HÄMEENKYRÖN KUNTA ASIALISTA HALLITUKSEN KOKOUS 7/2015 Kokousaika 13.4.2015, klo 17.15 18.35 Paikka Terveyskeskuksen poliklinikan neuvotteluhuone Asiat 41-46 HUOM! Hallitus kokoontuu poikkeuksellisesti terveyskeskuksen poliklinikan neuvotteluhuoneessa (ennakkoäänestys valtuustosalissa). Ennen kokousta paikalla kaavoitusarkkitehti Jurkka Pöntys selostamassa Mahnalan koulua ja toimitusjohtaja Tiina Laakkonen, joka selostaa elinkeinostrategiaa. Asialista H 41 Elinkeinostrategia... 92 H 42 Mahnalan Ympäristökoulu; sijoituspaikka ja rakentaminen... 94 H 43 Perusturvan tilatarpeiden määrittely...100 H 44 Täyttölupa; kolme perushoitajaa vuodeosastolla...105 H 45 Täyttölupa; vuodeosaston sairaanhoitaja...106 H 46 Kunnan ympäristönsuojelumääräysten päivittäminen...107 Ilmoitukset...112
HÄMEENKYRÖN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 91 Hallitus 7/2015 KOKOUSAIKA 13.4.2015, klo 17.15 18.35 KOKOUSPAIKKA Terveyskeskuksen poliklinikan neuvotteluhuone SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET pj Jouni Ovaska este vj Pasi Eloranta I vpj Päivi Leskinen vj Harri Isomuotia II vpj Rauno Mäki vj Erkki Rikala j Päivi Hiltunen vj Raija Mäensivu j Maria Härkki-Santala vj Susanna Palomäki j Heimo Nordfors vj Anna-Kaisa Immonen j Maarit Lepistö vj Jukka Juvonen j Esa Järvenpää vj Jarmo Järvinen j Vilho Ponkiniemi vj Raija Westergård MUUT SAAPUVILLA OLLEET Kirsi Parhankangas valtuuston puheenjohtaja este Kauno Perkiömäki valtuuston I varapj Mauri Lepola valtuuston II varapj. VIRANHALTIJAT Antero Alenius kunnanjohtaja, esittelijä Tiina Paloranta talousjohtaja, ptk-pitäjä LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT :t 41-46 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Hallitus valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Rauno Mäen ja Päivi Hiltusen. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja, I vpj Päivi Leskinen Pöytäkirjanpitäjä Tiina Paloranta PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Tarkastusaika 21.4.2015, klo 12.00 mennessä. PÖYTÄKIRJA ON KOKOUKSEN KULUN MUKAINEN Rauno Mäki Päivi Hiltunen PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ 21.4.2015, klo 12.00 15.00 kunnantalossa, arkistosihteerin työhuoneessa. Hallintopalvelusihteeri Erja-Riitta Myllymäki
HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä 92 Hallitus 13.4.2015 H 41 ELINKEINOSTRATEGIA STRATEGIOIDEN PÄIVITYS Hallitus 22.9.2014, 105 Talousjohtaja Tiina Paloranta: Hämeenkyrön kunnalla on valtuuston hyväksymät strategiat: - Terve ja turvallinen kuntastrategia, hyväksytty 26.4.2011 - Henkilöstöstrategia, hyväksytty 12.11.2012 - Tahtoa ja taitoa palvella, palvelustrategia, hyväksytty 12.11.2012 - Elinkeinostrategia, hyväksytty 24.9.2012 Elinkeinostrategia on vuosille 2013 2014. Palvelustrategia on vuosille 2012 2016. Kuntastrategiassa ja henkilöstöstrategiassa ei ole mainintaa vuosista. Nopein päivitystarve on elinkeinostrategialle ja keskustelua on siksi jo aloitettu elinkeinopoliittisessa työryhmässä. Muiden strategioiden käsittelyn aloittaminen on ajankohtaista 2015 kun uusi kuntalaki on tullut voimaan ja nähdään millaiseksi uuden lakisääteisen kuntastrategian sisältö muodostuu. Myös sotejärjestämislain voimaantulo ja sisältö vaikuttaa palvelustrategian sisältöön. Esitys: Päätös: HALLITUS antaa elinkeinostrategian päivityksen Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n tehtäväksi ja toteaa elinkeinopoliittisen työryhmän toimivan strategian päivitysryhmänä. Esityksen päivitetyksi strategiaksi tulee olla valmis toukokuun 2015 loppuun mennessä. HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. Ote:. Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä 93 Hallitus 13.4.2015 ELINKEINOSTRATEGIA Hallitus 13.4.2015, 41 Elinkeinostrategian päivitys Vireä ja työllistävä Hämeenkyrö on Liite valmistunut. Elinkeinopoliittinen työryhmä Elpo on valmistellut päivityksen ja se hyväksyttiin Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n hallituksessa 17.2.2015 esitettäväksi kunnalle hyväksyttäväksi. Elinkeinostrategia on liitteenä. Esitys: Päätös: HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE hyväksyttäväksi päivitetyn elinkeinostrategian. HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä 94 Hallitus 13.4.2015 H 42 MAHNALAN YMPÄRISTÖKOULU; SIJOITUSPAIKKA JA RAKENTAMINEN MAHNALAN YMPÄRISTÖKOULUN HANKESUUNNITELMA JA JATKOVALMISTELU Hallitus 15.12.2014, 142 Mahnalan ympäristökoulun hankesuunnitelmaa on käsitelty teknisessä lautakunnassa 1.4.2014 26 ja sivistyslautakunnassa 10.4.2014 32. Vuonna 2012 hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan verrattuna hankesuunnitelmasta on poistettu erikseen toteutetun päiväkodin osuus ja mitoitettu hanke 220 vuosiluokkien 0-6 oppilaalle. Kunnanhallitus hyväksyi näin muutetun hankesuunnitelman 5.5.2014 63. Valtuuston 2.12.2013 hyväksymässä kunnan investointiohjelmassa on Itäisen alueen varhaiskasvatus- ja kouluyksikölle myönnetty määrärahat 10 000 000 euron kustannusarvion perusteella ja varauduttu toteuttamaan varhaiskasvatus erillisenä hankkeena. Mahnalan ympäristökoulun hankesuunnitelman päivittämistä tekevä työryhmä on käsitellyt hankesuunnitelmaa 6.11.2014. Rakennushankkeen alustava kustannusarvio on 9 / 2015 tasossa laskettuna ALV 0 % seuraava Rakennus ja tilat sekä aluekustannukset sekä hanketekijät 9 700 000 euroa Vanhan koulun peruskorjaus 500 000 euroa Kivikoulun purkukustannus 25 000 euroa Tien siirto ja alapihan parkkipaikat 290 000 euroa Eli alustavilla tiedoilla kustannus on noin 10 515 000 euroa. Suunnittelu on tehty nykyiselle tontille ja se on perustunut arkkitehtikilpailun voittaneen työn tontinkäyttöehdotukseen. Kunnanhallitus on 14.5.2012 75 ja 22.10.2012 135 päättänyt yleisen arkkitehtikilpailun järjestämisestä koskien Mahnalan varhaiskasvatus- ja kouluyksikön suunnittelua. Kilpailu päätettiin järjestää, koska koulun ja päiväkodin sijoittaminen samalle tontille oli vaativa suunnittelutehtävä. Keväällä 2013 valmistuneen arkkitehtikilpailun kilpailukutsussa on todettu, että palkintolautakunta antaa suosituksen jatkotoimenpiteiksi kilpailun tuloksen perusteella. Suunnittelutyö käynnistetään kilpailun päätyttyä. Jatkotoimeksianto pyritään antamaan voittaneen ehdotuk- Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä 95 Hallitus 13.4.2015 sen tekijöille. Rakennussuunnittelua koskevissa kilpailuohjeissa todettiin, että rakennuksen tulee olla kunnan mittakaavan mukainen, kustannustehokkaasti rakennettava ja toteuttamiskelpoinen. Tilapohjainen kustannusarvio oli 9,2 milj. euroa. Kaksivaiheiseen kilpailuun saatiin 84 ehdotusta ja palkintolautakunta päätti suositella ehdotusta nro 31 nimimerkki Athos jatkotyön pohjaksi ja suunnittelutehtävän antamista ehdotuksen tekijälle. Toteutuskelpoisuuden edellytyksenä kuitenkin on, että arvostelupöytäkirjassa mainitut kehitystä vaativat seikat pystytään ratkaisemaan. Voittaneen ehdotuksen oli laatinut Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen. Kilpailun toisen vaiheen kolmesta ehdotuksesta teetettiin kustannuslaskelmat, joista Athos oli edullisin (vaihteluväli 10.708.000 11.873.000 euroa (sis.alv). Kunnanhallitus on 17.11.2014 tehnyt maanhankintoja, jotka saattavat mahdollistaa Mahnalan koululle uuden sijoituspaikan. Valtuusto on 1.12.2014 talousarviokokouksessaan edellyttänyt, että koulun sijoituspaikkaa tutkitaan myös Sasista. Valtuusto aikaisti koulun suunnittelumäärärahan vuodelle 2015. Esitys: HALLITUS päättää hankkeen jatkovalmistelusta seuraavaa: - Mahnalan ympäristökoulun hankesuunnittelulle ei hankesuunnitelmassa 6.11.2014 suunnitellulla tavalla ole taloudellisesti realistisia edellytyksiä, vaan suunnittelu siinä muodossa pysäytetään. - Valtuuston linjauksen mukaisesti teknisen toimen tulee sivistystoimen kanssa selvittää tammikuun loppuun mennessä seuraavat kolme toteuttamisvaihtoehtoa ja niiden edut ja haitat sekä toteutusaikataulu. Valtuusto päättää helmikuun kokouksessa sijoitusvaihtoehdoista niin, että suunnittelu voi tapahtua 2015 ja toteutus alkaa viimeistään 2016. - a) hankesuunnitelman mukainen 220 oppilaan koulun tilantarve sijoitetaan mahdollisimman edullisella tavalla nykyiselle tontille ja toteutus on KVR-rakentaminen - b) sijoituspaikka osoitetaan vaihtoehtoisesti Mahnalasta juuri ostetulta alueelta - c) sijoituspaikka osoitetaan Sasista kunnallisteknisesti sopivalta paikalta. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä 96 Hallitus 13.4.2015 Päätös: Ote:. sivistyslautakunta. tekninen lautakunta HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. Hallitus 2.3.2015, 23 Valtuusto edellytti talousarviokokouksessaan 1.12.2014, että kun- Liite nanhallitus ryhtyy toimenpiteisiin Mahnalan ympäristökoulun vauhdittamiseksi ja koulun sijainnin selvittämiseksi. Valmistelussa on kuultava valtuustoa. Valtuusto siirsi suunnittelumäärärahan 100.000 euroa vuodelta 2016 vuodelle 2015. Hallitus päätti 15.12.2014 142 pysäyttää Mahnalan ympäristökoulun suunnittelun siihenastisessa muodossa, koska hankesuunnitelma oli muodostunut toteutustavaltaan taloudellisesti epärealistiseksi. Hallitus edellytti selvitettäväksi hankesuunnitelman mukaisen 220 oppilaan koulun sijoittamisen vaihtoehdot seuraavista paikoista: A) nykyinen tontti, B) Mahnalasta ostettu alue, C) Sasista kunnallisteknisesti soveltuva paikka. Hallituksen tehtäväannon mukaisen tarkastelun ovat tehneet tekninen johtaja Satu Hyötylä, sivistysjohtaja Kati Halonen, rehtori Annukka Alppi, hallintopäällikkö Maarit Huhtinen, maankäyttöinsinööri Pasi Kamppari, kaavoitusarkkitehti Jurkka Pöntys sekä rakennuspäällikkö Jari Ihainen. Selvitys on valmistunut 12.2.2015. Selvityksessä on tutkittu hallituksen päätöksen mukaisesti eri sijoitusvaihtoehtoja Mahnalan ympäristökoululle. Selvityksessä on löydetty useita toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja, joiden etuja ja haittoja on tarkasteltu. Työryhmä ei ota kantaa siihen, mikä vaihtoehto on paras. Olennainen seikka Ympäristökoulun kannalta on ehkä se, lähdetäänkö toimintaympäristö rakentamaan uudelleen vai pystytäänkö jo luotu ympäristö hyödyntämään. Tämä onnistuu vaihtoehdoissa a ja b. Selvityksen vaihtoehdot on koottu seuraavaan taulukkoon. Taulukkoon ei ole kirjoitettu vaihtoehtojen etuja ja haittoja, myös muu sisältö on kuvattu tarkemmin varsinaisessa selvityksessä. Toinen olennainen seikka on aikataulu, joka vaihtelee paljonkin eri vaihtoehtojen välillä. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Kustannustehokkain ratkaisu muodostuu vaihtoehdosta, jossa on vähäinen kaavoitustarve, kunnan omistuksessa oleva tontti, johon tilan- Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä 97 Hallitus 13.4.2015 tarve voidaan sijoittaa edullisesti ja vähäinen kunnallistekniikan rakentamisen tarve. SIJAINTI a) Koululla RAK. ALA 2ha 6ha paikasta riippuen 2,5ha 1ha 3ha KADUT VIEMÄRI KAAVA LUPA MENETTELY Kevytväylän liitettä- PY, opetus- Poikkeuslupave tarvisstoimintmenettely b) Entinen Sora-alue, Mahnalanharjulla c1) Sasissa, yksityisellä maalla c2) Miharintie Kokoojakatu+ kevyvätväylä+ hidasteita paikasta riippuen Katua Hidasteita Katu +liittymä lisämaan tarve c4) Sasintie Alikerttula Katu+liittymä lisämaan tarve liitettävissä oltava liitettävissä Liittymä ja hidasteita Miharintielle jatkettava viemäriä 50 000e c3) Mäkihuidan-tie liitettävissä liitettävissä EO/AP asuntoalue kaavalla AT-MT Kyläalueelle, pellolle MT-1 Valtak.arvok. maatalousalue AP ja MT-1 Asuntoalue ja maatalousalue jolla arvoja AP-1 Pientaloalue, MT Asemakaava + poikkeuslupamenettely Asemakaava jolla lunastuspoikkeuslupa AIKA Valmis n.2kk 8/2017 n.3kk 8/2017 Kyläalueella poikkeuslupa maatalousalueella selvityksiä Selvityksiä, yleiskaavan muutos asemakaava Selvityksiä, mahdollisesti poikkeuslupamenettely 3kk- 1vuosi 2017-2019? vuosia 2017-2019? 6kk 2017-2018 6kk 2017-2018 Laadittu selvitys liitteenä. Esitys: Päätös: HALLITUS käy asiasta periaatteellisen keskustelun ja päättää investoinneista 9.3.2015 pidettävän seminaarin jälkeen ratkaisuehdotuksestaan valtuustolle. HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä 98 Hallitus 13.4.2015 MAHNALAN YMPÄRISTÖKOULU; SIJOITUSPAIKKA JA RAKENTAMINEN Hallitus 13.4.2015, 42 Valtuustoseminaarissa 9.3.2015 eniten kannatusta Mahnalan Ympäristökoulun sijoituspaikaksi saivat vaihtoehto A nykyinen tontti ja vaihtoehto B Mahnala mutta myös C-vaihtoehdot saivat kannatusta. Vaihtoehtojen vertailussa kiinnitettiin huomiota: - koulun toiminnan luonteeseen - aikatauluun - toteutuskustannuksiin (tontti ja kunnallistekniikka) - sijainnin etuihin. Yhteenveto valtuustoseminaarista ja Ympäristökoulun sijoitusselvitys ovat oheismateriaalina. C- vaihtoehdot sijoittuvat Sasiin. Vaihtoehdot C2 - C4 vaativat yleiskaavallisen tarkastelun tai asemakaavamuutoksen. Vaihtoehdossa C4 tieyhteyden osoittaminen on vaikeaa. Uusia maanmyyntitarjouksia ei ole kunnalle tehty (vaihtoehto C1). Valtuuston sijoituspäätöksestä tulee käynnistymään hankesuunnitelman päivitys ja sen jälkeen toteutuksen kilpailuttaminen ja lopullisen urakkasopimuksen tekeminen. Tämä vaihe kestää todennäköisesti vuoden 2016 alkuun, jolloin myös rakentaminen pääsisi alkamaan. Koulu olisi käyttöön otettavissa syyslukukauden alkaessa 2017. Tämä aikataulu on mahdollista, jos valittavan sijoituspaikan nykyinen kaavamääräys mahdollistaa koulun käyttötarkoituksen ja tontti on kunnan omistuksessa. Jos valittava sijoituspaikka edellyttää nykyisessä kaavassa olevan käyttötarkoituksen muutosta, se saattaa olla mahdollista em. aikataulun puitteissa, jos kaavasta ei aiheudu valituksia. Jos sijoituspaikka edellyttää uutta kaavoittamista, on varauduttava myös rakentamisen aloitusajankohdan viivästymiseen. Jos kaavoituksella aikaansaatava koulun tontti on yksityisessä omistuksessa, on joko ostettava maaalue ennen kaavoitusta tai aikaansaatava maankäyttösopimus, joka mahdollistaa yksityisen maan kaavoittamisen ja jossa sovitaan valmistuvien tonttien tulevasta omistuksesta kunnan ja yksityisen omistajan välillä. Kaikki rakentamista edeltävät vaiheet lisäävät sitä riskiä, että koulun nykyisissä tiloissa ei voida enää toimia, vaan joudutaan siirtymään väistötiloihin. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä 99 Hallitus 13.4.2015 Vaihtoehto A Ympäristökoulun nykyinen alue on kunnan omistuksessa ja yleiskaavamerkinnältään PY (opetustoimintaa palvelevien yleisten rakennusten alue). Tontin pinta-ala 2 ha mahdollistaa sijoittamisen joko urheilukentälle Maisematien varteen tai Hinkantien yhteyteen. Tontinkäyttösuunnittelua voidaan tehdä monella arkkitehtikilpailun osoittamalla tavalla ja hakea optimaalisin sijoituspaikka uudisrakennukselle koulutoimintaa häiritsemättä. Optimaalisin paikka tarkoittaa sellaista tontinkäyttöä, jossa toteutuskustannukset pysyvät maltillisina. Nykyiselle koululle ei tarvita uutta käyttötarkoitusta. Vaihtoehto B voidaan suunnitella valmisteilla olevan kaavoituksen yhteydessä vielä rakentamattomalle alueelle. Koulun sijoittaminen vähentää kuitenkin kunnan omistukseen tulevien omakotitonttien määrää ja siten niitä tuloja, joilla rahoitetaan kunnallistekniikan rakentaminen alueelle. Sijoittaminen tälle alueelle nopeuttaa kunnallistekniikan rakentamisen tarvetta. Esitys: Valtuuston asettama aikataulutavoite ja valtuustoseminaari huomioon ottaen HALLITUS ehdottaa VALTUUSTOLLE, että - Mahnalan Ympäristökoulun sijoituspaikaksi vahvistetaan vaihtoehto A) nykyinen tontti - VALTUUSTO antaa tekniselle lautakunnalle oikeuden käynnistää hankesuunnitelman ja kustannusarvion päivityksen ja sen perusteella kvr-urakkakilpailun tämän vuoden aikana - hankkeen rahoitus käsitellään talousarviossa 2016 ja toimintasuunnitelmassa 2017. Sasin päiväkodin ja Mahnalan Ympäristökoulun kustannusten yhteismitoitus on enintään aiemmin määritelty 10 m. Päätös: Esittelijä lisäsi esityksensä viimeiseen kohtaan lauseet: Valtuuston talousarviokäsittelyyn mennessä tehdään lopullinen hankesuunnitelma ja kustannusarvio. Erityinen huomio kiinnitetään liikenneturvallisuuteen. HALLITUS hyväksyi muutetun esityksen yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä 100 Hallitus 13.4.2015 H 43 PERUSTURVAN TILATARPEIDEN MÄÄRITTELY VUODEN 2015 INVESTOINTIMÄÄRÄRAHAN KOHDENTAMINEN PERUSTURVAPALVE- LUISSA Perusturvalautakunta 4.3.2015, 14 Talouspäällikkö Kirsi Sinisalo, p. 050 599 4306: Liite Teknisen lautakunnan perusturvaa koskeva investointiesitys talousarvion valmisteluvaiheessa oli kokonaisuudessaan 1 980 000 euroa. Esitys sisälsi terveyskeskuksen saneerauksen loppuunsaattamisen, hammashuollon sekä Kurjenmäkikodin peruskorjauksen hankesuunnitelman ja Siljankodin alakertaan tehtävän vanhusten päivätoimintakeskuksen. Valtuuston hyväksymä talousarvion investointiosa sisältää terveyskeskuksen loppusaneerauksen kohdennetun 800 000 euron varauksen. Lisäksi perusturvan tilatarpeiden suunnitteluun varattiin 100 000 euroa ja perusturvan tilojen toteutuksen aloitukseen 300 000, yhteensä 1 200 000 euroa. Nämä lisävaraukset, yhteensä 400 000 euroa, tulee kohdentaa v.2015 investointihankkeiksi. Vuokrasopimus Kyröskosken hammashoitolan tiloista on voimassa vuoteen 2019 saakka ja suuhygienistille valmistuu tilat terveyskeskuksen neuvolasiipeen 2015. Kyseiselle tilalle on varattava 50 000 euron määräraha. Hammashuollon kokonaistilaratkaisun suunnitelma siirretään vuoteen 2017. Perusturvalautakunta hyväksyi Siljankodin alakerran hankesuunnitelman vanhusten päivätoimintakeskukseksi kokouksessaan 23.9.2014 43 ja hallitus 20.10.2014 112. Kustannusarvio hankkeelle on 800 000 euroa. Tarkoituksenmukaista on, että hyväksytty hanke käynnistetään mahdollisimman pian ja siihen kohdennetaan vuodelle 2015 suunnitteluun ja toteutuksen aloitukseen varatut 350 000 euroa. Vanhusten päivätoimintakeskuksesta on laadittu erillinen vaikutustenarviointi, joka on liitteenä nro 10. Tehostetun palveluasumisen Kurjenmäkikoti on valmistunut vuonna 1987 ja talon peruskorjausta esitetään selvitettäväksi talousarvion suunnitelmakaudella. Peruskorjaus aloitetaan nykyisistä Kurjenmäkikodilla sijaitsevista päivätoiminnan tiloista, jotka tullaan muuttamaan tilapäishoidon paikoiksi ja mahdollisesti vanhusten päivähoidon tiloiksi. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä 101 Hallitus 13.4.2015 Esitys (sosiaalijohtaja Taina Niiranen): Perusturvalautakunta esittää tekniselle lautakunnalle, että kohdentamattomat 400 000 euron investointirahasta vuodelle 2015 käytetään 350 000 euroa vanhusten päivätoimintakeskuksen rakentamisen aloittamiseen Siljankodin alakertaan ja 50 000 euroa neuvolasiipeen tehtävään suuhygienistin tilaan. Päätös: Perusturvalautakunta hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti. Ote: Talousjohtaja Tiina Paloranta Tekninen lautakunta PERUSTURVAN TILATARPEIDEN MÄÄRITTELY Tekninen lautakunta 7.4.2015, 19 Tekninen johtaja Satu Hyötylä: Vanhusten päivätoimintakeskuksen (Siljankodin alakerran) hankesuunnitelma on valmistunut ja hyväksytty hallituksessa vuonna 2014. Suunnittelumäärärahaa oli jäljellä ja tarkoitus oli jatkaa hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen varsinaiseen suunnitteluun. Investointihankkeiden määrän vuoksi hanke ei edennyt enää vuoden 2014 aikana. Talousarviokäsittelyssä tilanne muuttui ja hyväksytyssä talousarviossa ei ole suoraan määrärahaa hankkeelle. Vuoden alussa on käyty keskusteluita perusturvan hankkeista. Useita kiinteistöjä jää pois käytöstä ja niiden jatkokäyttö on syytä miettiä. Hammashuolto, 2 eri tilaa * toimipisteet Kyröskoskella ja Hämeenkyrössä * Kyröskoskella vuokratilat, määräaikainen sopimus päättyy 2.1.2019 (kunta-srk) *hammashoidon henkilöstö toivoo yhteistä tilaa * nykyinen tila Hämeenkyrössä toimii, mutta tarvitsee remontin lähivuosina *hammashoitola on aikanaan lahjoitettu kunnalle. Lahjoitusasiakirjoissa ei ole lahjoitusrajoitteita *suuhygienistille tulee tilat neuvolaan keväällä 2015 Koulukatu 35 tilat, jotka vapautuvat varhaiskasvatuksen käytöstä mo- Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä 102 Hallitus 13.4.2015 nitoimikeskuksen valmistuttua, soveltuvat remontoitavaksi hammashoitolakäyttöön siten, että tilat olisivat käytössä kun vuokrasopimus seurakunnan kanssa päättyy. Perusturvalta jää tyhjäksi Pihlajakodin toiminnan lakkauttamisen jälkeen Pihlajakodin tilat, voisiko niihin remontoida hammashoitolan tiloja? Terveyskeskus * tilat remontoitu lukuun ottamatta neuvolaa, joka remontoidaan 2015 Tilojen käytöstä tulisi tehdä kokonaisselvitys. Mm. yläkerrassa on toimistotiloja käyttämättä (eikä näitä tiloja ole kunnostettu). Kurjenmäkikoti Kurjenmäkikodin peruskorjauksesta tulee laatia hankesuunnitelma. Peruskorjaus on tehtävä lähivuosina. Pihlajakoti * Pihlajakotitoiminta lakkaa syksyllä 2015? * rakennuksessa toimii jatkossa edelleen eläinlääkäri Mitä toimintoja Pihlajakodin tiloihin sijoitetaan? Jaakonkoti * ei ole kunnan kiinteistö Mikä on Jaakonkodin tulevaisuus? Siljankoti Alakertaan on rakennettava ainakin lattiat, koska siellä on nyt maavarainen lattia. Vanhusten päivätoimintakeskuksen hankesuunnitelma on laadittu, varsinainen suunnittelu voidaan käynnistää välittömästi. Kivimäentie 12 *kehitysvammaisten päivätoiminta + asunnot Nyt hankkeissa on syytä edetä perusturvalautakunnan esityksen mukaan. Muiden hankkeiden/kiinteistöjen osalta selvitystä on jatkettava niin, että jatkosuunnitelma on valmiina ja kiinteistöt ovat tehokkaassa käytössä. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä 103 Hallitus 13.4.2015 Esitys (tekninen johtaja Satu Hyötylä): Tekninen lautakunta esittää hallitukselle perusturvalautakunnan esityksen mukaan, että kohdentamattomat 400 000 euron investointirahasta vuodelle 2015 käytetään 350 000 euroa vanhusten päivätoimintakeskuksen rakentamisen aloittamiseen Siljankodin alakertaan ja 50 000 euroa neuvolasiipeen tehtävään suuhygienistin tilaan. Päätös: Ote: - hallitus/talousjohtaja - perusturvalautakunta Lautakunta hyväksyi esityksen. Hallitus 13.4.2015, 43 Perusturvalautakunnan ja teknisen lautakunnan käsittelyissä on talousarviossa varattujen perusturvan tilatarpeiden suunnittelu- ja toteutusmäärärahojen kohteeksi valittu päivätoimintakeskuksen rakentamisen (800 000 euroa) aloittaminen Siljankodin alakertaan ja suuhygienistin tila neuvolasiipeen. Hankkeen tarpeellisuus ilmenee vaikutusten arvioinnista. Ratkaisematta tässä vaiheessa jäävät vielä seuraavat tilatarpeet: hammashuollon tilat, terveyskeskuksen saneeraamattomat tilat, Kurjenmäkikodin peruskorjaus, Pihlajakoti, Jaakonkoti, Kivimäentie 12. Vanhusten päivätoimintakeskuksen hankesuunnitelma ja vaikutusten arviointi ovat oheismateriaalina. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä 104 Hallitus 13.4.2015 Valtuustolle esitetään seuraavat määrärahamuutokset talousarvion investointiosaan teknisen lautakunnan rakentamismäärärahoihin Hanke Perusturvan tilatarpeiden suunnittelu Perusturvan uusien tilojen toteutus Terveyskeskuksen saneeraus, neuvolan saneeraus Määräraha uusi määräraha nyt 100 000 0 300 000 0 lisätiedot 800 000 850 000 suuhygienistin tilojen teon määräraha lisätty 0 350 000 Vanhusten päivätoimintakeskus Yhteensä 1 200 000 1 200 000 Esitys: HALLITUS hyväksyy perusturvalautakunnan ja teknisen lautakunnan ehdotukset. Hankkeen aloittamisella sidotaan samalla pääosa taloussuunnitelmassa 2016 varatusta 500 000 euron määrärahasta. HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE, että se hyväksyy määrärahan muutokset selosteosan mukaisesti. Päätös: HALLITUS palautti yksimielisesti asian valmisteluun, jotta tilatarpeet suunnitellaan paremmin ja hammashuollon tarpeet otetaan paremmin huomioon sekä vaikutus käyttötalouteen ja henkilökuntamäärään selvitetään. Ote:. perusturvalautakunta. tekninen lautakunta Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä 105 Hallitus 13.4.2015 H 44 TÄYTTÖLUPA; KOLME PERUSHOITAJAA VUODEOSASTOLLA Hallitus 13.4.2015, 44 Henkilöstöpäällikkö Erkki Jortikka: Kolmen vuodeosastolla vakinaisesti työskennelleen perushoitajan palvelussuhde on päättynyt heidän siirryttyä eläkkeelle. Henkilökunnan mitoitus edellyttää tehtävien täyttämistä. Pysyvät tehtävät tulee täyttää vakinaisella henkilökunnalla. Johtava hoitaja on esittänyt ja ylilääkäri puoltanut täyttölupia. Hallitus myöntää täyttöluvat vakinaisen henkilökunnan palvelussuhteisiin. Esitys Päätös: HALLITUS myöntää täyttöluvan kolmen perushoitajan toimen vakinaiselle täyttämiselle vuodeosastolla 1.6.2015 lukien. Täyttöluvat koskevat vakansseja nro 2081, 2085 ja 2090. HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti Ote:. perusturvalautakunta. henkilöstöpäällikkö Jortikka. johtava hoitaja Soukko Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä 106 Hallitus 13.4.2015 H 45 TÄYTTÖLUPA; VUODEOSASTON SAIRAANHOITAJA Hallitus 13.4.2015, 45 Henkilöstöpäällikkö Erkki Jortikka: Vuodeosastolla ja dialyysissa vakinaisesti työskennelleen sairaanhoitajan palvelussuhde päättyi 28.2.2015. Vuodeosaston toiminta ja henkilökunnan riittävä erityisosaaminen edellyttää, että vuodeosaston sairaanhoitajien toimet täytetään vakituisissa palvelussuhteissa olevilla sairaanhoitajilla. Johtava hoitaja on esittänyt ja ylilääkäri puoltanut täyttölupia. Hallitus myöntää täyttöluvat vakinaisen henkilökunnan palvelussuhteisiin. Esitys Päätös: HALLITUS myöntää täyttöluvan sairaanhoitajan toimen vakinaiselle täyttämiselle 1.6.2015 lukien. Täyttölupa koskee vakanssia nro 2041. HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. Ote:. perusturvalautakunta. henkilöstöpäällikkö Jortikka. johtava hoitaja Soukko Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä 107 Hallitus 13.4.2015 H 46 KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PÄIVITTÄMINEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PÄIVITTÄMINEN Ympäristölautakunta 24.4.2013, 14 Ympäristösihteeri Kaisa Pieniluoma (050 68 247) Esitys (ympäristösihteeri Kaisa Pieniluoma): Kunnan ympäristönsuojelumääräykset perustuvat ympäristönsuojelulakiin. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 ;n nojalla kunnanvaltuusto voi antaa tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä, jotka koskevat muuta kuin ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraista toimintaa tai 30 :n 3 momentissa, 62 :ssä tai 78 :n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa tai puolustusvoimien toimintaa. Kunnan nykyiset ympäristönsuojelumääräykset ovat tulleet voimaan 1.5.2004. Määräysten päivitys on tarpeen muuttuneen lainsäädännön sekä nykyisistä määräyksistä saatujen kokemusten perusteella. Ympäristölautakunta on päättänyt jo ympäristönsuojelumääräysten päivittämisestä 1.7.2010 18 ja työryhmän koosta. Työryhmään kuuluivat ympäristölautakunnan puheenjohtaja, liikelaitospäällikkö, rakennustarkastaja, Kyrön Luonto ry:n edustaja ja ympäristösihteeri. Työryhmä kokoontui kerran 24.3.2011 ja jäi odottamaan Tampereen seutukunnan kuntien yhteisen ryhmän ympäristönsuojelumääräysten päivittämistä. Nyt osassa seutukunnissa on meneillään uudistettujen ympäristönsuojelumääräysten osalta kuuleminen. Kunnan ympäristönsuojelumääräysten päivittämistä jatketaan pitkän tauon jälkeen ja määräyksiä valmistelemaan valitaan uusi työryhmä. Työryhmän puheenjohtajana toimii ympäristölautakunnan puheenjohtaja ja muita työryhmään osallistujia ovat ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja, liikelaitospäällikkö, rakennustarkastaja, maankäyttöinsinööri, Kyrön Luonto ry:n edustaja ja ympäristösihteeri työryhmän sihteerinä ja työn vastuullisena valmistelijana. Työryhmän tavoitteena on saada päivitetyt ympäristönsuojelumääräykset voimaan 1.1.2014. Työryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran 24.5.2013. Päätös Ympäristölautakunta hyväksyi esityksen. ------ Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä 108 Hallitus 13.4.2015 Ote:.työryhmään valitut Kaavoitusarkkitehti Jurkka Pöntys poistui kokouksesta kello 17.44 heti tämän asian päätöksenteon jälkeen. Ympäristölautakunta 14.5.2014, 14 Ympäristösihteeri Kaisa Pieniluoma, p. 050 68247: Esitys (ympäristösihteeri Kaisa Pieniluoma): Kunnan ympäristönsuojelumääräyksien päivittämisen osalta asetettu työryhmä on kokoontunut viidesti (24.5., 10.10., 7.11. ja 17.12.2013 sekä 20.2.2014). Työryhmän valmistelema luonnos päivitetyistä ympäristönsuojelumääräyksistä on esityslistan liitteenä. Päivitetyissä ympäristönsuojelumääräyksissä säädetään mm. jätevesien käsittelystä ja johtamisesta, kemikaalien varastoinnista, ilmansuojelusta ja meluntorjunnasta sekä kotieläintilojen vesiensuojelusta. Ympäristönsuojelulain 19 :n mukaan ympäristönsuojelumääräykset hyväksyy kunnanvaltuusto. Ympäristönsuojelumääräyksiä valmisteltaessa on työryhmän aikataulussa jouduttu tekemään myönnytyksiä. Luonnos päivitetystä Hämeenkyrön kunnan ympäristönsuojelumääräyksistä on valmistunut ja on esityslistan liitteenä. Ympäristönsuojelumääräysten karttaliitettä päivitetään termien osalta sekä pohjavesialuerajausten muutosten osalta. Ympäristölautakunta päättää tiedottaa ympäristönsuojelumääräysten luonnoksen valmistumisesta paikallislehdessä. Luonnos on nähtävänä lisäksi 14 vuorokauden ajan ympäristöpalveluissa sekä kunnan nettisivuilla. Lautakunta ottaa asian uudelleen käsittelyyn, mikäli tiedotuksen johdosta tulee muistutuksia. Muussa tapauksessa lautakunta päättää, että luonnos on ehdotus Hämeenkyrön kunnan ympäristönsuojelumääräyksiksi ja asettaa ehdotuksen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja pyytää ehdotuksesta lausunnot Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Tampereen aluepelastuslaitokselta ja naapurikunnilta. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä 109 Hallitus 13.4.2015 Päätös: Ympäristölautakunta hyväksyi esityksen. Ympäristölautakunta 24.3.2015, 14 Ympäristösihteeri Kaisa Pieniluoma, p. 050 68247: Luonnos ympäristönsuojelumääräysten päivittämisestä oli nähtävillä 28.5.-10.6.2014. Nähtävillä olon aikana ei tullut muistutuksia. Kuitenkin ympäristönsuojelumääräysluonnoksen jatkokäsittely edellytti karttaliitteen päivittämistä. Päivitystyö teetettiin konsultilla. Kartan päivityksen jälkeen ehdotus päivitetyiksi ympäristönsuojelumääräyksiksi oli nähtävillä ajan 18.11.-18.12.2014. Lisäksi ympäristönsuojelumääräyksistä pyydettiin lausunnot 18.12.2014 mennessä Pirkanmaan ELY-keskukselta ja Pirkanmaan pelastuslaitokselta sekä naapurikunnilta. Lausunnot ehdotuksesta: Pirkanmaan ELY-keskus, ylitarkastaja Tuomo Aunola sähköposti 18.12.2014 - Pirkanmaan ELY-keskus ei antanut ehdotuksesta virallista lausuntoa. Valmistelija halusi kuitenkin varmistua pykälän 24 tarkoituksesta eli vähäisistä jätteen hyödyntämisistä riittää ilmoitus ja mikäli kyse ei ole vähäisestä ohjeistetaan tekemään MARA-ilmoitus tai lupahakemus. Pirkanmaan pelastuslaitos, palotarkastusinsinööri Saila Salomäki 19.12.2014 - Pirkanmaan pelastuslaitos esittää, että määräysten yhteismukaistamiseksi huomioitaisiin Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän ympäristönsuojelumääräystyöryhmän esittämät toimenpiteet. Ikaalisten kaupunki, ympäristölautakunnan psta Teijo Jokinen 10.12.2014 - ei huomautettavaa ympäristönsuojelumääräyksistä Nokian kaupunki, kaupunginhallitus 15.12.2014 427 - ei huomautettavaa Hämeenkyrön kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä koskevasta ehdotuksesta Kuntalaisilta saadut kommentit ehdotuksesta: Mirja Ruikka, 24.11.2014 - Kommentoi määräystä 23 :n kotieläinten pitoa koskevista vesiensuojelutoimista uusien ulkotarhojen sijoittamisen etäisyyksistä vesistöön. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä 110 Hallitus 13.4.2015 Esitys (ympäristösihteeri Kaisa Pieniluoma): Susanna ja Matti Palomäki 26.11.2014 - Kannanotto koski vesihuoltolain liittämisvelvollisuutta ja siitä vapauttamista. Ehdotuksen karttaliitteessä on kuvattu voimassa olevat viemäriverkoston toiminta-alueet. Ympäristönsuojelumääräyksiin on tehty lausuntojen ja mielipiteiden johdosta korjauksia ja tarkennuksia. Muutokset on merkitty liitteenä olevaan ehdotukseen eri värillä. Karttaliitteeseen ei ole tehty muutoksia, koska viemäriverkoston toiminta-alueet on vahvistettu aiemmin eikä ympäristönsuojelumääräyksissä oteta niihin kantaa. Pirkanmaan pelastuslaitoksen lausunto huomioidaan ja ehdotuksen 3 lukua yhdenmukaistetaan ja korjataan, mutta pyritään noudattamaan kuitenkin Tampereen seutukunnalla olevien määräysten tasoa. Ehdotuksen 12 säädetään käytöstä poistetun polttoainesäiliön käsittelyä ja siltä osin esitän säiliöiden täyttöputken tulppaamisen sijasta täyttöja ilmaputkien poistamista kokonaan. Ehdotuksen 23 :n tarkistaminen on ajankohtaista maatalouden päästöjä koskevan valtioneuvoston asetuksen muuttuessa. Kotieläinten pitoa koskevien vesiensuojelutoimien osalta tulee harkittavaksi uusien eläinsuojien ja ulkotarhojen etäisyys vesistöihin ja sijainti pohjavesialueella sekä lannan levittämisen suoja-alue ja pellon muokkaaminen levityksen jälkeen. Pirkanmaan ELY-keskuksen kommentin mukaisesti pykälää 24 eräiden jätteiden hyödyntämiseksi maarakentamisessa tulee selkeyttää, niin että puhtaita betonijäte-eriä ja voimalaitosten lento- ja kasatuhkaan voidaan hyödyntää korvaamaan luonnonaineksia vain vähäisissä määrin ja pohjavesialueen ulkopuolella. Ympäristönsuojelumääräyksiin tehdyt korjaukset ovat linjassa muiden ympäristöohjeiden kanssa eivätkä muuta määräysten tavoitteita siten, että se edellyttäisi uudelleen kuulemista. Ympäristölautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle korjatut ja eräiltä osin tarkennetut ympäristönsuojelumääräykset hyväksyttäväksi. Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen. Ote: - kunnanhallitus ja edelleen kunnanvaltuusto Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä 111 Hallitus 13.4.2015 Hallitus 13.4.2015, 46 Esitys: Päätös: HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE, että se hyväksyy liitteenä olevat ympäristönsuojelumääräykset. HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä 112 Hallitus 13.4.2015 ILMOITUKSET 1. Työllistämistoiminnan seurantaraportti on kiertokansiossa. 2. Kuukausiraportti tammi-helmikuu on kiertokansiossa. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri
Hämeenkyrön kunta Hallitus MUUTOKSENHAKUKIELTO Kokouspäivä 13.4.2015 Pykälät 41, 42, 43, 46 Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisu-vaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 41, 42, 43 ja 46 HallintolainkäyttöL 5 :n / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät Valituskieltojen perusteet Muu peruste, mikä
Hämeenkyrön kunta Hallitus OIKAISUVAATIMUSOHJEET Kunnallisasiat Kokouspäivämäärä 13.4.2015 Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävillä 21.4.2015 Pykälät 44 ja 45 Oikaisuvaatimus. oikeus. viranomainen. aika Edellä mainittuihin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianomainen) sekä kunnan jäsen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Hämeenkyrön kunnanhallitus Härkikuja 7 39100 HÄMEENKYRÖ puh. (03) 565 23000 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Päätöksen tiedoksianto Päätös luovutettu asianosaiselle / 20 Päätös on lähetetty tiedoksi kirjeellä (Kuntalaki 95 ). Annettu postin kuljetettavaksi / 20 asianosaisen/vastaanottajan allekirjoitus tiedoksiantaja Päätös toimitettu muulla tavoin miten: Oikaisuvaatimuksen. sisältö.liitteet Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi. päätös, johon haetaan muutosta. vaatimus perusteineen. oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta, sekä osoite, johon asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa. Jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, on oikaisuvaatimuskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimusasiakirja on hakijan tai muun laatijan allekirjoitettava. Oikaisuvaatimukseen on liitettävä päätös, josta valitetaan sekä ne asiakirjat, joihin oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on esitettävä valtakirjansa tai osoitettava oikeutensa edustukseen hallintolain 12 :n mukaisesti. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava viranomaiselle viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Jos viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa asiakirjat toimittaa viranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
HÄMEENKYRÖN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA Vireä ja työllistävä Hämeenkyrö Elpo-työryhmä Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy hallitus Kunnanhallitus 13.04.2015 Valtuusto 27.04.2015
Sisältö 1. Johdanto 2 2. Kunnan tehtävä elinvoimapolitiikan edistäjänä 3 2.1. Elinvoimapolitiikan toiminta-ajatus 3 2.2. Elinkeinopolitiikan strateginen päämäärä 4 2.3. Strategisen päämäärän toteuttaminen 6 3. Nykytilan kuvaus 8 3.1. Elinkeinorakenne ja työssäkäynti 8 4. Elinkeinopolitiikan lähtökohdat ja tavoitteet 15 4.1 Peruslähtökohdat 15 4.2. Elinkeinopolitiikan strategiset tavoitteet 16 5. Elinkeinopolitiikan toimintalinjat 18 5.1 Yhteistyö ja verkottuminen 18 5.2. Elinkeinoelämän kehittäminen 20 5.3 Elinkeinotuet 23 6. Seuranta 24 7. Tilasto-osa 24 1
1. Johdanto Hämeenkyrön kunnanvaltuusto on keväällä 2011 hyväksynyt kuntastrategian Hämeenkyrö - Terve ja turvallinen. Strategiassa on haluttu erikoistua omiin vahvuuksiin ja erottua muista kunnista ja siinä on kuvattu kunnan asema Tampereen seutukunnassa. Kaikissa vuosina 2012-2014 käsitellyissä kuntarakenneuudistuksen ja sote-uudistuksen vaiheissa Hämeenkyrö on ilmaissut tahtonsa suuntautua Tampereen kaupunkiseudun yhteyteen. Kaikki toiminnallis-taloudelliset selvitykset osoittavat, että Hämeenkyrö kuuluu kaupunkiseudun vaikutusalueeseen. Tämän vaikutusalueen lisäksi Hämeenkyrön kunta on vuoden 2014 alussa liittynyt HHT-kasvukäytävään eli nykyiseen Suomen kasvukäytävään. Hämeenkyrö sijaitsee siten koko maan ja Pirkanmaan kannalta hyvin kilpailukykyisellä alueella. Kunnan menestymiseen vaikuttavia avaintekijöitä ovat elinkeinorakenteen monipuolisuus ja elinkeinoelämän vireys sekä ylipäänsä yksityinen yrittäjyys. Vähintään yhtä tärkeää on, että yksityinen yrittäjyys nähdään julkisten palvelujen rinnalla paikkakunnan elinvoimaa kasvattavana vahvuutena. Yrittäjät mittaavat kunnan yritysystävällisyyttä muun muassa arvioimalla, miten kunta panostaa elinkeinotoimeen ja miten kunnassa elinkeinoelämään liittyviä asioita käsitellään. Kunnan valmistelun ja päätöksenteon kehityshakuisuus ja nopeus heijastuvat paikalliseen yritysilmastoon ja välillisesti myös laajemmalle alueelle. Nämä kaikki vaikuttavat paikkakunnan elinvoiman kehittymiseen. Kokonaisvaltaisesta elinvoimapolitiikasta on tullut tärkeämpää kuin perinteinen elinkeinopolitiikka on ollut. Vuosina 2011 2014 Hämeenkyrössä on edistytty elinkeinopolitiikan kehittämisessä sekä kunnan ja yrittäjien yhteydenpidossa. Suomen Yrittäjien kyselyssä 2014 Hämeenkyrön elinkeinopolitiikka nousi Pirkanmaan neljänneksi parhaalle sijalle. Tämän strategian päivityksessä ja viidennessä luvussa kuvataan millaisin toimin tämä kehitys on aikaansaatu. Elinkeinostrategia tehtiin tietoisesti vain vuosille 2013 2014, jotta se uudistetaan seuraavan valtuustokauden puolivälissä. Kuntien tämänhetkinen muutostilanne edellyttää, että toiminnan tavoitteita päivitetään olennaisilta osiltaan. Uusi kuntalaki tulee voimaan toukokuussa ja se nostaa kuntastrategian lakisääteiseksi suunnitelmaksi, johon erilliset strategiat tullaan yhdistämään. Siksi tässä elinkeinostrategian versiossa on lähinnä päivitetty viimeisimmät muutokset ja tarkennettu niitä tavoitteita, joita kunta antaa omistamalleen Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:lle. Tämä päivitetty strategia on syntynyt kunnan johdon, yrityspalveluyhtiön ja elinkeinopoliittisen toimikunnan yhteistyönä. Strategia on sen jälkeen käsitelty kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa. Kunnanjohtaja Antero Alenius 2
2. Kunnan tehtävä elinvoimapolitiikan edistäjänä 2.1. Elinvoimapolitiikan toiminta-ajatus Hämeenkyrön kunnalla on neljä elinvoimapoliittista roolia. Kunta toimii 1) toimintaympäristön kehittäjänä, 2) ostajana ja asiakkaana markkinoilla, 3) viranomaisena ja 4) palveluiden tuottajana. Osan tehtäväkokonaisuudesta kunta toteuttaa Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n kautta. Kunnat ovat nyt historiansa suurimmassa muutosvaiheessa ja näyttää siltä, että kuntayhtymiin siirtyvät sote-toiminnot tulevat muuttamaan kunnan toimintaa kaikissa edellä olevassa neljässä roolissa. Verkostoissa toimiminen tulee olemaan entistä suurempi osa kunnallisten toimintojen johtamista. Elinvoimapolitiikka on käsitteenä laajempi kuin sen osa-alue elinkeinopolitiikka. Elinvoimainen kunta edellyttää elinvoimaista paikallistaloutta ja sitä voidaan vahvistaa suunnitelmallisella elinkeinoelämän edellytysten kehittämisellä. Paikallistalouttaan vahvistamalla kunta vahvistaa omaa tulopohjaansa vahvan työllisyyden, verotulojen ja yhteisöverojen kautta. Kokonaisuutta voi kuvata seuraavalla kaaviolla: ELINVOIMAPOLITIIKKA Kuntastrategia KUNTAKEHITTÄMINEN Henkilöstöjohtaminen Kuntayhtymät Investoinnit ELINKEINOPOLITIIKKA Elinkeinostrategia osana kuntastrategiaa Hämeenkyrön kunta toimii aktiivisena elinvoimapolitiikan kehittäjänä niin, että kunnassa on hyvät elinkeinotoiminnan edellytykset ja kehittyvä yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Keinoja ovat mm. aktiivinen maapolitiikka, maankäytön suunnittelu ja liikenneyhteyksien kehittäminen. Tätä tarkoitusta varten kunta on maanhankinnalla turvannut hyvät sijaintipaikat uudelle yritystoiminnalle (VT3). Kunta toimii aktiivisena yhteistyökumppanina elin- 3
keinojen kehittämisessä ja työpaikkojen luonnissa. Elinkeinopolitiikan käytännön toteuttamista varten kunta on 2011 perustanut Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n. Yhtiön toimialana on mm. yrittäjyyden edistäminen, yritystoiminnan monipuolistaminen ja sen yleisten edellytysten vahvistaminen. Kunnan kannalta yhtiön tavoitteena on elinkeinopolitiikan kehittäminen ja yhteistyön vahvistaminen kunnan, yrittäjien ja muiden yrittäjyyttä edistävien organisaatioiden välillä. Myös Hämeenkyrön kunnan matkailun edistäminen ja kunnan yleismarkkinointi kuuluvat yhtiön toimialaan. Julkinen sektori ei yksin tule tyydyttämään kasvavaa hyvinvointipalveluiden tarvetta, joten palveluyrittäjyys on kasvussa myös Hämeenkyrössä. Kuntien rooli keskeisenä palveluiden tuottajana tulee säilymään mutta Hämeenkyrön tavoitteena on mahdollistaa monituottajamallin kehittyminen, joka antaa mahdollisuuksia myös asiakkaiden omille valinnoille. Palvelusetelijärjestelmään siirtyminen on mahdollista tarjonnan jo kehityttyä. 2.2. Elinkeinopolitiikan strateginen päämäärä Hämeenkyrön kunnan kuntastrategia on hyväksytty 26.4.2011. Visio 2020 on: menestyvä ja turvallinen Tampereen seudun asuinkunta kansallismaisemassa. Kolme tahtotilaa ovat: Menestyvä ja yhteistyökykyinen itsenäinen kunta Tampereen seudulla. Hallitusti kasvava ja taloudellisesti vahva kotikunta. Toimintaansa kehittävä ja asukkaistaan huolehtiva kunta. Strategiassa on määritelty kuusi strategista päämäärää, joista yksi on: Elinkeinoelämältään virkeä ja työllistävä. Muut viisi päämäärää liittyy asumiseen, ympäristöön, taloudelliseen vahvuuteen peruspalveluiden tuottamisessa, kestävään tulevaisuuteen ja arvostettuun työnantaja-asemaan. Kuntastrategiassa on elinkeinopolitiikalle asetettu strategiseksi päämääräksi olla elinkeinoelämältään virkeä ja työllistävä. Elinkeinoelämältään virkeä ja työllistävä Hämeenkyrö kertoo aktiivisesta ja uutta luovasta toimintatavasta ja sen ymmärtämisestä, että pk-valtainen yritysrakenne tasaa tehokkaasti taloudellisten suhdanteiden heilahtelua esimerkiksi vakaan työllistävyyden kannalta. Kuntastrategian päämäärät ja Hämeenkyrön Yrityspalvelu Oy:n perustaminen osoittavat kunnan selvästi aktivoineen ja tehostaneen kunnan elinkeinopoliittista aktiivisuutta ja vaikuttavuutta. Kuntastrategialla on nyt vahva elinvoimapoliittinen ote. Tällä elinkeinostrategialla määritellään tärkeimmät tavoitteet ja ensisijaiset keinot tavoitteiden toteuttamiseksi. Hämeenkyrön kunnan päätehtävänä on paikkakunnan elinvoiman vahvistaminen turvaamalla yritystoiminnan yleisiä edellytyksiä, joka on varmin tae myös asukasluvun kasvun jatkumiselle. Kunnan alueella toimivat yritykset ja niiden menestys on kunnalle luonnollisesti tärkeä lähtökohta mutta kunta edistää myös uusien palvelujen ja yritysten syntymistä alueelleen. Kunta ottaa huomioon maapolitiikassaan kasvavan kaupunkiseudun hyvät logistiset mahdollisuudet ja edistää elinkeinorakenteen monipuolistumista ja 4
yritysten sijoittumista alueelleen. Elinkeinopolitiikassa ollaan valmiita yhteistyöhön Tampereen kaupunkiseudun elinkeinopoliittisten organisaatioiden kanssa. Monipuolinen ammatillinen koulutus tukee omalta osaltaan kunnan elinkeinoelämän osaamis- ja kehittämistarpeita. Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän fuusioinnilla vuoden 2014 alusta Sastamalan koulutuskuntayhtymään haluttiin varmistaa kaikkien koulutusalojen saatavuus mutta silti koulutuspalvelujen kehittäminen paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Keskeistä on nopea reagointi työ- ja elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin. Sastamalan koulutuskuntayhtymän Luoteis-Pirkanmaan yksiköillä on edelleen merkittävä rooli seudullisessa aluekehittämisessä ja elinkeinopolitiikkaa tukevien hankkeiden toteuttamisessa. Vuoden 2014 alussa Hämeenkyrön kunta on liittynyt HHT-kasvukäytävään, jonka nimi nykyään on Suomen kasvukäytävä. Hämeenkyrön ja Helsingin välinen osuus valtatie 3:sta muodostaa yhtenäisen työmarkkina-alueen ja yritysten kannalta yhtenäisen työvoimapoolin. Suomen Kasvukäytävä on koko maan kannalta keskeinen kasvun ja kilpailukyvyn alue ja muodostaa alueellisesti maan merkittävimmän toiminnallisen ja rakenteellisen kokonaisuuden. Hämeenkyrö on kasvukäytävän pohjoisin kunta. Kiinnittyminen siihen on merkittävä strateginen valinta, joka tuo Hämeenkyrön kunnalle sijaintija saavutettavuusetua suhteessa Tampereen kaupunkiseutuun. (Timo Aro 2014). 5
Hämeenkyrö tavoittelee VT3:n uuden linjauksen valtionrahoituksen toteutumista, koska se tulee edistämään elinkeinoelämän sijoittumista VT3:n ja Häijääntien eritasoristeysalueelle. Samalla nykyisen valtatien varren hyödyntämisen mahdollisuudet paranevat oleellisesti uuden tielinjauksen johdosta. Tampereen Kauppakamarin edunvalvontatavoitteissa VT3 kehittäminen on Pirkanmaan tärkein valtatiekohde. Pirkanmaan liiton parhaillaan valmistelussa olevassa maakuntakaavassa Hämeenkyrön ohitustie on vahvasti mukana. 2.3. Strategisen päämäärän toteuttaminen Kuntastrategiaan perustuvaa strategista päämäärää toteutetaan yleisen elinvoimapolitiikan kautta kaikilla niillä kunnan neljällä roolilla, jotka luvussa 2.1 mainittiin. Samaan suuntaan tähtääviä tavoitteita määritellään myös palvelustrategiassa. Siksi tässä elinkeinostrategiassa keskitytään elinkeinopoliittiseen näkökulmaan. Elinkeinopolitiikaltaan vireä ja työllistävä Hämeenkyrö edellyttää esimerkiksi seuraavien asioiden sujuvaa hoitamista: - riittävää toimitila- ja tonttitarjontaa elinkeinoelämän tarpeisiin - aktiivista maankäytön suunnittelua - liikenneyhteytyksien kehittämistä kasvukäytävän alueella - kunnallisteknisten rakenteiden toimivuuden turvaamista - yritysten neuvonta- ja rahoituspalvelujen toimivuutta - kunnan markkinointia ja aktiivista viestintää 6
- kasvavien palvelutarpeiden ratkaisemista kestävällä tavalla sekä kunnallisten palveluiden että yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin kanssa - monipuolistamalla kuntalaisten mahdollisuuksia hankkia palveluita (monituottajamalli) - ottamalla yritysvaikutukset huomioon kunnan toiminnassa - markkinoiden toimivuutta edistävillä hankintakäytännöillä - huolehtimalla riittävästä asuntotarjonnasta Tässä elinkeinostrategiassa määritellään kunnan ja elinkeinoyhtiön työnjako ja keskeiset painopisteet vuosille 2015 2016. Luvussa 4.2. osoitetaan ne strategiset tavoitteet eli painopisteet, joihin erityisesti panostetaan seuraavina lähivuosina. Ne ovat paikkakunnan vahvuuksiin perustuvia, kasvupotentiaalia sisältäviä kehittämiskohteita. Niiden määrittely ja julkisuus on tarpeen, koska niiden toteuttamiseen tarvitaan useiden tahojen yhteistyötä. Painopisteiden ohella tehtävää perustyötä on luonnollisesti olemassa olevien yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen mm. kaavoituksen ja kunnallistekniikan avulla. Lisäksi tehostettavaa on Hämeenkyrön tarjoamien tontti-, toimitila- ja liikehuoneistoresurssien nykyistä paremmassa hyödyntämisessä. Kunta, yritysyhtiö ja yritykset tekevät yhteistyötä vajaakäyttöisten toimitilojen markkinoinnissa. Markkinoinnin lisäksi tarvitaan myös reagointivalmiutta sillä tilatarpeet tulevat esiin usein nopeasti ja edellyttävät yleensä muutostöitä. Tavoitteena on luonnollisesti myös uusien yritysten hankkiminen elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi eli niukasti edustettujen toimialojen vahvistaminen. Kaikki nämä toimet tähtäävät asukaslukukehityksen saamiseen kuntastrategian ja strategisen yleiskaavan tavoitteiden mukaiseksi. 7
3. Nykytilan kuvaus 3.1. Elinkeinorakenne ja työssäkäynti Pirkanmaan liiton selvityksen mukaan Hämeenkyrön työpaikat ovat 2000-luvulla vähentyneet 4000 työpaikan tasolta 3200 3500 työpaikkaan. Vuonna 2011 Hämeenkyrössä oli 3211 työpaikkaa. Teollisuus on menettänyt asemansa suurimpana työllistäjänä (631 työpaikkaa) ja julkinen sektori on noussut työllistäjänä sen ohi (1076 työpaikkaa). Yksityiset palvelut ovat kolmanneksi suurin työllistäjä (526 työpaikkaa). Kaupalliset palvelut työllistävät noin 500 ja rakentaminen noin 250 henkilöä. Prosenttiosuudet ovat seuraavat: - Maatalous 8,9% - Teollisuus 27,8% - Palvelut 61,2% - Muut 2,1% Hämeenkyrön työvoima on noin 4900, josta työllinen työvoima 2011 oli 4425 henkilöä, joista 2166 henkilön työpaikka sijainti Hämeenkyrössä (48,9 %). Hämeenkyrössä asuvasta työllisestä työvoimasta vajaa puolet työskenteli asuinkunnassaan ja yli viidennes kävi työssä Tampereella vuonna 2011. Myös Ylöjärvellä ja Nokialla työskenteli paljon Hämeenkyrössä asuvia. Hämeenkyröön saavuttiin eniten työhön Ylöjärveltä (308 henkilöä), Tampereelta (234) ja Ikaalisista (209). Hämeenkyrön työpaikat ovat keskittyneet Hämeenkyrön ja Kyröskosken taajamiin, joissa on yhteensä hieman alle 1000 työpaikkaa. Merkittäviä työpaikkakeskittymiä ei ole taajamarakenteen ulkopuolella. Hämeenkyrön suurin työpaikkakeskittymä on Hämeenkyrön keskusta-alue yli 600 työpaikalla, joista 40 % on terveys- ja sosiaalisektorin aloilta ja noin 100 työpaikkaa koulutuksesta. Tippavaaran teollisuusalueella on noin 450 työpaikkaa, joista 200 teollisuudessa. Kyröskosken keskusta-alueella on noin 360 työpaikkaa. Timinsaarentien teollisuusalueella ja siihen läheisesti liittyvällä Metsä Board Kyrön teollisuusalueella on lähes 300 työpaikkaa. Tehdas työllisti 2013 noin 250 henkilöä. Hämeenkyrössä on maakuntakaavan työpaikka-alueita Tippavaaran, Kalalahden ja Heiskanmetsän alueilla. 8
Työpaikkaomavaraisuus on laskenut vuosina 2007-2012 seuraavasti eli kertoo pendelöinnin lisääntymisestä: Kaikki toimialat yhteensä Työpaikkaomavaraisuus, % 2007 78,7 2008 80,4 2009 78,3 2010 74,3 2011 72,6 2012 70,7 Lähde: Tilastokeskus / Työssäkäynti 9
Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Vuosi Aloittaneita Lopettaneita Yrityskanta 2008 68 59 726 2009 57 48 724 2010 62 48 738 2011 62 25 751 2012 46 33 761 2013 35 32 754 2014 50 24 Työssäkäynti Hämeenkyröstä pendelöidään selkeästi eniten kolmostietä Tampereen suuntaan. Suurin osa käy töissä Tampereella (901) ja Ylöjärvellä (378). Seuraavaksi eniten työssä käydään Nokialla (234) ja Ikaalisissa (211). Vähiten työssä käydään Sastamalassa. Hämeenkyröön tullaan eniten töihin Ylöjärveltä (340), Ikaalisista (227) sekä Tampereelta (217). Vähiten töissä Hämeenkyrössä käydään Sastamalasta (91) ja Nokialta (61). Hämeenkyrön luonnollinen työssäkäyntialue on selkeästi kolmostien mukainen. Toiminnallisuutta vahvistaa selkeästi kaksisuuntainen liikenne. Työllisiä on Hämeenkyrössä ollut vuonna 2007 yhteensä 4.368. Päivittäin 2.038 hämeenkyröläistä matkustaa muualle työhön ja muualta 1.129 työllistä saapuu kuntaan. Hämeenkyröön kuntana liittyy siis erittäin paljon työmatkaliikennettä. Väestökehitys Tämän strategian liitteenä olevassa tilasto-osassa on kuvattu Hämeenkyrön asemaa Suomen Kasvukäytävän vaikutusalueella sekä Hämeenkyrön kasvuvoittoista väestökehitystä 2000-luvulla tutkija Timo Aron demografiseen analyysiin (2014) perustuen. Yhteenvetoa Hämeenkyrön demografisesta analyysistä: Hämeenkyrö sijoittuu selvästi Tampereen kaupunkiseudun vaikutusalueelle, joka on noussut 2000-luvun aikana yhä vahvemmin toiseksi kansalliseksi keskittymäksi. Alue on yksi muuttovetovoimaisimpia kaupunkiseutuja. Hämeenkyrön asukasluku on kasvanut koko 2000-luvun, vain kolmasosa kunnista on enää kasvukuntia. Hämeenkyrön kasvuetuja ovat mm. optimaalinen sijainti, osa Suomen kasvukäytävää, tasainen kasvu, uudet strategiset valinnat ja positiivinen mielikuva. Hämeenkyrö on Tampereen kaupunkiseudulla ns. toisen asteen kehyskunta Oriveden ja Pälkäneen tapaan. 10
Hämeenkyrön ja Tampereen seudun muiden kuntien väestönlisäys promilleina tuhatta asukasta kohden vuodessa vuosien 2000-2013 välisenä aikana Hämeenkyrö on kasvanut yhteensä 600 henkilöllä 2000-2014 eli keskimäärin 41,6 henkilöllä vuodessa. Perustuu pääosin kuntien väliseen muuttoon. Kasvuprosentti 0,45 ja vain yhtenä vuotena 1 % (2009). Ajanjaksoon mahtuu vain kaksi negatiivista vuotta. Hämeenkyrön väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 2000-2014. Timo Aro Muuttoliike on valikoivaa eli tulo- ja lähtömuuttajat eroavat voimakkaasti toisistaan työmarkkina-asemaltaan, taloudellisilta, sosiaalisilta ja ikään liittyviltä ominaisuuksiltaan. Neljä viidestä muutosta on lähimuuttoja oman kunnan tai seutukunnan sisällä. Kaksi kolmasosaa muuttajista on alle 35-vuotiaita. 11
Hämeenkyrö sai muuttovoittoa 83 kunnasta ja muuttotappiota 95 kunnasta. Yli sata henkeä muuttovoittoa vain Ylöjärveltä ja Nokialta. Hämeenkyrön muuttovirrat kohdistuvat pääosin (kuusi kymmenestä muutosta) kolmeen kuntaan: Tampere, Ylöjärvi, Nokia. Hämeenkyrön muuttovoitto kunnittain vuosina 2007-2013 Hämeenkyrö sai muuttovoittoa työllisistä 2007-2011, joka on melko harvinaista. Hyöty muuttajista on 5,7 me eli noin 1 me vuodessa. Hämeenkyrö sai muuttovoittoa 2000-2013 kaikista muista ikäluokista paitsi 15-24 vuotiaista. Eniten alle 4-vuotiaista ja 30-34 vuotiaista. Hämeenkyrön työllisten ja työttömien nettomuutto vuosina 2007-2011 Hämeenkyrön muuttovoitot painottuvat keski- ja hyvätuloisiin, voittoa kaikista tuloryhmistä tuli 12.000 euroa/vuosi. Rakenne tuloryhmittäin on hyvin optimaalinen. Tulomuuttajien keskitulot 17.700 euroa ja lähtömuuttajien 16.500 euroa. Tyypillinen tilanne kaupunkiseudulla, Tamperetta lukuun ottamatta. Muuttovoiton laskennallinen tulokertymä on 8,8 me vuosina 2007-2011. 12
Edellä kuvatut tiedot antavat hyvät lähtökohdat tavoitella strategisen yleiskaavan asettamaa 1 % kasvutavoitetta. Hämeenkyrön tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot vuosina 2007-2011 13
3.2. Sijainti ja saavutettavuus Hämeenkyrö sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella Tampereen kaupunkiseudun vaikutusalueella. Kunta pyrkii turvaamaan alueellaan riittävät joukkoliikenneratkaisut ja liityntäpysäköinnin, joilla turvataan työpaikkaliikenteen sujuvuus ja näin helpotetaan osaltaan alueelle sijoittuvien yritysten mahdollisuuksia kilpailla osaavasta työvoimasta. Valtatie 3 ja Häijääntien risteys on jo nyt merkittävä liikenteen solmukohta esimerkiksi satamiin suuntautuville teollisuuden kuljetuksille. VT 3:n kehittäminen ja kunnan läpi kulkevan uuden tielinjauksen realisoituminen on kunnan prioriteeteissa merkittävässä osassa, kuten luvun 4.2. painopisteistä ilmenee. Edunvalvonnan tavoitteena on rahoituksen varmistuminen nykyisen hallituksen toimikautena. Uusi tielinjaus mahdollistaa merkittävän yritysaluekokonaisuuden rakentumisen Tippavaaran teollisuusalueelle. Kunta on aktiivisella maanhankinnalla turvannut VT3 kehittämisen ja kaavoittanut tien kehittämisen vaatimat alueet. Suunnitelmallinen valmius valtatien kehittämiselle on jo olemassa. Tippavaaran asemakaavan yhteydessä 2011 Entrecon Oy:n tekemä kaupallinen selvitys osoitti, että rakentamispotentiaalia on olemassa ja kolmelle taajamalle on löydettävissä omat luontaiset profiilinsa. Näiden taajamien ja varsinkin Kyröskosken näkyvyyttä tulisi lisätä valtatien varrella. Valmisteilla olevassa maakuntakaavassa on varauduttu kaupan liikerakentamisen neliöiden kasvuun. Kasvumahdollisuutta on varsinkin paljon tilaa vaativassa kaupassa. Metsä Board Oy:n tehtaan yhteyteen 2012 valmistunut Hämeenkyrön Voima Oy:n biovoimalaitos kehittää paikkakunnan energian ja lämmöntuotantoa sekä kotimaisen energiansa vuoksi merkittävästi myös energiahuollon elinkeinoja. 14
4. Elinkeinopolitiikan lähtökohdat ja tavoitteet 4.1 Peruslähtökohdat Tässä neljännessä luvussa keskitytään edellä kuvatun elinvoimapolitiikan elinkeinopoliittiseen osa-alueeseen ja sen tavoitteisiin. Käytännössä kunta toteuttaa elinkeinopolitiikkaansa Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n toiminnalla. Yhtiön toimialana on mm. yrittäjyyden edistäminen, yritystoiminnan monipuolistaminen ja sen yleisten edellytysten vahvistaminen. Kunnan kannalta yhtiön tavoitteena on elinkeinopolitiikan kehittäminen ja yhteistyön vahvistaminen kunnan, yrittäjien ja muiden yrittäjyyttä edistävien organisaatioiden välillä. Myös Hämeenkyrön kunnan matkailun edistäminen ja kunnan yleismarkkinointi kuuluvat yhtiön toimialaan. Kunnan elinvoiman kehityksen voi ajatella olevan muutoksen kehä, jossa uudet asiat toteutuvat jonkun kehitysvaiheen toteutumisen myötä ja edistävät seuraavaa vaihetta: Asukasluku kasvaa, monissa ikäryhmissä. Julkiset peruspalvelut vastaavat tarvetta ja tuotetaan kestävällä tavalla Kaupallisten ja muiden yksityisten palveluiden kysyntä kasvaa Yksityinen sektori pystyy työllistämään Ammatillinen koulutus vastaa muuttuvia tarpeita Asuntotarjonta vastaa kehitystä Elinkeinopoliittinen vetovoima ja investoinnit kasvavat Verotulot ja ostovoima kasvavat Hämeenkyrön asema Pirkanmaan kasvuvyöhykkeellä vahvistuu 15
Rakentuva monitoimikeskus 2015 4.2. Elinkeinopolitiikan strategiset tavoitteet Nykytilanteesta ja kuntastrategiasta johdetut elinkeinopolitiikan strategiset tavoitteet ovat seuraavat: Elinkeinorakenteen monipuolistaminen Nykyinen yritysrakenne on Hämeenkyrössä haasteellinen ja tarvitsee sekä olemassa olevan yrityskannan toimintaedellytysten turvaamista mutta myös uusia ja uusien toimialojen yrityksiä. Työpaikkarakenteen tulisi tukea sekä ammatillisen että ammattikorkeakoulutuksen hankkineiden nuorten työllistymisen mahdollisuuksia. Ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteyden tulee olla mahdollisimman tiivis ja työelämän tarpeita ennakoiva. Koulutuksen järjestäjän tulee tuntea alueen elinkeinoelämän tarpeet. Toimitilakannan hyödyntäminen on yhteinen tavoite, jota toteutetaan yhteisen markkinoinnin avulla. Yrityskeskittymien syntymistä tavoitellaan esim. valmistuksen ja tuotekehityksen välille. Bioenergiatuotannon ja energiatietoisuuden kehittäminen Hiljattain valmistunut biovoimalaitos merkitsee toimintaedellytysten turvaamista paperiteollisuudelle, kalliin maakaasuriippuvuuden poistumista kaukolämmön tuotannolta sekä 100.000 tonnin vähennystä hiilidioksidipäästöihin. Yksityisen sektorin toteuttamana 50 m investointina kokonaisuuden merkitys on kiistaton. Kiertoliittymän toteuttamiseen saatiin ELY-keskuksen myöntämää työllisyysperusteista investointitukea. 16
Kotimaiseen polttoaineeseen perustuva biovoimalaitos merkitsee 100 htv työllisyysvaikutusta energianhankinnassa ja antaa paljon mahdollisuuksia maaseutuyrittäjien toiminnan monipuolistamiseen. Mahdollisuuksia hyödynnetään myös luonnonvara-alan koulutuksessa Osaran maaseutuopetusyksikössä. Hämeenkyrön kuntastrategiassa korostuu ympäristönäkökulma ja kestävän kehityksen tavoitteet. Yleisen energiatietoisuuden ja kotimaisten energiamuotojen hyödyntämien on siten täysin kuntastrategian mukaista. Palveluyrittäjyyden vahvistaminen Hämeenkyrön kunta näkee yksityisen palveluyrittäjyyden kasvun keinona vastata kasvaviin palvelutarpeisiin. Uudella palvelustrategiallaan kunta määrittelee ensisijaiset kunnallisen palvelutuotannon muodot mutta tukee myös vaihtoehtoisten palvelutuotantotapojen kehittymistä. Monituottajamalli mahdollistaa asiakkaille kasvavan valinnanvapauden. Palvelusetelien käyttöönoton edellyttämä riittävä palveluntuottajien määrä toteutuu hyvin Hämeenkyrössä tällä hetkellä esim. kotipalveluissa, jossa ilmoituksen yksityisestä sosialipalveluiden tuottamisesta on perusturvalautakunnalle tehnyt n. 30 yritystä. Yrittäjyyttä edistetään yrittäjyyskasvatuksella kouluissa ja ammatillisessa koulutuksessa. Yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelman laatiminen asetetaan tavoitteeksi. Hämeenkyrön ohitustie elinvoiman tuottajana Valtatie 3 kehittämisen pääkohteena olevan Hämeenkyrön ohitustien rahoituksen varmistuminen on kunnan tavoitteena uuden hallituksen toimikauden alkaessa ja valmistuvassa liikennepoliittisessa selonteossa. Kehittämiskohde on monissa selvityksissä todettu Pirkanmaan tärkeimpiin liikenneinvestointeihin kuuluvaksi. Nimestään huolimatta Hämeenkyrön ohitustie tulee kulkemaan Kirkonkylän, Kyröskosken ja Tippavaaran taajamien keskellä. Linjaus mahdollistaa uusien, näkyvien, hyvin hoidettujen liike- ja teollisuustonttien tarjonnan ja haasteistaan huolimatta kolmen taajaman vaikutusalueen yhteenkokoamisen. Valtatie 3 ruuhkaisuus tulee helpottumaan ja Hämeenkyrön hyvät liikenne- ja logistiikkayhteydet valtakunnan päätieverkon varrella korostumaan. Nykyisen väylän varren mahdollisuus hyvänä asuinalueena paranee selvästi. 17
5. Elinkeinopolitiikan toimintalinjat 5.1 Yhteistyö ja verkottuminen Kunta- ja seutukuntayhteistyö Hämeenkyrö kuuluu Tampereen seutukuntaan, mutta yhteistyötä tehdään edelleen myös Luoteis-Pirkanmaan seutukunnan kanssa ammatillisessa koulutuksessa ja erikoissairaanhoidon tilaajarenkaana. Tampereen toiminnallistaloudellinen vaikutusalue laajenee jatkuvasti ja kattaa nyt jo noin 45 min. ajomatkan etäisyydelle. Hämeenkyrö kuuluu yhä selvemmin tähän vaikutusalueeseen, vaikka ei hallinnolliseen kaupunkiseutuun kuulukaan. Kuntayhteistyö ei nykyään rajoitu vain seutukunnan kuntiin, vaan ulottuu esimerkiksi uudessa sote-alueen kuntayhtymässä jopa maakunnan ulkopuolelle ja tuotantoalueella koko maakuntaan. Tärkeitä elinkeinopoliittisia yhteistyötahoja Hämeenkyrön kunnalle ovat Sastamalan koulutuskuntayhtymä, Te-toimisto, Pirkanmaan elinkeino- ja ympäristökeskus, Pirkanmaan liitto, Joutsenten Reitti ja naapurikuntien elinkeinoyhtiöt. Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy pyrkii aktiiviseen toiminnalliseen yhteistyöhön näiden tahojen kanssa. Tärkeää on myös tiedottaa tehokkaasti paikallisille yrityksille yhteistyötahojen tarjoamista kehittämis- ja koulutusmahdollisuuksista. 18
Yhteydet maakunta- ja valtionhallintoon Hämeenkyrön kunta kuuluu Pirkanmaan maakuntaan ja Tampereen seutukuntaan. Hämeenkyrö kuuluu Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Soteuudistus tulee todennäköisesti vahvistamaan maakunnallista tasoa. Maakunnallisesti tärkeinä kehittämiskohteina nähdään yliopistojen vetovoimaisuuden turvaaminen, Tampere Pirkkala lentokentän kehittäminen sekä liikenneyhteyksien parantaminen. Maakunnallisia yhteistyötahoja elinkeinopolitiikassa ovat myös Pirkanmaan Yrittäjät ry ja Tampereen Kauppakamari sekä Tredea Oy. Toimivat yhteydet yrittäjiin ja yrittäjäjärjestöihin Kunta on säännöllisessä yhteydessä yrittäjäyhdistykseen ja aina tarvittaessa suoraan yrittäjiin. Myös yrittäjien toivotaan olevan aktiivisia kuntaa ja kunnan elinkeinoyhtiötä kohtaan. Suoraan yrittäjille asioista tiedotetaan joko paikallisessa lehdessä, yrittäjäyhdistyksen kautta tai henkilökohtaisella tiedotuksella. Ajankohtaisia yhteistyöasioita käsitellään seuraavilla kahdella tavalla. A) Kunnan elinkeinopolitiikan ja yrittäjien välisistä asioista huolehtii kunnan perustama Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy. Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy ylläpitää aktiivisia ja luottamuksellisia suhteita Hämeenkyrön Yrittäjät ry:hyn ja yhtiön toimitusjohtaja osallistuu säännöllisesti yrittäjäyhdistyksen hallituksen kokouksiin. Yrityspalveluyhtiö edistää myös alueellisesti vaikuttavaa yhteistyötä sekä Pirkanmaan Yrittäjien että Tampereen Kauppakamarin kanssa. B) Kunnan oman palvelutoiminnan ja yrittäjien välisistä asioista huolehtii Elpotyöryhmä. Hämeenkyrön kunta perusti 2013 elinkeinopoliittisen työryhmän, jossa kunnan edustajat, Hämeenkyrön Yrittäjät ry käsittelevät säännöllisesti kuntaorganisaation ja elinkeinoelämän yhteisiä asioita. Yrityspalveluiden toimitusjohtaja osallistuu kokouksiin. Sidosryhmäyhteistyö Kunta on tiiviissä yhteistyössä seudun ja maakunnan kehittämisorganisaatioiden kanssa. Yrittäjien tarpeiden saaminen kunnan edustajien tietoon on välttämätöntä, jotta vaikutusmahdollisuuksia voidaan hyödyntää. Sidosryhmiin päin elinkeinopoliittisena toimijana ja toteuttajana toimii yleensä elinkeinoyhtiö. Tiedotus Kunnan elinkeinoasioista tiedotetaan mahdollisimman avoimesti ja aktiivisesti, yritysten mahdollinen neuvotteluasema kuitenkin huomioon ottaen. Tiedottamisvastuu on kunnanhallituksella ja kunnanjohtajalla. Elinkeinopoliittista tiedottamista hoitaa myös Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy. Tiedotuksessa toimitaan sekä paikallisen että maakunnallisten sanomalehtien kanssa ja mahdollisuuksien mukaan elinkeinoelämän asiantuntijalehtien kanssa aiheesta ja viestinnän kohderyhmästä riippuen. 19
5.2. Elinkeinoelämän kehittäminen Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyskasvatus kuuluu peruskoulun opetussuunnitelmaan. Oppilaitoksissa on jo käytössä Nuori Yrittäjyys -ohjelman mukaisia opetusmalleja sekä monia muita yrittäjyyskasvatuksen muotoja. Kunta vahvistaa tätä kehitystä ja käytännössä Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy tulee aktiivisesti kumppanina osallistumaan yrittäjyyskasvatustyöhön paikallisissa oppilaitoksissa. Tavoitteena on myös ulottaa yrittäjyyskasvatus alakoulun puolelle sisäisen yrittäjyyden korostamisen muodossa. Hämeenkyrön Yrityspalvelut pyrkii erityisen aktiivisesti luomaan oppilaitoksiin myös yrittäjyyshenkeä korostavia tapahtumia esim. pop up päiviä tai leirimuotoisia yrittäjyystapahtumia. Kuntamarkkinointi Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy toteuttaa Hämeenkyrön kunnan imagomarkkinointia resurssiensa puitteissa. Markkinointi tehdään pääsääntöisesti asumisen-, yrittämisen ja matkailumarkkinoinnin yhteydessä. Jatkossa panostetaan erityisesti aktiiviseen näkymiseen some-välineissä ja pyritään hyödyntämään esim. muuttoliiketutkimuksen tuloksia markkinoinnin kohdentamisessa. Hankeet, projektit, yrittäjyyden edistäminen Kunta hyödyntää mahdollisuuksien mukaan seudullista hanketyötä sekä tuo esiin yritysten tarpeita hankkeiden toteuttamisessa. Kuntakohtaisten erityiskysymysten ratkaisemiseksi voidaan suunnitella ja käynnistää omia hankkeita. Erityisesti Joutsenten Reitti nähdään oivalliseksi kumppaniksi yritys- ja elinkeinopoliittisia hankkeita toteutettaessa. Elinkeinopoliittisia hankkeita tullaan hallinnoimaan Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n kautta. Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n tehtävänä on myös erilaisista kehitys,- kansainvälistymis- ja investointituki- sekä hankemahdollisuuksista tiedottaminen paikallisille yrityksille. Yrittäjyyttä edistetään yrittäjyyden ja uusyritysneuvonnan aktiivisella markkinoinnilla sekä positiivisella ja aktiivisella yrittäjyysilmapiirillä. Tontti- ja toimitilapolitiikka Hämeenkyrön kunta turvaa aktiivisella maanhankinnalla ja kaavoituksella yrityskäyttöön soveltuvan tonttivarannon riittävyyden. Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy markkinoi tontteja ja valmistelee tontin myynnin sekä antaa yrityksille tarpeen mukaan sijoittumisneuvontaa, jolla ohjataan yritykset alueille, joihin ne profiililtaan parhaiten sopivat. Myyntipäätöksen kunnan omistamista yritystonteista tekee kunnanhallitus. Kunnalla on sekä Tippavaaran että Kalalahden teollisuusalueella kullekin hyvin soveltuvaa yritystoimintaa varten kaavoitettuja alueita. 20
Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy ylläpitää kunnan www-sivujen yhteydessä rekisteriä Hämeenkyrössä vapaana olevista toimitiloista. Tätä rekisteriä sekä päivitetään että markkinoidaan aktiivisesti. Näin pyritään turvaamaan tilojen korkea käyttöaste. Kalalahden hallirakentamista 2015 Elinkeinoilmapiiri Hämeenkyrön kunta panostaa aktiivisen, avoimen ja luottamuksellisen elinkeinoilmapiirin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Hämeenkyrön kunnan ja Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n toteuttaman elinkeinopolitiikan tulee olla kaikkia yrityksiä tasaveroisesti kohtelevaa, joustavaa ja nopeaa. Kunnan toimielimet pyrkivät nopeasti reagoimaan yritysten tarpeisiin. Tätä kehitetään aloitettavalla yritysvaikutusten arvioinnilla. Elinkeinoilmapiirin mittarina käytetään yrittäjäjärjestön tekemän elinkeinoilmapiiriä mittaavan tutkimuksen tuloksia. Suomen Yrittäjien kyselyssä 2014 Hämeenkyrön elinkeinopolitiikka nousi Pirkanmaan neljänneksi parhaalle sijalle. Vuonna 2013 Hämeenkyrö oli viidenneksi eniten asukaslukuaan kasvattanut kasvukunta Pirkanmaalla. Kasvua on jatkunut vuodesta 1986 alkaen keskimäärin 50 asukasta vuodessa. Tavoitteena on saavuttaa entinen huipputaso 10.700 asukasta jo lähivuosina ja sen jälkeen 11.000 asukasta. Matkailun edistäminen Matkailumarkkinointia sekä matkailuelinkeinon edistämistä hoitaa Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy. Matkailutoimialan yrityksiä kannustetaan verkostomaiseen toimintatapaan sekä yhteistyöhön palveluiden tuotteistamisessa. 21
Hämeenkyrön Yrityspalvelut toteuttaa vuosittain Hämeenkyrön kesäesitteen, jonka tavoitteena on Maisematie- brändin sekä matkailu- ja tapahtumatarjonnan esiin nostaminen. Kts. www.maisematie.fi Kesäasukkaat nähdään voimavarana, joka tulee ottaa huomioon matkailunkin kehittämisessä. Kesäasukkaille lähetetään vuosittain keväällä kirjeenä kunnanjohtajan tervehdys sekä kesäesite. Kyröskosken torin toimintaedellytysten turvaaminen sekä vetovoimaisuuden säilyttäminen ja lisääminen nähdään tärkeäksi sekä matkailun että Kyröskosken elinvoimaisuuden kannalta. Koulutus, työvoiman saatavuus Koulutetun työvoimaan saatavuuden turvaamiseksi tehdään yhteistyötä alueen TEtoimiston ja koulutuskuntayhtymän kanssa. Tiiviillä yhteistyöllä elinkeinoelämän kanssa ennakoidaan tulevia koulutustarpeita. Paikallisten oppilaitosten koulutustarjonnan monipuolisuus ja työelämälähtöisyys vahvistavat Hämeenkyrön asemaa kuntana, jossa osaavan työvoiman saatavuus on yrityksille mahdollista. Kunta tulee turvaamaan toisen asteen koulutuksen säilymisen alueellaan. Aikuiskoulutustarjonnan säilyminen kunnan alueella nähdään tärkeäksi tavaksi turvata työvoiman saatavuutta erityisesti työvoimapulasta kärsivillä aloilla. Koulutustarjontaa pyritään luomaan yhteistyössä Saskyn kanssa. Yrityslähtöistä koulutustarvesuunnittelua ja koulun laitteiden ja yritysten yhteistoimintaa tulisi perustella tähän 22
Paikalliset hankinnat Kunta kilpailuttaa hankintansa hankintalain puitteissa. Tarjouspyyntöjä lähetettäessä otetaan huomioon paikalliset toimijat. Pienemmät kertahankinnat, joita ei kilpailuteta, tehdään mahdollisuuksien mukaan oman paikkakunnan yrityksistä hankintalain puitteissa. Pienhankintojen osalta tiedotetaan myös tehostetusti hankinnasta paikallisen yrittäjäyhdistyksen kautta. Tarjouspyynnöistä tiedotetaan yrittäjäyhdistykselle. PK-yritysten kehittämistoiminta Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy tulee aktiivisesti toimimaan paikallisten yritysten jatkuvan toiminnan kehittämisen hyväksi. Kehittämistyössä käytetään hyväksi valmiita asiantuntijaverkostoja sekä tarjolla olevia hankerahoitusmuotoja. Kehittämis- ja koulutushankkeita voidaan toteuttaa myös omalla rahoituksella. Kehittämistoiminnassa hyvänä lähtökohtana pidetään erilaisia toimialakohtaisen kehittämisen toimenpiteitä. Maatalouden ja sen liitännäiselinkeinojen kehittäminen Maatalouden osuus Hämeenkyrön elinkeinorakenteessa on merkittävä. Paikallinen tuotanto mahdollistaa lähiruoalle aseman, joka tulee hyödyntää. Lisäksi vahva paikallinen luomutuotanto omaa merkittävää kasvupotentiaalia tulevaisuudessa. Maatalouden liitännäiselinkeinojen kehittäminen nähdään tärkeänä ja myös kohtalaisen isona tulevaisuuden haasteena. Olennaista on käyttää olemassa olevia palveluita esim. Pro Agrian tarjoamat konsultoinnit tehokkaasti alueella hyväksi. Maatalouden liitännäiselinkeinojen kehittämisestä vastaa Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy. 5.3 Elinkeinotuet Metsätalous ja energiatalous Metsätalouden ja bioenergiatoimialan toimintaedellytysten kehittämiselle on Hämeenkyrössä hyvät edellytykset. Myös metsätalouteen liittyvän liikenneverkon ylläpitämiseen ja kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Kunta myöntää avustuksia yksityisteiden perusparannushankkeille. Lisäksi uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen myös paikallisesti nähdään tärkeänä. Hämeenkyrön kunta noudattaa seuraavia päälinjauksia kuntakonsernin ulkopuolisten toimijoiden suhteen. Yrityslainojen takaukset Hämeenkyrön kunta ei myönnä yrityksille lainojen takauksia. Yritystuet Hämeenkyrön kunta ei myönnä yrityksille elinkeinopoliittisia tukia tai avustuksia. 23
Yritysten investointien ja kehittämishankkeiden rahoitus Hämeenkyrön kunta ei rahoita yritysten omia hankkeita. Yritysryhmien hankkeisiin on mahdollista osallistua tapauskohtaisesti Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n harkinnan mukaisesti. Investointi- ja kehittämishankkeissa yrityksiä pääsääntöisesti palvelee Pirkanmaan ELY-keskus ja Joutsenten Reitti. 5.4. Elinkeinopolitiikan resurssit Yritysneuvonta Yritysneuvonta hoidetaan Hämeenkyrössä Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n kautta. Sekä toimivien yritysten että yritystoimintaa aloittavien neuvonta nähdään tärkeänä ja se on resursoitu ostopalvelusopimuksessa elinkeinoyhtiöltä. Alkavien yritysten osalta neuvontapalveluista vastaa Uusyrityskeskus Ensimetri. Toimivien yritysten kehittämistyössä pyritään mahdollisimman laajasti hyödyntämään alueellista ja seudullista projektitarjontaa. Budjetointi Hämeenkyrön kunta varaa vuosittain talousarviossaan elinkeinotoimen määrärahan. Tavoitteiden toteutumisen kannalta on tärkeää säilyttää taso noin 300.000 eurossa. Kunnan ja Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n välisellä ostopalvelusopimuksella määritellään vuosittain ostopalvelusopimuksen määrä sekä sisältö. Elinkeinopoliittinen päätöksenteko Elinkeinopolitiikasta päättää valtuuston päättämien strategioiden ja tavoitteiden ohjaamana kunnanhallitus. Kunnan elinkeinoyhtiö Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy toimii elinkeinopolitiikan käytännön toteuttajana. Valtuusto tai hallitus ohjaa konserniohjauksen kautta kunnan yhtiöitä. Kunnan 100 % omistaman elinkeinoyhtiön toimintaa valvoo ja ohjaa yhtiölle asetettu hallitus, joka koostuu sekä kunnan, että elinkeinoelämän vaikuttajista. 6. Seuranta Tämän elinkeinostrategian täytäntöönpano tapahtuu Hämeenkyrön kunnan ja Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:n vuosittaisen yhteistyön toimin. Tavoitteet asetetaan talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa, joten seuranta ulottuu valtuustotasolle tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen avulla. Strategia uudistetaan tarvittavilta osin kerran valtuustokaudessa, sen puolivälissä. Uudistamisesta huolehtii kunnanhallitus. Lisätietoja elinkeinostrategiasta antavat kunnanjohtaja Antero Alenius ja toimitusjohtaja Tiina Laakkonen Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy:stä. 7. Tilasto-osa Strategian lopussa on tilasto-osa Hämeenkyrön asemasta ja kehityksestä 2000-luvulla. 24
Hämeenkyrön kunnan asema
Havainnekuva Hämeenkyrön ohitustien tiesuunnitelmasta.