AIKUISKOULUTUSTUKI opintovapaalle jäävälle palkansaajalle yrittäjälle AMMATTITUTKINTOSTIPENDI näyttötutkinnon suorittaneelle 2008 2009
SISÄLLYSLUETTELO Aikuiskoulutustuki lyhyesti......... 3 AIKUISKOULUTUSTUKI........... 4 Laki aikuiskoulutustuesta....... 4 Tuen saamisedellytykset.......... 5 Hakijaa koskevat edellytykset..... 5 Koulutusta koskevat edellytykset............... 7 Estävät etuudet............. 9 Tuen kestoaika................ 9 Tuen kestoajan laskuri internetissä................ 10 Jos laskennallinen työaika ei toteudu................ 10 Tuen määrä.................. 10 Tuen verotus............... 11 Työnteko ja tulojen ansainta tuen maksuaikana.............. 12 Tuen hakeminen jälkikäteen jaksottaisen opintovapaan perusteella.......... 12 Yrittäjän aikuiskoulutustuki........ 13 Kuka on yrittäjä?............. 13 Yrittäjää koskevat tuen myöntämisehdot............ 13 Koulutuspäiviä ja tulojen alenemaa koskeva edellytys...... 14 Tulojen aleneman selvittäminen... 14 Yrittäjän aikuiskoulutustuen suuruus.................. 15 Tuen hakumenettely............. 15 Palkansaajien hakumenettely..... 15 Yrittäjien hakumenettely........ 16 Ennakkopäätöksen hakeminen.... 16 Hakemuksen liitteet ja hakuohjeet................ 16 Hakemuksen käsittelyaika ja päätös aikuiskoulutustuesta........ 17 Käsittelyaika............... 17 Päätös aikuiskoulutustuesta...... 17 Tuen saajan tietojenantovelvollisuus... 17 Tuen periminen takaisin, jos laskennallinen työaika ei toteudu..... 18 Kun tukiaika on käytetty kokonaan.... 18 Opintolaina.................. 19 Opintolainan valtiontakaus...... 19 Lainatakauksen hakeminen...... 20 Opintolainaehdot ja lainan nostaminen........... 20 Opintolainavähennys.......... 21 Lisätietoja opintolainasta........ 21 Muita tukimuotoja aikuisopiskelijalle... 21 Kelan opintotuki............. 21 Työttömän omaehtoisen koulutuksen tuki............. 22 Työvoimakoulutuksen taloudellinen tuki............ 23 Vuorottelukorvaus............ 23 Tietoa opintovapaalaista.......... 24 Aikuiskoulutustuki ja eläketurva...... 25 AMMATTITUTKINTOSTIPENDI........ 26 Ammattitutkintostipendi näyttötutkinnon suorittaneelle...... 26 Yleistä ammattitutkintostipendistä................ 26 Ammatilliset näyttötutkinnot..... 27 Ammattitutkintostipendin saamisehdot................. 27 Työhistoria vähintään viisi vuotta................ 27 Ikä..................... 27 Ammattitutkintostipendin suuruus.... 27 Tuen hakeminen............... 28 Hakuaika................. 28 Hakumenettely............. 28 Hakemuksen käsittelyaika ja päätös ammattitutkintostipendistä.... 28 Tietoa Koulutusrahastosta......... 29 2
AIKUISKOULUTUSTUKI LYHYESTI Aikuiskoulutustukea voi saada omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut nykyisen työnantajan palveluksessa tai toiminut yrittäjänä vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua on ollut työelämässä yhteensä vähintään viisi vuotta jää palkattomalle opintovapaalle vähintään kahdeksi kuukaudeksi ei saa opiskeluun muuta tukea. Tukea myönnetään tutkintoon johtavaan opiskeluun sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen julkisen viranomaisen alaisessa oppilaitoksessa. Oppilaitoksen tulee toimia Suomessa. Tuen perusosa on 500 euroa/kk, jonka lisäksi maksetaan 20 % kuukausiansiosta 2 700 euroon asti, 15 % sen ylittävältä osalta. Yrittäjällä tuki on perusosan suuruinen, 500 euroa/kk. Tuki on verollista. Aikuiskoulutustukeen oikeutettu voi saada myös opintolainan valtiontakauksen, jonka myöntää Kela. Tuen kestoaika määräytyy työssäoloajan perusteella. Yksi työkuukausi kerryttää tukiaikaa 0,8 päivällä. Työssäoloaika määritellään 1.1.2007 jälkeiseltä ajalta työansioiden perusteella. Vähintään 10 vuotta työssä ollut voi lukea tukea kerryttävään aikaan myös tulevan työajan 60 ikävuoteen asti. Enimmillään tukiajan pituus on noin 18 kuukautta. Jos kaikki opintovapaajaksot kestävät alle kaksi kuukautta, tukea haetaan jälkikäteen. Tuen saaminen edellyttää, että palkattomia opintovapaapäiviä on kertynyt yhteensä vähintään 43 ja ansiot ovat vähintään kolmen kuukauden tarkastelujaksona alentuneet kolmanneksella. Myös yrittäjät hakevat tukea aina jälkikäteen. Aikuiskoulutustuen myöntää ja maksaa Koulutusrahasto. 3
AIKUISKOULUTUSTUKI Laki aikuiskoulutustuesta Aikuiskoulutustuesta säädetään aikuiskoulutustukea koskevassa laissa (1276/2000). Tukea voi saada Suomessa asuva palkansaaja tai yrittäjä. Henkilön katsotaan asuvan Suomessa, jos hänellä on täällä varsinainen asunto ja koti ja hän pääasiallisesti oleskelee Suomessa. Aikuiskoulutustukilakia ei sovelleta Ahvenanmaalla henkikirjoitettuihin. Ahvenanmaalla noudatetaan maakunnan omia opintotukilakeja. 4
TUEN SAAMISEDELLYTYKSET Hakijaa koskevat edellytykset Työhistoria vähintään viisi vuotta Tuen saaminen edellyttää, että henkilö on tukikauden alkamiseen mennessä ollut työ- tai virkasuhteissa tai toiminut yrittäjänä yhteensä vähintään viisi vuotta. Jos tukikausi on alkanut ennen 1.8.2006, työhistoriaa tulee olla vähintään 10 vuotta. Työhistoria-aikaan lasketaan kaikki Suomessa eläkevakuutettu työaika. Myös alle 23-vuotiaana tehty työ, joka on merkitty Eläketurvakeskuksen ansiotyörekisteriin, otetaan huomioon. Ulkomailla ulkomaisen työnantajan palveluksessa tehtyä työtä tai ulkomailla yrittäjänä toimimista ei lasketa mukaan työhistoriaan. Työhistoria lasketaan 1.1.2007 jälkeiseltä ajalta vuosiansioiden perusteella. Työkuukausien lukumäärä saadaan jakamalla kalenterivuoden ansiot vuosittain vahvistettavalla palkkakertoimella. Vuonna 2007 luku oli 940, vuonna 2008 luku on 961. Osamäärä pyöristetään lähimpään kokonaislukuun, joka voi olla enintään 12. Kuluvalta vuodelta huomioon otetaan enintään aika, joka on kertynyt tuen alkamisajankohtaan mennessä. Jotta henkilö voisi lukea hyväkseen ns. laskennallista työaikaa ja siten saada pidemmän tukiajan, edellytyksenä on, että työssäoloaikaa on tukikauden alkamiseen mennessä kertynyt vähintään 10 vuotta (ks. kappale Tuen kestoaika, s. 9). Alle 10 vuoden työhistoria oikeuttaa vain kertyneen työajan perusteella laskettavaan tukiaikaan. Esimerkiksi viiden vuoden työhistoria oikeuttaa tukiaikaan, jonka kesto on 48 päivää (2 kuukautta 5 päivää). Työhistorian voi laskea esimerkiksi työtodistusten perusteella tai tilaamalla oma työeläkeote Eläketurvakeskuksesta, puh. 010 7511. Otteen tietoja voi tarkastella myös osoitteessa www.tyoelake.fi. Koulutusrahasto hankkii kaikista tuen hakijoista Eläketurvakeskuksen ansiotyörekisterin, joten hakemuksen liitteeksi ei tarvita työtodistuksia tai työeläkeotetta. Koska palkkatiedot päivitetään rekisteriin jälkikäteen, kannattaa hakemuksen liitteeksi laittaa palkkatiedot kuluvalta ja edeltävältä vuodelta. Työhistoriaa laskettaessa työntekoon rinnastettavana aikana otetaan huomioon seuraavat ajat: äitiys-, isyys- ja vanhempainraha-aika, jos henkilö ei ko. aikana ole ollut työ- tai virkasuhteessa tai toiminut yrittäjänä hoitovapaa-aika työ- tai virkasuhteen aikana varusmies- ja siviilipalvelusaika aika, jolta henkilölle on maksettu työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai tapaturmaeläkettä. 5
Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha-aika työsuhteen tai yrittäjätoiminnan aikana lasketaan normaaliin työsuhdeaikaan kuuluvaksi 31.12.2006 asti. Vuoden 2007 alusta palkattomat perhevapaat lasketaan työssäoloon rinnastettavaksi ajaksi. Aikuiskoulutustuen ansainta-ajasta (työssäoloaika ja siihen rinnastettava aika yhteensä) voi kuitenkin enintään neljäsosa olla työntekoon rinnastettavaa aikaa. Esimerkiksi 10 vuoden ansainta-aikaan voi sisältyä rinnastettavaa aikaa enintään 2,5 vuotta, viiteen vuoteen enintään 1 vuosi 3 kuukautta. Aikuiskoulutustukeen ei ole oikeutta, jos työhistoria-aika ja siihen rinnastettava aika yhteensä on alle viisi vuotta (ennen 1.8.2006 alle 10 vuotta). Vähintään vuoden kestänyt työ- tai virkasuhde samaan työnantajaan Tuen saaminen edellyttää, että henkilön päätoiminen työ- tai virkasuhde samaan työnantajaan on tukikauden alkamiseen mennessä kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden. Päätoimisena pidetään työtä, josta henkilö on ansainnut enimmän osan tuloistaan ja jossa työaika on keskimäärin vähintään 16 tuntia viikossa. Yrittäjältä edellytetään, että hän on välittömästi ennen tukikauden alkua toiminut vähintään vuoden YEL-vakuutettuna yrittäjänä (ks. kappale Yrittäjän aikuiskoulutustuki, s. 13). Tuen piiriin eivät kuulu henkilöt, jotka eivät ole työsuhteessa. Osakeyhtiön toimitusjohtajan ei katsota olevan työsuhteessa yhtiöön, eikä hän siksi ole oikeutettu aikuiskoulutustukeen. Omais- tai perhehoitajana toimiminen ei ole työ- tai virkasuhteessa tehtävää työtä. Palkaton opintovapaa Henkilön tulee olla koulutuksen vuoksi palkattomalla opintovapaalla tai vastaavalla koulutuksen vuoksi myönnetyllä vapaalla yhtäjaksoisesti vähintään kahden kuukauden ajan. Palkaksi ei katsota niitä kohtuullisia luontoisetuja, joiden saaminen jatkuu koulutuksen ajan. Kahden kuukauden jakso on esimerkiksi 4.10. 3.12. tai 1.2. 31.3. Kahdeksan viikon jakso ei ole riittävä aika. Jos palkattomat opintovapaajaksot jäävät alle kahden kuukauden pituisiksi, mutta työstä poissaoloa kertyy yhteensä vähintään kaksi kuukautta (43 opintovapaapäivää), henkilö voi hakea tukea jälkikäteen ansionmenetyksen korvauksena (ks. kappale Tuen hakeminen jälkikäteen, s. 12). Koska tuen saajan on oltava opinto- tai sitä vastaavalla vapaalla, tuen saaminen edellyttää aina voimassa olevaa työ- tai virkasuhdetta 6
tuettavan koulutuksen aikana. Työttömälle henkilölle ei voida myöntää aikuiskoulutustukea. Määräaikaisessa työssä oleva voi saada tukea ajalle, jonka hän on määräaikaisesta työstään opintovapaalla. Jos määräaikainen työ päättyy ennen koulutuksen aloittamista, tukeen ei ole oikeutta. Henkilö ei menetä oikeutta jo myönnettyyn aikuiskoulutustukeen, jos hänen työsuhteensa irtisanotaan tukikauden alkamisen jälkeen hänestä itsestään riippumattomasta syystä, esimerkiksi tuotannollis-taloudellisilla syillä. Lisää tukea ei kuitenkaan voida työsuhteen päätyttyä myöntää, vaikka henkilöllä olisi tukioikeutta jäljellä. Koulutusta koskevat edellytykset Yleistä Aikuiskoulutustukea voi saada koulutukseen, jonka kestoaika on vähintään kaksi kuukautta. Koulutuksen tulee olla tutkintoon johtavaa tai ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta. Tukea ei voi saada yleissivistävään, harrastusluonteiseen tai vapaatavoitteiseen koulutukseen. Koulutuksen järjestäjän tulee olla Suomessa toimiva, julkisen valvonnan alainen oppilaitos. Ammatillisen koulutuksen järjestäjällä tulee olla opetusministeriön antama opetuksen järjestämislupa. Yksityisten oppilaitosten, esimerkiksi yksityisten kauneudenhoitoalan oppilaitosten, hieromaoppilaitosten, liikenneoppilaitosten tai taidealan oppilaitosten järjestämään koulutukseen ei voida myöntää aikuiskoulutustukea. Varsinainen ammatillinen koulutus Aikuiskoulutustukeen oikeuttavaa koulutusta on ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erityisammattitutkintoon johtava koulutus ammattikorkeakoulututkintoon tai amk-jatkotutkintoon johtava koulutus sekä ammattikorkeakoulussa suoritettavat ammatilliset erikoistumisopinnot ja muu aikuiskoulutus yliopistossa suoritettava alempaan tai ylempään yliopistotutkintoon tai lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon johtava koulutus ja yliopistojen järjestämä täydennyskoulutus avoin yliopisto-opiskelu tai opiskelu kesäyliopistossa, jos koulutus on hakijalle ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta ammatillisten ja korkeakoulututkintojen osien suorittaminen ja ammatillinen lisäkoulutus. 7
Aikuiskoulutustukea voidaan myöntää myös sotilas-, poliisi- ja pelastusalan koulutukseen, jonka järjestäjälle asianomaisen hallinnonalan lupaviranomainen on antanut toimiluvan. Peruskoulu- ja lukio-opinnot Peruskoulu- ja lukio-opintoihin aikuiskoulutustukea voidaan myöntää, jos koulutuksen puute on ammatillisen kehittymisen esteenä tai vaikeuttaa ammatissa selviytymistä. Tukea voidaan myöntää myös, jos ammatilliseen koulutukseen pääsyn ehtona on peruskoulu- tai lukio-opintojen suorittaminen. Aikuiskoulutustukea ei myönnetä yksittäisten aineiden opiskeluun peruskoulussa tai lukiossa, vaan opintojen tulee johtaa peruskoulun tai lukion koko oppimäärän suorittamiseen. Ulkomaan opinnot Opiskelu ulkomaisessa oppilaitoksessa ei kuulu aikuiskoulutustuen piiriin. Tukea voi kuitenkin saada, jos henkilö on opiskelijana suomalaisessa oppilaitoksessa ja ulkomaan opinnot hyväksytään osaksi henkilön suomalaisessa oppilaitoksessa suorittamaa tutkintoa tai koulutusta. Tieteelliseen jatko-opiskeluun ulkomaisessa oppilaitoksessa tukea voidaan myöntää, jos henkilö on kirjoilla jatko-opiskelijana suomalaisessa yliopistossa ja ulkomaan opinnot liittyvät jatko-opintoihin. Myös ulkomaisten opintojen tulee olla julkisesti valvottuja. Kieliopinnot Aikuiskoulutustukea voidaan myöntää ammattitaitoa täydentäviin ja tukeviin kieliopintoihin. Tukea voi saada julkisen viranomaisen alaisessa oppilaitoksessa järjestettävään kielikoulutukseen, esimerkiksi ammatillisten oppilaitosten, aikuiskoulutuskeskusten, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja niiden täydennyskoulutuskeskusten sekä kansanopistojen kielikoulutukseen. Tukea ei myönnetä yksityisten kielikoulujen järjestämään kielikoulutukseen. Pelkkään kielten opiskeluun lukiossa tukea ei voida myöntää. Työharjoittelu Opintoihin kuuluvalle työharjoittelu- tai työssäoppimisjaksolle myönnetään aikuiskoulutustukea, jos jaksolta maksettava palkka ei ylitä sallittua sivutulorajaa (ks. kappale Työnteko ja tulojen ansainta tuen maksuaikana, s. 12). 8
Estävät etuudet Aikuiskoulutustukea ei myönnetä henkilölle, joka saa muun muassa vuorottelukorvausta tai osa-aikalisää Kelan maksamaa opintorahaa tai opintotukilain mukaista asumislisää sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa äitiys-, isyys- tai vanhempainpäivärahaa kuntoutusrahaa samaan koulutukseen työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea työttömälle maksettavaa koulutustukea tai koulutuspäivärahaa yksilöllistä varhaiseläkettä, täyttä työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea, työttömyyseläkettä tai vanhuuseläkettä muuta verotettavaa eläkettä yli sallitun sivutulorajan. Aikuiskoulutustukea ei voida myöntää henkilölle, joka osallistuu työvoimakoulutukseen. TUEN KESTOAIKA Aikuiskoulutustuen kestoaika määräytyy henkilön työhistorian perusteella. Työhistoriaan lasketaan kaikki Suomessa eläkevakuutettu työaika ja yrittäjätoiminta sekä näihin rinnastettava aika (ks. kappale Hakijaa koskevat edellytykset, s. 5). Myös alle 23-vuotiaana tehty työ otetaan työhistoriaa laskettaessa huomioon. Yksi työssäolokuukausi kerryttää tukiaikaa 0,8 tukipäivällä. Muunnettaessa tukipäiviä kuukausiksi katsotaan kuukauteen sisältyvän 21,5 päivää. Kertyneen työhistorian voi laskea työtodistusten perusteella tai tilaamalla oma työeläkeote Eläketurvakeskuksesta, puh. 010 7511. Otteen tietoja voi tarkastella myös osoitteessa www.tyoelake.fi. Työhistoria lasketaan 1.1.2007 jälkeiseltä ajalta vuosiansioiden perusteella. Työkuukausien lukumäärä saadaan jakamalla kalenterivuoden ansiot vuosittain vahvistettavalla palkkakertoimella. Vuonna 2007 luku oli 940, vuonna 2008 luku on 961. Osamäärä pyöristetään lähimpään alempaan kokonaislukuun, joka voi olla enintään 12. Laskettaessa työhistoriaa kuluvalta vuodelta huomioon otetaan enintään aika, joka on kertynyt tuen alkamisajankohtaan mennessä. 9
Esimerkkejä tukiajan kertymisestä: Työaika Tukiaika 5 vuotta 48 päivää (2 kk 5 pv) 8 vuotta 77 päivää (3 kk 12 pv) 10 vuotta 96 päivää (4 kk 10 pv) 20 vuotta 192 päivää (8 kk 20 pv) 30 vuotta 288 päivää (13 kk 9 pv) Kertyneen työhistorian lisäksi henkilö voi käyttää etukäteen laskennallista työaikaa tukikauden alkamisesta 60 ikävuoteen asti. Tuen etukäteiskäytön ehtona on, että varsinaista työssäoloaikaa tukikauden alkuun mennessä on kertynyt vähintään 10 vuotta. Jos 10 vuotta täyttyy vain yhdessä rinnastettavan ajan kanssa, voi henkilö saada tukea ainoastaan kertyneen työajan perusteella. Työhistoriaa ja tukiaikaa laskettaessa otetaan huomioon tukikauden alkamiseen mennessä kertynyt työhistoria. Jos hakija on ollut opintovapaajaksojen välissä työssä ja haluaa, että työhistoria ja tukikauden kestoaika lasketaan jatkohakemuksessa uudelleen, jatkohakemukseen tulee liittää palkkatodistus kuluvalta ja edeltävältä vuodelta. Käytännössä tuen kestoaika on enimmillään noin 18 kuukautta. Esimerkiksi 40 vuoden työhistoria (kertynyt ja laskennallinen yhteensä) oikeuttaa 384 päivää eli 17 kuukautta 19 päivää kestävään tukiaikaan. Tuen kestoajan laskuri internetissä Tuen kestoajan (kertyneen ja laskennallisen) voi laskea laskurilla Koulutusrahaston sivuilla osoitteessa www.koulutusrahasto.fi. Jos laskennallinen työaika ei toteudu Jos tukiaikaa etukäteen käyttänyt henkilö jää työstä pois ennen 60 vuoden ikää, peritään kattamaton tukiosuus osittain takaisin henkilön siirtyessä vanhuuseläkkeelle (ks. kappale Tuen periminen takaisin, jos laskennallinen työaika ei toteudu, s. 18). TUEN MÄÄRÄ Palkansaajan aikuiskoulutustuki muodostuu 500 euron suuruisesta perusosasta sekä palkan perusteella määräytyvästä ansio-osasta. Ansio-osa on 20 % keskimääräisestä kuukausiansiosta 2 700 euroon saakka ja 15 % sen ylittävältä osalta. Ansio-osan perusteena oleva palkka lasketaan tuen hakemuskuukautta edeltäneen työssäoloajan vakiintuneista palkkatuloista yhteensä 12 kuukauden (365 päivän) ajalta. Ansiotuloja laskettaessa huomioon otetaan 10
vain päätoimen palkkatulot, josta lomaraha, lomakorvaus ja satunnaiset korvaukset vähennetään. Sivutyöstä ansaittua tuloa tai sosiaalietuuksia ei oteta huomioon. Yli kuukauden kestäneitä palkattomia poissaoloja (esimerkiksi sairausloma tai lomautus) ei lasketa mukaan ansioiden 12 kuukauden tarkastelujaksoon. Poikkeuksen muodostavat henkilökohtaisista syistä johtunut virkavapaa tai työloma, tilapäinen osa-aikainen työ esimerkiksi osa-aikalisän, osittaisen hoitovapaan tai osa-aikaisen lomautuksen vuoksi tai vuorotteluvapaa. Nämä poissaoloajat tai osa-aikaiset työjaksot lasketaan mukaan 12 kuukauden palkan tarkastelujaksoon, ja ne vaikuttavat pienentävästi tuen suuruuteen. Jos henkilö on vuorotteluvapaan aikana opiskellut päätoimisesti (keskimäärin 3,75 opintopistettä tai 2,5 opintoviikkoa kuukaudessa tai 25 tuntia viikossa), tätä aikaa ei sisällytetä palkan 12 kuukauden tarkastelujaksoon. Aikuiskoulutustukihakemuksen liitteenä tulee olla oppilaitoksen antama selvitys opintojen päätoimisuudesta vuorotteluvapaalla. Kun kuukautta kohden laskettu palkka muutetaan päiväpalkaksi, kuukauteen katsotaan sisältyvän 21,5 työpäivää. Esimerkkejä tuen määrästä: Palkka Tuen määrä 1 000 euroa/kk 700 euroa/kk 1 500 euroa/kk 800 euroa/kk 2 000 euroa/kk 900 euroa/kk 2 500 euroa/kk 1 000 euroa/kk 3 000 euroa/kk 1 085 euroa/kk 3 500 euroa/kk 1 160 euroa/kk Tuen määrän voi laskea laskurilla Koulutusrahaston sivuilla osoitteessa www.koulutusrahasto.fi. Yrittäjän aikuiskoulutustuki on aina perusosan (500 euroa/kk) suuruinen. Aikuiskoulutustuen määrä pysyy samana koko koulutuskokonaisuuden ajan. Sitä ei siis lasketa uudelleen, vaikka henkilö olisi opintojaksojen välillä työssä. Tuen määrä lasketaan uudelleen vasta, kun henkilö aloittaa kokonaan uuden koulutuksen. Aikuiskoulutustukeen oikeutettu voi saada myös opintolainan valtiontakauksen (ks. kappale Opintolaina, s. 19). Tuen verotus Aikuiskoulutustuki (sekä perusosa että ansio-osa) on veronalaista tuloa. Vakiomääräinen ennakonpidätys on 20 %. Halutessaan muutosta ennakonpidätykseen hakijan on toimitettava Koulutusrahastolle etuutta varten annettu muutosverokortti. 11
TYÖNTEKO JA TULOJEN ANSAINTA TUEN MAKSUAIKANA Aikuiskoulutustuen saaja voi tuen maksuaikana ansaita tuloja rajoitetusti. Henkilöllä voi tukiaikana olla verotettavia tuloja (palkka- tai yrittäjätulot, eläke, verollinen apuraha) enintään kolme neljäsosaa aikuiskoulutustuen määrästä tukikuukaudessa. Ratkaisevaa on tulojen ansaitsemisaika, ei niiden maksamisajankohta. Esimerkiksi 820 euroa/kk (brutto) aikuiskoulutustukea saava voi ansaita tuloja enintään 615 euroa/kk (brutto). Pääomatuloja, esimerkiksi vuokratuloja tai korkotuloja, ei lasketa ansiotuloihin. Aikuiskoulutustukilain mukaan henkilön tulee tuen maksuaikana olla päätoimestaan palkattomalla opintovapaalla. Päätyönantajan palveluksessa voi opintovapaalla siksi käydä vain satunnaisesti, esimerkiksi työnantajan erikseen kutsuessa työhön sairaustapauksen tai vastaavan syyn takia. Etukäteen sovittu säännönmukainen työnteko tai projekti oman työnantajan palveluksessa ei ole tukiaikana sallittua. Jos työskentely opintojen aikana omalla työnantajalla on luonteeltaan säännöllistä, tukea haetaan jälkikäteen jaksottaisen opintovapaan perusteella. Aikuiskoulutustuen saajan on ilmoitettava sivutulorajan ylityksestä Koulutusrahastolle. Jos sivutulot tuen maksuaikana eivät ylitä tulorajaa, ilmoitusta ei tarvita. Aikuiskoulutustukea ei makseta sellaisena tukikuukautena, jona tulot ylittävät tulorajan. Sivutuloja tarkasteltaessa ratkaisevaa on työn tekemiskuukausi, ei maksamiskuukausi. Perusteettomasti maksettu etuus peritään takaisin. Tukipäivät ajanjaksolta, jolta tuki on tulorajan ylityksen vuoksi peruutettu tai peritty takaisin, ovat käytettävissä myöhemmin uudelleen. TUEN HAKEMINEN JÄLKIKÄTEEN JAKSOTTAISEN OPINTOVAPAAN PERUSTEELLA Jos työstä poissaolo koulutuksen vuoksi ei ole yhdenjaksoista, vaan jokainen opintovapaajakso kestää alle kaksi kuukautta, aikuiskoulutustuki maksetaan ansionmenetyksen korvauksena jälkikäteen tehdyn hakemuksen perusteella. Tuen maksaminen jälkikäteen edellyttää, että työstä poissaolo koulutuksen vuoksi on kestänyt yhteensä vähintään kaksi kuukautta (vähintään 43 täyttä työpäivää). Työpäiviksi lasketaan arkipäivät maanantaista perjantaihin, ei viikonloppuja eikä arkipyhiä. Edellytyksenä on lisäksi, että työansiot ovat koulutukseen osallistumisen vuoksi alentuneet siten, että alenema on vähintään kolmasosa tar- 12
kastelujakson aikana. Tarkastelujakson vähimmäispituus on kolme kuukautta, mutta se voi olla pitempikin. Henkilö voi itse päättää, minkä pituiselle tarkastelujaksolle hän hakee tukea, mutta kalenterivuoteen voi sisältyä enintään neljä tarkastelujaksoa ja tuen hakemiskertaa. Ensimmäinen tarkastelujakso alkaa ensimmäisestä opintovapaapäivästä, jolle henkilö hakee tukea. Tarkastelujaksot seuraavat toisiaan välittömästi, uusi tarkastelujakso alkaa aina edellisen jakson päättymisestä. Tarkastelujaksoon sisällytetään myös ajat, jolloin henkilö ei ole opiskellut, esimerkiksi oppilaitoksen kesäloma-aika. Jälkikäteen maksettavan aikuiskoulutustuen suuruus määräytyy samalla tavoin kuin yhdenjaksoiselta opintovapaalta maksettava tuki (ks. kappale Tuen määrä, s. 10). Tuen päiväkohtainen määrä saadaan jakamalla kuukausimäärä luvulla 21,5. Ansioiden alenemaa verrataan niihin tuloihin, jotka henkilö on ansainnut yhteensä 12 kuukauden ajalta ennen tukikauden/tarkastelujakson alkua. Yrittäjille aikuiskoulutustukea myönnetään pelkästään jälkikäteen tehtävän hakemuksen perusteella. YRITTÄJÄN AIKUISKOULUTUSTUKI Kuka on yrittäjä? Yrittäjällä tarkoitetaan aikuiskoulutustukijärjestelmässä henkilöä, joka on päätoimeltaan yrittäjä ja on vakuutettu yrittäjän eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisesti. Yrittäjää koskevat tuen myöntämisehdot Tuen myöntäminen edellyttää, että henkilö on toiminut YEL- tai MYELvakuutettuna yrittäjänä vähintään vuoden välittömästi ennen tuettavan opiskelun alkua. Muuta kuin YEL- tai MYEL-vakuutettua aikaa ei lasketa yrittäjäajaksi. Välittömästi tarkoittaa enintään neljää kuukautta. Tuen ehtona on lisäksi, että yrittäjä on ennen tukikauden alkamista toiminut yrittäjänä tai ollut työ- tai virkasuhteissa yhteenlaskettuna vähintään viisi vuotta (ennen 1.8.2006 vähintään 10 vuotta, ks. kappale Hakijaa koskevat edellytykset, s. 5). Yrittäjien ja maatalousyrittäjien työssäoloaika määritellään 1.1.2007 jälkeiseltä ajalta eläkevakuutuksessa vahvistetun työtulon perusteella. Työkuukausien lukumäärä saadaan jakamalla vuosityötulo vuosittain vahvistettavalla palkkakertoimella. Vuonna 2007 luku oli 940, vuonna 2008 luku on 961. Osamäärä pyöristetään lähimpään alempaan kokonaislukuun, joka voi olla enintään 12. Kuluvalta vuodelta huomioon otetaan enintään aika, joka on kertynyt tuen alkamisajankohtaan mennessä. 13
Yrittäjän on koulutuksen vuoksi keskeytettävä työntekonsa tai olennaisesti vähennettävä sitä. Jos yritystoiminta on kokonaan lopetettu, henkilöllä ei ole oikeutta aikuiskoulutustukeen. Koulutuspäiviä ja tulojen alenemaa koskeva edellytys Yrittäjä voi saada aikuiskoulutustukea, jos koulutus on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään kaksi kuukautta tai vähintään 43 koulutuspäivää. Tuen myöntämisen ehtona on lisäksi, että yrittäjän tulot ovat alentuneet vähintään kolmasosalla koulutuksen aikana ja sen johdosta. Vertailuperusteena ovat yrittäjän vakiintuneet ansiotulot yritystoiminnasta yhteensä vuoden ajalta ennen koulutuksen alkamista. Niitä verrataan henkilön yritystoiminnasta saamiin ansiotuloihin koulutuksen aikana. Tuloverolain tarkoittamia pääomatuloja ei oteta vertailussa huomioon. Sivutuloa muusta kuin omasta yritystoiminnasta yrittäjällä saa olla enintään 375 euroa/kk. Koska yrittäjälle tuki myönnetään ansiotulojen aleneman perusteella ja alenema voidaan todeta vasta jälkikäteen annettavan selvityksen perusteella, yrittäjät hakevat tukea takautuvasti. Hakemuksen voi jättää esimerkiksi lukukausittain, lukuvuosittain tai kun opinnot on kokonaan saatettu päätökseen. Lyhin tarkastelujakso, jolle tuki voidaan takautuvasti myöntää, on kolme kuukautta. Tarkastelujakso lasketaan koulutuksen aloittamisesta tai edellisen tarkastelujakson päättymisestä. Myös oppilaitoksen kesäloma-aika tulee sisällyttää tarkastelujaksoon. Tulojen aleneman selvittäminen Yrittäjän on annettava luotettava selvitys tulojen alenemisesta koulutusaikana. Lähtökohtana tulovertailussa on viimeksi suoritettu verotus ja siinä vahvistetut yrittäjän ansiotulot. Myös viimeisen tilinpäätöksen tietoja voidaan käyttää. Tulojen aleneminen osoitetaan selvityksillä, joita ovat esimerkiksi eläkelaitoksen todistus eläkevakuutuksen perusteena olevasta työtulosta ja sen alentamisesta tai keskeyttämisestä opintojen ajaksi verottajan todistus ennakkoperinnän perusteena olevasta ansiotulosta ja sen alentamisesta tai ennakkoperinnän lopettamisesta opintojen ajaksi yrityksen välitilinpäätös tai tuloslaskelma ennen ja jälkeen opintojen. Tilinpäätöksestä on käytävä selville, miten tarkastelujakson aikainen ansiotulo on siitä laskettavissa. 14
verottajan todistus tulonjaon muuttamisesta yrittäjäpuolisoiden kesken (MYEL-hakijat) tai yhtiökumppaneiden kesken (esim. Ky tai Ay) palkkatodistus ennen ja jälkeen tarkastelujakson (Oy) todistus maatalouslomituspalvelujen aiheuttamista kustannuksista (MYEL-hakijat) muu luotettava selvitys tulojen alenemisesta koulutusaikana. Yrittäjän aikuiskoulutustuen suuruus Yrittäjälle aikuiskoulutustuki maksetaan perusosan suuruisena. Tuen suuruus on 23,26 euroa koulutuspäivältä (keskimäärin 500 euroa/kk, 31.12.2003 jälkeen suoritettu koulutus). Tuki on veronalaista, vakiomääräinen ennakonpidätys on 20 %. TUEN HAKUMENETTELY Aikuiskoulutustukea haetaan Koulutusrahastosta lomakkeella, jonka saa työvoimatoimiston tietopalvelupisteestä. Lomakkeen voi myös tulostaa Koulutusrahaston sivuilta osoitteesta www.koulutusrahasto.fi. Hakemuksen voi panna rahaston sivuilla vireille myös sähköisesti. Sähköiseen asiointiin tarvitaan verkkopankkitunnus. Palkansaajien hakumenettely Yhdenjaksoinen opintovapaa (kesto vähintään kaksi kuukautta) Jos opintovapaa kestää yhdenjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta, tukea haetaan ennen opintovapaan alkamista. Taannehtivasti tukea myönnetään aikaisintaan hakemuksen jättämistä edeltäneen kuukauden alusta. Tukea haetaan lomakkeella Palkansaajan aikuiskoulutustukihakemus. Jaksottainen opintovapaa (jokainen opintovapaajakso alle kaksi kuukautta) Jos kukin opintovapaajakso on kestänyt alle kaksi kuukautta, tukea maksetaan jälkikäteen tehdyn hakemuksen perusteella. Hakemus on toimitettava Koulutusrahastoon viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tarkastelujakson päättymisestä. Tarkastelujakso, jonka pituus on vähintään kolme kuukautta, lasketaan tuettavan koulutuksen aloittamisesta tai edellisen tarkastelujakson päättymisestä. Tukea haetaan lomakkeella Palkansaajan aikuiskoulutustukihakemus. Liitteeksi tarvitaan Tuloselvityslomake. 15
Jatkopäätöksen hakeminen aikuiskoulutustukeen Tukea uudelle opintovapaajaksolle tai uudelle tarkastelujaksolle haetaan jatkopäätöslomakkeella, jonka voi tulostaa Koulutusrahaston internet-sivuilta (Palkansaajan aikuiskoulutustukihakemus/jatkohakemus). Lomakkeen voi myös tilata Koulutusrahastosta. Jatkopäätöstä voi hakea myös Palkansaajan aikuiskoulutustukihakemus -lomakkeella, jonka saa työvoimatoimiston tietopalvelusta. Yrittäjien hakumenettely Yrittäjät hakevat aikuiskoulutustukea jälkikäteen, vähintään kolmen kuukauden pituisen tarkastelujakson jälkeen. Tukea haetaan lomakkeella Yrittäjän aikuiskoulutustukihakemus. Ennakkopäätöksen hakeminen Henkilö voi hakea Koulutusrahastosta aikuiskoulutustuen ennakkopäätöstä sen jälkeen, kun hänet on hyväksytty koulutukseen. Ennakkopäätöksessä annetaan sitova tieto siitä, kuuluuko koulutus tuen piiriin sekä siitä, mikä on tuen kestoaika. Ennakkopäätös ei koske muita seikkoja, eikä myönteisen ennakkopäätöksen saaminen ole tae myönteisen maksupäätöksen saamisesta. Ennakkopäätöksen hakeminen ei ole pakollista, ja henkilö voi aina hakea suoraan varsinaista tuen maksupäätöstä. Ennakkopäätöstä haetaan lomakkeella Ennakkopäätöshakemus aikuiskoulutustuesta. Myönteisen ennakkopäätöksen saanut hakee tuen maksupäätöstä erillisellä palkansaajan tai yrittäjän hakulomakkeella. Hakemuksen liitteet ja hakuohjeet Hakemuslomakkeella on ohje lomakkeen täyttämisestä ja mukana lähetettävistä liitteistä. 16
HAKEMUKSEN KÄSITTELYAIKA JA PÄÄTÖS AIKUISKOULUTUSTUESTA Käsittelyaika Hakemuksen käsittely kestää 2 6 viikkoa. Pidempään käsittelyaikaan on syytä varautua erityisesti lukuvuoden alkamisajankohtana loppukesällä ja syksyllä. Hakemuksen käsittelyä nopeuttaa, jos hakemuksen kaikki kohdat (myös työnantajaosuudessa) on täytetty huolellisesti ja hakemuksen mukana ovat kaikki tarvittavat liitteet. Ajankohtaisen käsittelyajan voi tarkistaa Koulutusrahaston sivuilta osoitteesta www.koulutusrahasto.fi. Päätös aikuiskoulutustuesta Hakijalle lähetetään aikuiskoulutustukipäätös heti, kun hakemus on käsitelty. Päätös lähetetään kirjallisena hakijan ilmoittamaan osoitteeseen. Tuki maksetaan kuukausittain koulutuskuukautta seuraavan kuukauden 8. päivänä (tai edellisenä pankkipäivänä, jos maksupäivä on lauantai tai pyhäpäivä). Päätöksessä mainitaan tuen maksupäivät ja maksuerän euromäärä. Jaksottaisen opintovapaan perusteella myönnetty aikuiskoulutustuki ja yrittäjän aikuiskoulutustuki maksetaan kertasuorituksena päätöstä seuraavana 8. tai 21. päivänä. Koulutusrahaston päätökseen haetaan muutosta valittamalla työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan. Kaikkiin rahaston päätöksiin liitetään muutoksenhakuohje. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksestä voi valittaa vakuutusoikeuteen, jonka päätös asiassa on lopullinen. TUEN SAAJAN TIETOJENANTOVELVOLLISUUS Aikuiskoulutustukilaissa on säädetty tuen saajan tietojenantovelvollisuudesta. Tuen saaja on velvollinen ilmoittamaan Koulutusrahastolle kaikista etuuteen vaikuttavista muutoksista, kuten muun muassa opintojen lopettamisesta tai keskeyttämisestä, tulorajan ylityksestä tuen maksuaikana tai aikuiskoulutustuen estävän etuuden saamisesta. 17
TUEN PERIMINEN TAKAISIN, JOS LASKENNALLINEN TYÖAIKA EI TOTEUDU Jos tuen saajan laskennallinen työaika (tuleva työaika opintojen alkamisesta 60 vuoden ikään saakka) jää lyhyemmäksi kuin tuen kestoaikaa laskettaessa oletettiin, etukäteen käytetty tuki peritään osittain takaisin henkilön siirtyessä vanhuuseläkkeelle. Perittävä määrä on kolmasosa liikaa maksetun tuen ansio-osasta. Laskennalliseen työaikaan luetaan muun muassa aika, jolta henkilö on saanut työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea. Esimerkki takaisinperinnästä: Henkilö saa vanhuuseläkkeen 65-vuotiaana, jolloin hänen todetaan jääneen pois työelämästä jo 50-vuotiaana. Karttumatta on näin ollen jäänyt 10 vuotta etukäteen käytettyä tukiaikaa. Hän on saanut liikaa maksettua tukea 96 päivältä eli neljältä ja puolelta kuukaudelta. Jos esimerkkihenkilön ansio-osan perusteena oleva palkka on ollut 2 500 euroa/kk, ansio-osaa on tällöin maksettu 500 euroa/kk eli 20 % ansio-osan perusteena olevasta palkasta. Ansio-osaa on maksettu perusteetta 96 päivältä (4,5 kuukaudelta) yhteensä 2 250 euroa. Takaisinperittävä määrä on kolmasosa tästä eli 750 euroa. KUN TUKIAIKA ON KÄYTETTY KOKONAAN Aikuiskoulutustuki on kertaluonteinen etuus. Kun henkilö on käyttänyt tukiajan (kertyneen ja laskennallisen) kokonaan, aikuiskoulutustukea ei enää voi saada uudelleen. Opintoihin voi tämän jälkeen hakea esimerkiksi Kelan opintotukea. 18
OPINTOLAINA Opintolainan valtiontakaus Aikuiskoulutustukeen oikeutettu voi saada myös opintolainan valtiontakauksen. Lainatakauksen saamisen ehtona on, että henkilö saa aikuiskoulutustukea yhtäjaksoisesti vähintään kahdeksan viikon ajan. Opintolainan valtiontakausta haetaan Kansaneläkelaitoksesta (Kela). Yrittäjälle ja jaksottaisella opintovapaalla olevalle eli aikuiskoulutustukea jälkikäteen hakevalle voidaan myöntää lainatakaus, jos hänelle on myönnetty aikuiskoulutustuki koko tarkastelujakson ajalle (eli Koulutusrahastolle selvitettävän tulojen tarkastelujakson työpäiville). Tällaisen hakijan on toimitettava aikuiskoulutustukipäätöksensä Kelan Saarijärven toimistolle. Lainatakausta koskeva hakemus on kuitenkin tehtävä opintojen alkaessa (ks. kappale Lainatakauksen hakeminen, s. 20). Aikuiskoulutustukeen liittyvän lainatakauksen suuruus on 300 euroa/ kk. Ulkomailla suoritettavissa opinnoissa lainatakaus on toisen asteen opinnoissa 360 euroa/kk ja korkeakouluopinnoissa 440 euroa/kk. Lainatakaus myönnetään aikuiskoulutustukiajalle (täysille kalenterikuukausille). 19
Aikuiskoulutustuen lainatakaus myönnetään kaikkiin niihin koulutuksiin, jotka kuuluvat aikuiskoulutustuen piiriin. Hakijan saama muu etuus voi estää aikuiskoulutustuen lainatakauksen myöntämisen, mutta muuta opintotuen tarveharkintaa ei lainatakauksessa ole. Lainatakausta ei kuitenkaan yleensä myönnetä, jos Kela on takaajana maksanut opiskelijan aiemmat lainat tai jos opiskelijalla on luottorekisteritietoihin merkitty vakava maksuhäiriö. Lainatakauksen hakeminen Lainatakauksen myöntää Kela. Aikuiskoulutustukeen liittyvää lainatakausta voi saada hakemuskuukautta edeltävän kuukauden alusta lukien. Aikuiskoulutustukea ja lainatakausta haetaan erillisillä lomakkeilla. Aikuiskoulutustukeen liittyvän opintolainan valtiontakaushakemuslomakkeen saa Kelan toimistoista ja Kelan sivuilta osoitteesta www.kela.fi. Hakemuksen voi toimittaa aikuiskoulutustukihakemuksen mukana Koulutusrahastolle tai Kelan toimistoon. Hakemuksen voi myös toimittaa erillisenä Kelan toimistoon. Lukuvuoden 2008 2009 aikana otetaan käyttöön sähköinen opintotukihakemus, jolla voi hakea opintotukea tai aikuiskoulutukseen liittyvää opintolainan valtiontakausta. Kelan sähköiset asiointipalvelut ovat osoitteessa www.kela.fi/asiointi. Lainatakausta koskevat hakemukset käsitellään Kelan Saarijärven toimistossa, jonka yhteystiedot ovat: Kelan Saarijärven toimisto PL 30, 43101 Saarijärvi Puh. 020 635 6000 Fax 020 635 6002 saarijarvi@kela.fi Opintolainaehdot ja lainan nostaminen Aikuiskoulutustukeen liittyvään opintolainaan sovelletaan opintotukilain mukaisia lainaehtoja. Jos lainatakaus myönnetään, opiskelija hakee opintolainaa pankilta. Pankki päättää lainan myöntämisestä. Opiskelijan ei tarvitse toimittaa pankille opintotukipäätöstä, koska pankki saa takauksen tiedot suoraan Kelalta. Tietojen tarkistamiseen kuluu normaalisti yksi pankkipäivä. Opiskelija sopii pankin kanssa korosta ja muista kuin opintotukipäätöksessä mainituista lainaehdoista (esimerkiksi takaisinmaksusta). Opintotukipäätöksessä on kerrottu opintolainan nostoerät ja ajankohdat, jolloin kyseisen lainaerän voi aikaisintaan nostaa. Aikuiskoulutustuen 20
saaja voi nostaa lukuvuodelle myönnetyn lainansa yhdellä kertaa. Päätöksessä mainituista nostoajankohdista ei ole lupa poiketa. Valtiontakaus myönnetään enimmäismäärän mukaisena, mutta opintolainan voi jättää nostamatta tai sen voi ottaa enimmäismäärää pienempänä. Nostamatta jääneet lainaerät voi käyttää myöhemmin saman lukuvuoden aikana ei kuitenkaan opintojen päättymisen tai keskeytymisen jälkeen. Opintolainavähennys Lukuvuonna 2005 2006 tai sen jälkeen korkeakouluopintonsa aloittanut voi saada opintolainavähennyksen verotuksessa, jos hän suorittaa korkeakoulututkinnon määräajassa ja hän on nostanut opintolainaa näihin opintoihin yli 2 500 euroa. Lisätietoja opintolainasta Lisätietoja opintolainasta saa Kelan Opintolainan valtiontakaus- ja korkoavustusinfoesitteestä, Kelan sivuilta osoitteesta www.kela.fi ja opintotukipäätöksen mukana tulevasta tiedotteesta. MUITA TUKIMUOTOJA AIKUISOPISKELIJALLE Jos henkilö ei täytä Koulutusrahaston aikuiskoulutustuen saamisehtoja, hänellä saattaa olla mahdollisuus seuraaviin opintoetuuksiin. Kelan opintotuki Opintotukena voidaan myöntää opintoraha, opintotuen asumislisä sekä opintolainan valtiontakaus. Opintotukea myönnetään päätoimisiin, vähintään kaksi kuukautta kestäviin opintoihin opiskelijalle, joka edistyy opinnoissaan ja on taloudellisen tuen tarpeessa. Opintotuen piiriin kuuluvat oppivelvollisuuden jälkeiset opinnot. Tukea voi saada korkeakoulututkinnon suorittamiseen, ammatilliseen peruskoulutukseen, ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen, lukion oppimäärän suorittamiseen ja muihin erikseen määriteltyihin opintoihin. Tuettavia opintoja voi harjoittaa Suomessa tai ulkomailla. Opintorahan määrä 20 vuotta täyttäneelle opiskelijalle, joka ei asu vanhempansa luona, on oppilaitoksesta riippuen 246 tai 298 euroa/kk. Opintoraha on veronalaista tuloa. Opintotuen määrään vaikuttavat koko kalenterivuoden veronalaiset tulot. Myös aikuiskoulutustuki lasketaan tuloihin. Opis- 21
kelijalla on henkilökohtainen vuosituloraja, joka perustuu tukikuukausien määrään. Tulojen valvonta tehdään jälkikäteen verotuksen valmistuttua. Vuokralla asuva opiskelija voi hakea opintotuen asumislisää, jos hän ei asu oman tai puolisonsa lapsen kanssa. Oikeuteen saada asumislisää liittyy useita myöntämisehtoja. Asumislisä on 26,90 201,60 euroa opiskelukuukautta kohti. Asumislisä on verotonta tuloa. Aikuiskoulutustukea saavalle ei voida myöntää opintorahaa tai asumislisää. Kelan opintotuki voidaan kuitenkin myöntää ajalle, jolta aikuisopiskelija ei saa aikuiskoulutustukea. Aikuiskoulutustukiaikana henkilö saattaa olla oikeutettu Kelan myöntämään yleiseen asumistukeen. Kelan myöntämästä opintolainan valtiontakauksesta on kerrottu kappaleessa Opintolaina, s. 19. Opintotukea haetaan Kelan toimistosta, Kelan opintotukikeskukselta tai yliopiston opintotukilautakunnalta. Lisätietoa opintotuesta saa Kelan sivuilta osoitteesta www.kela.fi ja Kelan toimistoista. Työttömän omaehtoisen koulutuksen tuki Työtön henkilö voi saada omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen koulutuspäivärahaa, joka on ansiopäivärahan, peruspäivärahan tai työmarkkinatuen suuruinen etuus. Koulutuspäivärahaa voi saada henkilö, joka koulutuksen aloittaessaan on työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa ja on saanut välittömästi edeltäneen 12 kuukauden aikana työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea vähintään 65 työttömyyspäivältä. Työllistymisohjelmaan sisältyvän opiskelun ajalta tukea voi saada jo yhden työttömyyspäivän jälkeen. Ehtona on lisäksi, että henkilö on ollut eläkevakuutetussa työssä yhteensä vähintään 10 vuotta. Koulutuksen tulee olla päätoimista, tapahtua julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa ja olla laajuudeltaan vähintään 36 opintopistettä tai 20 opintoviikkoa. Tuettavalta koulutukselta edellytetään, että se johtaa ammatilliseen perustutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon tai ammattikorkeakoulun jatkotutkintoon valmistaa näyttötutkintona suoritettavaan ammatti- tai erikoisammattitutkintoon tai ammatilliseen perustutkintoon on muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta johtaa ennen työttömyyttä keskeytyneen alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen on ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen johtavaa koulutusta edellyttäen, että henkilö on aiemman tutkintonsa tai opintosuoritustensa perusteella hyväksytty yliopiston erikseen suunniteltuna ohjelmana järjestämiin korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin (mm. muuntokoulutus ja maisteriohjelmat) 22
on ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa järjestettyä erikoistumiskoulutusta tähtää peruskoulun oppimäärän tai lukio-opintojen loppuunsaattamiseen, jos opintojen tarve on todettu työnhakusuunnitelmassa. Koulutuspäivärahan määrä vastaa henkilölle työttömyysajalta maksettavaa etuutta. Koulutuspäivärahaa maksetaan enintään 500 päivältä koulutuksen ajalta loma-ajat mukaan luettuina ja enintään viideltä päivältä viikossa. Mikäli opinnot jatkuvat enimmäismaksuajan päätyttyä, opiskelija voi hakea Kelan opintotukea. Työttömyyskassan jäsenet hakevat koulutuspäivärahaa kassaltaan ja muut henkilöt Kelalta. Lisätietoja koulutuspäivärahasta saa esimerkiksi Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön sivuilta osoitteesta www.tyj.fi, Kelan sivuilta www.kela.fi tai työvoimatoimistoista tai Kelan toimistoista. Työvoimakoulutuksen taloudellinen tuki Työtön tai työttömyysuhan alainen työnhakija voi hakea tai hänet voidaan ohjata työvoimatoimistosta työvoimakoulutukseen. Työvoimakoulutuksen koulutustukea voi saada henkilö, joka on täyttänyt 17 vuotta ja joka on työttömäksi jäädessään tai koulutuksen aloittaessaan täyttänyt työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon. Ehtona on lisäksi, ettei henkilö ole saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisaikaa. Opiskelijan valitsee koulutukseen työvoimatoimisto. Koulutustukea maksetaan perustukena tai ansiotukena sen mukaan, onko työtön henkilö työttömyyskassan jäsen. Ansiotuen lisineen maksaa jäsenilleen työttömyyskassa, ja perustuen lisineen maksaa Kela. Koulutukseen osallistuja voi saada koulutustuen lisäksi ylläpitokorvausta ateria- ja matkakustannusten korvaamiseen. Lisätietoja koulutustuesta saa esimerkiksi Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön sivuilta osoitteesta www.tyj.fi, Kelan sivuilta osoitteesta www.kela.fi tai työvoimatoimistoista tai Kelan toimistoista. Vuorottelukorvaus Opintoja suunnitteleva voi jäädä työstään opiskelun ajaksi myös vuorotteluvapaalle. Vuorotteluvapaa perustuu kokoaikatyössä olevan työntekijän ja hänen työnantajansa väliseen sopimukseen. Työntekijä jää työstään määräajaksi vapaalle, yhtäjaksoisesti vähintään 90 kalenteripäivän ja enintään 359 päivän ajaksi. Työnantaja sitoutuu täksi ajaksi palkkaamaan työttömäksi ilmoittautuneen työnhakijan. Vuorotteluvapaan jälkeen työntekijällä on 23
oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön. Vuorotteluvapaajärjestelmä on määräaikainen ja on voimassa 31.12.2009 asti. Vuorottelukorvauksen saaminen edellyttää, että henkilö on ennen vuorotteluvapaan alkamista ollut eläkevakuutetussa työssä vähintään 10 vuotta ja ollut saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti vähintään vuoden. Ehtona on myös, että henkilö on viimeisten 13 kuukauden aikana ollut työssä vähintään 12 kuukautta eli jaksoon voi sisältyä enintään 30 päivän palkaton poissaolojakso. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan työssäoloon. Uudelleen henkilö voi siirtyä vuorotteluvapaalle oltuaan välillä työssä vähintään viisi vuotta. Vuorotteluvapaalle jäävä voi saada vapaan ajalta vuorottelukorvausta, jonka määrä on 70 prosenttia hänen työttömyyspäivärahansa määrästä, johon ei lasketa lapsikorotuksia. Jos eläkevakuutettua työssäoloa ennen vapaan alkamista on 25 vuotta, korvauksen määrä on 80 prosenttia työttömyyspäivärahan määrästä, johon ei lasketa lapsikorotuksia. Vuorottelukorvauksen maksaa jäsenilleen työttömyyskassa ja muille henkilöille Kela. Jos henkilö suunnittelee käyttävänsä opiskeluun sekä vuorotteluvapaata että opintovapaata, tulee hänen ensiksi jäädä vuorotteluvapaalle. Vuorottelukorvauksen saaminen edellyttää aina, että henkilö on ennen vapaata ollut työssä vähintään 12 kuukautta, eikä sitä voida maksaa henkilölle, joka on ollut opintovapaalla ennen suunniteltua vuorotteluvapaata. Lisätietoa vuorotteluvapaasta ja -korvauksesta saa esimerkiksi Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön sivuilta osoitteesta www.tyj.fi, työvoimahallinnon sivuilta osoitteesta www.mol.fi tai työvoimatoimistoista. TIETOA OPINTOVAPAALAISTA Opintovapaasta säädetään opintovapaalaissa (273/1979) ja opintovapaaasetuksessa (864/1979). Lakia ja asetusta sovelletaan työ- tai virkasuhteessa olevaan henkilöön, jonka päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan on yhdessä tai useammassa jaksossa kestänyt vähintään vuoden. Opintovapaata on oikeus saada viiden vuoden aikana yhteensä enintään kaksi vuotta. Vapaata voi saada opiskeluun julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa. Opintovapaata, joka kestää yli viisi työpäivää, on haettava kirjallisesti työnantajalta vähintään 45 päivää ennen opintojen alkamista. Työnantajan tulee ilmoittaa päätöksestään vähintään 15 päivää ennen opintojen alkamista. Jos opintovapaan myöntäminen hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan harjoittamalle toiminnalle, on työnantajalla oikeus siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa enintään 24
kuudella kuukaudella. Jos kyseessä on harvemmin kuin kuuden kuukauden väliajoin toistuva koulutus, työnantaja voi siirtää opintovapaata enintään siihen saakka, kunnes vastaava koulutustilaisuus järjestetään. Työntekijää ei saa irtisanoa tai hänen työsopimustaan purkaa sillä perusteella, että hän on hakenut tai käyttänyt opintovapaata. Opintovapaalaissa ja -asetuksessa on lisäksi tarkempia säännöksiä muun muassa opintovapaan hakemis- ja myöntämismenettelystä ja opintovapaan keskeyttämisestä. Opintovapaasta saattaa olla määräyksiä myös työ- ja virkaehtosopimuksissa. Opintovapaalain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset. AIKUISKOULUTUSTUKI JA ELÄKETURVA Aikuiskoulutustuen maksuajalta karttuu eläkettä 1,5 % tuen perusteena olevasta ansiosta. Ansiona otetaan huomioon 65 % etuuden perustana olevasta palkasta. Yrittäjillä tuloksi katsotaan 556,60 euroa/kk. Lisäksi eläkettä karttuu 1.1.2005 tai sen jälkeen suoritetun tutkinnon perusteella seuraavasti: Tutkinto Karttuma-aika Eläke-etuus Ylempi korkeakoulututkinto 5 vuotta 44,14 euroa/kk Ammattikorkeakoulututkinto 4 vuotta 35,31 euroa/kk Alempi korkeakoulututkinto 3 vuotta 26,48 euroa/kk Ammatillinen perustutkinto 3 vuotta 26,48 euroa/kk Eläke-etuutta tutkinnon perusteella karttuu enintään viideltä vuodelta. Jos henkilö esimerkiksi suorittaa sekä ammatillisen perustutkinnon että ammattikorkeakoulututkinnon, eläkettä karttuu viideltä vuodelta. Tutkinnon suoritusaika ei vaikuta eläke-etuuteen. Esimerkiksi jos henkilö suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon, etuuden karttumaaika on viisi vuotta, vaikka opiskeluaika olisi ollut kaksi vuotta, seitsemän vuotta tai mikä muu tahansa. 25
AMMATTITUTKINTOSTIPENDI AMMATTITUTKINTOSTIPENDI NÄYTTÖTUTKINNON SUORITTANEELLE Yleistä ammattitutkintostipendistä Ammattitutkintostipendistä säädetään Koulutusrahastosta annetussa laissa (1306/2002) ja Koulutusrahaston säännöissä (1311/2002). Ammattitutkintostipendi myönnetään kertasuorituksena henkilölle, joka on suorittanut näyttötutkintona ammatillisessa aikuiskoulutuslaissa (631/98) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Ammattitutkintostipendiä ei myönnetä osatutkinnon tai aikaisemmin suoritetun ammattitutkintostipendiin oikeuttaneen tutkinnon laajentamisen tai päivittämisen perusteella. 26
Ammatilliset näyttötutkinnot Ammatilliset näyttötutkinnot suoritetaan antamalla ammattiosaamisesta näytöt pääsääntöisesti aidoissa työympäristöissä. Tutkinnon kaikki osat hyväksytysti suorittanut saa tutkintotodistuksen tutkintojen valvonnasta vastaavalta alan tutkintotoimikunnalta. Lisätietoa näyttötutkinnoista saa muun muassa Opetushallituksen sivuilta osoitteesta www.oph.fi/ nayttotutkinnot sekä sivuilta www.nayttotutkinnot.fi. Ammatillisessa oppilaitoksessa perinteiseen koulumuotoiseen tapaan suoritettu ammatillinen perustutkinto tai ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa suoritettu tutkinto ei ole ammatillisen aikuiskoulutuslain tarkoittama näyttötutkinto, eikä tällaisen tutkinnon suorittaminen oikeuta ammattitutkintostipendiin. Epäselvissä tapauksissa on syytä tiedustella oppilaitokselta, onko tutkinto näyttötutkintojärjestelmän mukainen tutkinto. AMMATTITUTKINTOSTIPENDIN SAAMISEHDOT Työhistoria vähintään viisi vuotta Etuuden maksamisehtona on, että henkilö on tutkinnon suorittamispäivään mennessä ollut työ- tai virkasuhteessa suomalaiseen työnantajaan yhteensä vähintään viisi vuotta. Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, omaishoitajana tai perhehoitajana toimittua aikaa tai työaikaa ulkomailla ulkomaisen työnantajan palveluksessa ei lasketa mukaan työhistoriaan. Ammattitutkintostipendiä ei makseta, jos työ- tai virkasuhdeaika on alle viisi vuotta. Sillä, onko hakija tutkinnon suorittamisajankohtana työsuhteessa vai ei, ei ole tukea myönnettäessä merkitystä. Ikä Ammattitutkintostipendin voi saada henkilö, joka tutkinnon suorittaessaan on alle 64-vuotias. Tutkinnon suorittamisajankohdaksi katsotaan tutkintotodistuksen päiväys. AMMATTITUTKINTOSTIPENDIN SUURUUS Ammattitutkintostipendin suuruus on 339 euroa. Jos tutkinto on suoritettu ennen 1.8.2007, etuuden suuruus on 330 euroa. Etuus on veroton. 27
TUEN HAKEMINEN Hakuaika Ammattitutkintostipendiä on haettava viimeistään vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta. Etuutta ei myönnetä myöhästyneen hakemuksen perusteella. Hakumenettely Ammattitutkintostipendiä haetaan Koulutusrahastosta lomakkeella, jonka hakija saa oppilaitokselta tai tutkintotoimikunnalta. Hakemuslomakkeen voi tilata myös Koulutusrahastosta tai tulostaa Koulutusrahaston sivuilta osoitteesta www.koulutusrahasto.fi. Hakemuksen voi panna vireille Koulutusrahaston sivuilla myös sähköisesti. Sähköiseen asiointiin tarvitaan verkkopankkitunnus. Hakemukseen on liitettävä kopio tutkintotoimikunnan myöntämästä tutkintotodistuksesta sen osoittamiseksi, että näyttötutkinto on suoritettu kokonaisuudessaan hyväksyttävästi. Oppilaitoksen antama todistus tutkinnon tai siihen johtaneen koulutuksen suorittamisesta ei yksistään ole riittävä selvitys tutkinnosta. Työ- ja virkasuhteet ja niiden kestoajat merkitään hakemuslomakkeella olevaan luetteloon. Henkilön ei tarvitse liittää hakemukseen työtodistuksia, koska Koulutusrahasto hankkii kaikista hakijoista Eläketurvakeskuksen ansiotyörekisterin, josta työhistoria voidaan tarkistaa. HAKEMUKSEN KÄSITTELYAIKA JA PÄÄTÖS AMMATTITUTKINTOSTIPENDISTÄ Hakemuksen käsittelyaika on 2 3 viikkoa saapumispäivästä laskettuna. Hakemusten ajankohtaisen käsittelyajan voi tarkistaa Koulutusrahaston sivuilta osoitteesta www.koulutusrahasto.fi. Koulutusrahasto postittaa päätöksen ammattitutkintostipendistä hakijalle heti, kun hakemus on käsitelty. Päätökseen on merkitty etuuden maksupäivä. Koulutusrahaston päätökseen haetaan muutosta valittamalla työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan. Päätökseen liitetään muutoksenhakuohje. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksestä voi valittaa vakuutusoikeuteen, jonka päätös asiassa on lopullinen. 28
TIETOA KOULUTUSRAHASTOSTA Koulutusrahasto on työmarkkinaosapuolten (työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen) hallinnoima rahasto, jonka tehtävänä on myöntää ja maksaa aikuiskoulutustuesta annetun lain mukaista aikuiskoulutustukea sekä tukea työelämän tutkintojärjestelmän kehittämistä myöntämällä Koulutusrahastosta annetussa laissa tarkoitettuja ammattitutkintostipendejä. Rahaston tehtävänä on lisäksi tiedottaa etuuksista ja tehdä ehdotuksia toimialaansa koskevan lainsäädännön kehittämisestä. Rahasto on aloittanut toimintansa 1.3.1970 Eroraharahaston nimellä. Koulutusrahaston nimellä rahasto on toiminut 1.1.2003 alkaen. Ammattitutkintostipendin, aikuiskoulutustuen ansio-osan sekä Koulutusrahaston hallintokulujen rahoituksesta vastaa Työttömyysvakuutusrahasto, jonka toiminta rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksutulolla. Aikuiskoulutustuen perusosa rahoitetaan valtion määrärahalla. Valtio vastaa myös valtion palveluksessa olevien henkilöiden ammattitutkintostipendin rahoituksesta. Koulutusrahaston toimintaa valvoo Vakuutusvalvontavirasto. Koulutusrahaston yhteystiedot: Postiosoite: Katuosoite: PL 191, 00121 Helsinki Kalevankatu 12, Helsinki (toimisto avoinna työpäivisin klo 8.30 16) Maksuton puhelinneuvonta: 0800 94949 (työpäivisin klo 9 12, muulloin nauhoite) Vaihde: (09) 6803 730 Fax: (09) 6803 7330 Sähköposti: Internet: info@koulutusrahasto.fi www.koulutusrahasto.fi 29
MUISTIINPANOJA 30
MUISTIINPANOJA Julkaisija Koulutusrahasto Kuvat futureimagebank.com Kansien suunnittelu ja typografia Rhinoceros Oy Kirjapaino Libris Oy Helsinki 2008 31
www.koulutusrahasto.fi