SYNNYTYS ENSIVASTETOIMINNASSA Opinnäytetyö 2014 Markus Katajala & Arto Kähkönen
Taustaa Palokunnan ensiapu- ja ensivastekurssit eivät sisällä synnytysoppia Synnytystehtävälle voidaan kuitenkin hälyttää ensivaste lähimpänä yksikkönä (Jokilaaksojen alueella 3kpl/2013) Valtakunnallinen uusi päivystysasetus synnytysten osalta astuu voimaan 1.1.2017 Synnytysvastaanottoja on jo vähennetty ja tullaan vähentämään Lisää matka- ja kotisynnytyksien määrää 1.1.2013 terveydenhuoltolain päivystysasetus astui voimaan Ensihoitoyksikköjen määrä väheni, etenkin ilta- ja yöaikaan
Raskaus Normaali raskaus kestää 38-42 viikkoa. Raskauden aikana äidin ja sikiön vointia seurataan neuvolassa ja äitiyspoliklinikalla Synnytys ennen raskausviikkoa (RV) 22 on keskenmeno Synnytys ennen RV 37 on ennenaikainen ja jälkeen RV 42 yliaikainen Raskausviikot merkitään esim. H32 + 4
Raskaus Kohtu on ontelolihas. Kohdun seinämässä on kiinni verekäs istukka. Kohdun sisällä on sikiökalvot. Kalvopussin sisällä on lapsivettä, jossa sikiö kelluu. Lapsiveden tehtävä on suojella sikiötä tulehduksilta ja iskuilta. Sekä antaa sikiölle tilaa liikkumiseen, joka edistää kasvua ja kehitystä. Vihreä lapsivesi: sikiö on ulostanut lapsiveteen
Raskaus Sikiöllä on oma verenkierto istukan kautta napanuoraa pitkin. Sikiön veri ei ole kosketuksessa äidin veren kanssa. Istukka huolehtii sikiön ravinteiden ja hapen saannista. Lisäksi sen tehtävä on poistaa kuona-aineita.
Raskauden aikaisia sairauksia ja hätätilanteita
Raskausdiabetes Äidin verensokeri on koholla raskauden aikana. Todetaan yleensä hyvissä ajoin neuvolassa. Kaikille yli 25v. ensisynnyttäjille tehdään rasituskoe Raskausdiabeteksen seurauksena sikiö voi kasvaa jopa yli 4,5 kiloiseksi. Synnytykset hoidetaan keskitetysti OYS:ssa, jossa on vastasyntyneen tehohoitovalmius.
Raskausmyrkytys (Pre-eklampsia) Oireet alkaa rv. 20+ ja yleisimmin rv. 32+ Oireet: turvotukset huonovointisuus pääkipu verenpaineen nousu kouristukset Vaarallinen äitille ja sikiölle Hoitona synnytyksen käynnistäminen ennenaikaisesti.
Napanuoraprolapsia (esiinluiskahdus) Loppuraskauden hätätilanne, jossa sikiöllä suuri kuolleisuus riski. Napanuora luiskahtaa emättimeen. Äiti asetetaan kuvan mukaiseen asentoon Lapsen päätä painetaan kohtuun päin Napanuoran verenkierto tulisi olla esteetöntä Mahdollisimman nopea kuljetus synnytyssairaalaan. Soitto ensihoitolääkärille
Kohdun repeäminen Loppuraskauden tai synnytyksen aikainen äidin ja lapsen hätätilanne Syynä voi olla moniraskaus, kohdun anatomia ja trauma Kohdun repeäminen aiheuttaa massiiviverenvuodon Oireena: Voimakas jatkuva vatsakipu. Kohdun jatkuva kovettuminen Hypovoleeminen sokki Harvoin ulkoista verenvuotoa, mutta mahdollista Sokkipotilaan hoito ja nopea kuljetus sairaalaan Soitto ensihoitolääkärille
Istukan irtoaminen ennenaikaisesti Loppuraskauden / synnytyksen aikainen äidin ja lapsen hätätilanne. Istukka irtoaa ennen lapsen syntymistä. Syynä voi olla esimerkiksi eteisistukka tai trauma Massiivinen verenvuoto. Oireena: Voimakas vatsakipu Kohdun kovettuminen, jatkuvat voimakkaat supistukset Hypovoleeminen sokki Joskus emättimestä runsas verinen vuoto Sokkipotilaan hoito ja mahdollisimman nopea kuljetus sairaalaan Soitto ensihoitolääkärille
Synnytyksen teoriaa
Synnytyksen kolme vaihetta Avautumisvaihe Sikiön pää painaa kohdun suuta supistukset säännölliset ja tihentyvät Lapsivesikalvot puhkeavat ja lapsivettä tulee pois. Ponnistusvaihe Kohdun suu täysin auki(n.10cm) Päättyy lapsen syntymiseen Jälkeisvaihe Istukka irtoaa kohdun seinästä. Jälkeiset syntyy
Avautumisvaihe Avautumisvaihe on kestoltaan yksilöllinen. Ensisynnyttäjillä se on usein pidempi (7-9h), kuin synnytyksen uusijoilla. Sikiön pää kiinnittyy kohdun pohjaan ja alkaa painaa kohdunkaulaa. Kohdunkaulasta ja istukasta erittyy synnytyshormoneja jotka käynnistävät synnytyksen Synnytyksen lähestyessä supistukset voimistuu, muuttuu säännöllisiksi ja supistusväli pienenee Sikiökalvot voivat puhjeta, jolloin lapsivettä valuu emättimestä. Lapsiveden meno ei kuitenkaan aina johda nopeasti synnytykseen. Supistukset työntävät sikiötä kohti synnytyskanavaa. Kohdunsuu lyhenee ja alkaa aukeamaan noin 10 senttimetriin. Avautumisvaihe päättyy siihen, kun kohdunsuu on täysin auki ja tarjoava osa saattaa pilkistää emättimestä
Ponnistusvaihe Alkaa siitä, kun kohdun suu on täysin auki ja syntyvän lapsen hiuksia näkyy häpyhuulia raottamalla. Äidillä tulee ponnistamisen (joskus ulostamisen) tarve varsinkin supistuksen aikana. Supistukset tulevat 1-3 minuutin välein. Supistuksen alkaessa äiti vetää keuhkot täyteen ilmaa ja ponnistaa lasta ulospäin. Supistusten välissä äidin on kerättävä voimia seuraavaa supistusta / ponnistusta varten Lapsi työntyy supistuksen ja ponnistamisen voimalla synnytyskanavaa pitkin ulospäin
Jälkeisvaihe Istukka ja sikiökalvot syntyvät yleensä itsestään ½h lapsen syntymästä. Istukkaa ei saa vetää napanuorasta, ennen kuin istukka näkyy emättimestä. Tällöin napanuorasta voi hellästi auttaa istukka ulos Ennen jälkeisten syntymistä kohdusta voi vuotaa runsaasti verta. 500ml normaali vuoto. Kohdun supistuminen vähentää vuotoa. Supistuksia voi voimistaa hieromalla kohtua vatsan päältä Nännistimulaatiolla (lapsi rinnalle) Video
Ensivaste tehtävä A 791
Matkalla kohteeseen Kertaa mielessä ja ensihoito-oppaasta synnytyksen hoito Pidä itsesi rauhallisena! Ota kohteeseen mukaan ensivastevälineet, happi ja peittoja/huopaa
Kohteessa - haastattelu - Pyri luomaan kiireetön ja rauhallinen ilmapiiri. - Pyydä neuvolakortti ja pidä se tallessa Tapahtumatiedot: Laskettu aika ja raskauden kesto Onko raskaus edennyt ongelmitta? Aiempien synnytysten kulku Supistusten alkamisaika Lapsiveden meno ja väri Tila tavattaessa: Supistusten väli ja säännöllisyys Ponnistamisen / ulostamisen tarve Kivun voimakkuus (VAS)
Kohteessa - tutkiminen Verenpaine, pulssi, SpO2, Jos ei ponnistamisen tarvetta Aseta äiti vasemmalle kyljelle odottelemaan ambulanssin tuloa ja seuraa tilannetta Jos ponnistamisen tarvetta Pyydä äitiä riisumaan housut Näkyykö emättimestä lapsen päätä tai muuta osaa? Synnytyksen etenemistä ei pysty eikä saa enää estellä Vasen kylkiasento pitää laskimopaluun sydämeen hyvänä
Synnytykseen valmistautuminen Muista! Täysin normaali, luonnollinen tapahtuma 200 000 vuotta ihmiset ovat synnyttäneet ilman asiantuntevaa synnytysapua Nopea avautumisvaihe tietää yleensä hyvin menevää ponnistusvaihetta Rauhoita itsesi ja synnyttäjä Älä jätä äitiä yksin! Puhtaat tutkimushanskat käteen Etsi kohteesta puhtaita lakanoita, pyyhkeitä ja tyynyjä. Pyri lämpimään paikkaan
Synnytyksessä avustaminen Synnytyksen käynnistyessä Ilmoita tulossa oleville yksiköille synnytyksen käynnistymisestä Aseta äiti selälleen/kyljelleen jalat koukussa = suositeltu asento Anna kuitenkin äidin päättää itselleen paras synnytysasento, varsinkin monisynnyttäjät Aseta äidin hartioiden ja pään alle tyynyjä tms. koroketta, jolloin synnyttäjä pääsee puoli-istuvaan asentoon. Aseta pakaroiden alle iso pyyhe tms. imevää materiaalia.
Synnytyksessä avustaminen Synnytyksen kulkuun tulee puuttua mahdollisimman vähän. Tärkeintä on kannustaa ja tukea äitiä ponnistusvaiheessa Pään syntymiseen asti äiti tekee työn Kun lapsen pää alkaa työntymään ulos synnytyskanavasta, päästä otetaan hyvä ote, jotta synnytystä pystyy kontrolloimaan paremmin Jos lapsen pää ei mahdu synnyttämään voi päätä ohjata varovasti häpyluuta vasten ja tukea samalla välilihaa peukalo-etusormi otteella. (video 05:40-07:00)
Synnytyksessä avustaminen Pää syntyy Pyydä äitiä lopettamaan ponnistaminen, pyytämällä äitiä läähättämään. Tarkista onko napanuora kaulan ympärillä Jos lapsivesi on vihreää, ime varovasti lapsen sieraimet ja suu puhtaaksi Napanuora kaulan ympärillä (video 01:50-2:30) Yritä kiertää napanuora pään yli pois. Napanuoran voi myös tarvittaessa siirtää vartalon ympärille, jolloin lapsi sukeltaa silmukan läpi Napanuoraa voi tarvittaessa yrittää löysätä varovasti vetämällä. Jos napanuora on liian tiukalla, on se suljettava kahdesta kohtaa ja leikattava klipsien välistä poikki.
Synnytyksessä avustaminen Pää kääntyy usein itsestään klo kolmeen tai yhdeksään (video) Auta ensin ylempi hartia pois painamalla päätä alaspäin Alempi hartia synnytetään vastaavasti nostamalla ylöspäin Tämän jälkeen vartalo syntyy helposti Ota lapsesta jämäkkä ote, koska vastasyntynyt on saippuan liukas
Synnytyksessä avustaminen Kuivaa lapsi hyvin Tarkista: Lapsi alkaa hengittämään Jäntevyys Apgar pisteytys Nosta lapsi äidin paidan alle ihokontaktiin lämpimään rintoja hamuamaan Peittele äiti ja lapsi lämpimästi Merkitse syntymäaika muistiin Onnittele vanhempia! Terveysportti.fi
Jälkeisvaihe Huolehdi lapsen ja äidin lämpimänä pitämisestä Napanuoraa ei tarvitse katkaista Kun syke lakkaa napanuorassa, puristetaan napanuora kiinni klipsillä tai kanttinauhalla. Istukka irtoaa yleensä spontaanisti. Älä vedä napanuorasta Jos istukka ei ole irronnut ½h tai äiti vuotaa voimakkaasti Hiero vatsan päältä kohtua, jolloin kohtu supistuu Kun istukka on syntynyt ota se talteen esim. kaarimaljaan Jos vuoto jatkuu, aloita sokkipotilaan hoito Hiero kohtua vatsanpeitteiden päältä, jotta se supistuisi Nänni stimulaatio
Vastasyntyneen hoitaminen Jos lapsi ei hengitä Ärsytä lasta kuivaamalla ja hieromalla, Puhdista hengitystiet, varsinkin nenä Taputtele jalkapohjiin Huolehdi vastasyntyneen lämpimänä pitämisestä! Vastasyntyneellä normaalia: HT 30-50/min Pulssi 100-180/min Hengittää nenän kautta Lihasjänteys on hyvä, jos lapsi liikuttelee kaikkia raajojaan tai tuntuu jäntevältä niitä ojennettaessa. Sieraimien mahdolliseen imemiseen lapsi reagoi normaalisti irvistämällä, yskimällä tai aivastamalla, tai nipistämiseen itkemällä tai väistämällä.
Perätilasynnytys (video 2:20-3:25) Kaikista synnytyksistä 3-4% Tarjoutuva osa voi olla jalat tai pakarat. Lapsi annetaan syntyä äidin ponnistamana ilman avustamista kainaloita myöten. Jos lapseen koskee liian aikaisin lapsi saattaa säikähtää ja nostaa kädet ylös. Hartiat autetaan vuorotelleen vartalosta kääntämällä. Kun hartiat on ulkona, avustaja laittaa etusormen lapsen suuhun ja vetää supistuksen / ponnistuksen aikana lapsen leukaa rintaan, jolloin pää mahtuu syntymään.
Ensihoitolääkärin hälyttäminen Aina Syntyvä lapsi on ennenaikainen (alle 37 viikkoa Perätilasynnytys ja/tai poikkeava tarjonta Napanuoran esiinluiskahdus ja muut raskaudenaikaiset hätätilanteet (diat 9-11) Vastasyntynyt on huonokuntoinen (hengitystä täytyy avustaa tai paineluelvyttää) Soitto ensihoitolääkärille: Ongelmia synnytyksen hoidossa Napanuora kaulan ympärillä Vihreä lapsivesi ja synnytys uhkaa tapahtua sairaalan ulkopuolella Aina voi soittaa ja kysyä neuvoa, kun siltä tuntuu
Lähteet Castren, M. & Helveranta, K. & Kinnunen, A. & Korte, H. & Laurila, K. & Paakkonen, H. & Pousi, J. & Väisänen, O. 2012. Ensihoidon perusteet. 4.painos. Keuruu: Otava10, 14 19, 43 44, 364 371, 374 376. Eskola, K. & Hytönen, E. 2002. Nainen hoitotyön asiakkaana. Porvoo: WS Bookwell Oy. 94 96, 211-212, 238, 245, 252 255. Ihme, A. & Rainto, S. 2008. Naisen terveys. Helsinki: Edita, 81, 109 113, 115 119. Karling, M. & Ojanen, T. & Sivén, T. & Vihunen, R. & Vilén, M. 2008. Lapsen aika. 11. uudistettu painos. Helsinki: WSOY, 15 16, 112. Koistinen, P. & Ruuskanen, S. & Surakka, T. (toim.) 2004. Lasten ja nuorten hoitotyön käsikirja. Jyväskylä, Gummerus kirjapaino, 53, 394. Kuisma, M. & Holmström, P. & Porthan, K. ( Toim. ) 2009. Ensihoito. Jyväskylä: Tammi. 27, 460-461, 463. Ppshp 2013. Ensihoidon palvelutasopäätös. 1-4. Raussi - Lehto, E. 2009. Syntymän hoidon tarve. Teoksessa Paananen, U. & Pietiläinen, Äimälä, A M. (toim.) Kätilötyö. Tampere: Tammerpaino Oy, 209-232, 244-245, 254. S. & Raussi - Lehto, E. & Väyrynen, P. & Sariola A. & Haukkamaa, M. 2006. Normaali synnytys. Teoksessa Ylikorkala, O. &Kauppila, A. (toim.) Naistentaudit ja synnytykset. Keuruu: Otava, 327 335. Sariola, A. & Tikkanen, M. 2011. Normaali raskaus. Teoksessa Ylikorkkala, O. & Tapanainen J. (toim.) Naistentaudit ja synnytykset. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim, 309-320. Silfast, T. & Castren, M. & Kurola, J. & Lund, V. & Martikainen, M. 2009. Ensihoito-opas. Helsinki: Duodecim, 306, 311. Tiitinen, A. 2010a. Tietoa potilaalle: Normaali synnytys. Duodecim. Hakupäivä 28.10.2013 osoitteesta http://www.terveysportti.fi/dtk/shk/koti? Timonen, S. 2007. Synnytyksen hoito. Duodecim 123 (19), 2289-2290. Uotila, J. & Tuimala, R. 2011. Synnytyshäiriöt. Teoksessa Ylikorkkala, O. & Hämeenlinna: Karisto Oy, 462 464, 482. Tapanainen, J. (toim.) Naistentaudit ja synnytykset. Väyrynen, P. & Äimälä, A -M.2009. Kätilötyö syntymän hoidon erityistilanteissa. Teoksessa Paananen, Pietiläinen, Raussi - Lehto, Väyrynen & Äimälä (toim.) Kätilötyö. Tampere: Tammer - paino Oy, 181, 257, 502 506. Äimälä A M. 2009. Synnytys ensiapuolosuhteissa. Teoksessa Paananen, U. & Pietiläinen, S.& Raussi - Lehto, E. & Väyrynen, P. & Äimälä, A M. (toim.) Kätilötyö. Tampere: Tammerpaino Oy, 467-470. 484-488.237, 274-275
KIITOS!