Kulmakivi Suomen teologisen instituutin tiedotuslehti 1/2002 Uudessa kirjassa haetaan ratkaisua kärsimyksen ja pahuuden ongelmiin. Paavalia tarkastellaan uskoon tulleena fariseuksena, jolle Messiaan ahdistukset ovat tulleet tärkeiksi. Paavalin mukaan pelastuksen avain on siinä, että Kristus kirotaan syntisten ihmisten sijasta.
Pääkirjoitus Kirkon raamattuuskollisuus testissä on kuitenkin tärkeä. Kristillisen avioliittokäsityksen murentaminen yhdeltä reunalta heikentää yhteiskunnan tärkeintä perusyksikköä. Kirkon vaitonaisuus antaa signaalin siitä, että Raamattua ei todellisuudessa oteta aivan vakavasti kirkon opin ja elämän ohjenuorana. Toivottavasti olen väärässä puhuessani kirkon mukautumisesta. Ehkä saammekin tänä keväänä kuulla entistä enemmän saarnoja ja opetusta Jumalan sanaan pitäytymisestä. Kenties kirkon paimenet havahtuvat huolehtimaan entistä enemmän laumastaan. Ehkä Jumala nostaa kristikansan uuteen rohkeuteen todistamaan Kristuksesta, joka tuomitsee synnin mutta rakastaa syntistä ihmistä. 31.1.2002 Eero Junkkaala Parisuhdelaista on tulossa kirkon maailmaan mukautumisen paraatiesimerkki. Kymmenen vuotta sitten kaikki olisivat vastustaneet homoliittojen laillistamista, koska yleinen mielipide oli sitä vastaan. Tänään monen papit ja niin kuin lehtitietojen mukaan näyttää jotkut piispatkin ovat valmiita näiden liittojen hyväksymiseen, koska yleinen mielipide on muuttunut. Asiaa tietenkin mutkistaa eduskunnan hyväksymä lakiesitys. Kirkon lausunto lakiehdotuksesta oli kuitenkin torjuva, ja oli aivan oikein, että yhteiskuntaan päin kanta perusteltiin yhteiskunnallisilla argumenteilla. Itsellensä kirkon on perusteltava asiat Raamatulla. Kuvaavaa on, että parikymmentä vuotta sitten professori Heikki Räisänen kirjoitti Raamatun yksiselitteisesti pitävän homoseksuaalista elämäntapaa syntinä, mutta nyt professori Raija Sollamo on samojen Raamatun tekstien äärellä todennut, että ne eivät puhu tämän päivän homoudesta mitään. Raamattu ei ole muuttunut, mutta tulkinta on, koska ajan henki vaatii niin. Tänä keväänä testataan kirkon raamattuuskollisuutta. Piispa Laulaja on selkeästi ilmoittanut, että homoliitot eivät ole kirkon opetuksen mukaisia liittoja. Jotkut papit tulevat kuitenkin kokeilemaan, kuinka leveällä kirkon seinät ovat. Jos piispainkokous linjaisi kirkon kannan ja käytännön suhteessa omiin työntekijöihinsä, niin papit ja kristikansa saisivat tarpeelliset maamerkit kulkea. Säännön rikkojat myös tietäisivät, mitä tekevät. Määrällisesti homoliittojen laillistaminen on melko marginaalinen kysymys, ja sen tähden se ei ansaitsisi näinkään paljon palstatilaa. Periaatteellisesti asia 1 670 000 markkaa Viime vuoden talouslukujen edessä oli jälleen häkellyttävää todeta Jumalan huolenpito. Voitteko käsittää seuraavaa: kun syksyllä 2000 tehtiin talousarvioita vuodeksi 2001, niin menojen loppusummaksi kirjoitettiin 1 660 markkaa ja sama luku uskossa tulopuolelle. Tämä oli toista sataa tuhatta markkaa enemmän kuin edellisvuonna. Viime viikolla Kirsi Sell sai valmiiksi luvut, jotka kertovat vuoden 2001 tuloksen. Rahaa oli tullut 1 670 000 markkaa! Lähes kaikki työn ystävien vapaaehtoisena kannatuksena, jota kukaan ei voi etukäteen ohjailla eikä käskeä. Voi vain kertoa työstä ja rukoilla. Mutta kaikki on Jumalan lahjaa. Suurenmoinen Jumalan siunaus! Siunattuja ystävät jotka tekevät tämän ihmeen mahdolliseksi! Kiitos siis mukanaolostanne viime vuonna! Tänä vuonna on jälleen uusien ihmeiden aika. Timo Eskola Pekka Huhtinen Eero Junkkaala Kirsi Sell Kevään YSTÄVÄILTA järjestetään maanantaina 29.4. Ohjelmassa on klo 17 yhdistyksen kevätkokous ja noin klo 18:sta alkaen ystäväillan ohjelmaa. Tarkempi illan sisältö kerrotaan seuraavassa Kulmakivessä. 2 3
Takaisin instituuttiin Jumalan salatut tiet Työhuoneeni ikkunasta avautuu näkymä Kaisaniemenkadun rakennuksiin. Käytäviltä kuuluu tuttuja työtovereiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden ääniä. Tuttavallista, sillä olen palannut takaisin STI:n määräaikaisen tutkijan tehtäviin, tällä kerralla viiden kuukauden jaksolle kevääksi 2002. Viimeksi parisen vuotta sitten STI:ssä ollessani koin elämässäni juuri tähän aikaan jännittäviä hetkiä. Väitös ja sitä seurannut yllättävän tiivis jälkitouhu pitivät huolen siitä, että oli vipinää. Nyt on menossa taas erilainen vaihe. Paljon on mahtunut kahteen välivuoteen. Olen joutunut ihmettelemään ja jopa kummeksumaankin Jumalan johdatusta elämässäni. Välillä menee todella lujaa ja toisinaan elämänmeno on muistuttanut enemmän katkokävelyä kuin päämäärällistä etenemistä. Kahteen otteeseen olen saanut olla opettamassa teologiaa kolmellekymmenelle innokkaalle opiskelijalle Afrikassa, Khartumissa, sikäläisessä Sudanin teologisessa instituutissa. Ennen Sudaniin menoani luulin nähneeni jo kohtalaisesti maailmaa, sillä olinhan asunut kolmella mantereella ja käynyt kymmenissä maissa. Sudaniin saavuttuani kohtasin kuitenkin minulle kokonaan uuden maailman, elämänpiirin, jolle ei ole vertailukohtaa aiemmin kokemassani: Elämäntaistelua painostuksen keskellä uskon vakaumuksen säilyttämiseksi, jokapäiväisen leivän saamiseksi sisällissodan ja sairauksien kurimuksessa. Sudanin kansan yhtenäisyys on sirpaleina. Valtaa pitävä, etupäässä arabeista koostuva muslimiväestö tekee alkuperäisen mustan väestön olosta tukalan. Eikä yhtenäisyydelle ole muutenkaan kovin suuria luontaisia edellytyksiä, sillä maassa puhutaan yli 600 eri kieltä. Oppilaani Khartumin instituutissa ovat etupäässä sisällissodan STI:n kevään toiminta käynnistyi piispa Eero Huovisen luennolla. Hän kertoi kirjastaan Pappi? Aiheesta syntyi vilkas keskustelu opiskelijoiden ja piispan kesken. Kevään luentosarjoilla on ollut melko paljon väkeä, sillä Pekka Huhtisen dogmatiikan sarja on koonnut parikymmentä opiskelijaa, Eero Junkkaalan Israelin historian kurssille on ilmoittautunut kolmisenkymmentä, ja Timo Eskolan dosenttiluennoilla yliopistolla on 47 osallistujaa. Kevään keskiviikkosarjassa käsitellään apostoli Paavaliin liittyviä teemoja sekä luterilaista vanhurskauttamisoppia. pakolaisia. Tajusin tuon kaiken keskellä syvästi pelastuksen evankeliumin erottelemattomuuden ja globaalisuuden Jeesuksessa Kristuksessa. Ja sen olivat ymmärtäneet myös nuo monen ahdistuksen kautta tulleet sisaret ja veljet. Tästä todisti heidän palava halunsa saada viedä evankeliumia eteenpäin, maksoi mitä maksoi. Vaikka ajatukset harhailevat välillä Japaniin ja Sudaniin, olen iloinnut mahdollisuudesta työskennellä jälleen STI:ssä. Kulumassa olevaan kevääseen kuuluu entiseen tapaan opetusta, tutkimusta, kirjoittelua, opiskelijoiden kohtaamisia ja kentällä liikkumista. Työkuvaani voi pitää ainakin riittävän monipuolisena. Varsinkin, kun tähän lisää vielä sen, että heti kevätjakson jälkeen odottaa alkukesästä luento- ja lähetysvierailu Japaniin. On ollut ilahduttavaa havaita opiskelijoiden kiinnostus perusdogmatiikkaan, johon kevään luentosarjani ajankohtaisine sovelluksineen liittyy. Olen itsekin nauttinut viipymisestä jälleen kristillisen opin peruskysymysten äärellä. Toista STI:n työkauttani aloitellessa olen kaivanut esiin STI:n perustamisasiakirjan. Siinä tehdään hyviä ja ajattomia teemalinjauksia STI:n kutsumukseen ja työhön liittyen: Raamattu, vanhurskauttaminen, pelastus, kasteen ja ehtoollisen sakramentit, raamatullinen paimenvirka sekä Kristuksen paluu ja pelastuksen lopullinen täyttymys. On etuoikeus saada tehdä työtä sen puolesta, että näissä mainituissa asioissa säilyisi oikea kristillinen opetus. Tämä on jalo kutsumus. Pekka Huhtinen 4 5
Henkilökohtaisesti Leif Erikson saarnaa lakeuksilla Teologian dosentti Leif Eriksonin on voinut tavata Vaasan seudulla sekä koulu- että järjestötyössä. Nyt hänen paikkansa on Svenska Lutherska Evangelie Föreningenin aluepastorina Pohjanmaalla. Ennen nykyistä työtä Leif toimi yksitoista vuotta Evankelisessa kansanopistossa Vaasassa ja siitä ajasta neljä vuotta opiston rehtorina. - Koulumaailma oli hyvä kokemus, mutta viihdyn hyvin nykyisessä työssäni, puolitoista vuotta aluepappina toiminut Leif kertoo. - Olen päässyt irti hallinnollisista kysymyksistä, ja työni on vaihtelevaa. Saan vapaasti suunnitella saarnamatkani, ja minulle jää aikaa valmistella puheet sekä tehdä tutkimusta, hän summaa työnsä parhaita puolia. Mikä SLEF? - SLEF on lähetysjärjestö, joka tekee ulkolähetystä lähinnä Keniassa. Virossa on myös jonkin verran nuorisotyötä, muun muassa partiotyötä, Leif kertoo. Kotimaassa tärkeä työala on nuorisotyö, jonka kesäleirit ovat suosittuja. - Opiskelijatoimintamme on keskittynyt Turkuun ja Vaasaan, koska suurin osa siihen osallistuvista opiskelee Åbo Akademissa, Leif hahmottelee SLEFin työmuotoja. Leif jätti paikkansa sekä SLEFin puheenjohtajana että johtokunnassa, kun hän siirtyi SLEFin toiseksi matkaavaksi aluepastoriksi. - Nykyään liikkeellä on vain kaksi matkapappia, kun vielä 40 vuotta sitten maallikkosaarnaajia oli ehkä kymmenkunta, Leif kertoo kehityksestä. Hän painottaa erityisesti vapaaehtoistyöntekijöiden merkitystä järjestölle. - Vapaaehtoistyöntekijät tekevät tärkeää työtä: ilman heitä SLEFn työ ei menisi eteenpäin, Leif kiteyttää. STI on tuttu paikka Leif on käynyt kolme kertaa luennoimassa STI:ssä. Hän kehuu instituutin opiskelijoita kiinnostuneiksi ja valmiiksi keskustelemaan. - Hyvä, että tällainen instituutti on olemassa, Leif sanoo. Hän kertoo huomioineensa, kuinka STI:ssä pysytään teologiassa tiiviisti ajan hermolla. - Instituutissa ollaan valmiita aloittamaan nopeasti ajankohtaisten teologisten kysymysten tutkiminen, ja on hyvä, että niin voidaan tehdä, Leif kommentoi. Hän pohtii myös uusia yhteistyömahdollisuuksia SLEFin ja STI:n välillä. - Kieliraja ei saa olla liian vaikea suomen- ja ruotsinkielisten välillä. Åbo Akademin teologit voisivat vierailla STI:ssä seminaarimatkoilla, ja STI:n opettajat voisivat puolestaan tulla Turkuun puhujavieraiksi, Leif miettii. Hän on ollut STI:n hallituksessa vuoden verran ja lupaa kertoa, jos hyviä ideoita yhteistyön toteuttamiseksi tulee mieleen. Ajattelemisen aihetta Huolenaiheekseen Leif kertoo teologianopiskelijoiden tilanteen Åbo Akademissa, jossa on melko vähän SLEFin teologeja opiskelemassa. Ongelman ytimenä Leif pitää SLEFin toiminnassa mukana olevien nuorten huolta omasta tulevaisuudesta. Onko tunnustukselliselle työntekijälle tilaa kirkossa? Epävarmuudessa nuori abiturientti ei herkästi lähde opiskelemaan teologiaa. - Kehitys on huolestuttava SLEFin ja seurakuntien kannalta. Mistä saadaan hyviä teologeja? Leif kysyy. Tutkimustyön hedelmiä Teologiassa Leifiä on kiinnostanut erityisesti dogmatiikka. Hän on tutkinut reformaatiota sekä sen jälkeistä luterilaisen ortodoksian aikaa. - Joskus ortodoksian aika on leimattu kuolleeksi kaudeksi, jolloin kirkossa ei ollut hengellistä elämää: oli vain oppi ja aivousko. Mutta kun tarkemmin tutkin asiaa, tein itselleni tärkeän havainnon. Samat ihmiset, jotka harjoittivat puhdasoppista teologiaa, kirjoittivat hartauskirjoja ja virsiä sekä harjoittivat paljon rukousta ja sielunhoitoa. Oikea oppi ja hurskas elämä kuuluvat yhteen, ja molemmat olivat vahvasti mukana 1600-luvun puhdasoppisuudessa, Leif avaa tutkimustaan. Vuonna 1994 Leifiltä ilmestyi kirja Lutherin raamattukäsityksestä. Keskeistä hänen mukaansa Lutherin ajattelussa on, että Raamattu on sekä korkein auktoriteetti että armonväline. - Jumala antaa Raamatun kautta armon ja elämän, Leif kiteyttää. Hän on tutkinut myös Tunnustuskirjojen pneumatologiaa eli miten Pyhästä Hengestä tunnustetaan luterilaisuudessa. - Pyhä Henki on tärkeä myös luterilaisille, Leif tiivistää itsestään selvältä tuntuvan asian. Kuitenkin hänen mielestään luterilaiset eivät aina pidä kolmatta uskonkappaletta esillä yhtä paljon kuin Tunnustuskirjojen perusteella voisi olettaa. Yhtä perhettä Leifin Gun-vaimo opettaa matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa Vaasan sairaanhoitoopistossa. Heillä on neljä lasta, jotka edustavat kattavasti eri ikäryhmiä: Magnus (19), Solveig (17), Maria (14) ja Samuel (8). Eriksonien lapsille on tullut tutuksi SLEFin Evangelicum-nuorisokuoro, jossa he laulavat. - Perheessämme kaikki ovat myös kiinnostuneita urheilusta. Itselläni nuoruuden juoksuharrastus on säilynyt tänne asti, ja tavoitteeni on juosta yksi puolimaraton joka kesä, Leif kertoo. Urheilullisen perheen jokakesäinen harrastus on kiertää ympäri Suomea telttailemassa. - Toivon, että nämä telttamatkat jäisivät lasten mieleen perheen yhteisinä kokemuksina, Leif sanoo. Lisäksi Leif pitää lukemista hyödyllisenä vapaa-ajanvietteenä, ja hänen lukukokoelmiinsa kuuluu kaunokirjallisuutta sekä filosofiaa. - Luen filosofiaa, koska teologin on tärkeä tuntea aatehistoriaa, joka vaikuttaa teologian takana, Leif pohtii. Laura Junkkari, teol. yo 6 7
Iustitia 15, Risto Soramiehen ISLAM JA EVANKELIUMI ilmestynyt Islam ei ole kuitenkaan pelkkä uskonto. Se väittää olevansa myös koko elämää kattava järjestelmä, joka on tarkoitettu koko ihmiskunnalle. Islam ei tunnusta valtion ja uskonnon eroa. Tästä syystä muslimien ja kristittyjen yhteiselämä on ollut vuosisatojen ajan ongelmallista. Kristityt ja muut ei-muslimit ovat usein vaikeassa asemassa islamin maissa. Miten meidän sitten tulisi suhtautua keskuuteemme muuttaneihin muslimeihin? Katkelma on kirjan takakannesta, ja alla on katkelma kirjan artikkelista Voivatko kristityt ja muslimit viettää yhteistä jumalanpalvelusta? Muslimeja vieraina kristillisessä jumalanpalveluksessa? Se on joka suhteessa toivottavaa, vaikkakin harvinaista, vaikka Euroopassa on jo miljoonia muslimeja. Voinko mennä kristittynä moskeijaan seuraamaan muslimien jumalanpalvelusta? Se on terveellinen kokemus. Yhteinen jumalanpalvelus muslimien kanssa? Se on jo aivan toinen asia. Kristinusko ja islam ovat uskontoina sukua toisilleen. Tämä tunnusetaan molemmin puolin, joskin erilaisista syistä. Kristityt näkevät islamissa jälkikristillisen uskonnon, johon juutalaisuus ja kristinusko ovat jättäneet selvät jälkensä. Islamilaisittain katsottuna uskontojen samankaltaisuudet selittyvät sillä, että kristinusko on Jeesuksen uskontona oikea ja välttämätön rengas uskontojen ketjussa. Tämän sarjan päässä on Koraani, joka ilmoitettiin Muhammadille ilmoituksen korkeimpana ja lopullisena muotona. Uskonnolliset juhlat kertovat uskon pääsisällöstä Kristinuskon ja islamin yhdennäköisyyksiin kuuluvat mm. usko Jumalan ykseyteen, luomiseen Jumalan tekona, ajatus ajan alkamisesta ja loppumisesta, usko ihmisen vastuuseen Jumalan edessä, usko viimeiseen tuomioon ja iankaikkiseen autuuteen ja iankaikkiseen rangaistukseen. Voisiko näiden yhteisten seikkojen perustalla pitää yhteisen jumalanpalveluksen? Kaikkein tärkein seikka on jäänyt vielä sanomatta. Islam näkee nimittäin kristinuskossa, semmoisena kuin se esiintyy Uudessa testamentissa ja uskontunnustuksissa, väärennöksen ja suorastaan Jeesuksen uskonnon perversion. Islamin oppi on suurelta osalta keskeisten kristinuskon oppien torjumista. Jumalanpalveluksia taas vietetään keskeisten uskonsisältöjen inspiraatiosta ja niiden varassa. Jumalanpalvelusten sisältö on juuri se, mikä antaa myös uskollemme sisällön ja sen koko mielen. Mitä sitten näiden uskontojen jumalanpalveluksissa juhlitaan? Voiko muslimi juhlia sitä, mitä kirkossa juhlitaan, ja kristitty sitä, mitä moskeijassa juhlitaan? Kirkkovuoden pääjuhlat alleviivaavat juuri niitä uskonsisältöjä, jotka ovat keskeisiä jokaisessa j u m a l a n p a l v e l u k s e s s a : joulu, pitkäperjantai, pääsiäinen, helluntai ja kolminaisuuden päivä. Uskonnollinen yhteisö, jolle nämä juhlat eivät ole tärkeitä, ei ole kristillinen. Jumalan ihmiseksi tuleminen, Jeesuksen uhrikuolema Jumalan Karitsana, Jeesuksen ylösnousemus, Pyhän Hengen vuodatus Jeesuksen nimeen kastetuille ja usko Pyhään Kolminaisuuteen eivät ole vain uskollemme välttämättömiä seikkoja, vaan ne ovat kristinusko. Mitä sitten islam sanoo näistä juhlista ja niiden sisällöstä? Joulu. Johanneksen evankeliumi: Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Islam sanoo: He sanovat: Armollinen on valinnut itselleen pojan. Olettepa todella esittäneet hirveyksiä! Taivas on vähällä haljeta, maa revetä ja vuoret sortua maahan, koska he väittävät, että Armollisella on poika! Ei Armollisen sovi saada poikaa! (Suura 19, 88 s.) Islamilainen professori Suat Yildirim Istanbulista kirjoittaa kristittyjen uskosta ja ilmaisee muslimien yhteisen vakaumuksen: Kaikista jumalakäsityksistä on varmasti hirvein ja surkuteltavin kristittyjen usko, että Jumala on tullut ihmiseksi, oli riippuvainen äidistään, söi ja joi, kävi tarpeillaan, kasvoi ja kuoli avuttomana uhrina ihmisten syntien tähden. Koraanin selittäjä Yusuf Ali (kaikkialle maailmaan levitetyssä englanninkielisessä Koraanin selitysteoksessaan): Sellainen ajatus, että Allah saa lapsen ei ole ainoastaan sanaleikkiä tai spekulaatiota. Se on suunnatonta Allahin pilkkaamista. Se alentaa Allahin eläimen tasolle Mitä on siis sanottava Baijerin luterilaisen kirkon edustajan ehdotuksesta, että alkaisimme viettää joulua niin, että muslimitkin voisivat osallistua juhliimme? Mitä silloin juhlittaisiin? Ehkäpä tekisimme niin kuin Istanbulin Suomen konsulaatti turkinkielisessä maamme esitteessä, jossa kerrottiin mm. suomalaisten juhlista: Joulu on suomalaisten juhla keskitalvella. Silloin suomalaiset käyvät saunassa ja syövät sianlihaa. Mutta ei tästäkään olisi apua, sillä sianlihan syöminenkin on muslimeille kauhistus. 8 9
KIRJAT Wille Riekkinen Kari Kuula Paavalin jalanjäljissä 158 s. Kirjapaja, 2002. Televisiossa alkavan Paavali-sarjan opetusmateriaaliksi julkaistu lyhyehkö kirja Paavalista on jo ehtinyt herättää mielenkiintoa. Erityisesti sitä on odotettu siksi, että kirjan on väitetty olennaisesti poikkeavan Kuulan kirjoittamasta, radikaaliksi koetusta Paavali-oppaasta. Uusi kirja on melko suppea ja kattaa lähinnä TV-sarja tematiikan. Päällisin puolin lukija tuskin huomaa siinä paljonkaan outoa, ellei huomio kiinnity alempana mainittaviin moraalikysymyksiin. Teologin silmin teos ei kuitenkaan eroa Kuulan aiemmasta kirjasta, ja miten se voisikaan. Paavalin pelastusoppia kuvattaessa sovituksella tai syntien anteeksiannolla ei ole mitään sijaa. Niiden tilalla on etiikan uskonto: Hän haluaa pelastaa luomakuntansa, koska hän on sen luonut. Omantunnon kautta Jumala kutsuu kaikkia ihmisiä taisteluun pahuutta vastaan. (s. 32). Miksi tekijät hylkäävät sovituksen ja ristin teologian ja tarjoavat tilalle pelkän lakihenkisen vaatimuksen? Mainittu omaantuntoon viittaaminen jää kirjassa tosin epäselväksi. Vaikka siinä pitkään pohditaan hyvän elämän eväitä, eettisistä kysymyksistä vain seksuaalietiikan aiheet ovat mukana. Niissä taas harvoin tyydytään Paavalin käsityksiin. Vaikka Paavalin todetaan kieltävän niin avioeron kuin uudelleenavioitumisenkin, kirjoittajien mukaan ne ovat sallittuja. Edelleen Paavali kieltää avioliiton ulkopuolisen seksin, mutta tekijät suosittelevat vastuullista sinkkuseksiä. Ja vaikka kirjan mukaan Raamatussa pidetään homoseksuaalisuutta kaikissa muodoissaan vääränä, nykyään vain nisäkkäiden paritteluun vetoavat konservatiivit ajattelevat samoin. Tekijät pitävät homoseksuaalisuutta hyväksyttävänä seksuaalisuuden muotona. Kirjaa ei siten voi suurelta osalta pitää Paavalin opetusten esittelynä. Pikemminkin siinä esitellään tekijöiden lempiajatuksia. Teoksen ympäripyöreä ilmaisutapa voi toki suojella monia lukijoita, mutta kyllä se saattaa herättää myös ongelmia. Kirjan alatyylistä loppukaneettia lainaten lukukokemusta voinee luonnehtia (s. 118): Tämä urakka on helvetillinen, jos siihen joutuu yksin ja omin voimin. Timo Eskola Eero Huoviselta koskettava kirja Piispa Eero Huovinen piti viime vuonna teologisen tiedekunnan opiskelijoille luentosarjan, joka liittyi teologin kutsumukseen. Samalla hän kirjoitti tästä aihepiiristä kirjan, joka on saanut poikkeuksellisen paljon myönteistä julkisuutta myös ns. maallisissa tiedotusvälineissä. Suosio tuntuu hämmentävältä siksi, että kirja on todella hengellisesti antoisa. Useimmitenhan piispojen puheista uutiskynnyksen ylittävät vain ne osat, joissa otetaan kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Eero Huovisen kirja Pappi? oli joulunseudun vaikuttavin lukukokemukseni. Huovinen asettaa papin niin syvällisellä tavalla Jumalan eteen, että lukijan on vähän väliä pysähdyttävä miettimään omaan kutsumustaan ja rukoilemaan. Kirja on sekä teologisesti puhutteleva että henkilökohtaisten havaintojen ja huumorinpilkkeen vuoksi nautittava luettava. Ajattelin sitä lukiessani, että jos jokainen kirkkomme pappi lukisi kirjan ja ottaisi sen tekstin vakavasti, papiston keskuudessa täytyisi syntyä herätys. Tietenkään kirjan jokaisesta lauseesta ei tarvitse olla samaa mieltä. Painavan puheen lomassa piispan pohdinta naispappeudesta yllätti keveydellään, sillä siitä kohdasta puuttuivat tyystin teologiset perustelut. Muutoin kirjan teologia ammentaa syvältä, ja jo siinä olevien Luther-sitaattienkin vuoksi kirja kannattaa huolellisesti lukea. Kirjan leppoisa ja naseva tyyli kuljettaa suuria sisältöjä, kuten maininta pappien raamatunlukemisesta: Jokaisella papilla pitäisi olla muistissa ainakin pikkukassillinen keskeisiä raamatunlauseita, virrenvärssyjä ja katekismuksen kohtia. Kun niitä märehtii, ne alkavat muhia ja ravita. Minä mietiskelen parhaillaan erästä kirjan kantavaa teemaa. Mitä minulle merkitsee se, että papin tulee olla riippumaton kaikista mutta samalla kaikkien palvelija. Kiitos, kunnioitettu piispani, hyvästä kirjasta! TÄNÄ KEVÄÄNÄ KESKUSTELLAAN PAAVALISTA Eero Junkkaala Televisiossa alkaa helmikuun 17. päivänä opetussarja Paavalista. Paavali on tämän takia kevään mittaan esillä, ja monissa seurakunnissa järjestetään Paavali-aiheisia raamattupiirejä. STI:n panos opetukseen on helmikuun alussa ilmestyvä Timo Eskolan kirja Paavali kärsimyksen ja lohdutuksen apostoli, jonka voi tilata STI:stä takakannen tilauslipukkeella. Kirjan suositushinta on 21 euroa. STI:stä kirjan saa 18 eurolla. Laskuun lisätään toimituskulut. Kirjaan liittyy raamattupiirimateriaali, jossa on kysymykset kirjan jokaiseen lukuun. Raamattupiirikysymykset voi tulostaa STI:n kotisivulta www.teolinst.fi tai tilata ilmaiseksi puhelimitse (09-668 9550) tai sähköpostin kautta (sti@teolinst.fi). 10 11
STI:n internetsivuilla käydään paljon STI avasi internetin kotisivut keväällä 1996 kristillisistä järjestöistä ensimmäisten joukossa. Kotisivulla on alusta asti ollut perustietojen lisäksi mm. Kulmakivi, STI:ssä pidettyjä luentoja sekä kirjaston hakutiedosto. Myöhemmin sivuistoihin on lisätty Perusta-lehdessä ilmestyvät pyhäpäivien saarnatekstien selitykset sekä kirjakauppa, eli tiedot STI:ssä myytävistä kirjoista ja kirjojen tilausjärjestelmä, sekä opiskelijalehti Tractatus. Suuressa osassa suomalaisista kotitalouksista on nykyään tietokone ja internetyhteys, työpaikoista puhumattakaan. Internetin käyttö lisääntyy jatkuvasti, ja tätäkin kautta kristilliset järjestöt voivat palvella ihmisiä tuomalla hyvää teologista ja hengellistä opetusta ja tietoutta niidenkin ulottuville, joiden on vaikea osallistua erilaisiin tilaisuuksiin. Palvelimen kautta saadut tilastot kertovat, että kävijämäärä STI:n sivuilla on lisääntynyt etusivu Tractatus kuvat muuta tasaisesti. Vuoden 2000 marraskuusta vuoden 2001 marraskuuhun käyntien määrä on yli kaksinkertaistunut. Päivittäisiä käyntejä on viime kuukausina ollut noin 150, mistä kertyy kuukaudessa 4000-5000 käyntiä, kuten alla olevat tilastot kertovat. Osa käynneistä on erilaisten hakurobottejen tekemiä, mutta sivumäärät kertovat, että monet kävijät tutkivat useita eri sivuja. Eniten luetaan luentoja, Kulmakiveä sekä saarnatekstejä. Käypä tutustumassa STI:n sivustoihin internetosoitteessa www.teolinst.fi. Kotisivun kautta voi myös lähettää palautetta tai muuta sähköpostia STI:hin. Etusivulla olevan työntekijöiden kuvan alla olevia nimiä painaltamalla voi lähettää sähköpostia myös kullekin työntekijälle henkilökohtaisesti. Kirsi Sell Kuukausi Marrask. 2000 Jouluk. 2000 Tammik. 2001 Helmik. 2001 Maalisk. 2001 Huhtik. 2001 Toukok. 2001 Kesäk. 2001 Heinäk. 2001 Elok. 2001 Syysk. 2001 Lokak. 2001 Marrask. 2001 Jouluk. 2001 Tammikuu 02-29.1. Kuukausittainen kävijämäärä Käyntejä 2 173 2 115 3 163 3 033 3 924 4 530 4 523 3 303 3 509 4 077 4 237 4 317 5 232 4 436 5 481 Käyntejä keskim. päiv. 72 68 104 103 130 151 146 110 123 140 148 134 168 138 189 Sivuja 8 572 9 773 13 106 9 850 13 573 16 057 16 575 12 282 17 704 17 225 16 711 23 942 29 165 31 166 33 686 Ensi kesän ARKEOLOGINEN KAIVAUSMATKA Israeliin 17.6. 1.7. Hakuja 12 925 14 431 25 965 22 254 27 415 29 871 28 038 21 320 28 173 28 962 29 889 36 655 44 639 43 303 48 368 etusivun kuvahak. saarnat luennot Kohteena on edelliskesien tapaan Emmaus Nikopolis Latrunin seudulla. Viikonloppuretket Jerusalemiin ja Tiberiakseen. Kysy lisätietoja STI:stä. Lähde kokemaan ainutlaatuinen kaksiviikkoinen Jeesuksen jalanjäljissä! Kulmakivi PYYDÄ YSTÄVÄSIKIN STI:N KANNATTAJAKSI 12 13
Eero Junkkaala SEURAKUNTAVIERAILUT 4.2. Pohjois-Haaga, Ikäihmisten yliopisto 5.2. Ryttylä, MESK-nuorten tapahtuma 5. 6.2. Vivamo, evankelistaseminaari 9.2. Helsinki, Porthania, luento Jerusalemista 9.2. Helsinki, Evankeliset opiskelijat 11.2. Helsinki, srk-yhtymä, miesten keskustelu- ja saunailta 4.3. Lohja, seurakuntailta 9.3. Helsinki, Kansanlähetyksen nuoret 11. 12.3. Imatra, Kansanlähetyksen tapahtuma 13. 14.3. Helsinki, opetusta HEO:ssa 16.3. Helsinki, hiippakuntakokous 20.3. Helsinki, srk-yhtymä, miesten keskustelu- ja saunailta 6.4. Oulu, Karjasillan seurakunta 7.4. Tampere, Pispalan kirkko 9.4. Ryttylä, opetusta 12.4. Lempäälä, nuortenilta 13.4. Lempäälä, miesten tapahtuma 14.4. Hämeenkyrö, srk-kuntatapahtuma 15. 16.4. Karkun opisto, opetusta 16.4. Hanko, Israelin Ystävät 22. 23.4. Hartola, seurakuntatapahtuma 24.4. Helsinki, srk-yhtymä, miesten keskustelu- ja saunailta 27.4. Kauniainen, SRO, raamattukurssi 13. 17.5. Turku, kirkolliskokous 22.5. Helsinki, srk-yhtymä, miesten keskustelu- ja saunailta 17.6. 1.7. Israel, arkeologinen kaivausmatka Timo Eskola 13.3. Raamattu-Arkadia, Helsinki 15.3. Turun Opiskelija- ja Koululaisläh. 19.3. Ryttylä 27.3. Ryttylä 30.3. Raamattuopisto, Vihreä pysäkki Pekka Huhtinen 1.1. Karinainen, saarna 4.1. Helsinki, Sley:n NA-ilta 6.1. Pori, Väinölä, jumalanpalvelus ja lähetysjuhla 7. 8.1. Kauniainen, teologipäivät 12.1. Vantaa, Kaivoksela, raamattuop. 3.2. Helsinki, Ruoholahti, jumalanpalv. 3.2. Espoo, Iivisniemi, jumalanpalvelus 4.2. Turku, arkkihiippakunnan ylimääräinen synodaalikokous 9.2. Valkeakoski, miestenpäivät 10.2. Valkeakoski, saarna Sääksmäen kirkossa 12.2. Joensuu, OPKO 27.2. Helsinki, Concordia-piiri 3.3. Pori, Väinölä, jumalanpalvelus 10.3. Imatra, jumalanpalvelus 16.3. Helsinki, Vanhakirkko, raamattuluento 17.3. Helsinki, Raamattu-Arkadia, seurat 22.3. Tampere, Sley:n nuortenilta 23. 24.3. Soini, paastonajan kirkkopäivät 6.4. Lahti, evankeliset opiskelijat (EO) 7.4. Pori, Väinölä, jumalanpalvelus 14.4. Simo, perhekonsertti (?) 19.4. Helsinki, Sley:n NA-ilta 27.3. Kankaanpää, lähetyskoulutus 28.4. Siikainen, saarna 5.5. Pori, Väinölä, jumalanpalvelus 15.5. Lappi, rukoilevaisseurat Kirjatilaus Iustitia 15 Islam ja evankeliumi norm. 9 eur c opiskelijat 5 eur c Paavali - kärsimyksen ja lohdutuksen apostoli 18 eur c Toimitukseen lisätään postituskulut. Nimi...... Osoite...... SUOMEN TEOLOGINEN INSTITUUTTI Osoite Kaisaniemenkatu 13 A 4. krs 00100 Helsinki Puhelin Telefax 09-668 9550 09-6689 5555 Sähköpostit sti@teolinst.fi eero.junkkaala@teolinst.fi timo.eskola@teolinst.fi phuhtine@nettilinja.fi kirsi.sell@teolinst.fi Kotisivu www.teolinst.fi Pankkitili Sampo 800011-564245 Työntekijät pääsihteeri Eero Junkkaala, (koti 09-340 5201) tutkija Timo Eskola, (koti 019-722 702) tutkija Pekka Huhtinen (koti 09-347 6657) sihteeri Kirsi Sell, (koti 09-505 1796) Suomen teologinen instituutti Vastauslähetys Sopimus 00180-288 00003 HELSINKI Avoinna lukukausien aikana ma pe klo 9 20 Teologinen tutkimus- ja koulutuskeskus. Seurakuntavierailuja, luentotoimintaa, kirjasto ja lukusali. Talous vapaaehtoisen kannatuksen varassa. Vuositukijäsenmaksu 25 euroa (opiskelijat 8,5 euroa, yhteisöt 84 euroa). Ottaa vastaan kirjalahjoituksia, avustuksia ja testamentteja. Julkaisee IUSTITIA-nimistä teologista aikakausikirjaa. Tiedotuslehti KULMAKIVI lähetetään jokaiselle tukijäsenelle kuusi kertaa vuodessa. Hallituksen puheenjohtaja toiminnanjohtaja Seppo Suokunnas Yhteistyöjärjestöt Lähetysyhdistys Kylväjä, Länsi-Suomen Rukoilevaiset, Opiskelija- ja Koululaislähetys, Sanansaattajat, Suomen Ev.lut. Kansanlähetys, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Raamattuopisto ja Svenska Lutherska Evangeliföreningen. Painopaikka Kirjapaino Hermes Oy Suomen teologinen instituutti maksaa postimaksun. 14 15
SUOMEN TEOLOGINEN INSTITUUTTI Kaisaniemenkatu 13 A 4. krs 00100 HELSINKI Lyhyesti Raamatusta Miksi olet masentunut, sieluni, miksi olet niin levoton? Odota Jumalaa! Ps. 42:6 Masentuneelle on kiusaus sanoa: Ryhdistäydy, koeta piristyä. Neuvo on mahdollisimman huono. Masentunut ei olisi masentunut, jos pelkkä ryhdistäytyminen auttaisi. Mitä sitten pitäisi sanoa? Ehkä ei mitään. Silti masentunutta ei pidä jättää yksin. On oltava lähellä, on suostuttava kuuntelemaan ahdistusta, vaikka kuunteleminen tuntuisi joskus rasittavalta. Tai on jollain käytännöllisellä tavalla pantava olkapäänsä toisen kuorman alle. Psalmin kirjoittajakin oli masentunut. Hän antaa itselleen hyvän neuvon: Odota Jumalaa! Eero Junkkaala