1952 1954 1956 1958 1960 1962 1964 1966 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990* 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 VIHANNIN VESI OY TOIMINTAKATSAUS 2013 VEDENHANKINTA POHJAVESIALUEITTAIN 1958-2013 milj.m3 5 4,5 4 Möykkylä Vihanti Alpua 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0
Toimitusjohtaja Erkki Kotila Vuoden 2013 alussa toteutunut Raahen ja Vihannin kuntaliitos ei tuonut muutoksia Vihannin alueen vesihuoltopalveluihin. Vanhan Raahen alueella vesihuollosta vastaa kaupungin omistama vesilaitos Raahen Vesi Oy ja Vihannin alueella Vihannin Vesi Oy sekä eri kyläkulmilla toimivat yhdeksän vesiosuuskuntaa. Kuntaliitoksen myötä Raahen kaupungin omistusosuus Vihannin Vesi Oy:stä kasvoi 15 prosentista 35 prosenttiin. Varsinaisessa yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin neljä uutta jäsentä, joista kaksi Raahen kaupungin ja kaksi osuuskuntien nimeämää edustajaa. Sääolosuhteiltaan vuosi 2013 oli harvinaisen lämmin ja maan keskiosassa tavanomaista sateisempi. Suurimmassa osassa maata keskilämpötilan poikkeama oli 1-2 astetta. Vihannin alueella sademäärä oli noin 10 prosenttia korkeampi pitkäaikaiseen keskiarvoon (1981 2010) verrattuna. Kun edellinenkin vuosi oli normaalia sateisempi, pysyivät pohjavesipinnat keskimääräistä ylempänä. Loppuvuodesta myrskyt aiheuttivat eri puolilla maata laajoja ja paikoin pitkäkestoisiakin sähkökatkoja. Varavoimakoneiden ansiosta Vihannin Vesi Oy:n vedentoimitukset pystyttiin hoitamaan häiriöttä myös sähkökatkosten aikana. Lampinsaaressa saatettiin loppuun verkostosaneeraukset ja hulevesiviemäröinti Kuusikujalla ja Mäntytiellä. Kirkonkylällä uusittiin radan alitusjohtoja ja Vanhalla Raahentiellä uusittiin vesi- ja viemärijohtoja tien perusparannushankkeeseen liittyen. Automaatiojärjestelmän päivitys saatettiin loppuun. Toiminta-alueiden laajennukset ja tarkistukset pantiin vireille. Vesilaitoksen toimintaaluelaajennus käsittää Alpuassa entisen Sillankorvan vesiyhtymän verkoston, joka vuoden alussa siirtyi Vihannin Vesi Oy:lle. Viemärilaitoksen laajennukset koskevat pääasiassa siirtoviemärin vaikutuspiirissä olevaa hajaasutusta. Talouden yleinen epävarmuustila jatkui Suomessa ja Euroopassa, eikä useaan otteeseen ennustettua käännettä parempaan tapahtunut. Globalisoituneessa maailmassa oman alueemme elinvoima ja taloudellinen menestyminen korreloivat pitkälle maailmantalouden suhdanteita. Vihannin Vesi Oy:n toimittamasta vedestä huomattava osa menee elintarvike-, metalli- ja kaivosteollisuuteen, joiden suhdanteet heijastuvat suoraan toimitettaviin vesimääriin. Pyhäjoelle suunnitellun ydinvoimalahankkeen uskotaan tuovan merkittävän piristysruiskeen alueen talouselämälle. Hanke sai vahvan sysäyksen venäläisen laitetoimittajan mukaantulon myötä. Hankkeeseen liittyen käytiin alustavia keskusteluja lisäveden toimittamisesta Pyhäjokisuun Vesi Oy:lle suoraan Vihannin Vesi Oy:n verkostosta. Vuosittainen verkostoon pumpattu vesimäärä on pysytellyt viimeiset kymmenen vuotta noin 3 miljoonan kuution tasolla, eikä se ole oleellisesti kasvanut huolimatta pari vuotta sitten käynnistyneistä kultakaivoksen ja Haapaveden kaupungin vedentoimituksista. Vuonna 2013 verkostoon pumpattu vesimäärä laski edellisvuodesta runsaat 250 000 m3, josta suurin osa selittyy Rautaruukin ja Pohjolan Perunan vähentyneellä vedenkäytöllä. Vuoden 2013 aikana tehtiin täydentäviä pohjavesitutkimuksia Vihanninkankaalla. Tutkimukset liittyvät Varisnevan turvetuotantoalueen jälkikäyttösuunnitelmaan. Tavoitteena on ottaa hyötykäyttöön vanhalle turvetuotantoalueelle purkautuvaa pohjavettä. Hankkeeseen liittyen hankittiin uusia maa-alueita kolmen uuden pohjavedenottamon tonteiksi ja suoja-alueiksi. Aluehallintovirastolle jätettiin vuoden lopulla lupahakemus 2 000 m3/d lisävedenottoon alueelta. Henkilökunnan määrä pysyi ennallaan. Sairauspoissaoloihin johtaneita tapaturmia ei sattunut. Vesihuoltoinsinöörin äitiysvapaan ajaksi ei palkattu uutta vakinaista henkilöä. Varallaoloon ostettiin lisäpalvelua Antero Mustakangas Ky:ltä. Tilikauden tulos jäi selvästi voitolliseksi, josta kiitos ja ansio kuuluvat ennen kaikkea motivoituneelle ja osaavalle henkilöstölle.
Hallinto ja henkilöstö Yhtiön omistajat Raahen kaupunki 35 % osakkeista Vihannin Vesiosuuskunta 20 % osakkeista Ilveskorven Vesiosuuskunta 20 % osakkeista Lumimetsän Seudun Vesiosuuskunta 20 % osakkeista Raahen Vesi Oy 5 % osakkeista Yhtiökokoukset Hallitus Varsinainen yhtiökokous pidettiin 10.4.2013. Edustettuna oli 100 % osakekannasta Kokoonpano 10.4.2013 pidetyn yhtiökokouksen jälkeen Puheenjohtaja Jäsenet Eeva Alasaarela Jari Junttila Timo Karttunen Tuula Kellola Pentti Koivumaa Kimmo Lumijärvi Esa Seppänen Jouko Vasankari Ilkka Verkasalo Aulis Ylikulju Hallituksen jäseninä 10.4.2013 saakka Asko Mustakangas Sulo Nurkkala Pasi Parkkila Kirsti Sämpi Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana neljä kertaa. Kokouksissa kirjattiin 27 pykälää. Kokousten esittelijänä ja sihteerinä on toiminut toimitusjohtaja. Tilintarkastaja Tilintarkastuksen on hoitanut Pricewaterhouse Coopers Oy. Henkilöstö Erkki Kotila toimitusjohtaja Jussi Kruus vesihuoltopäällikkö Mervi Niiranen vesihuoltoinsinööri 11.3. äitiysvapaalle Päivi Lumiaho toimistonhoitaja Armi Tuomikoski toimistosihteeri 1.8. saakka Jane Arrakchou taloushallinnonsihteeri 1.8. alkaen Sauli Niiranen putkimestari Mika Heiskanen laitosmies
Toimintaympäristö Vihannin Vesi Oy:n päätoiminta on tukkuveden hankinta ja myynti. Vihannin lisäksi yhtiö toimittaa vettä ympäristökuntiin Raaheen, Siikajoelle, Oulaisiin, Merijärvelle, Pyhäjoelle ja Haapavedelle. Yhtiö omistaa vedenottamoita vedenkäsittelylaitoksineen, Vihannista kunnan rajalle ulottuvat siirtovesijohdot Haapaveden ja Oulaisten suuntiin sekä Raaheen Antikankaan vesilaitokselle ja Honganpalon vesitorneille menevät siirtojohdot. Vihannin Vesi Oy:llä on yksityisiä liittyjiä Alpuassa, Lampinsaaressa ja Möykkylässä. Yhtiö myy vesihuoltopalveluja yksityisille sekä vihantilaisille osakasyhtiöilleen. Yhtiö omistaa Vihannin kunnan alueella yleiset viemäriverkostot kirkonkylällä, Alpuassa ja Lampinsaaressa sekä siirtoviemärin Alpua Lampinsaari Raahe (Jokela). Vedenottamot ja luparajat Alpua-Lumijärvi Alpua, Alanko, Haara Käppäläisen vedenottamo Sivulan vedenottamo Uutelan vedenottamo Vihanninkangas Vihanninkankaan vedenottamo Ohimaa Möykkylä-Mäntylampi Ojastin vedenottamo Mäntylampi Möykkylä IV Möykkylä III Möykkylä II Möykkylä I Törmäkangas arvioitu antoisuus/ Syke 7 000 m3/d luparaja ei ylärajaa 1 700 m3/d 2 500 m3/d 1 200 m3/d 3 500 m3/d 1 750 m3/d ei ylärajaa 2 500 m3/d 700 m3/d 1 800 m3/d 400 m3/d 500 m3/d 600 m3/d 500 m3/d 500 m3/d Ohimaan vedenottamo on vuokrattu Vihannin Vesiosuuskunnalta, jolla on vedenottolupa. Vesilaitos Veden kokonaismyynti supistui edelliseen vuoteen verrattuna 8,3 %. Koko vuoden aikana verkostoon pumpattiin vettä 3 038 157 kuutiometriä. Vettä myytiin yhteensä 3 006 392 m3. Keskimääräin vettä pumpattiin verkostoon 8 323 m3/d. Laskuttamattoman veden osuus verkostoon pumpatusta vedestä oli 1,0 %. Pohjaveden otto pohjavesialueittain jakaantui seuraavasti: m3 m3/d - Alpuanharju 1 964 556 64,7 % 5 382 - Vihanninkangas 576 296 19,0 % 1 579 - Möykkylä-Mäntylampi 497 305 16,3 % 1 362 Ojastin vedenottamo otettiin uudelleen käyttöön v. 2013 kesällä. Vettä on otettu noin 250 m3/d teholla. Vesi johdetaan Möykkylän laitokselle, missä se alkaloidaan ja johdetaan verkkoon. Ely-keskuksen kanssa yhteistyössä tehtiin
pohjavesitutkimuksia ja koepumppauksia Vihanninkankaalla Varisnevan turvetuotantoalueen kohdalla. Vuoden lopussa jätettiin lupahakemus kolmen uuden vedenottamon rakentamisesta yhteismäärältään 2 000 m3/d. Kalkkikivisuodattimiin tehtiin täydennyksiä Haaran, Käppäläisen ja Ohimaan ottamoilla. Möykkylän kalkkikivisuodatin huuhdeltiin ensimmäisen kerran käyttöönoton jälkeen. Veden laadun viranomaistarkkailu Ympäristöpalvelut Helmessä päättyi vuoden lopussa. Jatkossa vastaavana viranomaisena toimii Kalajoen kaupungin ympäristöpalvelu. Vesinäytteet on tutkittu Nablabs Oy:n laboratoriossa Oulussa. Verkostovesi on täyttänyt hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Pohjaveden tarkkailua on suoritettu erillisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Vesijohtovuotoja ei toimintavuoden aikana esiintynyt, osuuskuntien verkostovuotoja oli 6 kpl. Varallaoloajan hälytyksiä tapahtui noin 30 kpl. Viemärilaitos Toiminnan kehittäminen Taloudellinen tulos Viemäriverkoston saneeraukset Lampinsaaren Mäntytiellä ja Kuusikujalla saatiin päätökseen. Alueen jätevedet johdetaan oman pumppaamon kautta paineviemärillä Sinkkitien ja Riekkotien risteykseen viettoviemäriin. Vanha betoniviemäri muutettiin hulevesiviemäriksi, jonka vedet johdetaan avo-ojaan lammikkopuhdistamon liepeillä. Vanhan rikastamon alueella poistettiin konttorilta ja kaivoskahvilalta tulevat sadevedet jätevesistä ja ohjattiin alueen hulevesiviemäriin. Toimenpiteillä oli merkittävä vaikutus koko Lampinsaaren alueen jätevesimääriin. Vastaavasti kirkonkylällä Asematien varressa oleva vanha betoniviemäri poistettiin jätevesikäytöstä. Eskolantiellä ja Eteläntiellä uusittiin vuotavia tonttiviemäreitä. Aseman seudulla oleva radan alitusviemäri uusittiin ja Vanhalla Raahentiellä uusittiin runkoviemäriä. Uusia viemäreitä rakennettiin yhteensä 447 jm. Vanhoja betoniviemäreitä poistettiin jätevesikäytöstä vajaa kilometri. Vuosi 2013 oli kokonaisuutena ottaen normaalia sateisempi, joskin syys- lokakuu olivat normaalia kuivemmat. Kevättulva oli Vihannissa kohtalainen, mutta viemärivesien ohituksilta vältyttiin. Viemäriverkostojen kokonaisvesimäärä oli 173 047 m3, jossa vähennystä edellisvuoteen 103 064 m3. Kaikki jätevedet johdettiin Raahen puhdistamolle. Laskutettu jätevesimäärä oli 79 009 m3 pysyen edellisen vuoden tasolla. Työsuojelun toimintasuunnitelma päivitettiin ja hyväksyttiin yhtiön hallituksessa. Työsuojelua ja poikkeustilanteisiin varautumista kehitetään perehdytyksellä ja ennakoivalla kunnossapidolla. Henkilöstön osaamista pyritään ylläpitämään ja kehittämään koulutuksella. Hulevesien vähentämistä jatketaan verkostosaneerauksilla. Vedenhankintaa varmistetaan Vihanninkankaan lisävedenottamoilla. Liikevaihto laski edellisvuodesta noin 80 000 euroa. Liikevoitto ennen satunnaisia eriä oli vajaa 190 000 euroa. Hyvä taloudellinen tulos johtui useasta kulupuolen tekijästä. Energiatehokkuutta on saatu parannettua, ostopalveluja on hankittu aikaisempaa vähemmän, viemäriverkoston vuotovedet ovat oleellisesti pienentyneet, äitiyslomasta johtuen palkkamenot ovat normaalia pienemmät. Poistot tehtiin täysimääräisinä ja ne olivat 252 099 euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 185 286 eurolla. Korko- ja muut rahoitusmenot olivat 44 887 euroa.
1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Metriä merenpinnasta Pohjavedenpinnat Alpuanharjussa vuosina 1973-2013 92 91 90 89 88 87 86 85 84 83 82 81 80 79 P61 Hoikkasalo P18 P1 Alanko Käppäläinen länteen 1 km P58 Haara P51 Sivula VIH10 P1 Alanko P61 Hoikkasalo P18 Käppäläinen P58 Haara P51 Sivula maanpinta VIH10 Käppäläinen Käppäläinen länteen 1 km