YLITORNION KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414 601 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS... 2 2.1 VÄESTÖ JA ELINKEINOT... 2 2.2 VÄESTÖENNUSTEET... 3 2.3 KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ... 3 2.3.1. Maakuntakaavoitus... 3 2.3.2. Yleiskaavoitus... 4 2.3.3. Asemakaavoitus... 4 2.3.4. Maankäyttöstrategia 2030... 5 2.3.5. Pohjavesialueet... 5 2.3.6. Natura-alueet... 6 3. VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET... 6 3.1 KEHITTÄMISTAVOITTEET JA -PERIAATTEET... 6 3.2 RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET... 7 3.2.1. Rahoitus maksuilla... 7 3.2.2. Ulkopuolinen rahoitus... 7 3.3 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN... 8 3.4 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ... 8 A-OSA KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEEN ULKOPUOLISET ALUEET... 8 4. HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA... 8 4.1 VESIYHTYMÄT... 9 4.2 TALOUSVESI... 15 4.3 JÄTEVEDET... 15 4.4 LIETTEET... 16 4.5 TOIMINTAVARMUUS... 16 5. KEHITTÄMISTARPEET JA TOIMENPITEET... 17 5.1 TALOUSVESI... 17 5.2 JÄTEVEDET... 17 B- OSA KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE... 18 6. NYKYTILA... 18 6.1 ORGANISAATIO JA HALLINTO... 18 6.2 VEDENHANKINTA JA JAKELU... 18 6.2.1. Vedenkulutus ja vesijohtoverkosto... 20 6.2.2. Poikkeusolojen vedenhankinta... 20 6.3 JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY... 20 6.3.1. Jätevesien viemäröinti... 20 6.3.2. Jätevesien käsittely ja jätevesikuormitus... 21 6.4 HULEVEDET... 24 6.5 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ... 24 7. KEHITYSENNUSTEET... 25 7.1 VEDENKULUTUS JA VEDENHANKINTA... 25 7.2 JÄTEVESIKUORMITUS JA PUHDISTUS... 25 8. KEHITTÄMISTARPEET JA TOIMENPITEET... 26 8.1 VEDENHANKINTA JA JAKELU... 26 8.2 JÄTEVESIEN KÄSITTELY JA VIEMÄRÖINTI... 26 8.2.1. Viemäriverkoston laajennukset ja uudet viemäröitävät alueet... 26 8.2.2. Tengeliö-Haapakoski... 27 8.2.3. Nuotioranta-Armassaari-Kainuunkylä... 27 8.2.4. Maijalanranta-Kuivakangas-Kauliranta... 27 8.2.5. Viemäriverkoston laajentaminen Meltosjärven kylällä... 27 8.2.6. Viemäriverkoston laajentaminen Konnuntien alueelle... 27 8.2.7. Viemäriverkoston laajentaminen Nuotiorannalla (VT 21:n ja Tornionjoen välinen alue) 28 C-OSA KOKO KUNNAN ALUE... 28 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A, 90100 OULU puh. 010 2414 600, fax. 010 2414 601, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi
9. VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN... 28 10. SUUNNITELMAN TOTEUTUS... 29 10.1 SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN... 29 10.2 SUUNNITELMAN TARKENTAMINEN JA MUUTTAMINEN... 29 10.3 SUUNNITELMAN YLLÄPITO, VALVONTA JA TIEDOTTAMINEN... 29 LIITTEET: LIITE 1 LIITE 2 Yhteenveto pohjavesialueista Kehittämistarpeet ja toimenpiteet KARTAT: 26364-1 Vesihuollon nykytila 26364-2 Pohjavesi-, Natura- ja kaava-alueet 26364-3 Yleiskartta, kehittämiskohteet 26364-4 Suunnitelmakartta, Meltosjärvi 26364-5 Suunnitelmakartta, Tengeliö-Haapakoski 26364-6 Suunnitelmakartta, Nuotioranta-Armassaari-Kainuunkylä 26364-7 Suunnitelmakartta, Maijalanranta-Kuivakangas-Kauliranta 26364-8 Suunnitelmakartta, Konnuntien alue 26364-9 Suunnitelmakartta, Nuotioranta (VT 21:n ja Tornionjoen välinen alue) 9.1.2014/ATA 9.1.2014/ATA 9.1.2014/TKIV VALMIS 8.11.2013/ATA 8.11.2013/ATA 8.11.2013/TKIV LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A, 90100 OULU puh. 010 2414 600, fax. 010 2414 601, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi
YLITORNION KUNTA 9.1.2014 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISSUUNNITELMA TYÖ E26364 1. JOHDANTO Ylitornion vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on kuvata kunnan vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehittämisratkaisut alustavine aikatauluineen. Suunnitelmassa otetaan huomioon vesihuolto kunnan alueella toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla ja niiden ulkopuolella. Ylitornion kunnalle on laadittu vesihuollon kehittämissuunnitelma v. 2004. Nyt laadittu kehittämissuunnitelma on päivitetty versio edellisestä. Suunnitelman ennusteet ovat Ylitornion kunnan vuoden 2035 arvioidun väestökehityksen mukaiset. Kehittämistoimenpiteet on laadittu vuoteen 2020 asti. Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmaa tulisi päivittää neljän vuoden välein tai tarvittaessa aiemmin. Kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu vesihuoltolakiin (119/2001). Lain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (Vesihuoltolaki 2 ). Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Vesihuoltolain tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Kehittämissuunnitelmassa tulee myös huomioida alueet, joita koskevat ympäristönsuojelulain nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset (Vesihuoltolaki 5 ). Vesihuollon kehittämissuunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan suunnittelua ohjaava työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toiminta-alueillaan vesihuollosta vastaavat vesihuoltolaitokset. Vesihuollon kehittämissuunnitelman lisäksi kunta tekee päätöksen vesihuoltolaitosten toiminta-alueista (Vesihuoltolaki 6-8 ). Toiminta-aluepäätös on oikeusvaikutteinen. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen on tehty Ylitornion kunnan toimeksiannosta ja ohjauksessa AIRIX Ympäristö Oy:n Oulun toimistolla. Projektiin ovat osallistuneet projektipäällikkö Antti Tabell ja suunnittelija Tommi Kiviniemi. Kehittämissuunnitelman valmistelua ohjaavan työryhmän työskentelyyn ovat Ylitornion kunnasta osallistuneet Jarmo Jaako, Kalevi Mäki, Heikki Oja, Jouni Ollikkala, Lauri Sainmaa ja Vuokko Vakkuri. Lapin ELY-keskusta työryhmässä on edustanut Arto Seppälä ja Suomalais-ruotsalaista rajajokikomissiota Virve Sallisalmi. Työryhmä on kokoontunut 20.6. 16.10.2013 aikana neljä kertaa.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2/29 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Suunnittelualueena on Ylitornion kunta. Ylitornio sijaitsee Tornionjoen varrella napapiirin tuntumassa Ruotsin rajalla. Rajanaapureita ovat Övertorneå, Rovaniemi, Tornio, Pello ja Tervola. Läheiset Ylitornion ja Övertorneån kuntakeskukset muodostavat yhdessä Tornionlaakson kaupunkitasoisen palvelukeskuksen. Ylitornion kunta kuuluu Lapin liiton, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) sekä Lapin aluehallintoviraston (AVI) toimialueisiin. Ympäristölupaasioissa viranomainen on Pohjois-Suomen aluehallintovirasto. Kunnan kokonaispinta-ala on yhteensä 2212,7 km 2, josta sisävesiä on noin 183,6 km 2. 2.1 VÄESTÖ JA ELINKEINOT Ylitornion kunnassa oli vuoden huhtikuun 2013 lopussa 4533 asukasta. Kunnan väkiluku on pienentynyt viimeisten vuosien aikana. Väestömäärän kehitys vuodesta 1990 vuoteen 2011 on esitetty seuraavassa taulukossa ja kuvassa. Taulukko 1. Ylitornion väestökehitys vuosina 1980 2011 (Tilastokeskus). Vuosi 1980 1990 1995 2000 2005 2010 2011 Väkiluku 6792 6258 6029 5535 5184 4731 4 650 Kuva 1. Väestökehitys- ja ennuste (Tilastokeskus) Asuntokuntien lukumäärä oli vuonna 2012 yhteensä 2151. Kesämökkejä kunnassa oli 1259 (Tilastokeskus). Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä vuoden 2010 lopussa oli 1411. Yli puolet kunnan työpaikoista on palvelualalla. Jalostuksen osuus on n. 16 % ja alkutuotannon n. 14 %. Kunnan elinkeinorakenne on esitetty seuraavassa taulukossa.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 3/29 Taulukko 2. Ylitorniossa sijaitsevat työpaikat toimialoittain v. 2010 lopussa (Tilastokeskus). Toimiala kpl % Alkutuotanto 195 13,8 Jalostus 230 16,3 Palvelut 919 65,1 Muut 67 4,8 2.2 VÄESTÖENNUSTEET Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Ylitornion väestömäärän arvioidaan pienenevän tulevaisuudessa. Ennusteen mukaan kunnan väkiluku vuonna 2035 on 3479. Seuraavassa taulukossa ja edellisessä kuvassa on esitetty kunnan väestöennuste vuoteen 2035 saakka. Taulukko 3. Ylitornion väestöennuste vuoteen 2035 (Tilastokeskus). Vuosi 2011 2015 2020 2025 2035 Väestöennuste 4 650 4293 3967 3747 3479 Tilastokeskuksen ennuste pohjautuu menneeseen kehitykseen, eikä ota huomioon mm. yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Länsi-Lapin alueen kehitykselle on olemassa positiivisia näkymiä ja mahdollisia uusia työpaikkoja syntyy alueelle huomattavia määriä. Seuraavassa on esitetty Ylitornion vaihtoehtoinen väestöennuste, jonka mukaan asukasmäärä kasvaa 4950 vuoteen 2030 mennessä Kuva 2. Ylitornion vaihtoehtoinen väestöennuste (Maankäyttöstrategia 2030). Ylitornion kunta on asettanut vuoden 2017 tavoitteekseen 4500 asukasta. Toteutuessaan tämä tarkoittaa sitä, että nykyinen asukasmäärä tulisi säilymään ennallaan. 2.3 KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ 2.3.1. Maakuntakaavoitus Maakuntakaavassa esitetään maakuntasuunnitelmassa määritellyt alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan kehittämisen kannalta tarpeelliset aluevaraukset.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 4/29 2.3.2. Yleiskaavoitus 2.3.3. Asemakaavoitus Lapin maakunnan alueella maakuntakaavoituksesta vastaa Lapin liitto. Vanhan rakennuslain mukainen Länsi-Lapin (Kemi, Keminmaa, Pello, Simo, Tervola, Tornio, Ylitornio) seutukaava sai 1.1.2010 suoraan lakiin perustuen maakuntakaavan oikeusvaikutukset, kun maankäyttö- ja rakennuslain siirtymäsäännös astui voimaan. Vireillä oleva Länsi-Lapin maakuntakaava tulee kumoamaan Länsi-Lapin seutukaavan. Lapin liiton valtuusto on hyväksynyt 26.11.2012 Länsi-Lapin maakuntakaavan, joka saatettiin ympäristöministeriöön vahvistettavaksi vuoden 2013 alussa. Yleispiirteisenä maankäytön suunnitelmana maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitustyötä. Sen on tarkoitus välittää valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen. Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen yksityiskohdat määritetään kunnan laatimissa osayleiskaavoissa ja asemakaavoissa. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- eikä asemakaavan alueella muutoin kuin näitä kaavoja muutettaessa. Maakuntakaavan keskeisiä suunnittelukysymyksiä ovat valtakunnalliset ja maakunnalliset liikenne- ja energiahuoltoverkostot ja muut teknisen huollon ratkaisut, luonto- ja kulttuuriarvojen vaaliminen, ylikunnallisia ympäristövaikutuksia aiheuttava tai ylikunnallisia tarpeita palveleva maankäyttö (mm. maa-ainesten otto, kauppakeskukset, virkistys- ja matkailualueet ja liikenneterminaalit). Vireillä olevan Länsi-Lapin maakuntakaavan mukaan Ylitornion jätevesihuoltoa on tavoitteena toteuttaa yhteistyössä Övertorneån kanssa. Maakuntakaavassa on lisäksi merkinnällä osoitettu Ylitornion vesihuoltoa koskevaksi kohteeksi kirkonkylän jätevedenpuhdistamo. Yleiskaava on keskeinen kunnan alueiden käytön kehittämisväline. Se on nimensä mukaisesti yleispiirteinen kaava, jossa osoitetaan alueiden käytön periaatteet kunnassa. Yleiskaavassa määritellään siis esim. rakennetaanko alueet pääasiassa kerros- vai pientaloalueina sekä missä sijaitsevat elinkeinotoiminnan alueet, virkistysalueet ja suojelualueet sekä millainen on liikenneverkon rakenne. Yleiskaavan kattaessa vain osan kunnan alueesta sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Ylitornion kunnassa on voimassa seuraavat yleiskaavatasoiset kaavat: o Tornionjoen osayleiskaava (hyväksytty 13.10.2003) o Miekojärven osayleiskaava (hyväksytty 12.9.1994, vahvistettu 16.11.1995) Voimassa olevat osayleiskaava-alueet on esitetty kartassa 26364-2. Asemakaavoitus on yksityiskohtaisin suunnittelun taso. Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Ylitornion kunnassa on voimassa seuraavat asemakaavat: o Kirkonkylä-Nuotioranta (hyväksytty 6.6.1975) o Aavasaksa (hyväksytty 18.12.1992)
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 5/29 o Vuonorova (hyväksytty 16.11.1995) o Lentokenttä Ylitornion kunnassa on lisäksi voimassa seuraavat ranta-asemakaavat: o Törmän ranta-asemakaava (hyväksytty 15.12.1980) o Ison Kallinjärven ranta-asemakaava (hyväksytty 7.9.1983) o Kivijärven ranta-asemakaava (hyväksytty 21.5.1986) o Salamajärven ranta-asemakaava (hyväksytty 14.1.1991) o Harjujärven ranta-asemakaava (hyväksytty 19.10 1992) o Raanujärven ranta-asemakaava (hyväksytty 19.9.1995) o Sojosenniemen ranta-asemakaava (hyväksytty 15.4.1999) o Muotkanniemen ranta-asemakaava (hyväksytty 23.12.1999) o Majamanjärven länsipuolen ranta-asemakaava (hyväksytty 12.1.2001) o Majamanjärven itäpuolen ranta-asemakaava (hyväksytty 12.1.2001) Voimassa olevat asemakaava- ja ranta-asemakaava-alueet on esitetty kartassa 26364-2. 2.3.4. Maankäyttöstrategia 2030 2.3.5. Pohjavesialueet Ylitorniolle ollaan parasta aikaa laatimassa vuoteen 2030 asti ulottuvaa maankäyttöstrategiaa, jolla hahmotetaan koko kunnan alueen maankäyttöä yleiskaavoja kevyemmällä, strategisella menettelyllä. Maankäyttöstrategian tavoitteena on saada periaatteet asumisen, työpaikkojen, kaupan ja palveluiden, liikenneverkon ja viheralueiden kehittämiselle. Osin tai kokonaan Ylitornion kunnan alueella sijaitsee 77 pohjavesialuetta. Vedenhankintaa varten tärkeitä, I-luokan pohjavesialueita on 26 kpl. Vedenhankintaan soveltuvia II-luokan pohjavesialueita on 3 kpl. Loput 48 pohjavesialuetta ovat muita, III-luokan pohjavesialueita. Pohjavesialueiden kokonaispinta-ala on 77,15 km 2 ja niiden kokonaisantoisuudeksi on arvioitu 30 780 m 3 /d, josta I-luokan alueiden osuus on noin 14 %. Ylitornion pohjavesivarat sijaitsevat pääosin kolmentyyppisissä muodostumissa. Kunnan länsiosassa on niukalti hiekka- ja sora-alueita, joten pohja-vettä hyödynnetään pääasiassa lähteistä, jotka saavat valuntansa vaarojen rinteiltä. Kunnan pohjoisreunalla kulkee reunamuodostumatyyppinen poikittaisharjujakso Kantomaanpäästä Iso-Vietoselle. Jakson muodostumat ovat laajoja, deltamaisia hiekkakankaita, joiden pinnalla on usein huuhtoutunutta lohkareista hiekkamoreenia. Kolmantena muodostumatyyppinä ovat Pakisvaarasta ja Meltosjärveltä lounaaseen kulkevat pitkittäisharjujaksot. Parhaita pohjavesialueita ovat hiekka- ja sora-alueet, sillä niissä on eniten pohjavettä ja laadultaan pohjavesi on usein sellaisenaan hyödyntämiskelpoista. Tiiviimmillä maaperäalueilla pohjavettä voidaan hyödyntää pääasiassa lähteistä. Pohjavesialueet ovat pääsääntöisesti pieniä, kokonaispinta-alaltaan noin 0,2-1 km 2. Laajimmat pohjavesialueet, joiden arvioitu antoisuus on muita pohjavesialueita huomattavasti suurempi, ovat vähemmän tutkittuja alueita ja kuuluvat luokkaan III. Tällaisia alueita ovat mm. Isokangas (4 300 m 3 /d), Kaakkurinrova (1 500 m 3 /d) ja Vuonorovat (2 080 m 3 /d).
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 6/29 2.3.6. Natura-alueet Pohjavesialueet on esitetty liitteen 1 taulukossa ja kartassa 26364-2. Osin tai kokonaan Ylitornion kunnan alueella sijaitsee 9 kpl Natura 2000 verkostoon kuuluvaa aluetta. Alueet on esitetty kartassa 26364-2. Yhteenveto Naturaalueista on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 4. Yhteenveto Ylitornion kunnan alueella sijaitsevista Natura-alueista (Valtion ympäristöhallinto). Natura-alue Sijainti Pinta-ala Suojeluperuste [ha] Ahvenjärvi - Lehdonjärvi Ylitornio 280 SPA/SCI Heinivuoma - Pietinvuoma Ylitornio 680 SCI Kainuunkylän saaret Ylitornio 1005 SPA/SCI Kilsiaapa - Ristivuoma Ylitornio, Rovaniemi, Tervola, Tornio 9687 SPA/SCI Mellajoki Ylitornio 353 SCI Meltosjärvet - Pysäjärvi Ylitornio 458 SPA/SCI Mustiaapa - Kaattasjärvi Ylitornio, Rovaniemi 6117 SPA/SCI Romppaat Ylitornio 256 SCI Tornionjoen ja Muonionjoen vesistö Ylitornio, Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Tornio 645 563 SCI SCI = Sites of Commynity Importance (luontodirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue). SPA = Special Protection Area (lintudirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue) 3. VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET Vesihuoltolain mukaan kunta vastaa alueellaan vesihuollon järjestämisestä ja kehittämisestä. Kunnan tulee ryhtyä toimiin vesihuollon järjestämiseksi suurehkon asukasjoukon tarpeiden tai ympäristönsuojelullisten syiden niin vaatiessa. Kunta päättää alueellaan toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueista. Vesihuoltolaitos vastaa palveluiden järjestämisestä toiminta-alueellaan. Kiinteistönomistaja vastaa aina kiinteistön vesihuollosta. 3.1 KEHITTÄMISTAVOITTEET JA -PERIAATTEET Ylitornion kunnassa vesihuollon keskeisimpiä kehittämistavoitteita ovat: Pienten laitosten vedenhankinta ja -jakeluvarmuuden kehittäminen Pienten laitosten organisoinnin kehittäminen Jätevesistä vesistöön aiheutuvan kuormituksen pienentäminen Haja-alueiden jätevesienkäsittelyn tehostaminen Rakennetun jätevesienkäsittelykapasiteetin käytön tehostaminen Ylitornion kunnan vesihuollon järjestelyissä ja vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla noudatetaan seuraavia periaatteita:
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 7/29 Laitoksella on toiminta-alue, joka määritetään sellaiseksi, että laitos pystyy taloudellisesti tarjoamaan vesihuoltopalveluja. Toiminta-aluepäätöksessä yksilöidään alueet, jotka kuuluvat vesijohtoverkon ja jätevesiviemärin piiriin. Velvoitetaan toiminta-alueella olevat kiinteistöt liittymään vesihuoltoverkostoihin. Vesihuoltoverkostojen laajentamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita: Laajennetaan olemassa olevaa viemäriverkostoa tarpeelliseksi katsotuille alueille. Laajentaminen tapahtuu kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti. Kehittämissuunnitelmassa esitetään ohjeellisesti viemäriverkostoon liitettävät alueet, kustannusarviot, rakentamisaikataulu ja vastuutaho. Viemäriverkostojen ulkopuolelle jäävien haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmät parannetaan vuoteen 2016 mennessä. Järjestelmien rakentamisessa noudatetaan talousjätevesiasetusta ja sitä tarkentavia kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. 3.2 RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET Vesihuollon rahoittamisen pääperiaatteena on, että vesihuoltolaitokset kattavat toimintansa käyttö- ja investointikulut palveluiden käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Kulut peritään käyttö-, perus- ja liittymismaksuina. Vesihuollon hankkeille pyritään saamaan mahdollisuuksien mukaan ulkopuolista rahoitusta valtiolta. 3.2.1. Rahoitus maksuilla Vesihuoltolaitoksen kulutukseen sidotun käyttömaksun suuruus tulee olla sama koko toiminta-alueella. Sen sijaan käyttömaksun kiinteä osa eli perusmaksu sekä liittymismaksu voivat vaihdella alueittain, jos palvelun tarjoamisen kustannukset ovat jollain alueella kalliimmat johtuen harvasta asutuksesta, maastollisista tai muista erityisolosuhteista (esim. pumppaamot, paineenkorottamot). Tarvittaessa perusmaksuja voidaan myös korottaa koko vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella esim. saneeraustarpeen lisääntyessä. 3.2.2. Ulkopuolinen rahoitus Lapin ELY-keskus myöntää maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön vuosittaisten kiintiöiden puitteissa avustuksia vesihuoltohankkeiden toteuttamiseen. Hankkeet tulee pohjautua kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmiin ja vesihuollon alueellisiin yleissuunnitelmiin. Rahoitustuen määrä kustannuksista on viime vuosina ollut pääosin 10 30 %. Lähivuosina tukea suunnataan erityisesti haja-asutusalueiden viemäriverkostojen laajentamiseen ja vedenjakelua varmistaviin toimenpiteisiin. Asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) perusteella kiinteistökohtaisten talousjätevesijärjestelmien parantamista vaatimukset täyttäväksi voidaan avustaa 35 prosenttia kokonaiskustannuksista (sosiaaliperusteinen jätevesiavustus). Asunnon tulee olla vesihuoltolaitoksen
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 8/29 toiminta-alueen ulkopuolella vakituisessa käytössä. Ruokakuntakohtaiset sosiaaliset ja taloudelliset perusteet on säädetty valtioneuvoston asetuksessa asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista (128/2006). Talousjätevesiavustuksen osalta avustuksen saamisen enimmäistulorajoja on korotettu asetusmuutoksella (115/2008). Avustuksia haetaan kunnasta, jossa asunto sijaitsee. Tuloverolain (1535/1992) mukaan verovelvollinen saa vähentää verosta osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdyn työn kustannuksista (kotitalousvähennys). Vähennys koskee vain työpalkkoja, ei laitteita eikä tarvikkeita. Vähennykseen oikeuttaa muun muassa verovelvollisen käytössä olevan asunnon tai vapaa-ajan asunnon kiinteistöllä tehty suunnittelutyö sekä kunnossapito- tai perusparannustyö. Vähennys on vuoden 2009 alusta enintään 3000 euroa verovelvollista kohden (946/2008). Kotitalousvähennystä käsittelevän verohallituksen ohjeen (74/32/2006) mukaan vähennyskelpoista asunnon kunnossapitotyötä on myös rakennuksen piha-alueella tehtävät korjaus- ja perusparannustyöt, kuten esimerkiksi viemärijärjestelmiin liittyvät asennus- ja korjaustyöt. 3.3 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesihuollon järjestäminen. Ehyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa toiminnallisesti, taloudellisesti ja ympäristönäkökulmat huomioiden vesihuoltopalveluiden tehokkaan järjestämisen. Alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon vedenhankinta, jätevesien viemäröinti ja käsittely sekä hulevesien mahdollisimman luonnonmukainen hallinta. Kaavoja laadittaessa tulee ottaa huomioon olemassa olevat vesihuoltojärjestelmät. 3.4 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Tavoitteena tulee olla, että kunta lisäksi osallistuu alueellisiin yhteistyön kehittämisselvityksiin (organisaatioiden, talouden ja hallinnon yhteistyöselvitykset). Yhteistyöhön lähtemiselle tulee olla selvitetyt perusteet ja yhteistyöstä tulee seurata joko toiminnallisia, taloudellisia tai palvelutasoon positiivisesti vaikuttavia asioita. Alueellista yhteistyötä voidaan tehdä mm. vedenhankinnassa, jäteveden käsittelyn keskittämisessä ja muiden palvelujen tuottamisessa. Etuja voidaan saavuttaa yhteisellä käyttöhenkilöstöllä (mm. päivystystehtävät), yhteisillä hankinnoilla, asiantuntijapalveluilla, urakointi- ja huoltopalveluilla tai taloushallinnalla. Saavutettavat edut voivat olla taloudellisia, toiminnallisia tai kasvavaan osaamisresurssiin liittyviä. Vireillä olevassa Länsi-Lapin maakuntakaavassa on maininta, jonka mukaan Ylitornion jätevesihuoltoa on tavoitteena toteuttaa yhteistyössä Övertorneån kanssa. A-OSA KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEEN ULKOPUOLISET ALUEET 4. HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA Ylitornion kunnan vesi- ja viemärilaitoksen lisäksi kunnan alueella toimii noin 35 pientä vesilaitosta. Vesilaitosten piirissä ovat käytännössä kaikki kunnan asukkaat (99 %). Arvion (v. 2004) mukaan 50 kunnan asukasta ei kuulu minkään vesilaitoksen piiriin.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 9/29 4.1 VESIYHTYMÄT Kunnan vesi- ja viemärilaitoksen lisäksi vedenjakelun toiminta-alueet on määritetty Kaulirannan vesi- ja viemäriosuuskunnalle, Kopanmäen ja Tengeliön vesiosuuskunnille, sekä Kaulirannan Ylipään, Purasenvaaran-Närkin ja Taroniemen vesiyhtymille sekä Etelä-Portimojärven Rannan vesilaitokselle. Toiminta-alueet on määritetty ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 17.12.2002. Tämän suunnitelman yhteydessä on lähetetty pienten vesihuoltolaitosten yhdyshenkilöille kyselylomakkeet, joiden avulla on pyritty selvittämään vesiyhtymien vesihuollon nykytilaa sekä tulevaisuuden kehittämistarpeita. Kyselylomakkeet lähetettiin yhteensä 24 vesiyhtymään, joista 17 osallistui suunnitteluun palauttamalla täytetyn kyselylomakkeen. Yhtymien sijainti on esitetty kartassa 26364-1. Seuraavassa on esitetty Ylitornion kunnan alueella toimivat, vesihuollon kehittämissuunnitelmaan osallistuneet pienet vesihuoltolaitokset. Etelä-Portimojärven Rannan vesilaitos on perustettu vuonna 1974. Vesiyhtymä toimittaa vettä Etelä-Portimojärven kylällä 35 kiinteistölle (60 henkilöä), joista 5 on lomakäytössä. Vesijohtoverkoston kokonaispituus on noin 3 km ja se on rakennettu muoviputkesta. Vuosina 2004 2013 verkoston runkolinjaa on uusittu n. 2 km:n matkalta. Vesijohtoverkostosta ei ole yhteyttä naapurilaitosten verkostoihin. Vesiyhtymä perii kuluttajilta 1000 :n liittymismaksun lisäksi perusmaksua 50 /v. Vesiyhtymä ottaa tarvitsemansa veden kahdesta vedenottamosta. Veden riittävyyden kanssa ei ole ollut ongelmia, vuonna 2012 veden kulutus on ollut noin 3500 m 3 eli keskimäärin 9,6 m 3 /d. Haapakosken vesiyhtymä on perustettu vuonna 1970. Vesiyhtymä toimittaa vettä Tengeliön Haapakosken alueella 11 kiinteistölle, joista 9 on vakituisessa asutuksessa ja 2 lomakäytössä. Vesijohtoverkostoon on liittynyt yhteensä 18 henkilöä. Vesijohtoverkosto on rakennettu vuosina 1970 71. Verkosto on muovia ja sen kokonaispituus on noin 4,0 km. Vuosien 2004 2013 välisenä aikana verkostoa on osittain kaivettu syvemmälle, lisäksi verkostossa olevia sulkuventtiilejä on uusittu. Vesijohtoverkostosta on yhteys Tengeliön vesiosuuskunnan verkostoon, liitoskohdassa on virtausmittaus. Haapakosken vesiyhtymän verkostoon ei ole kuluvan vuosituhannen aikana tullut uusia liittyjiä, aikanaan liittymismaksu yhtymän verkostoon on ollut 1000 mk. Vesiyhtymä ei peri kuluttajilta perus- tai käyttömaksua, vaan varoja yhtymän kuluihin peritään tarvittaessa. Vesiyhtymä ottaa tarvitsemansa veden oman vedenottamonsa kaivoista, joista otetun veden määrää ei ole mitattu. Vesi johdetaan omalla paineella verkostoon. Vedenhankinnan ja jakelun toimintavarmuus on todettu hyväksi. Veden riittävyyden kanssa ei ole ollut ongelmia. Kainuunkylän Ylipään vesiosuuskunta on perustettu vuonna 1962. Vesiosuuskunta toimittaa vettä Kainuunkylällä 20 kiinteistölle (40 henkilöä), joista 19 on vakituisessa asutuksessa ja yksi lomakäytössä. Vesijohtoverkosto on rakennettu vuosina 1962 64. Verkoston pituus on noin 4,2 km ja se on kokonaan muovia. Verkostosta on varayhteys kunnan runkovesijohtoon. Varayhteydessä on virtausmittaus, muualla verkostossa ei ole vesimittareita. Vesiyhtymä ei peri kuluttajilta perustai käyttömaksua.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 10/29 Vesiosuuskunnalla on käytössään kaksi vedenottamoa, joiden kaivojen kunto on todettu hyväksi. Vesiosuuskunnan alueella kiinteistöjen jätevesien käsittelyyn käytetään perinteisiä sakokaivoja. Kantomaan vesiosuuskunta on perustettu vuonna 1968. Vesiyhtymä toimittaa vettä Kantomaanpään kylän pohjoisessa osassa 21 kiinteistölle, joista 2 on karjatiloja. Neljä kiinteistöä on lomakäytössä. Vesijohtoverkosto on rakennettu vuosina 1968 78. Verkoston pituus on noin 5-6 km ja se on kokonaan muovia. Vesijohtoverkostosta on yhteys kunnan runkovesijohtoon. Osuuskunta perii vesijohtoon liittymisestä liittymismaksua 550 sekä perusmaksua 20 /v. Vesiyhtymä ottaa tarvitsemansa veden oman vedenottamonsa kaivosta, jonka kansirakenteita on tarkoitus uusia lähiaikoina. Vedenottamoalue on aidattu. Veden riittävyyden kanssa ei ole ollut ongelmia. Toistaiseksi vedenhankinnan ja jakelun toimintavarmuus on todettu hyväksi. Verkoston ikä on mainittu varmuutta heikentävänä tekijänä. Vesiyhtymällä ei ole vesimittareita, joten vedenkulutuksen määrästä ei ole tietoa. Kaulirannan vesi- ja viemäriosuuskunta on perustettu vuonna 1959. Osuuskunnan toiminta-aluetta on Marjosaari - Rantakylä - Ajonpää - Asema. Osuuskunnan vesijohtoon on liittynyt 350 henkilöä. Vesijohtoverkosto on rakennettu vuosina 1959 1960 muoviputkesta. Verkoston kokonaispituus on noin 20 km. Osuuskunnalla on kaksi vedenottamoa. Vedenottamoiden kaivot on kunnostettu vuonna 1995. Vedenottamot on aidattu. Veden riittävyyden kanssa ei ole ollut ongelmia. Vedenkulutus osuuskunnan piirissä on vuonna 2012 ollut keskimäärin noin 26 m 3 /d. Verkostosta on yhteys kunnan vesijohtoverkostoon. Osuuskunta perii vesijohtoon liittymisestä liittymismaksua 350, perusmaksua 30 /v ja käyttömaksua 0,30 /m 3. Viemäriverkostoon liittyneitä kiinteistöjä on 20. Betoniputkesta rakennetun viemäriverkoston kokonaispituus on noin 1,7 km. Kiinteistöillä on sakokaivot, joiden kautta vesi johdetaan viemäriverkostoon ja edelleen Torniojokeen. Jätevesille ei ole käsittelyä. Osuuskunta on vuodesta 2007 saakka edistänyt omaa, Kaulirannan eteläosaa koskevaa viemäröintihanketta. Hankkeeseen kuuluu viemäriverkoston ja Rantakylään sijoittuvan jätevedenpuhdistamon rakentaminen. Puhdistamolla käsiteltäisiin verkostoon liittyvien, noin 120 kiinteistön jätevedet. Käsitellyt jätevedet johdettaisiin purkuputkea pitkin Tornionjokeen. Osuuskunnalla on suunnitellun viemäriverkoston rakentamisen yhteydessä tarkoitus uusia myös vesijohtoverkostoaan. Kaulirannan Ylipään vesiyhtymä on perustettu vuonna 1960. Vesiyhtymä toimittaa vettä Kaulinrannan Ylipään kylällä 40 kiinteistölle (57 henkilöä), joista 9 on lomakäytössä ja loput vakinaisessa asutuksessa. Yhdellä kiinteistöistä toimii karjatila. Vesijohtoverkosto on rakennettu vuonna 1960. Verkoston kokonaispituus on noin 6,5 km ja se on muovia. Verkostosta ei ole yhteyttä naapurilaitosten verkostoihin. Vesiyhtymän verkostoon liityttäessä liittymismaksusta on sovittu tapauskohtaisesti, yhtymä perii kuluttajilta 50 :n suuruista vuosittaista perusmaksua. Vesiyhtymä ottaa tarvitsemansa veden omalta vedenottamolta, jonka alue on aidattu. Vedenottamolla on käytössä vuonna 1999 rakennettu kaivo, jonka tuotoksi on arvioitu 5-7 m 3 /d. Verkostossa vesi virtaa vapaasti omalla paineellaan. Vedenkulutusta seurataan runkolinjassa olevan vesimittarin avulla, vedenkulutus vesiyhtymän piirissä on vuonna 2012 ollut noin 6 m 3 /d. Tällä hetkellä vedenhankinnan ja
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 11/29 jakelun kanssa ei ole ongelmia, tästä huolimatta toimintavarmuus on todettu vain tyydyttäväksi. Syynä tähän ovat verkoston ikä, varavesiyhteyden puuttuminen ja talkooväen ikääntyminen. Yhtymä on asettanut tavoitteekseen vedenhankinnan ja jakelun toimintavarmuuden säilyttämisen pienten vuosittaisten korjaustoimenpiteiden avulla. Mahdollisen varasyöttöyhteyden saanti on mainittu kehittämisehdotuksena. Vesiyhtymään kuuluvissa kiinteistöissä käytetään perinteisiä sakokaivoja jätevesien käsittelyyn. Arvion mukaan vesiyhtymän piiristä löytyisi kiinnostusta liittymiseen mahdolliseen koko Kaulirannan kylän yhteiseen, keskitettyyn jätevesien käsittelyyn. Kauvosaaren Alapään vesiyhtymä on perustettu vuonna 1965. Vesiyhtymä toimittaa vettä 6 kiinteistölle (12 henkilöä), joista yksi on lomakäytössä. Vesijohtoverkosto on rakennettu vuonna 1965. Verkoston kokonaispituus on noin 2 km ja se on kokonaisuudessaan muovia. Verkostosta ei ole yhteyttä naapurilaitosten verkostoihin. Vesiyhtymä ei peri kuluttajilta perus- tai käyttömaksua, vaan varoja yhtymän kuluihin kerätään tarvittaessa. Vesiyhtymä ottaa tarvitsemansa veden omasta kaivosta, jolle on suoritettu peruskunnostus vuonna 2005. Vedenottamoalue on aidattu. Veden riittävyyden kanssa ei ole ollut ongelmia, vedenhankinnan ja jakelun toimintavarmuus on todettu hyväksi. Vesiyhtymällä ei ole vesimittareita, joten vedenkulutuksen määrästä ei ole tietoa. Yhtymän alueella jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisissa sakokaivoissa. Kauvosaaren Ylipään vesiyhtymä on perustettu vuonna 1922. Vesiyhtymä toimittaa vettä 6 kiinteistölle (10 henkilöä), joista 4 on vakinaisessa asutuksessa ja 2 lomakäytössä. Vesijohtoverkosto on uusittu vuonna 1989. Verkosto on muoviputkea ja sen kokonaispituuden on vuonna 2004 arvioitu olevan 1,5 km. Yhtymällä on aikomus mitata verkoston pituus. Verkostosta ei ole yhteyttä naapurilaitosten verkostoihin. Vesiyhtymä ei peri kuluttajilta perus- tai käyttömaksua, yhtymän kulut on jaettu osakkaiden kesken. Vesiyhtymä ottaa tarvitsemansa veden omasta kaivosta. Veden riittävyyden kanssa ei ole ollut ongelmia. Vesiyhtymällä ei ole vesimittareita, joten vedenkulutuksen määrästä ei ole tietoa. Kopanmäen vesiosuuskunta on perustettu vuonna 1966. Osuuskunta toimittaa vettä Kopanmäen kylällä 62 kiinteistölle (120 henkilöä). Vesijohtoverkosto on rakennettu vuonna 1966 ja kaikki sen vanhat rakenteet on uusittu. Verkoston pituus on noin 1 800 m ja se on kokonaisuudessaan muovia. Verkostossa on paineenalennuskaivo ennen kulutuspisteitä. Vesijohtoverkostosta on yhteys kunnan verkostoon. Vedenjakelun turvaamiseksi osuuskunnalla on tarkoitus rakentaa kunnan verkostoon toinen yhteys. Vesiyhtymä perii kuluttajilta 500 :n liittymismaksun lisäksi perusmaksua 30 /v. Osuuskunnalla ottaa vetensä vedenottamolta, jonka alue on aidattu vuoden 2013 aikana. Vuoden 2012 vedenotto oli keskimäärin 13 m 3 /d. Vedenottamon kaivoa on kunnostettu vuonna 2011 mm. kansirakenteiden osalta. Vedenhankinnan ja jakelun toimintavarmuus on todettu hyväksi. Osuuskunta seuraa vedenkulutusta talokohtaisten vesimittarien sekä runkolinjassa ennen kulutuspisteitä olevan vesimittarin avulla. Vesiyhtymään kuuluvista henkilöistä yhdellä on suoritettuna vesihygieniapassi. Osuuskunnan alueella jätevedet voidaan johtaa kunnan viemäriverkostoon.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12/29 Kuuroskosken vesiyhtymä on perustettu vuonna 1972. Yhtymä toimittaa vettä 12 kiinteistölle, joista 5 on vakituisessa asutuksessa ja 7 lomakäytössä. Vesijohtoverkosto on rakennettu muoviputkesta, verkoston kokonaispituus on noin 3 km. Yhtymän verkostoon ei ole viime vuosien aikana tullut liittyjiä. Aikanaan liittymismaksua on peritty 1200 mk. Vesiyhtymän verkostosta on yhteys kunnan vesijohtoverkostoon, liitoskohdassa on vesimittari. Vesiyhtymä ottaa veden omasta kaivosta, jonka kansi on uusittu vuonna 2005. Vesi virtaa verkostossa omalla paineellaan. Vedenhankinnan ja jakelun toimintavarmuutta pidetään kaiken kaikkiaan hyvänä. Yhtymän alueella jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisissa sakokaivoissa. Luonion vesiyhtymä on perustettu vuonna 1971. Vesiosuuskunta toimittaa vettä Kantomaanpään kylän läntisellä puolella 29 kiinteistölle (45 henkilöä), joista yhdessä toimii karjatila. Vesijohtoverkosto on rakennettu vuosina 1971 72 ja sitä on kunnostettu vuosina 1985 ja 2001. Verkosto on muovia ja sen kokonaispituus on noin 5,0 km. Verkostosta ei ole yhteyttä naapurilaitosten verkostoihin. Vesiyhtymä perii kuluttajilta perusmaksua 50 /v. Vesiosuuskunta ottaa vetensä kaivosta, joka on uusittu vuonna 2007. Samalla on uusittu vedenottamoa ympäröivä aita. Kaivon tuotoksi on arvioitu 48 m 3 /d. Veden riittävyyden kanssa ei ole ollut ongelmia. Vettä ei käsitellä ennen kulutukseen johtamista. Vesiosuuskunnalla ei ole vesimittareita, joten vedenkulutuksen määrästä ei ole tietoa. Yhtymän alueella jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisissa järjestelmissä. Mellan vesiyhtymä on perustettu vuonna 1971. Yhtymä toimittaa vettä 10 kiinteistölle, joista 7 on lomakäytössä ja loput vakinaisessa asutuksessa (4 vakituista asukasta). Vesijohtoverkostoa on yhtyeensä noin 2 km ja se on rakennettu muoviputkesta. Vakituisilla asukkailla sekä eräillä mökeillä on liittymä myös toisen vesiyhtymän verkostoon. Vesiyhtymän vedenottamon kaivon tuotoksi on arvioitu keskimäärin noin 5 m 3 /d. Talvisaikaan veden riittävyyden kanssa on ollut ongelmia. Vesi virtaa verkostossa omalla paineellaan, vettä ei käsitellä ennen verkostoon johtamista. Vesiyhtymällä ei ole verkostossa vesimittareita, joten vedenkulutuksen määrästä ei ole tietoa. Yhtymän alueella jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisin menetelmin. *Närkin vesiyhtymä on perustettu vuonna 1969. Vesiyhtymä toimittaa vettä Närkin kylällä 10 omakotitalolle (22 henkilöä) ja 6 lomarakennukselle. Vesijohtoverkosto on rakennettu vuonna 1969. Verkosto on muovia ja sen kokonaispituus on noin 2 km. Verkostoa on osittain uusittu mm. venttiilien osalta. Verkostosta ei ole yhteyttä naapurilaitosten verkostoihin. Vesiyhtymä ottaa tarvitsemansa veden lähteestä. Veden riittävyyden kanssa ei ole ollut ongelmia. Vettä ei käsitellä ennen verkostoon johtamista. Vedenkulutuksesta ei ole tietoa. *Tiedot edellisestä vesihuollon kehittämissuunnitelmasta vuodelta 2004. *Pohjois-Portimon vesiyhtymä toimittaa vettä 8 kiinteistölle, joista 3 on karjatiloja. Vesiyhtymän verkostosta on yhteys kunnan vesijohtoverkostoon. *Tiedot edellisestä vesihuollon kehittämissuunnitelmasta vuodelta 2004. *Purasenvaaran - Närkin vesiyhtymä on perustettu vuonna 1971. Vesiyhtymä toimittaa vettä Purasenvaaran ja Närkin kylillä 30 kiinteistölle (50 henkilöä), joista 2
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 13/29 on karjatiloja ja 1 lomarakennus. Vesijohtoverkostoa on noin 6 km ja se on rakennettu muovista. Verkostosta on yhteys Ylitornion kunnan vesijohtoverkostoon. Vesiyhtymä ottaa tarvitsemansa veden omasta vedenottamosta, joka on aidattu. Veden riittävyyden kanssa on ajoittain ongelmia. Kunnan vesilaitos toimittaa vesiyhtymän verkostoon vettä tarvittaessa. Vesiyhtymällä ei ole vesimittareita, joten vedenkulutuksen määrästä ei ole tietoa. *Tiedot edellisestä vesihuollon kehittämissuunnitelmasta vuodelta 2004. Putaanvainion vesiyhtymä on perustettu vuonna 1960. Vesiyhtymä toimittaa vettä Kaulirannan Putaanvainion kylällä 17 kiinteistölle (34 henkilöä), joista 12 on vakituisessa asutuksessa ja 5 lomakäytössä. Vesijohtoverkosto on rakennettu vuonna 1960 muovista. Verkoston kokonaispituus on noin 1,5 km. Verkostosta ei ole yhteyttä naapurilaitosten verkostoihin. Vesiyhtymä perii 100 :n liittymismaksun lisäksi perusmaksua 50 /v. Vesiyhtymä ottaa tarvitsemansa veden v. 1997 rakennetusta kaivosta. Kaivon antoisuus on noin 15 m 3 /d. Vedenottamoalue on aidattu. Veden riittävyyden kanssa ei ole ollut ongelmia. Vesiyhtymällä ei ole vesimittareita, joten vedenkulutuksen määrästä ei ole tietoa. Vesiyhtymän 17:sta kiinteistöstä 16:ssa käytetään perinteisiä sakokaivoja jätevesien käsittelyyn. Yhdessä kiinteistössä on käytössä maahanimeyttämö. Ratasvuoman keskikylän vesiyhtymä on perustettu vuonna 1969. Vesiyhtymä toimittaa vettä Ratasvuoman kylällä 7 kiinteistölle (35 henkilöä), joista yhdessä toimii karjatila. Vesijohtoverkosto on rakennettu pääasiassa vuosina 1969 1970, talohaaraliittymiä on uusittu viimeisten vuosien aikana. Verkosto on muovia ja sen kokonaispituus on noin 3 km. Ratasvuoman kylän läpi kulkee myös Ylitornion kunnan runkovesijohto. Vesiyhtymä ottaa tarvitsemansa veden kahdesta kaivosta, joita on kunnostettu vuonna 2000. Viimeisimpänä kunnostustoimenpiteenä on ollut betonikansien uusiminen. Verkostossa vesi virtaa omalla paineellaan. Veden riittävyyden kanssa ei ole ollut ongelmia. Vedenottamoalue on aidattu. Vesiyhtymällä ei ole vesimittareita, joten vedenkulutuksen määrästä ei ole tietoa. Yhtymän alueella jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisissa sakokaivoissa. *Saunavaaran vesiyhtymä on perustettu vuonna 1969. Vesiyhtymä toimittaa vettä 4 omakotitalolle (12 henkilöä). Vesijohtoverkosto on rakennettu vuonna 1969 muoviputkesta. Verkoston kokonaispituus on noin 3 km. Vesijohtoverkostosta ei ole yhteyttä naapurilaitosten verkostoihin. Vesiyhtymällä on vedenottamo, jonka kaivo on kunnostettu vuonna 1984. Vedenottamoa ei ole aidattu. Veden riittävyyden kanssa ei ole ollut ongelmia. Vesiyhtymällä ei ole vesimittareita, joten vedenkulutuksen määrästä ei ole tietoa. *Tiedot edellisestä vesihuollon kehittämissuunnitelmasta vuodelta 2004. Taloniemen vesiyhtymä on perustettu vuonna 1972. Vesiyhtymä toimittaa vettä Taloniemen kylällä 11 vakituisesti asututulle kiinteistölle (33 asukasta), joista 1 on karjatila. Vesijohtoverkosto on rakennettu vuonna 1972. Verkosto on muovia ja sen kokonaispituus on noin 2,5 km. Runkolinjaa on saneerattu v. 2011 noin 1040 metrin matkalta. Verkostosta ei ole yhteyttä naapurilaitosten verkostoihin. Liittymismaksu vesiyhtymän verkostoon on 300, perus- tai käyttömaksuja ei peritä.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 14/29 Vesiyhtymällä on vedenottamo, jonka tuoton arvioidaan olevan n. 10 100 m 3 /d. Arvio vuonna 2012 otetusta vesimäärästä oli keskimäärin n. 6 m 3 /d. Vedenottamon alueella ei ole rakennuksia eikä sitä ole aidattu. Varavesilähdettä ei ole. Vedenottamon kaivolle on tehty peruskunnostus vuonna 2009. Vesi virtaa verkostossa omalla paineellaan. Veden riittävyyden kanssa ei ole ollut ongelmia. Vesiyhtymällä ei ole vesimittareita, joten vedenkulutuksen määrästä ei ole tarkempaa tietoa. Taroniemen vesiyhtymä on perustettu vuonna 1971. Vesiyhtymä toimittaa vettä Taroniemen kylällä 56 kiinteistölle (96 henkilöä), joista 12 on karjatiloja ja 3 lomakäytössä. Vesijohtoverkosto on rakennettu vuosina 1970 1971 ja se on kokonaisuudessaan muovia. Verkoston kokonaispituudeksi on arvioitu n. 5 km. Vesijohtoverkostosta on yhteys Ylitornion kunnan vesihuoltolaitoksen verkostoon. Vuosien 2004 2013 aikana verkostoon on lisätty sulkuventtiilejä, lisäksi on rakennettu vesimittarikaivo (v. 2010) runkolinjaan ennen kulutuspisteitä. Vesiyhtymä perii kuluttajilta 600 :n liittymismaksun lisäksi perusmaksua 25 /v sekä käyttömaksua 0,30 /m 3. Vesiyhtymällä on käytössään oma vedenottamo, jonka alue on tarkoitus aidata syksyn 2013 aikana. Vuonna 2012 vedenotto oli n. 4100 m 3. Pääkaivon kaikki rakenteet on uusittu v. 2013 aikana. Vedenottamolla on pääkaivon lisäksi 6 kpl apukaivoja, jotka on rakennettu v. 1976, kunnostustoimenpiteinä kaivojen ylimpiä renkaita ja kansia on uusittu/korotettu. Vesi virtaa verkostossa omalla paineellaan, vedenhankinnan ja jakelun toimintavarmuus on todettu hyväksi. Vesiyhtymän vedenkulutusta seurataan vesimittarikaivosta kuukausittain, lisäksi verkostossa on talokohtaiset vesimittarit. Vesiyhtymään kuuluvista henkilöistä yhdellä on suoritettuna vesihygieniapassi. Tengeliön vesiosuuskunta on perustettu vuonna 1972. Vesiosuuskunta toimittaa vettä Tengeliön ja Portimon kylillä 138 kiinteistölle, joista 15 on lomakäytössä. Vesijohtoverkosto on rakennettu vuonna 1972 muoviputkesta, verkoston kokonaispituus on noin 20,6 km. Vesiosuuskunta perii kuluttajilta 850 :n liittymismaksun lisäksi perusmaksua 40 /v ja käyttömaksua 0,65 /m 3. Osuuskunnan varayhteytenä on yhteys Ylitornion kunnan vesijohtoverkostoon. Vesiosuuskunta ottaa tarvitsemansa veden kahden vedenottamon useista eri kaivoista. Toisen vedenottamon alue on aidattu. Yksi kaivoista on saneerattu vuonna 2013. Veden riittävyyden kanssa ei ole ollut ongelmia, vuonna 2012 vedenotto on ollut 9400 m 3 eli keskimäärin noin 26 m 3 /d. Vedenhankinnan ja jakelun toimintavarmuus on todettu vain tyydyttäväksi. Syynä tähän on verkoston ikä, putkivuotoja on esiintynyt. Vesiosuuskunta seuraa vedenkulutusta verkostoon asennettujen vesimittarien kautta. Osuuskuntaan kuuluvista henkilöistä yhdellä on suoritettuna vesihygieniapassi. Vesiosuuskunta on päättänyt uusia vesijohtoverkostonsa vuosien 2013 2016 aikana. Jätevesien johtamiseen ja käsittelyyn liittyen osuuskunta olisi valmis rakennuttamaan, hoitamaan ja vastaamaan toiminta-alueellaan jätevesien johtamisesta ja käsittelystä. Asiasta on tehty esitys myös Ylitornion kunnalle. *Valtasen vesiyhtymä toimittaa vettä 5 kiinteistölle. Vesiyhtymän verkostosta ei ole yhteyttä naapurilaitosten verkostoihin. *Tiedot edellisestä vesihuollon kehittämissuunnitelmasta vuodelta 2004. *Vesiyhtymä Vuorijoki & Aho on perustettu vuonna 1969. Vesiyhtymä jakaa vettä 5 kiinteistölle (5 henkilöä) Aavasaksan Närkin mäellä. Vesijohtoverkosto on ra-
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 15/29 4.2 TALOUSVESI 4.3 JÄTEVEDET kennettu vuonna 1969 muoviputkesta. Pääputken venttiili on uusittu vuonna 2001. Verkoston kokonaispituus on noin 1,9 km. Vesijohtoverkostosta on yhteys kunnan verkostoon. Vesiyhtymä ottaa tarvitsemansa veden omasta kaivostaan. Veden riittävyyden kanssa ei ole ollut ongelmia. Vesiyhtymällä ei ole vesimittareita, joten vedenkulutuksen määrästä ei ole tietoa. *Tiedot edellisestä vesihuollon kehittämissuunnitelmasta vuodelta 2004. Viisavaaran vesiosuuskunta on perustettu vuonna 1972. Vesiosuuskunta jakaa vettä 23 kiinteistölle (37 henkilöä), joista 20 on vakituisessa asutuksessa ja 3 on lomakäytössä. Vesijohtoverkosto on rakennettu vuonna 1972. Verkoston kokonaispituus on noin 3,5 km ja se on rakennettu muoviputkesta. Verkostoa on saneerattu vuonna 2004 uusimalla vesisäiliö sekä sulkuventtiilit. Vesiosuuskunta perii kuluttajilta 1000 liittymismaksun lisäksi perusmaksua 100 150 /v. Vesijohtoverkostosta on yhteys Ylitornion kunnan vesihuoltolaitoksen verkostoon. Vesiosuuskunta ottaa tarvitsemansa veden kahdesta kaivosta, joiden yhteisantoisuus on noin 20 m 3 /d. Vuonna 2004 kaivojen suojaksi tehtiin rakennukset, jolloin vedenottamon alue myös aidattiin. Aitaa on uusittu vuoden 2012 aikana. Veden riittävyyden kanssa ei ole ollut ongelmia. Vesiosuuskunnalla ei ole vesimittareita, joten vedenkulutuksen määrästä ei ole tietoa. Viisavaaran vesiosuuskuntaan kuuluvista henkilöistä kahdella on suoritettuna vesihygieniapassi. Edellä esitettyjen vesihuoltolaitosten lisäksi Ylitornion kunnan alueella toimii arviolta noin 10 kpl alle 4 kiinteistön vesiyhtymiä. Vesihuoltolain mukaisten toiminta-alueiden ulkopuolella talousveden jakelu on kattavasti järjestetty pienten vesilaitosten toimesta. Kunnan tai vesiyhtymien verkostojen ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen (vuoden 2004 arvio 50 asukasta) vedenhankinta tapahtuu omien vesijohtojen kautta esimerkiksi läheisestä lähteestä tai kaivosta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) säädetään yksittäisten talouksien hankkimasta ja käyttämästä talousvedestä. Asetus ei velvoita kaivon omistajaa tarkkailemaan kaivonsa veden laatua tutkituttamalla vesinäytteitä. Kunnan terveydensuojeluviranomainen ei myöskään ole velvoitettu tarkkailemaan yksittäisten talouksien talousvesikaivojen veden laatua. Terveydensuojeluviranomaisen on kuitenkin huolehdittava siitä, että oman kaivon käyttäjät saavat riittävästi tietoa alueensa talousveden laadusta. Tarvittaessa terveydensuojeluviranomainen voi määrätä yksittäisen kaivon veden tutkittavaksi tai antaa kaivon käytöstä määräyksiä ja jopa asettaa kaivon käyttökieltoon, jos on syytä epäillä veden aiheuttavan terveyshaittaa. Haja-asutusalueilla kiinteistöjen jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti pääosin sakokaivoissa, joista vedet imeytetään maaperään. Valtioneuvoston talousjätevesiasetus (209/2011) on tullut voimaan 15.3.2011. Alkuperäinen asetus on vuodelta 2004. Tässä ns. jätevesiasetuksessa määrätään käsittelymenetelmien puhdistustehovaatimuksista, suunnittelusta, rakentamisesta ja valvonnasta.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 16/29 4.4 LIETTEET Asetuksen vaatimukset on täytettävä heti kiinteistöissä, jotka rakennetaan 15.3.2011 jälkeen. Jos kiinteistö on rakennettu ennen 15.3.2011, siirtymäaika on 5 vuotta asetuksen voimaantulosta, eli asetuksen vaatimusten on täytyttävä 15.3.2016. Jos kiinteistöä korjataan siirtymäaikana siten, että töihin tarvitaan rakennuslupa, jätevesijärjestelmä on samalla muutettava vaatimusten mukaiseksi. Muutoin vanhoilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmän rakentamistöihin haetaan toimenpideilmoituksella. Selvitys kiinteistön nykyisestä jäteveden käsittelystä pitää olla tehtynä niillä kiinteistöillä, jotka eivät ole liittyneet yleiseen viemäriin. Selvitys säilytetään kiinteistöllä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia sitä nähtäväksi. Suunnitelma jätevesien käsittelystä liitetään rakennuslupa- tai toimenpidelupahakemuksen liitteeksi. Talousjätevesien käsittelyä koskevista vaatimuksista voidaan poiketa, jos toimenpiteet katsotaan kohtuuttomaksi. Arvioitaessa kohtuuttomuutta kiinteistön haltijan kannalta otetaan huomioon: 1) kiinteistön sijainti viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella; 2) kiinteistön haltijan ja kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä (kiinteistöllä vakituisesti asuva haltija tai haltijat ovat lain voimaan tullessa täyttäneet 68 vuotta) ja muut vastaavat elämäntilanteeseen liittyvät erityiset tekijät; 3) kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus taikka muu näihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste. Kunnan toimivaltainen viranomainen myöntää poikkeuksen hakemuksesta. Poikkeus myönnetään hakijalle enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Ylitornion kunnassa on siirrytty 1.1.2011 alkaen kunnan järjestämästä sakokaivojen tyhjennysjärjestelmästä sopimusperusteiseen tyhjennysjärjestelmään (Perämeren jätelautakunta, 28.9.2010 10). Päätöksen mukaan kunta ei enää kilpailuta yksityisten kiinteistöjen sakokaivojen tyhjennyksiä, vaan kiinteistöjen omistajan tulee itse tilata sakokaivojen tyhjennys sellaiselta toiminnanharjoittajalta, jolla on jätelain 49 :n mukainen oikeus ottaa sakokaivolietettä kuljetettavaksi. Kunnan alueella em. toiminnanharjoittajia ovat Kiinteistöpalvelu Seppo Riekkola Ky, Länsirajan Jätehuolto sekä Ylitornion pohjoisrajalla Pentti Nousiainen. Sakokaivolietteet toimitetaan käsiteltäväksi Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle. 4.5 TOIMINTAVARMUUS Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan toimintavarmuus ja riskit muodostuvat kaivon vedenlaadusta ja riittävyydestä. Lähes poikkeuksetta kiinteistöiltä puuttuu varavesilähde poikkeustilanteen varalle. Jätevedenkäsittelyn toimintavarmuus riippuu käsittelyjärjestelmän soveltuvuudesta, mitoituksesta ja huollosta.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 17/29 5. KEHITTÄMISTARPEET JA TOIMENPITEET 5.1 TALOUSVESI 5.2 JÄTEVEDET Haja-asutusalueen vesihuollon kehittämistarpeita on selvitetty pieniin vesihuoltolaitoksiin lähetettyjen kyselyiden avulla. Kehittämistarpeita ja ehdotettuja toimenpiteitä on esitetty seuraavassa sekä lisäksi kattavammin taulukkomuodossa suunnitelman liitteenä (LIITE 2) ja kartalla 26364-3. Vesijohtoverkosto kattaa pääosin vakituiset asuinalueet. Tulevaisuudessa nykyisten vapaa-ajan kiinteistöjen varustelutaso tulee nousemaan. Tämä lisää laatuvaatimukset täyttävän talousveden tarvetta. Kiinteistökohtaisten kaivojen vedenlaatua on suositeltavaa seurata säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein tehtävin tutkimuksin. Huonokuntoiset kaivot tulee tiivistää ja kunnostaa. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että vesijohtoverkoston ulkopuoliset kotitaloudet saavat riittävästi tietoa alueen talousveden laadusta, talousveteen liittyvistä terveysvaikutuksista sekä haittojen mahdollisuuksista laatuhaittojen poistamiseksi. Vesihuoltolain piiriin kuuluvat vesilaitokset, jotka toimittavat vettä yli 10 m 3 päivässä tai palvelevat yli 50 henkilöä. Vesihuoltolain mukaan vesilaitoksen tulee periä vedestä käyttömaksua. Lisäksi vesihuoltolaitoksen on tarkkailtava käyttämänsä raakaveden määrää ja laatua sekä veden hävikkiä laitoksen verkostossa. Käyttömaksujen perintä sekä vesimäärien tarkkailu edellyttää vesimittareiden asentamista verkostoon. Vesimittareiden asentamista, kulutuksen seurantaa ja käyttömaksujen perintää voidaan pitää kehittämistarpeena myös vesihuoltolain mukaisia vesihuoltolaitoksia pienemmissä laitoksissa. Käyttömaksun keräämisellä voitaisiin varautua yllättäviin kustannuksiin ja se mahdollistaisi vedenhankinta- ja jakelusysteemin jatkuvan kunnossapidon. Osa pienistä vesilaitoksista on yhden kaivon varassa eikä niillä ole johtoyhteyttä kunnan tai muiden laitosten verkostoihin. Vedenhankinnan varmuuden parantaminen yhdysjohtojen rakentamisella on realistinen vaihtoehto niissä laitoksissa, jotka sijaitsevat kohtuullisen lähellä toisiaan tai kunnan vesilaitoksen verkostoa. Suunnitelman liitteessä on esitetty vesiyhtymät, joiden kohdalla yhdysvesijohdon rakentamista on syytä jatkossa tarkastella. Pienten vesihuoltolaitosten hoito on nykyisellään sivutoimista ja se perustuu talkoohenkeen. Pienten laitosten toimintaa tulisi pyrkiä kehittämään nykyistä ammattimaisemmaksi. Toiminnan kehittämisessä keskeisenä asiana on hoidon keskittäminen esimerkiksi siten, että useammat laitokset järjestävät hoidon yhdessä. Toinen mahdollisuus pienten laitosten toiminnan kehittämisestä olisi se, että kunnan vesihuoltolaitos ottaisi vastuun niiden hoitamisesta. Valtaosalla haja-asutuksen kiinteistöistä nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä hajaasutuksen jätevesiasetuksen vaatimuksia. Asetuksen siirtymäaika vanhoilla kiinteistöillä on vuoden 2016 alkuun asti. Siirtymäajan lopussa on odotettavissa pula rakentajista ja suunnittelijoista. Tästä syystä saneeraus olisi syytä tehdä ajoissa.