttikoski, Myyntipäällikkö, Andritz Oy

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Pelletizing trials Autum 2008

Biohiili ja pyrolyysitekniikat osana kierrätystaloutta. Kari Tiilikkala Lahti Seminaari: Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä

Puun biojalostuksen uudet liiketoimintamahdollisuudet. Pohjois- Savosta puun biojalostuksen piilaakso

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Bioenergiateknologian vientiyhteistyöllä

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Biotalouden globaalit näkymät

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Tervetuloa! Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Biohiilen tuotanto ja tuotantomahdollisuudet Kainuussa

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

BIOPOLTTONESTEITÄ JÄTTEISTÄ JA BIOMASSASTA II Anja Oasmaa, Yrjö Solantausta, Vesa Arpiainen, VTT

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources

SolarForum. An operation and business environment development project

Puunjalostuksen näkymät Suomessa

Kaasutustekniikkaan perustuva liikennepolttoaineiden valmistus. METLA VTT tutkimusohjelman seminaari Espoo Esa Kurkela, VTT

Mobility Tool. Demo CIMO

Uusien liikenteen biopolttoaineteknologioiden

Puukaasutekniikka energiantuotannossa

BIOHIILISEMINAARI. Biohiilipellettien ja hiilen jauhatus- ja yhteispolttokokeet 0,5MW:n pölypolttolaitteistossa Mikko Anttila Manager, R&D Projects

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects

Pamaus ry Uusiutuva energia Suomen mahdollisuus

Sahatavaran markkinakatsaus Vientikuljetus- ja laivauspäivät, Kotka Kai Merivuori

Meriliikenteen digitalisaatio MERIT. smart maritime industry

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Torrefaction taruja ja totuuksia BioRefineohjelman torrefaction-projektin valossa. Biohiiliseminaari , Hanasaari Carl Wilén, VTT

Rail Baltica - Tulevaisuus jo tänään Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Kaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat. ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu,

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

Scanfil Kannattavaa kasvua

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

Biomassan mahdollisuuksia energiantuotannossa

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille?

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Photo: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009

VALERIE CASE STUDY TRIAL - REPORT

Energia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance)

Biohiilessä Suomen tulevaisuus seminaari

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous

Integrating full climate change impacts balances and management

Miten ymmärtää puubiomassan kaasutusta paremmin? - Hiilen kaasutusmallin kehittäminen

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Transkriptio:

Biohiilestä lisätienestiä Lahti 6.6.2013 projektipäällikkö Jukka Hyytiäinen www.helsinki.fi/yliopisto 5.6.2013 1

Name: Charcoal The Development of the Bioenergy and Industrial (Biocoal) production Acronym: BalBiC Duration: 1.7.2011-30.6.2013 Budget: 1,2 M ERDF: 0,95 M Lead Partner: The University of Helsinki, Department of Forest Sciences, Finland Partners: The Forestry Development Centre Tapio, Finland The State Forest Research Institute Silava, Latvia Add. Partners: Stora-Enso Wood Products, Finland, Privat Forest Centre Estonia and Institute of Forestry, Rural Engineering at the Eesti Maaulikool, Estonia Jukka Hyytiäinen Pekka Ripatti Esko Mikkonen Mikko Havimo Andis Lazdins www.helsinki.fi/yliopisto 5.6.2013 2

BalBiC-projektin tavoitteet Luotettavan ja vertailukelpoisen metsäbioenergia tiedon tuottaminen Balttian alueelta Biohiilimarkkinoiden edistäminen ja bioenergian kestävän käytön parantaminen Yhteistyön kehittäminen biohiilen tuottamiseksi energiatuottajien, tuotantolaitosten, yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa Bioenergian korjuu- ja kuljetusteknologian ja logistiikan kehittäminen biohiilen tuottamiseksi Biohiilen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Julkisen tietopankin rakentaminen biohiilen metsäraaka-aineen toimittajille, biohiilen valmistajille ja käyttäjille

Mitä projektissa tehdään? Projektin työpaketit: WP1 Projektin hallinnointi ja johtaminen WP2 Puuperäisten raaka-aine lähteiden ja raaka-aineen tutkiminen WP3 Markkinatutkimus biohiilen kysynnästä ja tarjonnasta WP4 Tuotanto ja logistiset ratkaisut WP5 Yhteistyö ja kohderyhmien koulutus Kuvat Jukka Hyytiäinen www.helsinki.fi/yliopisto Department of Forest Sciences 5.6.2013

Mitä tuloksia projekti tuottaa? Kirjallisuuskatsaus biohiilestä Tutkimus biohiilen valmistamisesta ja koostumuksesta Arvoketjuanalyysi biohiilen markkinoista ja liiketoiminnasta Suomessa, Latviassa ja Virossa Raportti biohiilen ja energiapuun tuotannosta ja logistiikasta Suomessa ja Latviassa Biohiilen tuotantoteknologiakatsaus Biohiiliportaali ja simulaattori Biohiiliseminaarit www.helsinki.fi/yliopisto 5.6.2013

Mitä biohiilen valmistamisesta tiedetään? Sampo Tukiainen esitteli jatkuvatoimista biohiiltämisen demolaitteistoa www.helsinki.fi/yliopisto 5.6.2013 6

Biohiili Biocoal - Puuhiili Mitä siitä tiedetään? Laadittiin kirjallisuuskatsaus biohiilen käytöstä Biocoal production, properties and uses, Report 1/2012 /BalBic Biohiili on kiinteää polttoainetta, joka on valmistettu biomassasta pyrolyysiprosessissa. (= Puuta kuumennetaan hapettomassa tilassa, >300 C kiinteä tuote on hiili) Todettiin, että biohiiltä voidaan käyttää laajasti soveltaen mm. maaperän puhdistamiseen, vesien puhdistamiseen, pyrolyysiöljyjä biopolttoaineiksi, puuhiiltä metallurgiaan, kemian teollisuuteen jne. Torrefioitu puu on mielletty energialaitoksen polttoon Kiinnostus pyrolyysiprosessiin on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen 10 vuoden aikana Erilaisia tuotantoteknologioita oli tarjolla laajalti, mutta eivät ole sellaisena sopivia teolliseen tuotantoon, varsinkaan jatkuvaan toimintaan 5.6.2013 7

WP2 Raaka-aineiden tutkiminen Needles Wood Bark Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitoksella valmistettu retortti puun hiiltämiseen Pyrolysis Pyrolysis Pyrolysis Elemental analysis www.helsinki.fi/yliopisto 5.6.2013 8

WP2 Raaka-aineiden tutkiminen Hiiltämisen vaikutus raaka-aineeseen 120 100 Spruce wood Pine wood Spruce needles Pine needles Spruce bark Pine bark Quadratic regression Mass yield, % 80 60 40 20 0 200 250 300 350 400 Temperature, o C www.helsinki.fi/yliopisto 5.6.2013

WP2 Raaka-aineiden tutkiminen Potassium is found mostly in needles. The concentration increases dramatically in pyrolysis above 300⁰C. Only needles contain significant amounts of chlorine. Concentration of chlorine decreases slightly in pyrolysis. 5.6.2013 10

WP2 Raaka-aineiden tutkiminen Most dramatic mass loss occurs during the endothermic reaction (temperatures below 300 C) due to cellulose and hemicellulose decomposition. Hemicellulose starts to degrade in temperature of 230 C, cellulose following at 260 C and lignin above 300 C. ²,³ Higher mass yield of pine in lower temperatures (250 and 300 C) is the result of pine s lower hemicellulose share. Mass yield begin to stabilise after 350 C. Mari Rautiainen,MSc student 5.6.2013 11

WP2 Raaka-aineiden tutkiminen Forest biofuels contain large amounts of potassium, chlorine and other inorganic elements, which can be harmful to powerplant boilers. Treatment temperature Yield % C % H % N % Ca % K % Mg % P % Si % S % Al % Cl % pine bark 0-54 6.2 0.35 0.39 0.073 0.033 0.020 0.010 0.020 0.043 0.010 220 89 55 6.0 0.41 0.45 0.053 0.027 0.020 0.020 0.020 0.067 0.010 260 84 58 5.7 0.43 0.47 0.080 0.037 0.027 0.017 0.020 0.060 0.010 300 75 61 5.4 0.49 0.51 0.090 0.040 0.027 0.017 0.020 0.067 < DL 400 49 71 4.3 0.58 0.76 0.16 0.063 0.047 0.015 0.020 0.070 0.010 pine needle 0-53 7.1 1.5 0.21 0.50 0.090 0.14 0.063 0.083 0.033 0.030 220 90 54 6.7 1.6 0.22 0.51 0.10 0.17 0.077 0.107 0.040 0.020 260 84 57 6.8 1.7 0.25 0.58 0.11 0.19 0.077 0.090 0.040 0.020 300 78 58 6.7 1.7 0.27 0.63 0.12 0.20 0.090 0.080 0.043 0.020 400 37 73 5.4 2.6 0.59 1.4 0.28 0.45 0.20 0.053 0.093 0.017 pine wood 0-50 6.6 0.23 0.063 0.040 0.020 0.010 0.010 0.010 < DL 0.010 220 93 50 6.5 0.20 0.070 0.047 0.020 0.010 0.010 0.010 0.010 < DL 260 89 51 6.3 0.29 0.067 0.047 0.030 0.010 0.010 0.010 < DL 0.010 300 82 54 6.1 0.24 0.073 0.050 0.027 0.010 0.010 0.010 0.010 < DL 400 32 77 4.6 0.37 0.18 0.14 0.077 0.020 0.020 0.010 < DL < DL spruce bark 0-51 6.4 0.42 1.17 0.23 0.093 0.050 0.015 0.027 0.010 0.020 220 92 53 6.1 0.49 1.20 0.25 0.11 0.057 0.023 0.027 0.020 0.020 260 81 55 5.9 0.53 1.29 0.26 0.12 0.063 0.010 0.027 0.010 0.010 300 75 59 5.5 0.61 1.54 0.31 0.14 0.077 0.010 0.027 0.020 0.010 400 45 69 4.5 0.77 2.36 0.49 0.23 0.12 0.023 0.020 0.027 0.010 spruce needle 0-51 6.6 1.2 0.70 0.44 0.12 0.13 0.29 0.083 0.013 0.043 220 90 54 6.2 1.3 0.71 0.51 0.13 0.14 0.29 0.090 0.020 0.037 260 86 55 6.2 1.3 0.76 0.47 0.12 0.13 0.300 0.077 0.020 0.040 300 76 59 5.9 1.5 0.76 0.54 0.13 0.13 0.25 0.063 0.010 0.027 400 44 70 4.8 1.9 1.35 0.85 0.21 0.22 0.49 0.040 0.017 0.010 spruce wood 0-50 6.5 0.24 0.090 0.043 0.013 0.010 0.010 0.010 < DL 0.010 220 93 50 6.5 0.24 0.090 0.040 0.017 0.010 0.010 0.010 0.010 0.010 260 90 51 6.0 0.24 0.097 0.043 0.017 0.010 0.010 0.010 0.010 < DL 300 80 54 6.0 0.32 0.10 0.050 0.015 0.010 0.010 < DL < DL 0.010 400 30 76 4.5 0.53 0.24 0.12 0.030 0.013 0.010 0.010 < DL 0.010 www.helsinki.fi/yliopisto 5.6.2013

WP2 Raaka-aineiden tutkiminen Biohiilen vertailu muihin tuotteisiin Wood chips (pine) Torrefied biomass Wood pellets TOP pellets Charcoal Coal Moisture content, % LHV, as received (MJ/kg) LHV, dry (MJ/kg) Bulk density, (kg/m 3 ) Energy density (bulk), (GJ/m 3 ) 45 3.0 7.0-10.0 1.0-5.0 1.0-16.0 5.0-10.0 7.5 19.9 16.2-15.6 21.6-19.9 31.8-27.2 24.8 19.3 20.4 17.7 22.7-20.4 30-35 27.9 330 230 500-650 750-850 130-150 900-1000 3.1 4.6 7.8-10.5 14.9-18.5 3.5-4.8 22.3-24.8 The Development of Bioenergy and Industrial Charcoal (Biocoal) Production (Report of the BalBiC project cb46) Report 3/2013,Production and Logistics www.helsinki.fi/yliopisto 5.6.2013

Higher heating value, MJ/kg Pyrolyysi lisää materiaalin lämpöarvoa Samaan aikaan energiatiheys massaa kohden kasvaa Kuljetuskustannukset alenevat Varastointi on helpompaa kuin käsittelemättömän puun Pyrolyysi muuttaa puun hiileksi Biohiilen / torrefioidun puun etuja 35 30 25 20 15 10 5 0 Heating values for solid fuels wood torrefied wood charcoal coal Kuva Mikko Havimo 5.6.2013

WP3 Markkinatutkimus Supply Chain members Number of observations Forest owner 52 Forest management operator 3 Supplier / dealer of biomass 2 Manufacturer of bio-coal 2 Manufacturer of bioenergy products other than bio-coal Industrial consumer of bioenergy 6 Technology and consulting for bioenergy sector 11 3 Other stakeholder 7 Total 86 Kuva Lei Wang www.helsinki.fi/yliopisto

WP3 Markkinatutkimus 10000 8000 Volume (tonnes) 6000 4000 2000 0 Latvia Estonia Lithuania Sweden Latvia and Estonia are producing most of the charcoal produced in Scandinavia and Baltic Countries. They also export charcoal to Nordic countries and other parts of Europe. The production in other Nordic countries except Sweden is negligible or not surveyed. ( FAOSTAT, ForestSTAT. 2011). www.helsinki.fi/yliopisto 5.6.2013 16

WP3 Markkinatutkimus Latvian biohiilen tuottajia Nr. Biocoal producers Amount produced 1 AHN po 1300 t/a 2 Arheo 840 t/month 3 Auce-T 132 t/a 4 Baltogles - 5 Burtnieks-A 1000 t/a 6 Coal products 840 t/a 7 Fille 2000 3120 t/a 8 Jaun-ievinas - 9 Jaunlaicenes kokogles 3600 t/a 10 Klava 99 180 t/a 11 KRK Vidzeme 3600 t/a 12 Latroka 360 t/a 13 Livanu karbons 5000 t/a 14 Ozolaines kokogles - 15 REKA 1500 t/a 16 Rujienas kokogles 2450 t/a 17 Zaubes kokoglu cehs 4500 t/a www.helsinki.fi/yliopisto 5.6.2013 17

WP4 Production and logistics The production chains of biocoal produced from forest chips. (Lauri Heilala) 1. Chipping at the landing 1a Energy wood terminal 1b Biocoal refinery 1c Use of biocoal 1g Use of biocoal 1d Biocoal terminal 1e Use of biocoal Roadside landing (Small diameter energywood, logging residues, stumps, faul roundwood) 1f Biocoal refinery 2. Terminal chipping 1h Biocoal terminal 2a Biocoal refinery 1i Use of biocoal 2b Use of biocoal 2c Biocoal terminal 2d Use of biocoal 3. Chipping at the mill 3a Biocoal terminal 3b Use of biocoal 3c Use of biocoal www.helsinki.fi/yliopisto 5.6.2013 18

Biohiilen logistiset kuljetukset On vain muutamia tutkimusjulkaisuja, jotka olisi tehty biohiilen kuljettamisesta Suomessa kivihiilen kuljetukset sisämaahan tehdään pääasiassa rekka-autoilla satamasta polttolaitokselle Esimerkiksi Lahden Energia Ltd. and Rovaniemen Energia Ltd. toimittavat hiilen rekkakuljetuksina vaikka on olemassa suora raideyhteys Tutkimuksessa oletettiin, että turpeen ja hakkeen kuljetukseen käytetty kalusto soveltuu myös biohiilen kuljetukseen VR Transpoint ei nykyisin kuljeta kivihiiltä. Lisätietoa BalBiC Report 3/2013,Production and Logistics www.helsinki.fi/yliopisto 5.6.2013

Biohiilen logistiset kustannukset Division of transportation costs of biocoal from the Kouvola-based biocoal refinery. Report 3/2013,Production and Logistics www.helsinki.fi/yliopisto 5.6.2013

WP4 Production and logistics Juha Solio esittelee Biosampo laitteiston toimintaa Anjalankoskella www.helsinki.fi/yliopisto 5.6.2013 21

WP5 Network and training Biocoal Portal User Desktop Profilecard search Profilecard Profilematching Forum for Discussions Maintenance Notifications Map Contact Info Upload Service Simulator www.helsinki.fi/yliopisto 22

WP5 Network and training Biohiili seminaareja syksyllä 2013 Suomessa, Latviassa, Virossa www.helsinki.fi/yliopisto 5.6.2013 23

Pyrolyysiprosessilaitteita toimittavia yrityksiä Metso Power, Finland Preseco, Finland? ECN, Hollanti Stramproy Green Technologies, Holland Torr-Coal, Holland Topell, Holland Thermya, France Wyssmont, USA Agri-Tech Inc, USA BioEnDev, Sweden AB Torkapparater, Sweden Andritz, Austria EBES Ag, Austria Metso Power Oy 200 000 t/a green field laitos 5.6.2013 24

Thank you for your attention Kysymyksiä biohiilestä? Lisätietoa:www.balbic.eu esko.mikkonen@helsinki.fi jukka.hyytiainen@helsinki.fi paula.kallioniemi@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto 5.6.2013 25