Turun hallinto-oikeus Yliopistonkatu 34 20100 Turku 1. ASIA Valitus liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) päätöksestä oikaisuvaatimukseen auton XXX-123 muutoskatsastusasiassa (Dnro TRAFI/12456/03.05.00/2014). 2. VALITTAJA 3. ASIAMIES JA PROSESSIOSOITE Mikko Heinonkoski, OTK THE-Enterprise Oy Koskelontie 14 C 14, 02920 Espoo 050 505 8512 mikko@mamasan.fi 4. VAATIMUKSET N.N. käytti omistamansa Lexus IS200 henkilöauton määräaikaiskatsastuksessa Karhu katsastuksen Herralahden toimipisteessä 25.4.2014. Katsastus hylättiin katsastaja Esa Aarniomäen toimesta, koska autoon oli vaihdettu korkeussäädettävä alustasarja. Auto ei läpäissyt myöskään muutoskatsastusta, koska alustasarjasta ei ollut esittää Aarniomäen kelpuuttamaa hyväksyntätodistusta. Katsastuksesta tehtiin oikaisuvaatimus, jonka Trafi hylkäsi 8.7.2014 antamallaan päätöksellä. Katsomme ensisijaisesti, että vaatimus hyväksyntätodistuksesta on lakiin perustumaton. Muutoskatsastus tulee hyväksyä jos säädöksissä mainitut ehdot täyttyvät. Mikäli jonkinlainen todistus kuitenkin edellytetään, katsomme toissijaisesti katsastuksessa esitetyn maahantuojan todistuksen alustasarjan liikennekelpoisuudesta ja kyseiseen automalliin soveltuvuudesta riittäväksi. Kumpaakaan hylkäävää päätöstä ei ole perusteltu hallintolain edellyttämällä tavalla. Koska N.N. auto olisi tullut hyväksyä katsastuksessa, vaadimme kunnioittavasti hallintooikeutta joko 1.) kumoamaan Trafin päätöksen edellä mainitussa oikaisuvaatimusasiassa ja vahvistamaan, että katsastus olisi tullut hyväksyä ilman minkäänlaisia todistuksia, tai 2.) vahvistamaan, että katsastus olisi tullut hyväksyä esitetyllä maahantuojan todistuksella, tai 3.) palauttamaan asian Trafille uudelleen käsitelväksi ja perusteltavaksi.
5. PERUSTELUT Asiassa on riidatonta, että N.N. auton korkeutta on muutettu alustasarjalla ja auto on tästä syystä muutoskatsastettava. Riidatonta on niin ikään se, että madallus on tehty rakennemuutospäätöksen 1 ehtojen puitteissa ja katsastus olisi siltä osin hyväksyttävissä. Kysymys on siis yksinomaan siitä, voidaanko katsastus hyväksyä ilman N.N. vaadittua todistusta, ja jos tällainen todistus vaaditaan, mitkä on vaatimukset sen sisällölle ja mikä taho sellaisen voi toimittaa. 5.1. VAATIMUSTEN SÄÄDÖSPOHJA Auton korkeuden muuttamisesta säädetään rakennemuutospäätöksen 15 :ssä. Saman päätöksen 14 :ssä sallitaan heilahduksenvaimentimien 2 vaihtaminen myös tyypiltään alkuperäisestä poikkeaviksi. Auton korkeuden muuttamisesta jousimuutoksilla on olemassa myös Trafin ohje 3. Trafin toimivallasta on säädetty Liikenteen turvallisuusvirastosta annetussa laissa. Sen 2 :n 1 momentin 8 kohdan mukaan viraston tehtävänä on antaa toimialaansa koskevia oikeussääntöjä erikseen säädetyn toimivaltansa puitteissa. Hallintolaissa säädetään hallintopäätöksen vaatimuksista. 43 :n mukaan päätös on annettava kirjallisena ja se on 45 :n mukaan perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Iskunvaimentimille tai jousille ei ole teknisiä vaatimuksia direktiiveissä eikä säädöksissä. kansallisissa 5.2. LAINSÄÄDÄNNÖN VAATIMUKSET ALUSTAN KORKEUTTA MUUTETTAESSA Alustasarja koostuu iskunvaimentimista sekä jousista ja tavallisesti sillä on tarkoitus muuttaa auton korkeutta. Päätöksessään Trafi siteeraa laajasti lukuisia eri säädöksiä. Auton alustan korkeuden muutoksesta tässä tarkoitetussa tapauksssa säädetään kuitenkin hyvin yksiselitteisesti rakennemuutospäätöksen 15 :n 1 momentissa. Lainkohdassa on tyhjentävästi lueteltu ne ehdot, joilla korkeuden muutos on sallittu. Säädös ei vaadi minkäänlaista todistusta tai muutakaan selvitystä. Rakennemuutospäätöksen 14 :ssä erikseen sallitaan iskunvaimentimien vaihto myös tyypiltään alkuperäisestä poikkeaviksi. Tässäkään kohdassa ei edellytetä todistuksia tai selvityksiä. Nämä, ja vain nämä kaksi pykälää määrittelevät ne ehdot, joilla korkeuden muutos voidaan katsastuksessa hyväksyä. 1 2 3 Liikenneministeriön päätös auton rakenteen muuttamisesta, 23.10.1998/779 Heilahduksenvaimentimella tarkoitetaan puhekielessä yleisemmin käytettyä iskunvaimenninta. TRAFI/33691/03.04.03.03/2010
Lukuisissa muissa rakennemuutospäätöksen kohdissa edellytetään muutettavalta osalta erikseen nimettyjen vaatimusten täyttämistä ja tarvittaessa luotettavaa selvitystä asiasta. Tällaisia ovat muilla kuin jousimuutoksilla tehtävää korkeuden muuttamista koskevan 15 :n 2 momentin lisäksi esimerkiksi ohjauslaitteiden muutokset (12 2 mom. e-kohta) ja jarrujen muutokset (13 1 mom. g-kohta). N.N. autoon oli asenettu alustasarja, jossa oli tyypiltään alkuperäisestä poikkevat i s k u n v a i m e n t i m e t j a k o r k e u t t a m u u t t a v a t j o u s e t. K y s e i n e n m u u t o s o n rakennemuutospäätöksen 14 ja 15.1 :n mukaan yksiselitteisesti sallittu, eikä lainsäädäntö edellytä tässä tapauksessa minkäänlaista todistusta tai muutakaan selvitystä. Auto on täyttänyt rakennemuutospäätöksen korkeuden muuttamisen ehdot ja se olisi näin ollen tullut katsastuksessa hyväksyä. 5.3. TRAFIN VAATIMUKSET ALUSTAN KORKEUTTA MUUTETTAESSA Trafin edellä mainittu korkeusmuutosohje edellyttää EY-tyyppihyväksytyiltä autoilta selvitystä alustasarjan soveltuvuudesta autoon: Auton, jonka on edellytetty olevan EY-tyyppihyväksytty tai sitä vastaava (1.1.1996 ja sen jälkeen tyyppihyväksytyt uudet henkilöautomallit ja 1.1.1998 ja sen jälkeen käyttöön otetut henkilöautot), korkeuden muuttaminen käyttämällä automalliin soveltuvia alustan madallus- tai korotussarjoja saadaan hyväksyä muutoskatsastuksessa edellä mainitun liikenneministeriön päätöksen ehdoin. Alustasarjan soveltuvuus autoon voidaan osoittaa esim. auton valmistajan lausunnolla tai riippumattoman tutkimuslaitoksen (esim. TÜV) todistuksella. Alkuperäisosina myytävien korkeudenmuutososien osalta riittää maahantuojan tai valtuutetun jälleenmyyjän ilmoitus osien sopivuudesta kyseiseen autoon. Ohjeen mukaan muun auton alustan korkeuden muutos saadaan hyväksyä muutoskatsastuksessa rakennemuutospäätöksen ehdoin. Erottelulle EY-tyyppihyväksytyille ja ei-tyyppihyväksytyille ei kuitenkaan ole mitään lainsäädännöstä johtuvaa perustetta. Rakennemuutospäätös on annettu osana EY-tyyppihyväksyntävaatimusten voimaantuloa, joten siinä on huomioitu myös tyyppihyväksynnän vaatimukset. Se, että iskunvaimentimille ja jousille ei vaadita todistuksia tai selvityksiä on looginen seuraus sille, että kyseisille osille ei ole olemassa minkäänlaisia teknisiä vaatimuksia. On siis epäselvää mitä todistuksella ylipäätään tulisi todistaa. Huomionarvoista on myös se, että ohjeen sanamuodon mukaan auton valmistajan tai riippumattoman tutkimuslaitoksen lausunnot ovat vain vaihtoehtoisia tapoja osoittaa soveltuvuus. Ohjeen mukaan oleellista on alustasarjan soveltuvuus kyseiseen autoon, sen osoittamisen tapaa ei ole yksiselitteisesti määritelty. Näkemyksemme mukaa alustasarja on automalliin soveltuva silloin kun se menee paikalleen ilman muutoksia auton rakenteeseen. Tässä tapauksessa ei ole edes esitetty väitettä, etteikö alustasarja olisi ollut soveltuva N.N. autoon. 5.3.1. TRAFIN TOIMIVALTA
Edellä kuvatuin tavoin on selvää, että lainsäädäntö ei edellytä alustasarjan muutoskatsastuksessa minkäänlaista todistusta tai selvitystä. Vaatimus perustuu täysin edellä siteerattuun verraten epäselvään korkeusmuutosohjeen kohtaan. Trafin ilmoituksen mukaan ohjeen säädösperusta on laki Liikenteen turvallisuusvirastosta. Pykälää ei yksilöidä. Oikaisuvaatimukseen antamassaan päätöksessä Trafi ilmoittaa lisäksi, että eduskunnan perustuslakivaliokunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että ohjeiden antamista koskevaa valtuutusta ei tulisi ottaa lakeihin vaan viranomainen voi laissa säädetyn tehtävänsä alalla antaa ohjeita ilman eri valtuutusta. On selvää, että Trafi voi antaa ohjeita katsastustoimintaan liittyen. Rakennemuutospäätös on kuitenkin asetuksen tasoinen säädös, eikä Trafilla ole yleisen ohjeistusvaltuutuksen perusteella toimivaltaa määrätä siitä poikkeavasti. Liikenteen turvallisuusvirastosta annetun lain 2 :n 1 momentin 8-kohdan mukaisesti oikeussääntöjen antaminen vaatii aina erikseen säädetyn valtuutuksen. Kun tässä tapauksessa tällaista valtuutusta ei ole, Trafi on ohjeessaan ylittänyt toimivaltansa. 5.4. TRAFIN PÄÄTÖKSEN ARVIOINTI Trafi ei päätöksessään ota varsinaisesti kantaa mihinkään muuhun oikaisuvaatimuksessa esitettyyn seikkaan kuin kysymykseen toimivallasta. Katsastukseen ja vaatimustenmukaisuuteen liittyviä lainkohtia selostetaan laajasti, mutta niitä ei sovelleta lainkaan puheena olevaan tapaukseen. Näin ollen hylkäävän päätöksen perustelut ja sovelletut säädökset jäävät epäselviksi, eikä perustelut ole siten hallintolain edellytysten mukaisia. Päätöksen kohdan 6.2 ensimmäisessä kappaleessa Trafi ilmoittaa muutoskatsastuksessa tarkistettavan autoon asennetun alustasarjan soveltuvuus tieliikenteessä käytettäväksi, alustasarjan soveltuvuus kyseiseen autoon ja auton EY-tyyppihyväksynnän edellyttämien vaatimusten täyttyminen muutoskohteiden ja niiden välillisten vaikutuskohteiden osalta. Muutoskohteiden osalta (jouset ja iskunvaimentimet) tyyppihyväksyntävaatimuksia ei ole lainkaan. Välilliset vaikutuskohteet on Trafin doktriini, jolle ei löydy tukea lainsäädännöstä 4. Lähtökohtainen oletus on, että tehtäessä korkeuden muutos rakennemuutospäätöksen ehdoin ei ole tarvetta erillisille välillisten kohteiden tarkastelulle. Rakennemuutospäätöksen nimenomainen tarkoitus on antaa reunaehdot sallituille muutoksille, myös EYtyyppihyväksytyille autoille. Tarvittaessa muutoskatsastuksessa voidaan tarkistaa esim. valojen suuntaus. Soveltuvuudelle kyseiseen automalliin ja yleiseen tieliikenteeseen ei ole erikseen määriteltyjä kriteereitä. Meidän tulkintamme mukaan soveltuvuudella tiettyyn automalliin tarkoitetaan sitä, että alustasarja voidaan asentaa alkuperäiselle paikalleen 4 Rakennemuutospäätöksen alkuperäissä 15 4 momentissa käsitellyt sivutörmäysvaatimukset olivat ainoat säädöksissä määritellyt välilliset vaikutuskohteet. Ne on kuitenkin kumottu asetuksella 19.12.2002/1256. Muiden välillisten vaikutuskohteiden voidaan olettaa tullleen huomioiduksi korkeuden muutoksen rajojen myötä. Rakennemuutospäätöksen 2 nimenomaisesti sallii pienet poikkeamat tyyppihyväksyntävaatimuksista päätöksen myöhempien määräysten puitteissa.
ilman muutoksia auton rakenteisiin. Alustasarja soveltuu tieliikenteessä käytettäväksi, ellei ole jotain erityisen painavia syitä epäillä toisin. Tässä tapauksessa ei ole esitetty edes väitettä siitä, etteikö alustasarja olisi soveltuva kyseiseen autoon tai tieliikenteessä käytettäväksi. Kohdan 6.2 toisessa kappaleessa Trafi toteaa, että sen mielestä katsastaja ei voi katsastuksessa käytettävin teknisin tarkastusmenetelmin todeta, että auton korkeuden muuttamiseen käytetyt osat ovat autoon ja sen massoille ja muille ominaisuuksille sopivat ja että katsastuksen yhteydessä ei ole mahdollista selvittää, mihin korkeuteen ajoneuvo asettuu eri tavoin kuormitettuna ja kuinka auton ajettavuus muuttuu jousituksen jäykkyyden muuttuessa. Näistä syistä Trafin mielestä edellytetään ulkopuolista asiantuntija-arviota. Ulkopuolisen asiantuntija-arvion ongelma on siinä, että missään ei ole määritelty mitä ominaisuuksia tulisi arvioida, miten niitä tulisi arvioida ja kuka tällaisen arvioinnin voi tehdä. Yleisesti käytössä olevat ja ainoat tällä hetkellä katsastuksessa hyväksytyt ns. TÜVtodistukset 5 eivät ota lainkaan kantaa näihin seikkoihin. Jos alustasarja on asennettu tyyppihyväksymättömään autoon, todistusta ei vaadita ollenkaan, eikä ole tähänkään mennessä vaadittu. Edelleen tarvikevaraosina myytäviltä iskunvaimentimilta tai jousilta ei edellytetä minkäänlaisia selvityksiä tai todistuksia, vaikka ne yhtälailla vaikuttavat merkittävästi auton ajettavuuteen ja muihin ominaisuuksiin 6. Muutoskatsastuksessa tarkistetaan asennuksen asianmukaisuus ja rakennemuutospäätöksen ehtojen täyttyminen. Lainsäädäntö ei vaadi mitään muuta. Kolmannessa kappaleessa Trafi katsoo, että EY-tyyppihyväksyntävaatimusten alaisen auton alustan korkeutta saadaan muuttaa vain sellaisia osia tai muutossarjoja käyttäen, jotka nimetty tutkimuslaitos, muun ETA-valtion ilmoittama tutkimuslaitos tai hyväksytty asiantuntija on tarkastanut ja todennut muutoksen kohteena olevaan auton soveltuviksi ja yleiseen tieliikenteeseen tarkoitetuksi. Nimetyt tutkimuslaitokset ja hyväksytyt asiantuntijat ovat akkreditoitu antamaan lausuntoja tiettyjen direktiivien ja / tai e-sääntöjen vaatimusten täyttymisestä. Koska iskunvaimentimille tai jousille ei sanottuja vaatimuksia ole, ei ole (eikä voikaan olla) ilmoitettuja tutkimuslaitoksia tai hyväksyttyjä asiantuntijoita, jotka voisivat kirjoittaa todistuksia tai antaa lausuntoja alustasarjoista. Sen lisäksi, että Trafin vaatimukselle ulkopuolisesta asiantuntijaarviosta ei löydy tukea lainsäädännöstä, sellaisen hankkiminen päätöksessä esitetyn mukaisesti on mahdotonta. Neljännessä kappaleessa Trafi ilmoittaa, että tutkimuslaitoksen tai hyväksytyn asiantuntijan lausunnossa on otettava kantaa niihin kohteisiin, joihin alustan vaihtaminen ja korkeuden muuttaminen voi vaikuttaa. Trafin näkemyksen mukaan tällaisia kohteita ovat suurimmat sallitut akselimassat, valojen sijainti, suuntaus ja korkeussäätö, pyörien asentokulmat, renkaat ja vanteet sekä vetokoukun korkeus. 5 6 Esimerkkitodistus liitteenä. Mikäli ne eivät vaikuta auton korkeuteen. Sen sijaan jäykempiä (ja siten ajo-ominaisuuksia muuttavia) ns. kuormajousia saa asentaa vapaasti mihin tahansa autoon ilman muutoskatsastusvelvollisuutta.
Edellä kerrotuin tavoin tutkimuslaitoksen tai hyväksytyn asiantuntijan lausunto on jo sellaisenaan mahdoton. Samoin vaatimuksen juridinen pohja on heikko, eikä edellä mainitut TÜV-todistukset ota suoranaistesti kantaa mihinkään muuhun Trafin vaatimiin seikkoihin kuin akselimassoihin. Niidenkin osalta todistuksessa on autonvalmistajan tyyppihyväksynnässä ilmoittamat massat, TÜV-todistuksen laatimisen yhteydessä ei tehdä minkäänlaisia testejä tai kokeita, joiden perusteella tietty iskunvaimennin luokiteltaisiin alkuperäistä pienemmälle akselimassalle. Kaikki muut kohdat ohitetaan TÜV-todistuksessa kehotuksella tarkistaa kohteet, niitä ei siis tässäkään tapauksessa hyväksytä suoraan todistuksen perusteella vaan ne tarkistetaan joka tapauksessa muutoskatsastuksessa. TÜV Nord Mobilität GmbH:lta on lisäksi ilmoitettu, että kyseiset todistukset eivät ota kantaa vaatimustenmukaisuuteen, eikä ne ole sellaiseksi siten myöskään tarkoitettu. Teilegutache on käytännössä ohje auton omistajalle ja katsastajalle, jota edellytetään saksalaisessa kuluttajansuojalainsäädännössä. Niinpä kyseisiä todistuksia on ylipäätään olemassa ainoastaan Saksassa valmistetuille tai siellä suuremmassa mittakaavassa myytäville alustasarjoille. Edellä mainittuja kriteereitä ei edelleenkään ole listattu missään muualla kuin oikaisuvaatimuksiin annetuissa päätöksissä. Voidaan siis todeta, että päätöksensä perusteella Trafi vaatii todistusta, jolle ei ole pohjaa lainsäädännössä ja jota ei ole edes mahdollista tehdä vaaditulla tavalla, koska Trafi ei pysty määrittelemään sisältövaatimuksia tai todistuksen kirjoittamiseen kelpaavia tahoja edes erikseen kysyttäessä 7. Samalla Trafi kuitenkin hyväksyy saksalaiset TÜV-todistukset, jotka eivät täytä tässä esitettyjä kriteereitä. Loppukaneetissaan Trafi katsoo, että katsastuksen yhteydessä 25.4.2014 ei ole esitetty riittävää selvitystä siitä, että autoon asennettu alustasarja on soveltuva muutoksen kohteena olevaan autoon ja yleiseen tieliikenteeseen tarkoitettu. Näkemyksemme mukaan lainsäätö ei lähtökohtaisesti edellytä minkäänlaista selvitystä näistä seikoista. Trafi ei ole pystynyt antamaan vaatimuksilleen mitään muuta juridista perustetta kuin perustuslakivaliokunnan ratkaisukäytäntöön perustuvan yleisen ohjeidenantovaltuutuksen. Sen nojalla ei kuitenkaan voida muuttaa asetuksen tasoisen rakennemuutospäätöksen selvävasanaista säädöstä. Trafi ei ole näin ollen pystynyt perustelemaan päätöstään hallintolain 45 :n edellyttämällä tavalla. Mikäli jonkinlaista selvitystä kuitenkin katsotaan tarvittavan, on valmistajan tai valmistajan edustajan antama lausunto soveltuvuudesta riittävä tarkempien kriteereiden puuttuessa. Tässä tapauksessa ei ole edes väitetty, etteikö alustasarja olisi soveltuva N.N. autoon. 5.5. TRAFIN PÄÄTÖKSEN POHJANA OLEVIEN LAINKOHTIEN ARVIONTI 7 Tämä on kokeiltu myös käytännössä. Nyt puheena olevalle alustasarjamerkille on teetetty VTT Expert Services Oy:llä lausuntoja katsastusta varten muutamaan automalliin (jokaiselle automallille on oltava oma lausunto). Trafi ei kuitenkaan kelpuuttanut niitä, koska ne eivät olleet riittävän tarkkoja. Ratkaisua ei koskaan perusteltu sen tarkemmin, eikä vaadittuja kriteereitä ilmoitettu. Asiasta on meneillään oma prosessinsa Helsingin hallinto-oikeudessa.
8 Hyväksyntäasetuksen 22 1. momentin mukaan katsastustoimipaikka voi vaatia selvityksen vaatimusten täyttymisestä, jos käytettävissä olevien tietojen perusteella tai teknisen tarkastuksen avulla ei voida vakuuttua ajoneuvon vaatimustenmukaisuudesta. Ensimmäiseksi, koska alustasarjoille ei ole teknisiä vaatimuksia, edelleen ainoa edes teoriassa mahdollinen selvityksen kohde on välilliset vaikutuskohteet. Toiseksi, todistus on lainkohdan mukaan vasta toissijainen keino, jos vaatimustenmukaisuudesta ei muuten voida vakuuttua. Hyväksyntäasetuksen 22 1 momentti viittaa ajoneuvolain 60 a :ään, joka puolestaan viittaa ajoneuvolain 50 e :n 1 ja 2 momenttiin. 1 momentin mukaan vaatimusenmukaisuus voidaan osoittaa EY-tyyppihyväksyntätodistuksella tai hyväksyntää osoittavalla merkinnällä. Milloin erikseen niin säädetään liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella, 2 momentin mukaan vaatimustenmukaisuus voidaan osoittaa ilmoitetun tutkimuslaitoksen todistuksella, hyväksytyn asiantuntijan lausunnolla, osaan kiinnitetyllä kansainvälisesti käytetyllä muulla kuin 1 momentin mukaisella merkinnällä, valmistajan suorittamin yleisesti käytettyihin menettelyihin perustuvan mittauksin, laskelmin tai testein tai vähäisiltä osin yksittäishyväksynnän myöntäjän 8 tekemillä tarkastuksilla, mittauksilla, laskemilla ja selvityksillä. Ajoneuvolain 50 e :n 1 momentti ei sovellu tähän tapaukseen lainkaan, koska alustasarjoille ei ole tyyppihyväksyntävaatimuksia. Samasta syystä ei sovellu myöskään 2 momentin 1-3 kohdat. 4 kohta ei sovellu, koska ei ole olemassa yleisesti käytettyjä menettelyitä tai testejä. 5 kohta tarkoittaa käytännössä katsastuksessa suoritettavaa tarkastelua. 2 momentti edellyttää myös liikenne- ja viestintäministeriön asetusta, jossa asiasta säädetään. Alustasarjojen tapauksessa mikään asetus ei edellytä alustasarjoille minkäänlaista selvitystä vaan asennuksen kriteerit on lueteltu suoraan rakennemuutospäätöksen 15 :ssä. Siinäkin tapauksessa, että välillisten vaikutuskohteiden vaatimustenmukaisuudesta tarvittaisiin selvitystä, ne voidaan selvittää hyvin yksinkertaisilla mittauksilla katsastajan toimesta. Todistukselle ei siten ole tarvetta missään tapauksessa. Rakennemuutospäätöksen 2 :ssä määritellään yleiset periaatteet ajoneuvojen vaatimustenmukaisuudelle. Muutetun ajoneuvon on täytettävä 1 momentin vaatimukset, ellei jäljempänä rakennemuutospäätöksessä toisin säädetä. Muutokset eivät saa 2 momentin mukaan heikentää liikenneturvallisuuteen vaikuttavia ominaisuuksia ja ajoneuvon on muutoksen jälkeenkin täytettävä sitä käyttöönottopäivän perusteella koskevat (tai uudemmat) vaatimukset. 3 :ssä säädetään erikseen EY-tyyppihyväksytyn auton vaatimustenmukaisuudesta. 3 :n 2 momentin mukaan autoa ei saa muuttaa siten, että käyttöönottoajankohdan (tai uudemmat) vaatimukset eivät täyty. Kysymys on otsikonkin mukaisesti yleisistä periaatteista, jotka tulevat sovellettaviksi jos tarkempaa säädöstä ei ole. Koska alustasarjalla aikaan saatavasta madalluksesta on olemassa samassa rakennemuutospäätöksessä yksityiskohtaiset reunaehdot, ei ole perusteltua vaatia todistuksia tai selvityksiä yleisen periaatteen nojalla, kun asiaa nimenomaisesti koskeva lainkohta ei sellaisia vaadi. Toisin sanoen, kun autoa muutetaan Tässä yhteydessä kysymys on katsastuksen suorittajasta.
rakennemuutospäätöksessä mainittujen ehtojen puitteissa, ei ole tarvetta erillisille vaatimustenmukaisuusarvioinneille. Se on kyseisen säädöksen nimenomainen tarkoitus. Ajoneuvolain 4 1 momentti on niin ikään yleinen periaate. Sen mukaan ajoneuvon on oltava liikenteeseen soveltuva ja rakenteeltaan, varusteiltaan, kunnoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan turvallinen sekä ajoneuvoa koskevien säännösten mukainen. N.N. auton katsastus hylättiin ainoastaan väitetysti riittämättömän alustasarjan soveltuvuustodistuksen takia. Auto läpäisi teknisen tarkastuksen ongelmitta ja korkeuden muutos täyttä rakennemuutospäätöksen 15.1 :n ehdot. N.N. auto on siis kiistatta ollut ajoneuvolain 4 :n vaatimusten mukainen, eikä muusta ole esitetty edes väitettä. Ajoneuvolain 7 :n 2 momentin mukaan ajoneuvon rakenteen muuttamisen ehdoista säädetään tarkemmin liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella. Kyseinen asetus on edellä mainittu rakennemuutospäätös. Kaikki Trafin siteeramat lainkohdat ovat näin ollen joko soveltumattomia tähän tapaukseen, tai viittaavat rakennemuutospäätökseen. Näin ollen ainoat relevantit lainkohdat on rakennemuutospäätöksen 14 ja 15.1. Kyseiset lainkohdat eivät edellytä minkäänlaista todistusta vaan katsastus voidaan hyväksyä suoraan näiden säännösten nojalla. 5.6 PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 14 :n mukaan katsastustoiminnassa on noudatettava hallintolakia. Hallintolain 43 :n mukaan päätös on annettava kirjallisesti. 45 :n mukaan päätöksestä on käytävä ilmi mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Alkuperäiseen katsastuspäätökseen ei ole saatu kirjallisia perusteluita lainkaan. Aarniomäki on suullisesti ilmoittanut, että katsastuksen läpäisemiseen tarvitaan hyväksytyn tutkimuslaitoksen todistus. Kysyttäessä hän ei osannut kertoa, mihin lainkohtaan vaatimus perustuu. Trafille antamassaan vastauksessa hän ilmoittaa, että alustasarjasta ei ollut esittää rakennemuutospäätöksen mukaista todistusta. Edellä on selvitetty, että rakennemuutuspäätös nimenomaisesti ei edellytä minkäänlaista todistusta, vaan vaatimus perustuu vain ja ainoastaan Trafin korkeudenmuutosohjeeseen. Se seikka, että jostain on olemassa (juridisesti sitomaton) ohjeistus ei poista velvollisuutta perustella päätös hallintolain edellytysten mukaisesti. Näin erityisesti kun kyseinen ohje ei yksiselitteisesti vaadi tutkimuslaitoksen todistusta. Valituksenalaiseen oikaisuvaatimukseen annettu päätös on niin ikään puutteellinen. Edellä kuvatuin tavoin Trafi on siteerannut lukuisia katsastukseen ja vaatimuksenmukaisuuden selvittämiseen liittyviä lainkohtia. Päätöksessä ei ole kuitenkaan sovellettu pykäliä lainkaan juuri kyseessä olevaan tapaukseen. Valtaosa näistä pykälistä ei sovellu tähän tapaukseen lainkaan ja toisaalta olennaisiin rakennemuutospäätöksen 14 ja 15 :iin ei ole otettu minkäänlaista kantaa.
Kumpikaan päätös ei siten ole perusteltu niin kuin hallintolaissa edellytetään. Heikot perustelut johtunevat osittain myös siitä, että Trafi on antanut viime aikoina kaikkiin samaan aihepiiriin liittyviin oikaisuvaatimuksiin sanasta sanaan identtisen päätöksen. Katsastus on hyväksyttävä jos hylkäykselle ei ole laista johtuvia perusteita. Kun hylkäävälle p ä ä t ö k s e l l e e i o l e p y s t y t t y a n t a m a a n k e l v o l l i s i a p e r u s t e l u i t a v i e l ä oikaisuvaatimusvaiheessakaan ja N.N. auto täyttää laissa säädetyt kriteerit, tulee katsastus hyväksyä. 6. YHTEENVETO N.N. auto täyttää lainsäädännön vaatimukset ja se olisi siten tullut hyväksyä katsastuksessa. Rakennemuutospäätöksen 14 ja 15 nimenomaisesti sallii tehdyt muutokset, eikä niissä edellytetä todistuksia tai selvityksiä. Vaatimus todistuksesta perustuu Trafin ohjeeseen. Ohje on annettu Trafin yleisellä Liikenteen turvallisuusvirastosta annetun lain ja perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntöön perustuvalla valtuutuksella ohjeistaa katsastusalaa. Yleisillä ohjeilla ei kuitenkaan voida muuttaa asetuksen tasoisen rakennemuutospäätöksen selväsanaista säädöstä. Trafi tarvitsee uusien oikeussääntöjen antamiseen nimenomaisen valtuutuksen, jota tässä tapauksessa ei ole. Kun rakennemuutospäätös ei vaadi todistusta, Trafilla ei ole erillisen valtuutuksen puuttuessa toimivaltaa säätää toisin Katsastaja Aarniomäki eikä Trafi ole pystynyt oikaisuvaatimusvaiheessakaan pystynyt antamaan asiallisia perusteluita. Päätöksessä siteerataan lukuisia lainkohtia, joiden relevanssiin käsillä olevaan tapaukseen ei oteta mitään kantaa. Meidän näkemyksemme mukaan kyseiset lainkohdat eivät sovellu lainkaan tähän tapaukseen. Toisaalta oleelliset rakennemuutospäätöksen 14 ja 15 :t ohitetaan kokonaan. Trafi ei ole pystynyt esittämään näkemykselleen hallintolain 45 :n edellyttämiä perusteluita. Päätöksessä edellytetään seikkoja, joita ei ole edes mahdollista toteuttaa vaaditulla tavalla. Katsastuksessa myös jatkuvasti hyväksytään todistuksia, jotka eivät täytä tässä päätöksessä edellytettyjä kriteereitä. Käytännössä kaikki päätöksessä mainitut välilliset vaikutuskohteet tarkistetaan joka tapauksessa muutoskatsastuksessa. Sen lisäksi, että todistuksen vaatimiselle ei ole juridisesti kestäviä perusteita, se ei ole perusteltua myöskään käytännön näkökulmasta. Näillä perusteilla katsomme, että N.N. auton katsastus olisi tullut hyväksyä lähtökohtaisesti suoraan rakennemuutospäätöksen perusteella. Mikäli jonkinlainen todistus tai muu selvitys kuitenkin edellytetään, katsomme katsastuksessa esitetyn maahantuojan lausunnon alustasarjan soveltuvuudesta kyseiseen autoon ja tieliikennekäyttöön riittäväksi tarkempien kriteerien puuttuessa. Vaadimme kunnioittavasti hallinto-oikeutta joko 1.) kumoamaan Trafin oikaisuvaatimukseen antaman päätöksen ja vahvistamaan, että N.N. auton muutoskatsastus olisi tullut hyväksyä ilman minkäänlaisia todistuksia, tai 2.)
katsastus olisi tullut hyväksyä katsastuksessa esitetyllä maahantuojan todistuksella, tai 3.) palauttamaan asian Trafille uudellen käsiteltäväksi ja perusteltavaksi. 7. OIKEUDENKÄYNTIKULUT Koska tapauksessa on kysymys pääasiallisesti viranomaisen epäselvästä ohjeistuksesta ja ilmeisen väärästä laintulkinnasta, eikä viranomainen ole pyynnöstä huolimatta selvittänyt vaatimuksiaan tai niiden perusteita edes päätöksessään oikaisuvaatimukseen, katsomme kohtuuttomaksi, että oikeudenkäyntikulut jäisivät kokonaan asianosaisen itsensä vastuulle. Katsomme hallinto-oikeuskäsittelyn johtuvan viranomaisen virheestä ja näin ollen vaadimme hallintolainkäyttölain 74 :n perusteella korvattavaksi kohtuulliset oikeudenkäyntikulut erillisen laskun mukaisesti.